Tytön kuukautisten puuttuminen ja poikkeavat vuodot

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tytön kuukautisten puuttuminen ja poikkeavat vuodot"

Transkriptio

1 Lapsi- ja nuorisogynekologia MERVI HALTTUNEN JA SATU SUHONEN Tytön kuukautisten puuttuminen ja poikkeavat vuodot Kuukautisten puuttuminen ja vuotojen poikkeavuudet hämmentävät tytön mieltä ja johtavat usein lääkärillä käyntiin. Murrosiässä hypotalamus-aivolisäke-sukupuolirauhasakseli kypsyy vähitellen, ja keskimäärin kolmessa vuodessa menarkesta kierrot muuttuvat ovulatorisiksi. Tällöin kuukautiset yleensä säännöllistyvät. Runsaiden vuotojen takaa voi löytyä vuototaipumus. Kuukautisten puuttuminen eli amenorrea edellyttää aina tutkimuksia. Primaarin amenorrean tutkimukset erikoissairaanhoidossa tulee aloittaa jo 13 vuoden iässä, jos murrosiän ulkoiset merkit puuttuvat, ja 16-vuotiaana, mikäli tytön kehitys on muuten normaali. Syyksi voi osoittautua anatominen tai geneettinen poikkeama, jolloin tyttö tarvitsee monialaista neuvontaa ja hoitoa. Sekundaari amenorrea on nykyään yhä useammin syömishäiriön tai runsaan liikunnan tai molempien aiheuttama. Raskauden mahdollisuus on aina suljettava pois. Kuukautisten alkaminen sijoittuu tytön puberteettikehityksessä kasvupyrähdyksen jälkeiseen aikaan ja on yksi suuri askel kohti naiseutta (Laine, tässä numerossa). Suomalaisten tyttöjen keskimääräinen menarkeikä on 13,3 vuotta (Parent ym. 2003). Normaalin kuukautiskierron pituus on 28 ± 7 vuorokautta, ja vuodon kesto 4 ± 2 3 vuorokautta. Vuodon normaalina määränä pidetään enintään 80 ml:aa. Aivan menarken jälkeen kuukautiskierto voi olla epäsäännöllinen ja vuotovälit pitkiä ilman mitään elimellistä syytä. Raskauden mahdollisuus on toki muistettava. Nuoren tytön tutkimista ei pidä kiirehtiä, elleivät jo alkaneet kuukautiset jää pois yli puoleksi vuodeksi tai elleivät vuodot ole poikkeuksellisen runsaita tai peräti anemisoivia. Jos puberteettikehitys on 13 vuoden iässä selvästi viivästynyt tai kuukautiset eivät ole alkaneet 16 ikävuoteen mennessä, tutkimukset erikoissairaanhoidossa ovat tarpeen. Duodecim 2005;121: Kuukautisten puuttuminen eli amenorrea Kuukautiset alkavat keskimäärin kahden vuoden kuluttua rintojen kehittymisestä (Laine, tässä numerossa). Ellei kuukautisvuotoa ole koskaan esiintynyt 16 vuoden ikään mennessä tai puberteettikehitys on 13-vuotiaana selvästi viivästynyt, kyseessä on primaari amenorrea. Jos menarken jälkeen kolme kuukautisvuotoa jää pois tai kuukautisia ei ole tullut kuuden kuukauden aikana, on kyseessä sekundaari amenorrea. Kumpikin amenorreamuoto voi olla hypotalamus-, aivolisäke- tai munasarjaperäinen tai rakennepoikkeavuudesta johtuva (taulukko 1). Esitiedot, yleistilan arviointi ja perustutkimukset ohjaavat yleensä oikeisiin jatkotutkimuksiin ja hoitoihin (taulukko 2). Hypotalaamisen amenorrean yleisin syy nuorella tytöllä on toiminnallinen: psyykkinen (ympäristön tai elämäntapojen muutos) tai fyysinen 1881

2 stressi (kilpaurheilu). Syömishäiriöt (etenkin anoreksia), joihin liittyy gonadotropiinin vapauttajahormonin (GnRH) erityksen muutoksia, ovat varsin tavallisia etenkin teini-ikäisillä (Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry:n asettama hoitosuositustyöryhmä 2002). Myös nopea laihdutus vaikuttaa hormonierityksen herkkään säätelymekanismiin. GnRH:n sysäyksittäinen eritys laantuu, jolloin gonadotropiinieritys vähenee, ja tästä seuraa munasarjojen toimimattomuus ja estrogeenierityksen puute. Amenorrean ohella anoreksiaa potevilla tytöillä todetaan usein alhainen verenpaine, harva syke, hypotermia, kuiva iho ja hento lanugokarvoitus. Runsaaseen liikuntaan liittyvä amenorrea riippuu urheilulajista, harjoittelun tehokkuudesta, kestosta ja aloittamisiästä. Ennen menarkea aloitettu kilpaurheilu voi viivästyttää kuukautisten alkua 1 2 vuotta (Heinonen ja Kujala 2001). Liikunta-amenorreassa GnRH:n erityksen sykäykset ja vaste gonadotropiineihin ovat heikentyneet (Hohtari 1986). Mekanismi elpyy yleensä itsestään, kun fyysinen rasitus vähenee. Hypotalamus voi myös vaurioitua tapaturman, leikkauksen, sädehoidon tai tulehduksen vuoksi siten, että seurauksena on amenorrea. Kallmannin oireyhtymä (GnRH:n puute) on tytöillä harvinainen, yleisimmin autosomissa peittyvästi periytyvä tauti, jossa puberteettikehitystä ei tapahdu GnRH-neuronien migraatiohäiriön vuoksi. Aivolisäkeperäinen amenorrea. Prolaktiinipitoisuuden mittaus, joka kuuluu amenorreatutkimusten alkuvaiheeseen, voi paljastaa aivolisäkeperäisen amenorrean (Westerlund ja Tiitinen 2005). Jos biologisesti aktiivisen prolaktiinin pitoisuus on toistettujen mittausten mukaan yli 500 IU/l, on se poikkeavan suuri (Sane ym. 2002). Tämä on nuorilla harvinaista. Prolaktiinin liikaeritys jarruttaa munarakkulan kypsymistä. Liikaerityksen syynä voi olla aivolisäkkeen yksittäisten solujen liikatoiminta, aivolisäkkeen kasvain eli adenooma tai prolaktiinipitoisuutta suurentava lääkitys, useimmiten masennus- tai mielialalääkitys, mutta myös huumeiden käyttö (taulukko 1). Hyperprolaktinemian harvinainen syy on tyhjän sellan oireyhtymä. Tällöin lukinkalvo on hernioitunut sellaan. Tila voi olla TAULUKKO 1. Nuoren potilaan amenorrean syyt. Hypotalaamiset Nopea laihduttaminen Anorexia nervosa ja bulimia Liiallinen liikunta Psyykkinen stressi Kasvain tai sen hoito Keskushermoston anomalia, trauma tai kasvain Kallmannin oireyhtymä Aivolisäkeperäiset Prolaktiinin liikaeritys Prolaktiinipitoisuutta suurentavat lääkkeet 1 Tyhjän sellan syndrooma Gonadotropiinien puutos Kasvain tai sen hoito Ehkäisypillereiden käytön lopetus Munasarjaperäinen Geneettinen poikkeavuus, esim. Turnerin oireyhtymä (46XO) harvinaiset yhden geenin mutaatiot FSH-reseptorin mutaatio Autoimmuunitauti Kasvain tai sen hoito Anatomiset poikkeavuudet Aukoton immenkalvo Emättimen poikittainen väliseinä Kohdun ja emättimen puuttuminen (vagina-uterusaplasia) 1 Prolaktiinipitoisuutta suurentavia lääkkeitä: estrogeeni, metoklopramidi, psykoosilääkkeinä käytetyt fentiatsiinit, butyrofenonit ja risperidoni (harvemmin uudemmat psykoosilääkkeet), MAO:n estäjät, trisykliset depressiolääkkeet, serotoniinin takaisinoton estäjät, opiaatit ja amfetamiini. synnynnäinen, jolloin seurauksena on primaari amenorrea. Se voi myös liittyä aivolisäkkeen kasvaimiin ja aiheuttaa primaarin tai sekundaarin amenorrean. Prolaktiinin liikaeritykseen viittaa amenorrean ohella maidon eritys rinnoista. Kuukautiskierto palautuu yhdellä 200:sta yhdistelmäehkäisypillereiden käyttäjästä vasta 3 6 kuukauden kuluttua käytön lopettamisen jälkeen (Furuhjelm ja Carlström 1973). Jos käyttö on aloitettu epäsäännöllisten kuukautisten hoidoksi, on yleistä, että epäsäännöllisyys palautuu lopettamisen jälkeen. Munasarjaperäinen amenorrea. Munasarjat voivat olla alun pitäen toimimattomat (primaari amenorrea) tai niiden toiminta saattaa hiipua ennenaikaisesti (sekundaari amenorrea). Tällöin aivolisäkkeen erittämien gonadotropiinien pi M. Halttunen ja S. Suhonen

3 toisuudet veressä suurenevat. Taustalla voi olla geneettinen syy (esim. fragiili X -oireyhtymä) (Ryynänen ym. 1998), autoimmuuniprosessi tai pahanlaatuisen taudin hoito (Taskinen ym. tässä numerossa). Amenorrean geneettisistä syistä tavallisin on toisen X-kromosomin puuttuminen eli Turnerin oireyhtymä (46XO), jonka esiintyvyys on yksi tapaus 2 500:aa elävänä syntynyttä tyttöä kohden (Söderström-Anttila 2004). Näillä lyhyillä tytöillä kohtu on normaali mutta primaarifollikkelit puuttuvat munasarjoista ja useimmilla puberteettikehitystä ei tapahdu. Noin 20 %:lla munasarjat toimivat puberteetin alussa: estrogeenierityksen vuoksi rinnat kehittyvät ja kuukautiset voivat osalla käynnistyä, mutta ne loppuvat ennenaikaisesti. Suomalaiseen tautiperintöön kuuluu primaaria amenorreaa ja myös varhaista sekundaaria amenorreaa aiheuttava, autosomissa peittyvästi periytyvä, karyotyypiltään normaali 46XX-gonadidysgenesia, jonka yleisyys on 1 : (Aittomäki ym. 1996). Munasarja on näillä potilailla rakenteellisesti normaali, mutta follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) reseptorigeenin mutaatio estää FSH:n vaikutuksen munasarjoissa. Rakennepoikkeavuudesta johtuva amenorrea. Sikiökaudella kohtu ja emättimen yläosa muodostuvat ns. Müllerin tiehyistä, joiden kehityshäiriöitä on erilaisia. Jos immenkalvossa ei ole aukkoa tai emättimessä on poikittainen väliseinä, kuukautisvuoto ei pääse ulos vaan kerääntyy emättimeen ja voi virrata munanjohtimien läpi myös vatsaontelon puolelle. Tytön puberteettikehitys on tällöin normaali, mutta kuukautiset puuttuvat ja oireena on toistuva alavatsakipu (Härkki ja Heiskanen, tässä numerossa). Kaikututkimuksessa kohtu tai emätin tai molemmat todetaan veren täyttämäksi. Mayer Rokitansky Küster Hauserin oireyhtymä eli emättimen täydellinen puuttuminen, johon liittyy myös kohdun puutos, esiintyy yhdellä tytöstä (Aittomäki ym. 2001). Munasarjat ovat heillä normaalisti kehittyneet, joten murrosiän kehitys on normaali. Androgeeniresistenssiksi kutsutaan tilaa, jossa tytön karyotyyppi on 46XY. Näillä tytöillä on ollut normaali kasvupyrähdys ja rintojen Tytön kuukautisten puuttuminen ja poikkeavat vuodot kehitys, mutta kohtua ei ole ja emätin on lyhyt syvennys. Sukupuolirauhaset, jotka erittävät testosteronia, sijaitsevat vatsaontelossa, joskus nivuskanavassa. Testosteroni ei androgeenireseptorin poikkeavan rakenteen vuoksi pääse vaikuttamaan kohde-elimissään, joten näiltä tytöiltä puuttuu myös häpy- ja kainalokarvoitus. Rintojen kehitys selittyy rasvakudoksen kyvyllä muodostaa testosteronista estrogeenia (ns. perifeerinen aromatisaatio). Jos tytön karyotyyppi on XY, pitää vatsaontelossa sijaitsevat sukupuolirauhaset poistaa syöpäriskin vuoksi puberteettikehityksen jälkeen. Leikkauksen jälkeen huolehditaan estrogeenikorvauksesta. Muut endokriiniset syyt. Amenorreapotilasta tutkittaessa tulee muistaa muun endokriinisen sairauden mahdollisuus. Subkliininen hypotyreoosi on sangen yleinen sairaus, ja oligomenorrea (harvemmin amenorrea) voi olla sen ainoa oire. Cushingin tautiin tai Addisonin tautiin liittyvät muut oireet johdattavat näiden sairauksien jäljille (Sane 2000). Amenorreapotilaan tutkiminen ja hoito Amenorreapotilaan tutkimisessa ja hoidossa tulee kiinnittää huomiota nuoren yksilöllisiin toiveisiin ja mahdollisiin huolenaiheisiin, jotka voivat liittyä sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen, raskauden ehkäisyyn tai myöhempään raskauden mahdollisuuteen. Taulukossa 2 on esitetty tutkimusportaikko. Esitiedot, kasvu- ja puberteettikehitys sekä yleistila voidaan kartoittaa ja ensivaiheen laboratoriokokeet (taulukko 2) tehdä perusterveydenhuollossa. Jos näissä ei tule esiin poikkeavaa, progestiinikokeella tutkitaan kohtuvaste. Ellei vuotoa tule, kyse on joko hypoestrogeenisesta tilasta tai rakenneviasta ja lähete erikoissairaanhoitoon on tarpeen. Gonadotropiiniarvot eli FSH:n ja luteinisoivan hormonin (LH) pitoisuudet voidaan määrittää erikoissairaanhoitoa varten jo perusterveydenhuollossa primaaria amenorreaa potevilta ja sekundaarissa amenorreassa negatiivisen progestiinikoetuloksen jälkeen. Suuret gonadotropiinipitoisuudet viittaavat lähes aina munasarjaperäiseen amenorreaan ja pienet hypotalaamiseen tai aivolisäkeperäiseen häiriöön. 1883

4 Jos perustutkimuksissa todetaan biologisesti aktiivisen prolaktiinin suurentunut pitoisuus eikä tämä selity lääkityksillä (taulukko 1), pohditaan erikoissairaanhoidossa aivolisäkkeen kuvantamisen tarvetta. Hyperprolaktinemiatapauksissa riittää seuranta, jos syy on idiopaattinen tai lääkityksestä johtuva eikä potilas kärsi maidonerityksestä. Jos kuukautiskierron epäsäännöllisyys häiritsee, hoidoksi voidaan suositella syklistä progestiinia. Jos raskaudenehkäisyyn on tarvetta, aloitetaan yhdistelmäehkäisypillerien käyttö. Mikäli kyseessä on aivolisäkkeen kasvain (yleensä mikroadenooma), sen hoito on konservatiivinen. Lääkehoidossa bromokriptiini ja kabergoliini ovat yhtä tehokkaita (Westerlund ja Tiitinen 2005). Makroadenooman hoito on yleensä leikkaus. Primaarin amenorrean tarkemmat tutkimukset ja hoito, kuten kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien tutkimukset sekä puberteetin induktio, on keskitetty keskus- ja yliopistosairaaloihin, joissa on käytettävissä monialaista asiantuntemusta. Geneettisen tai rakennepoikkeavuuden löytyminen amenorrean syyksi on järkyttävä yllätys sekä tytölle että hänen vanhemmilleen. Tällöin on tärkeää, että tyttö saa»oman lääkärin» jolle tutkimukset ja hoidot ovat tuttuja ja jolle hän voi helpommin tehdä herkkiä kysymyksiä omasta kehityksestään, hedelmällisyydestään ja seurustelusta (Piippo ym. tässä numerossa). Sekundaari amenorrea, jossa progestiinikokeella saadaan vuotovaste, voidaan hoitaa syklisellä progestiinilla tai ehkäisypillereillä, jos raskaudenehkäisyyn on tarvetta. Pitkäkestoisessa (yli vuoden kestävässä) hypoestrogeenisessa sekundaarissa amenorreassa on tutkittava myös luuston tila ja selvitettävä tytön ravintotottumukset. Liikunnasta huolimatta hypoestrogeeninen tila altistaa nuorenkin osteoporoosille. Kalsiumin ja D-vitamiinin riittävästä saannista tulee huolehtia, jotta luuston vahvuus suojattaisiin. Ellei vasta-aiheita ole, näille nuorille potilaille voidaan suositella amenorrean hoidoksi yhdistelmäehkäisypillereitä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vaihdevuosien hormonihoitovalmisteita. Anoreksia tulisi havaita jo perusterveydenhuollossa, jotta tyttö osataan ohjata asian tuntevaan TAULUKKO 2. Nuoren potilaan amenorrean ja oligomenorrea tutkiminen. Perusterveydenhuollossa Esitiedot yleinen terveydentila lääkitys kasvun poikkeavuudet puberteettikehityksen aikataulu sukutausta painon muutokset ruokavalio liikuntaharrastukset raskaudenehkäisymenetelmien käyttö leikkaukset gynekologinen tausta seksuaalianamneesi muut oireet (mm. karvoitusmuutokset ja maidon eritys) Yleistila pituus, paino, painoindeksi tai suhteellinen paino alle 16-vuotiailla sekundaariset sukupuoliominaisuudet Laboratoriokokeet tyreotropiini, prolaktiini, raskauskoe herkästi (harkinnan mukaisesti gonadotropiinit ja androgeenit erikoissairaanhoitoa varten) Progestiinikoe jos murrosiän kehitys normaali, 10 vrk progestiinia; ellei vuotoa tule, lähetetään erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidossa Gynekologinen tutkimus harkiten, tarvittaessa anestesiatutkimus Kaikututkimus neitsyelle abdominaalisesti tai rektaalisesti Gonadotropiinipitoisuudet follikkelia stimuloiva hormoni ja luteinisoiva hormoni Estrogeenipitoisuus harkinnan mukaan Androgeenipitoisuudet jos hyperandrogenismin oireita Kromosomimääritys jos potilaalla ei ole kohtua jos gonadotropiinipitoisuudet ovat suuria syömishäiriöiden hoitoyksikköön. Paras amenorrean hoito näille tytöille on painon nostaminen ja rasvakudoksen lisäys, jolloin kuukautiskiertokin hiljalleen palautuu. Lihaville tytöille painon hallinnan tukeminen on ensiarvoisen tärkeää (Morin-Papunen ja Tapanainen, tässä numerossa) M. Halttunen ja S. Suhonen

5 Poikkeavat vuodot Dysfunktionaaliset vuodot. Kuukautiskierron pituus sekä vuodon kesto ja määrä vaihtelevat huomattavasti yksilöittäin. Koska nuorella ei useinkaan ole vertailukohtaa, poikkeavuudet vuodoissa (vuotojen runsaus, pitkittyminen, myöhästyminen tai puuttuminen taikka ylimääräiset vuodot) hämmentävät tytön mieltä. Taustalla ovat hypotalamus-aivolisäkeakselin toiminnan kehittymättömyys ja siitä johtuvat anovulatoriset kierrot. Menarken jälkeisinä kahtena vuotena yli puolet kierroista on anovulatorisia (Apter 1980). Keskimäärin kolmessa vuodessa menarken jälkeen kierrot muuttuvat ovulatorisiksi. Anovulaatioon liittyvät pitkittynyt estrogeenivaikutus ja progesteronivaikutuksen puuttuminen, jotka saattavat johtaa pitkäkestoiseen runsaaseen vuotoon. Ellei vuoto hankaloita jokapäiväistä elämää eikä aiheuta anemiaa, tilannetta voidaan jäädä seuraamaan. Tärkeätä on kertoa tytölle ja hänen vanhemmilleen, että kyseessä on yleensä murrosikään liittyvä, iän myötä korjaantuva ongelma. Esitiedot tytön kuukautisista, yleistilasta, painon kehityksestä ja harrastuksista on tarkistettava. Jos kierrot alkavat pitkittyä tai vuodot tulevat toistuvasti yli kolmen kuukauden välein, on syytä tehdä oligomenorrean perustutkimukset. Epäsäännöllisiä kiertoja voidaan rytmittää säännöllisemmiksi syklisellä keltarauhashormonilääkityksellä (esim dydrogesteronia 10 mg/vrk kierron päivinä). Ehkäisypillerit tasoittavat kierron, niukentavat usein vuotoa, helpottavat kuukautiskipuja ja ovat mielekkäin vaihtoehto silloin, kun raskaudenehkäisy alkaa tulla ajankohtaiseksi. Anovulaatiosta johtuva runsas, pitkittynyt vuo to lopetetaan hormonaalisesti. Kohtuun kohdistuvia toimenpiteitä tulee ehdottomasti välttää. Pelkkä kymmenen päivän progestiinijakso riittää harvoin ehkäisemään runsaan, pitkittyneen vuodon uusiutumista. Käytännöksi on muotoutunut määrätä yhdistelmäehkäisypillereitä, ellei estrogeenille ole selkeitä vasta-aiheita. Hoitoon kannattaa käyttää vähintään 30 mikrogrammaa etinyyliestradiolia sisältäviä yhdistelmäpillereitä. Yhdysvaltalaisten suositusten mukaan hoito Tytön kuukautisten puuttuminen ja poikkeavat vuodot aloitetaan antamalla neljä tablettia vuorokaudessa (yksi tabletti kuuden tunnin välein), kunnes vuoto alkaa rauhoittua (yleensä tuntia hoidon aloituksesta) (Quint ja Smith 2003, Perlman ym. 2004). Tämän jälkeen annosta vähennetään kolmeen tablettiin vuorokaudessa (yksi tabletti kahdeksan tunnin välein) ja taas muutaman päivän kuluttua kahteen tablettiin vuorokaudessa pariksi päiväksi. Sitten jatketaan yhdellä tabletilla vuorokaudessa, kunnes toinen pilleriliuska loppuu. Tämän jälkeen voidaan siirtyä ehkäisypillerien normaaliin käyttöön. Suomalainen, vanhempi suositus neuvoo käyttämään kolme tablettia vuorokaudessa viikon ajan, jonka jälkeen alkaa jälleen vuoto (Rutanen ja Laatikainen 1995). Viidentenä vuotopäivänä voidaan siirtyä ehkäisypillerien tavanomaiseen käyttöön. Toinen vaihtoehto on käyttää viikon ajan estradiolivaleraattia 6 mg/vrk ja sen rinnalla medroksiprogesteroniasetaattia 10 mg/vrk. Tyhjennysvuodon yhteydessä voidaan joko aloittaa ehkäisypillerien käyttö tai siirtyä progestiinin sykliseen käyttöön kierron päivinä 1 3 kuukauden ajaksi. Ehkäisypillereiden käyttö pitkinä sykleinä, 3 6 sarjaa peräkkäin, on yleistymässä varsinkin naisilla, joilla kuukautisiin liittyy ongelmia, esimerkiksi kipuja tai päänsärkyä (Heikinheimo 2005). Anemisoivien vuotojen yhteydessä rautavarastojen korjaus rautatabletein voi olla aiheellista. Oligomenorrea. Jos kuukautisvuoto tulee toistuvasti yli viiden viikon välein, tilaa kutsutaan oligomenorreaksi. Harvoin ilmaantuvien vuotojen taustalla on munarakkulan kypsymisen häiriö. Se voi edeltää amenorreaa anorektisella tai lihavalla potilaalla, mutta saattaa myös olla hypotyreoosin tai hyperprolaktinemian oire. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymässä (PCOS) vuodot tulevat harvoin ja epäsäännöllisinä (Martikainen 2001). Potilaalla voi olla lisäksi akne tai runsas karvoitus. Painon hallinta on erittäin tärkeää, sillä metabolisen oireyhtymän riski on olemassa nuorellakin (Morin-Papunen ja Tapanainen, tässä numerossa). Oligomenorrean tutkimukset ovat samat kuin sekundaariamenorreassa (taulukko 2). Hoitona voidaan käyttää syklistä progestiinilääkitystä, ellei raskaudenehkäisyyn ole tarvetta. Periaatteessa 1885

6 neljä vuosittaista tyhjenemisvuotoa riittäisi kohdun kannalta, jolloin progestiinia otetaan vuorokauden ajan kolmen kuukauden välein. Seksuaalisesti aktiivisen nuoren tulee huolehtia raskaudenehkäisystä, sillä satunnaisia ovulaatioita voi tapahtua. Yhdistelmäehkäisypillerit ovat tällöin erinomainen vaihtoehto. Polymenorrea. Kun kuukautiskierron pituus on alle 23 vrk, tilaa kutsutaan polymenorreaksi. Tavallisinta tällainen kierto on muutaman vuoden aikana menarken jälkeen. Syy on tällöinkin useimmiten säätelyjärjestelmän kypsymättömyydessä. Tila voi olla nuorelle kiusallinen, etenkin jos vuodot ovat runsaat ja pitkäkestoiset. Ehkäisypillereillä sykli saadaan neljän viikon mittaiseksi, ja tämä lääkitys myös vähentää vuodon määrää. Runsaat vuodot eli menorragia. Kolmannes naisista kokee kuukautisvuotonsa runsaaksi. Nuorella tytöllä ei ole aiempaa kokemusta kuukautisista. Vuodon tarkka mittaus on käytännössä hankalaa ja subjektiivinen arviointi epävarmaa. Siteitten tai tamponien määrä ja laatu voivat antaa käsityksen vuodon määrästä. Anemian ja trombosytopenian pois sulkeminen kuuluu menorragian perustutkimuksiin. Perinnöllinen tai hankinnainen vuototaipumus selittää runsaat vuodot %:lla naisista, kun muut vuodon syyt (kasvaimet, raskaus, kierukka, lääkitys, hormonihäiriöt) on suljettu pois (Kadir ym. 1998, Philipp ym. 2005). Potilaan ja hänen sukunsa yleinen verenvuototaipumus (haavat, nenäverenvuoto) on syytä tarkistaa. Trombosyyttien toiminta häiriöt ja von Willebrandin tauti ovat menorragian taustalta löytyvistä vuotohäiriöistä tavallisimmat (Kadir ym. 1998, Hurskainen ym. 2003, Philipp ym. 2005). Englantilaisessa tutkimuksessa löytyi von Willebrandin tauti %:lta naisista, jotka kärsivät runsaista kuukautisista (Shankar ym. 2004). Kahdella kolmasosalla verenvuototaipumuksen omaavista tauti tulee ilmi nimenomaan runsaina kuukautisvuotoina (Kadir ym. 1998). Taipumuksen selvittäminen tulee pitää mielessä, ja tutkimukset on uusittava kuukautisvuodon aikana, jos ongelma jatkuu. Hoitona nuoren potilaan runsaisiin vuotoihin voidaan käyttää yhdistelmäehkäisypillereitä tai traneksaamihappoa. Hormonikierukka on harkitsemisen arvoinen ja tehokas hoitovaihtoehto myös nuorille synnyttämättömille naisille riippumatta siitä, onko taustalla verenvuototaipumus vai ei (Milsom ym. 1991, Kingman ym. 2004). Suhosen ym. (2004) aineistossa nuorista synnyttämättömistä naisista yli 80 % oli hormonikierukan vuoden pituisen käytön jälkeen halukkaita jatkamaan tätä hoitoa. Hypomenorrea eli niukat kuukautisvuodot. Alle kaksi vuorokautta kestävä kuukautisvuoto voi viitata liian vähäiseen estrogeenieritykseen. Hypomenorrea saattaa edeltää amenorreaa ja on tyypillistä mm. anoreksian kroonisessa vaiheessa ja munasarjojen toiminnan hiipuessa. Tyreotropiini-, prolaktiini- ja FSH-arvot kannattaa määrittää. Yhdistelmäehkäisypillerit niukentavat ja lyhentävät kuukautisvuotoa. Käytettäessä pieni- Y D I N A S I A T Primaaria amenorreaa poteva tulee aina lähettää erikoissairaanhoitoon. Nuoren tytön kuukautisvuotojen poikkeavuuksiin on suhtauduttava vakavasti. Vuotojen epäsäännöllisyys tasoittuu yleensä 3 5 vuodessa menarkesta. Syömishäiriöt, runsas liikunta, tulehdukset ja raskaus voivat selittää vuotomuutokset. Verenvuototaipumuksen tutkimukset kuuluvat säännöllisten mutta runsaiden kuukautisvuotojen tutkimuksiin. Yhdistelmäehkäisypillerit hoitavat monet nuoren tytön kuukautisvuoto-ongelmista M. Halttunen ja S. Suhonen

7 annoksisia (15 20 µg) yhdistelmäpillereitä vuotoa ei tule lainkaan pienellä osalla tytöistä. Tämä ei ole vaarallista, mutta haluttaessa voidaan kokeilla enemmän estrogeenia sisältävää pilleriä. Ylimääräiset vuodot. Kohdunsuun solumuutosten ainoana oireena voivat olla ylimääräiset tiputteluvuodot. Papa-näyte kartoittaa luotettavasti tätä tilannetta. Gynekologiset kasvaimet, niin hyvän- kuin pahanlaatuiset, ovat harvinaisia nuorilla tytöillä (Härkki ja Heiskanen, tässä numerossa). Vuotohäiriöiden jatkuessa kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia kliinisen tutkimuksen lisäksi. Verinen vuoto saattaa viitata myös gynekologisiin tulehduksiin. Klamydiatulehdus on Suomessa lisääntynyt nimenomaan alle 20-vuotiaitten ikäryhmässä (Hiltunen-Back ym. 2003). Ylimääräisen verisen vuodon taustalta onkin pyrittävä sulkemaan pois klamydiatulehdus, koska se voi aiheuttaa munanjohdinvauriota ja sitä kautta hedelmällisyysongelmia (Paavonen 2004, Hiltunen-Back ja Reunala 2005). Ehkäisypillereitten käytön alkuvaiheessa epäsäännöllistä vuotoa esiintyy jopa kolmanneksella. Tämä oire häviää useimmiten käytön jatkuessa. Pillereitten unohtaminen tai imeytymishäiriö voi aiheuttaa tiputteluvuotoa. Raskaus. Kuukautisten käynnistyttyä on kuukautiskierron muutoksia ja ylimääräisiä vuotoja tutkittaessa aina muistettava raskauden mahdollisuus. Ehkäisyn käyttämättömyys on lisääntymässä erityisesti nuorten ryhmässä vaihtoehtojen määrän lisääntymisestä huolimatta (Stakes, ennakkotieto vuodelta 2004). Vuonna 2004 Suomessa tehtiin 19-vuotiaille tai nuoremmille raskaudenkeskeytystä, lähes neljännes kaikista keskeytyksistä (Stakesin raskaudenkeskeytystilastot, ennakkotiedot). Teinisynnyttäjiä oli v , ja määrä oli 2,9 % kaikista synnyttäjistä (www.stakes.info/2/1/2,1,1.asp). Poikkeavan vuodon syy voi olla myös kohdun ulkopuolinen raskaus tai keskenmeno nuorella tytöllä harvemmin istukkasairaus. Raskauskoe kuuluukin nuoren tytön poikkeavan vuodon perustutkimuksiin, sillä menstruoivilla naisilla neljänneksen vuotohäiriöistä selittää poikkeava raskaus (Seppälä ym. 1981). Lopuksi Kuukautisten puuttuminen tai kuukautishäiriö on usein syynä tytön ensimmäiseen gynekologiseen tutkimukseen. Selvittely voidaan hyvin aloittaa jo perusterveydenhuollossa. Raskauden ja sukupuolitaudin pois sulkeminen ovat ensi vaiheen tutkimuksia. Useimmiten taustalla on syy, joka korjaantuu itsestään tai joka voidaan hoitaa, mutta nuori saattaa myös joutua kohtaamaan yllättävän henkisesti raskaan ongelmatilanteen. Tällaisissa tilanteissa lääkärin vuorovaikutustaidot ja perehtyneisyys nuorisogynekologiaan ovat ensiarvoisen tärkeitä luottamuksellisen ja tytölle turvallisen potilas-lääkärisuhteen luomisessa. Kirjallisuutta Aittomäki K, Tapanainen J, Huhtaniemi I, de la Chapelle A. Perinnöllinen primaari amenorrea suomalaisen tautiperinnön ensimmäinen gynekologinen sairaus? Duodecim 1996;112:9 11. Aittomäki K, Eroila H, Kajanoja P. A population based study of the incidence of Müllerian aplasia in Finland. Fertil Steril 2001;76: Apter D. Serum steroids and pituitary hormones in female puberty. A partly longitudinal study. Clin Endocrinol 1980;12: Furuhjelm M, Carström K. Amenorrhea following use of combined oral contraceptives. Acta Obstet Gynecol Scand 1973;52: Heikinheimo O. Tarvitaanko kuukausittaista vuotoa? Duodecim 2005; 121: Heinonen OJ, Kujala UM. Kasvuikäisen urheilijan ongelmat. Duodecim 2001;117: Hiltunen-Back E, Reunala T. Klamydia lisääntyy. Duodecim 2005;121:16 8. Hiltunen-Back E, Haikala O, Kautiainen H, Ruutu P, Paavonen J, Reunala T. Nationwide increase in Chlamydia trachomatis infection in Finland. Sex Transm Dis 2003;30: Hohtari H. Effects of endurance training and season on pituitary-ovarian, -thyroid, and -adrenocortical functions of female runners and joggers. Väitöskirja. Oulun yliopisto, Hurskainen R, Halmesmäki E, Rasi V, Mäkipernaa A. Nainen ja von Willebrandin tauti. Duodecim 2003;119: Kadir RA, Economides DL, Sabin CA, Owens D, Lee CA. Frequency of inherited bleeding disorders in women with menorrhagia. Lancet 1998;351: Kingman CEC, Kadir RA, Economides DL. The use of levonorgestrelreleasing intrauterine system for treatment of menorrhagia in women with inherited bleeding disorders. Br J Obstet Gynaecol 2004;111: Martikainen H. Milloin ja miten munasarjojen monirakkulatautia pitää hoitaa? Duodecim 2001;117: Milsom I, Andersson K, Andersch B, Rybo G. A comparison of fluriprofen, tranexamic acid and a levonorgestrel-releasing intrauterine contraceptive device in the treatment of idioptahic menorrhagia. Am J Obstet Gynecol 1991;164: Paavonen J. Klamydian pitkäaikaishaitat gynekologin näkökulma. Suom Lääkäril 2004;59: Parent A-S, Teilman G, Juul A, Skakkebaek NE, Toppari J, Bourguignon J-P. The timing of normal puberty and the age limits of sexual precocity: variations around the world, secular trends, and changes after migration. Endocr Rev 2003;24: Tytön kuukautisten puuttuminen ja poikkeavat vuodot 1887

8 Perlman SE, Nakajima ST, Hertwick SP. Dysfunctional uterne bleeding. Kirjassa: Clinical protocols in pediatric and adolescent gynecology. New York: Parthenon Publishing, 2004, s Philipp CS, Faiz A, Dowling N, ym. Age and the prevalence of bleeding disorders in women with menorrhagia. Obstet Gynecol 2005; 105:61 6. Quint EH, Smith YR. Abnormal uterine bleeding in adolescents. J Midwifery Womens Health 2003;48: Rutanen E-M, Laatikainen T. Gynekologisten vuotohäiriöiden diagnostiikka ja hoito. Suom Lääkäril 1995;4: Ryynänen M, Heinonen S, Makkonen M, ym. Fragiili X -oireyhtymän mutaatioiden seulonta alkuraskauden aikana tulokset ja äitien mielipiteet geenitestistä. Duodecim 1998;114: Sane T. Lisämunuaiset. Kirjassa: Välimäki M, Sane T, Dunkel L, toim. Endokrinologia. Hämeenlinna: Kustannus Oy Duodecim, 2000, s Sane T, Hekim C, Alfthan H, Stenman U-H, Välimäki M. Makroprolaktinemia luultua tavallisempi hyperprolaktinemian syy. Duodecim 2002;118: Seppälä M, Ranta T, Rutanen E-M, Stenman U-H, Tontti K, Chard T. Improved diagnosis of pregnancy-related gynecological emergencies by rapid human chorionic gonadotrophin beta-subunit assay. Br J Obstet Gynaecol 1981;88: Shankar M, Lee CA, Sabin CA, Economides DL, Kadir RA. Von Willebrand disease in women with menorrhagia: a systematic review. Br J Obstet Gynaecol 2004;111: Suhonen S, Haukkamaa M, Jakobsson T, Rauramo I. Clinical performance of a levonorgestrel-releasing intrauterine system and oral contraceptives in young nulliparous women: a comparative study. Contraception 2004;69: Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama hoitosuositustyöryhmä. Lasten ja nuorten syömishäiriöiden hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Duodecim 2002;118: Internetissä: Söderström-Anttila V. Turner-potilaan terveydestä on huolehdittava myös aikuisiässä. Duodecim 2004;120: Westerlund A, Tiitinen A. Hyperprolaktinemian hoidon seuranta ja lopetus. Suom Lääkäril 2005;2: MERVI HALTTUNEN, dosentti, erikoislääkäri, kliininen opettaja HUS Naistensairaala ja Helsingin yliopisto PL 140, HUS SATU SUHONEN, LT, osastonlääkäri HUS Naistensairaala PL 610, HUS 1888

Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena. 28.5.2015 Minna Maunola

Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena. 28.5.2015 Minna Maunola Raudanpuuteanemia gynekologin haasteena 28.5.2015 Minna Maunola Raudanpuuteanemia Anemian yleisin syy on raudanpuute Yleisin raudanpuuteanemian syy on raudan menetys verenvuodon vuoksi Hedelmällisesä iässä

Lisätiedot

Nuoren runsaat kuukautiset normaalia vai merkki sairaudesta?

Nuoren runsaat kuukautiset normaalia vai merkki sairaudesta? Elina Vuori-Holopainen, Anne Mäkipernaa ja Aila Tiitinen KATSAUS Nuoren runsaat kuukautiset normaalia vai merkki sairaudesta? On yleistä, että nuoren tytön kuukautisvuoto on epäsäännöllistä ja määrältään

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto

Nuorten raskauden ehkäisy. Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Nuorten raskauden ehkäisy Miila Halonen asiantuntijalääkäri Väestöliitto Tässä puheenvuorossa Ehkäisytarve nuoruusiässä UKMEC kriteeristö (kategoriat ja tulkinta) Ehkäisyn aloittamiskäytännöistä Nuoruusikä,

Lisätiedot

Nuoren naisurheilijan ylikuormituksen erityispiirteitä Hannele Hohtari 23.10.2010 Ongelmia? Kuukautishäiriöt ja alipainoinen urheilija Rasitusmurtumat Naisurheilijoilla yleisiä, etenkin juoksijoilla Jos

Lisätiedot

SEKUNDAARIAMENORREAN ETIOLOGIA, DIAGNOSTIIKKA JA HOITO

SEKUNDAARIAMENORREAN ETIOLOGIA, DIAGNOSTIIKKA JA HOITO SEKUNDAARIAMENORREAN ETIOLOGIA, DIAGNOSTIIKKA JA HOITO Piia Jukarainen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Naistentaudit ja synnytykset Toukokuu 2012 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Terveystieteiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisen nuoren kuukautishäiriöt ja raskauden ehkäisy

Kehitysvammaisen nuoren kuukautishäiriöt ja raskauden ehkäisy tieteessä Elina Vuori-Holopainen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri HUS, Naistenklinikka elina.vuori-holopainen@hus.fi Satu Suhonen LT, dosentti, naistentautien, synnytysten ja gynekologisen

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO JAYDESS 13,5 mg, kohdunsisäinen ehkäisin 5/2014 versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI2. VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Jaydess-hormonkierukkaa

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

NUORTEN NAISTEN KUUKAUTIS- JA VUOTOHÄIRIÖT TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ

NUORTEN NAISTEN KUUKAUTIS- JA VUOTOHÄIRIÖT TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ NUORTEN NAISTEN KUUKAUTIS- JA VUOTOHÄIRIÖT TERVEYDENHOITAJAN TYÖSSÄ Heidi Lahtinen Silja Viitanen Opinnäytetyö Marraskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY

Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Naisella on vapaus valita SINULLE SOPIVIN EHKÄISY Jos lasten hankinta ei ole ajankohtaista, on ehkäisyä käytettävä yhdyntöjen aloittamisesta vaihdevuosiin saakka. Niin hormonaalisia kuin muitakin ehkäisyvaihtoehtoja

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Milloin ja miten munasarjojen monirakkulatautia pitää hoitaa? Hannu Martikainen

Milloin ja miten munasarjojen monirakkulatautia pitää hoitaa? Hannu Martikainen Näin hoidan Milloin ja miten munasarjojen monirakkulatautia pitää hoitaa? Hannu Martikainen Munasarjojen monirakkulatauti on hedelmällisessä iässä olevien naisten tavallisin hormonihäiriö, jolle ovat tyypillisiä

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Gynekologiset vuotohäiriöt ovat erittäin yleisiä;

Gynekologiset vuotohäiriöt ovat erittäin yleisiä; Katsaus RITVA HURSKAINEN JA AILA TIITINEN Lisääntymisikäisen naisen epäsäännöllinen gynekologinen vuoto Lähes kaikilla naisilla esiintyy tilapäisiä gynekologisia vuotohäiriöitä. Vuotohäiriöt ovat yleisimpiä

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Tytöstä naiseksi murrosiän normaali kehitys ja tavallisimmat poikkeavuudet

Tytöstä naiseksi murrosiän normaali kehitys ja tavallisimmat poikkeavuudet Lapsi- ja nuorisogynekologia TIINA LAINE Tytöstä naiseksi murrosiän normaali kehitys ja tavallisimmat poikkeavuudet Normaali kasvu ja kypsyminen edellyttävät terveyttä. Monet sairaudet nopeuttavat tai

Lisätiedot

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

19.2.2014, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Femoston 1/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston 2/10 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 1/5 tabletti, kalvopäällysteinen Femoston Conti 0,5/2,5 tabletti, kalvopäällysteinen 19.2.2014, versio

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni)

Asiaa ehkäisystä. Hormonaalinen ehkäisy. Gynekologian alueellinen koulutuspäivä Sonja Eronen. Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Asiaa ehkäisystä Gynekologian alueellinen koulutuspäivä 27.10.2017 Sonja Eronen Hormonaalinen ehkäisy Yhdistelmäehkäisy (progestiini + estrogeeni) Pilleri, laastari ja rengas Progestiiniehkäisy Pilleri,

Lisätiedot

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali

Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala

Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Raskauden ehkäisy synnytyksen jälkeen 3.5.2017 Katja Hämeenoja, ylilääkäri Lapin keskussairaala Miksi tärkeä asia? Vuonna 2015 Suomessa tehtiin 9441 raskaudenkeskeytystä, mikä on pienin määrä vuonna 1970

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja

ZOELY -käyttäjäopas. nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja ZOELY -käyttäjäopas nomegestroliasetaatti estradioli 2,5 mg/1,5 mg kalvopäällysteisiä tabletteja SISÄLLYS Tietoja ZOELY-valmisteesta... 2 Miten ZOELY toimii?... 3 ZOELY on tehty sinua varten... 4 5 Lisätietoja

Lisätiedot

Imetysaikana naisen hedelmällisyys on merkittävästi

Imetysaikana naisen hedelmällisyys on merkittävästi Katsaus Raskaudenehkäisy imetysaikana Antti Perheentupa Raskaudenehkäisy on imetysaikana periaatteessa helppoa. Jotta ei-toivotuilta raskauksilta vältyttäisiin, on kuitenkin tarpeellista varmistua siitä,

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Poikkeava kasvu - murrosikä

Poikkeava kasvu - murrosikä Poikkeava kasvu - murrosikä LL, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, Hannu Nissinen 29.9.2016 Yhteiset lapsemme koulutuspäivä Murrosikä on aika, jolloin nuori saavuttaa aikuispituuden ja sukukypsyyden,

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

Avuksi ehkäisyn valintaan

Avuksi ehkäisyn valintaan Opas synnytyksen jälkeiseen ja imetyksen aikaiseen raskauden ehkäisyyn Avuksi ehkäisyn valintaan Veera Korhonen & Reeta Minkkinen Sisällysluettelo Tietoa naisen hedelmällisyydestä... 1 Kehon palautuminen

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751

Nuoren naisen ehkäisymenetelmät L.FI.MKT.11.2015.3751 Nuoren naisen ehkäisymenetelmät Pitkäaikaiset ehkäisymenetelmät Hormonikierukka 3 v ja 5 v Pitkäaikainen ehkäisy (pienempi 3 vuotta, isompi 5 vuotta) Sisältää paikallisesti vapautuvaa keltarauhashormonia

Lisätiedot

Tytön viivästynyt puberteetti

Tytön viivästynyt puberteetti Tieteessä katsaus Elina Vuori-Holopainen LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri HUS, Naistenklinikka ja Helsingin yliopisto elina.vuori-holopainen@hus.fi Tiina Laine dosentti, lastentautien ja

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

POTILASOPAS PHSOTEY:N VUOTOHÄIRIÖPOLIKLINIKALLE TULEVALLE POTILAALLE

POTILASOPAS PHSOTEY:N VUOTOHÄIRIÖPOLIKLINIKALLE TULEVALLE POTILAALLE POTILASOPAS PHSOTEY:N VUOTOHÄIRIÖPOLIKLINIKALLE TULEVALLE POTILAALLE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja AMK Opinnäytetyö Kevät 2011 Kati Rivinoja

Lisätiedot

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena

Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Anti-Müllerian hormoni (AMH) munasarjan toiminnan merkkiaineena Mikko Anttonen, dosentti, erikoistuva lääkäri, Hy ja HUS Potilas A. Müller 43v, jolla kaksi synnytystä. Noin 2v ajan epäsäännölliset, pikku

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista SELLASIA ME OLEMME Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista jo vuodesta 1997 lähtien. Yhdistyksemme tarjoaa vertaistukea yhteyden samaa sairautta sairastavaan!

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY OHJELMAAN KUULUVIEN TUTKITTAVIEN ÄIDEILLE

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY OHJELMAAN KUULUVIEN TUTKITTAVIEN ÄIDEILLE ID TERVEYSTIETEIDEN LAITOS POHJOIS-SUOMESSA 985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY OHJELMAAN KUULUVIEN TUTKITTAVIEN ÄIDEILLE PL 5000, 9004 OULUN YLIOPISTO, PUH. 08-5750, FAX.

Lisätiedot

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille

Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille Eevi Jacksen 2016 Tässä linkki ilmaisiin käsite- ja miellekartta ohjelmiin, voit tehdä kartan myös käsin Ota muistiinpanot mukaan tunnille pinnallisia syviä munasarjakystia = endometrioomia Video erinäköisistä

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus

Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus Minttu Lahtinen Erikoistuva lääkäri Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 1 Fysiologiaa Fysiologiaa Proliferaatiovaiheessa endometrium paksuuntuu Sekreetiovaiheessa progesteroni saa endometriumin

Lisätiedot

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt?

Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka. Tietoa nuorelle ja vanhemmille. 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Taneli Raivio, HYKS Lastenklinikka Tietoa nuorelle ja vanhemmille 1. Murrosiän aikataulu - milloin murrosikä on viivästynyt? Tytöillä rinnat alkavat kasvaa keskimäärin 11.5 vuoden iässä ja pojilla kivekset

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille raskaana oleville. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OPAS RASKAANA OLEVILLE Tietoa

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

RUNSAIDEN GYNEKOLOGISTEN VUOTOJEN AIHEUTTAJIA JA NIIDEN HOITOMUOTOJA

RUNSAIDEN GYNEKOLOGISTEN VUOTOJEN AIHEUTTAJIA JA NIIDEN HOITOMUOTOJA Jenni Alatalo & Mari Niskanen RUNSAIDEN GYNEKOLOGISTEN VUOTOJEN AIHEUTTAJIA JA NIIDEN HOITOMUOTOJA Tietoa naisille via Internet RUNSAIDEN GYNEKOLOGISTEN VUOTOJEN AIHEUTTAJIA JA NIIDEN HOITOMUOTOJA Tietoa

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Löytyykö sopiva pilleri? Anneli Kivijärvi

RASKAUDEN EHKÄISY. Löytyykö sopiva pilleri? Anneli Kivijärvi RASKAUDEN EHKÄISY Anneli Kivijärvi Tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin pohjautuvan tiedon, pilleriehkäisyä haluavan naisen huolellisen anamneesin ja sukuanamneesin perusteella lääkäri yhteistyössä potilaansa

Lisätiedot

Nuorten kuukautiskivut ja niiden itsehoito

Nuorten kuukautiskivut ja niiden itsehoito Nuorten kuukautiskivut ja niiden itsehoito Opas kouluterveydenhuoltoon Niina Lukkarinen Nora Vikki Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti Tekijä(t)

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007

Kiimakierron vaiheet. Esikiima 21.03.2007 Kiimakierron vaiheet KIIMANTARKKAILU kiimakierron säätelyn keskus on hypotalamus tuottaa vapauttajahormonia, joka ohjaa aivolisäketta aivolisäkkeen tuottamat hormonit ohjaavat munasarjojen toimintaa kiimakierto

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille

Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Veterelin vet 4 mikrog/ml injektioneste, liuos naudalle, hevoselle, sialle ja kanille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra injektionestettä sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet? Harvinaiset-seminaari TYKS 29.9.2011 Jaakko Ignatius TYKS, Perinnöllisyyspoliklinikka Miksi Harvinaiset-seminaarissa puhutaan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus alussa on noin 20 mikrog/24 tuntia.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus alussa on noin 20 mikrog/24 tuntia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Mirena 20 mikrog/24 tuntia depotlääkevalmiste, kohtuun 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi depotlääkevalmiste sisältää levonorgestreelia 52 mg. Vapautumisnopeus

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE

POHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE ID TERVEYSTIETEIDEN LAITOS POHJOIS-SUOMESSA 985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE PL 5000, 9004 OULUN YLIOPISTO, PUH. 08-53750, FAX. 08-537566 KYSELYLOMAKKEEN

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet

SISÄLTÖ. Luuston viholliset: Luuston haurastuminen. Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet LUUSTO 17.11.2015 SISÄLTÖ Luuston viholliset: Laihduttaminen ja syömishäiriöt Tupakka Alkoholi Huumeet Kofeiini Lääkkeet Luuston haurastuminen 2 LUUSTON VIHOLLISET Nau+ntoaineista erityises+ alkoholilla,

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Synnytyksen ja abortin jälkeinen ehkäisy. Kaisa Elomaa

RASKAUDEN EHKÄISY. Synnytyksen ja abortin jälkeinen ehkäisy. Kaisa Elomaa RASKAUDEN EHKÄISY Synnytyksen ja abortin jälkeinen ehkäisy Kaisa Elomaa Täysimetys antaa modernien ehkäisymenetelmien veroisen suojan uutta raskautta vastaan kuuden kuukauden ajan synnytyksestä, jos nainen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville?

Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville? Raskauden ehkäisy Ritva Hurskainen Kuinka suunnittelet raskaudenehkäisyn 39-vuotiaalle Päiville? Raskaudenehkäisymenetelmän valinta on vaativa tilanne, jossa on otettava huomioon monia asioita. Mahdolliset

Lisätiedot

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille

Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille Raskauden- ja sikiöaikaisen altistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä asitretiinia naispotilaille (asitretiini) 10 mg:n ja 25 mg:n kovat kapselit Asitretiini on erittäin teratogeenistä ja

Lisätiedot

Endometriumbiopsian indikaatiot 1/2

Endometriumbiopsian indikaatiot 1/2 Menometrorragia 1/3 1/2 40 55 naisista >40 v naisilla 10 %:lla on endometriumpolyyppi myomat naisten yleisimpiä kasvaimia (40 70 %) n. 40 % 50 60 v. naisista käyttää jossakin vaiheessa hormonikorvaushoitoa

Lisätiedot

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa

Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Opetusmateriaali Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tietoa murrosiästä ja muuta mukavaa Tämän tarjoaa sinulle Always ja Tampax Sisältö Mitä oikein tapahtuu? Kasvua joka suuntaan Kuukautiset mitä ne oikein

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Runsaat kuukautisvuodot Päivitetty 23.11.2009 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy

Isotretinoin riskinhallintaohjelma. Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas. Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy Isotretinoin riskinhallintaohjelma Isotretinoin Orion (isotretinoiini) Potilaan opas Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisy TÄMÄN ESITTEEN TARKOITUS Tämä esite sisältää tärkeitä tietoja etenkin hedelmällisessä

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Lääkkeet ja lihominen, hormonit eri ikäisten naisten elämässä

Lääkkeet ja lihominen, hormonit eri ikäisten naisten elämässä Lääkkeet ja lihominen, hormonit eri ikäisten naisten elämässä Tiina Koskela Koivisto Erikoislääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Lisääntymislääketiede HYKS Naistenklinikka Hormonipkl Esityksen sisältöä

Lisätiedot

Menorragian hoito. Ritva Hurskainen ja Jorma Paavonen

Menorragian hoito. Ritva Hurskainen ja Jorma Paavonen Näin hoidan Ritva Hurskainen ja Jorma Paavonen Menorragia on yleinen ongelma. Sen hoidon tuloksia voidaan parantaa johdonmukaisella diagnostiikalla ja näyttöön perustuvalla hoidolla. Kuukautisvuodon määrän

Lisätiedot

Nuorille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta.

Nuorille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta. Nuorille Munasolujen pakastaminen Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta. Hyvä tietää Tämä tietopaketti on suunnattu nuorille, jotka saattavat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista ehkäisystä: Jaydess -uusi hormonikierukka

Ajankohtaista ehkäisystä: Jaydess -uusi hormonikierukka Ajankohtaista ehkäisystä: Jaydess -uusi hormonikierukka Leena Väisälä, asiantuntijalääkäri, Bayer Oy leena.vaisala@bayer.com Pitkäaikaiset palautuvat raskaudenehkäisymenetelmät, ns. LARCmenetelmät nousussa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Isotretinoin Actavis

Isotretinoin Actavis Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Isotretinoin Tarkastuslista

Lisätiedot

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon

Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon Vagifem 10 mikrog emätinpuikko, tabletti estrogeenin puutteesta aiheutuvien paikallisten vaihdevuosioireiden hoitoon 10µg 17ß-estradiol Tämä opas sisältää tietoa Vagifem -valmisteesta, joka on tarkoitettu

Lisätiedot

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB

Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni. Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (hcg) - enemmän kuin raskaushormoni Kristina Hotakainen, LT. Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Istukkagonadotropiini (Human Chorionic Gonadotropin, hcg) Kuuluu

Lisätiedot

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä

1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA

Lisätiedot