JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Sivu 125 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Aika klo 15:00-16:25 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Kaupungintalo Käsitellyt asiat Sivu 125 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Eron myöntäminen toimistopäällikkö Juha Huikurille Keskinäinen Kiinteistö Oy Harpatinharjun purkaminen Lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n varsinainen yhtiökokous Joensuun Pysäköinti Oy:n yhtiökokous Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset Ilmoituksia lähiajan tapahtumista ja tilaisuuksista Joensuun Tilakeskuksen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen päättäminen 23

2 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Läsnä Kauppinen Markku puheenjohtaja Heikura Aino jäsen Heinonen Eila jäsen Järvinen Anni jäsen Paukku Saara jäsen Räty Heino jäsen Räty Marjatta jäsen Tahvanainen Roope jäsen Törmälä Anssi jäsen Wihonen Jussi jäsen Pesonen Matti varajäsen Mäkisalo-Ropponen Merja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pippuri Arto kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mustonen Juha kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Karjalainen Kari Horttanainen Jari kaupunginjohtaja kaupunginsihteeri, pöytäkirjanpitäjä Väänänen Risto talous- ja strategiajohtaja läsnä klo Korhonen Timo tilakeskuksen johtaja läsnä klo Poissa Keskisalo Pentti jäsen Allekirjoitukset Markku Kauppinen puheenjohtaja Jari Horttanainen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Marjatta Räty pöytäkirjan tarkastaja Eila Heinonen pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä konsernihallinnon hallintoyksikössä (Rantakatu 20, Joensuu) alkaen. Pöytäkirjanpitäjä Jari Horttanainen

3 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KH 125 Puheenjohtaja päättää todeta kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Totesi.

4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta KH 126 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää valita pöytäkirjan tarkastajiksi Marjatta Rädyn ja Eila Heinosen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

5 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Eron myöntäminen toimistopäällikkö Juha Huikurille 2993/ /2014 KH 127 Asuntotoimiston toimistopäällikkö Juha Huikuri on toimittanut kaupungille seuraa van päivätyn kirjeen: "Eläkkeelle alkaen Sanon itseni irti toimistopäällikön virasta alkaen eläkkeelle siirtymisen joh dos ta." Joensuun kaupungin hallintosäännön 61 :n 1 momentin mukaan viranhaltijan ir tisa noo tai palvelussuhteen purkaa sekä eron myöntää se, joka valitsee vi ran hal tijan. Hallintosäännön 56 :n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus valitsee ti laa jaryh män yksiköiden johtajien välittömässä alaisuudessa ja johtavassa asemassa ole vat viranhaltijat. Valmistelija: Kansliasihteeri Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää myöntää Juha Huikurille eron asuntotoimiston toimistopäällikön virasta siten, et tä Huikurin palvelussuhteen viimeinen päivä on Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jakelu Juha Huikuri Henkilöstöyksikkö/Palkanlaskenta

6 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Keskinäinen Kiinteistö Oy Harpatinharjun purkaminen KH 128 Kaupunginhallitus käsitteli Keskinäistä Kiinteistö Oy Harpatinharjua ko kouk sessaan (KH ): Kaupunginhallitus päätti , että kaupunki vuokraa Keskinäinen Kiinteistö Oy Harpatinharjun tyhjentyvät tilat ja jatkossa ne annetaan tilakeskuksen hoitoon, jon ka tulee etsiä tiloille vuokraaja tai ostaja. Tilat ovat tällä hetkellä lämmitettynä mut ta tyhjillään. Keskinäinen Kiinteistö Oy Harpatinharjun yhtiökokouksessa hallitusta eväs tet tiin tilaamaan rakennusten kuntoarviot ja arvioimaan kiinteistöjen arvot. Kun to ar vio sekä Realian tekemä arviokirja valmistuivat marraskuussa Kaupunki omistaa yhtiön kokonaan. Rakennukset sijaitsevat n. 3 km Enon taa jamas ta Tuupovaaran suuntaan osoitteessa Harpatintie 70, Eno. Yhtiö on perus tet tu Enon kunnan aikana ja se on muodostettu vanhainkodin ja sen lä hei syydes sä olevista asuinrakennuksista. Rakennuskantaa on osittain peruskorjattu ARA:n avustuksen turvin v. 1997, mutta käyttövesiputkisto ja katto ovat uu si matta. Yhtiötä muodostettaessa rakennukset lienee yliarvostettu ainakin rakennusten si jain ti ja kunto huomioon ottaen. Yhtiön rakennuskanta on seuraava: Rakennus A: - kerrosala 1443 m2, kokonaisala 1883 m2, tilavuus 5750 m3 - rakennusvuosi 1961, peruskorjaus 1997, kivirakennus Rakennus B: - kerrosala 383 m2, kokonaisala 553 m2, tilavuus 2000 m3 - rakennusvuosi 1926, peruskorjaus 1997, puurakennus Rakennus C: - kerrosala 161 m2, kokonaisala 178 m2, tilavuus 720 m3 - rakennusvuosi 1949, viimeisin suuri korjaus 2008, puurakennus Rakennus D: - kerrosala 351 m2, kokonaisala 523 m2, tilavuus 1780 m3 - rakennusvuosi 1939, muutettu asuinkäyttöön 1973, kivirakennus Enon kunnassa kiinteistöyhtiö kuului sosiaalitoimen hallintaan ja kuntaliitoksen yh tey des sä se jäi sosiaali- ja terveystoimelle, joka on vastasi saakka yhtiön vastikkeista ja vuokrauksesta. Tilat jäivät tämän jälkeen tyhjilleen, koska yhtiön tiloissa toiminut sosiaalialan palveluja tarjoava yritys irtisanoi tiloja koskevan vuok ra so pi muk sen päättymään. Tiloissa on aiemmin ollut myös erityisryhmien käyt töön tarkoitettuja asuntoja sekä pienimuotoista tukityöllistämistä. Yhtiön vuosibudjetti on n euroa (vastikkeet + sähkö). Yhtiön osakepääoma on euroa ja sillä on lainaa jäljellä euroa. Keskinäinen Kiinteistö Oy Har pa tin har jun osakepääoma kaupungin taseessa on ,33 euroa

7 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Tiloille ei ole löytynyt vuokralaista ja osakkeet on tarkoituksenmukaista myydä. Mah dol li sen ostajan löytyminen voi olla haastavaa ja myyntihinta jää to den nä köises ti huomattavasti alle kaupungin tasearvon. Tämä tarkoittaa, että mahdollinen tap pio kirjataan kaupungin tulokseen. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus velvoittaa tilakeskuksen myymään Joensuun Enossa osoitteessa Har pa tin tie 70 olevan vuokraoikeuden L1 ja sillä olevat rakennukset. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Jatkokäsittely: Joensuun Tilakeskus on järjestänyt Keskinäinen Kiinteistö Oy Harpatinharjun osak kei den myynnistä kaksi tarjouskierrosta. Ensimmäisen tarjousaika päättyi ja toisen Yhtään ostotarjousta osakkeista ei saatu. Myynnis tä ilmoitettiin, niin paikallisissa kuin valtakunnallisissa julkaisuissa. Joensuun kaupungin tilatyöryhmä päätti kokouksessaan , että käyn niste tään yhtiön purkaminen. Rakennukset tulisivat siten kaupungin suoraan omistuk seen. Jatkossa selvitetään alueen ja rakennusten myynti erillisinä yk sik köi nä ja määräaloina. Valmistelija: tilakeskuksen johtaja Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää että Keskinäinen Kiinteistö Oy Harpatinharju puretaan ja käynnistää yhtiön purkamistoimenpiteet. Yhtiön pur ka utuessa rakennukset siirtyvät suoraan kaupun gin omistukseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen ja talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen olivat ennen päätöksentekoa kokouksessa kuultavana. Jakelu Tilakeskus

8 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Lausunto luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta 2501/ /2014 KH 129 Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto on pyytänyt Joensuun kaupun gil ta ja muilta jakelussa mainituilta 47 kaupungilta tai kunnalta sekä laajalta toi mi ja jou kol ta lausuntoa mennessä luonnoksesta kuntarakennelain muut ta mi ses ta. Kuntarakenneuudistusta ohjaava kuntarakennelaki tuli voimaan Lakiin li sät tiin säännökset kuntien selvitysvelvollisuudesta, selvitysperusteista ja niistä poik kea mi ses ta sekä muutettiin kuntien yhdistymisen taloudellista tukea kos kevia säännöksiä. Lisäksi kielilakia muutettiin eräiltä osin. Hallituksen syksyllä 2013 päättämän rakennepoliittisen ohjelman mukaan alueke hi tyk sen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan jär jes tä misen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perus tus lain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa val tio neu vos ton toimivaltaa kuntarakennelain 4 d :n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhte näi sel lä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennealueella. Valtionneuvoston toi mival lan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmis tön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kie lellis ten oikeuksien toteutuminen varmistetaan. Rakennepoliittisen ohjelman linjauksen perusteella on valmisteltu luonnos hal lituk sen esitykseksi kuntarakennelain muuttamisesta. Valtiovarainministeriö pyytää jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa oheisesta luon nok ses ta yleisesti sekä erityisesti lausumaan seuraavista kysymyksistä: - kaupunkiseutuperusteista - menettelystä - valtionneuvoston päätösvallan rajoista - vaikutusarvioinnista Valmistelija: kaupunginsihteeri Kaupunginjohtajan täydennetty päätösehdotus: Kaupunginhallitus toteaa, että lausunnon valmistelussa ei ole huomioitu julkaistun valtakunnallisen sote-ratkaisun vaikutuksia. Kaupunginhallitus päättää todeta lausuntonaan valtiovarainministeriölle seu raavaa: Yleistä Joensuun kaupunki on viimeisen vuosikymmenen aikana toteuttanut kaksi kunta lii tos ta. Ensimmäisessä liitosvaiheessa Joensuun kaupunkiin liittyivät vuoden 2005 alusta Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran kunnat ja toisessa vaiheessa lukien Enon ja Pyhäselän kunnat. Molemmat liitoshankkeet käyn nis tyi-

9 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus vät liittyneiden kuntien aloitteesta. Taustalla oli sekä toiminnallis-taloudellisia et tä yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyviä kysymyksiä. Joensuun seudulla on myös kehitetty laajasti seudullista yhteistyötä. Joensuun kau pun ki ja Kontiolahden kunta muodostivat alkaen sosiaali- ja terveys pal ve lui den yhteistoiminta-alueen, johon liittyi alkaen myös Ou tokum mun kaupunki. Yhteistoiminta-alue on rakennettu kuuluvaksi Joensuun kau pun gin organisaatioon. Merkittäviä seudullisia/alueellisia yhteistyömuotoja ovat myös Joensuun Seudun elinkeinojen kehittämisyhtiö JOSEK Oy, Pohjois-Kar ja lan Pelastuslaitos (Joensuun kaupungin liikelaitos), Joensuun seu tu kirjas to, Joensuun seudun oikeusvaikutteinen yleiskaava, alueellinen ym pä ris tö tervey den huol to, Joensuun seudun jätehuoltoyhtiö, seudullinen kansalaisopisto, Joen suun Työterveys -liikelaitos, hankintatoimi, perhekeskus, Pohjois-Karjalan Tie to tek niik ka kes kus Oy, seudullinen maaseutuhallinto (Liperi isäntäkuntana) ja kym me niä muita yhteistyömuotoja. Pääsääntöisesti isäntäkuntana toimii Joensuun kaupunki ja mukana on joko kaikki seudun kunnat tai muutamat niistä ja mo net yhteistyömuodot ovat myös maakunnallisia. Eräissä asioissa yhteistyö on jär jes tet ty osakeyhtiö- tai Joensuun kaupungin liikelaitos muotoisesti. Voidaankin todeta, että seudullista yhteistyötä ei voida enää merkittävästi lisätä tai sillä ei ole saavutettavissa merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Riski nä on laaja sopimusviidakko ja yhteistyömuotojen raskas ja kankea hal lin tomal li (esim. sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue). Toisaalta on edel leen matkaa suunnittelusta toteuttamiseen, esimerkiksi seudullinen yleiskaa va konkretisoituu vastaa asemakaavoina ja toteutettavana rakentamisena. Edellä kuvattu toimintarakenne voi näyttäytyä kuntalaisen silmissä sekavana tai ai na kin on vaikeasti hahmotettavissa mitä asioita mikin taho hoitaa ja mihin kun ta lai sel la on suorat vaikutusmahdollisuudet tai mitkä ovat oikeat vai kut tamis ka na vat. Demokratian toteutuminen on tässä toimintamallissa myös epä selvä, vastuut eivät kohdennu tai avaudu selkeästi ja läpinäkyvästi.päätösvaltaa liukuu jopa ohi kuntien valtuustojen. Voidaan myös pohtia kuntalaisen oi keus turvaan mahdollisesti liittyviä ongelmia. Joensuussa on edelleen tehty myös kuntaliitosselvityksiä. Outokummun kaupun ki esitti v Joensuun kaupungille kuntaliitosselvitystä, johon myö hemmäs sä prosessissa tulivat valtiovarainministeriön päätöksellä myös Kon tio lahden ja Polvijärven kunnat ja valtuustonsa hyväksymänä myös Liperin kunta. Tällä viiden kunnan alueella tehtiin vuonna 2013 ministeriön päätöksen mukaisesti eri tyi nen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo esitti viiden kunnan kun ta lii tos ta, joka esitys kuitenkin tammikuussa 2014 tuli hyväksytyksi vain Joen suun kaupunginvaltuustossa. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta esite tään valtioneuvoston toimivaltaa päättää kuntien yhdistymisestä viime kä dessä vastoin kuntien tahtoa laajennettavaksi. Toimivallan laajentaminen koskisi ainoas taan laissa säädettävät kaupunkiperusteet täyttäviä kuntia.laki tulisi kos kemaan siten myös Joensuun seutua. Joensuun kaupungissa tapahtuneet kuntaliitokset ovat tähän saakka pe rus tuneet vapaaehtoisuuteen. Joensuun kaupunginvaltuusto on eri vaiheissa kun tara ken teen kehittämisestä antamissaan lausunnoissa todennut, että kun ta lii tos-

10 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus ten tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Tavoite kilpailukyvyn ja elin voi mai suuden vahvistamiseksi sekä yhdyskuntarakenteen hallinnan (maankäytön, asu misen ja liikenteen) edistämiseksi niillä kaupunkiseuduilla, jotka ovat asukkaiden työs sä käyn nin, asioinnin sekä palveluiden käytön kannalta toiminnallisesti yh tene väi siä on kannatettava. Talouden kiristyessä on pyrittävä luomaan rakenteet, joil la parhaiten turvataan kuntalaisten tasapuoliset palvelut eri palvelualueilla. Tar kas te lu on oltava riittävän kaukana tulevaisuudessa ja pyrittävä tekemään vält tä mät tö mät ratkaisut ennakoidusti myös kuntatalouden kannalta. Esi tyk sessä kuntarakennelain muutoksesta on tuotu esille runsaasti tilastotietoa alueiden ke hi tyk ses tä. Kaupunkiseutuperusteet Hallituksen esityksessä toimivallan laajentaminen koskisi ainoastaan laissa sääde tyt kaupunkiseutuperusteet täyttäviä kuntia. Ministeriö voisi asettaa erityisen kun ta ja ko sel vi tyk sen, jos kunta täyttää neljä seuraavista kau pun ki seu tu pe rusteis ta eli työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti-, lähitaajama-, asuntomarkkinaja alueen taloudellisen erityisperusteen. Selvitysten rajaaminen koskemaan kuntia, jotka muodostavat kaupunkiseutuperusteiden perusteella yhtenäisen alueen on perusteltu. Määritellyt perusteet ovat selkeitä. Joensuun seudulla perusteet kos ki si vat kolmea kuntaa (Joensuu, Kontiolahti, Liperi). Valtioneuvoston päätösvallan rajat ja menettelytavat Joensuun kaupunki katsoo mm. seudun kokemuksiin perustuen, että parhaiten kun ta ra ken teen muutosta koskeviin ratkaisuihin päästään kuntien va paa eh toisin toimin. Seudullisen yhteistyön kehittämiseen viitaten voidaan arvioida, että käy tän nös sä yhteistoiminta on monilla alueilla jo edennyt pitkälle ja saa vu tet tavan luottamuksen ja yhteisen tekemisen kautta on mahdollista jossain vaiheessa myös päästä kuntarakenteen tiivistämiseen. Yhteistyön hallinnollinen mo ni mutkai suus ja demokratiaan liittyvät haasteet ovat osaltaan vauhdittamassa ke hitys tä. Poikkeustapauksia varten voidaan perusteltuna pitää määritellä myös val tio vallan keinot, joilla alueen elinvoiman, kuntatalouden ja kuntalaisten palvelujen tur vaa mi sek si kuntien yhdistymisestä voidaan päättää, mikäli kunnat eivät ky kene/ha lua ko. päätöksiä tehdä. Valtioneuvoston toimivalta on lakiluonnoksessa määritelty riittävän selkeästi. Eri tyi sen kuntajakoselvityksen sisällöllisenä haasteena on arvioida, onko ainoa kei no esillä oleviin yhdyskuntarakenteen, talouden, palvelutuotannon ja de mokra tian ongelmiin kuntaliitos. Valtioneuvoston päätösvallan edellytyksenä olevan kunnallisen kan san ää nestyk sen avulla saadaan selville alueen asukkaiden kokonaismielipide. Joensuun kau pun ki yhtyy Eduskunnan perustusvaliokunnan lausuntoon, jossa korostetaan kun ta ra ken tei den muuttamisen valtiovallan toimin olevan mahdollista painavin syin ja muutokset tulee olla kokonaisuutena perusteltu. Laki on määriteltyjen kri tee rien kautta rajannut alueet koskemaan vain kaikkein tiiveimpiä kau pun kiseu tu jen ydinalueita. Vaikuttavuusarviointi

11 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Hallituksen esityksessä on esitetty yleinen kuvaus vaikutuksista sekä tarkemmin ta lou del li sia vaikutuksia, ympäristövaikutuksia sekä vaikutuksia maankäytön, asu mi sen ja liikenteen suunnitteluun ja toteutukseen sekä vaikutuksia vi ranomais ten toimintaan ja muita yhteiskunnallisia vaikutuksia. Esityksen tavoitteena on luoda edellytykset maankäytön, asumisen ja liikenteen suun nit te lul le alueella, joka on asukkaiden asioinnin, työssäkäynnin sekä pal velu jen käytön kannalta yhtenäinen toiminnallinen kaupunkiseutu.tärkeimmät vai ku tuk set katsotaan liittyvän yhdyskuntarakenteen toimivuuden pa ran ta miseen. Muutokset ovat pitkälti riippuvia kuntien päätöksistä, joten vaikutukset näh dään tulevaisuudessa, kuten esityksessä todetaan. Joensuun seudun yhteen kas va nut kaupunkirakenne vahvistaa kuitenkin käsitystä, jonka mukaan mer kittä vät kin vaikutukset em. asioihin ovat mahdollisia. Väestörakenteessa tapahtuu myös Joensuun seudulla erittäin merkittävä muutos. Jotta kuntatalous sopeutuisi muutokseen on välttämätöntä luoda uusia malle ja palvelutuotantoon ja palvelujen järjestämiseen. Tiiviillä kaupunkiseudulla pal ve lu tuo tan to on nähtävä kokonaisuutena, jonka toteuttamisen vastuu on olta va riittävän laaja. Kuntien yhdistyessä onkin muodostamistavasta riippumatta ky sy mys uudesta kunnasta, jonka kehittämistä ja palvelutuotantoa koskevat asia ratkaistaan siinä yhteisössä uusi kokonaisuus huomioiden. Epä tar koi tuk senmu kai siin ratkaisuihin ei tulevaisuudessa ole varaa. Yhdistymisavustukset ja mahdollisten valtionosuuksien vähennysten kom pensoin ti ovat perusteltuja korvaamaan liitosprosessista aiheutuvia kustannuksia ja me ne tyk siä ja ovat osaltaan antamassa potkua yhteiselle kehittämiselle. Edellä mai ni tut asiat eivät kuitenkaan ole riittäviä vaan tarvitaan myös resursseja yh disty neen kunnan vahvuuksien ripeään hyödyntämiseen. Taloudelliset vaikutukset kuntaliitoksessa näkyvät pitemmällä aikavälillä ja osaltaan riippuvat kuntien päätöksistä, kuten esityksessä todetaankin. Muu tos ti lantees sa ja mielellään jo ennen sitä on tehtävä talouden kannalta tarpeelliset ratkai sut. Hankalin on tilanne, jossa liittyvien kuntien talous on ajautunut krii si tasol le ennen liitosta. Silloin ratkaisuissa ollaan jo myöhässä. Joensuun kaupunki esit tää (yhtyen Kuopion kaupunginhallituksen asiassa antamaan lausuntoon), et tä mainittujen kuntarakenneuudistusten yhteyteen valmisteltaisiin mo ni alainen kuntien ja valtion muutostukipaketti, jossa edistetään laadittujen kas vus sopi mus ten yhteydessä määriteltyjen kehittämiskohteiden toteuttamista osana kun ta ra ken ne uu dis tus ta. Henkilöstön kannalta edessä olevat vuodet fuusioratkaisuille ovat parhaat mahdol li set eläköitymisten määrän ollessa hyvin suuri. Tulevaisuudessa on haas teena onnistunut rekrytointi ja toimintaprosessien ja johtamisen kehittäminen. Esimies ten merkitys prosessien vetäjänä on suuri ja muutostilanteessa korostuu yhteis työ henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Ympäristövaikutusten ja maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelun osalta Joen suus sa on valmistuneen seudullisen yleiskaavan ja jo toimivien seu dul listen/alu eel lis ten yhteistyömuotojen kautta hyvät mahdollisuudet toteutukseen ja ar vioin tiin.

12 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Vaikutuksia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen on esityksessä perusteltu oikean suun tai ses ti. Pohjois-Karjalan kunnat ovat mukana maakunnallisessa yhtiössä Poh jois-kar jalan Tietotekniikkakeskus Oy:ssä, jonka avulla tietohallintojärjestelmät on pitkälti yh den mu kais tet tu ja käsityksemme mukaan pystytty hillitsemään tie to hal lin tokus tan nus ten kasvua. Mahdollisten kuntaliitosten osalta tietohallinto ei Joensuun seudulla olekaan erityinen ongelma. Sähköisten palvelujen määrää tullaan tu le vai suu des sa merkittävästi lisäämään ja tietotekniikkaa hyödyntämään palve lu tuo tan nos sa monella tavalla. Vaikutuksia kunnalliseen demokratiaan on erittäin tärkeää pohtia. Mo ni mut kainen kuntien välinen yhteistoiminta on demokratian toteuttamisen kannalta haas teel lis ta ja voi etäännyttää kuntalaisia päättäjistä. Poliittinen vastuu ei ole riit tä vän selkeä. Kuntaliitosten yhteydessä on välttämätöntä miettiä edustuksellisen demokratian toimivuutta ja malleja sekä kuntalaisten suorien osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen kehittämistä, kuten Joensuun seudun kuntaliitosselvityksessä onkin tehty. Kuntaliitosselvityksissä on tehtävä kullakin alueella riittävän laaja vaikutusten arviointi alueen lähtökohtiin ja olosuhteisiin perustuen. Päätös: Keskustelun aikana Aino Heikura esitti asian jättämistä viikoksi pöydälle. Esitystä kannattivat Anssi Törmälä ja Marjatta Räty. Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian jättämistä pöydälle äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 6 JAA -ääntä ( Pesonen, Heinonen, Räty H, Järvinen, Tahvanainen, Wihonen) ja 5 EI -ääntä (Kauppinen, Heikura, Paukku, Törmälä ja Räty M). Kaupunginhallitus päätti siten jatkaa asian käsittelyä. Asiasta käydyn keskustelun aikana Markku Kauppinen esitti päätösehdotuksessa esitettyä lausuntoa muutettavaksi seuraavasti: - lausunnon kohdasta yleistä 3. ja 4. kappale poistetaan - kohdan yleistä viimeisestä kappaleesta poistetaan lause "Tavoite kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi jne" poistetaan - saman kohdan seuraava lause muutetaan muotoon: "Talouden kiristyessä on pyrittävä luomaan sellaiset kunta- tai yhteistoimintarakenteet, joilla parhaiten turvataan kuntalaisten tasapuoliset palvelut eri palvelualueilla". - kohdan "Valtioneuvoston päätösvallan rajat ja menettelytavat toinen kappale muutetaan muotoon: "Laissa voidaan määritellä myös ne valtiovallan keinot, joilla alueen elinvoiman, kuntatalouden ja kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi kuntien yhdistymistä voidaan edistää." - saman kohdan viimeinen kappale poistetaan Aino Heikura kannatti Kauppisen esitystä.

13 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Puheenjohtajan esityksestä päätettiin suorittaa asiassa kättennostoäänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginjohtajan päätösehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Markku Kauppisen esitystä äänestävät EI. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 8 JAA -ääntä ( Pesonen, Heinonen, Räty H, Järvinen, Tahvanainen, Wihonen, Paukku, Törmälä) ja 3 EI -ääntä (Kauppinen, Heikura ja Räty M). Kaupunginhallitus päätti siten äänestyksen tuloksena hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen. Merkittiin pöytäkirjaan Marjatta Rädyn eriävä mielipide. Liitteet Liite 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntarakennelain muuttamisesta (luonnos ) Liite 2 Lausuntopyyntö luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta Jakelu Valtiovarainministeriö

14 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous / /2014 KH 130 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään kello 13 alkaen PTTK:n koulutusluokassa osoitteessa Torikatu 34, Joen suu. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen määräämät asiat: tilinpäätöksen vah vis ta mi nen, tuloksen käyttämisestä päättäminen, vastuuvapauden myön tämi nen toimitusjohtajalle ja hallitukselle, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palk kiois ta päättäminen sekä hallituksen jäsenten/varajäsenten ja ti lin tar kas tajien valinta. Yhtiön liikevaihto tilikaudella 2013 oli noin 21,668 milj. euroa (edellisenä vuonna 20,794 milj. euroa). Tilikauden liikevoitto oli ,01 euroa ( edellisenä vuonna ,77 euroa) ja voitto ,21 euroa (edellisenä vuonna ,26 euroa). Yhtiön oma pääoma oli yhtenä ,58 euroa (edellisenä vuonna ,16 eu roa). Yhtiöllä oli vierasta pääomaa yhteensä noin 6,323 milj. euroa (edellisenä vuon na 8,131 milj. euroa). Taseen loppusumma oli 6,812 milj euroa (edellisenä vuon na 8,417 milj. euroa) Liikevoittoprosentti oli 1,54 (1,12) ja oman pääoman tuotto 47,86 % (80,79 %). Oma va rai suus as te oli 7,19 % (3,41 %). Hallitus esittää, että tilikauden 2013 voitto ,21 euroa kirjataan ko ko naisuu des saan voitto-/tappiotilille ja osinkoa ei jaeta. Yhtiön hallituksessa ovat toimineet: Varsinainen jäsen Risto Väänänen (pj.) Esko Lehto Pentti Keskisalo Urho Mäenpää Risto Lantto Eija Hämäläinen Hannu Raninen varajäsen Satu Huikuri Asko Saatsi Anssi Törmälä Ilkka Pirskanen Antti Turunen Matti Kontiainen Helena Kaasinen Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin edustajan Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n yh tiöko kouk seen ja antaa hänelle tarvittavat toimiohjeet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

15 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus nimesi yhtiökokousedustajaksi Mikko Kärkkäisen tai määräämänsä. Kaupunginhallitus evästi valitsemaan yhtiön hallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi Risto Väänäsen tilalle Anu Näätäsen. Muilta osin evästettiin valitsemaan Joensuun osalta entiset jäsenet ja varajäsenet. Anssi Törmälä ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn (yhtiön hallituksen varajäsen). Liitteet Liite 3 Kokouskutsu Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Liite 4 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n tasekirja Liite 5 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n tilintarkastuskertomus v Liite 6 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:n yhtiöjärjestys Jakelu Yhtiökokousedustaja

16 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n varsinainen yhtiökokous / /2014 KH 131 Josek Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään klo Joensuun Tiedepuistossa Josekin neuvotteluhuoneessa. Yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen määräämät asiat: vuoden 2013 tilinpäätös, vastuuvapaus, hallituksen jäsenten palkkiot, talousarvio ja hallituksen jäsenten valinta. Yhtiön liikevaihto tilikaudella oli ,48 euroa ( ,31 euroa v. 2012). Tuloslaskelma osoittaa voittoa 4 735,67 euroa (3 485,68 euroa v. 2012). Yhtiöllä ei ole pitkäaikaista vierasta pääomaa. Yhtiölle on sen toiminnan aikana kertynyt voittoa yhteensä ,19 euroa, joten sen taloudellinen tilanne on vakaa. Yhtiön palveluksessa oli 26 henkilöä, joista 15 henkilöä oli vakinaisia ja 11 määräaikaisia. Josek Oy:n osakkaita ovat Joensuun (omistusosuus 57,7 %) ja Outokummun (6,7 %) kaupungit sekä Ilomantsin (5,7 %), Juuan (5,2 %), Kontiolahden (10,3 %), Liperin (9,9 %) ja Polvijärven kunnat (4,5 %). Osakassopimuksen mukaan yhtiön toiminta-ajatuksena on yhteistyötä kehittämällä vahvistaa ja monipuolistaa elinkeinorakennetta, kehittää seudun kilpailukykyä ja parantaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kansainvälistyvässä ympäristössä. Vuosi 2013 oli yhtiön 12. kokonainen operatiivinen toimintavuosi. Yhtiön päätoiminnot ovat vastuu seudun elinkeinotoimesta, yritysneuvonta, seudun markkinointi sekä toimialakehitys ja rahoitus. Yhtiön omistajakuntien lukumäärä on seitsemän, joiden yhteinen asukasmäärä oli vuoden 2013 lopussa Alueella on n yritysten toimipaikkaa. Josek Oy:n yritysneuvonnan asiakasmäärä oli 1611 (1428 v. 2012) sisältäen Uusyrityskeskukselta ostetun palvelun asiakkaat. Tästä omistajanvaihdosneuvonnassa oli 250 asiakasta (196 v. 2012). Toimintavuonna jatkettiin JOSEK Oy:n edellisvuosina käynnistyneitä kehittämishankkeita. Lisäksi käynnitettiin muutama uusi hanke, kuten esimerkiksi investointien houkutteluun, erään suuren yrityksen alihankintaverkoston tuotantoprosessien kehittämiseen sekä Joensuun lentokentän toimintaedellytysten selvittämiseen liittyen. Pääpaino markkinoinnissa oli vuoden 2013 aikana invstointimarkkinoinnoinnissa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa tehdyssä rekrytointimarkkinoinissa. Toimintavuoden aikana Josek Oy rahoitti yhteensä 60 kehittämishanketta. Yhtiö investoi hankkeisiin kuntarahaa toimintavuoden aikana yhteensä noin 1,2 milj. euroa. Kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus elinkeino-ohjelman toteutusvuosina kohosi toimintavuoden lopulla yhteensä yli 40 miljoonaan euroon, josta JOSEKin kuntarahoituksen osuus oli noin 11 %.

17 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kehittämishankkeet painottuivat elinkeino-ohjelman mukaisille painopistealoille eli tuotannollisten toimialojen kehittämiseen, metsäteknologiaan ja bioenergiaan, hyvinvointisektorille, matkailuun ja luoviin aloihin, Venäjän kauppaan, yritysten kansainvälistymiseen (kohteena erityisesti Kiina), investointien houkutteluun, kauppaan ja palveluliiketoimintaan, T&K&I -painopisteeseen sekä erilaisiin toimintaympäristöhankkeisiin. Toimintavuoden aikana jatkettiin vuonna 2012 keväällä päättyneen TEM:n koordinoiman koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) pohjalta käynnistettyä Joensuun seudun kilpailukylyohjeman toteutusta. Ohjelman kautta rahoitettiin em. 60 kehittämishankkeesta 7 ns. kertakorvaushanketta. Vuoden aikana JOSEK Oy hallinnoi itse hyvinvointialan HYMY hanketta, Lisää potkua Venäjän kauppaan hanketta, Cities by the water new opportunities for business development -hanketta (ENPI), Kaivannaisalan strategian toteutuksen aktivointi hanketta,ampumahiihdon MM-kilpailujen 2015 kisajärjestelyjen valmisteluhanketta, KOKO:n jatkoksi valmisteltua Joensuun seudun kilpailukykyohjelma hanketta, KAUPAKS hanketta sekä Ilomantsin CHP-laitoksen ja pellettitehtaan uusi aikakausi henketta, Itä-Suomen elokuvakomissio EFFC osaksi seudullista kehittämisyhtiötä -hanketta, Place for Growth - Joensuu Region -hanketta, Joensuu Region korttipromo Petroskoissa -hanketta, Achieving Excellence in Lean Production Processes (AExPrio) -hanketta sekä Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämisuunnitelma -hanketta. Lisäksi JOSEK oli mukana osatoteuttajana seuraavissa muiden organisaatioiden hallinnoimissa hankkeissa: Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen uusiutumisohjelma (Joensuun Tiedepuisto Oy), Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelma / Investointien houkutteluosio (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto), kansainvälinen MASON (Kreikka) ja piha- ja ympäristörakentaminen liiketoiminnaksi (Kainuun Etu Oy), FinChi GEP Green Economy Platform (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto) ja Karelia Geopark (Itä-Suomen yliopisto). Merkittävimmät muissa organisaatioissa meneillään olevat tai vuoden lopussa päättyneet hankkeet olivat Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoima hautomotoiminta, Osaamiskeskusohjelma, pelialan yrityshautomo ja investoinnit, Aasia Gateway sekä fotoniikka-alan kehittäminen, Itä-Suomen yliopiston hallinnoima mm. itäsuomalaisten pk-yritysten markkinointiosaamisen kehittäminen, biojalostusliiketoiminnan kehittäminen, palveluliiketoiminnan kehittäminen, julkisten hankintojen strateginen osaaminen sekä fotoniikan sovellutusten ja kaupallistamisen professuuri. Karelia Ammattikorkeakoulu valmisteli ja käynnisti useita ns. kertakorvausprojekteja. Pohjois-Karjalan Yrittäjillä jatkui hallittuihin yrittäjäpolvenvaihdoksiin keskittyvä hanke ja Karelia Expertillä käynnistyi ampumahiihdon 2014 MC ja 2015 MM -kisojen markkinointiin keskittyvä hanke sekä GTK:lla kaivosaluieden malminetsintäkonsepteihin ja teknologiaan keskittyvä hanke. Yhtiön hallituksen jäseninä toimivat Kari Karjalainen puheenjohtajana, varajäsen Eila Heinonen, Sari Voutilainen, varajäsen Heidi Tanskanen, Anja Nylund, varajäsen Jarmo Perälä, Jaakko Hirvonen varapuheenjohtajana, varajäsen Hannu Antikainen, Kai Iiskola, varajäsen Jonna Moilanen,

18 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Sari Pottonen, varajäsen Kati Männynsalo, Juha Kosonen, varajäsen Marianne Kuusjärvi. Osakassopimuksessa todetaan yhtiön hallituksesta seuraavaa: Yhtiön toimintaa johtaa hallitus, jossa on viidestä seitsemään (5-7) jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksessa tulee olla edustettuna yritys- ja elinkeinoelämän sekä Joensuun seudun kehittämisalojen ja kunnallishallinnon asiantuntemus. Hallitus valitsee toimikaudekseen keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi valitaan Joensuun kaupungin ehdottama henkilö. Valmistelija: kaupunginlakimies Kaupunginjohtajan sijaisen päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä edustajan JOSEK Oy:n yhtiökokoukseen ja antaa hänellä tarvittavat toimiohjeet. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi yhtiökokousedustajaks Saara Paukun ja evästi valitsemaan yhtiön hallitukseen entiset jäsenet multa osin, mutta Marianne Kuusjärven tilalle varajäseneksi esitetään Heli Hjälm. Kaupunginjohtaja ja Eila Heinonen eivät esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn (hallituksen jäsenyys). Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta heti kokouksessa. Liitteet Liite 7 Kokouskutsu Joensuun seudun kehittämisyhtiö Josek Oy:n varsinainen yhtiökokous Liite 8 Josek Oy:n tasekirja v Liite 9 Josek Oy:n tilintarkastuskertomus v Liite 10 Josek Oy:n toimintakertomus v Jakelu Yhtiökokousedustaja

19 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Joensuun Pysäköinti Oy:n yhtiökokous / /2014 KH 132 Joensuun Pysäköinti Oy:n yhtiökokous pidetään torstaina klo 9.30 alkaen Opiskelija Asunnot Oy Ellin toimitiloissa, Merimiehenkatu 30, huone 8, II kerros. Yhtiökokouksessa käsitellään mm. tilinpäätös käsittäen toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen sekä tilintarkastuskertomuksen ja valitaan hallituksen jäsenet ja varajäsenet (5+2). Yhtiön osakas- ja osakeluettelo on kokousasiakirjoissa liitteenä. Joensuun kaupunki omistaa yhtiöstä 79,55 %. Yhtiön toimialana on pysäköintipaikkojen aikaansaamiseksi omistaa ja hallita pysäköintilaitoksia ja myydä tai vuokrata pysäköintipaikkoja. Yhtiöllä on hallinnassaan kolme maantasossa olevaa pysäköintialuetta sekä kaksi pysäköintitaloa. Joensuun rautatieaseman autopaikoitusalueen autopaikat (74 kpl) on vuokrattu yhtiölle. Keskustan maantasopaikkoja on yhteensä 293 autopaikkaa ja pysäköintitaloissa yhteensä 816 autopaikkaa. Joensuun kaupungin maksulliset kadunvarsipaikat 495 kpl ovat olleet vuokrattuna yhtiölle. Kenttämiehentien autopaikoitusalueella pysäköintipaikkoja on 232 kpl. Lisäksi yhtiöllä on autopaikkoja Marjalassa. Hallitukseen ovat kuuluneen alkaen puheenjohtajana Hannu Huikuri, varapuheenjohtajana Ari Tielinen sekä muina varsinaisina jäseninä Tony Kuntsi ja Marja Simola sekä varajäseninä Sinikka Hälli ja Markus Kytölä. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut isännöitsijä Pertti Dahl. Yhtiön liikevaihto vuonna 2013 oli ,70 ja tilikauden voitto ,95. Taseen loppusumma on ,05. Yhtiöllä ei ole pitkäaikaista vierasta pääomaa. Taloudellisesti vuosi oli hyvä ja yhtiön pysäköintitoiminnan tulokehitys on kasvanut suotuisasti. Pysäköintitalojen käyttöasteet ovat kasvussa. Uusia autopaikkasopimuksia ei ole kuluneen vuoden aikana tehty. Joensuun Tiedepuisto Oy lunasti sopimuksen mukaisesti 50 kpl rasitepaikkoja. Hallitus esittää, että tilikauden kirjanpidollinen voitto ,95 siirretään sijoitetun vapaan pääoman rahastoon ja että yhtiöjärjestyksen mukaista osinkoa ei jaeta. Valmistelija: kaupunginsihteeri

20 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää nimetä kaupungin edustajan Joensuun Pysäköinti Oy:n yhtiökokoukseen ja antaa hänelle tarvittavat toimintaohjeet. Päätös: Asia jätettiin yksimielisesti viikoksi pöydälle. Liitteet Liite 11 Joensuun Pysäköinti Oy:n kokouskutsu varsinaiseen yhtiökokoukseen Liite 12 Joensuun Pysäköinti Oy:n osakas- ja osakeluettelo Liite 13 Joensuun Pysäköinti Oy:n talousarvio 2014 Liite 14 Joensuun Pysäköinti Oy:n tasekirja Liite 15 Joensuun Pysäköinti Oy:n yhtiöjärjestys Jakelu Yhtiökokousedustaja

21 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset KH 133 Seuraavat pöytäkirjat ja viranhaltijapäätökset on ilmoitettu kau pun gin hal li tuksel le: Pöytäkirjat: Joensuun Tilakeskus-liikelaitoksen johtokunta Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitoksen johtokunta Vapaa-aikalautakunta Viranhaltijapäätökset: Kaupunginjohtaja Kaupunginsihteeri , Talous- ja strategiajohtaja Tilakeskuksen johtaja , , 33 Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedokseen, eikä oteta kuntalain 51 :n nojalla kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

22 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Ilmoituksia lähiajan tapahtumista ja tilaisuuksista KH 134 Tilaisuudet 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelurakennelinjauksia käsittelevä työkokous torstaina klo Joensuussa Original Sokos Hotel Kimmelin Sirkkala-salissa. Tilaisuuteen kutsutaan kunnanjohtajien ja sote-johtajien lisäksi 1-2 luottamushenkilöä. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus merkitsee edellä mainitut tilaisuudet tiedokseen ja päättää edustajista. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus nimesi luottamushenkilöedustajiksi tilaisuuteen Juha Mustosen ja Eila Heinosen. Jakelu Hallintoyksikkö

23 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Joensuun Tilakeskuksen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen päättäminen KH 135 Joensuun Tilakeskus ja Senaatti kiinteistöt ovat neuvotelleet vuok ra so pi muksel la Senaatti-kiinteistöjen kaupungilta vuokraamien hätäkeskuksen tiloja koskevan vuokrasopimuksen päättämisestä. Hätäkeskuslaitoksen uudelleen organisoinnista johtuen ko. tilat eivät enää ole hä tä kes kuk sen käytössä. Neuvotteluissa on päädytty ratkaisuun, jonka mukaan vuokrasopimus päättyy Vuokralainen maksaa vuokranantajalle (Joensuun kaupungin Ti la keskus) hyvityksenä vuokrasopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä eu roa (alv 0%). Korvaus maksetaan laskun mukaisesti vuokranantajan tilille mennessä. Muut vuokrasopimuksen päättämistä koskeva ehdot ilmenevät liitteenä ole vasta sopimusluonnoksesta. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä vuokrasopimuksen päättämistä koskevan sopimusluonnoksen ja antaa valtuudet tilakeskuksen johtajalle sopimuksen allekirjoittamiseen. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tilakeskuksen johtaja Timo Korhonen ja talous- ja strategiajohtaja Risto Väänänen olivat ennen päätöksentekoa kokouksessa kuultavana. Asia käsiteltiin kokouksessa :n 126 jälkeen. Liitteet Liite 16 Joensuun Tilakeskuksen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen päättäminen

24 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Kaupunginhallitus Kokouspäivämäärä Pykälät OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät , 129, 133 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät 127, 128, , 134, 135 Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköposti: Joensuun kaupunginhallitus Käyntiosoite: Rantakatu 20, JOENSUU Postiosoite: PL 59, JOENSUU Telefaksi: (013) Sähköposti: kirjaamo@jns.fi Pykälät 127, 128, , 134 Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava Joensuun kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset oikaisuvaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan oikaisua miltä kohdin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla oikaisua vaaditaan

25 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ Oikaisuvaatimuskirjelmä on oikaisuvaatimuksen tekijän, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuskirjelmän laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi oikaisuvaatimusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin oikaisuvaatimuksen on oltava perillä viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen oikaisuvaatimusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Jos oikaisuvaatimus on toimitettu telefaksina tai sähköpostilla, alkuperäinen oikaisuvaatimus on toimitettava viipymättä oikaisuvaatimusviranomaiselle. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, käyntiosoite, postiosoite, telefaksi ja sähköpostiosoite: KUOPION HALLINTO-OIKEUS Käyntiosoite: Puijonkatu 29 A, 2.krs, KUOPIO Postiosoite: PL 1744, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telefaksi: Sähköposti: Valitusaika 30 päivää, jollei pykälän kohdalla muuta ilmene. Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite: Pykälät: Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun päätöstä koskeva pöytäkirjaote on lähetetty hänelle kirjeellä. Mikäli tiedoksianto on toimitettu saantitodistusta vastaan tai luovuttamalla asiakirjat asianosaiselle, asianosaisen katsotaan saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä, joka osoitetaan valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta

26 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 10/ postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valituskirjelmä on valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituskirjelmän laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä ja todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla voi valitusasiakirjat lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuullaan myös telefaksina tai sähköpostiviestinä. Tällöin valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava (jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle): Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 90 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.