PoPSTer hanke. Lapsi ja perhepalveluiden työryhmän väliraportti
|
|
- Anna-Leena Tikkanen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PoPSTer hanke Lapsi ja perhepalveluiden työryhmän väliraportti
2 Palvelukokonaisuuden kuvaus Lasten ja perheiden (LAPE ) palvelut jakaantuvat nykyisellään usean eri toimijan vastuulle ja toteutettavaksi. LAPE palveluja on viime vuosina kehitetty monissa eri hankkeissa ja niissä onkin syntynyt paljon yksittäisiä palveluinnovaatioita. Pohjois Pohjanmaalla tätä kehitystyötä on tehty Lasten Kaste hankkeissa sekä Lapset puheeksi toimintakokonaisuudessa. Koko palvelujärjestelmän uudistaminen kattaa koko maakunnan sosiaali ja terveyspalvelut ja ulottuu varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja neuvolasta aina vaativimpiin erityispalveluihin saakka. Kustannuksia tarkasteltaessa huomataan, että kokonaisuudessaan sosiaali ja terveydenhuollon osuus lasten ja perheiden palveluista on maakunnassamme huomattavasti alle viidenneksen. Sen vuoksi lasten ja perheiden palvelukokonaisuuden maakunnallisessa uudistamisessa myös varhaiskasvatuksen ja koulun sekä kunnan muiden kuin sosiaali ja terveyspalvelujen sekä kolmannen sektorin toimijoiden rooli on merkittävä. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat: neuvolat, koulu ja opiskeluterveydenhuolto, perheiden sosiaalipalvelut (esim. perhepalvelut, kasvatus ja perheneuvonta), lasten kehitysvamma ja vammaispalvelut, lasten kuntoutus, lasten ja koulupsykologit, perustason mielenterveystyö, lastensuojelu, lasten ja osin nuorisopsykiatria, lastentaudit. Lasten hyvinvointi syntyy siellä, missä lapset elävät arkeaan ja sen vuoksi myös hyvinvointia ja kasvua tukevat palvelut tulee toteuttaa mahdollisimman pitkälle luonnollisissa kasvu ja kehitysympäristöissä. Erikoisosaaminen tukee perustason toimintaa. (Kts. seur. Dia/ kasvu ja kehitysympäristön kuvaus!)
3 Lapsi ja perhepalveluiden kehittäminen Pohjois Pohjanmaalla Järjestöt ja seurakunta Lapset puheeksi Lasten erityispalvelut Pärjäävyys Toimiva arki Suojaavat tekijät Lähiverkosto Lapsi ja perhe Kaikki palvelut ja maakunnalliset toimijat Perheiden palvelut Aikuisten erityispalvelut Yhteiset toimintamallit Erityispalvelut ja osaaminen tukemassa
4 Palvelukokonaisuuden yhdyspinnat Yhdyspinnat kunnassa varhaiskasvatus, perusopetus, oppilashuolto, erityiskoulut, liikunta, nuoriso, kulttuuri Muut yhdyspinnat kolmannen sektorin toimijat, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat Yhdyspinnat PoPSTerin palvelukokonaisuuksiin aikuisten mt /päihdepalvelut, kuntoutus, vammaispalvelut, synnytykset
5 Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Puheenjohtajat: Hannu Kallunki (RASHKY), Arto Willman (Ouka/ sikupalvelut), Hanna Ebeling (PPSHP, lasten psykiatria) Kummit: Leena Pimperi Koivisto (Oulunkaaren ky), Sirkka Liisa Olli (Ouka, hyve palvelut) Resurssit: Suvi Helanen ja Jaana Jokinen (PPSHP, PTH yksikkö/ LP toimintakokonaisuus) Jäsenet: Teija Sulisalo (Oulun kaupunki), Pirjo Matikainen (PPKY Kallio), Vesa Anttila (Iin kunta), Birkitta Ala aho (RASHKY), Jarmo Salo (OYS), Mailis Mäkelä (OYS), Sirpa Juntunen (OYS), Tytti Raudaskoski (OYS), Ritva Kuorilehto (Oulun kaupunki), Pauliina Sarajärvi (Limingan kunta), Aini Naumanen (Kuusamon kaupunki), Eliisa Tornberg (Tyrnävän kunta), Riitta Alatalo (Nuorten Ystävät ry)/ Pertti Kukkonen (Auta Lasta ry), Jenni Uusitalo (TEHY), Melanie Rajavaara (Talentia), Tiina Eriksson (Perhepäiväkoti Nevalanmäki)/ Reijo Moilanen (Nuorten Ystävät ry), Kirsti Rahkola (Kalajoen kaupunki), Saija Kronqvist / Saija Kivelä (Oulun hiippakunnan tuomiokapituli), Merja Komulainen Aakko (Oulun kaupunki, SuPer), Teija Tuuliainen (Valtion koulukodit, Liminka) jäsentä (osa ei osallistunut kertaakaan työryhmän kokoontumisiin)
6 Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut lokakuun loppuun mennessä 5 kertaa: , , , ja Kukin kokous on ollut kestoltaan 2 3 tuntia. Ensimmäinen kokous pidettiin OYS:ssa Kiuru kabinetissa yhteisen PoPSTeri infon yhteydessä ja muut kokoukset on pidetty Oulussa Von Baghin koulutuskeskuksessa. Kuvaus työryhmän työskentelystä muutoin, esim. puheenjohtajien kokoontumiset : Ison työryhmän lisäksi puheenjohtajisto, kummit ja resurssit ovat kokoontuneet ennen jokaista kokousta suunnittelemaan koko työryhmän kokoontumiskertojen sisällön ja juoksutuksen, sekä lisäksi miettimään yhdessä joitakin erityiskysymyksiä, tiedottamista ja infotilaisuuksien ohjelmaa ja sisältöjä. (Yht. n. 10 krt.) Työryhmän kokoukset on toteutettu toisesta kokoontumiskerrasta alkaen ryhmätyöskentelynä jakautuen neljään ryhmään, työstäen ryhmissä toimeksiannon mukaista tehtävää ja aineistoa väliraportissa kysyttäviä kokonaisuuksia varten. Ryhmien työstöt on purettu kokoontumisen lopuksi ja aineistot on koottu muistion liitteeksi. Seuraavalla kerralla työstöä on jatkettu: nykytila kuvaus > haasteet > tavoitteet > keinot jne. Väliraportin koonti tehtiin resurssien toimesta. Kuvaus muiden palvelukokonaisuuksien kanssa tehdystä yhteistyöstä: Puheenjohtajisto ja kummit (sekä resurssit) ovat tehneet yhteistyötä muiden palvelukokonaisuuksien kanssa, ei varsinaisesti koko työryhmä. Mm. mielenterveys ja päihdepalveluiden sekä Nuoret ja aikuiset palvelukokonaisuuden kanssa on yhteydenpito ja keskustelu ollut tiiviimpää.
7 Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset Taustalla: Lapsen oikeudet (Lapsen oikeuksien sopimus/ YK, Unicef, Unicefin lapsiystävälliset kunnat verkosto), Lastensuojelun käsikirja, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, sote ja maakuntauudistus, Tulevaisuuden kunta hanke Keskeisin lainsäädäntö: Terveydenhuoltolaki (2010) Asetus neuvolatoiminnasta ja koulu ja opiskeluterveydenhuollosta (2011) Lastensuojelulaki (2007) Sosiaalihuoltolaki (2014) Mielenterveyslaki (1990) Varhaiskasvatuslaki (2015) Oppilas ja opiskelijahuoltolaki (2013) Nuorisolaki (2006, uudistus voimaan 2017) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992)
8 Asiakassegmentit ja erityiskysymykset ASIAKKUUDET JA PALVELUTARVE PÄRJÄÄVYYS YKSILÖN JA YMPÄRISTÖN VUOROVAIKUTUKSESSA : Perheellä toimiva arki, peruspalvelut riittävät ja niiden tarve on satunnainen. Palvelut: Perheen hyvinvointi saa tukea universaaleista peruspalveluista, matalan kynnyksen palveluista kuten sähköiset palvelut, perhekeskuksen verkostomaisella toimintamallilla ml. järjestöjen vertaisryhmät ja avoimet vapaa ajan palvelut. Perheelle tarjotaan kasvu ja kehitysympäristöissä aktiivisesti Lapset puheeksi keskusteluja ja tarvittaessa Lapset puheeksi neuvonpitoja. Perhe tunnistaa omat voimavaransa ja vahvuutensa, ja ne vahvistuvat. YHTEISTYÖLLÄ TOIMIVA ARKI: Perhe kokee tarvitsevansa useita peruspalveluja säännöllisesti, niiden tuella arki kuitenkin sujuu. Palvelut: Peruspalvelujen ohessa tarvitaan perhelähtöistä ja yhteen sovittavaa palvelusuunnittelua. Erityispalvelujen konsultaatiotukea hyödynnetään, mikäli perhe kokee siihen tarvetta. PÄRJÄÄVYYS VAIKEUKSISTA HUOLIMATTA: Perhe kokee tarvitsevansa yhden tai useamman erityispalvelun, jotta arki toimii. Palvelut: Peruspalvelujen ohella tarvitaan erityispalvelujen ja peruspalvelujen tiivistä ja perhelähtöistä yhteensovittamista ja vastuutyöntekijää koordinoimaan asiakkaan kanssa yhdessä palvelujen ja tuen kokonaisuutta. Perheen kanssa laaditaan yksi yhteinen palvelusuunnitelma. Erityispalvelut työskentelevät tarpeen mukaan työparina peruspalvelujen kanssa. VAHVAA ERITYISOSAAMISEN TUKEA ARKEEN: Perhe tarvitsee säännöllisesti/ tietyn aikaa vahvaa erityispalvelun tukea (laitos /avohuolto, erikoissairaanhoito). Palvelut: On huolehdittava siitä, että yhteys kasvu ja kehitysympäristöihin säilyy hoidon/ huollon kaikissa vaiheissa. Erityis ja peruspalvelujen yhteensovittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Toimivaan arkeen kuntoutuminen on perheen tavoite ja palvelujen keskeinen tehtävä. Sijoitetun nuoren kohdalla huomioidaan erityisesti oikeus suunnitelmalliseen jälkihuoltoon.
9 Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi
10 Nykytilan analyysi Lähtökohtainen tilanne väestöllisesti, maantieteellisesti ja palveluiden sisällön suhteen: maakunnan noin asukkaan väestöstä on 0 24 vuotiaita on 34% (2015) eli n lasta ja nuorta, alle 18 vuotiaita on noin 25% eli lasta Oulun kaupungin asukasluku on jo yli , eli Oulu muodostaa puolet maakunnasta, ja pienin kunta alueella on Hailuoto, n as. lapsiperheiden määrä on maakunnassa suuri paljon myös lapsirikkaita, useampilapsisia perheitä ennusteen mukaan tilanne pysyy vuoteen 2030 mennessä ennallaan lasten ja nuorten kokonaismäärän osalta kunnittaisia erojakin on: alle 24 v asukkaiden määrän vaihtelu maakuntamme kunnissa 19 46% maantieteellisesti kyseessä on laaja ja pitkien etäisyyksien maakunta, eteläisimmästä kunnasta Reisjärveltä itäiselle Koillismaalle Kuusamoon on matkaa yli 400km painopiste on liikaa korjaavissa palveluissa: lastensuojelutoimien sekä lasten ja nuorten psykiatrian käyttöä on paljon ja kustannukset ovat mittavia Palvelutarjontaa on saatava siirtymään avohuoltopainotteisuuden ja varhaisemman tuen suuntaan, erityispalveluiden etävastaanottoja ja konsultointia sekä sähköisiä palveluita tarvitaan lisää, erityisesti kauemmas maakuntaan lasten ja nuorten ympärivuorokautisia laitoshoidon yksityisiä toimintayksiköitä on maakunnassa 56, joissa yht. 489 paikkaa sekä Valtion Koulukodin 7 toimintayksikköä Limingassa, joissa yht. 28 paikkaa ja Oulun kaupungin Metsola yksikkö, 14 paikkaa. Yhteensä siis 531 paikkaa (Kainuussa 7 yksikköä ja 53 paikkaa.) Lapset puheeksi toimintakokonaisuus: alueen kuntiin on koulutettu tähän mennessä noin 300 TLP menetelmäkouluttajaa ja noin 2500 TLP menetelmien käytön osaajaa eri palvelusektoreille, mukana maakunnan kunnista 27 (kaksi kuntaa tulossa lisää). LPtyön seuranta ja arviointi on osoittanut mm. lastensuojelun toimintaluvuissa tapahtuneen pienentymistä ja painopisteen siirtymistä avohuollon tukitoimien suuntaan.
11 Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Yleisesti nykytilan vahvuuksista: Maakunnassa on jo yhteinen ymmärrys lasten kehitysympäristöjen ja toimivan arjen merkityksestä pärjäävyyteen erilaisissa elämäntilanteissä (taustalla Lapset puheeksi toimintakokonaisuus). Henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista, ja yhteistyö eri toimijoiden kesken toimii. Erikoissairaanhoito on parhaimmillaan tehokasta ja laadukasta. Opetus ja tutkimustoiminta on korkeatasoista. Myös koulutuksen, tutkimuksen ja työelämän yhteistyö on tiivistä alueella. Pohjois Pohjanmaalla on jo kansallisesti vertaillen lasten ja perheiden palveluissa melko yhtenäiset käytännöt. Toimivia hyviä käytäntöjä eri puolilla maakuntaa, joita halutaan vahvistaa: laajat terveystarkastukset äitiysja lastenneuvolassa, palveluohjausmallit, maksuton lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyön ja lastenneuvolan yhdistäminen, lähetteettömyys, perheiden lähiverkoston mukaanotto, poikkihallinnollinen yhteistyö, erilaisia pilotteja (mm. HIT), hyvinvointikoulu ja neuvolakonsepti, jälkihuollon nuorten arki puheeksi malli, akuuttitilanteiden yksilölliset ratkaisut, koulutus puitesopimuksen omaaville sijaishuoltopaikoille, hyvinvointikeskukset, toimiva viranomaisyhteistyö, reaaliaikainen maakunnallinen tiedontuottaminen, aktiivinen järjestökenttä, avohoitopainotteisempi erikoissairaanhoito, hoitaja vastaanotto, terveydenhuollon toimiva yhteistyö perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalipalveluiden ja oikeuslaitoksen kesken, terveydenhuollossa sähköiset lähetteet, palautteet ja konsultaatiot sekä puhelinneuvonta perheille. Myös menetelmällinen osaaminen on vahvaa ja sitä kannattaa hyödyntää: mm. Lapset puheeksi, Ihmeelliset vuodet, ART, raskaana oleville sähköinen taustatietolomake IPANA, henkilöstön täydennyskoulutukset
12 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Nykytilassa haasteellisuutta luovat: järjestelmälähtöisyys, ongelma ja huolikeskeinen toiminta, päällekkäiset toiminnat, ennaltaehkäisevän työn merkityksen ja arvostuksen puute, budjetoinnin painottuminen raskaisiin palveluihin, johdon ja työntekijöiden sitoutumattomuus tai hajautuminen, muutosvastarinta, pienempien kuntien haaste saada erityisosaajia, yhteisen kielen puuttuminen eri palvelusektoreiden välillä, nuorten ja vanhempien pahoinvoinnin lisääntyminen, liiallinen kustannustehokkuus, erityisentuen tarpeessa olevia perheitä ei huomioida ajoissa, monikulttuuristen perheiden kohtaaminen, isoissa organisaatioissa ei tunneta riittävästi yhteistyökumppaneita, palvelut ovat hajanaisia ja palveluiden ulkopuolelle jää esim. mielenterveys ja päihdeasiakkaita, riittävän ja vaikuttavan tuen järjestyminen, lastenpsykiatria ja somaattinen erikoissairaanhoito erillään, erittäin tiukka lain tulkinta tietosuoja asioissa, teknologian käyttöönoton kalleus ja nykyisten sähköisten työvälineiden kankeus. Kehittämistarpeita em. haasteiden lisäksi: perus ja erityispalveluiden yhteistyö, yhteistyön kehittäminen sosiaalipalveluiden kanssa (palveluohjaus), tiedonkulun parantaminen, erilaisten tietojärjestelmien onnistunut yhdistäminen, pienten kuntien valinnanvapaus, pitkäntähtäimen investoinnit, henkilöstön ja asiakkaan osallisuus kehittämistyössä, muutoksessa päätöksenteon pysyminen lähellä käytännöntoimijoita, kilpailutus ja hankintaosaaminen julkisissa palveluissa ja pienissä yrityksissä, yhteisöllisyyden vahvistaminen, kotisairaala pitkäaikaisille lapsipotilaille ja akuuttitilanteisiin, räätälöidyt palvelut alueellisten tarpeiden mukaisesti, erityispalveluiden toimintojen yhtenäistäminen, yhteinen ajanvarauspohja eri toimijoille, sähköiset palvelut ylipäätään.
13 Nykyinen palveluverkko Palvelurakenteissa on maakuntamme kunnissa edetty jo kohti lapsi ja perhekeskeistä ajattelua, mutta nykytilanteessa on vielä parannettavaa. Lapsi on palveluiden keskiössä, kehitysympäristöinä vanhemmat ja perhe, varhaiskasvatus ja koulu. Lähellä kuntalaisia olevia toimijatahoja palveluverkossa ovat: järjestötyö, nuorisotyö, neuvola ja koulun terveydenhoitaja, perheiden kotipalvelut, perheneuvola ja perusterveydenhuollon palvelut. Maakunnallisesti sosiaali ja terveydenhuollon erityispalvelut voivat olla kaukana perheiden arjesta ja lähiverkosto saattaa jäädä usein huomioimatta lapsen ja perheiden tukea suunniteltaessa. Tavoiteltu palvelurakenne: Palvelut muodostavat verkoston lapsen kehitysympäristöjen tueksi. Ensisijaisesti palvelut toteutetaan siellä missä lapsi elää arkeaan. Lapsen tai perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään erityisosaamista vaativissa palveluissa. Silloinkin niin, että yhteys lähipalveluihin ja lapsen kehitysympäristöihin säilyy. Kts. Seuraavat liitediat nykyisestä ja tavoitellusta palvelurakenteesta!
14 Nykyinen Palvelurakenne Lasten suojelu Nuoriso työ Lähiverkosto Vanhemman mt ja päihdepalvelut Toimeen tulotuen palvelut Erikoissairaanhoito Perheiden kotipalvelut varhaiskasvatus Lapsi, vanhempi perhe Koulu Työvoimapalv elut Perhe neuvola Neuvolan ja koulun thpalvelut Järjestöt, palveluntuottajat Seurakunta Perusthpalvelut
15 Tavoitteena Kehitysympäristöjä tukeva palvelurakenne Esh, psykiatria erikoisalat Lastensuojelu Palveluohjaus Perheiden kotipalvelut Taloudellisen tuen palvelut Yksityiset palveluntuottajat Sijaishuolto Lähiverkosto Lapsi, vanhempi perhe Perusth palvelut Sis. mt ja päihdepalvelut Somaattinen erikoissairaanhoito Vammaispalvelut Vapaa aika Varhaiskasvatus Seurakunta Koulu Sähköinen palvelutarjotin Nuoriso työ Järjestöt, Vapaaehtoistyö Sosiaalipalvelut Perhekeskus Sos. huoltolain mukaiset palvelut Vaativat erit. palvelut Neuvolan ja koulun thpalvelut Työvoimapalvelut
16 Alustavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet
17 Alustavat toiminnalliset/rakenteelliset päätavoitteet järjestämisen näkökulmasta PALVELUT KASVU JA KEHITYSYMPÄRISTÖSSÄ, LÄHELLÄ ARKEA Perheet saavat tarvitsemansa palvelut lapsen kasvu ja kehitysympäristössä, lähellä perheen arkea. ASIAKASLÄHTÖISYYS; LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN OSALLISUUS Perheet määrittelevät itse palvelutarpeensa ja osallistuvat palveluiden suunnitteluun. PÄRJÄÄVYYS JA ARJEN SUJUVUUS TAVOITTEINA, ERITYISOSAAMINEN TARVITTAESSA TUEKSI Erityisosaamisella tuetaan tarpeen mukaan toimivan arjen sujuvuutta ja koko perheen pärjäävyyttä. ERITYISPALVELUT KOHDENNETUSTI JA PERHELÄHTÖISESTI Erityisen ja vaativan tason palveluiden saatavuus kohdennetaan perheiden tarpeiden mukaan. ALATAVOITTEITA LAPE KOKONAISUUTEEN ON TARKENNETTU ERI TEEMOIHIN SEURAAVASTI: 1) PALVELUT PERHEEN LÄHELLE, OSALLISUUS, 2) SÄHKÖISET PALVELUT, TIETOJÄRJESTELMÄT, 3) KOULUTUS JA OSAAMINEN, SEKÄ 4) JOHTAMINEN > KTS. SEURAAVA LIITEDIA ALATAVOITTEISTA!
18 Lasten ja perheiden palvelukokonaisuus Pohjois Pohjanmaalla, alatavoitteet teemoittain PALVELUT PERHEEN LÄHELLE, OSALLISUUS SÄHKÖISET PALVELUT, TIETOJÄRJESTELMÄT KOULUTUS JA OSAAMINEN JOHTAMINEN Perheet ottavat vastuuta omasta hyvinvoinnistaan ja osallistuvat palveluidensa suunnitteluun ja kehittämiseen. Rakennetaan verkko väliinputoajia varten. Perheet käyttävät tarvelähtöisesti ja joustavasti sähköisen palvelutarjottimen palveluja, ohjausta ja neuvontaa. Sähköiset palvelut tukevat perheiden omatoimisuutta ja itseauttamista. Perhepalveluiden kokonaisuutta tuetaan myös koulutuksen avulla. Osaamisen kehittäminen, laventaminen ja jakaminen, uusien työntekijöiden perehdytys. Luodaan lasten ja perhepalveluiden kokonaisjohtamisjärjestelmä, jossa mukana laadunvalvonta. Perheet saavat tarvitsemansa perus ja erityispalvelut riittävän ajoissa, ymmärrettävästi ja joustavasti läheltä perheen arkea. Tietojärjestelmät sovitetaan paremmin yhteen toimiviksi ja tieto siirtyy ammattilaisten välillä ja perheille itselleen paremmin. Perhe omistaa itseään koskevan tiedon. Koulutuksessa huomioidaan uudet ylisektoriaaliset rakenteet ja palveluohjaus Toimintaa arvioidaan järjestelmällisesti säännöllisen asiakaspalautteen avulla. Perheet saavat koordinoidusti parhaan mahdollisen, ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön näyttöön perustuvat palvelut. Palvelut suunnitellaan yksilöllisesti; virtuaaliset palvelut yksilöille ja ryhmille. Koulutuksessa huomioidaan yhteinen ymmärrys kehitysympäristöjen varaan rakentuvasta lasten ja perheiden arjesta Toiminnan suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa mukana eri palveluiden edustajat ja kuntalaiset. Kokemusasiakkaat ja asiantuntijat osallistuvat palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin sekä tuottavat palveluita, esim. vertaistukea. Säännöllinen tiedonkeruu, seuranta ja arviointi Koulutusta sähköisten järjestelmien käyttöön Tiedolla johtaminen
19
20 Alustavat taloudelliset tavoitteet Palvelukokonaisuudet Lapset ja perheet Pohjois Pohjanmaan käyttökustannukset 165 M,sis. perustaso ja esh (skaalattu) Tästä lastensuojelun laitos ja perhehoito 41 M ja muut lasten ja perheiden palvelut 28 M (todelliset tiedot) Tasapainotustavoite (M ) 3,5 * 3,5 miljoonan euron tasapainotustavoitteeseen päästään tulevien vuosien aikana, mikäli toimintakulttuurissa tapahtuu systeeminen muutos ja lasten ja perheiden palvelut saadaan lapsi ja perhelähtöisiksi, yli peruskunnan ja sote maakunnan palveluyhdyspintojen toimivaksi kokonaisuudeksi. Yksittäinen palvelukokonaisuuden osa alue ei tuota kustannussäästöä tai leikkaa kustannusten kasvua yksinään; siksi lape palveluiden osalta on vaikea esittää tarkkoja kulurakenteen muutostavoitteita tiettyyn palveluun. (Esim. korjaavien erityispalveluiden kustannuksista, joista voi laskea kunnittain ja maakuntatasolla kulujen muotoutumista: sijaishuollon hoitovrk on , psykiatrian hoitopvä yli 500, lastensuojelutarpeen selvitys n. 500 /20 työtuntia. Kts. seuraava liitedia maakunnallisen Lapset puheeksi työn seurantamittareista!) * Realistista on tavoitella aikana em. suunnan ja toimintakulttuurin muutosta ja sen myötä juurruttaa strateginen ja rakenteellinen muutos. Taloudellisessa tavoitteessa ollaan vuoteen 2025 mennessä, kun palvelut viedään lapsen kasvu ja kehitysympäristöihin ja toimitaan pääosin siellä; kun lapsi ja perhe ovat keskiössä ja asiakaslähtöisyys ja osallisuus toteutuvat; kun arjen tuki rakennetaan lähipalvelujen varaan, jota tuetaan erityisosaamisella ja erityispalveluiden konsultaatioita lisäämällä.
21 Pohjois Pohjanmaan lastensuojelun toimintalukuja (luvuista puuttuu PPKY Kallion luvut) Vuosi Lastensuojeluilmoitukset Lasten suojelutarpeen selvitykset Aloitetut asiakkuudet Kiireellisen sijoituksen päätökset Avohuollon sijoitukset (sisältää myös jatkopäätöksiä) Huostaanotto hakemukset hallintooikeudelle Maakunnallinen työ Muutos % 30% 24 % 60 % 23 % 39 % 36 % Muutos
22 Keinot tavoitteisiin pääsemiseksi
23 Palvelurakennemuutos Keinoja tavoitteisiin (diat 12 13) pääsemiseksi: Sähköinen palvelutarjotin, ohjausta ja neuvontaa, itsehoito, tarvittaessa palveluohjaus. Sähköinen hälytysjärjestelmä, jos peruspalvelu (esim. neuvola) jää väliin. Monialainen ja monituottajuuteen perustuva alueen tarpeista nouseva perhekeskusmalli, jossa myös somaattisen terveydenhoidon rinnalla psyyken puolen palvelut vahvemmin mukana. Myös taloudellisen tuen palveluita neuvolatyön yhteyteen, ja aikuissosiaalityö mukaan jo raskausaikana. Näin samasta paikasta saadaan palvelut eikä perhettä tarvitse ohjata aina eteenpäin toiseen paikkaan. Peruspalveluiden integroiminen varhaiskasvatukseen ja kouluihin jne = TOIMIVA PALVELUOHJAUS, TOIMIVA ARKI Osaamisen varmistaminen yhteisistä toimintamalleista, uusien ammattilaisten kouluttaminen. Vastuutetaan palveluohjausjärjestelmän ylläpito ja liitetään osaksi johtamisjärjestelmää. Paras asiantuntija eturiviin. Työntekijöiden pysyvyys on perheiden kannalta tärkeää. Luodaan aktiivisen osallisuuden malli rakenteisiin. Kirkko ja järjestöt mukaan perheen jaksamista tukemaan.
24 Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi: Digitaalinen palveluohjaus, videovälitteiset palvelut, liikkuvat palvelut, helppokäyttöiset palveluntarjoajan nettisivut (sivuista vastaava työntekijä), yhteinen omahoitoalusta, joka ulottuu koko maakuntaan, on jokaiselle sama ja kaikilla käytössä Uudistetut tietosuoja määritykset, asiakkaille varmistettava mahdollisuus lukea omat asiakirjansa Tietojärjestelmien kansallinen kehittämisen tukeminen, toiminnanohjauksen ja vaikuttavuuden välineenä käytetään tunnuslukujen seurantaa = tiedolla johtamisen vahvistaminen, chattipalvelut, ryhmätyöskentelyt online (Periscope video online ryhmät perhevalmennuksessa jne).
25 Asiakastarpeet ja saavutettavuus Keinoja tavoitteisiin (diat 12 13) pääsemiseksi: Sähköinen palvelutarjotin, ohjausta ja neuvontaa, itsehoito, tarvittaessa palveluohjaus. Sähköinen hälytysjärjestelmä, jos peruspalvelu (esim. neuvola) jää väliin. Perhekeskusmalli, jossa myös somaattisen terveydenhoidon rinnalla psyyken puolen palvelut vahvemmin mukana. Myös taloudellisen tuen palveluita neuvolatyön yhteyteen, ja aikuissosiaalityö mukaan jo raskausaikana. Näin samasta paikasta saadaan palvelut eikä perhettä tarvitse ohjata aina eteenpäin toiseen paikkaan. Peruspalveluiden integroiminen varhaiskasvatukseen ja kouluihin jne. Myös erityispalvelut saadaan lähelle perheen arkea, kotisairaala
26 Monituottajuus Työryhmässä todettua, ja keinoja monituottajuuteen liittyen: Maakunnassa on monia vahvan ammattitaidon omaavia yksityisiä palvelun tuottajia, jotka voisivat olla mukana asiantuntijan roolissa esimerkiksi lastensuojelussa, esim. pienissä kunnissa, joissa erityispalvelut ovat usein kaukana tai ostetaan muualta. Lastensuojeluun liittyvät ympärivuorokautiset lasten ja nuorten hoitopaikat ovat lähes yksinomaan yksityisten toimijoiden ylläpitämiä (kts. dia 10, Nykytilan analyysi!) > sijaishuollon paikasta yhteydenpito ja kuntoutumisen tuki kotiin ja avohuoltoon sekä sijaishuollon aikana että jälkihuollon toimiin liittyen. Perhekeskus toimintamallissa monituottajuus ja monialaisuus on huomioitu Kirkko ja seurakunnat sekä lukuisat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ja palveluiden yhdyspinnassa toimivat järjestöt halutaan ja otetaan aktiivisemmin mukaan perheen jaksamista tukemaan moninaisin palveluin, vertaisosaamista, pitkää kokemusta ja yhteisöllisyyttä hyödyntäen.
27 Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen Koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on myös tärkeä voimavara ja tavoitteita tukeva keino: Digitaaliset koulutustilaisuudet työntekijöille ja asiakkaille, Lapset puheeksi koulutusten jatkosta huolehtiminen ja LP:n levittäminen kaikkien osaamiseksi, tutkinto opiskelijat mukaan maakunnalliseen LAPEkehittämiseen, lasten ja perheiden osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden huomioiminen koulutuksessa ja palveluiden suunnittelussa, myös erityisosaamisen vahvistaminen perustasolla, motivoiva kysely Vuorovaikutuskoulutusta, kulttuurimuutokseen liittyvää osaamista lisäävä pakollinen koulutus, alueellinen ammattikohtainen koulutus ja henkilökierto (järjestöt mukaan), tutkimuksen ja koulutuksen nivouttaminen käytäntöön tiiviillä yhteistyöllä Oppilaitos yhteistyön tiivistäminen, koulutusten suunnittelun yhteistyön edelleen vahvistaminen, tutkimusja opinnäytetöiden hyödyntäminen
28 Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus Kts. dia 8: asiakkuuksien ja eri palvelutarpeiden määrittely! Keinoja tavoitteisiin (diat 12 13) pääsemiseksi: Vastuutetaan palveluohjausjärjestelmän ylläpito ja liitetään osaksi johtamisjärjestelmää Vahvistetaan tiedolla johtamista : reaaliaikainen tiedonkeruu, seuranta ja arviointi, asiakaspalautejärjestelmät, kokemustieto Tieto lapsesta, perheestä, asiakkaasta kaikilla toimijoilla; varhainen tieto Tieto asiakkaalla itsellään PALVELUOHJAUSMALLI
29 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) vastuu kuuluu tulevaisuuden peruskunnille, vaikka toki hyte onkin myös sote maakunnan ennaltaehkäisevien palveluiden ydintä. Hyvinvointityötä tehdään kaikilla kunnan toimialueilla varhaiskasvatus ja koulu, liikunta ja kulttuuripalvelut sekä vapaa aikaan liittyvät palvelutarjonta (myös kolmannen sektorin toimijoiden tarjonta) nousevat merkittävään osaan. Hyte työn huomioivia keinoja lape palveluissa: Saumaton yhteistyö ja palveluketjut peruskunnan ja sote maakunnan välillä Lapset puheeksi toimintakokonaisuudessa käytössä olevat menetelmät, LP keskustelu ja LP neuvonpidot (toteuttavat universaalia varhaisen tuen mallia)
30 Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset
31 Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista Vaikutukset esitetään seuraavan dian taulukossa
32 MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Lapsi ja perhe keskiössä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) Vastuullinen ja mielekäs elämä arjen kehitysympäristöissä Osallisuuden tukeminen ja kuntalaisten lisääntyvä kiinnostus aktiiviseen toimijuuteen Kulttuuri ja järjestötoimijat vahvemmin mukana Johdon sitoutuminen asiakaslähtöisyyteen Lapsivaik. arviointi, tiedolla johtaminen Proaktiivinen ennakointi, ennakkovaikutusten arviointi Johdon linjaamat käytännöt ja palvelut hyten edistämiseen Lapsilähtöisen muutostyön kustannusten huomiointi budjetoinnissa Budjetointi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, esim. palveluseteli Asiakaslähtöinen eri palveluprosessien aukikirjoittaminen ja muutostyö Hyte näkyy rakenteissa Digitalisaation keinot, kuntalaisten omavastuun kasvaminen Henkilöstön koulutus, rakenteellinen työ, näyttöön perustuvat menetelmät (LP) Kehittävä työote Osaamisen vahvistuminen verkkotyövälineiden käyttöön Yhteistyön vahvistuminen (järjestöt, srk, yksityiset palv.tuottajat) Palvelurakenteen muutos: Palveluiden toteutuminen lapsen kasvu ja kehitysympäristöissä Mahdollisuus osallisuuteen Lähiverkosto on vahvasti mukana palveluprosesseissa Kokemusasiantuntijat mukana palvelu järjestelmässä, toimiva asiakaspalaute järjestelmä Palvelulupaus Malli siirtynyt käytäntöön Palveluiden painopiste kehitysympäristöissä, perus ja erityis palveluiden joustavat asiakaslähtöiset käytännöt Palvelurak. optimointi Resurssien painopiste kasvu ja kehitys ympäristöjen tukeen ja palveluohjauksen toteuttamiseen Kustannusten kasvu on puolittunut Palveluohjauksen mallit aukikirjoitettu ja juurrutettuina rakenteisiin. Palvelut palveluohjauksen avulla lasten ja perheiden luokse > lähetteettömyys Koulutuksessa huomioidaan uudet ylisektoriaaliset rakenteet ja palveluohjaus Yhteistyöverkostot toimivat Asiakkaat mukana palveluiden kehittämisessä Erityisosaamisen tuella lähipalveluiden varaan rakentuva arki Erityispalvelut osana lähipalveluiden arkea Erityis ja lähipalveluiden tiivis yhteistyö Osasto /laitoshoito tarpeenmukaista, mahd. lyhytkestoista Osallisuuden tukeminen ja kokemusasiantuntijuus Tieto hyötykäytössä, muutosta koskevat konkreettiset päätökset tehty, huomio palveluiden saumakohdissa Resurssien vastuullinen ja kustannustehokas käyttö, kustannuskasvun taittuminen. Liikkuvat erityispalvelut lähipalveluiden tukena Sähköiset palvelut, etäyhteydet hyötykäytössä Palveluiden sauma kohtien vastuut ja työnjako selkeä, osallisuus omien palveluiden suunnittelussa Erityispalveluilla tiivis yhteys perheen arkeen ja lähipalveluihin, ei päällekkäisyyttä Etäkonsultointi Perus ja erityispalveluiden työntekijät on koulutettu: yhteinen ymmärrys kehitysympäristöjen varaan rakentuvasta lasten ja perheiden arjesta, sekä omasta roolistaan siinä Palveluohjaajat on koulutettu Sähköiset palvelut Digi, liki ja täsmä Matalan kynnyksen sähköinen palvelutarjotin on käytössä, tiedotus, opastus, chat kokemus asiantuntijuus Tarpeenmukaiset sähköiset palvelut käytössä, jatkosuunnitelma sähköisten palveluista laadittu Kustannusten huomiointi budjetoinnissa Yhteistyötä järjestö ym toimijoiden kanssa Virtuaaliset palvelut keskeinen osa palveluita ja prosesseja Koulutus ja tuki sähköisten palveluiden ja uusien järjestelmien käyttöön ottoon Yhteisiä sähköisiä palveluita eri toimijoilla
LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi
LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi Lasten ja perhepalvelujen bruttokustannukset Pohjois-Pohjanmaalla
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ VIITEKEHYS POHJOIS-POHJANMAALLA Lasten ja perheiden palvelujen kokonaisuudistus Varhaiskasvatus ja koulu keskiössä mutta
LisätiedotToimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla hanke. Esittely
Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla hanke Esittely 1 5.6.2017 Suvi Helanen TOIMIVA ARKI -HANKE Pohjois-Pohjanmaan LAPE-hanke = Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla
LisätiedotLapsibudjetointi: maakunnasta
Lapsibudjetointi: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kustannusten seuranta osana tiedolla johtamista - esimerkki Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Projektipäällikkö Suvi Helanen LAPE, Toimiva arki suvi.helanen@pohjois-pohjanmaa.fi
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 27.1.2017 LAPE muutostyöhön tukea Tuumasta toimeen Lape maakunnallinen
LisätiedotMuutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo
Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki
LisätiedotKohti Lapsiystävällistä Oulua
Kohti Lapsiystävällistä Oulua Toimiva arki Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaa osallistuu Lapsiperheiden muutosohjelman
LisätiedotLAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA
Teemme lasten, nuorten ja perheiden Hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA Johtamisen päivä lapsiperhepalvelujen lähiesimiehille Espoo, 19.1.2018 Mitä me tavoittelemme? Lapsen, nuoren
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen kehittämiskärkenä. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja kulttuuripalvelut
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma hallituksen kehittämiskärkenä Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys ja kulttuuripalvelut Lapsiperheet, % perheistä vuonna 2014 0 10 20 30 40 50 60 70 KOKO
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotLAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Hallituksen kärkihanke, valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma Projektihenkilöstö Tarja Tammekas, Projektipäällikkö Hankeaika 2017-2018
LisätiedotLAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon
LAPE-muutosohjelman yhteys on VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus-ja palveluverkostojen alueellinen kick off 29.5.2018 Valteri Tervaväylä, Lohipadon yksikkö Jaana Jokinen Erityisasiantuntija LAPE- Toimiva
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena
Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät
LisätiedotMukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija
Mukava Kainuu Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Mukava Kainuu Perhekeskustoimintamallin kehittäminen Visio: Lapset ensin Lapsiystävällinen maakunta Tavoitteena on 1. Muuttaa, kasvattaa
LisätiedotOT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija
OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS 11.6.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Pohjois-Pohjanmaa Sopimukset Lappi Keski-Pohjanmaa OTkokonaisuuden johtaminen, koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotLastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa
Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotPoPSTer-hanke. LAPE-työryhmän loppuraportti
PoPSTer-hanke LAPE-työryhmän loppuraportti 28.2.2017 Palvelukokonaisuuden kuvaus Lasten ja perheiden (LAPE-) palvelut jakaantuvat nykyisellään usean eri toimijan vastuulle ja toteutettavaksi. LAPE-palveluja
LisätiedotLapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla
Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi
LisätiedotUuden soten kulmakivet
Mikä ihmeen SOTE? Uuden soten kulmakivet 1. Palvelut järjestää tulevaisuudessa 18 maakuntaa 2. Palvelut tarpeen mukaan 3. Valinnanvapaus 4. Kustannusten kasvun hillintä 5. Digitalisaatio VIDEO: Mikä SOTE?
LisätiedotOulun palvelumalli 2020:
Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin kokonaisuus
Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen
LisätiedotSatakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen
LisätiedotNeuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä
Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä - Mikä muuttuu? Minna Rytkönen, TH, TtT LAPE muutosagentti Pohjois-Savon liitto PERHEKESKUS ON RAKENNE, ASENNE JA TOIMINTAMALLI Verkostoi lasten, nuorten ja perheiden
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Pirkanmaa Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Etelä-Pohjanmaa/Penninkangas/Saukko 1 ETELÄ-POHJANMAA 13.4.2018 Esityksen
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 28.8.2017 Martta October 1 28.8.2017 Esityksen nimi / Tekijä 2 Väkivallan ehkäisy
LisätiedotPerhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo
Perhekeskusfoorumi 20.9.2017 Hankepäällikkö Pia Suvivuo Hankkeen kehittämiskokonaisuus Lapsiystävällinen maakunta - toimintakulttuurin muutos Matalan kynnyksen palvelut, peruspalvelut Sähköiset palvelut
LisätiedotSosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit
Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotToimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY
Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY Hyvinvointikoulun taustaa / Oulu Sivistys ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipalvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Lasten tukeminen kasvu-
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT
KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu
LisätiedotLapsibudjetointi maakunnan akatemiassa
Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa Ennakkotehtävä kunnille Suvi Helanen Muutosagentti Pohjois-Pohjanmaa Tarkoitus ja tavoite Ennakkotehtävän tarkoituksena on avata konkreettisesti lapsibudjetointia
LisätiedotHallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE
Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami
Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset
LisätiedotIntegraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari
Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari 16.12.2016 Mari Ahlström Leena Repokari Johanna Hedman Mia Tapiola Integraation edellytykset 1/4 Päättäjien ja johdon sitoutuminen
LisätiedotPerhe- ja sosiaalipalvelut
Esiselvitys Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtoryhmän jäsenet ovat perhe- ja sosiaalipalveluiden asiantuntijoita, jotka edustavat Etelä-Pohjanmaan eri alueita, järjestöjä ja
LisätiedotLapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa. Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi.
Lapset puheeksi- menetelmä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Lapset puheeksi koulutus Oulu 6.5.2014 Muutos nyt. Lapset puheeksi. Lasten ja aikuisten palvelut Koti Varhaiskasvatus Koulu Harrastukset Rakenteellinen
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA
LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA Lapset puheeksi keskustelusta neuvonpitoon Lapset puheeksi keskustelu tarjotaan koulutuksen käyneen ammattilaisen pitämänä joko
LisätiedotVäkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki
Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi maakuntien perhekeskushankkeissa THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki 31.5.2017 Martta October 1 Työpaja 8: Väkivallan ehkäisy Klo 11 12 työpajan
LisätiedotHyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto
Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi Jyväskylä, Paviljonki 16.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma 2 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /
LisätiedotMINISTERI JUHA REHULAN SOTE-MAAKUNTAKIERROS OULU Hannu Leskinen Selvityshenkilö Shp johtaja, TtT
MINISTERI JUHA REHULAN SOTE-MAAKUNTAKIERROS OULU 22.8.2016 Hannu Leskinen Selvityshenkilö Shp johtaja, TtT TILANNEKATSAUS: ALUEELLINEN PoPSTerin tavoitteet (1/2) Tavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta UUDENMAAN LANUPE- RYHMÄ 10.1.2018 TYÖRUKKASEN 3.1.2018 TUOTOKSET/NUMMIKOSKI, CANTELL-FORSBLOM, HEISKALA, IIVONEN, REPOKARI, RANTA, HOLMSTRÖM,
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotLAPE - TOIMIVA ARKI. Pohjoinen OT-alue. Arvot Hanna Ebeling Jaana Jokinen
LAPE - TOIMIVA ARKI Pohjoinen OT-alue Arvot Hanna Ebeling Jaana Jokinen ARVOT OT-kokonaisuudessa Lapsi-ja perheperustaisuus Oikea-aikaisuus Vaikuttavuus ja kestävyys Uudistuminen ja joustavuus Tavoitettavuus
LisätiedotToimiva arki hyvinvointia rakentamassa LAPEn toinen aalto kuinka työ jatkuu?
Toimiva arki hyvinvointia rakentamassa 13.11.2018 LAPEn toinen aalto kuinka työ jatkuu? Miten Pohjois-Pohjanmaasta varmistetaan lapsiystävällinen maakunta? Miten lapsi ja perhe keskiöön palveluissa maakunnassa
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotKohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia
Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia LAPE-päivät 29.-30.5.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 1 29.5.2017 Hanne Kalmari hankepäällikkö LAPEn tavoitteisiin ja sisältöön
LisätiedotLapset puheeksi, verkostot suojaksi. Kanta-Hämeen LAPE-hanke
Lapset puheeksi, verkostot suojaksi Kanta-Hämeen LAPE-hanke Kanta-Hämeen LAPE-hankkeen kehittämiskokonaisuudet Toimintakulttuurin muutos Perhekeskustoimintamalli Erityis-ja vaativan tason palvelujen kehittäminen
LisätiedotHelsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren
Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotYhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote
Yhteistyö ja tulevaisuuden suunnat muuttuvassa toimintaympäristössä Eksote perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja Perhepalvelut Perhepalvelujen johtaja Lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut palvelupäällikkö
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus
Sosiaali- ja terveysvaliokunta 06.10.2017 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE - rahoitus ja vaikuttavuus Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä. 1 LAPE-kärkihankkeen
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotPohjois-Suomen lasten KASTE
Pohjois-Suomen lasten KASTE Oikea-aikaista apua lapsiperheille osallisuus ennakointi monialaisuus Laadukkaammat ja vaikuttavammat palvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet Sivistys ja kulttuuri Lapset, nuoret
LisätiedotKAINUUN PERHEKESKUKSET
KAINUUN PERHEKESKUKSET 8.3.2018 Helena Saari Perhekeskusvastaava Kainuun sote pähkinänkuoressa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tuottaa seitsemälle kunnalle kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut
LisätiedotHankkeen ja muutosagen4n työn tulokset
Hankkeen ja muutosagen4n työn tulokset LAPE Pohjanmaa: Lapsi- ja perhe keskiössä 1 Pohjanmaan LAPE-hanke Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallinen hanke Rahoitus 1.1.2017-31.12.2018, työntekijät
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen asialla - LAPE KOHTI LAPSIYSTÄVÄLLISTÄ MAAKUNTAA! Maria Kaisa Aula Hankejohtaja, LAPE (STM), @AulaMK #lapemuutos LAPSI - JA PERHELÄHTÖISYYS VALTAVIRTAISTUU
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotValtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana
Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana 19.11.2018 LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija Psykiatrian asiakkaat 28 000 0 12-vuotiaat 13 17-vuotiaat
LisätiedotMillainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet
Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti
LAPSEN HYVINVOINNIN JA OPPIMISEN ASIALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti Maria Kaisa Aula Eduskunnan tarkastusvaliokunta Hankejohtaja, (STM), @AulaMK #lapemuutos 1 Miksi LAPE 2015
LisätiedotLyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto
Lyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto 22.1.2018 Maakunnalliset kehittämiskokonaisuudet Toimintakulttuurin muutos 11 maakuntaa Matalan
LisätiedotYHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija
YHDESSÄ!-ohjelma Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus 1.3.2018 Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija MISTÄ ON KYSE? LAPE lasten, nuorten ja perheiden palvelujen
LisätiedotKainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS
PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema
LisätiedotLapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen
Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotLapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma
#lapepohjanmaa #lapeösterbotten Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) Mitä halutaan?
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 2 Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki Ensisijaista uudistuksessa on Ø lapsen etu ja oikeudet Ø vanhemmuuden tuki Perheet saavat tarvitsemansa avun ja tuen oikeaan
LisätiedotMAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN. - Perhekeskuskortti
MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN - Perhekeskuskortti Etelä-Pohjanmaan lasten ja perheiden palveluiden kehittämishanke 2017 2018 SISÄLTÖ: ALUEEN TAUSTATIEDOT Perhekeskuksen taustatiedot
LisätiedotLapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off
Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off Itä-Suomen maakuntien LAPE-kehittämiskokonaisuudet Kaikki neljä maakuntaa Perhekeskustoimintamallin
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotPERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa
PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen
LisätiedotPerhekeskustoimintamalli Etelä-Savo
Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo 23.4.2018 LAPE Etelä-Savo muutosohjelma / sisältöjä soteen Lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus Ikäihmiset Maakunnallinen perhekeskustoimint Etelä-Savossa
LisätiedotLAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025
Lasten hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen yhdenvertaisuuden asialla LAPE -HENGESSÄ VUOTEEN 2025 Maria Kaisa Aula 22042018 Hankejohtaja, LAPE ohjausryhmän puheenjohtaja (STM), @AulaMK #lapemuutos 1 24.4.2018
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotPerhekeskus, palveluohjaus ja yhdyspinnat
Perhekeskus, palveluohjaus ja yhdyspinnat Muutostyö rakenteissa 11.9.2017 klo 8.30-15.30 Pohto, Oulu 1 24.9.2017 LAPE- Toimiva arki, Pohjois-Pohjanmaa Kehittämisen haasteita uudessa toimintaympäristössä
LisätiedotPerhekeskustoimintamalli Etelä-Savo
Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo Missä mennään? 21.8.2018 Perhekeskustoiminnan lähtökohdat perustuu YK:n lasten oikeuksien noudattamiseen ja lapsija perheystävälliseen toimintakulttuuriin hyvinvoiva
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotAjankohtaista soteuudistuksesta
Ajankohtaista soteuudistuksesta 14.2.2019 Soste, Järjestöt muutoksessa Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali- ja terveysministeriö 14.2.2019 Sosiaali-
LisätiedotAiri Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori. LAPE - Mitä ihmettä?
24.2.2018 Airi Martikainen Lapsi- ja perhetoiminnan järjestökoordinaattori LAPE - Mitä ihmettä? LAPE-tietoisku LAPE-muutosohjelman valtakunnallinen toimeenpano Kehittämiskokonaisuudet Ydinviestit Toimiva
LisätiedotLasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta. Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut koulun näkökulmasta Arto Willman Hyvinvointipäällikkö Sivistys- ja kulttuuripalvelut Koulun piirteitä Koulu tavoittaa kaikki 7-15 vuotiaan lapsen ja
LisätiedotLastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä
Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa Tätä on PoPSTer Suunniteltu sote- ja aluehallintouudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa
LisätiedotVERKOTTUVAT PERHEPALVELUT
VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin
LisätiedotRikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut
Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut 13.2.2019 Vankeusaika mahdollisuutena-loppuseminaari Sinikka Salo, HLT, EHL, Sote-muutosjohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö 13.2.2019 Sosiaali- ja
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
LisätiedotPohjoisen Jaana Jokinen
Pohjoisen 16.5.2019 Jaana Jokinen 1 Asiakastyön koordinointi Hyödyntää virtuaalikonsultointia Osaamisen tueksi Järjestää täydennyskoulutusta erityisen vaativissa, integratiivista työtä edellyttävistä teemoista
LisätiedotPohjois-Suomen Lasten Kastehankkeen anti muutosohjelmalle. Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelut
Pohjois-Suomen Lasten Kastehankkeen anti muutosohjelmalle Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Oulun kaupunki Sivistys- ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipäällikkö Arto Willman Poikkitoiminnallisten palvelujen
LisätiedotVarhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä
Varhainen tuki, hoito ja kuntoutus perhekeskuksen tehtävänä Kooste hankkeissa tehdystä työstä. Ehdotus kokonaisuuden jäsentämiseksi Keskeisiä tuloksia kehittämistyöstä 2017-2018 (raportit ja kyselyt) Koonneet:
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotPalvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva
Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut 17.1.2017 Kick off Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva Perhe- ja sosiaalipalvelut NEUVONTA ja OHJAUS, sosiaaliasiamiestoiminta
Lisätiedot