ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040"

Transkriptio

1 ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

2 ESIPUHE Pirkanmaan maakuntastrategia tähtää mittaviin, jissakin asiissa järjestelmätasisiin uudistuksiin. Näitä ei yhden strategiakauden aikana saada viedyksi läpi, mutta jstakin n alitettava. Kska pitkiä muutsplkuja ei vi etukäteen kknaisuudessaan nähdä ja ympäröivän maailman muutkset vaikuttavat niiden tteutumiseen, kattavien timenpidelistjen esittäminen ei le mielekästä. Tämän vuksi strategian timenpidesan esitykset kuvaavat muutksiin jhtavien plkujen alkupäätä, eivät kk tarvittavaa muutsketjua. Ne tulee ymmärtää avauksina järjestelmämuutsten käynnistämiseksi. Maakuntastrategialla n lennaista luda edellytyksiä tarttua avautuviin mahdllisuuksiin. Siinä ei lukkiuduta tiettyihin, tarkasteluhetkellä tärkeiltä tai lupaaviltakaan vaikuttaviin kehittämiskärkiin vaikka sellaisiakin strategiassa esitetään. Näillä kuitenkin alitetaan. Valintjen nnistuneisuutta arviidaan ja timia tarkennetaan strategiakauden edetessä. Vaihtehtjen suhteen justava, mutta uudistumistavitteiltaan vankkumatn maakuntastrategia tunnistaa tisaalta tarpeen tehdä timintaa kkavia ja suuntaavia valintja sekä tisaalta tarpeen säilyttää liikkumavara ja reagintiherkkyys. Pirkanmaan tulevaisuuden vaihtehtja kartittavien kehityskuvien kannalta leellisia tavitteita n sisällytetty strategian timenpidesaan. Luettavuuden vuksi kehityskuvia ei le erikseen tässä yhteydessä enää esitelty, mutta ne vat läsnä tavitteiden kirjssa. Niiden tarkitus n mahdllistaa eteneminen samanaikaisesti useissa taviteulttuvuuksissa, mikä niistä sitten sittautuukaan kantavimmaksi. 2

3 SISÄLLYS: Maakuntastrategia ja yllättävä tulevaisuus 4 Yhteismuuts Khti vahvjen valintjen Pirkanmaata 5 Maakunnan tavitteellinen aluerakenne vunna Pirkanmaan tarina 2040 miten erikistuimme älykkäästi 8 Tätä teemme - muutksen ensiaskeleet vusina VÄLKKY: Älykäs erikistuminen ja elinkeinrakenteiden uudistuminen 11 EHYT: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla 13 KESTÄVÄ: Lunnnvarjen kestävä käyttö sekä hyvinvivat lunnn- ja asuinympäristöt 15 Kehittämistyön mustat hevset 16 3

4 MAAKUNTASTRATEGIA JA YLLÄTTÄVÄ TULEVAISUUS Maakuntataslla suunnittelu mudstuu maakuntasuunnitelmasta, maakuntahjelmasta ja maakuntakaavasta. Maankäyttöä suuntaavaa maakuntakaavaa 2040 valmistellaan vurvaikutteisesti maakuntastrategian kanssa mana prsessinaan. Maakunnan suunnittelusta määrätään alueiden kehittämislaissa sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa (kuva 1). Kuva 1. Maakunnan kehittämisasiakirjat. Maakuntasuunnitelma n strateginen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelma (20 vutta), jssa esitetään maakunnan taviteltu alueellinen kehitys ja kehittämistyön linjaukset. Se mudstaa phjan maakunnan kehittämistä kskeville hjelmille, maakuntakaavalle sekä julkisen rahituksen khdentamispäätöksille. Maakuntasuunnitelma tarkistetaan kunnallisvaalikausittain ja sen hyväksyy maakuntavaltuust. Maakuntasuunnitelman tavitteita knkretisidaan maakuntahjelmassa, jssa esitetään ja ktaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavitteet, timenpide-ehdtukset ja niiden tteuttamisen resurssit. Maakuntahjelma laaditaan kuntavaalikausittain neljäksi vudeksi. Maakuntasuunnitelma ja -hjelma n aiemmin valmisteltu mina prsesseinaan ja dkumentitu erillisinä asiakirjina. Nyt mlemmat vat syntyneet yhtäaikaisen valmistelun tulksena ja mudstavat yhden kknaisuuden, Pirkanmaan maakuntastrategian. Tulevaisuus n sittain sumun peitssa, vaikka sitä myös jatkuvasti rakennetaan milla ratkaisuilla. Mahdllisten tulevaisuuksien mninaisuutta n Pirkanmaan strategiatyön aikana hahmtettu neljän skenaarin ja näitä tarkentavan klmen kehityskuvan avulla. Minkään näistä ei väitetä tteutuvan sellaisenaan, vaan tteutuvassa tulevaisuudessa n tdennäköisesti piirteitä jkaisesta ja lisäksi sellaisestakin vaihtehdsta, jta ei le lainkaan sattu ennakida. Tulevaisuuden yllätyksellisyyden vuksi maakuntastrategia pyrkii löytämään kehittämiskhteita, jilla saadaan aikaan myönteisiä aluekehitysvaikutuksia riippumatta siitä mikä kehitysplku lpulta tteutuu. Siksi maakuntastrategia n väistämättä myös rikknainen ja epätäydellinen, ei särötön ja kertakaikkinen maailmanselitys. Strategiatyön lähtökhtana n llut pyrkimys jatkuvampaan, ennakivampaan, mniäänisempään ja päivittyvään tilannekuvaan perustuvaan lähestymistapaan. Siinä etsitään reittejä ja välineitä myönteisinä näyttäytyviin tulevaisuuksiin. Strategiassa kartitetaan ptentiaaleja ja timijille yhteisen tekemisen khteita sekä hahmtellaan timenpiteitä, jilla vimme menestyä erilaisissakin tulevaisuuden maailmissa. Pirkanmaan maakuntastrategia antaa tunnistetuille tavitteille ja kehitysideille yhteisen, maakuntatasisen tavitelinjauksen ja kkaa sen uskttavaksi viestiksi halutun kehityskuvan suuntaan edetäksemme. 4

5 YHTEISMUUTOS 2040 Khti vahvjen valintjen Pirkanmaata Maakuntastrategian valmistelu n kytketty tiiviisti Pirkanmaan liitssa kehitettyyn yhteismuuts 2040 timintaan, jlla pyritään vahvistamaan yhteisnäkemystä eri suunnitteluprsesseissa kuten maakuntakaavaja strategiatyössä. Osana yhteismuutstimintaa n laadittu neljä erilaista Pirkanmaan tulevaisuusskenaarita. Nämä vat lyhyitä, lgisia, mahdllisia ja tisilleen vaihtehtisia tulevaisuustarinita. Skenaariprsessi n tukenut maakuntakaavan maankäyttövaihtjen suunnittelua ja antanut phjaa maakuntastrategiassa kirjatuille valinnille. Tulevaisuuskuvat valmisteltiin sallistavalla tteella laajan sidsryhmäkentän kesken. Strategiatyön phjaksi n valittiin Vahvjen valintjen Pirkanmaa skenaari. Skenaarissa vunna 2040 Pirkanmaan kilpailukyky ja vetvima vat vahvja, kska n nnistuttu tekemään ikeita valintja. Kehityksen kestävyys painttuu kaikessa päätöksentessa. Alueella n panstettu innvatiivisuuteen, kansainväliseen vetvimaan ja verkstyhteistyöhön yli rajjen. Pirkanmaata vi kuvata erilaisten tutannntekijävirtjen yhtymäkhtana: ihmiset, tavarat, kulttuurit ja innvaatit khtaavat täällä. Kasvustrategiana n valikidun kasvun strategia, jssa kasvetaan valikiduilla sektreilla ja khderyhmillä. Laatu krstuu, mitä tahansa ei haluta tehdä. Kuva 2. Tulevaisuusskenaarit maakunnan kilpailukyvyn ja kehityksen kestävyyden suhteen. Skenaarita n tarkennettu lisäksi klmen kehityskuvan kautta, jtka vat Osaavan ja erikistuvan kasvun Pirkanmaa, Tellisen traditin, yrittäjyyden ja lgistiikan Pirkanmaa sekä Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa. Kehityskuvat vat paitsi kuvauksia mahdllisista tulevaisuuksista myös kuvaavia strategiavalintja. Kaikista kehittämiskuvista n tettu elementtejä ja kehittämisen henkeä myöhemmin esiteltäviin maakunnallisiin tavitteisiin. Osaavan ja erikistuvan kasvun Pirkanmaa kehityskuvassa maakunnan kilpailukyky ja vetvima vat vahvja. Kasvua haetaan valikiduilla sektreilla ja khderyhmillä. Alueella n panstettu kulutuksen tasn nstn ja kansainvälistymiseen. Innvatiivisuus ja verkstyhteistyö yli rajjen vat avainasemassa uuden kasvun lunnissa. Laatu krstuu. Tellisen traditin, yrittäjyyden ja lgistiikan Pirkanmaa kehityskuvassa kilpailukyky ja vetvima vat vahvja kuten edellisessä. Taludellinen hyvinvinti n nussut alueella krkeaksi ja aluetta vidaankin pitää tuttavan Sumen pääalueena. Valmistavan tellisuuden arvn ja saamisarvjen kasvuun n panstettu, samin yrittäjyyden kasvuphjaan. Myös kulutuksessa krstuu tellisuutta tukevan ammattikulutuksen vahvistaminen. Pirkanmaalla pyritään mnin eri keinin tellisuuden ja yritysten tarpeiden tyydyttämiseen. Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa -kehityskuvassa alueella ei niinkään haeta kasvua, vaan panstetaan elämänarvjen merkitykseen ja elämyksellisyyteen. Alueella arvstetaan kestävää kehitystä 5

6 kaikessa päätöksentessa. Vihreä kasvu usk eniten vähähiilisyyteen, lunnn- ja elämänarvjen merkitykseen sekä aineettmiin kasvutekijöihin, jiden kautta maakunta vi saavuttaa kilpailuetua suhteessa muihin alueisiin. Osaavan ja erikistuvan kasvun Pirkanmaa kuvaa parhaiten keskusseudun vahvuuksia, jnne maakunnan saamisintensiiviset timinnt kuten tutkimus, t&k-resurssit ja krkean saamisen työpaikat vat keskittyneet. Tki kehityskuva kytkeytyy myös maakunnan vahvjen seutukeskusten kehittämiseen. Tellisen traditin ja lgistiikan kehityskuvan painpiste n seuduilla, jissa krstuvat keskimääräistä vahvemmin valmistavan ja jalstavan timinnan sekä lgistisen sijainnin merkitys. Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaa krstaa urbaanin asumisen rinnalla myös maaseutuasumista. Kehityskuvan tematiikkaan spii tiivistyvän ydinkaupunkiseudun ja keskustjen kehittämisen lisäksi harvaan asutut alueet ihmisten elämäntapavalintina. Jak ei tdellisuudessa le näin jyrkkärajainen vaan piirteitä kaikista kehityskuvista esiintyy ympäri maakuntaa. Myös maakunnan eri sien kehittämisen reunaehdt vaihtelevat suuresti, jllin eri kehityskuvien elementtejä ilmenee alueittain vaihtelevasti. Maakunnan tavitteellinen aluerakenne vunna 2040 Eri maankäyttövaihtehdista ja niiden vaikutusten arviinnin phjalta valitaan keväällä 2014 maakuntakaavan maankäytön perusratkaisu (kuva 3). Perusratkaisun phjalta mutillaan strategiaan maakunnan aluerakenteellinen tavitekuva. Maankäyttövaihtehdt n lutu kasvuennusteen phjalta, jka perustuu Vahvjen valintjen Pirkanmaa - skenaarin. Väestösuunnitteen arvin mukaan maakunnassa asuu ihmistä vunna Tämä tarkittaisi nin asukkaan kasvua, vutuinen väestönkasvun llessa nin 0,8 % vudessa. Vimakkainta kasvu n Tampereella ja sen kehyskunnissa. Myös Etelä- ja Lunais-Pirkanmaan väestön usktaan kasvavan maltillisesti vuteen Pirkanmaan ikärakenne muuttuu merkittävästi seuraavien vusikymmenien aikana. Yli 74-vutiaiden määrä kasvaa yli kaksinkertaiseksi vuteen 2040 mennessä ja heidän väestösuutensa nussee 15 prsenttiin (vunna ,4 %). Vanhusten suus n krkein Länsi-, Phjis- ja Lunais-Pirkanmaalla. Näillä alueilla vanhemman väestön ennustetaan siirtyvän kuntakeskuksiin palveluiden äärelle, jllin maaseutumaiset alueet harventuvat entisestään. Työpaikkja Pirkanmaalla ennustetaan levan vunna 2040 yhteensä nin , mikä tarkittaisi klmanneksen kasvua nykyisestä lukumäärästä. Työpaikat kasautuvat pääsin Tampereelle ja sen kehyskuntiin. Näiden jälkeen merkittävin työpaikkakeskittymä n edelleen eteläinen Pirkanmaa. Khdattavia muutksia, jihin erityisesti maankäytön suunnittelun pitää vastata, n mnia. Väestön ikääntyminen ja maakunnan väestönkasvu luvat painetta mm. palvelukeskusverkn timivuudelle. Palvelujen kysynnän kasvu ja väestön keskittyminen jhtavat saavutettavuuden ja liikennejärjestelmän sujuvuuden tavitteisiin. Timivan tie- ja rataverkn ylläpit n suuri haaste ja useampaa timijaa kskeva kknaisuus. Julkisen taluden niukkuus jhtaa väistämättä resurssien pririsinteihin ja khdennettuihin valintihin infrastruktuurin kehittämisessä. Myös ilmastnmuuts ja yhdyskuntarakenteen laajenemiskehitys haastavat aluerakenteen tehkkuus- ja eklgisuustavitteita. Osaltaan rakenteen hajautumisesta seurannut yksityisen autilun suuden kasvu tulee saada taittumaan erityisesti keskusseudulla vahvihin jukkliikennevyöhykkeisiin ja kevyen liikenteen mahdllisuuksiin panstamalla. Maakunnan alueiden eriytymiskehitys uhkaa paitsi pirkanmaalaisten tasaarvisia tulevaisuuden mahdllisuuksia, mutta myös maakunnan ssiaalista tasapaina ja hyvinvintia. 6

7 Aurink 1: Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia krstava keskittävä ja tiivistävä malli Aurink 2: Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painttava keskittävä malli Planeetat: Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painttava raideliikennemalli Tähdet: Seutu- ja paikalliskeskuksia krstava mnikeskusmalli Kuva 3. Valmisteluvaiheen maankäyttövaihtehdt. 7

8 PIRKANMAAN TARINA 2040 MITEN ERIKOISTUIMME ÄLYKKÄÄSTI Vunna 2014 Pirkanmaa li muutksen edessä. Asiat livat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä li kerääntynyt taivaanrantaan: työpaikkja karkasi ulkmaille, väestö ikääntyi, maakunnan reunaalueet tyhjenivät asukkaista, kuntien talustilanne vaikeutui npeasti, yhdyskuntarakenne hajautui ja valmius uusien ideiden rahittamiseen li alkanut heiketä. Oli ttuttu siihen, että lemassa levia ratkaisuja vähin erin parantamalla kyllä pärjättäisiin. Pian kuitenkin humattiin, että tämä ei enää riitä vaan tarvittaisiin merkittävää ajattelu- ja timintatapjen uudistamista. Se tuntui vaikealta ja pelttavaltakin. Uskimme, että maakunnan parhaimmat vimat yhdistämällä, muutamiin j lemassa leviin vahvuuksiin keskittymällä ja kknaan uusiin, vasta mututumassa leviin mahdllisuuksiin tarttumalla kehityksen suuntaa vidaan muuttaa. Olennaisinta li, että tarve ja halu muutkseen kypsyi useilla tahilla lähes samanaikaisesti ja ivallettiin yhdessä tekemisen vima. Ymmärrettiin myös se, että viisautta ja hjeita ei kaikissa asiissa tarvitse dttaa maakunnan ulkpulelta, vaan tttahan nyt missa asiissamme lemme parhaita asiantuntijita. Asetimme tavitteeksemme älykkäästi erikistuvan ja vahvjen valintjen Pirkanmaan, Tunnistimme yhdessä ne keskeiset aiheet, jihin khdistaisimme humimme ja valintamme Pirkanmaan tulevaisuuden linjauksiksi n tunnistettu klme vuteen 2040 tähtäävää kehittämisen sisältöaihetta ja yksi niitä kaikkia läpileikkaava teema. Haluamme kuvata maakunnan kehittämisen hjelmalliset tavitteet ja timenpiteet näiden 3+1 -aiheiden kautta. Strategialla haluamme tteuttaa vahvjen valintjen ja älykkään erikistumisen tavitetta. Ensinnäkin halusimme valjastaa maakunnan laajan saamisphjan timinta- ja tutanttapjemme uudistamiseen sekä uusien liiketimintamahdllisuuksien aktiiviseen etsimiseen. Kimme, että kknaisvaltainen uudistuminen lisi välttämätöntä keskellä suuria taludellisia ja maailmanlaajuisia muutksia. Nimesimme tämän ensimmäisen tavitekuvan Välkyksi Pirkanmaaksi Taluden ja työllisyyden painpiste siirtyy perinteisestä tellisuudesta ja muista paljn työvimaa sitvista valmistavista elinkeinista khti tiedn yhdistelyä ja jalstamista uudeksi liiketiminnaksi. Pirkanmaalla hyödynnämme jatkuvasti etenevää rakennemuutsta uutta luvalla tavalla, edistäen krkeaa saamista ja mnipulista yrittäjyyttä. Perinteisten timinta- ja ajattelumallien rhkea haastaminen ja elinikäinen ppiminen vat välttämättömiä edellytyksiä menestyksellemme tulevaisuudessa. Uskmme maakunnan elinviman kumpuavan jatkssa yhä enemmän uusista tavista synnyttää tula, erilaisten teknlgiiden yhdistämisestä, mnitieteisistä ja -kulttuurisista tavista timia ja kansainvälisesti hukuttelevista innvaatiympäristöistä. Siksi investimme krkeatasiseen kulutukseen ja saamiseen sekä uuden ja vanhan liiketiminnan yhteistyöhön. Tahdmme myös khdistaa tutkimuksen ja tutekehityksen rahituksen kansallisesti ja kansainvälisesti erttuviin kärkiin. Tiseksi ymmärsimme, että hyvinvivat ja nnelliset asukkaat, hyvä työllisyystas sekä ihmisten erilaiset vaikuttamisen mahdllisuudet asuinpaikasta riippumatta luvat ssiaalisesti yhtenäistä maakuntaa, mutta myös taludellista hyvinvintia. Emme uskalla sana, että maakunnasta puuttui nnellisuus, mutta syrjäytyneitä ja syrjäytymisen kynnyksellä levia ihmisiä, niin nuria kuin vanhjakin, li liian runsaasti. Tiedstimme myös, että kuntalaisten saamista ja uudistamistahta ei juurikaan sattu käyttää hyväksi. Kansalaisten sallisuus päätösvalmistelussa ja päätösten tteuttamisessa li varsin vähäistä. Tinen humimme khde sai nimekseen Ehyt Pirkanmaa Ihminen n kaiken kehittämistyön perusta, tavite ja syy. Uskmme, että yksilön, perheiden ja yhteisöjen hyvinvinti kituu suraan maakunnan parhaaksi. Taludelliset edellytykset luvat hyvinvintia, mutta myös panstukset hyvinvintiin vat investinti, jlla mahdllistetaan ihmisten sallistuminen taludellisesti tuttavaan timintaa. Pirkanmaalaisten hyvinvintia edistämällä 8

9 lisäämme sallisuutta, mutta myös tuttavuutta ja työhön sallistuvuutta. Paikallislähtöisen kehittämisen aktivinti ja maan lähiympäristöön vaikuttamisen mahdllistaminen niin kaupungeissa kuin maaseudulla vahvistavat paitsi yhteisöllisyyttä myös kehittämisen vaikuttavuutta. Työelämän laatu, työllisyyden hyvä tas ja työmarkkiniden timivuus vat keskeisiä humimme khteita. Jtta maakunnan asukkaat vivat tulevaisuudessakin hyvin, heidän kulutuksensa n taattava työllistyminen ja jkapäiväisten palveluiden n ltava laadukkaina saatavilla. Taskkailla kulttuuripalveluilla ja muulla elämystutannlla täydennämme työpaikkavalikimaa ja tarjamme sielun ravinta pirkanmaalaisille. Ne vetävät puleensa myös muita saaja-, matkailija- ja tulvirtja. Maakunnan vahva turvallisuusklusteri ja siinä leva saaminen rakentavat Pirkanmaan turvallisuutta. Turvallisuussaamisemme timii myös uutta liiketimintaa synnyttävänä kärkialana. Klmanneksi halusimme jättää jälkeläisillemme entistäkin puhtaammat ja mnipulisemmat lunnnympäristöt. Tässä piili myös useita liiketimintamahdllisuuksia, jita tehkkaasti hyödynnettiinkin. Nimesimme tämä tavitteen Kestäväksi Pirkanmaaksi Kestävä kasvu ympäristön ehdilla n aina mahdllisuus maakuntamme kehitykselle. Haluamme hyödyntää vähähiilisyyteen ja bitaluteen liittyviä liiketiminta- ja innvaatimahdllisuuksia niin teknlgiissa, palveluissa, lppututteissa kuin timintamalleissakin. Vähähiilisyystavitteet läpileikkaavat kaikkia timintja ja elämänalja. Bitalus kknaisuudessaan (maa-, metsä-, vesi-, ruka- ja energiavarat) n Pirkanmaallakin merkittävä elinvimaa, työllisyyttä ja kilpailukykyä lisäävä tekijä. Uskmme sen myös levan leellisen tärkeä kaupunkien ja maaseutualueiden yhteistyötä ja uudistumista edistävä ala. Hulehdimme myös lunnn puhtaudesta ja mnimutisuudesta sekä asuinympäristöjen viihtyisyydestä ja laadukkuudesta. Ne lisäävät maakunnan hukuttelevuutta asuin- ja sijittumispaikkana sekä turvaavat jatkuvuutta. Myös ympäristöalan krkea saaminen ja tutkimus, uusiutuvan energian tutantratkaisut sekä energia- ja resurssitehkkuus krstuvat valinnissamme. Kaiken timinnan kivijalaksi asetettiin kknaisvaltainen ja erilaisten timijiden tarpeita palveleva maankäyttö sekä sujuvan liikkumisen mahdllistaminen. Kutsuimme tätä pyrkimystä Saavutettavaksi Pirkanmaaksi Alueiden käyttö, elinkeinelämän tarpeet, ihmisten arki ja lunnn tila kietutuvat yhteen ja vaikuttavat tisiinsa. Yhdyskuntarakenteen timivuudesta tinkiminen tarkittaisi, että klme edellä kuvattua kehittämiskhdetta eivät visi täysin tteutua. Siksi Saavutettava teemassa nämä saset edellyttävät alla kuvattuja asiita. Välkky Pirkanmaa: Keskeistä n maankäytön ja elinkeinelämän tarpeiden yhteensvittaminen ja kuljetusten sujuvuus. Humimme n elinkeinelämän yhteystarpeissa sekä saajia ja yrityksiä hukuttelevien vetvimaisten ympäristöjen kehittämisessä. Oleellista n kansainvälisten kumppanuuksien syventäminen sekä liikkumisen sujuvittaminen kansainvälisiä, valtakunnallisia ja alueellisia pääyhteyksiä kehittämällä. Näemme erityisesti pääkaupungin suuntaan avautuvan kehitysvyöhykkeen (HHT) mahdllisuudet ja hyödynnämme ne tehkkaasti. Tunnistamme Tampereen kaupunkiseudun keskeisen merkityksen liikenteellisenä sekä timinnallisena slmukhtana. Ehyt Pirkanmaa: Tärkeää n ihmisten arjen sujuvuus, turvallisuus ja palveluiden saavutettavuus. Sujuva arki edellyttää maankäytön, mnipulisen ja laadukkaan asumisen sekä liikenteen yhteensvittamista kk maakunnan mittakaavassa. Kehitämme myös palveluverkka kknaisvaltaisella tteella. Kattavien tietliikenneyhteyksien merkitys haja-asutusalueilla asuville ja timiville n suuri. Tampereen keskusseudun lisäksi paintamme useamman seutu- ja aluekeskuksen merkitystä asumisen, työpaikkjen ja palveluiden sijaintipaikkina. Kestävä Pirkanmaa: Tavitteenamme n eheä ja tiivistyvä yhdyskuntarakenne sekä lunnn- ja maaainesvarjen kestävä käyttö. Tämä tarkittaa, että liikennejärjestelmän n perustuttava vahvihin ja ektehkkaisiin jukkliikennekäytäviin, sujuviin matkaketjuihin sekä liikkumisen yhdistelmäratkaisuihin (kaupunkiraititie, lähijuna ja linja-aut). Tahdmme nähdä kasvun 9

10 painpisteen keskus- ja asemanseuduilla, jiden varteen yhdyskuntarakennetta tiivistetään samalla, kun maakunnan kattavat viherverkt mahdllistuvat. Maankäytössä, asumisessa ja liikkumisessa krstamme energia- ja materiaalitehkkuutta sekä vähähiilisyyttä. Energiantutanta perustamme uusiutuvien ja hajautettujen ratkaisujen varaan. Teknisen infrastruktuurin timivuus, erityisesti vesi-, jäte- ja energiahult vat keskeisiä asumisen mahdllistajia, mutta niiden laadukkaalla tteutustavalla vimme vaikuttaa myönteisesti myös luntn. Epäilimme, että emme saavuttaisi tavitteitamme ilman perinteisten timinta- ja ajattelumalliemme murtamista ja kyseenalaistamista. Halusimme tekemisen lisäksi vaikuttaa myös siihen, miten asiita maakunnassa tehdään. Etsimmekin uudenlaisesta ajattelusta vaikuttavuutta kehittämiseen sekä pyrimme lumaan kannustavaa ilmapiiriä ja psitiivista kehittämisvirettä maakuntaan. Krstamme viittä läpileikkaavaa ja Pirkanmaan timintakulttuuriin kuluvaa tekemisen tapaa. Ne vaikuttavat valituissa kehittämisen painpisteissä vaihtelevasti, mutta ne kaikki n tunnistettavissa leellisina ja timintaan merkittävästi lisäarva tuvina elementteinä. Nämä kk strategian läpäisevät Pirkanmaan tekemisen tavat vat: kkeileva siedämme riskin, viisastumme useammin epännistumisista kuin menestyksestä systeeminen uskmme mnialaiseen ja tieta jalstavaan lähestymistapaan yhteiskunnan haastavien ngelmien ratkaisemisessa sallistava teemme muutsta yhdessä kestävä lumme maaperää myös humisen Pirkanmaalle kansainvälistävä ajattelumme kyseenalaistuu tehkkaimmin, kun sitä kats ulkpulelta Yleisesti kk strategian taslla peräänkuulutamme uusia mahdllisuuksia ennakivaa ja niihin tarttuvaa timintakulttuuria sekä tiiviimpää pliittista yhteistyötä. Kehittämistyössä n edelleen haettava jatkuvuutta ja prsessuaalisuutta yksittäisen hanketiminnan sijaan. Strategialla kannustamme myös timintaympäristökhtaiseen kehittämiseen. Erilaisia kehittämisen ajureita vat vaikuttavampi innvaatiplitiikka, uudistava elinkeinplitiikka sekä paikallislähtöinen, läheisyyden eknmiaan phjautuva kehittäminen. Näistä ensimmäinen n erityisesti Osaavan ja erikistuvan kasvun Pirkanmaan työkalu. Tellisen traditin, yrittäjyyden ja lgistiikan alueilla halutaan painttaa uudistavan elinkeinplitiikan kehittämislgiikkaa. Läheisyyden eknmiaan tukeutuminen vi lla tarkituksenmukaisinta alueilla, jilla samaistutaan erityisesti Vihreän kasvun ja humaanin kulttuurin Pirkanmaan kehityskuvaan. Ttta kai aluksi li epätietisuutta ja eripuraisuuttakin, mutta nnistumisten myötä usk maan tekemiseen lujittui. Nyt Pirkanmaa n Sumen jhtava, älykkäästi erikistunut maakunta. Se n kiinnittänyt huminsa muutamiin keskeisiin saamisalueisiin, jissa vat mukana tutkimus- ja kulutusmaailma, elinkeinelämä, julkinen valta sekä järjestökenttä ja kansalaisyhteiskunta. Myös tekemämme strategiset valinnat elävät justavasti maailman muutksen myötä, ja avautuviin uusiin mahdllisuuksiin tartutaan npeasti yhtenäisenä jukkna. Kukin tietää man rlinsa sana kknaisuutta. Nyt vunna 2040 Pirkanmaa n fiksu, ssiaalisesti eheä sekä rakenteiltaan ja timintataviltaan kestävä. Saavutettavuutensa vuksi tänne helpp tulla ja miksei myös asettua pitemmäksikin aikaa lit sitten yrittäjä, seniri, piskelija tai perheellinen. Pirkanmaa n rhkee, mutta spii sulle! 10

11 TÄTÄ TEEMME - MUUTOKSEN ENSIASKELEET VUOSINA Edellä esitetyt 3+1 kehittämisaiheet mudstavat strategian tavitevuteen 2040 tähtäävän suunnitelmasin. Näiden kehittämisaiheiden alle n valittu maakunnalliset lyhyemmän aikavälin ( ) muutstavitteet ja niitä knkretisivat kärkitimenpiteet. Ne vat kuitenkin vasta ensiaskeleita, tehtyjä valintja arviidaan strategiakauden kuluessa. Taviteasetannan suhteen n myös pririsitu maakunnan kärkitutkimusalat ja hahmteltu maakunnan älykkään erikistumisen ydintä. Myös kehittämistiminnan periaatteita halutaan linjata strategiassa selväsanaisesti. VÄLKKY: Älykäs erikistuminen ja elinkeinrakenteiden uudistuminen Kärkitutkimusalat: älykkäät kneet, terveyden tutkimus sekä terveys- ja biteknlgiat (ihmisen varasat ja keinaistit), ptiikka ja ftniikka, signaalin käsittely. Kehittämislinjaukset: 1. Krkeakuluhankkeista rahitamme pääsääntöisesti vain krkeakulujen yhteishankkeita. 2. Yritystukirahituksella tuetaan pääsin tutekehitykseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtääviä hankkeita. 3. Maakunnan t&k&i-resurssit khdennetaan x-prsenttisesti valituille kärkitutkimusalille. 4. Klusteritiminnassa krstetaan temaattisuutta sekä timiala- ja teknlgiarajjen ylittämistä. 5. Liikenneverkn kehittämisresursinnin painpiste n päätieverkn ja pääradan kehittämisessä. Välkyn Pirkanmaan muutstavitteet vusille : Maakuntaan n syntynyt uusia kansainvälisessä vertailussa erttuvia mnialaisen tutkimuksen keskittymiä, jtka kykenevät saamisen ja tutkimustulsten tehkkaaseen kaupallistamiseen. Kärkitimenpiteitä: krkeakulujen ja yritysten yhteishankkeet, hyvinvinnin ja terveyden saamiskeskittymä (älykkäästi uudistuva terveys, Kaupin kampus), älykkään kaupungin hankkeet, innvaati- ja yrityskehitysalustat, krkeakulujen innvaatipalvelut, living lab - hankkeet, g-t-market saamisen kehittäminen, kärkialjen tutkimusinfrastruktuurit. Krkean saamisen työpaikat vat lisääntyneet ja maakunta vetää puleensa myös kansainvälisiä saajia. Kansainvälisten investintien, tutkijiden ja työntekijöiden lukumäärä maakunnassa n kasvanut. Kärkitimenpiteitä: Hrizn 2020-rahitussaaminen ja hankevalmistelu, surien investintien hukuttelu, Invest In timinta, maakunnan markkininti. Pirkanmaan valmistavan tellisuuden rakennemuuts n käännetty kasvuksi ja uusiksi liiketimintamalleiksi. Maakunnan pk-yrityskenttä n mnipulistunut ja kasvuyritykset vat lisääntyneet. Kärkitimenpiteitä: älykkäästi uudistuva tellisuus, älykkäät liikkuvat kneet, tellinen internet, tellisuuden ja yrittäjyyden innvaatialustat, liiketimintamallien uudistaminen, test bed- ja start up -timinta, käyttäjälähtöinen innvinti, mutilusaaminen, palveluliiketiminta, saamis- ja kulutustarpeet, kulutusennakinti. Pirkanmaalaisten saamisen tas n kansainvälistä kärkeä. Kulutusrakenteet ja -mallit vastaavat tehkkaasti tulevaisuuden saamishaasteisiin ja työelämän tarpeisiin. 11

12 Kärkitimenpiteitä: ppimisen- ja kulutuksen maakunnallinen timintamalli, kulutusrakenteet ja tarpeet, kulutuksen työelämävastaavuus, uudet ppimisen tavat, välineet ja ppimisympäristöt, tiet- ja viestintätekniikan hyödyntäminen ja niiden pedagginen käyttö, virtuaalipiskelu, työelämälähtöinen kulutus, työssä kuluttautuminen, kulutuksen yrittäjämäisyys, justavat tutkinnt. Innvaativaikutusten arviinti ja luvat julkiset hankinnat vat yleistyneet jkaisella päätöksentektaslla. Paikallista yrittäjyyttä tukevat markkinat vat vahvistuneet maakunnassa. Kärkitimenpiteitä: innvatiiviset julkiset hankinnat, innvaativaikutusten arviinti, hankintasaaminen, yritysvaikutusten arviinti, järjestelmäinnvaatit, julkinen-yksityinen kumppanuudet. Välkky ja Saavutettava Pirkanmaa : Maakuntakaavituksella vastataan elinkeinelämän pitkän aikavälin maankäytön tarpeisiin sekä maakunnallisesti merkittävien liikenne- ja lgistiikkahankkeiden läpivientiin. Keskeiset maakunnalliset infrastruktuurihankkeet strategiakaudella (>20 vutta): Läntinen ikrata Puskiaisten ikaisu Kehä II (lentkenttä-sääksjärvi-hervanta-kangasala-(9-tie) Tampereen järjestelyratapihan siirt Maakunnan kansallinen ja kansainvälinen saavutettavuus sekä elinkeinelämän kuljetusten sujuvuus vat parantuneet. Lentkentän alueen, Tampereen seudun kehä- ja sisääntulteiden, pääradan ja Tampere-Helsinki -mttritien väliselle alueelle n mudstumassa sisämaan hukuttelevin lgistinen maankäyttökknaisuus ja vetvimainen yritysvyöhyke. Pääliikenneverkn kehittämisen kärkihankkeet: Pääradan lisäraiteet ja välityskyvyn lisääminen Tampere-Tijala-(Hämeenlinna) Jämsä-Tampere-Rauma- ja Tampere-Seinäjki ratasuuksien akselipainjen krtus Lielahti-Kkemäki radan peruskrjaus Valtatien 3 Tampere-Vaasa -yhteysvälin parantaminen, I-vaihe (Hämeenkyrön hitustie). Valtatie 9 Tampere-Orivesi (Alasjärvi-Ruutanan mttritie, nelikaistatie välille Ruutana-Orivesi). Valtatie 12 Tampere-Kangasala yhteysvälin parantaminen Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman I vaiheen timenpiteiden edistäminen Tampere-Pirkkalan lentaseman kehittäminen Sisä-Sumen slmuasemana ja maakunnan kansainvälistymisen mttrina. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere kehitysvyöhykkeen kehittämispiltit. Älyliikennekkeilut (liikenteen sujuvuus, mnitrinti, ennakinti). 12

13 EHYT: Yksilön, perheen ja yhteisöjen arki Pirkanmaalla Kärkitutkimusalat: terveyden, hyvinvinnin ja yhteiskunnan tutkimus sekä turvallisuus. Kehittämislinjaukset: 1. Tuettavilla timenpiteillä n ltava ensisijaisesti pirkanmaalaisten hyvinvintia, yhteisöllisyyttä, sallisuutta tai turvallisuutta parantavia vaikutuksia. 2. Vähintään viidennes ESR-rahituksesta hjataan syrjäytymisen ehkäisyn timenpiteisiin. 3. Mbiilien innvaatiiden kehittämisessä rahittajien humi n erityisesti pirkanmaalaisten arkea ja palvelujen saavutettavuutta parantavissa älypalvelu ja liikennetimenpiteissä. 4. Asumisen laatuun ja arjen sujuvuuteen liittyvä kehittämislinjaus. Ehyen Pirkanmaan muutstavitteet vusille : Maakunnan työllisyystilanne n parantunut. Ihmiset vivat paremmin työelämässä ja työn tuttavuus Pirkanmaalla n kasvussa. Kärkitimenpiteitä: yritysten uudistuminen, kulutustarpeiden mititus, työssä ppiminen, työllisyys, työhyvinvinti, tuttavuus, yrittäjyys, älykkäät uudet liiketimintamallit ja ansaintalgiikat, uudet teknlgiset ratkaisut, älykkäästi uudistuva tellisuus. Pirkanmaa n Sumen turvallisin maakunta asua ja yrittää. Pirkanmaalaisten turvallisuuskkemus n psitiivinen. Maakunnan alueellinen, taludellinen ja ssiaalinen eriytymiskehitys n käännetty laskuun. Kärkitimenpiteitä: turvallisuusklusteri, arjen turvallisuus, syrjäytymisen ehkäisy, yhteisölliset pienhankkeet, paikallislähtöinen kehittämistiminta ja -kkeilut, maaseudun ja kaupunkien timintaryhmät ja paikallisyhteisöt, lähidemkratia- ja sallistavan budjetinnin piltit, kunnansahallint, yhteiskunnallinen yrittäjyys, maaseudun kehittäminen. Pirkanmaalaisten arkea n helptettu uusilla älyliikenne- ja älypalvelukkeiluilla. Tämä n synnyttänyt uutta liiketiminnallista phjaa ja vahvistanut alan saamista maakunnassa. Kärkitimenpiteitä: ITC Factry, älyliikenne ja älypalvelut, älykäs kaupunki, ihmisten jkapäiväisten timintjen Living Labit, Tampereen rautatieasema ja HHT-kehittämisvyöhyke älyliikenteen pilttialueena, jukkliikenteen sujuvuuden ja palvelujen älyphjaiset ratkaisut, avin data, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus. Panstamalla mnimutisuuteen, khtaamiseen ja sallisuuteen n kulttuurin rli Pirkanmaan elin-, vet- ja hyvinvintitekijänä kasvanut. Pirkanmaalainen kulttuurisaaminen läpäisee sektri- ja timialarajat tuttaen uudenlaisia taitja ja tapja timia. Taide n kasvattanut edelläkävijyyttä, sivistys ja kulttuuriperintö tuttaneet maakuntaan yhteisöllisyyttä sekä lisääntynyt kulttuurisaaminen n edistänyt taludellista ja ssiaalista hyvinvintia. Myös luvan taluden kehittämisalustat vat synnyttäneet uutta alan kasvuyritystimintaa ja palvelutarjntaa maakuntaan. Kärkitimenpiteitä: Pirkanmaan kulttuurisuunnitelman tteutus, maakunnallisen kulttuuriyhteisön perustaminen, taiteen ja tieteen kansainvälinen saamiskeskus, kulttuurinäkökulman laajentaminen eri päätöksentektasille, kulttuurialjen yrittäjyys ja työllisyys, kulttuuri yhteisöllisyyden vahvistajana, kansalaisyhteiskunnan mahdllisuudet sallistua/tuttaa kulttuuria, elämystalus, kulttuurin innvaatialustat (Mediaplis), luvan taluden vetvimaiset timintaympäristöt. 13

14 Maakuntaan n syntynyt kansalaisyhteiskuntalähtöisesti justavia ja itsehjautuvia timintamutja ja palveluratkaisuja, jihin hallinnn rakenteet ja käytännöt vat mukautuneet. Kärkitimenpiteitä: hallinnn rakenteiden uusiutuminen ja byrkratian keventäminen, yhteiskunnallinen yrittäjyys, asukkaiden matimisuutta ja vastuuntta masta ympäristöstä ja hyvinvinnista tukevat piltit, asukkaiden mtivaatin ja tietämyksen hyödyntäminen päätöksentessa ja suunnittelussa, sallistumisen sähköiset alustat, sallistava budjetinti, kunnansahallint, paikallisyhteisölähtöinen kehittäminen, pienhankkeet. Ehyt ja Saavutettava Pirkanmaa : Asuminen ihmisten arjen sujuvuuden ja laadun näkökulmasta. Miten tätä tuetaan maankäytön ratkaisuilla? Maakuntakaavituksella n turvattu edellytykset ssiaalisesti kestävälle asumiselle, aluerakenteelle ja kattavalle palvelukeskusverklle. tavitteellinen palvelukeskushierarkia asumisen ja työpaikka-alueiden sijittaminen sujuvan arjen näkökulmasta mnipuliset ja sujuvat arjen asuinympäristöt eri väestöryhmille, asumisen laadun tekijät maankäytöllisestä näkökulmasta Keskusta-alueita n kehitetty helpsti saavutettavina jukkliikenteen slmukhtina sekä timivien kevyenliikenteen ympäristöinä. Maaseutu tarjaa ja mahdllistaa mnipulisia vaihtehtja urbaanille asumiselle ja työn telle. Pirkanmaalla n sujuvasti rinnakkain mderni arkkitehtuuria ja laajaa rakennusperintöä. Kärkitimenpiteitä: vetvimainen rakennettu ympäristö, kevyen- ja jukkliikenteen sujuvat keskustat, timintjen sujuva saavutettavuus, työn ten mahdllisuudet harvaan asutuilla alueilla (kattava tietverkkinfrastruktuuri, etätyö ja yrittäjyys maaseudulla) Pirkanmaalaisten päivittäinen liikkuminen n nykyistä sujuvampaa ja turvallisempaa. Kärkitimenpiteitä: sujuvat matkaketjut, jukkliikenteen terminaalipaikat ja liityntäpysäköinti, älypalvelut, kknaisvaltainen liikennejärjestelmäsuunnittelu ja turvallisuutta edistävät timenpiteet. 14

15 KESTÄVÄ: Lunnnvarjen kestävä käyttö sekä hyvinvivat lunnn - ja asuinympäristöt Kärkitutkimusalat: rakennettu ympäristö, ektehkas rakentaminen, energia-ala. Kehittämislinjaukset: 1. Vähintään x sa maakunnan rakennerahastjen ja maaseuturahastn resursseista hjataan bitaluden timenpidehjelman mukaisiin timenpiteisiin (ITI-hjelma). 2. Energiantutanthankkeista tuetaan ainastaan uusiutuvaan energiaan sekä uusiin tutanttapihin ja teknlgiihin perustuvia timenpiteitä. 3. Neljännes kaikesta EAKR-rahituksesta hjataan vähähiilisen taluden edistämiseen. 4. Uusi asunttutant sijitetaan ensisijaisesti lemassa levaan yhdyskuntarakenteeseen täydentämisrakentamisella. 5. Uusia asunt- ja työpaikka-alueita ei sijiteta irralleen lemassa levasta rakenteesta. Merkittäviä uusia alueita ei teta käyttöön ennen kuin niiden liittyminen jukkliikennejärjestelmään pystytään tteuttamaan. Kestävän Pirkanmaan muutstavitteet vusille : Pirkanmaa kuuluu jhtavien älykkään ja kestävän kasvun alueiden jukkn Eurpassa. Maakunnassa ympäristösaamisesta ja - teknlgiista n tehty erttuva kilpailuetu. Maakunta tarjaa mnipulisia nllaenergia- ja puurakentamista piltivia asuinkhteita. Yritystukirahituksesta humattava sa n käytetty yritysten resurssitehkkuuden parantamiseen. Kärkitimenpiteitä: älykäs ja ektehkas asuminen ja rakentaminen (puu- ja nllaenergiarakentaminen, älykkäät elementit, erityisryhmät), älykäs infrastruktuuri (resurssiviisaat verkstt, energia- ja materiaalivirrat), energiansäästö, kierrätysmateriaalit, vähähiilisyys, resurssitehkkuus. Harvaanasuttujen ja maaseutumaisten alueiden merkittävimmäksi kasvualaksi n nussut bitalus. Kärkitimenpiteitä: maa-, metsä-, vesi-, ruka- ja energiaresurssien jalstusasteen nst ja arvnlisä, uuden yritystiminnan puitteiden lunti, maaseudun kehittäminen ja elinvima, yrittäjyys harvaan asutuilla alueilla. Strategiakaudella maakunnan energian lppukulutuksesta vähintään 50 prsenttia n uusiutuvaa energiaa. Ohjelmakaudella hajautetut energiantutantyksiköt vat yleistyneet haja-asutusalueilla ja Pirkanmaalla n tteutettu useita tuulivimapuistja. Vunna 2040 maakunnan malla tuulivimalla tutetaan energiaa 500 GWh (3% maakunnan energiankulutuksesta). Kärkitimenpiteitä: hajautettu energiantutant ja uusiutuvaan energiaan perustuvat ratkaisut, maaseudun pienet energiantutantyksiköt, maatiljen uudet energiaratkaisut, aluelämpö, energiasuuskunnat ja kylien mat energiahankkeet, tuulivima. Maakunnan lunt ja vesistöt vivat paremmin. Maakunnan mnipulisten lunnnsujelualueiden, kulttuuriympäristöjen ja maisema-alueiden vaaliminen n lisännyt paitsi pirkanmaalaisten virkistysmahdllisuuksia, mutta myös niiden liiketiminnallisen hyödyntämisen mahdllisuuksia. Kärkihankkeita: Saastuneiden maa-alueiden kunnstus, vesistöt, lunt- ja elämysmatkailu. 15

16 Kestävä ja Saavutettava Pirkanmaa : Eheytyvän ja ektehkkaan yhdyskuntarakenteen kehittäminen, asuminen ektehkkuuden ja ympäristöystävällisyyden näkökulmasta. Maakuntakaavituksella n lutu edellytykset tiivistyvälle yhdyskuntarakenteelle sekä ektehkkaalle liikennejärjestelmälle ja asumiselle. Asumisen painpistettä ja ihmisten liikkumista n hjattu vahvjen jukkliikennevyöhykkeiden varteen ja lemassa levaan taajamarakenteeseen. Yksityisen autilun suus liikkumisesta n vähentynyt Kärkitimenpiteitä: hybridiratkaisuihin perustuva jukkliikenne (ratikka, bussi, juna), maakunnallinen lähijunaliikenne, jukkliikenteen terminaalipaikat ja liityntäpysäköinti, rakentamisen ja asumisen hjaus ensisijaisesti lemassa levaan rakenteeseen, kaavituksen hjaus. Maakuntakaava humii riittävällä taslla lunnn eklgiset yhteydet, arvkkaat kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet sekä virkistys- ja sujelualueet. Kärkitimenpiteitä: maakuntakaavan riittävät aluevaraukset ja niiden käyttöä hjaavat kattavat suunnittelumääräykset ja kehittämisperiaateet. Lunnnvarihin ja ympäristön laatuun liittyvä maankäytöllinen muutstavite. Teknisen hulln infrastruktuurin hultvelkaa n nnistuttu leikkaamaan. Älykkään infrastruktuurin piltteja n käynnistetty ja erilaisten materiaalivirtjen hyötykäyttöä tehstettu. Kehittämistyön mustat hevset Maailma muuttuu ympärillämme kiihtyvää vauhtia eikä hirttäytyminen ennalta määriteltyihin kärkiin le tarkituksenmukaista tilanteissa, jissa ennakimamme kehittämisphja murenee alta, Tämän vuksi maakuntastrategialla halutaan mahdllistaa myös uusien avauksien tukeminen. Avauksien n ltava kuitenkin älykkään erikistumisen ja esitettyjen timintamallien uudistamisen mukaisia. Timintatapa n muutsta stava, mikä tarkittaa yksittäisen hankesuritteen sijaan laajempaa timinnallista uudistamista. Maakunnan kehittämisresursseista viidessa (?) varataan ennalta arvaamattmien uusien avauksien ja järjestelmätasisten muutsten stamiselle. 16

ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE!

ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Sivu 98 ROHKEE, MUTTA SOPII SULLE! Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategian lunns Sivu 99 ESIPUHE Pirkanmaan maakuntastrategia tähtää mittaviin, jissakin asiissa järjestelmätasisiin

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040

Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan maakuntastrategia 2040 Pirkanmaan tarina 2040 Miten erikoistuimme älykkäästi? Vuonna 2014 Pirkanmaa oli muutoksen edessä. Asiat olivat vielä periaatteessa varsin hyvin, mutta uhkaavia pilviä

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo:

Lapuan kaupunki. Lapuan kaupungin strategia. Luonnos 29.11.2013. Säännöt ja ohjeet nro. Hyväksytty: Voimaantulo: Lapuan kaupunki Säännöt ja hjeet nr Lapuan kaupungin strategia Lunns 29.11.2013 Hyväksytty: Vimaantul: 29.11.2013 DEMOKRATIA JA OSALLISUUS Otsikk: Osallistuva demkratia - rhkeus, reiluus ja vastuullisuus

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT

VIRIILI KUHMOINEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VIRIILI KUHMOINEN Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten tunnetusti lunnnkauniissa ympäristössä arki ja vapaa-aika sujuvat sekä yhteydet

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö Lausuntpyyntö 18.05.2018 OKM/93/040/2017 Kuntien kulttuuritiminnasta annetun lain uudistaminen Jhdant Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausunta liitteenä levasta muistista

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN

SATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN SATAKUNNAN MAAKUNNALLINEN KULTTUURIFOORUMI 20.11.2018 vt. maakuntajhtaja Ask Ar-Heinilä, Satakuntaliitt Satakuntaliitt aluekehitysviranmaisena vastaa maakunnan aluekehittämisen strategisesta kknaisuudesta.

Lisätiedot

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori

Jyväskylä Suomen INKA cyber-koordinaattori Keski-Sumen IC 2 timialapäivä 16.9.2013 Digitaalinen tulevaisuus Palvelut timimaan Business kasvamaan Jyväskylä Sumen INKA cyber-krdinaattri Veli-Pekka Saarnivaara VPSluti VPSluti/V-P Saarnivaara/www.vpsluti.cm

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

Liikkujan polku -verkosto

Liikkujan polku -verkosto Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat kunnssa Keneltä löytyisi sisältöjä? Yksinäistä

Lisätiedot

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava

Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Helsingin yleiskaava Teemaseminaari 14.1.2013 Sepp Laaks Kaupungistuminen väestönkasvu yleiskaava Miksi Helsingin seutu kasvaa? Kuinka paljn väestöä n tulssa? Vidaank väestökehitystä ennustaa? Pitäisikö

Lisätiedot

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA

DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA 1 (6) Vivi 1110/230/2013 DNA OY:N LAUSUNTO KUSTANNUSSUUNTAUTUNEEN HINNAN MÄÄRITTELYYN SOVELLETTAVASTA MENETELMÄSTÄ SUOMEN TELEVISIOLÄHETYSPALVELUIDEN MARKKINALLA [Liikesalaisuudet merkitty hakasulkein]

Lisätiedot

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle

Euroopan muotoiluinnovaatioaloite - Asiantuntijaryhmän 21 suositusta Euroopan komissiolle Raprtin tiivistelmä Julkaisuvapaa 17.9.2012 Eurpan mutiluinnvaatialite - Asiantuntijaryhmän 21 susitusta Eurpan kmissille Design fr Grwth and Prsperity -raprtin tiivistelmä Kmissin varapuheenjhtaja, yritys-

Lisätiedot

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta.

me-talo konsepti. Kohti myönteistä tulevaisuutta. me-tal knsepti. Khti myönteistä tulevaisuutta. 2 visi. 2050 Sumessa ei le yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nurta painpistealueet. maahanmuuttajanuret mielenterveyden tuki ja palvelut kulutus työllistyminen

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi

Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiointi Vapaan sivistystyön kestävän kehityksen kriteerit ja sertifiinti Kestävä kehitys vapaan sivistystyön petukseen ja arkeen -seminaari Tampere 8.11.2012 Oulu 15.11.2011 Erkka Laininen OKKA-säätiö Perustettu

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

2.2.2015. www.ktay.fi

2.2.2015. www.ktay.fi Ssiaali- ja terveysvalikunta Eduskunta Kuntutuksen timialayhdistyksen lausunt hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ssiaali- ja terveydenhulln järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma

Odotukset ja tavoitteet tutkimuksen tuki- ja innovaatiopalveluille: yliopiston johdon näkökulma Odtukset ja tavitteet tutkimuksen tuki- ja innvaatipalveluille: ylipistn jhdn näkökulma Tutkimuspalvelupäivät 21.8.2014 Ilkka Niemelä Prvsti Aalt-ylipist Tutkimuksen tuki- ja innvaatipalvelut ylipistssa

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

HEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN. Suomen Ratsastajainliitto ry

HEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN. Suomen Ratsastajainliitto ry HEVOSALAN VIESTI EDUSKUNTAVAALEIHIN Sumen Ratsastajainliitt ry Hevsalan vallitsevat trendit Hevnen = kumppani Talliyhteisö auttaa jaksamaan, kknaisvaltainen harrastus Hyvinvintipalvelut nusussa, heisliikunta,

Lisätiedot

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM

Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikokeilu -osahankkeen laajennus Sitra Vuokko Lehtimäki, hankepäällikkö, STM Kärkihanke 1 Palvelut asiakaslähtöisiksi (PASI) Palvelusetelikkeilu -sahankkeen laajennus Sitra 13.10.2017 Vukk Lehtimäki, hankepäällikkö, STM 1 Palvelusetelikkeilujen mahdllisuus laajentua Kärkihankkeen

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Aiesopimuksen liikenneosuus

Aiesopimuksen liikenneosuus Lunns 27.5.2015 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtin välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiespimus 2016 2019 Aiespimuksen liikennesuus Mustalla tekstillä hyödynnettävä aiespimusteksti spimuskaudelta

Lisätiedot

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA

UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA UUSIUTUVA ENERGIA MAANKÄYTÖN NÄKÖKULMASTA HUE HANKE / NASTOLA MIKSI? MITEN? Ilmastnmuuts Tavitteena ilmastnmuutksen hillitseminen, päästöjen alentaminen Energian kulutus EU:n alueella: liikenne 26 %, tellisuus

Lisätiedot

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009]

OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 2012] [Luonnos 18.6.2009] 2009 OULUN SEUDUN MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN AIESOPIMUS [2009 ] [Lunns 18.6.2009] Sisältö 1. Spimuksen taustaa ja tarkitus... 3 2. Spijasapulet... 3 3. Maankäytön ja liikenteen yhteensvittaminen... 4 4.

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014)

Strategisen tutkimuksen neuvoston alustavat, julkista kuulemista varten tuotetut teema-aloitteet (2014) 1 (5) Strategisen tutkimuksen neuvstn alustavat, julkista kuulemista varten tutetut teema-alitteet (2014) Jhdant Maailmassa tapahtuu rajuja mullistuksia, jtka vaikuttavat Sumeen, sumalaisiin ja Sumessa

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätoiminta. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu RESETTI myönteisen käytöksen vahvistamisen ryhmätiminta Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I itsenäinen tait

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu

RESETTI perheluokat. Oppimis ja ohjauskeskus Valteri Piia Ruutu RESETTI perhelukat Oppimis ja hjauskeskus Valteri Piia Ruutu piia.ruutu@valteri.fi 0295335378 RESETTI perhelukat R - rentutus E - empatia S - spimus E - ennakinti T- taitjen harjittelu T tuettu tait I

Lisätiedot

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12

TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 TUKEA LAJILIITTOJEN LASTEN JA NUORTEN URHEILUN KEHITTÄMISTYÖHÖN 2011 12 Lajiliittjen n mahdllista hakea tukea lasten ja nurten urheilun (6-19v) kehittämistyöhön. Nuri Sumi tukee lajiliittjen kehittämistimia

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Rakennemallin etenemisen pääetapit Rakennemallin etenemisen pääetapit 28.4.2009 Mtiiviseminaari, Jyväskylä Rakennemallin etenemisen pääetapit Prsessin kest n. 2 vutta Tärkeää itse strategiaprsessi Kuntien ait situtuminen ja sallistuminen

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiantuotannon toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiantutannn timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIANTUOTANNON TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Energiatehkkuustimenpiteet

Lisätiedot

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018

Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Liikunnallisen elämäntavan valtakunnalliset kehittämisavustukset 2018 Perustiedt: Hakuaika: 31.10.2017 päätös pyritään tekemään maaliskuun alkuun mennessä Haun tarkituksena n tukea Muutsta liikkeellä linjausten,

Lisätiedot

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015

Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustoimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 Yhdessä lapsen parhaaksi järjestöt ja seurakunnat perhekeskustimintaa kehittämässä Seminaari Helsingissä 10/2015 KOOSTE SEMINAARIPÄIVÄN HAVAINNOISTA JA TULOKSISTA Kirjaukset: Tm Tarvainen, tm.tarvainen@ajatustal.fi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut 20.4.2015 SÄLINKÄÄN JA SOUKKION OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSAYLEISKAAVA Osayleiskaava n yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jlla hjataan

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LIIKENNESELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI 4.9.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY LUONNOS Muutslista 4.9.2015 OIK OIK AJOK LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä

FISU (Finnish Sustainable Communities) edelläkävijäkuntien verkoston jäsenyydestä HAKEMUS FISU (Finnish Sustainable Cmmunities) edelläkävijäkuntien verkstn jäsenyydestä Kunta Kunnan tiedt / site Puh. www-sivut hakee FISU-verkstn jäsenyyttä situtuen seuraaviin liitteessä 1 esitettyihin

Lisätiedot

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe

Muurikkalan osayleiskaavan 2. vaihe MIEHIKKÄLÄN KUNTA Muurikkalan sayleiskaavan 2. vaihe arviintisuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 68789-P21395 arviintisuunnitelma I (I) Salmaa Kristina / Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 7 27.01.2016. 7 Asianro 201/10.00.02.01/2016 Kupin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (1) 7 Asianr 201/10.00.02.01/2016 Puijnlaaksn etelärinteen tnttien luvutusehdt Kiinteistöjhtaja Jari Kyllönen Maamaisuuden hallintapalvelujen tukipalvelut Tekninen lautakunta

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille

1. Suomi on kilpailukykyinen toimintaympäristö metsiin perustuville liiketoiminnoille 1. Sumi n kilpailukykyinen timintaympäristö metsiin perustuville liiketiminnille 1.1 Metsäala kasvaa, alan yritykset uudistuvat sekä uusia ja kasvuyrityksiä kehittyy Tavitteet: Mittarit: Lähtötast (2012):

Lisätiedot

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015

Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Arctic Image 1.3.2015 30.12.2017 14.8.2015 Khti Arctic Imagea LIME INNO päättynyt 31.3.2015 VETOVOIMAISUUTTA AV-TUOTANNOILLA 1.4.2015-31.12.2015 ARCTIC IMAGE 1.3.2015-31.12.2017 Vetvimaisuutta AV-tutannilla

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus - Etelä-Savon voimavara

Asukkaiden osallisuus - Etelä-Savon voimavara Asukkaiden sallisuus - Etelä-Savn vimavara Etelä-Savn sallisuushjelma Ohjelmaprsessin esittely Kari Kangaspunta 29.11.2018 Osallisuuden perusta Oikeus suraan vaikuttamiseen: Maakunnan asukkailla ja palvelujen

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS HAAPAVEDEN KAUPUNKI / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2010 1. Mitä suunnitellaan? Haapaveden keskustan sayleiskaavan tarkistus käynnistyi vunna 2000. Kaava

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Liikenne. Esitys [ ]

Liikenne. Esitys [ ] Liikenne Esitys [29.5.2018] Keskeinen sisältö Maakunta hitaa seuraavat liikennetehtävät: liikennejärjestelmän timivuus liikenneturvallisuus tie- ja liikennelt maankäytön yhteistyö sekä timintaympäristöä

Lisätiedot

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN

KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN KAIKKI ALKAA TIEDOSTA TULOKSELLISTA DIGITAALISESTI OHJAAVAA UUSIOKÄYTTÖÄ MAANRAKENTAMISEEN Maapörssi Maapörssi n alittanut nettiphjaisen tiedn välittämisen ylijäämä maa-ainesten kierrätyksen edistämiseksi

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 Haapajärvenkaupunki LIITE A HAAPAJÄRVENKESKUSTANOSAYLEISKAAVA2035 OSALLISTUMISJAARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2011,päivitetty15.11.2011,5.3.2012 Nähtävillä4.7. 31.8.2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Kolmikannan Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.5.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Klmikannan Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 22.5.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja,

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011

Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjakso 2011 Kehittämistehtävän aihe PaKaste - työskentelyjaks 2011 Tekijät : Anja Akujärvi Päivämäärä: 7.9.2011 Sisällysluettel 1. Jhdant 2. Inarin kunnan työskentelyjaksn aihe / sisältö 3. Tavite 4. Tteutus 5. Tulkset

Lisätiedot

KUUMA-seudun lausunto 4. vaihemaakuntakaava -ehdotuksesta

KUUMA-seudun lausunto 4. vaihemaakuntakaava -ehdotuksesta KUUMA-seudun lausunt 4. vaihemaakuntakaava -ehdtuksesta Lauri Puru ja Henrik Helenius KUUMA-jhtkunta 27.1.2016 Taustaa Uudenmaan liitt n pyytänyt KUUMA-seudulta lausunta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan

Lisätiedot

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke)

Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Järviruk energiaksi, vesien tila paremmaksi Phjis-Karjalassa (JÄREÄ-hanke) Kuva Eemil Tlvanen 13.6.2013 Jensuun Tiedepuist, Jensuu Ilna Jensuu Sumen ympäristökeskus, Jensuun timipaikka Järviruk energiaksi,

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Palvelualan yleinen toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Palvelualan yleinen timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys PALVELUALAN YLEINEN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Jhdant Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden

Lisätiedot

Tuottavuusohjelma 2013-2016

Tuottavuusohjelma 2013-2016 Tuttavuushjelma 2013-2016 Tilannekatsaus 25.9.2014 Jrma Penttinen Aikataulu / suunnitelma Suunnitteluvaihe I Nykyisen palvelurakenteen kuvaus (kevät/kesä 2013) Uuden timintamallin kuvaus (syksy 2013) Arviinti

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Etelä-ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Etelä-ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Sumen rakennerahast-hjelma Etelä-ja Länsi-Sumen alueellinen suunnitelma 25.5. 2014 Sisällys 1 Jhdant... 3 2 Etelä- ja Länsi-Sumi Eurppa 2020 strategian tteuttajana...

Lisätiedot

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä

2.1. Miten lapsi oppii? Tutkimalla, kysymällä, toimimalla ja leikkimällä Päiväkti Röllin esipetussuunnitelma 1. Esipetuksen tehtävä ja yleiset tavitteet Esipetuksen tavitteena n edistää lapsen kehitys- ja ppimisedellytyksiä sekä vahvistaa lapsen ssiaalisia taitja ja tervettä

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU PÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO SUOMEN JOURNALISTILIITTO KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 3.6.2016 Paikka Eteläranta 10, Helsinki Läsnä Elina Nissi edustaen VKL:a Ltta

Lisätiedot

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata

Missä ikävaiheissa kuuluu? => varhaiskasvatus, esiopetus sekä perusopetus, toisen asteen koulutus. aikuisten osalta? ei seurata UNICEFIN LAPSIYSTÄVÄLLINEN KUNTA TOIMINTAMALLI LAPPEENRANNAN SUUNNITELMA Rakennuspalikka ja tarkistuslista tämän hetken tilanne kehittämistimi kehittämisestä vastaava tah 1. Lapsen ikeudet tunnetaan Näkyykö

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virjki-Vaalimaa sayleiskaavan muuts ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettel 1 Mikä n sallistumis- ja?... 1 2 Suunnittelualue...

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna

ARD-Technology Oy. Elektroniikan tuotekehitys ideasta ylläpitoon elinkaaripalveluna ARD-Technlgy Oy Elektrniikan tutekehitys ideasta ylläpitn elinkaaripalveluna REFERENSSEJÄ Kne Oyj n maailman jhtava hissien ja liukuprtaiden valmistaja. Esmi Oy n sa kansainvälistä Esmi knsernia ja n edelläkävijä

Lisätiedot

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus

kohde 114, Vuohisaaren syväsataman asemakaavan muutos ja laajennus Savnlinnan kaupunki Khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus, Savnlinnan kaupunki khde 114, Vuhisaaren syväsataman asemakaavan muuts ja laajennus Osallistumis- ja arviintisuunnitelma

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Energiavaltainen teollisuus Elinkeinoelämän Keskusliitto toimenpideohjelma Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista ENEGIATEHOKKUUSspimukset 2017 2025 Energiavaltainen tellisuus Elinkeinelämän Keskusliitt timenpidehjelma Yhteenvet vuden 2017 tulksista 1 Sisällys ENERGIAVALTAINEN TEOLLISUUS ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO

Lisätiedot

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua?

Etunoja lasten, nuorten ja perheiden tukemisessa edellyttää monialaista yhteistyötä ja johtamista. - Mihin se voi kaatua? Etunja lasten, nurten ja perheiden tukemisessa edellyttää mnialaista yhteistyötä ja jhtamista. - Mihin se vi kaatua? FT, ssiaalijhtaja Arja Heikkinen, Oulun kaupunki 29.9.2014 Oulun kaupungin tavitteet

Lisätiedot