SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 4 / Lapsen tarpeet keskiöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 4 / 2011. Lapsen tarpeet keskiöön"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 4 / 2011 Lapsen tarpeet keskiöön

2 Pääkirjoitus Ledare LAPSENI ON OTETTU HUOSTAAN MITT BARN HAR OMHÄNDERTAGITS LAPSEN HUOSTAANOTTO koskettaa lapsen lisäksi monia ihmisiä, monin eri tavoin. Julkisuudessa käydyn keskustelun kautta huostaanotosta jää usein mielikuva sosiaalityön tai yksittäisen työntekijän mielivaltaisesta toiminnasta. Sosiaalityön ensisijainen tehtävä on huostaanoton avulla saattaa lapsi turvaan ja järjestää lapselle virikkeitä antava kasvuympäristö, turvata tasapainoinen ja monipuolinen kasvu ja kehitys. Tehtävä ei ole helppo, koska kaiken juridisen päätöksenteon lisäksi on huolehdittava lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta, lapsen tarpeita vastaavan sijaishuoltopaikan valinnasta, vanhempien kuntoutuksesta sekä lapselle läheisten ihmisten kartoituksesta. Näistä vähäisimmälle huomiolle useimmiten jäävät lapsen vanhempien tunteiden huomioiminen ja kuntoutus. Jotta huostaanotolla saavutettaisiin lapsen etu, tulisi kaikkia prosessin osa-alueita hoitaa hyvin ja eri osapuolten tuskaa helpottaen. Huostaanotto on traumaattinen kokemus lapselle, mutta myös vanhemmille ja muille läheisille. Se on raskas ja tunteita järkyttävä myös sosiaalityöntekijöille ja usein myös uusi sijaisperhe tai laitoksen työntekijät joutuvat vahvaan tunneprosessiin. Huostaanoton vaikeutta lisäävät mahdollinen vanhempien vastustus ja siihen liittyvät raskaat oikeudenkäyntiprosessit. Ensiarvoisen tärkeää onkin turvata sosiaalityölle ja sijaishuoltopaikoille riittävät resurssit ja vanhempien kanssa yhteistyöhön perehtyneet työntekijät varmistamaan sitä, että kaikki osapuolet saadaan toimimaan lapsen parhaaksi. Hyvä yhteistyö eri osapuolten välillä helpottaa lapsen asettumista uuteen sijaishuoltopaikkaan ja mahdollistaa tapaamiset sekä turvaa lapsen yhteydenpidon vanhempiin ja läheisiin. Vanhemmat kokevat huostaanotossa tuntoja, jotka voidaan jakaa neljään vaiheeseen. Alussa koetaan järkytys. Toisessa vaiheessa vastustetaan. Kolmantena tulee epätoivo ja viimeisenä vaiheena sopeutuminen. Vanhemmat kokevat usein häpeää, itseinhoa, alemmuudentuntoa, hylätyksi tulemista, kasvojen menetystä ja loukatuksi tulemista. Vanhemmat huomioiva, heidän merkitystään lapselle korostava, heitä kunnioittava sekä arvostava kohtaaminen antaa eväitä positiivisen yhteistyön synnyttämiselle. Parhaimmillaan hyvä yhteistyö antaa mahdollisuuden vanhempien kuntoutukseen ja edesauttaa lastensuojelulain tavoitetta sijoittaa lapsi takaisin kotiin. Muita arvostavan työotteen lisäksi tarvitaan myös jämäkkyyttä ja selkeät tavoitteet sille, miten vanhempien odotetaan toimivan lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö lapsen biologisten vanhempien ja läheisten kanssa on ollut ja tulee olemaan keskeinen osa myös SOS-lapsikylätyötä. Yhteistyön rooli vain vahvistuu ja korostuu, kun yhtenä tavoitteenamme ja työmallina on kuntouttaa lapsi ja vanhemmat uudelleen yhteiseen kotiin. Haluan jälleen kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia kumppaneitamme ja toimintamme tukijoita. Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2012! Jari Ketola toiminnanjohtaja NÄR ETT BARN omhändertas berörs inte bara barnet självt utan även många andra, och på många sätt. Den offentliga diskussionen om omhändertagande ger ofta en bild av att socialvården eller enskilda socialarbetare handlar godtyckligt. Socialvårdens främsta uppgift vid omhändertagande är att ge barnet trygghet, erbjuda en uppväxtmiljö rik på impulser och trygga en stabil och mångsidig uppväxt och utveckling. Uppgiften är inte lätt. Förutom alla juridiska beslut måste man se till att barnets individuella behov uppmärksammas, att barnet får en plats utanför hemmet som motsvarar dess behov, att föräldrarna får rehabilitering och att man kartlägger den krets som står barnet nära. Minst uppmärksamhet ägnar man vanligen föräldrarnas rehabilitering och känslor. För att ett omhändertagande ska gynna barnet borde alla delområden i processen skötas väl så att alla parters lidande lindras. Ett omhändertagande är en traumatisk upplevelse för ett barn, men också för föräldrar och andra närstående. Det är en tung och upprörande upplevelse också för socialarbetare och även den nya fosterfamiljen eller den omhändertagande anstaltens anställda utsätts för en stark känsloprocess. Föräldrarnas eventuella motstånd med tillhörande tunga rättsprocesser ökar svårigheterna vid omhändertagande. Därför är det också av främsta vikt att garantera att socialvården och de omhändertagande instanserna har tillräckliga resurser och att de anställda, som har erfarenhet av samarbete med föräldrar, ser till att alla parter förmås samarbeta för barnets bästa. Ett gott samarbete mellan berörda parter underlättar placeringen av barnet i ny fosterhemsmiljö, möjliggör besök och tryggar barnets kontakter med föräldrar och andra närstående. Föräldrar som berörs av ett omhändertagande genomgår en känsloprocess som kan indelas i fyra faser. Den första är chock. Sedan kommer motstånd. Det tredje skedet kännetecknas av förtvivlan och sist kommer anpassning. Föräldrarna upplever ofta skam, självförakt, mindervärdighet, att de blir övergivna, förlorar ansiktet och känner sig sårade. Genom att beakta föräldrarna, poängtera deras betydelse för barnet och bemöta dem med högaktning och respekt bäddar man för ett positivt samarbete. I bästa fall ger samarbetet föräldrarna möjligheter till rehabilitering och främjar barnskyddslagens målsättning att senare placera barnet i eget hem igen. Förutom arbetsmetoder som bygger på respekt krävs det också bestämdhet och tydliga målsättningar för vad man väntar sig att föräldrarna ska göra för att trygga barnets välfärd. Samarbete med barnens biologiska föräldrar och andra närstående har alltid varit och kommer alltid att förbli en central del också av SOSbarnbyarbetet. Vikten av samarbete stärks och accentueras då en målsättning och arbetsmodell är att rehabilitera barn och föräldrar så att de på nytt kan få ett gemensamt hem. Återigen vill jag tacka våra samarbetsparter och alla som stött oss under det gångna året. Jag önskar er alla en fridfull juletid och ett gott nytt år Jari Ketola versamhetsledare SISÄLTÖ Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Meritullintori 3, HELSINKI puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh. (09) Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva George Burba/Photos.com Paino Forssa Print ISSN Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Päätoimittajalta...7 Kylillä kerrotaan...8 Uutisia maailmalta...12 Tukeminen SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

3 Asiaa SIJAISHUOLTOPAIKAN VALINTA EI AINA PERUSTU LAPSEN TARPEISIIN Vaasassa vietettiin valtakunnallisia sijaishuollon päiviä Sijaishuollonpäiville osallistui tänä vuonna yli 700 alan ammatti laista. Päivät tarjosivat runsaasti mielenkiintoisia luentoja. Seuraavassa on otteita päivillä käsitellyistä aiheista. Anna-Liisa Koisti-Auer esittelemässä SOS- Lapsikylän toimintaa sijaishuollon päivillä Vaasassa. Nykyisin kodin ulkopuolelle sijoitettavista lapsista vain noin kolmasosa sijoitetaan perhe hoitoon. LASTENSUOJELULAIN mukaan lapsen tarpeiden tulee ohjata sijaishuollon paikan valintaa. Usein valin nas - sa vaikuttavat kuitenkin monet muut kuin lapsesta lähtevät syyt. Lapsi sijoitetaan yhä Suomessa useimmiten laitoshoitoon, vaikka jo ensi vuonna lasten ja nuorten ensisijainen sijoituspaikka pitää olla perhehoidossa jo lastensuojelulainkin mukaan. Sijaishuoltopaikan valinnan kriteereitä esitteli ohjelmajohtaja Hanna Heinonen Lastensuojelun Keskusliitosta teettämänsä selvityksen pohjalta. Selvityksen mukaan vain noin puolet lasten sijoituspaikkojen valinnoista on perustunut selkeästi lasten ja nuorten tarpeisiin. Sen sijaan valintojen takana painoivat usein biologisten vanhempien toiveet tai kuntien pyrkimykset käyttää ensisijaisesti kunnan omia laitoksia. Myös sijaishuoltopaikan sijainti oli yksi lapsen tarpeet ohittava valintaperuste. Lasten ja nuorten tarpeita ei ole tarpeeksi selvitetty sijaishuoltopaikkaa valittaessa. Nykyisin kodin ulkopuolelle sijoitettavista lapsista vain noin kolmasosa sijoitetaan perhehoitoon. Laitoshoitoa suositaan perhehoidon sijaan syistä, jotka eivät saisi estää sijaisperheeseen sijoittamista. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet, koulunkäyntiongelmat tai uhmakkuus, muistuttaa Hanna Heinonen. Selvitys osoitti myös, että sijaisvanhemmat eivät saa riittävästi tukea työssään. Sijaisvanhemmat saavat kyllä tukea sijoitukseen valmistautumisen yhteydessä, mutta sijoituksen toteuduttua sijaisperhe jää omaan varaansa, vaikka joutuu usein järjestämään sijoitettuina oleville lapsille tavanomaisten lapsiperheiden palveluiden lisäksi monenlaisia erityispalveluita ja taistelemaan lasten tarvitseman tuen puolesta. Toimiva sijaishuolto edellyttää kumppanuuksia, joita ei saa jättää sijaishuollon toimijoiden vastuulle, painottaa Heinonen. TEKSTI JA KUVA: AIJA RIKALA Mitä tutkimus kertoo lastensuojelun kipukohdista? LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLON päivien osanottajat saivat pureskeltavakseen annoksen eri tutkimuksista koottua tietoa.tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Kansaneläkelaitokselta tarkasteli lastensuojelun kipukohtia tutkimuksien näkökulmasta. Tulokulmakseen hän nimesi oman erityisalueensa, köyhyys ja syrjäytyminen. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Suomessa noussut vuosina huomattavasti muita pohjoismaita enemmän. Syitä voivat olla suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, taloudellinen eriarvoistuminen, alkoholipolitiikan muuttuminen, lasten mielenterveysongelmien lisääntyminen, kuntien taloustilanteen muutokset ja kenties myös muutokset sosiaalityössä. Tutkimus osoittaa yhteyden päihdeongelmien lisääntymisen, mutta myös lastensuojelun resurssien lisäyksen ja huostaanottojen määrän lisääntymisen välille. Elinolosuhteiden ohella siis myös lastensuojelutyön aktiivisuus vaikuttaa. Selkeimmät sijoittamiseen johtavat riskitekijät ovat yksinhuoltajuus ja äidin vakavat mielenterveysongelmat. Äitien taustalla on enemmän merkitystä kuin isien. Pienillä lapsilla vanhempien tausta vaikuttaa enemmän kuin teini-ikäisillä. Yhteiskuntaluokalla ja asuinpaikalla on suuri vaikutus myös. Kiinnostava yksityiskohta oli sijoituksen vaikutus vanhempiin: työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen yleistyy sijoitusprosessin aikana. Samoin jäi mieleen, että käytöshäiriöisten poikien myöhemmän elämän ongelmat voivat johtua myös katkonaisista sijoituksista. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sijoitukset eivät ole hyödyllisiä ns. harmaalla alueella eli silloin kun sijoituspäätös ei ole selkeä, vaan jakaa mielipiteitä. Ilmaan jäi kysymys, onko tulos käyttökelpoinen myös meillä Suomessa. Sijoitetut lapset ovat myös jo alun perin heikommassa asemassa kuin muut, minkä takia päätelmien teko on vaikeaa. Sijoitusten vähentämiseen antoi tanskalaistutkimus kolme yksinkertaista vihjettä: enemmän avohuollon tukitoimia, vähemmän oppilaita koululuokkiin ja enemmän vapaa-ajan aktiviteetteja lapsille. Johtopäätöksiksi kiteytyi luennon päätteeksi kolme teesiä: kaikki eivät hyödy sijoituksista, sijoituksia on vähennettävä ja tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä, yhteiskuntapolitiikkaa. TEKSTI: JUKKA KOTKAVUORI 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

4 Asiaa Päätoimittajalta KUMPPANUUDELLA LAPSET RAHAN VARJOSTA KESKIÖÖN Lastensuojelussa joudutaan tekemään vaikeita ratkaisuja, jotka vaikuttavat lapsen koko loppuelämään. Kun sijoittajakunnat ja palvelujen tarjoajat pohtivat lapsen sijoitusta, ainoa oikea lähtökohta on miettiä, mikä on lapselle parasta. Lapsi on otettava päätöksenteossa keskiöön todettiin sijaishuollon päivillä. PERHEHOITO ASETETAAN uuden lastensuojelulain mukaan ensisijaiseksi. Siinä ei aseteta perhe- ja laitoshoitoa vastakkain eikä kyse ole palveluiden paremmuudesta, vaan arvovalinnasta. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus asua perheessä, koska perhe on useimmiten paras paikka lapselle sekä myös nuorelle, muistuttaa sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen Kotkasta. Lastenkoteja tarvitaan edelleen, Miltä sijaisvanhemmuus tuntuu? Syksyllä sijaisvanhemmuutta on käsitelty monissa eri yhteyksissä. Sijaisvanhemmuuden ja sijoitetun lapsen tuntoihin on mahdollisuus tutustua myös Mia Halmeen ohjaaman elokuvan Ikuisesti sinun sekä Anna-Leena Härkösen romaanin Onnen tunti kautta. Molemmissa kuvataan koskettavalla tavalla sijaisvanhempien ja sijoitettujen lasten elämää ja tunneskaaloja, joita he käyvät läpi. Seuraavassa esittelyt teoksista. MIA HALMEEN ELOKUVA: IKUISESTI SINUN Ikuisesti sinun kertoo huostaan otettujen lasten, heidän biologisten vanhempiensa ja sijaisvanhempiensa kautta rakkaudesta ja kiintymyksestä. Elokuva kuvaa lapsen ja biologisen vanhemman välistä vahvaa, näkymätöntä sidettä. Vanhemmat ikävöivät lapsiaan, vaikka eivät pystyisikään heistä huolehtimaan. Lapset rakastavat vanhempiaan ehdoitta ja kaipaavat näiden tukea ja mutta niiden rooli muuttuu vaativan hoidon yksiköiden suuntaan. Kilpailutus ja väärin perustein tehdyn sijoituksen hinta Onko lapsi keskiössä, kun palveluita kilpailutetaan, kysyy lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer SOS- Lapsikylästä. Lastensuojelupalveluja ei voi kilpailuttaa kuten tavaroita. Kilpailutuksella tavoitellaan kustannustehokkuutta, mutta toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu. Edullisinta on aina sijoittaa lapsi oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan eli lapsikeskeisyys on myös taloudellisinta. Kilpailuttaminen vie myös paljon aikaa, joka on kaikki pois lasten hoitamiseen liittyvästä työstä, muistuttaa Anna- Liisa Koisti-Auer. Kiire on vihollinen ja lapsi tarvitsee aikaa Työntekijöiden kiire, asenne tai osaamattomuus voi syrjäyttää lapsen keskiöstä. Lastensuojelulaitoksessa tai missä tahansa sijaishuoltopaikassa voidaan kyllä pitää hyvää huolta siitä, että ulkoisesti asiat ovat kunnossa lapset saavat hyvää ruokaa, puhtautta ja turvaa, mutta saavatko hyväksyntää. Sijaisvanhemmat yrittävät hoitaa yksinäisyyttä ja paikata läheisyyden puutetta oman jaksamisensa äärirajoilla. Elokuva kattaa koko sijaishuollon kaaren seuraamalla kolmea eri tarinaa. Pieni lapsi tuodaan vastaanottokotiin, nuori tyttö elää teini-ikäisen arkea sijaisperheessä pitäen myös yhteyttä vankilassa olevaan isäänsä ja viisi vuotta sijaisperheessä asuneille sisaruksille valmistellaan muuttoa takaisin biologisen äidin luo. Mia Halmeen ohjaama ajankohtainen ja koskettava dokumenttielokuva Ikuisesti sinun saa ensi-iltansa elokuvateattereissa ANNA-LEENA HÄRKÖNEN, ONNEN TUNTI (Otava 2011) Sijaisvanhempien on annettava sielunsa, vähempi ei riitä. lapset riittävästi aikuisen läsnäoloa, kuuntelijaa, lohduttajaa, aikuista, joka auttaa lasta ymmärtämään mitä hänen elämässään on tapahtunut ja miksi. Sosiaalityöntekijälläkin on oltava mahdollisuus kohdata lapsi myös kahden kesken. Tärkeänä haasteena sijaishuol lossa on ottaa lapsen omat vanhemmat mukaan kumppaneiksi. Perhetyö kuntouttaa parhaimmillaan koko perheen, muistuttaa aluejohtaja Sanni Niskala Nuorten Ystävistä. Perheistä löytyvä hyvä on osattava ottaa käyttöön. Kun lapsen vanhemmat vastustavat sijoitusta, he voivat mitätöidä kokonaan lapsen kuntoutumisen, koska lapsi on solidaarinen vanhemmilleen. Joskus lasta on jopa suojeltava vanhemmiltaan. Sanni Niskala painottaakin sallivien rakenteiden luomista kumppanuuteen vanhempien kanssa. Lapsi saadaan hyvän keskiöön, kun sosiaalityöntekijällä on riittävästi aikaa perehtyä lapsen ja tämän perheen tilanteeseen, kunnat ja järjestöt jakavat hyviä käytäntöjä ilman kilpailuhenkeä ja kaikki osapuolet toimivat mahdollisimman rehellisessä ja avoimessa vuorovaikutuksessa lapsen hyväksi. Isoja ongelmia ei ratkaista yksin. TEKSTI: AIJA RIKALA Tuulan, hänen kymmenvuotiaan poikansa Roopen ja uuden miehensä Harrin elämä on onnellista ja huoletonta. Tuula vain ei voi saada enää lapsia, ja mielessä alkaa itää ajatus sijaislapsesta. Harria hanke epäilyttää, ja Tuulan ystävätärkin puuttuu asiaan: Mitä aukkoa sä yrität itsessäsi tukkia? Asiat alkavat edetä vauh - dilla, kun Tuula ja Harri kuulevat mahdollisista sijaislapsista. Sisarukset Luke ja Venni, 8 ja 5, asuvat kriisiperhekodissa, koska vanhemmat eivät pysty huolehtimaan heistä. Äkkiä kaikilla on mielipide Tuulan ja Harrin ratkaisusta, jopa itsekeskeisellä anopillakin. Tunteet lyövät laidasta laitaan, mutta mitkä ovat oikeat sanat? Anna-Leena Härkönen näyttää erehtymättömän tarkasti ensikosketuksen, hauraan siteen joka alkaa rakentua perheen ja sijaislasten välille, hukassa olevien biologisten vanhempien epätoivon. SOS-Lapsikylä viettää ensi vuonna 50-vuotisjuhlaa SUOMEN SOS-LAPSIKYLÄ valmistautuu ensi vuoden 50-vuotisjuhlaan. Tarkoituksemme on kautta vuoden kiinnittää erityistä huomiota apua tarvitseviin lapsiin ja nostaa esiin viisikymmenvuotista lastensuojelutoimintaamme julkaisujen, tapahtumien ja kampanjoiden yhteydessä. Loppuvuodesta avaamme Tampereella kaksi ensimmäistä SOS-Lapsikylän korttelikotia huostaan otetuille lapsille. Toinen kodeista on nykyisten yrityskumppaneidemme rahoittama ja tarkoitus on löytää lisää kumppaneita ja tukijoita, jotta saamme alueelle kaikkiaan noin 6 7 kotia. Suuri toiveemme on, että juhlavuosi auttaa kiinnittämään huomiota lastensuojelun tarpeeseen ja yleensä lasten vaikeaan tilanteeseen Suomessa. Vaikka Suomi on sotien jälkeen ponnistellut itsensä maailman vauraimpien maiden joukkoon, moni lapsi on jäänyt vaille taloudellista tai henkistä hyvinvointia pahimmassa tapauksessa molempia. Lasten kehitystä vaurioittavat olosuhteet ovat kasvattaneet huostaanottojen ja avohuollon tarvetta vuosi vuodelta. Yksin asiaa ei voi hoitaa valtiovalta eikä sosiaalitoimi, vaan lapset tarvitsevat meidän kaikkien tukea ja huomiota. Apu voi olla taloudellista tai ammatillista tukea, jolla pystytään auttamaan lapsia, joilla on erityisiä tarpeita. Se on myös lapsen, oman tai vieraan, kunnioitta vaa kohtaamista ar jes sa. Toi votta vas t i Sinäkin löydät oman tapasi auttaa lapsia. Aija Rikala päätoimittaja 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

5 Kylillä kerrotaan ITSE VALITSEN TOISEN TIEN Sabine oli noin kuusivuotias, kun hänet otettiin huostaan. Hänet tultiin hakemaan koulusta kesken koulupäivän. Pienelle Sabinelle tilanne oli hämmentävä, kun hän ei tiennyt, minne oli menossa ja miksi. Jonkin ajan kuluttua Sabine palasi vielä puoleksi vuodeksi takaisin kotiin, minkä jälkeen hänet otettiin pysyvämmin huostaan vanhempien alkoholismin takia. ALUKSI SABINE asui lastenkodeissa, mutta noin kymmenvuotiaana hän muutti Tapiolan SOS-lapsikylään sijaisperheeseen, jossa lapsikylä-äidin kanssa asui kaksi poikaa ja yksi tyttö. Aloilleen asettuminen uuteen kotiin oli alkuun hyvin hankalaa. Sabine vaihtoi jatkuvasti huoneensa järjestystä ja oli koko ajan ikään kuin lähtövalmiudessa ja valmiina taas muuttamaan. Vaikeinta Sabinelle oli, kun hän yhtäkkiä joutuikin jakamaan huomion kolmen muun lapsen kanssa, sillä kotona hän oli tottunut olemaan ainoa lapsi, koska sisarukset eivät asuneet saman katon alla. Tilanne aiheutti paljon ristiriitoja, sillä huostaan otetuilla lapsilla on jo valmiiksi tarve saada tavallista enemmän huomiota. Lopulta Sabine kuitenkin sai rauhan ja uskon, että lapsikylä on nyt pysyvä asuinpaikka. Tämä loi uutta turvaa ja tunteen, että elämä voi olla myös pysyvää. Teini-ikäisenä Sabinelle alkoi kuitenkin tulla ongelmia. Menneisyys alkoi purkautua, ja hänestä tuli vihainen jopa aggressiivinen nuori, jota ei koulu kiinnostanut. Tällöin hänelle ehdotettiin muuttoa Vaajakoskella sijaitsevaan SOS-nuorisokotiin, jossa oli tiukemmat rajat. Vaajakoskella Sabine suoritti peruskoulun loppuun ja kävi myös ammattikoulun pukuompelijalinjan, sillä hän oli aina loistanut kädentaitoa vaativissa asioissa. Vaajakoskella Sabine muutti nuorisokodista tukiperheasuntoon. Tukiperheen äitiin samoin kuin lapsikylä-äitiin Sabinella on edelleen läheiset välit. Sabinen mukaan juuri lapsikylä-äiti on ollut se ihminen, joka on tarjonnut hänelle äidillistä välittämistä. Lapsikylässä asuessaan Sabine oli päässyt kotiin vain muutamaksi tunniksi tai yhdeksi päiväksi kerrallaan, mutta nuorisokodissa mahdollistui pidempi kotivierailu. Kotilomalla maailma kuitenkin aukeni ja Sabine näki, mitä oikea arki kotona on. Lopulta Sabine ymmärsi, vastoin äidin vakuutteluja, että hänen paikkansa ei ole kotona eikä huostaanottoa ollut tehty ilman syytä. Äidin puhe olikin ollut vain kauniita sanoja. Tämän tajuaminen tuntui nuoresta musertavalta. Sabine oli varautunut olemaan vierailulla viikon, mutta lähti jo toisen päivän jälkeen, koska ei jaksanut katsella kotona vallinnutta tilannetta. Sabine ymmärsi, että hän voisi käydä tapaamassa äitiään, mutta hän ei haluaisi takaisin kotiin asumaan. Toki taustalla oli aina pieni, hatara toive, että asiat kotona kuitenkin muuttuisivat. Kahden perheen lapsikyläperheen ja biologisen perheen - yhdistäminen oli haastavaa koko huostaanoton ajan. Sabinen äiti oli hyvin voimakas persoona, joka ei koskaan hyväksynyt sijoitusta. Hän haki huostaanoton purkua joka vuosi aina siihen saakka, kunnes Sabine täytti 18 ja huostaanotto päättyi. Äiti ei myöskään antanut Sabinen kutsua lapsikylää kodiksi tai lapsikylä-äitiä äidiksi, vaan suuttui jos tällainen lipsahdus sattui. Sabine olisi toivonut lupaa saada elää ja ettei hänen olisi aina tarvinnut varoa sanomisiaan. Jokavuotinen huostaanoton purku -prosessi oli myös hänelle raskasta. Vaikeinta Sabinen mukaan Lapsikylä antoi rauhan ja turvallisuuden tunteen, joita Sabine tarvitsi kasvuun ja kehitykseen. onkin ollut suhde omiin vanhempiin, kun vanhemmat eivät antaneet lupaa asettua aloilleen ja elää rauhassa ei oikein tiennyt missä saa olla ja missä pitäisi olla. Myös Sabinen oma äiti oli asunut lastenkodissa. Sabine onkin itse miettinyt, onko hän tarpeeksi vahva ja hyvä - osaako hän pitää tarpeeksi hyvää huolta mahdollisista omista lapsista, kun huostaanotto on omassa suvussa jo useamman sukupolven juttu. Lapsikyläaikaansa Sabine muistelee hyvillä mielin. Lapsikylä oli ensimmäinen paikka hänen elämässään, jossa hän asui pidempään kuin puoli vuotta. Lapsikylä antoi rauhan ja turvallisuuden tunteen, joita hän tarvitsi kasvuun ja kehitykseen. Lapsikylän kautta Sabine on saanut tukea myös huostaanoton päättymisen jälkeen mm. asumiseen ja opintoihin. SOS- Lapsikylä tukee lapsia löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan. Lapsikylän kautta Sabinekin löysi rakkaan harrastuksen: ratsastuksen. Hevosten kanssa puuhastelu auttoi unohtamaan ikävät asiat ja ratsastajana kehittyminen toi myös paljon onnistumisen kokemuksia. Harrastuksesta on tulossa Sabinelle nyt myös työ, sillä hän opiskelee parhaillaan ratsastuksenopettajaksi. Aikuistunut Sabine kokee löytäneensä paikkansa maailmassa. Asiat ovat hyvin ja hän suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän aikoo suorittaa hevosalan koulutuksen loppuun ja toivoo työllistyvänsä sen jälkeen. Sabine on nähnyt ympärillään onnettomiakin tarinoita, mutta hän itse on päättänyt, ettei lähde sille polulle. Kun on nähnyt millaista se arki on, ei halua sellaista elämää itselleen, vaan voi itse valita toisen tien ei ole pakko mennä sinne, minne omat vanhemmat menivät. TEKSTI JA KUVA: ELINA PITKÄRANTA 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

6 Kylillä kerrotaan PALLO YHÄ JALASSA Jalkapallo on ollut osa SOS-lapsikylien arkea ja juhlaa jo useiden vuosien ajan. Kesän lopulla koettiin taas useita mukavia hetkiä futiksen parissa. SOS-LAPSIKYLÄN leirikeskuk ses sa Oravanpesällä järjestetyssä jalkapalloturnauksessa oli erityisen yh - teisöllinen tunnelma. Joukkueissa yli tettiin toimipisterajoja ja päätösottelussa lapset tyrmäsivät aikuiset joukkovoimallaan. FairPlay-palkinto meni ansaitusti Vihannin ja nuorisokodin yhdistetylle joukkueelle. Eikä sarjataulukkoa taaskaan julkistettu. Suomen jalkapallomaajoukkue kutsui jälleen lapsikyläläisiä mukaan harjoituksiinsa. Mukava oli seuraavana päivänä koulussa kertoa, että treenattiin eilen Teemu Pukin kanssa. Ja Olympiastadionilla kannustettiin jälleen ystäviämme EM-karsintaotteluissa. Uusi maajoukkuevalmentaja Mixu Paatelainen muisteli 13 vuoden takaista pelaajavierailuaan Tapiolan SOS-lapsikylässä. Hän jatkaa mielellään uudessa roolissaan edeltäjiensä luomaa lapsikyläyhteistyön perinnettä. TEKSTI: JUKKA KOTKAVUORI KUVAT: HANNA PIIROINEN 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

7 Kylillä kerrotaan Uutisia maailmalta JOKA PÄIVÄ MUMMOLAAN TAMMIKUUSSA 2011 aloitin Lapin kylässä vanhempana pari vuotta tyhjänä olleessa Törölä-kodissa. Toukokuussa muutin Törölään myös oman irtaimistoni. Irtaimistoon kuuluu sänky, joka on enemmän kuin sänky se on mummoni ja pappani sänky ja olen syntynyt siinä. Tätä sänkyä en voinut tietenkään viedä varastoon, vaan toin sen alakertamme takkahuoneeseen. Puolittain vahingossa sängyn ympärille lähti kertymään mummola: kehto, keinutuoli, vanha kirjahylly kirjoineen, lapinpuku, poron länkiä, tuohivirsuja ja kuparipannuja... Takkahuoneen ilme pehmeni räsymatoilla ja tekstiileillä. Iltaisin menemme mummolaan ja sytytämme kynttilät. Toinen lapsista menee mummon sänkyyn ja toinen kehtoon ja minä lukijan paikalle keinutuoliin. Nyt ovat luvussa Anni Swanin sadut. Se lapsista, joka kuuntelee sadun sängyltä, pääsee syliini viimeiseksi viideksi minuutiksi. Ne ovat hiljaiset minuutit: valo sammutetaan ja jäädään kynttilän valoon, ollaan ihan hiljaa viisi minuuttia. Poikkeuksetta aika venyy ja venyy ja etenkään kehdossa olija ei haluaisi YLI 100-VUOTIAAN Haapaniemen Nuorisoseuran toiminta oli hiipunut siinä määrin, että aktiivit päättivät lopettaa toiminnan. He päättivät samalla ohjata seuran jäljelle jääneet varat yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Seura jakoi kaikkiaan euroa lähteä sänkyyn nukkumaan vaan keinuttaa itseään kehdossa. Lasten paikat vaihtuvat illoittain. Mukavaa, tosi mukavaa meillä on mummolassa, mutta en tiennyt kuinka paljon se todella merkitsee ainakin yhdelle lapsistamme. Hän oli kertonut muillekin mummolasta ja mainitsi siitä minulle. Poika oli kertonut, että hän on nauttinut tunnelmasta, hiljaisuudesta, hämärästä kynttilän valosta, sylistä...pojan mukaan mummola on parasta mitä hänen elämässään on nyt. MAISA PEIPPO Haapaniemen Nuoriso seura lahjoitti euroa SOS-Lapsikylän nuorisokodille kotiseutunsa lasten, nuorten ja asukkaiden hyvinvointiin sekä virkistykseen. Rahaa saivat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Vaajakoskella sijaitsevat SOS-Lapsikylän nuorisokoti sekä invaliditoimintaa harjoittava Validia-talo. Nuorisokodin saama euron lahjoitus on tarkoitus käyttää opintojaan päättäville nuorille jaettaviin stipendeihin tulevien vuosien aikana. Ensimmäinen stipendinjako mahdollistunee jo joulukuussa, kun kaksi nuorta saa päättötodistuksen kotitalousoppilaitoksesta. AIMEEN PERHE SAI UUDEN MAHDOLLISUUDEN HANKALASSA elämäntilanteessa ollut beniniläinen Aimee päätti, että on aika saattaa elämä jälleen kuntoon. Hän sai apua paikallisen SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmasta (Family Strengthening Programme), jonka avulla hän sai mm. raken nettua kunnollisen talon. TÄNÄÄN AIMEE on itsenäinen nainen, jolla on projekteja ja unelmia. Hän on ylpeä voidessaan kertoa tarinansa, eikä häpeile kertoa vaikeistakaan elämänvaiheista. Hankalat elinolot Aimee pääsi SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelman piiriin vuonna 2006, sen jälkeen kun hänen miehensä oli menehtynyt traagisesti. Hän huomasi olevansa yhtäkkiä omillaan vastuussa perheensä asioista, mm. kolmen lapsensa ruokahuollosta, koulutuksesta ja terveydenhoidosta. Tilanne paheni entisestään, kun hänen miehensä perhe tuli ja vei talosta kaiken mahdollisen menehtyneelle aviomiehelle kuuluneen omaisuuden. Aimeen oli tällöin pakko lähteä perheen talosta Dassaan, missä hänellä oli asunto. Muutto kasvatti perheen kuluja, sillä maksettavaksi tuli myös kuukausittainen vuokra. Sen jälkeen Aimeen tilanne huonontui entisestään ja hänen lapsensa joutuivat ensimmäisinä kärsimään vaikeista elinolosuhteista. Vaikutus näkyi huonona koulumenestyksenä. Tässä hankalassa tilanteessa Aimee hakeutui SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmaan. Tuulahdus raitista ilmaa Aimeen perheen saama tuki koostui ruoka-avusta, terveydenhoitopalve SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

8 Uutisia maailmalta Aimeen perheen saama tuki koostui ruokaavusta, terveydenhoito palveluista ja lasten koulumaksujen maksamisesta sekä koulutarvikkeista. luista ja lasten koulumaksujen maksamisesta sekä koulutarvikkeista. Neljännesvuosittain perhe sai ruokapaketin, jossa oli riisiä, öljyä, papuja, sokeria, saippuaa ja muita perustarvikkeita. Tämän lisäksi he saivat neuvontaa terveellisestä ruokavaliosta. Lapset kutsuttiin osallistumaan kesäopetukseen, jonka ohjelmatiimi järjesti yhdessä yhteisön koulun kanssa. Sosiaalityöntekijän säännölliset vierailut kouluun varmistivat, että kurssit etenivät ja lapset olivat paikalla. Tämän tuen ansiosta Aimeen lapset menestyivät koulussa paremmin ja läpäisivät kaikki kokeet ilman vaikeuksia. Aimee puolestaan sai noin 300 euron suuruisen lainan, mikä mahdollisti sen, että hän pystyi aloittamaan ruoan myynnin. Aimeen suoriutumista seurattiin säännöllisesti kotikäynneillä ja perheen tilanne alkoi vähitellen parantua. Aimee onnistui maksamaan lainan takaisin, mikä mahdollisti uuden lainan saamisen. Toisenkin lainan takaisinmaksun jälkeen Aimee ei tarvinnut enää projektin tukea, vaan pystyi itsenäisesti hankkimaan kolmannen noin 450 euron lainan. Hän tarttui myös tilaisuuteen ryhtyä tekstiilikauppiaaksi. Perheitä tuetaan itsenäiseen elämään Aimee oli saanut perheiden tukemisen ohjelman kautta apua kolmen vuoden ja kymmenen kuukauden ajan. Muutama kuukausi ennen avustamisen päättymistä Aimeeta alettiin valmistella ohjelmasta poistumisen jälkeiseen elämään. Hän osallistui useille koulutusjaksoille, joissa vahvistettiin hänen kykyään pärjätä omillaan: hankkia itse toimeentulonsa ja hoitaa lapsiaan oikein. Hän sai myös koulutusta ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta ja kaikki kolme lasta rokotettiin. Aimeen tilannetta seurattiin säännöllisillä kotikäynneillä ja varmistettiin, että kaikki mitä hän oli oppinut, on otettu käyttöön. Samaan aikaan myös ohjelmassa mukana olleiden perheiden keskinäisiä siteitä vahvistettiin, jotta yhteisöllisyyden ketju ja aktiivisuus, joka vuosien myötä oli syntynyt, kestäisi jatkossakin, kun perheet eivät ole enää mukana ohjelmassa. Aimeelle tieto ohjelman päättymisestä ei aiheuttanut suurta yllätystä, sillä koko ohjelman ajan hän oli itse ollut hyvin aktiivinen ja pyrkinyt kohti itsenäistä pärjäämistä. Ohjelman aikana hän oli muun muassa jo aiemmin järjestänyt lapsilleen tukea koulunkäyntiin ennen kuin ohjelman puitteissa alettiin antaa tätä tukea. Selviytyminen ohjelman päättymisen jälkeen Nyt ohjelman päätyttyä Aimeen perheen tilanne on muutamista hankaluuksista huolimatta hyvä. Perhettä ilahduttaa, että he voivat asua omassa talossaan, vaikka itse rakentamisvaiheessa projektin taloudelliset vaikutukset tulivatkin hieman yllätyksenä. Vaikka ruokapakettien säännöllinen saaminen päättyikin, Aimeen perhe on voinut jatkaa kolmen päivittäisen aterian syömistä, tosin vaihtelua ruokalajeihin on nyt vähemmän tarjolla. Aimee on edelleen yhteydessä vapaaehtoistyöntekijään, jonka kanssa oli tiiviisti tekemisissä ohjelman aikana. Myös ohjelma-avustaja on käynyt seuraamassa lasten koulumenestyksen kehittymistä. Aimee ei voi kuin olla kiitollinen kaikesta siitä, mitä hän ja hänen lapsensa ovat saaneet perheiden tukemisen ohjelman kautta. TEKSTI: CATHERINE FLORENGO BIYACK SUOMENNOS: ELINA PITKÄRANTA KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI Tämänkaltaista perheiden tukemisen ohjelmaa SOSlapsi kyläsäätiö rahoittaa Sierra Leonessa ulkoasiainministeriön tuella. Sinäkin voit tukea ohjelmassa olevia perheitä tekemällä lahjoituksen: SOS-lapsikyläsäätiö Nordea IBAN: FI BIC-koodi: NDEAFIHH viite: 1339 Sadutuskuulumisia Swazimaasta Viime kevättalvella uutisoimme Kuulumisia-lehdessä SOS-lapsi - kyläsäätiön, Turun ammattikorkeakoulun ja Swazimaan SOS-lapsikyläjärjestön yhteisprojektista Sadutusta Swazimaahan, jossa tavoitteena on viedä sadutusmenetelmää swazimaalaisiin esikouluihin ja vahvistaa esikoulunopettajien varhaiskasvatusosaamista. Nyt hanke on päässyt hyvään alkuun. Projekti päällikkö Tiina Laakso Turun ammattikorkeakoulusta ja talous päällikkö Paula Renfors-Sipari SOS-lapsi kyläsäätiöstä vierailivat Swazimaassa lokakuussa pidetyssä projektikokouksessa. SADUTUSTA Swazimaahan -projekti on saanut pääkaupunki Mbabanen esikouluissa erittäin kiinnostuneen vastaanoton. Halukkaita ensimmäiseen sadutuskoulutukseen on ollut enemmän kuin mukaan voidaan ottaa, sanoo projektipäällikkö Tiina Laakso. Varsinkin Swazimaan lapsikyläjärjestössä tunnutaan tietävän hankkeesta jo paljon ja odotukset ovat suuria, toteaa Paula Renfors-Sipari ensimmäisen Afrikkaan suuntautuneen matkansa jälkeen. Mbabanen SOS-lapsikylän esikoulussa varhaiskasvatusosaamista vaikuttaa olevan runsaasti jo ennen hankettammekin. Tämä varmaankin vaikuttaa siihen, että kiinnostusta uusiin työssä käytettäviin menetelmiinkin on paljon. Minut esimerkiksi yllätti se, että SOS-lapsikylässä oli palkattu kasvatusjohtaja ja se, että hänellä oli niin laaja näkemys kasvatuksesta ja esikoulunopettajien sekä lapsikylä-äitien ohjaamisesta heidän kasvatustehtävässään. Tähän näkemykseen yhdistyy pedagogiikkaa, toimintaterapiaa ja psykologiaa. Sadutushankkeen toivotaan tuovan esikoulunopettajille mm. lisää valmiuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen ja kykyä lapsen kuulemiseen. Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Laura Hellevaara ja Familia Raittola ovat jalkautuneet viime kevään ja alkusyksyn aikana esikouluihin ja käyneet tiedottamassa hankkeesta ja markkinoimassa ensimmäistä sadutuskoulutusta, joka starttaa marraskuun puolivälissä. Heidän mukaansa esikouluissa työskennellään jatkuvasti minimiresursseilla: henkilökuntaa on minimimäärä, suurimmalla osalla opettajista on vain muutamia kursseja varhaiskasvatuksesta ja kaikenlaisista välineistä on pulaa, koska lapsimäärät esikouluissa ovat suuria. Henkilökunnan määrä suhteessa lasten määrään vaihtelee Mbabanen esikouluissa suuresti. Parhaimmillaan aikuisia on saman verran kuin suomalaisessa päivähoidossa eli yksi aikuinen neljää lasta kohden. Pahimmillaan lapsia on aikuista kohden moninkertainen määrä, jopa 30 lasta yhtä opettajaa kohden. Monet lapset elävät puutteessa, joten edellytykset oppimiselle eivät välttämättä ole edes mahdolliset. Jopa 30 % swazimaalaisista lapsista elää haavoittuvassa asemassa. Tällä tarkoitetaan sitä, että heillä on useampia puutteita elämässään. Lapsi voi olla vailla aikuisen suomaa turvaa, hänellä voi olla puutetta ruuasta, puhtaasta vedestä, suojasta tai terveyspalveluista. Monet lapsista ovat orpoja AIDSin seurauksena ja elävät joko sukulaisten luona 8 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

9 (perinteinen perhemalli homestead) tai lapsi - johtoisissa perheissä (child-headed family). Swazimaassa työttömyysaste on 40 %, joten perheiden taloudelliset voimavarat ovat huonot. Varsinaisia lakeja esikoulutoimintaa koskien ei Swazimaassa ole, ja siksi sekä toiminnan toteutus, henkilökuntamäärät että henkilökunnan koulutus vaihtelevat suuresti. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen on Swazimaassa opetusministeriön valvonnassa. Varhaiskasvatustoiminnan yhtenäistämiseksi maassa on laadittu varhaiskasvatuksen käsikirja yhteistyössä Unicefin kanssa. Se sisältää samantapaisia asioita kuin valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet meillä Suomessa, mutta myös perustietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä varhaiskasvatuksen toteuttajien tueksi. Koska varhaiskasvatustoimintaa ei valvota ja koska resurssit vaihtelevat suuresti, on käytännön toteutuksessa kuitenkin suuria eroja. Valtaosin esikoulut ovat kirkkojen, järjestöjen tai yksityisten ylläpitämiä. Työtään esikoulunopettajina swazimaalaiset esikoulunopettajat pitävät kuitenkin yhtä tärkeänä kuin suomalaisetkin. He näkevät esikoulun tärkeimmäksi tehtäväksi sen, että se valmistaa lasta koulua varten. Esikoulu on koulutuksen perusta, jolla on suuri merkitys lapsen myöhempään oppimiseen ja käsitykseen itsestään oppijana, kertoo yksi opiskelija Laura Hellevaaran haastattelemista esikoulunopettajista. Tärkeimmäksi tehtäväkseen esikoulunopettajana opettajat mainitsevat useimmiten lapsen itseluottamuksen lisääntymisen, lapsen itseilmaisun kehittymisen ja sen, että lapsi tapaa muita lapsia ja hänen sosiaaliset taitonsa kehittyvät. Tämä Laura Hellevaaran esikoulunopettajille tekemissä haastatteluissa saama tulos hieman yllättikin minut, sillä itselläni oli esikouluihin tekemieni vierailujen perusteella Sadutushankkeen toivotaan tuovan esikoulunopettajille mm. lisää valmiuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen ja kykyä lapsen kuulemiseen. kuva autoritaarisesta ja tarkkaan kontrolloidusta luokkahuoneesta. Tosin vastaukset ovat linjassa Swazimaan varhaiskasvatuksen käsikirjan kanssa, vaikka en tiedä, kuinka laajasti tunnettu dokumentti se esikoulunopettajien keskuudessa on. Haastatteluissa mainittiin myös melkein yhtä usein tärkeimmiksi tavoitteiksi se, että lapsi oppii käyttäytymään hyvin ja kuuntelemaan ohjeita. Totta tietysti on, että lapsia on usein yhdessä pienessä luokkahuoneessa niin suuri määrä, että vaikka opettaja näkisikin tärkeäksi lapsen rohkaisemisen itseilmaisussa, ei siihen käytännössä ole mahdollisuuksia, toteaa projektipäällikkö Tiina Laakso. TEKSTI: TIINA LAAKSO KUVAT: PAULA RENFORS-SIPARI Terveisiä Thaimaasta! VIERAILU PHUKETIN SOS-lapsikylään oli lomamme kohokohta. Kylä oli siisti ja lapset ja aikuiset kylässä olivat iloisia ja hyvinvoivia. Meille oli tärkeää tutustua kylän toimintaan ja nähdä, että lapset saivat rakkautta ja huolenpitoa. MATTI SILVENNOINEN DNA yhteistyöhön SOS-Lapsikylän kanssa SOS-LAPSIKYLÄ RY ja DNA ovat sopineet monivuotisesta yhteistyöstä, jossa DNA tukee yhdistystä rahallisesti ja toimipisteiden tietoliikenneyhteyksillä. DNA:sta tulee yksi SOS-Lapsikylä ry:n pääyhteistyökumppaneista. DNA on osallistunut lapsi- ja nuorisotyöhön jo aiempina vuosina tukemalla muun muassa koulukiusaamisen ehkäisyä ja tietoturvakasvatusta. SOS-Lapsikylän ja DNA:n ensimmäisenä yhteistyövuonna rahallinen tuki ohjataan terapiatoimintaan. Lisäksi DNA:n henkilökunnalle tarjotaan tilaisuus vapaaehtoistyöhön ja pyritään tukemaan yhdistyksen muuta varainkeruuta. Olemme iloisia, että saamme DNA:n mukaan toimintamme ja lastensuojeluhankkeidemme tukemiseen, kertoo toiminnanjohtaja Jari Ketola SOS-Lapsikylä ry:stä. Yhtä hienoa kuin se, että DNA tukee työtämme rahalahjoituksin, Heijastimet heilumaan! BUY AID FINLAND myy telemarkkinoinnin avulla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettuja toimistotarvikkeita ja kulutustavaroita humanitääristen järjestöjen hyväksi. Yhteistyö SOS-Lapsikylän kanssa on alkanut syyskuussa. Lumihiutale-heijastimet on valmistettu Suomessa ja osa myynnistä lahjoitetaan SOS-Lapsikylän kotimaan toiminnan tukemiseen. Heijastimia on syksyn kuluessa myyty jo 6000 kappaletta. Hemmottelua ja hyväntekeväisyyttä ESPOON KEILARANNASSA sijaitseva kampaamo Snazzy tempaisi syntymäpäivänään Tapiolan SOS-lapsikylän hyväksi. Liiketalon aulaan oli rakennettu varsinainen kauneuden keskus, jossa talon työntekijät saivat hiuksensa, kyntensä ja kasvonsa edullisesti ehostettua. Arpajaisten upeat palkinnot olivat talon yritysten lahjoittamia. Yrittäjä Suvi Kokkonen on järjestänyt kampaamossaan joka vuosi hyväntekeväisyystapahtuman ja tämänvuotinen tuotto ohjattiin Snazzyn asiakkaiden toiveesta Tapiolan SOS-lapsikylälle. Tukeminen on että saamme osittain lahjoituksena myös laadukkaat tietoliikennepalvelut. DNA on kattavan ja laadukkaan verkkonsa puolesta meille erinomainen operaattorikumppani. Aleksanterinkadun joulukadun avajaiset Joulukausi avataan Helsingissä jälleen sunnuntaina Joulun avausohjelma muodostuu Hyvän Tahdon torista Senaatin torilla, Senaatintorin ohjelmasta sekä joulukulkueesta. SOS-Lapsikylä on mukana Hyvän Tahdon torilla, joka aukeaa klo Lapsikylän kojussa myydään mm. glögiä. Kirkon portailla juontajat viihdyttävät ja hauskuuttavat lapsia, kuoro laulaa tuttuja joululauluja. Tule mukaan iloiseen tapahtumaan nauttimaan joulutunnelmasta! 16 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

10 Tukeminen TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ TUE SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ JOULUKORTEILLA Korttien koko on A6 (15 x 10 cm). 1. Tyttö ja karitsa Yksiosainen joulukortti Kortissa ei tekstiä, osoiteviivat. Hinta: 1,50 SOS-Lapsikylän vuoden 2011 joulukortit on tuttuun tapaan maalannut oma graafikkomme Elise Liikala. 2. Jouluviserrys porolle Kaksiosainen joulukortti. Sisältää kirjekuoren. Teksti kortissa: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! God jul och gott nytt år! Hinta: 2 3. Aattoaamuna Kaksiosainen joulukortti. Sisältää kirjekuoren. Teksti kortissa: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! God jul och gott nytt år! Hinta: 2 Suomessa: Suomen SOS-lapsikyläkummi 20 /kk Kuukausilahjoitus Kertalahjoitus Merkkipäivä- ym. keräys Testamentti Ota yhteyttä: SOS-Lapsikylä, puh tai täytä kummi - l omake verkkosivuillamme Tilinumerot: Nordea FI , NDEAFIHH OP-pankki FI , OKOYFIHH Sampo FI , DABAFIHH Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökoh - taista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään pankkien palvelumaksuissa ja helpottaak sesi lahjoituk sesi käsittelyä. Ulkomailla: Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi 25 /kk Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikylä sääti ölle, Nordea , FI , NDEAFIHH Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten postitetaan kummeille kerran vuodessa. Myös yritykset voivat tukea SOS-lapsikylätyötä SOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja, joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat tärkeitä arvoja. Tässä tapoja auttaa: Yrityskumppani: Yhteistyön korkein taso. Yrityskumppanuudessa sitoutuminen on suurinta ja yrityksen saama vastine on laajin. Kumppanuus solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja lahjoitusvarat kohdistetaan yhdessä sovittuun kohteeseen. Yrityskummi: Yrityskummius voidaan sopia vuodeksi kerrallaan ja yrityskummin kanssa sovitaan yhdessä, mihin kummin lahjoittamat varat kohdistetaan. Halutessaan yrityskummi voi sitoutua myös pitkäaikaisempaan yhteistyöhön tuen määrän ollessa pienempi kuin yrityskumppanin. Yritystukija: Yritystukijana voi tehdä kertalahjoituksen kuten esim. joulutervehdys tai merkkipäivämuistaminen, mutta tuki voi olla myös useamman kerran vuodessa toistuva lahjoitus. Olemme avoi mia ehdotuksille, mikäli yritys haluaa olla tukemas sa toimintaamme jollakin muulla tavoin, esim. tuotekampanjan muodossa. Ota yhteyttä: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p Aiemmilta vuosilta tutut talokortit: 4. Talokortti - perusmalli 5. Talokortti - säästölipas Kortti mahtuu C5 kirjekuoreen. Koottuna talon korkeus on noin 10 cm. Hinta: 3 / kpl Kortteja voi tilata SOS-Lapsikylästä joko: - puhelimitse puh. (09) sähköpostilla tai - verkkokaupastamme osoitteesta jossa kortit voi maksaa verkkopankin kautta. Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa tukemista kuten ennenkin. Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme! Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2010/4250/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2010/4253/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi Meillä on myynnissä myös aiempien vuosien joulukortteja, jotka ovat näkyvillä verkkokaupassamme ja niitä voi tiedustella myös puhelimitse.toimitusaika on noin viikko tilauksesta.toimituskulut sisältyvät hintoihin. Korttitilaukset on tehtävä viimeistään SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

11 Osoitelähde: SOS-Lapsikylä ry:n asiakas- ja jäsenrekisteri SOS-lapsikylien ja nuoriso kodin lapset ja nuoret sekä kaikki työn - tekijät kiittävät tukijoita ja toivottavat levollista joulun aikaa! Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer TILISIIRTO. GIRERING Saaja Mottagare Maksajan nimi ja osoite Betalarens nam och adress Allekirjoitus Underskrift Nordea OP-Pankki Sampo Pankki SOS-LAPSIKYLÄ RY Meritullintori 3, Helsinki IBAN FI FI FI MAKSAJA BETALAREN BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Rahankeräyslupa SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2010/4250/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi Haluamani kertalahjoitus kotimaan SOS-lapsikylätyöhön Jos sinulla ei ole henkilökohtaista viitenumeroa, kirjoita viestikenttään yhteystietosi. Kummiksi voit ryhtyä ilmoittamalla siitä toimistollemme. Viitenumero Ref. nr Tililtä nro Från konto nr Eräpäivä Förfallodag Euro 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas endast till mottagare i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit.

10.09.2012 52,09. Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU

10.09.2012 52,09. Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU PL 1, 00061 ELISA OY YRITYS AB PL 1 00000 POSTITOIMIPAIKKA Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU 1 (5) Laskun numero 90100000000 Eräpäivä 10.09.2012 Päiväys 26.08.2012 Viitenumero 90 10000 00000

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje. Käyttöönottopäivä 1.4.

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje. Käyttöönottopäivä 1.4. TILISIIRTO-OPAS Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje Käyttöönottopäivä 1.4.2011 30.10.2011 1 Tilisiirto-opas 2 Tilisiirto-opas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 7. Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh Nina Sormo, puh 07.01.2016 Sivu 1 / 1 5681/2015 01.02.01 7 Perhehoidon palkkioiden korottaminen 1.3.2016 Valmistelijat / lisätiedot: Leena Wilén, puh. 050 428 9405 Nina Sormo, puh. 050 598 6982 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje syksy 2016 25.11.2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kiitos teille kaikille tuesta ja esirukouksista Viipurin turvakodin toiminnan puolesta! Teidän avullanne lapsen elämä muuttuu

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Lasku ruuhkaverosta PIN: *********** Laskun tiedot. Automaattinen maksu 111.43 EUR. Maksettava summa:

Lasku ruuhkaverosta PIN: *********** Laskun tiedot. Automaattinen maksu 111.43 EUR. Maksettava summa: Palautusosoite: EPASS4, Box 559, 0 6, Sweden AUN 7688975 KULJETUSLIIKE TJN-TRANSPORT SIIPOLA OY Sepänmäentie 6800 HIMANKA Finland Laskun tiedot Päätös: 5 Laskunumero: 7688974 Laskun päivämäärä: 0.3.06

Lisätiedot

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön

Nuorisotyön valmiussuunnitelma Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Nuorisotyön valmiussuunnitelma 10.11.2016 Materiaali; Allianssi ry:n / Arsi Veikkolainen Nuorisotyön kriisikansio Tehostetun nuorisotyön Pohjois-Suomen AVIn työryhmä Mitä on nuorisotyön kriisivalmius?

Lisätiedot

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon

Kuva: Unelmien koulu, jonka on piirtänyt 12-vuotias Elish Nepalista. Lapsi on mukana Fidan kummiohjelmassa, ja koulu jota hän käy, on hyvin paljon 1 Suomen keskustelussa mainitaan usein OPPIMISVELVOLLISUUS, mutta kyseessä on lapsen oikeus käydä koulua YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 28. artikla: Lapsilla on oikeus käydä koulua. Lapsityö (LOS 31.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96

Äiti lähtee päihdekuntoutukseen. Maija mukana. Sekä äiti että Maija viihtyvät. elo -95. marras -95 maalis -96 Liite 4 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja 1 LIITE 4 1. Kotitehtävä (Elämäntapahtumat): Lapsen elämänjana Elämänjanalla tarkoitetaan janaa, jolle kootaan aikajärjestyksessä, syntymästä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä

ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI. kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä Tärkeimpiä asioita luennon osallistujalle. M IELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU ILKKA KOPPELOMÄKI kouluttaja, itsensä johtamisen valmentaja, yrittäjä M ITÄ ON MIELEENPAINUVA ASIAKASPALVELU? Mieleenpainuvan asiakaspalvelun

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014. Seuran vaalikokous 2014. Seuran pikkujoulut

JÄSENTIEDOTE 2/2014. Seuran vaalikokous 2014. Seuran pikkujoulut JÄSENTIEDOTE 2/2014 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen: Seuran vaalikokous 2014 Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n sääntömääräinen ja kaikille jäsenille avoin vaalikokous pidetään Otaniemessä

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit

Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Nurmijärven kunta Poikkihallinnollisten prosessien tarkastelu Lastensuojelun kustannushyötyanalyysit Juha Sutelainen 15.11.213 Taloudellisen mallintamisen lähtökohtia Mallilla simuloidaan yksittäisen kuntalaisen

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu

1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews AlfaKuntoutus, Kuntoutuspolku ja Kyröskartano 1 2/201 3 Joulu- ja tammikuu AlfaNews on AlfaKuntoutuksen, Kuntoutuspolun ja Kyröskartanon yhteinen tiedotuslehti AlfaKuntoutus on päihde- ja mielenterveyskuntoutujien

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA

LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA LIITE 2. NURMIJÄRVEN PERHETUKIKESKUS TOIMINTASUUNNITELMA 17.2.2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. TOIMINTA-AJATUS/PERUSFILOSOFIA 3 3. STRATEGISET TAVOITTEET JA TAVOITELTAVAT HYÖDYT SEKÄ RISKIT 3 4.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin

Ketään ei saa jättää yksin Ketään ei saa jättää yksin Valtakunnalliset Lastensuojelun perhehoidon päivät 13.11.2014 VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto KETÄÄN EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN 1. Kokemuksia

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Ääni ilman oikeutta?

Ääni ilman oikeutta? tasaus.fi Ääni ilman oikeutta? Lahjoittamalla autat konfliktialueiden naisia saamaan äänensä kuuluviin. Meena Khan Hänellä on mielipide. Miksei sitä kuunnella? Naiset tietävät elämästä konfliktien keskellä,

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LASKU. Kuukausimaksut 335,45 77,48 412,93 Käyttömaksut 267,05 61,36 328,41 Kampanjat ja alennukset -426,20-98,20-524,40. Yhteensä 176,30 40,64 216,94

LASKU. Kuukausimaksut 335,45 77,48 412,93 Käyttömaksut 267,05 61,36 328,41 Kampanjat ja alennukset -426,20-98,20-524,40. Yhteensä 176,30 40,64 216,94 LASKU 1(20) DNA Oy PL 41 01741 VANTAA Eräpäivä: 26.07.2012 Viitenumero: Viivästyskorko: 8,00% 01234 56789 01234 56789 YHTEENVETO sis.verot 335,45 77,48 412,93 267,05 61,36 328,41-426,20-98,20-524,40 176,30

Lisätiedot

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isät esiin VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 12.- 13.11.2014 Jyväskylä Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen Isän rooli sijaisperheessä Perhehoidon virallinen rakenne on hyvin naisvaltainen

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN TUKEMISEN ASENNE LASTEN SUOJELUN KESÄPÄIVÄT 10.6.2015 1 Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti Erityisasiantuntija,

Lisätiedot