Milloin ja kenelle aloitan dialyysihoidon?
|
|
- Emma Elstelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Leena Martola ja Maarit Wuorela NÄIN HOIDAN Milloin ja kenelle aloitan dialyysihoidon? Dialyysihoito on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Hoitojen tekniikat ovat kehittyneet, mutta toisaalta nykyisin hoitoihin hyväksytään entistä monisairaampia potilaita. Akuuttitilanteissa dialyysihoidon indikaatiot ovat konservatiiviselle hoidolle reagoimattomat hyperkalemia, asidoosi, nestelasti ja muut uremian oireet. Kroonisessa vajaatoiminnassa hoito aloitetaan yleensä, kun glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus (egfr) on 5 10 ml/min/1,73m2 ja potilaalla on oireita munuaisten vajaatoiminnasta. Kaikille dialyysihoito ei ole paras vaihtoehto, koska hoidolla saavutettava oireiden lievittyminen jää vähäiseksi verrattuna hoitoon liittyvään elämänlaadun heikentymiseen ja erilaisten komplikaatioiden vaaraan. Dialyysihoidon aloittamiseen liittyvä toimintakyvyn merkittävä heikkeneminen ja kuoleman riskit ovat suurimmat niillä, joiden elimistön fysiologiset reservit ovat jo ennestään niukat. Munuaisten akuutista vajaatoiminnasta kärsivien määrä on lisääntynyt merkittävästi parin viimeisen vuosikymmenen aikana, ja samalla akuutin dialyysihoidon tarve on kasvanut. Syitä tähän ovat muun muassa selkeämmät vertailuperusteet vajaatoiminnan määrittelyssä (RIFLE, AKIN ja KDIGO -luokitukset), dialyysihoidon saatavuuden parantuminen, väestön ikääntyminen ja yhä sairaampien potilaiden päätyminen hoidon piiriin. Sairaalaan otetuista potilaista 2 10 %:lle kehittyy akuutti munuaisvaurio, tehohoitopotilaista jopa 40 %:lle (1). Dialyysihoidon aloittaminen munuaisten kroonisessa vajaatoiminnassa tarkoittaa monille sitoutumista elämänpituiseen hoitoon, joka voi aiheuttaa merkittävää haittaa ja epämukavuutta elämään. Vuoden 2013 lopussa Suomessa oli noin kroonikkodialyysipotilasta, joista noin kolme neljäsosaa hemodialyysissä, loput vatsakalvodialyysihoidossa (2). Dialyysin aloitus on potilaan ja hoitavan lääkärin yhteinen päätös, silloin kun oireiden lievittämisestä saatava hyöty on suurempi kuin elämänlaadun heikentyminen. Munuaisten akuutti vajaatoiminta Akuutissa munuaisvauriossa munuaisten toiminta heikkenee tuntien tai päivien kuluessa. Munuaisten vajaatoiminnan seurauksena elimistöön kertyy kuona-aineita ja neste-, suola- ja happoemästasapaino järkkyvät. Akuutille vauriolle altistavia tekijöitä ovat muun muassa edeltävä munuaisten krooninen vajaatoiminta, diabetes, verisuonisairaudet, proteinuria, korkea ikä, lihavuus, vaikeat infektiot ja suuret leikkaukset. Näissä tilanteissa hypovolemian ja hypotension välttäminen ja korjaaminen estävät munuaisvaurion syntymistä. Munuaistoksiset aineet. Myös erilaiset munuaistoksiset lääkeaineet, joista tärkeimpinä tulehduskipulääkkeet ja jodipitoiset röntgenvarjoaineet, voivat aiheuttaa akuutin munuaisvaurion. Varjoainenefropatian riski lisääntyy, jos egfr on alle 45 ml/min/1,73 m2 tai potilaalla on diabetes tai kuivuma. Riskipotilailla tutkimuksen indikaatioiden täytyy olla selkeitä ja varjoainetehosteinen TT tulisi pyrkiä korvaamaan muilla kuvantamismenetelmillä. Varjoainevaurion ehkäisyssä tulee huolehtia riittävästä nesteytyksestä ennen kuvausta ja sen jälkeen. Varjoaineen antamisen jälkeisestä dialyysihoidosta ei ole osoitettu olevan hyötyä munuaisvaurion estossa (3). Hoito ilman dialyysiä. Munuaisten vajaatoiminnan syy pyritään selvittämään, joskin vaurio on usein monitekijäinen. Kaiku Duodecim 2015;131:
2 NÄIN HOIDAN 1758 TAULUKKO 1. Syyt akuutin dialyysihoidon aloitukseen. Pitkittyvä anuria tai oliguria nesteytyksestä huolimatta Diureettihoidolle reagoimaton nestelasti tai keuhkopöhö Hyperkalemia, plasman kalium > 6,5 mmol/l hoitotoimenpiteistä huolimatta Vaikea metabolinen asidoosi ph < 7,1, HCO3 < 15 mmol/l Uremian komplikaatiot (enkefalopatia, perikardiitti, neuropatia, myopatia) Plasman kreatiniini > 500 µmol/l tai urea > 30 mmol/l hoitotoimenpiteistä huolimatta Intoksikaatiot (lääkkeet, alkoholi) kuvauksella suljetaan pois hydronefroosi ja arvioidaan munuaisten koko, kuorikerroksen paksuus ja verenkierto. Postrenaalinen kulkueste vaatii virtsakatetrin tai pyelostooman asettamisen. Potilasta tutkittaessa kiinnitetään huomiota etenkin verenpaineeseen, mahdolliseen kuivumaan tai turvotuksiin. Akuutissa vajaatoiminnassa virtsaneritys yleensä vähenee tai loppuu mutta voi säilyä myös normaalina. Hypovolemia pyritään hoitamaan nesteyttämällä fysiologisella keittosuola- tai Ringerin liuoksella. Oireinen anemia korjataan punasolukorvauksin. Munuaisten riittävän verenkierron turvaamiseksi tulisi systolisen verenpaineen olla yli 100 mmhg. Tarvittaessa voidaan käyttää verenpainetta tukevia lääkkeitä, ensisijaisesi noradrenaliinia, nostamaan verenpainetasoa. Mikäli diureesi ei käynnisty nesteytyksellä, tulee nesteenantoa rajoittaa. Pieniannoksista furosemidia voidaan käyttää, kunhan hypovolemia on korjattu. Mikäli vastetta ei saada, tulee diureetti lopettaa. Mu nuais ten toipuessa diureettia voidaan kokeilla uudelleen, kunhan virtsaneritys on yli 500 ml/vrk. Asidoosin korjaaminen bikarbonaatilla vähentää usein myös hyperkalemiaa, jota voidaan korjata myös kationinvaihtajalla tai glukoosiinsuliini-infuusiolla. Lääkitys tulee tarkistaa munuaistoimintaa vastaavaksi. Dialyysin aiheet. Munuaisten korvaushoito tulee aloittaa, kun vaarana on kehittyä henkeä uhkaavia vajaatoiminnan komplikaatioita neste-, elektrolyytti- ja happoemästasapainossa. Tätä aikaisemmin aloitetusta hoidosta ei ole tutkimuksissa osoitettu olevan hyötyä (4). Plasman kreatiniinipitoisuudelle ei ole olemassa tiettyä raja-arvoa, jolloin dialyysihoito olisi välttämätöntä aloittaa. Usein akuuttitilanteissa kreatiniinipitoisuus kuitenkin on yli 500 µmol/l. Jos munuaisten akuutille vajaatoiminnalle on selkeä hoidettava syy, voidaan vajaatoiminta usein hoitaa konservatiivisesti, vaikka kreatiniinipitoisuus olisi yli µmol/l. Ureapitoisuuden suhteen karkeana raja-arvona pidetään lukemaa mmol/l, mutta ureapitoisuus voi suurentua myös sydämen vaikeassa vajaatoiminnassa, mahasuolikanavan verenvuodossa ja kortikosteroidihoidon yhteydessä. Hoidon aloittamisessa painavat ennemminkin konservatiiviselle hoidolle reagoimattomat hyper kalemia, asidoosi, nestelasti ja muut mahdolliset uremian oireet, kuten pahoinvointi ja tajunnan häiriöt (TAULUKKO 1). Vaikeiden ureemisten komplikaatioiden, kuten perikardiitin tai enkefalopatian kehittyminen on nykyään harvinaista. Tarkassa seurannassa voidaan dialyysin aloitusta odottaa, mikäli potilaan vointi on hyvä ja jos edellytykset munuaisten toipumiselle ovat hyvät kuten postrenaalisen kulkuesteen poistumisen tai rabdomyolyysin tai pyelonefriitin hoitamisen jälkeen. Jos toisaalta tilanne vaikuttaa pitkittyvän anuriaan, ei hoidon aloitusta tule viivyttää (4, 5, 6). Dialyysin toteuttaminen. Akuutti hemodialyysihoito voidaan toteuttaa joko jaksoittaisella tai jatkuvalla dialyysillä. Hoitomuodon valintaan vaikuttavat etenkin potilaan vointi ja paikalliset resurssit hoitojen toteuttamiseen. Jaksoittaisia hoitoja tehdään sairaaloiden hemodialyysiyksiköissä, joissa potilaiden tulee olla hemodynaamisesti vakaita. Suurimmissa sairaaloissa hoitoa voidaan antaa ympäri vuorokauden. Hoitoa tehdään yleensä 2 4 tuntia kerrallaan, alkuvaiheessa usein perättäisinä päivinä. Ensimmäisten hoitojen on hyvä olla lyhyitä, pienillä verenvirtauksilla ja pienillä dialysaattoreilla tapahtuvia, jotta vältytään runsaan kuona-ainepoistuman aiheuttamilta neurologisilta oireilta (päänsärky, pahoinvointi, sekavuus). Tilanteen salliessa hoitoja harvennetaan tehtäväksi 2 3 vuorokauden välein. Kuona-aineita poistavan dialyysin lisäksi tai L. Martola ja M. Wuorela
3 TAULUKKO 2. Aiheet dialyysihoidon aloitukseen munuaisten kroonisessa vajaatoiminnassa. egfr <10 ml/min/1,73 m2 Nestelasti diureettihoidosta huolimatta Vaikeasti kontrolloitava verenpainetauti lääkityksestä huolimatta Metabolisten ongelmien paheneminen Renaalinen anemia Asidoosi Hyperkalemia Hyperfosfatemia Ureemiset oireet Väsymys Pahoinvointi Aliravitsemus, laihtuminen Vaikea kutina Suonenvedot, levottomat jalat sen sijasta voidaan tehdä myös pelkkää ultrafiltraatiohoitoa ylimääräisen nesteen poistamiseksi. Diureesin vilkastuessa ja laboratorioarvojen korjautuessa dialyysihoidot lopetetaan. Teho-osastoilla annetaan tavallisesti jatkuvaa hemodialyysiä tai hemodiafiltraatiota, jotka tarjoavat hyvät mahdollisuudet nestetasapainon kontrollointiin ja hemodynaamisesti epävakaan potilaan hoitoon. Hoidon pitkittyessä pystytään myös huolehtimaan potilaan hyvästä ravitsemuksesta. Jatkuvan luonteensa vuoksi hoito on kalliimpaa ja vaatii potilaan immobilisaation vuoteeseen. Potilaan kuntoutuessa teho-osastolla voidaan siirtyä jatkuvista hoidoista yöaikaan tehtäviin hitaisiin 6 10 tuntia kestäviin dialyysihoitoihin (SLEDD= sustained low efficiency dialysis). Meta-analyysien perusteella eloonjäämisen ja munuaisten toipumisen kannalta eri hemo dialyysihoito muodot ovat yhdenvertaisia (7). Peritoneaali- eli vatsakalvodialyysiä ei rutiinimaisesti käytetä akuutin munuaisvaurion hoitoon, etenkään jos potilaalla on vaikea hyperkalemia, uremia tai nestelasti. Mikäli potilaan vointi ja paikalliset resurssit sallivat peritoneaalidialyysikatetrin asettamisen muutaman vuorokauden kuluessa, voidaan vatsakalvodialyysikin aloittaa myös akuutisti. Näissä tapauksissa hoito on aloitettava riittävän pienillä nestemäärillä ( ml potilaan koosta riippuen), jotta vältetään vatsaontelon sisäisen paineen nousu ja katetrin irtoamisen tai dialyysinesteen vuotamisen riski. Esimerkiksi akuutista aivotapahtumasta kärsivät potilaat sietävät huonosti hemodialyysiä, mutta tasainen vatsakalvodialyysi ilman antikoagulaatiotarvetta on heille hyvä vaihtoehto. Intoksikaatiot. Kehonulkoisilla verenpuhdistushoidoilla voidaan hoitaa tehokkaasti joitakin intoksikaatioita. Vaikeissa myrkytyksissä hoito tulisi aloittaa jo ennen elinvaurioiden syntymistä. Tehohoito-oppaista löytyy listoja aineista, joiden eliminaatiota voidaan nopeuttaa koneellisesti. Hemodialyysillä voidaan hoitaa esimerkiksi litium-, salisylaatti-, metformiini- ja alkoholimyrkytyksiä. Hemoperfuusiohoidossa tapahtuvalla adsorptiolla voidaan poistaa tehokkaasti muun muassa karbamatsepiiniä ja teofylliiniä. Intoksikaatioissa selvitään usein yhdellä puhdistushoidolla. Vaikeimmissa tapauksissa hoito voidaan joutua uusimaan, jos myrkkyä vielä vapautuu kudoksista tai hitaasti imeytyvistä valmisteista. Munuaisten krooninen vajaatoiminta Dialyysimuodon valitseminen on ajankohtaista, kun egfr on alle 20 ml/min/1,73m2. Tässä vaiheessa voidaan myös käynnistää selvittelyt mahdollista munuaissiirtoa ajatellen, mikäli munuaissairaus vaikuttaa etenevän dialyysin tarpeeseen 1 2 vuoden kuluessa ja potilas on riittävän hyväkuntoinen leikkaukseen. Dialyysi reitti tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen hoitojen aloitusta (egfr tasolla ml/min/1,73 m2), koska väliaikaisen dialyysi katetrin kautta aloitetuissa hoidoissa esiintyy selvästi enemmän infektiokomplikaatioita ja kuolleisuutta. Potilaalle voidaan rakentaa kirurgisesti fisteli hemodialyysiä varten useitakin kuukausia ennen hoidon alkamista. Peritoneaalidialyysikatetri on hyvä asettaa 2 4 viikkoa ennen suunniteltua hoitoon koulutusta. Dialyysihoitojen lisääntyessä on etenkin Yhdysvalloissa aloitettu dialyysihoitoja tavanomaista aikaisemmin, jopa egfr-arvoilla yli 1759 Milloin ja kenelle aloitan dialyysihoidon?
4 NÄIN HOIDAN TAULUKKO 3. Prognostinen kuuden kuukauden riskinarvio vähintään 75-vuotiaille dialyysihoitoa aloittaville (15, 16). Riskitekijä Pisteet Siirtymisessä täysin toisen avun varassa 3 Painoindeksi < 18,5 kg/m2 2 Vaikea ääreisverisuonisairaus 2 Vaikea sydämen vajaatoiminta (NYHA 3 4) 2 Vaikea käytöshäiriö 2 Dialyysihoidon aloituksen tarve akuutisti 2 Aktiivinen syöpä 1 Diabetes 1 Rytmihäiriöt 1 Pistemäärä 6 kuukauden kuolleisuus (%) ml/min/1,73 m2. Tutkimusten mukaan aikainen dialyysin aloitus ei kuitenkaan lisää eloonjäämistä eikä vähennä komplikaatioita (8). Käytännössä dialyysihoito yleensä aloitetaan egfr:n ollessa 5 10 ml/min/1,73 m2. Tätä pienemmillä lukemilla hoito tavallisesti aloitetaan, vaikkei oireita olisikaan (9). Hoidon aiheet. Päätös dialyysihoidon aloituksesta perustuu potilaan tarkkaan seurantaan. Laskennallisen GFR:n laskiessa alle 10 ml/min/1,73 m2 tulisi vointia arvioida vastaanotolla 1 2 kuukauden välein. Tiheän seurannan yhteydessä potilasta valmistellaan dialyysihoitojen aiheuttamaan elämänmuutokseen. Uremian oireiden, kuten hankalan väsymyksen, ruokahaluttomuuden, pahoinvoinnin ja kutinan ilmaantuessa on aika aloittaa hoito (TAULUKKO 2). Samoin nesteenpoistolääkityksiin reagoimaton nestelasti, vaikeasti kontrolloitavissa oleva verenpainetauti, ravitsemustilan heikentyminen sekä metabolisten ongelmien paheneminen (renaalinen anemia, asidoosi, hyperkalemia, hyperfosfatemia) ovat syitä dialyysin käynnistämiseen. Diabeetikoilla ja monisairailla potilailla oireet tulevat usein esiin aikaisemmin. Joillakin potilailla kuten pienen lihasmassan omaavilla egfr-arvo voi yliarvioida todellista GFR-lukemaa. Milloin dialyysihoidon voi jättää aloittamatta? Arvio dialyysihoidon hyödyistä suhteessa sen tuomiin haittoihin on tehtävä yksilöllisesti. Hoitoratkaisujen tekeminen on vaikeinta iäkkäillä potilailla, koska heillä munuaistaudin eteneminen on yleensä hitaampaa ja toisaalta dialyysihoidon aloittamiseen liittyy merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen, sairaala- ja laitoshoidon tarpeen lisääntymisen ja kuolleisuuden riski. Riskit ovat sitä suuremmat, mitä sairaammasta ja heikkokuntoisemmasta potilaasta on kyse. Ratkaisujen vaikeutta lisää se, että uremian yleisoireita on usein vaikea erottaa etenevän gerastenian (hauraus-raihnausoireyhtymä) oireista. Iäkkäällä munuaisten kroonisen vajaatoiminnan oireita voidaan hallita pitkiäkin aikoja myös ilman dialyysihoitoa (10). Eliniän ennuste ja elämänlaatu. Dialyysihoidossa oleva iäkäskin elää keskimäärin jonkin verran pitempään kuin konservatiivisen hoidon valinnut. Dialyysihoidolla ei kuitenkaan voida pidentää kaikkein sairaimpien odotettavissa olevaa elinikää. Epäonnistunut hoitoratkaisu saattaa johtaa kärsimysten lisääntymiseen ja kuolemisen medikalisaatioon ja pitkittymiseen. Konservatiivisen hoidon valinnut iäkäs säilyttää todennäköisesti itsenäisen selviytymisen mahdollistavan toimintakyvyn elämänsä viimeisille kuukausille asti. Dialyysihoidossa olevan munuaisten vajaatoiminnasta kärsivän potilaan toimintakyky sen sijaan heikkenee etenevästi erityisesti viimeisen elinvuoden aikana. Tässä suhteessa dialyysihoitoisen munuaissairauden taudinkulku on samanlainen kuin sydämen kroonista vajaatoimintaa tai keuhkoahtaumaa sairastavalla (KUVA) (11, 12). Ehdottomia esteitä dialyysihoidon aloittamiselle ovat vaikea hypotonia ja vaikeat kognitiiviset tai psykiatriset käytöshäiriöt (yhteistyökyvyttömyys) ja muu loppuvaiheeseen edennyt sairaus. Dialyysihoidosta L. Martola ja M. Wuorela
5 Toimintakyky KUVA. Toimintakyky viimeisen elinvuoden aika na eri sairauksissa. Dialyysihoidossa olevan toimintakyky heikkenee asteittain eikä se palaudu akuuttien sai rauk sien jälkeen enää ennalleen. Konservatiivisen hoidon valinnut todennäköisesti säilyttää toimintakykynsä elämänsä viimeiselle kahdelle kuukaudelle asti (11, 12). HRO = hauraus-raihnausoireyhtymä eli gera stenia, COPD = keuhkoahtaumatauti. Paksusuolisyöpä HRO ja dementia Loppuvaiheen munuaistauti ilman dialyysihoitoa Dialyysihoitoinen munuaistauti, COPD, sydämen vajaatoiminta Kuolema Aika pidättäytymistä tulee myös vakavasti harkita, jos 75 vuotta täyttäneellä on vähintään kaksi seuraavista: useita perussairauksia, hoivakotitasoista asumismuotoa vaativa toimintakyvyn heikkenemä, vaikea krooninen aliravitsemus (seerumin albumiinipitoisuus alle 25 g/l), tai potilaan arvioidaan voivan kuolla seuraavan vuoden aikana (13, 14). Riskilaskurit. Ennusteen arvioinnissa voidaan käyttää apuna prognostisia riskilaskureita (TAULUKKO 3) (15, 16). Dialyysihoidon aloittamisesta on todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä, jos eliniän ennuste on kovin lyhyt. Lisäksi kartoitetaan potilaan toi mintakykyä kuten selviytymistä päivittäisistä perustoiminnoista (ylösnouseminen, syöminen, peseytyminen, pukeutuminen, WC:ssä käynti) ja välineellisistä toiminnoista (ruoanlaitto, siivous, vaatehuolto, puhelimen käyttö, kaupassa käyminen, lääkityksestä ja raha -asioista huolehtiminen) sekä tunnettuja huonon ennusteen merkkejä (gerastenia, muisti häiriöt, depressio, kaatuilu, ravitsemustilan häiriöt). Potilaan mielipide. Hoitopäätökset tehdään yhdessä potilaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa, ja ratkaisujensa tueksi potilas tarvitsee arvion siitä, miten eri hoitovaihtoehdot (dialyysihoito, maksimaalinen konservatiivinen hoito) todennäköisesti vaikuttavat hänen elämänsä pituuteen ja laatuun. Vastauksia kaivataan erityisesti kysymyksiin siitä, miten hoitopäätös vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, mitä oireita dialyysi lievittää; ja toisaalta mitä oireita tai riskejä se tuo tullessaan ja mikä hoitovaihtoehto parhaiten auttaisi potilasta toteuttamaan omia henkilökohtaisia toiveitaan ja tulevaisuudensuunnitelmiaan. Myös itsenäisen elämän mahdollistavan toimintakyvyn säilyminen, sairaalahoidon tarpeen määrä, elämän viimeiset vaiheet ja hyvä kuolema ovat asioita, joita potilaat pohtivat omia ratkaisujaan tehdessään. Kumman tahansa hoitovaihtoehdon valinneelle tulee olla tarjolla yhtäläinen sairautensa ja toimintakykynsä edellyttämä moniammatillinen hoito. YDINASIAT 88 Dialyysihoito aloitetaan akuutisti yleensä vaikean hyperkalemian, asidoosin tai nestelastin vuoksi. 88 Dialyysihoidoilla voidaan hoitaa tehokkaasti eräitä myrkytyksiä (muun muassa litium, alkoholit). 88 Kroonisessa vajaatoiminnassa dialyysihoito aloitetaan yleensä, kun egfr on 5 10 ml/min/1,73 m Iäkkään ja monisairaan potilaan dialyysihoidon aloittamiseen liittyy merkittävä toimintakyvyn heikkenemisen, sairaala- ja laitoshoidon tarpeen lisääntymisen ja kuolleisuuden riski Milloin ja kenelle aloitan dialyysihoidon?
6 NÄIN HOIDAN Lopuksi Munuaisten vajaatoiminta on yleinen ongelma, ja tärkeintä on sen tunnistaminen ja ehkäisy. Akuutissa vajaatoiminnassa olennaista on nestetasapainon optimoiminen ja lääkityksen tarkistaminen munuaisten vajaatoiminnan suhteen sopivaksi. Kroonisen vajaatoiminnan hoidon kulmakiviä ovat perussairauden hoito, hyvä verenpainekontrolli ja terveet elämäntavat. Dialyysihoitoa pystytään Suomessa tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville. Monisairailla ja iäkkäillä potilailla dialyysihoitoa harkittaessa on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään ovatko dialyysihoidolla saavutettavat hyödyt todellakin haittoja suuremmat etenkin jos arjesta selviytyminen on jo aikaisemmin ollut vaikeaa. LEENA MARTOLA, LT, sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri Nefrologia, Vatsakeskus, HYKS MAARIT WUORELA, LT, osastonylilääkäri, nefrologian, sisätautien, geriatrian ja kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala, Sairaalapalvelut SIDONNAISUUDET Leena Martola: Apuraha (Shire), luentopalkkio (Amgen, Alexion, Sanofi, Shire, MSD, Roche), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Fresenius Medical Care, Sanofi, Otsuka), muu palkkio (Alexion) Maarit Wuorela: luentopalkkio (Boehringer-Ingelheim, Fresenius, GSK, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion, Roche, Sanofi), koulutus/ kongressikuluja yrityksen tuella (Amgen, Novartis, Sanofi) KIRJALLISUUTTA 1. Siew ED, Davenport A. The growth of acute kidney injury: a rising tide or just closer attention to detail? Kidney Int 2015;87: Suomen munuaistautirekisteri vuosiraportti /Munuaistautirekisteri_vuosiraportti_2013.pdf. 3. Lee PT, Chou KJ, Liu CP, ym. Renal protection for coronary angiography in advanced renal failure patients by prophylactic hemodialysis. A randomized controlled trial. J Am Coll Cardiol 2007;50: KDIGO acute kidney injury work group. KDIGO clinical practice guideline for acute kidney injury. Kidney Int Suppl 2012;2: Ad-hoc working group of ERBP, Fliser D, Laville M, ym. A European Renal Best Practice (ERBP) position statement on the Kidney Disease Improving Global Outcomes (KDIGO) clinical practice guidelines on acute kidney injury: part 1: definitions, conservative management and contrastinduced nephropathy. Nephrol Dial Transplant 2012;27: Jörres A, John S, Lewington A, ym. A European Renal Best Practice (ERBP) position statement on the Kidney Disease Improving Global Outcomes (KDIGO) clinical practice guidelines on acute kidney injury: part 2: renal replacement therapy. Nephrol Dial Transplant 2013;28: Jun M, Heerspink HJ, Ninomiya T, ym. Intensities of renal replacement therapy in acute kidney injury: a systemic review and meta-analysis. Clin J Am Soc Nephrol 2010;5: Cooper BA, Branley P, Bulfone L, ym. A randomized, controlled trial of early versus late initiation of dialysis. N Engl J Med 2010;363: Tattersall J, Dekker F, Heimbürger O, ym. When to start dialysis: updated guidance following publication of the Initiating Dialysis Early and Late (IDEAL) study. Nephrol Dial Transplant 2011;26: Brown MA, Collett GK, Josland EA, Foote C, Li Q, Brennan FP. CKD in elderly patients managed without dialysis: survival, symptoms, and quality of life. Clin J Am Soc Nephrol 2015;10: Holley JL. Advance care planning in CKD/ESRD: an evolving process. Clin J Am Soc Nephrol 2012;7: Murtagh FE, Sheerin NS, Addington- Hall J, Higginson IJ. Trajectories of illness in stage 5 chronic kidney disease: a longitudinal study of patient symptoms and concerns in the last year of life. Clin J Am Soc Nephrol 2011;6: Shared decision making in the appropriate initiation of and withdrawal from dialysis [verkkodokumentti]. 2. painos. Rockville: Renal Physicians Association Renal-Disease/. 14. Moss AH, Ganjoo J, Sharma S, ym. Utility of the surprise question to identify dialysis patients with high mortality. Clin J Am Soc Nephrol 2008;3: Couchoud C, Labeeuw M, Moranne O, ym. A clinical score to predict 6-month prognosis in elderly patients starting dialysis for end-stage renal disease. Nephrol Dial Transplant 2009;24: Berger JR, Hedayati SS. Renal replacement therapy in the elderly population. Clin J Am Soc Nephrol 2012;7: Summary When and for whom to start dialytic therapy? Patients with increasingly multiple diseases are admitted to dialytic therapies. In acute situations, the indications for dialytic therapy are refractory hyperkalemia, acidosis, fluid load and other symptoms of uremia. In chronic insufficiency the treatment is started when the estimated glomerular filtration rate (egfr) is 5 to 10 ml/min/1.73m2 and the patient presents with symptoms of renal insufficiency. Dialytic therapy is not the best choice for everybody, because the alleviation of symptoms achieved with the therapy remains minor in comparison with the impairment of the quality of life and the risk of various complications associated with the therapy L. Martola ja M. Wuorela
Yleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotOma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA
Oma koti kullan kallis DIALYYSIHOITO KOTONA TIETOA POTILAALLE, JOLLA ON TODETTU MUNUAISTEN VAJAATOIMINTA Tieto lisää elämänlaatua Tämä esite on tarkoitettu kroonista munuaisen vajaatoimintaa sairastaville
LisätiedotSNY:n vuosikokous Dialyysihoidosta luopuminen. Maarit Wuorela Turun kaupunginsairaala
SNY:n vuosikokous 16.3.2018 Dialyysihoidosta luopuminen Maarit Wuorela Turun kaupunginsairaala Dialyysihoidosta luopuminen Toiseksi tai kolmanneksi yleisin kuolinsyy dialyysipotilailla Tutkimuksista ja
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotMilloin aloitan munuaisen korvausoidon? Vaara, Suvi.
https://helda.helsinki.fi Milloin aloitan munuaisen korvausoidon? Vaara, Suvi 2017 Vaara, S 2017, ' Milloin aloitan munuaisen korvausoidon? ' Finnanest., Vuosikerta. 50, Nro 1, Sivut 30-33. http://hdl.handle.net/10138/201279
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotVerikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013
Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa
LisätiedotNefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa. Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS
Nefropatian diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Kroonisen munuaistaudin (KMT) diagnostiikka ja seuranta PTH:ssa Kaj Metsärinne Nefrol yl, TYKS 30.11.2018 Sidonnaisuudet
LisätiedotPalliatiivinen potilas perusterveyden huollossa
Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotSTONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia
STONE STages Of NEphropathy STONE tutkimus ja tyypin 2 diabeetikon nefropatia Kaj Metsärinne TYKS nefrologia, ylilääkäri Sidonnaisuudet (disclosures), viimeiset 3 vuotta Luentojen pitämisiä, kouluttautumistukea:
LisätiedotTunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 1/2018 TEEMAT Tunne munuaisten toiminnan arvioinnin työkalut aikuisilla Mika Kastarinen / Kirjoitettu 25.1.2018 / Julkaistu 9.4.2018 Lääkehoidon suunnittelussa munuaistoiminnan
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotTervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle
Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan
LisätiedotHemodialyysihoitoon tulevalle
Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotSAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala
SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotHBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HBV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun Tärkeitä seikkoja huomioitavaksi: Tarkasta kaikkien potilaiden kreatiniinipuhdistuma ennen
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotOhjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten tenofoviiridisoproksiilifumaraattihoidon aikana
Ohjeita terveydenhuollon ammattilaisille munuaistoiminnan hallintaan ja annoksen säätämiseen aikuisten fumaraattihoidon aikana HIV-positiivisilla potilailla on suurentunut heikentyneen munuaistoiminnan
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotMiten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon?
Miten munuaistauti vaikuttaa diabeteksen hoitoon? Kim Pettersson-Fernholm LT, Sisätautien ja Nefrologian Erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia Valtakunnallinen Diabetespäivä 17.11.2015 Sidonnaisuudet
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotAKUUTTI MUNUAISVAURIO
EH1 AKUUTTI MUNUAISVAURIO Acute Kidney Injury (AKI) Eero Honkanen HUS/HYKS Medisiininen tulosyksikkö nefrologian klinikka 20.8.2012 Dia 1 EH1 Eero Honkanen Eero Honkanen; 28.8.2011 Munuaiset pettävät:
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mannitol Braun 150 mg/ml infuusioneste, liuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1000 ml infuusionestettä sisältää 150 g mannitolia. Ominaisuudet: Teoreettinen
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotMitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen
Näin tutkin HEIKKI SAHA Mitä teen, kun kreatiniiniarvo on suurentunut? Munuaisten sairauden tai toimintahäiriön seulonnassa riittävät anamneesin ja kliinisen tutkimuksen lisäksi hyvin yksinkertaiset ja
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotPERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA. PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS
PERITONEAALI- DIALYYSIHOIDON PERIAATTEISTA JA KOMPLIKAATIOISTA PD-koulutuspäivä 26.1.2016 Marja Miettinen, oyl, K-SKS Kenelle PD-hoito sopii? ensisijainen hoitomuoto kaikille potilaille epävakaa hemodynamiikka
LisätiedotGeriatripäivät. Iäkkään munuaispotilaan kokonaisvaltainen hoito. 30-31.1.2014 Turku. Maarit Wuorela Turun kaupunginsairaala
Geriatripäivät 30-31.1.2014 Turku Iäkkään munuaispotilaan kokonaisvaltainen hoito Maarit Wuorela Turun kaupunginsairaala Toiminnalliset muutokset Vähenee Verenvirtaus GFR Virtsan laimentamis- ja konsentrointikyky
LisätiedotPRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN
PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotUudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?
Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit
LisätiedotPotilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille. Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla
Potilasohje Sevelamer Sandoz 800 mg-valmisteen käyttäjille Potilaille Koulutusmateriaali peritoniitin riskitekijöistä ja estosta peritoneaalidialyysipotilailla Tämä koulutusmateriaali sisältää hyödyllistä
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotVuosiraportti 6 Suomen munuaistautirekisteri Koko maa 22 potilasta/1 milj. asukasta Ahvenanmaa 55 Ryhmä 1 < 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 2 6 potilasta/1 milj. as. Ryhmä 3 > potilasta/1 milj. as. Vaasa
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotPelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas
Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta
LisätiedotHyponatremian uudet lääkehoidot
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Na + H 2 O Hyponatremian uudet lääkehoidot Timo Sane HYKS, Endokrinologian klinikka Sisätautilääkäripäivät 23.11.2012 Sidonnaisuudet 2010-2012: luentopalkkiot (Novo
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORION OYJ
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CANDESARTAN/HYDROCHLOROTHIAZIDE ORION 8 MG/12,5 MG, 16 MG/12,5 MG, 32 MG/12,5 MG, 32 MG/25 MG ORION OYJ PÄIVÄYS: 17.4.2015, versio 2 Sivu 1/6 VI.2 Julkisen
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotValmisteyhteenveto 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI. Phoxilium 1,2 mmol/l fosfaatti hemodialyysi-/hemofiltraationeste 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT
Valmisteyhteenveto 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Phoxilium 1,2 mmol/l fosfaatti hemodialyysi-/hemofiltraationeste 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Phoxilium-korvaus- ja dialyysineste on pakattu kaksikammioiseen
LisätiedotIÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen
IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on
LisätiedotMIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?
MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA
LisätiedotErittäminen. Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi
Erittäminen Nestetasapaino, pahoinvointi, nenämahaletku, dialyysi Ihmisen massasta n. 60 % vettä Vettä elimistö menettää nesteitä/ vrk virtsa n. 1,5-2 litraa/ vrk haihtuminen n. 1 litra/ vrk Nestetasapaino
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotLääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä
Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä Paula Timonen Proviisori LHKA paula.timonen@prodosis.fi Turvallinen lääkehoito Vaatii tietoa, ammattitaitoa, asennetta, suunnitelmallisuutta, sitoutumista ja seurantaa
LisätiedotPotilas 1. YLEISLÄÄ NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk hoitoon. Hb+++: miten edetään???? Hb+++: miten edetään???? Hematuria: diagnoosi?
YLEISLÄÄ ÄÄKÄRIN NEFROLOGIAN ABC Laboratoriosta käytk ytännön hoitoon Eero Honkanen HUS Medisiininen tulosyksikkö Nefrologian klinikka 5.12.2012 Potilas 1 36-vuotias nainen hakeutuu terveyskeskukseen tutkimuksiin
LisätiedotPALLIATIIVINEN SEDAATIO
PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.
LisätiedotMunuaisten vajaatoimintaa sairastavan. Saattohoito
Munuaisten vajaatoimintaa sairastavan Saattohoito 02/2017 Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään. Liitto valvoo sairastuneiden etuja. Liitto jakaa luotettavaa
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotVeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto
Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotLipokaliini 2, NGAL. Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin 5.2.2010
Lipokaliini 2, NGAL Neutrophil Gelatinase Associated Lipocalin akuutin munuaisvaurion uusi merkkiaine Dos. MarttiLalla 5.2.2010 Mistä puhun NGAL 5.2.2010 / ML 1. Yleistä munuaistutkimuksista it tki kit
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotPalliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012
Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotRASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala
RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,
LisätiedotVANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS
VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotDiabeetikon suunnitelmallinen hoito. Loviisan terveyskeskuksessa
Diabeetikon suunnitelmallinen hoito Loviisan terveyskeskuksessa Näe suuret linjat, tee pieniä muutoksia kiinalainen sananlasku Taustaa Hoitosuunnitelmien teko aloitettu v. 2004 lääkäri Raija Sihvosen toimesta
LisätiedotNeurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala
Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine
LisätiedotPorin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta
Porin Perusturvan Mobiilitoiminnasta ja kotiuttamisesta YL Katriina Lähteenmäki Yleislääketieteen ja Akuuttilääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys mobiilitoiminnan
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Munuaisvaurio (akuutti)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 21.1.2014 Käypä
LisätiedotHyvä dialyysihoidon asiantuntija!
Verinäytteiden otto 1 (5) Hyvä dialyysihoidon asiantuntija! Suomessa dialyysikeskusten välillä on aika vähän kanssakäymistä. Aherramme omissa nurkissamme uskoen oman käytännön olevan ainoa oikea. Keskustelun
LisätiedotHoitomääräykset: Täydentävä Ohje
Hoitomääräykset: Täydentävä Ohje nordicmedcom.fi Kuinka tätä ohjetta käytetään Tässä ohjeessa esitellään 5-askeleen menetelmä, joka helpottaa potilaan halutun hoitotavoitteen saavuttamista. Askel 1: Askel
Lisätiedot