e 2015e 2020e

Transkriptio

1 OTE: Hämeen aluetalous, 28 (Vepsäläinen, Vainikka, Paakkunainen) Forssan seutukunnan aluetalouden kehitys 1. Väestö 1.1. Väkiluku Pitkällä aikavälillä Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukuntien väliluku on jatkuvasti kasvanut Helsingin metropolialueen imussa. Lahden seutukunnan väkiluku on myös kasvanut, vaikkakin hieman maltillisemmin. Forssan seutukunnan väkiluku oli suureen lamaan saakka kasvussa, mutta kääntyi sitten väheneväksi. Heinolan seutukunnan väkiluku on supistunut 199-luvun alusta lähtien. indeksi 198 = Riihimäen seutukunta (26 = 4445) Hämeenlinnan seutukunta (26 = 9465) Lahden seutukunta (26 = 1743) Forssan seutukunta (26 = 35442) Heinolan seutukunta (26 = 2885) Häme (26 = ) e 215e 22e Suomi (26 = ) Kuva 1: Väkiluvun kehitys Suomessa, Hämeessä ja Hämeen seutukunnissa sidottuna indeksivuoteen 198. Lähde: Tilastokeskus Väestöennuste, 27a. Väkiluku tulevaisuudessa Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Heinolan seutukunnan väkimäärä jatkaa supistumistaan kun taas muissa Hämeen seutukunnissa tapahtuu kasvua. Myös Forssan seutukunnan väkiluvun uskotaan kääntyvän kasvuun. Trendin arvioidaan jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen. Heinolan seutukunnan väkiluvun supistumisen taustalla on luonnollisen väestönmuutoksen (syntyneet/kuolleet) negatiivisuus eli väestön ikääntyneisyys. Tällöin saattaa korkea kuolleisuus yhdessä alhaisen syntyvyyden kanssa syödä suurenkin muuttovoiton olemattomiin.

2 1.2. Luonnollinen väestönmuutos Hämeen seutukunnista positiivisin luonnollinen väestönmuutos on pitkällä aikavälillä ollut Lahden seutukunnalla. Kuolleita on ollut syntyneitä enemmän vain yhtenä vuonna () sitten 198-luvun alun. Myös Riihimäen seutukunnassa luonnollinen väestönmuutos on 2-luvun vaihdetta lukuun ottamatta ollut positiivinen. Toisessa ääripäässä ovat Forssan ja varsinkin Heinolan seutukunnat. Heinolassa syntyvyys on ollut negatiivista yhtä vuotta lukuun ottamatta vuodesta Forssan seutukunnassa syntyneiden enemmyys on vaihdellut 198-luvun puolivälistä positiivisen ja negatiivisen välillä. Hämeenlinnan seutukunnan luonnollinen väestönmuutos on edellä kuvattujen äärilaitojen välillä Lahti Riihimäki Hämeenlinna Forssa Heinola Kuva 2: Luonnollinen väestönmuutos Hämeen seutukunnissa vuosina Lähde: Tilastokeskus Syntyneet, 27c. Luonnollinen väestönmuutos tulevaisuudessa Luonnollisen väestönmuutoksen kääntyminen positiiviseksi ikääntyvässä Suomessa ei ole todennäköistä. Ainoastaan voimakas maahanmuutto voisi saada aikaan syntyvyyden merkittävää kasvua. Joka tapauksessa Hämeen TE-keskusalueella on vuosituhannen vaihteen jälkeen tultu tilanteeseen, jossa väestön kasvu voi perustua vain merkittäviin muuttovoittoihin. Esimerkiksi Heinolan seutukunnan pitäisi nauttia noin 1 hengen muuttovoitosta joka vuosi, jotta väkiluku pysyisi edes entisellään. Samaan tapaan Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnat pystyvät koko ajan kasvattamaan väkilukuaan muuttovoiton avulla, vaikka luonnollinen väestönmuutos olisi hieman negatiivinenkin Muuttoliike Hämeen seutukunnat voidaan pitkän aikavälin tarkastelussa jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Toisen joukon muodostavat Hämeenlinnan, Riihimäen ja Lahden seutukunnat. Niiden muuttovoitto on 199-luvun puolivälistä lähtien kasvanut miltei joka vuosi. Lahden seudun nettomuutto kääntyi 199-luvun lamassa tappiolliseksi ja jälleen positiiviseksi vuonna, suuresti maahanmuuton ansioista. Hyvä kehitys jatkui vuoteen 22, jonka jälkeen nettomuutto on hieman hidastunut. Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntien

3 muuttotase on ollut jo parikymmentä vuotta melkein koko ajan voitollinen ja tämä trendi näyttäisi jatkuvan etenkin maassamuuton ansiosta Muuttotase Riihimäki Hämeenlinna Lahti Forssa Heinola Kuva 3: Hämeen seutukuntien muuttotase vuosina Muuttotase tarkoittaa kokonaisnettomuuttoa suhteessa asukasmäärän promilleina. Lähde: Tilastokeskus Muuttoliike, 27b. Jokseenkin toisenlaista on kehitys ollut Forssan ja Heinolan seutukunnissa. Muuttotase heikkeni koko ajan 198-luvun lopulta vuosituhannen vaihteeseen. Seutukunnat kokivat muuttotappiota koko 199-luvun. Sittemmin aivan viime vuosina niiden muuttotase on alkanut parantua kääntyen vuonna 24 jo voitolliseksi. Näyttäisi siltä, että Forssan muuttotase asettuisi positiiviseen sykliin, Heinolan seutukunnan tilanteesta on vielä liian aikaista sanoa, sillä seutukunnan muuttotase oli vuosina 25 ja 26 noin neljä promillea miinuksella. Heinolan ja Forssan seutukunnille on ikääntyneisyydestä johtuen ominaista, että alhainen syntyvyys ja korkea kuolleisuus nollaavat helposti muuttovoiton. Lisäksi Heinolan seutukunnalla on erityisen ominaista, että vuotiaat nuoret muuttavat pois. Sama ilmiö koskee tosin kaikkia Hämeen seutukuntia, mutta ei siinä määrin kuin Heinolan seutukuntaa. Koko Hämeen osalta kyse on siitä, että alueella ei ole merkittävää yliopistoa. Muuttoliike tulevaisuudessa Ennusteiden mukaan Hämeen positiivinen muuttotase tulee jatkumaan lähivuosina. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien muuttovoitto lähenee toisiaan vuoteen 22 mennessä Kanta-Hämeessä hieman supistuu ja Päijät-Hämeessä kasvaa. Kanta-Hämeen muuttovoitto olisi seuraavien runsaan 1 vuoden aikana vuosittain noin 1 henkilöä. Päijät-Häme kasvattaisi samana ajanjaksona muuttovoittoaan suurin piirtein 5 8 henkilöä vuosittain. Tulevaisuuden myönteiseen väestökehitykseen vaikuttaa se, että Hämeen TE-keskuksen toimialueella on edullinen sijainti suhteessa pääkaupunkiseutuun. Molemmat maakunnat ovat kytkeytyneet osaksi metropolialueen työssäkäyntialuetta. Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukuntien osalta asema korostuu, sillä käytävän toisessa päässä on Tampereen alue, joka on yksi Suomen nopeimmin kasvavista seuduista. Sijainti

4 kasvukäytävällä ja erinomaisten liikenneyhteyksien varrella ovat omiaan kasvattamaan kaupunkiseutujen asukasmääriä. Myös Päijät-Hämeen ja erityisesti Lahden kaupunkiseudun asema on vahvistumassa erityisesti Kerava-Lahti oikoradan valmistuttua. Toisaalta merkittävien muuttovoittojen edellytyksenä ovat muitakin seikkoja kuin hyvät liikenneyhteydet tarvitaan erityisesti uusia työpaikkoja. Tämä lieneekin Kanta-Hämettä teollistuneemman Päijät-Hämeen kohtalon kysymys. Joka tapauksessa Hämeen TE-keskuksen toimialue tulee jatkossa saamaan lisää asukkaita: todennäköisesti pääkaupunkiseudulla työssäkäyviä, asumisen laatuaan parantavia lapsiperheitä Ikärakenne Hämeen seutukunnat eroavat ikärakenteeltaan toisistaan. Ikääntynein on Heinolan seutukunta kannoillaan Forssan seutukunta. Ikärakenteen toista laitaa edustaa nuorekas Riihimäen seutukunta. Lahden ja Hämeenlinnan seutukunnat sijoittuvat näiden ääripäiden väliin. Päijät-Hämeen kaksi seutukuntaa (Lahti ja Heinola) eroavat tällä hetkellä ikääntyneisyyden suhteen selkeästi toisistaan. Päijät-Hämeen tämän hetkinen ikääntyneisyys onkin suurelta osin Heinolan seutukunnasta aiheutuvaa. Lahden seutukunnan ikääntyminen näyttää kuitenkin kiihtyvän ja maakunnan kahtia jakautuneisuus tässä suhteessa lievenee Lahden seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta Forssan seutukunta Heinolan seutukunta -14 % 5 % 1 % 15 % 2 % 25 % 3 % Kuva 1: Väestön ikärakenne Hämeen seutukunnissa vuonna 26. Lähde: Tilastokeskus Väestörakenne, 28. Ikärakenteen eroja voi selittää Hämeessä ainakin aluerakenteellisella asemalla ja siihen liittyvillä muuttovirroilla. Riihimäen seutukunta on lähimpänä Helsinkiä ja kytkeytyy metropolialueen työssäkäyntialueeseen hyvien liikenneyhteyksien avulla. Asumisen hintataso on edullinen verrattuna pääkaupunkiseutuun. Seutukunta saa muuttovoittoa todennäköisesti parhaassa työiässä olevien vanhempien ja heidän lastensa muodossa. Heinolan seutukunnasta matka Helsinkiin on suurin Hämeen seutukuntien joukossa. Kytkeytyminen metropolialueen työssäkäyntialueeseen ei toistaiseksi ole toteutunut. Jossakin määrin sama koskee myös

5 Forssan seutukuntaa. Nämä seutukunnat eivät saa riittävästi muuttovoittoa, jotta niiden ikärakenne alkaisi nuorentua. Ikääntymisen jatkuessa kehityksen kierre kääntyy päinvastaiseksi kuin Riihimäen seutukunnassa. Ikärakenne tulevaisuudessa Suomessa ikääntymisnopeus on suuri. Ajan kuluessa maa kirii monen Euroopan maan ohi tässä kilpailussa. Tällä hetkellä Suomen ikäpyramidin pullein kohta sijoittuu 55 6-vuotiaiden ikäryhmään. Kun tiedetään, että suomalainen jää eläkkeelle keskimäärin 59-vuotiaana, voi todeta, että suuret muutokset ovat käsillä. Vaikka eläkkeelle siirtymisiän onkin arvioitu nousevan parilla vuodella viiden vuoden kuluessa, on suuri pako työmarkkinoilta siis tapahtumassa aivan näillä hetkillä, viimeistään vuoteen 21 mennessä. Samalla kun työssä käyviä ihmisiä on yhä vähemmän, kasvaa ikäihmisten määrä nopeasti. Päijät-Häme ikääntyy vauhdikkaammin kuin Kanta-Häme. Päijät-Hämeen voidaan katsoa lukeutuvan ikärakenteeltaan kohtuullisen vinoutuneisiin maakuntiin, samaan joukkoon eteläsuomalaisten Satakunnan ja Kymenlaakson kanssa. Tosin vinoutuma on monilla itäisen ja pohjoisen Suomen alueilla vielä pahempi. Yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä kasvaa Kanta-Hämeessä vuoteen 235 mennessä nykyisestä 18 prosentista 29 prosenttiin. Päijät-Hämeessä vastaava osuuden kasvu on 18 prosentista 31 prosenttiin. Vuonna 235 Heinolan seutukunnassa tulee olemaan yli 64-vuotiaita Tilastokeskuksen laskelman mukaan jo 39 % koko väestöstä. 2. Aluetalous ja yritystoiminta 2.1. Yritysten ja toimipaikkojen määrä Toimipaikkatiheys, suhteellisena osuutena 1 asukasta kohden vuonna 27, on Hämeen TE-keskusalueen seutukunnissa valtakunnallista keskitasoa. Toimipaikkojen absoluuttiset lukumäärät seutukunnittain noudattelevat aluetalouden rakennetta Hämeessä; Lahden seutukunnassa yrityksiä on eniten ja Hämeenlinnan seutukunnassa toiseksi eniten. Riihimäen, Forssan ja Heinolan seutukunnissa toimipaikkoja on huomattavasti vähemmän. Yritysten lukumäärä on suhteellisen vakaa suure. Vaikka aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä olisikin runsaasti, ei nettolukumäärä vuosittain juuri vaihtele. Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntien toimipaikkamäärä on lisääntynyt 2- luvulla vauhdikkaimmin. Sen sijaan Heinolan seutukunnissa lisäys on pitkällä aikavälillä vaatimatonta. Viimeisen tarkasteluvuoden 26 määrissä on mukana suhdannehuipun lähestyminen, mikä näkyy kaikkien seutukuntien toimipaikkamäärissä. Maakuntara ja Toimipaikkoja/1 as Vuoden 27 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Yritys- ja toimipaikkarekisteri (tarkistamaton rekisteritieto) Kuva 5: Toimipaikkatiheys seutukunnittain tammikuussa 27. Lähde: Tilastokeskus

6 Toimipaikkojen lukumäärä Indeksi 2= Lahti Hämeenlinna Riihimäki Forssa Heinola Kuva 6: Toimipaikkojen lukumäärä Kanta- ja Päijät-Hämeen seutukunnissa vuosina 2 26 (vas.) sekä toimipaikkojen lukumäärän kehitys indeksoituna vuodesta 2 (oik.). Lähde: Toimiala Online (Tilastokeskus Yritys- ja toimipaikkarekisteri), 28a. Yritysten ja toimipaikkojen lukumäärällä mitattuna seutukuntien toimialarakenne on hyvin samanlainen. Suurimmat toimialat ovat kauppa, rakentaminen, teollisuus sekä kiinteistö- ja yrityspalvelut. Forssan ja Heinolan seutukunnissa kiinteistö- ja yrityspalveluyritysten osuus on hieman pienempi kuin muissa seutukunnissa. Toimipaikkamääräänsä absoluuttisesti eniten kasvattaneet toimialat ovat kaikissa seutukunnissa samat: rakentaminen sekä kiinteistö- ja yrityspalvelut. Myös muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa yritysten lukumäärä on kasvanut kaikissa seutukunnissa. Yksityisen terveydenhuolto- ja sosiaalialan toimipaikat ovat lisääntyneet kaikissa muissa seutukunnissa paitsi Forssan seutukunnassa. Yritysmäärältään supistuvia toimialoja ovat yleisesti ottaen teollisuus ja liikenne sekä erityisesti Päijät-Hämeen puolella kaupan toimiala. Forssan seutukunnassa toimipaikkojen lukumäärä on kasvanut eniten rakentamisen toimialalla, henkilökohtaisissa palveluissa sekä kiinteistö- ja yrityspalveluissa. Liikenteen sekä majoitus- ja ravitsemistoimialan toimipaikat ovat sitä vastoin vähentyneet 2-luvulla.

7 Toimipaikkojen lukumäärä G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen K Kiinteistö- ja yrityspalvelut D Teollisuus I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne O Muut yhteisk. ja henkilökoht. palvelut H Majoitus-ja ravitsemistoiminta N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritystoiminta A Maatalous, riistatalous ja metsätalous J Rahoitustoiminta M Koulutusyritystoiminta Kuva 7: Toimipaikkojen lukumäärä päätoimialoittain Forssan seutukunnassa vuosina Lähde: Toimiala Online (Tilastokeskus Yritys- ja toimipaikkatilastot), 28a. Yritysten ja toimipaikkojen lukumäärä tulevaisuudessa Alkutuotannon toimipaikkojen lukumäärä tullee kilpailun kiristyessä ja viljelijäväestön ikääntyessä vielä vähentymään lähitulevaisuudessa, mutta pitemmällä aikavälillä toimipaikkojen lukumäärä asettunee vakaalle tasolle. Vaikka alkutuotannon suuret rakennemuutokset alkavat olla ohitse, aiheuttanevat tukipolitiikan muutokset vielä supistumista maataloudessa. Viimeinen mullistus tulee olemaan suuren ikäluokan eläköityminen. Kaikille tiloille ei löytyne jatkajaa, mikä todennäköisesti vähentää toimipaikkojen lukumäärää. Yrittäjäkunnan ikääntymisen seurauksena tarve yritysten sukupolvenvaihdoksiin kasvaa tulevina vuosina kaikilla toimialoilla. Todennäköisesti kaikille teollisuusyrityksille ei löydy jatkajaa, minkä vuoksi on odotettavissa, että osa yrityksistä joko lopettaa toimintansa tai sulautuu yrityskaupan seurauksena kilpailijoihin. Poistuvien yritysten jättämät aukot markkinoilla ovat omiaan kiihdyttämään uusien yritysten perustamista. Toimipaikkojen kokonaislukumäärä tuskin kuitenkaan teollisuudessa lisääntyy. Päinvastoin voidaan olettaa, että monet muut voimat ovat pikemminkin supistamassa yritysten ja toimipaikkojen lukumäärää. Teollisuustoimipaikkojen lukumäärää ovat omiaan vähentämään tulevaisuudessa kilpailun kiristyminen, kasvavat tehokkuus- ja tuottavuusvaatimukset, teknologian kiihtyvä kehitys, omistuksen keskittyminen, fuusiot, yrityskoon kasvu ja globalisaation aikaansaama yritysten poismuutto alueelta. Arvioitaessa teollisuustoimipaikkojen lukumäärää tulevaisuudessa on vaikeaa löytää perusteita merkittävälle

8 toimipaikkojen lisääntymiselle. Yksittäisillä toimialoilla ja liiketoiminnan lohkoilla voi asetelma olla toki toinen. Hämeessä rakentamisen toimialan tulevaisuus näyttää pitkällä aikavälillä hyvältä. Maakunnat sijaitsevat suotuisasti pääkaupunkiseudun metropolialueen läheisyydessä. Tämä pitänee niin maarakentamisen kuin asuntorakentamisenkin vilkkaana. Merkittävää pitkäaikaista supistumista alan yrityskannassa ei ole näköpiirissä. Palvelutoimialoilla toimipaikkojen lukumäärä jatkanee kasvuaan tulevaisuudessa. Tästä pitänee osaltaan huolen alueen muuttovoitto. Esimerkiksi kaupan toimialalla yritysten lukumäärä pysynee ennallaan, vaikka alan yritysrakenne keskittyy ja kauppapaikkojen yksikkökoko kasvaa. Erityisesti yrityskanta lisääntynee yksityisten terveydenhuolto- ja sosiaalialan kentällä. Kysyntää lisää väestön ikääntyminen. Myös henkilökohtaiset hyvinvointipalvelut sekä kulttuuriin, vapaa-aikaan ja viihtymiseen liittyvät palvelut saattavat lisääntyä tulevaisuudessa Tuotannon arvo Tuotannon arvonlisäyksen perusteella Hämeen seutukunnat asettuvat kolmeen kokoluokkaan. Suurin on Lahden seutukunta (4,2 Mrd. vuonna 25) ja toiseksi suurin on Hämeenlinnan seutukunta (2,3 Mrd. ). Muut seutukunnat (Forssa, Heinola ja Riihimäki) muodostavat kolmannen ryhmän, jossa tuotannon arvonlisäys vaihtelee,6,9 miljardin euron vaiheilla. Kokoerot ovat säilyneet melko muuttumattomina. BKT:n muutos vuodessa 28 % 26 % 24 % 22 % 2 % 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % -2% -4% -6% -8% 28 % 26 % 24 % 22 % 2 % 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % 8 % 6 % 4 % 2 % % -2% -4% -6% -8% Suomi Forssa Riihimäki Hämeenlinna Lahti Heinola Kuva 2: Bruttokansantuotteen (markkinahintaan) muutos prosentteina vuodessa Kanta- ja Päijät-Hämeen seutukunnissa sekä Suomessa vuosina Alueellinen BKT on edellisen vuoden hinnoin. Lähde: Tilastokeskus Tuotannon ja työllisyyden aluetilit, 28b.

9 Kaikkien seutukuntien tuotanto on kasvanut hyvin tasaisesti. Ainoastaan 199-luvun alkupuolen lama aiheutti kasvuun häiriön. Heinolan seutukunnan tuotannon arvonlisäys ei ole 2-luvulla kasvanut juuri lainkaan. BKTA, BKT, miljoonaa euroa euroa Indeksi 1976 = Lahti Hämeenlinna Riihimäki Forssa Heinola Kuva 3: Markkinahintaisen bruttokansantuotteen kehitys Hämeen seutukunnissa vuosina edellisen vuoden hinnoin (vas.) ja indeksinä 1976 = 1 (oik.). Lähde: Tilastokeskus Tuotannon ja työllisyyden aluetilit, 28b. Forssan seutukunnan toimialaprofiilissa näkyy alueen teollisuusvaltaisuus; kaikki teollisuuden toimialaryhmät ovat edustettuna kymmenen suurimman toimialan joukossa (vaikka muu teollisuus pitää sisällään pieniäkin yksittäisiä toimialoja). Palvelutoimialoista on 1 suurimman joukossa vain terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kauppa sekä kiinteistö ja yrityspalvelut. Toisaalta juuri nämä palvelutoimialat näyttävät kasvaneen nopeimmin 2-luvun aikana. Teollisuuskin on kasvattanut tuotantoaan suuren laman jälkeen mutta 2-luvulla vauhti on palveluja vaisumpaa. Metsä- ja puuteollisuus on polkenut suorastaan paikoillaan 199-luvun puolivälistä lähtien. Vaikka heilahtelut ovat laman jälkeen olleet suuria ja viime vuosien supistuksetkin tulevat kuvaajissa näkymään, on elintarviketeollisuus ollut pitkällä aikavälillä Forssan seutukunnan eniten tuotantoaan kasvanut toimiala. Myös kiinteistö- ja yrityspalvelut, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, teknologiateollisuus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä kotitalouspalvelut ovat kasvaneet nopeammin kuin Forssan seutukunnan koko aluetalous ja jopa nopeammin kuin koko Suomen arvonlisäys. Viimeksi mainittujenhoivatoimialojen erittäin nopea kasvu on tapahtunut vasta 2-luvulla.

10 Forssan seutukunnan taantunein toimiala 199-luvun lopulta lähtien on ollut rahoitus- ja vakuutustoiminta. Maa- ja metsätaloustuotanto on polkenut paikallaan jo hyvin pitkään ja jäänyt koko ajan jälkeen koko seutukunnan keskimääräisestä kasvuvauhdista Milj. Muu teollisuus Asuntojen omistus ja vuokraus Teknologiateollisuus Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Tukku- ja vähittäiskauppa Liike-elämän palvelut (pl. 72) Rakentaminen Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Puu-, massa-, paperi-ja graafinen teollisuus Kuva 4: Tuotannon arvonlisäykseltään kymmenen suurimman toimialan kehitys Forssan seutukunnassa vuosina edellisen vuoden hinnoin. Lähde: Tilastokeskus Tuotannon ja työllisyyden aluetilit, 28b. indeksi 1976 = Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus Liike-elämän palvelut (pl. 72) Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Teknologiateollisuus Majoitus-ja ravitsemistoiminta Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut Kotitalouspalvelut Suomi yhteensä Forssan seutukunta Rahoitus-ja vakuutustoiminta Muu teollisuus Metsätalous Maa- ja riistatalous Kuva 5: Pitkän aikavälin kasvutoimialat ja taantuvat toimialat Forssan seutukunnassa tuotannon arvonlisäyksen (edellisen vuoden hinnoin) muutoksen perusteella ajanjaksolla Lähde: Tilastokeskus Tuotannon ja työllisyyden aluetilit, 28b.

11 Tuotannon arvo tulevaisuudessa Tuotanto on aluekehityksen tulevaisuuden kannata keskeisin tekijä. Globaalissa taloudessa sen tulevaisuuden arviointi on vähintäänkin haastavaa. Aluetalouden kehittymiseen vaikuttaa lukematon määrä tekijöitä, joihin alueella itsellään ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa. Pohjimmiltaan on kuitenkin kyse siitä, valmistetaanko ja tuotetaanko sellaisia tuotteita, tavaroita ja palveluja, joilla on kysyntää ei vain omalla alueella vaan myös Suomessa ja maailmalla. Jo vuosikymmeniä jatkunutta lähes suoraviivaista tuotannon kasvua tarkasteltaessa ei voi tehdä muuta arviota Kanta- ja Päijät-Hämeen tuotannosta kuin, että se tullee edelleen kasvamaan. Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla ennustaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien tuotannon edelleen kasvavan, tosin hieman hitaammin kuin koko maan tuotannon. Pitkän aikavälin trendi näyttää olevan sellainen, että Kanta- ja Päijät-Hämeen BKTA:n kasvu tulee seuraavien vuosien aikana olemaan noin kaksi prosenttia. Jos vertailukohtana käytetään muita eteläisen Suomen maakuntia pois lukien Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa, Hämeen TE-keskusalueen tuotannon kasvu on yhtäläinen muun joukon kanssa. Indeksi 26e = Koneteollisuus Maa- ja vesirakentaminen Elektroniikkateollisuus Perusmetalliteollisuus Kemianteollisuus Kanta-Häme yhteensä 9 26e 27e 28e 29e 21e 211e 212e Kuva 6: Viisi eniten tuotannon arvonlisäystään vuoteen 212 mennessä kasvattavaa toimialaa Kanta-Hämeessä Etlan toimialaennusteen mukaan. Indeksi 26e = 1. Lähde: Toimiala Online (Etlan toimialaennusteet), 28c. Toimialoittain tulevaisuutta arvioitaessa on vaikea kuvitella, että mikään toimiala äkillisesti romahtaisi täydellisesti maakunnan laajuisesti. Tällaisilta romahduksilta hämäläisiä maakuntia suojaa monipuolinen ja pk-yritysvaltainen tuotantorakenne. Todennäköisesti taantuvillakin toimialoilla tuotanto pysyttelee samalla tasolla tai hiipuu hiljalleen. Etlan ennusteen mukaan molemmissa maakunnissa nopeimmin kasvavia toimialoja ovat seuraavien viiden vuoden kuluessa metalliteollisuus, elektroniikkateollisuus ja kemianteollisuus. Kanta-Hämeessä myös maa- ja vesirakentaminen kasvaa. Päijät-Hämeessä lisäksi tietoliikenteen kasvuennuste on hyvä. Yleisesti ottaen myös palvelualat tulevat kasvamaan ja voi olla, että ihmisten tarpeet ja kulutus kohdistuvat entistä enemmän aineettomiin tuotteisiin. Kanta- ja Päijät-Häme kulkenevat siis pois päin teollisuusyhteiskunnasta kohti palveluyhteiskuntaa. Todettakoon, että Helsingin kaupungin elinkeinorakenne oli vuonna 192 suurin piirtein sama kuin koko Suomen vastaava vuonna 24.

12 Liike-elämän palvelut; Rahoitus ja vakuutus 24, % Kauppa 16,5 % Yhteisk. palvelut 35,7 % Liikenne 9, % Teollisuus 8,8 % Tuntematon 1,1 % Maatalous,1 % Rakentaminen 4,7 % Onko niin, että tarkastelemalla Helsingin tämän hetkistä elinkeinorakennetta voi nähdä Hämeen TE-keskusalueen tulevaisuuden? Toimialojen tuotannon aikaisempi kehitys osoittaa, että maailma muuttuu kuitenkin pikkuhiljaa eikä suurella ryminällä yhdessä yössä. Kun tarkasteltavaa yksikkökokoa pienennetään seutukuntiin, kuntiin tai hyvin kapeille alatoimialoille, voi kehitys olla dramaattisempaa. Esimerkiksi Heinolan seutukunnan suuri riippuvuus metsäteollisuudesta ja metsätaloudesta voi olla tulevaisuudessa riski. Kuva 6: Helsingin elinkeinorakenne vuonna 24. Lähde: Tilastokeskus, 27a. Jos kasvu ei tulevaisuudessa jatkuisi, pitäisi Kanta- ja Päijät-Hämeessä tapahtua jotakin hyvin mullistavaa. Päinvastoin voitaisiin maalailla jopa kiihtyvää kasvua Hämeen TE-keskusalueen integroituessa yhä kiinteämmin pääkaupunkiseudun metropolialueeseen. Voisi ajatella, että jos Kanta- ja Päijät-Häme eivät tulevaisuudessa ala kuroa kiinni koko Suomen keskimääräistä kasvuvauhtia, on jotakin mahdollisuuksia jätetty käyttämättä. Alueen tuotannon tulevaisuutta arvioitaessa nousevat keskeisiksi toimialat, tuotteet, teknologiat ja palvelut, joiden kysyntä kansainvälisesti kasvaa. 3. Työvoima ja työlliset 3.1. Työikäinen väestö Alueelliset erot työikäisen väestön määrän kehityksessä näkyvät myös Hämeen seutukuntien välillä. Forssan ja Heinolan seutukunnissa työikäisen väestön määrä on alkanut vähentyä jo 199-luvulla, eikä suunta ole kääntynyt kasvuun. Riihimäen ja Hämeenlinnan seutukunnat kuuluvat työikäistä väestöä kasvattaviin alueisiin. Näissä seutukunnissa työikäistä väestöä on tällä hetkellä enemmän kuin 199-luvun alkupuolella. Lahden seutukunnassa työikäisen väestön määrässä ei ole ollut merkittävää vaihtelua Lahti Kuva 6: Työikäisen vuotiaan väestön määrä Hämeen seutukunnissa Lähde: Tilastokeskus Väestö, 27a. Hämeenlinna Riihimäki Forssa Heinola

13 Työikäinen väestö tulevaisuudessa Tulevina vuosina työikäinen väestö alkaa supistua yhä nopeammin. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen mukaan vuotiaan väestön määrä kasvaa Kanta-Hämeessä ja koko maan tasolla vielä muutaman vuoden ajan, mutta kääntyy laskuun vuoden 21 tienoilla. Päijät-Hämeessä jo aiemmin alkanut työikäisen väestön vähentyminen jatkuu. Vuoteen 22 mennessä alueiden erilaistuminen jatkuu, ja muutamissa maakunnissa työikäinen väestö lisääntyy edelleen hitaasti. Näitä alueita ovat Uusimaa (2,4 %), Ahvenanmaa (1,7 %), Pirkanmaa (1,7 %) ja Itä-Uusimaa (1,6 %). Vuoteen 22 mennessä työikäinen väestö supistuu Kanta-Hämeessä 1,4 %, Päijät-Hämeessä 8,3 % ja koko maassa keskimäärin 4,4 %. Koko tarkastelujakson työmarkkinoille tuleva vuotiaiden ikäryhmä pysyy vuotiaiden ikäryhmää selvästi pienempänä a Keski-Suomi Satakunta b Päijät-Häme Kanta-Häme Kymenlaakso Etelä-Savo Etelä-Karjala Maakun taraja Osuus väestöstä (%) e 214e 218e Vuoden 27 seutukuntarajat Lähde: Tilastokeskus/Väestötilasto Kuva 15: a, Työikäisen väestön (15 64-vuotiaat) määrän kehitys eräillä TE-keskusalueilla e. b, vuotiaat seutukunnittain vuonna 26. Lähteet: Tilastokeskus, 27a sekä Tilastokeskus (AlueOnline), 28b. Myös Hämeen seutukunnat jakaantuvat tulevina vuosina työikäiseltä väestöltään supistuviin tai edelleen kasvaviin alueisiin. Vuoteen 22 mennessä työikäinen väestö vähenee eniten Heinolan (merkittävimmin), Forssan ja Lahden seutukunnissa. Hämeenlinnassa määrä säilyy lähes tämän hetkisellä tasolla. Riihimäen seutukunnassa työikäisen väestön arvioidaan kasvavan edelleen hitaasti Työvoima Lahden seutukunnassa työvoiman määrä on lähes kaksinkertainen Hämeenlinnan seutukuntaan verrattuna. Vähiten työvoimaa on Heinolan seutukunnassa. Työvoiman määrä väheni kaikissa seutukunnissa 199- luvun alkupuolella. Forssan ja etenkin Heinolan seutukunnissa työvoiman määrä on ollut laskussa koko

14 7 Hämeenlinna 3 Heinola vuotiaat Työvoima Työlliset 1 5 Työttömät Forssa Lahti Riihimäki Kuva 7: Hämeen seutukuntien vuotiaat, työvoima, työlliset ja työttömät vuosina Lähde: Tilastokeskus Työssäkäynti, 28a.

15 tarkastelujakson ajan. Samanaikaisesti myös työikäisen väestön määrä on vähentynyt. Myös työllisten määrän kasvu lamavuosien jälkeen on 2-luvulla hiipunut. Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnissa työvoiman määrä on edelleen kasvava. Kasvu johtuu työllisyyden kasvusta. Näillä alueilla myös työikäinen väestö on samanaikaisesti lisääntynyt. Lahden seutukunnassa työvoiman määrän kasvu on työllisyyden kasvun hidastumisen myötä pysähtynyt. Työvoiman määrä tulevaisuudessa Tulevina vuosina työvoiman määrän kehityksen arvioidaan jatkuvan eri alueilla erisuuntaisena. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan Kanta-Hämeessä työvoiman määrä kasvaa ennustekauden loppuun eli vuoteen 212 saakka. Työvoiman määrä kasvaa myös koko maassa. Päijät- Hämeessä työvoiman määrän kasvun arvioidaan olevan hitaampaa kuin Kanta-Hämeessä, mutta kasvavan kuitenkin hieman nykyiseen verrattuna. Työvoiman määrään tulevina vuosina voi edelleen vaikuttaa työllisten määrän kasvu, jos työllisten määrä kasvaa työttömyyden laskua enemmän. Hyvässä työllisyystilanteessa työttömyydestä tapahtuu myös siirtymää työllisiin. Työvoiman merkittävä kasvaminen edellyttänee kuitenkin sitä, että työvoimaan siirtyy myös työvoiman ulkopuolella olevia (esim. opiskelijat, kotiäidit ja -isät, eläkeiän ohittaneet). Uuden työvoiman määrän tulee olla suurempi kuin se poistuma, jonka suuri ikäluokka jättää siirtyessään eläkkeelle Työllisten määrä Lahden seutukunnassa työllisten määrä on lähes kaksinkertainen Hämeenlinnan seutukuntaan verrattuna 1. Työllisiä on vähiten Heinolan ja Forssan seutukunnissa. Lahden, Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan seutukunnissa työllisten määrä kasvoi 199-luvun alkuvuosista selkeästi. Myös Heinolan seutukunnassa työllisten määrä lisääntyi, mutta muita seutuja hitaammin. 2-luvulla työllisyys on Hämeenlinnan ja Riihimäen seuduilla kehittynyt edelleen myönteisesti. Forssan seutukunnassa työllisten määrässä ei ole tapahtunut kasvua ja Heinolan seutukunnassa määrä on vähentynyt. Myös Lahden seutukunnassa työllisyyden kasvu on viime vuosina pysähtynyt. Toimialoittain tarkasteltuna teollisuus ja yhteiskunnalliset palvelut ovat työllisyydeltään suurimmat toimialat kaikissa Hämeen seutukunnissa. Yhteiskunnallisten palvelujen 2 osuus on korkein Hämeenlinnan (36,4 %), Riihimäen (31,6 %) ja Lahden (29,7 %) seutukunnissa. Teollisuuden osuus on korkein Heinolan (28,6 %) ja Forssan seutukunnissa (28,3 %) ja matalin Riihimäen seutukunnassa (18,4 %). Kaupan ala (ml. majoitus- ja ravitsemus-toiminta) on työllisyydeltään merkittävä toimiala kaikissa seutukunnissa. 1 Työllisten määrä seutukunnittain perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Katso myös alaviite 2. 2 Yhteiskunnallisten palvelujen toimiala muodostuu seuraavista toimialoista: TOL L: julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, TOL M: koulutus, TOL N: terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, TOL O: muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, TOL P: työnantajataloudet sekä kotitalouksien itse tuottamat tavarat ja palvelut omaan käyttöön, TOL Q: kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot.

16 Lahden seutukunta Hämeenlinnan seutukunta Riihimäen seutukunta 3 2 Forssan seutukunta Heinolan seutukunta Kuva 8: Työllisten määrä (15 74-vuotiaat) Hämeen seutukunnissa Lähde: Tilastokeskus Työssäkäynti, 28a. Yhteiskunnallisten palvelujen työllisyys on Heinolan seutukuntaa lukuun ottamatta ollut viime vuosien selkein kasvuala kaikissa Hämeen seutukunnissa. Muutenkin työllisyyden kasvua on tapahtunut palveluissa ja rakentamisessa. Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminnan 3 työllisyys on kasvanut Hämeenlinnan, Riihimäen ja Lahden seutukunnissa, mutta ei Forssassa ja Heinolassa. Teollisuustoimialojen työllisyys on koko maan tapaan laskenut ja suhteellinen osuus pienentynyt kaikissa seutukunnissa. Selkein lasku on kuitenkin tapahtunut maa- ja metsätalouden toimialalla. Työllisyyden kokonaiskehityksen ja toimialojen vertailu osoittaa, että työllisyyden kasvu on ollut suhteellisesti suurinta Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnissa, joissa palvelualojen osuus on jo ennestään ollut teollisuutta merkittävämpi. Heinolan ja Forssan seutukunnissa, joissa teollisuus on supistumisestaan huolimatta edelleen työllistävin toimiala, palvelualojen työllisyyden kasvu ei ole riittänyt kasvattamaan työllisten kokonaismäärää. 3 Rahoitus-, vakuutus-, ym. toiminta muodostuu seuraavista toimialoista: TOL J: Rahoitustoiminta, TOL K: Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut.

17 15 12 Hämeenlinna Heinola * * * Forssa Lahti * Riihimäki * 23 (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut (D) Teollisuus (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (J-K) Rahoitus- vakuutus-, ym. toim. (F) Rakentaminen * (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (A-B) Maa- ja metsätalous Toimiala tuntematon (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (C) Kaivostoiminta ja louhinta Kuva 18: Työllisyys eri toimialoilla Hämeen seutukunnissa vuosina 25e. Lähde: Tilastokeskus Työssäkäynti, 28a

18 Työllisten määrä tulevaisuudessa Ennusteiden mukaan työllisten määrä jatkaa kasvua Suomessa. Tulevina vuosina alueet jakaantuvat edelleen työllisten määrältään kasvaviin ja supistuviin alueisiin. Suhdannetilanne ja alueellisesti merkittävät työpaikkojen vähentymiset tai lisäykset voivat kuitenkin vaikuttaa työllisyyden tulevaisuuteen merkittävästi. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan vuoteen 212 yltävässä ennusteessa Hämeen maakuntien arvioidaan kuuluvan koko maan tapaan työllisyydeltään kasvavien alueiden joukkoon. Kanta- Hämeessä työllisten määrän ennakoidaan ennusteessa kasvavan keskimäärin vajaan prosentin vuosittain. Päijät-Hämeessä kasvu on hieman hitaampi. Tulevaisuudessa toimialat jakautuvat edelleen kasvavan työllisyyden ja supistuvan työllisyyden aloihin. Tulevina vuosina työllisten määrä kasvaa Etlan arvion mukaan niin Hämeessä kuin koko maassa palvelualoilla ja rakentamisessa, kun taas teollisuudessa ja maatalous; riista- ja kalataloudessa työllisten määrä yhä vähenee. Kanta-Hämeessä työllisyyden kasvun ennakoidaan jatkossakin perustuvan palvelualojen ja rakentamisen kasvuun. Työllisten määrä kasvaa vuoteen 212 saakka määrällisesti eniten jo nyt hyvin työllistävillä toimialoilla kuten koulutus; terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kauppa, liike-elämää palveleva toiminta, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä muu kiinteistötoiminta. Teollisuuden työllisten määrä kokonaisuutena jatkaa laskua, mutta yksittäisillä toimialoilla kuten metallinjalostus- ja metallituoteteollisuudessa sekä elektroniikkateollisuudessa työllisten määrä voi tulevina vuosina lisääntyä. Myös Päijät-Hämeessä työllisten määrän arvioidaan tulevina vuosina lisääntyvän palvelualoilla ja rakentamisessa sekä supistuvan teollisuudessa ja maa- ja metsätaloudessa. Työllisten määrä kasvaa määrällisesti eniten jo nyt runsaasti työllistävillä toimialoilla kuten koulutus; terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, kauppa, liike-elämää palveleva toiminta, muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä kuljetus ja varastointi. Muiden alueiden tapaan teollisuuden työllisten kokonaismäärä jatkaa laskuaan, mutta yksittäisillä toimialoilla kuten Päijät- Hämeessä työllisyydeltään merkittävällä toimialoilla koneteollisuudessa ja metallinjalostus- ja metalliteollisuudessa työllisten määrän voi kasvaa. Kaiken kaikkiaan työllisyyden kasvun ehtona tulevaisuudessa on yhtäältä yritystoiminnan, talouden ja kysynnän kasvu se, että tuotteilla ja palveluilla on kysyntää ja toisaalta työvoiman tarjonnan riittävyys. Luonnollisesti myös se, millaista työtä siirtyy tehtäväksi esim. halvemman tuotannon maihin, vaikuttaa työllisyyden tulevaisuuteen. Mennyt kehitys on osoittanut, että työllisten määrän vähentymistä on tapahtunut eniten alueilla, joilla teollisuuden osuus työllisistä on korkea. Toisin sanoen työllisyyden kasvu edellyttää, että supistuvien toimialojen rinnalla on toimialoja, joiden työllisyyden kasvu ylittää esimerkiksi teollisuuden ja maa- ja metsätalouden toimialoilla tapahtuvan työpaikkojen vähentymisen Työllisyysaste Alueelliset erot työllisyysasteessa korostuvat edelleen Hämeen maakuntien sisällä. Päijät-Hämeen seutukuntien työllisyysasteet ovat Kanta-Hämeen seutukuntia matalampia. Kaikissa Kanta-Hämeen seutukunnissa työllisyysaste on maan keskimääräistä tasoa korkeampi. Koko maan tapaan Hämeen seutukuntien työllisyysasteet olivat matalimmillaan 199-luvun alkupuolella, jonka jälkeen työllisyysaste on

19 kasvanut kaikilla seuduilla. Työllisyysasteet eivät kuitenkaan seutukuntatasollakaan ole saavuttaneet lamaa edeltänyttä tasoa. Tuoreimman saatavissa olevan tiedon mukaan työllisyysaste oli vuonna 25 (ennakko) Riihimäen seutukunnassa 67,7 %, Forssan seutukunnassa 66,6 %, Hämeenlinnan seutukunnassa 66,5 %, Lahden seutukunnassa 63 % ja Heinolan seutukunnassa 62 % % Koko maa a b Riihimäki 7 Forssa 65 Hämeenlinna 6 Lahti 55 Heinola Kuva 9ab: a, Hämeen seutukuntien työllisyysasteen kehitys vuosina e: b, Työllisyysaste (15 64-vuotiaat) seutukunnittain vuonna 25. Lähteet: Hämepuntari, 28; Tilastokeskus, 27b ja Tilastokeskus AlueOnline, 27c. Työllisyysaste tulevaisuudessa Koska työllisyysaste kuvaa työllisten osuutta saman ikäisestä väestöstä, vaikuttaa työllisyysasteen kehitykseen työllisyyden lisäksi väestön määrän kehitys. Etlan ennusteessa vuoteen 212 saakka työllisyysasteen arvioidaan Päijät-Hämeessä nousevan muutamalla prosenttiyksiköllä tämän hetkisestä. Kanta-Hämeessä työllisyysasteen arvioidaan pysyvän nykytasolla tai hieman laskevan. Yksi syy Kanta- Hämeen ennakoituun työllisyysasteen laskuun voi olla, että vuotiaan väestön määrä kasvaa suhteellisesti nopeammin kuin työllisten määrä samassa ikäluokassa. Ilmiö voi aiheutua siitä, että esimerkiksi lapsiperheen 4 muuttaessa alueelle kaikki perheenjäsenet eivät lisää työllisten määrä, mutta voivat kuitenkin kuulua vuotiaiden ikäryhmään. Myös esimerkiksi alueelle muuttavat opiskelijat lisäävät työikäisen väestön määrää, mutta eivät lukeudu työllisiin. Koko maassa ja muissa vertailumaakunnissa työllisyysasteen arvioidaan tarkastelujakson aikana kasvavan. 4 Esimerkiksi perhe, jossa perheen isä ja äiti ovat työssäkäyviä ja perheen lapset vuotiaita koululaisia/opiskelijoita.

20 3.5. Työpaikat Lahden seutukunnassa työpaikkojen määrä on lähes kaksinkertainen Hämeenlinnan seutukuntaan verrattuna. Työpaikkojen määrä on pienin Heinolan seutukunnassa. Työpaikkojen määrän kasvu 199-luvun alkuvuosista oli suurinta Lahden ja Riihimäen seutukunnissa. Myös Hämeenlinnan ja Forssan seutukunnissa työpaikkojen määrä lisääntyi 2-luvulle tultaessa, mutta Heinolan seutukunnassa työpaikkojen määrä ei lähtenyt kasvuun. 2-luvulla työpaikkojen määrä on edelleen kasvanut Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukunnissa. Forssan ja Heinolan seutukunnissa työpaikkojen määrä on hieman vähentynyt. Lahden seutukunnassa työpaikkojen määrän kasvu on pysähtynyt. Työpaikkojen ja työllisten määrän erotus vaihtelee seutukunnittain. Forssan seutukunnassa työpaikkojen ja työllisten määrässä ei ole suurta eroa, ja alueen työpaikkaomavaraisuus on Hämeen korkein (lähes 1 %). Muissa seutukunnissa työllisten määrä on työpaikkojen määrää suurempi, mutta ero on selkein Riihimäen seutukunnassa. Riihimäen seutukunnassa on siis eniten oman alueensa ulkopuolella työssäkäyviä henkilöitä. Seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on 81 %, ja pienempi muihin Hämeen seutukuntiin verrattuna. Hämeenlinnan seutukunnan työpaikkaomavaraisuus on noin 95 % sekä Heinolan ja Lahden seutukuntien noin 97 %. Toimialoittain tarkasteltuna yhteiskunnalliset palvelut ja teollisuus ovat työpaikkamäärältään suurimmat toimialat kaikissa Hämeen seutukunnissa. Yhteiskunnallisten palvelujen osuus on korkein Hämeenlinnan (38 %), Riihimäen (34 %) ja Lahden (3 %) seutukunnissa. Teollisuuden osuus on korkein Forssan (3 %) ja Heinolan (3 %) seutukunnissa ja pienin Riihimäen seutukunnassa (18 %). Yhteiskunnallisten palvelujen toimiala on Heinolan seutukuntaa lukuun ottamatta ollut viime vuosien selkein kasvuala kaikissa Hämeen seutukunnissa. Teollisuuden työpaikkojen määrä ja suhteellinen osuus on laskussa kaikilla seuduilla. Maa- ja metsätalouden työpaikkojen määrän lasku on suuri kaikissa seutukunnissa. Työpaikat tulevaisuudessa Työpaikat lisääntynevät tulevaisuudessa ja työllisyys paranee. Suhdannetilanteen kehittyminen ja alueellinen työpaikkojen lisääntyminen tai vähentyminen voi kuitenkin vaikuttaa merkittävästi tilanteeseen. Kaiken kaikkiaan työpaikkojen kasvun ehtona tulevaisuudessa on työllisyyden tapaan yhtäältä yritystoiminnan, talouden ja kysynnän kasvu se, että tuotteilla ja palveluilla on kysyntää ja toisaalta työvoiman tarjonnan riittävyys. Luonnollisesti myös se, millaista työtä siirtyy tehtäväksi esim. halvemman tuotannon maihin, vaikuttaa työpaikkojen määrään tulevaisuudessa. Mennyt kehitys on osoittanut, että työpaikkojen kokonaismäärä ei ole kasvanut alueilla, joilla teollisuuden osuus työpaikoista on korkea (esim. Heinolan seutukunta). Toisin sanoen työpaikkojen lisääntyminen edellyttää, että supistuvien toimialojen rinnalla on vahvoja toimialoja, joille syntyy uusia työpaikkoja, ja jotka korvaavat työpaikkojen vähentymiset esim. teollisuuden toimialalla. Hämeen työpaikkakehityksessä on tulevaisuudessa eräs huomionarvoisa ja useimmista muista alueista poikkeava piirre. Pendelöinnin merkitys työmarkkinoilla tulee olemaan entistä suurempi kolmessa maakunnassa: Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Näillä alueilla voi asua työssä käyviä ihmisiä huomattavasti enemmän kuin alueilla itsellään on tarjota työpaikkoja.

21 15 12 Hämeenlinna Heinola * * * * Forssa Lahti 7 Riihimäki (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut 6 (D) Teollisuus 5 (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta * 15 (J-K) Rahoitus-, 12 vakuutus-, ym. toim. 9 6 (F) Rakentaminen 3 (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik * (A-B) Maa- ja metsätalous Toimiala tuntematon (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (C) Kaivostoiminta ja louhinta Kuva 1: Työpaikkojen määrän kehitys toimialoittain Hämeen seutukunnissa 25*. Lähde: Tilastokeskus Työssäkäynti, 28a.

22 3.6 Työttömien määrä Tässä analyysissa työttömillä työnhakijoilla tarkoitetaan työvoimatoimistoissa hakijana olevia työttömiä henkilöitä. Lähteenä on käytetty työ- ja elinkeinoministeriön (entinen työministeriö) tilastoja. Seutukunnittain tarkasteltuna työttömien määrä on Lahden seutukunnassa selvästi suurempi muihin Hämeen seutukuntiin verrattuna. Seuraavaksi eniten työttömiä on Hämeenlinnassa. Vuonna 27 työttömiä työnhakijoita on Lahden seutukunnassa noin 8 7, Hämeenlinnassa 3 1, Riihimäellä 1 6, Forssassa vajaa 1 5 ja Heinolassa noin 1 4. Vuosina 2 27 työttömien määrä on vähentynyt muiden alueiden tapaan kaikissa Hämeen seutukunnissa. Suhteellisesti nopeinta työttömyyden lasku on ollut Hämeenlinnassa, jossa työttömien määrä on vähentynyt yli 4 %. Forssassa, Riihimäellä ja Heinolassa työttömien määrä on vähentynyt noin 35 % ja Lahdessa noin 3 %. Koko maan tavoin työttömyyden kehitys on ollut myönteisintä vuosina 26 27, jolloin työttömien määrä aleni nopeammin kuin kertaakaan 2-luvun aikana. Muista seutukunnista ja koko maan kehityssuunnasta poiketen työttömien määrä oli Forssan ja Heinolan seutukunnissa hetkellisesti vuositasolla pienessä kasvussa vuosina Kaikissa seutukunnissa naisten, nuorten alle 25-vuotiaiden ja pitkäaikaistyöttömien määrä on vuosina 2 27 vähentynyt kokonaistyöttömyyttä nopeammin. Kaikissa Hämeen seutukunnissa työttömyyden rakennetta vaikeuttaa pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Suhteellinen osuus työttömistä on kaikissa seutukunnissa maan keskimääräistä tasoa korkeampi. Osuus oli pitkään korkein Lahden ja Riihimäen seutukunnissa. Viime vuosina pitkäaikaistyöttömien osuus on näissä seutukunnissa laskenut muita seutukuntia nopeammin. Vuonna 27 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli korkein Heinolan seutukunnassa (29,2 %). Hämeenlinnan seutukunnassa yli vuoden työttömänä olleiden osuus työttömistä oli 27,4 %, Lahden seutukunnassa 26,8 %, Forssan seutukunnassa 25,3%, Riihimäen seutukunnassa 24,3 % ja koko maassa 24 %. 4 % 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % Heinola Hämeenlinna Lahti Forssa Riihimäki koko maa Kuva 11: Yli vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista työttömistä työnhakijoista Hämeen seutukunnissa ja koko maassa vuosina 27 (vuosikeskiarvot). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö (TK14A), 28c.

23 7 henkilöä Hämeenlinna 3 henkilöä Heinola henkilöä Forssa 16 henkilöä Lahti henkilöä Riihimäki 3 henkilöä työttömät (ml. lomautetut) naiset yli 5-vuotiaat yli vuoden työttömänä olleet alle 25-vuotiaat Kuva 12: Hämeen seutukuntien työttömyyden kehitys vuosina 27 (vuosikeskiarvot). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö (TK14A), 28c.

24 Myös ikääntyneiden (yli 5-vuotiaat) työttömien osuus on kaikissa Hämeen seutukunnissa maan keskiarvoa korkeampi. Koko maan tapaan Hämeen seutukunnissa ikääntyneiden työttömien määrä on vähentynyt kokonaistyöttömyyttä hitaammin, jolloin suhteellinen osuus kasvaa. Yli 5-vuotiaiden työttömien osuus on korkein Heinolan ja Forssan seutukunnissa, joissa myös väestö yleisesti on muita Hämeen seutukuntia ikääntyneempää. Vuonna 27 yli 5-vuotiaiden osuus työttömistä työnhakijoista oli seutukunnittain seuraava: Heinola 47,6 %, Forssa 46,9 %, Hämeenlinna 45,1 %, Lahti 43,8 %, Riihimäki 42,6 % ja koko maa 41,1 %. 5 % 45 % 4 % 35 % 3 % 25 % 2 % 15 % 1 % 5 % % koko maa Riihimäki Lahti Hämeenlinna Forssa Heinola Kuva 13: Yli 5-vuotiaiden työttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista Hämeen seutukunnissa ja koko maassa vuosina (vuosikeskiarvot). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö (TK14A), 28c. Työttömien määrä tulevaisuudessa Tulevina vuosina työttömiä uskotaan olevan yhä vähemmän. Työttömyys voi vähentyä kahdella tavalla. Mikäli työllisyystilanne jatkuu hyvänä, työttömiä työllistyy avoimiin työpaikkoihin. Toisaalta työttömyys on vähentynyt ja vähentyy edelleen myös luonnollisen poistuman kautta. Tällä hetkellä (tammi-marraskuu 27) lähes yhdeksän prosenttia Hämeen TE-keskusalueen ja lähes 8 % koko maan työvoimatoimistojen työttömistä työnhakijoista on vähintään 6-vuotiaita. Vuonna 26 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleista lähes 5 % oli yli 55-vuotiaita. Tämä tulee vaikuttamaan myös pitkäaikaistyöttömyyden laskuun tulevina vuosina. Koko maassa osuus on hieman pienempi. Erilaisesta työttömyyden tilastointitavasta huolimatta työttömyyden lasku on ollut 2-luvulla sekä Tilastokeskuksen että työministeriön luvuilla yhdenmukaista. Myös ennusteissa tuleville vuosille työttömien määrän ennakoidaan vähentyvän suhteellisesti samansuuruisesti. Etlan vuoteen 212 yltävissä ennusteissa työttömien määrän arvioidaan vähentyvän Kanta-Hämeessä hieman maan keskimääräistä tasoa ja vertailualueita hitaammin. Päijät-Hämeessä työttömyyden arvioidaan vähentyvän maan keskiarvon mukaisesti.

25 3.6. Työttömyysaste Työttömyysasteella kuvataan työttömien osuutta työvoimasta. Tässä analyysissä työttömyysaste on työ- ja elinkeinoministeriön määritelmän mukainen. Työttömyysaste kertoo työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijoina olevien osuuden alueen työvoimasta % Alueelliset erot työttömyydessä ovat Hämeen seutukuntien välillä selkeitä. Kanta-Hämeen seutukuntien työttömyysasteet ovat matalammat kuin Päijät-Hämeen seutukunnissa. Molemmissa Päijät-Hämeen seutukunnissa eli Lahdessa ja Heinolassa työttömyysaste on myös maan keskimääräistä tasoa korkeampi. Vuonna 27 Hämeen seutukuntien työttömyysasteet olivat seuraavat: Lahti Heinola Forssa koko maa Riihimäki Hämeenlinna Kuva 13: Työttömyysaste Hämeen seutukunnissa ja Suomessa vuosina 27 (vuosikeskiarvot). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö (TK14A), 28c. Hämeenlinna 7,3 %, Riihimäki 7,5 %, Forssa 8,7 %, Heinola 1,5 % ja Lahti 1,6 %. Koko maassa työttömyysaste oli 8,2 %. Kaikkien Hämeen seutukuntien työttömyysaste on laskenut selvästi 2-luvulla. Työttömyysaste tulevaisuudessa Koska työttömyysaste kuvaa työttömien osuutta työvoimasta, vaikuttaa työttömyysasteen kehitykseen työttömien määrän lisäksi työvoiman määrän kehitys. Työttömien määrän arvioidaan edelleen tulevina vuosina vähentyvän. Kuitenkin alueilla, joissa työvoiman vähentyy, voi työvoiman määrän lasku vaikuttaa hidastavasti työttömyysasteen pienentymiseen Avoimet työpaikat työvoimatoimistoissa Avoimilla työpaikoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä työvoimatoimistoon avoimeksi ilmoitettuja paikkoja. Kaikki avoinna olleet alueen työpaikat eivät tilastoidu näihin lukuihin. Hämeen TE-keskusalueella työvoimatoimistojen markkinaosuus 5 on kuitenkin perinteisesti ollut korkea ja oli vuonna 26 noin 8 prosenttia. (Hämäläinen, 27: 1). Avoimilla työpaikoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä työvoimatoimistoon avoimeksi ilmoitettuja paikkoja. Kaikki avoinna olleet alueen työpaikat eivät tilastoidu näihin lukuihin. Hämeen TE-keskusalueella 5 Työvoimatoimiston markkinaosuutta on seurattu työvoiman julkisen hankinnan tai ns. ulkoisen hakuprosessin osalta. Toimipaikat, jotka eivät ole rekrytoinneissaan käyttäneet julkisia työvoiman hankintakanavia, on rajattu markkinaosuuden tarkastelussa ulkopuolelle.

26 työvoimatoimistojen markkinaosuus 6 on kuitenkin perinteisesti ollut korkea ja oli vuonna 26 noin 8 prosenttia. (Hämäläinen, 27: 1). Avoimien työpaikkojen määrä työvoimatoimistoissa on kasvanut niin Hämeen TE-keskusalueella kuin koko maassa 2-luvulla. Myös muiden kuin ainoastaan työvoimatoimistoihin ilmoitettujen paikkojen määrä (työpaikkojen kokonaismäärä) on kasvanut (Tilastokeskus, 28d). Hämeen TE-keskusalueen työvoimatoimistoissa avoimia paikkoja on eniten teollisessa työssä. Teollisten työpaikkojen määrä on korkea kaikissa Hämeen TE-keskusalueen työvoimatoimistoissa, mutta osuus korostuu varsinkin Forssan, Heinolan ja Päijät-Hämeen 7 työvoimatoimistoissa. Näissä seutukunnissa teollisuuden osuus työllisistä on Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntia korkeampi. Vuonna 27 työvoimatoimistoihin ilmoitettujen työpaikkojen määrä on edelleen kasvanut. Työpaikkoja on ollut eniten tarjolla teollisessa työssä (erityisesti konepaja- ja rakennusmetallityö), palvelutyössä (erityisesti kiinteistönhoito ja siivous ja majoitusliike- ja suurtalousala), kaupallisessa (myyntityö) ja terveydenhuoltoja sosiaalialalla (erityisesti terveyden- ja sairaanhoitotyö). 4. Koulutus ja osaaminen 4.1. Tutkinnon suorittaneet Tutkinnon suorittaneiden osuus on Hämeessä maan keskiarvoa matalampi. Vuonna 26 tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaista oli Päijät-Hämeessä 6,9 ja Kanta-Hämeessä 62,3 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden suhteen on suuriakin alueellisia eroja, mitkä suurelta osin johtuvat väestörakenteista. Tutkinnon suorittanutta väestöä asuu eniten väkilukuaan kasvattavilla kaupunkiseuduilla ja vähiten maatalousvaltaisilla ja muuttotappioisilla seuduilla. Tutkinnon suorittaneiden osuus on suurin Riihimäen-Hämeenlinnan-Hattulan kasvukäytävällä sekä Lahdessa ja sen lähialuilla. Alueellisia eroja Hämeessä aiheuttavat muun muassa ammatillisten oppilaitosten sijainti sekä nuorten perheiden muuttoliike erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutukuntien alueille. Myös kunnan väestön keski-ikä vaikuttaa erittäin paljon tutkinnon suorittaneisiin osuuteen. Hämeen Ikääntyneimmissä Sysmän, Padasjoen, Hartolan sekä Artjärven kunnissa tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat pienimpiä. Pienten aluekokojen vuoksi Hämeen kuntakartta näyttää eriarvoisemmalta jos sitä vertaa tutkinnon suorittaneiden osuuksiin eri maakunnissa. Maakunnista korkeimmat tutkinnon suorittaneiden osuudet ovat Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. 6 Työvoimatoimiston markkinaosuutta on seurattu työvoiman julkisen hankinnan tai ns. ulkoisen hakuprosessin osalta. Toimipaikat, jotka eivät ole rekrytoinneissaan käyttäneet julkisia työvoiman hankintakanavia, on rajattu markkinaosuuden tarkastelussa ulkopuolelle. 7 Työvoimatoimistojen alueet ja nimet ovat samat kuin seutukuntien. Poikkeuksen muodostaa Päijät-Hämeen työvoimatoimisto, jonka toimialue kattaa vain Lahden seutukunnan.