SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 4 / Lapsen tarpeet keskiöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOS-LAPSIKYLÄN. Kuulumisia 4 / 2011. Lapsen tarpeet keskiöön"

Transkriptio

1 SOS-LAPSIKYLÄN Kuulumisia 4 / 2011 Lapsen tarpeet keskiöön

2 Pääkirjoitus Ledare LAPSENI ON OTETTU HUOSTAAN MITT BARN HAR OMHÄNDERTAGITS LAPSEN HUOSTAANOTTO koskettaa lapsen lisäksi monia ihmisiä, monin eri tavoin. Julkisuudessa käydyn keskustelun kautta huostaanotosta jää usein mielikuva sosiaalityön tai yksittäisen työntekijän mielivaltaisesta toiminnasta. Sosiaalityön ensisijainen tehtävä on huostaanoton avulla saattaa lapsi turvaan ja järjestää lapselle virikkeitä antava kasvuympäristö, turvata tasapainoinen ja monipuolinen kasvu ja kehitys. Tehtävä ei ole helppo, koska kaiken juridisen päätöksenteon lisäksi on huolehdittava lapsen yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta, lapsen tarpeita vastaavan sijaishuoltopaikan valinnasta, vanhempien kuntoutuksesta sekä lapselle läheisten ihmisten kartoituksesta. Näistä vähäisimmälle huomiolle useimmiten jäävät lapsen vanhempien tunteiden huomioiminen ja kuntoutus. Jotta huostaanotolla saavutettaisiin lapsen etu, tulisi kaikkia prosessin osa-alueita hoitaa hyvin ja eri osapuolten tuskaa helpottaen. Huostaanotto on traumaattinen kokemus lapselle, mutta myös vanhemmille ja muille läheisille. Se on raskas ja tunteita järkyttävä myös sosiaalityöntekijöille ja usein myös uusi sijaisperhe tai laitoksen työntekijät joutuvat vahvaan tunneprosessiin. Huostaanoton vaikeutta lisäävät mahdollinen vanhempien vastustus ja siihen liittyvät raskaat oikeudenkäyntiprosessit. Ensiarvoisen tärkeää onkin turvata sosiaalityölle ja sijaishuoltopaikoille riittävät resurssit ja vanhempien kanssa yhteistyöhön perehtyneet työntekijät varmistamaan sitä, että kaikki osapuolet saadaan toimimaan lapsen parhaaksi. Hyvä yhteistyö eri osapuolten välillä helpottaa lapsen asettumista uuteen sijaishuoltopaikkaan ja mahdollistaa tapaamiset sekä turvaa lapsen yhteydenpidon vanhempiin ja läheisiin. Vanhemmat kokevat huostaanotossa tuntoja, jotka voidaan jakaa neljään vaiheeseen. Alussa koetaan järkytys. Toisessa vaiheessa vastustetaan. Kolmantena tulee epätoivo ja viimeisenä vaiheena sopeutuminen. Vanhemmat kokevat usein häpeää, itseinhoa, alemmuudentuntoa, hylätyksi tulemista, kasvojen menetystä ja loukatuksi tulemista. Vanhemmat huomioiva, heidän merkitystään lapselle korostava, heitä kunnioittava sekä arvostava kohtaaminen antaa eväitä positiivisen yhteistyön synnyttämiselle. Parhaimmillaan hyvä yhteistyö antaa mahdollisuuden vanhempien kuntoutukseen ja edesauttaa lastensuojelulain tavoitetta sijoittaa lapsi takaisin kotiin. Muita arvostavan työotteen lisäksi tarvitaan myös jämäkkyyttä ja selkeät tavoitteet sille, miten vanhempien odotetaan toimivan lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö lapsen biologisten vanhempien ja läheisten kanssa on ollut ja tulee olemaan keskeinen osa myös SOS-lapsikylätyötä. Yhteistyön rooli vain vahvistuu ja korostuu, kun yhtenä tavoitteenamme ja työmallina on kuntouttaa lapsi ja vanhemmat uudelleen yhteiseen kotiin. Haluan jälleen kiittää kuluneesta vuodesta kaikkia kumppaneitamme ja toimintamme tukijoita. Rauhallista joulun aikaa ja hyvää uutta vuotta 2012! Jari Ketola toiminnanjohtaja NÄR ETT BARN omhändertas berörs inte bara barnet självt utan även många andra, och på många sätt. Den offentliga diskussionen om omhändertagande ger ofta en bild av att socialvården eller enskilda socialarbetare handlar godtyckligt. Socialvårdens främsta uppgift vid omhändertagande är att ge barnet trygghet, erbjuda en uppväxtmiljö rik på impulser och trygga en stabil och mångsidig uppväxt och utveckling. Uppgiften är inte lätt. Förutom alla juridiska beslut måste man se till att barnets individuella behov uppmärksammas, att barnet får en plats utanför hemmet som motsvarar dess behov, att föräldrarna får rehabilitering och att man kartlägger den krets som står barnet nära. Minst uppmärksamhet ägnar man vanligen föräldrarnas rehabilitering och känslor. För att ett omhändertagande ska gynna barnet borde alla delområden i processen skötas väl så att alla parters lidande lindras. Ett omhändertagande är en traumatisk upplevelse för ett barn, men också för föräldrar och andra närstående. Det är en tung och upprörande upplevelse också för socialarbetare och även den nya fosterfamiljen eller den omhändertagande anstaltens anställda utsätts för en stark känsloprocess. Föräldrarnas eventuella motstånd med tillhörande tunga rättsprocesser ökar svårigheterna vid omhändertagande. Därför är det också av främsta vikt att garantera att socialvården och de omhändertagande instanserna har tillräckliga resurser och att de anställda, som har erfarenhet av samarbete med föräldrar, ser till att alla parter förmås samarbeta för barnets bästa. Ett gott samarbete mellan berörda parter underlättar placeringen av barnet i ny fosterhemsmiljö, möjliggör besök och tryggar barnets kontakter med föräldrar och andra närstående. Föräldrar som berörs av ett omhändertagande genomgår en känsloprocess som kan indelas i fyra faser. Den första är chock. Sedan kommer motstånd. Det tredje skedet kännetecknas av förtvivlan och sist kommer anpassning. Föräldrarna upplever ofta skam, självförakt, mindervärdighet, att de blir övergivna, förlorar ansiktet och känner sig sårade. Genom att beakta föräldrarna, poängtera deras betydelse för barnet och bemöta dem med högaktning och respekt bäddar man för ett positivt samarbete. I bästa fall ger samarbetet föräldrarna möjligheter till rehabilitering och främjar barnskyddslagens målsättning att senare placera barnet i eget hem igen. Förutom arbetsmetoder som bygger på respekt krävs det också bestämdhet och tydliga målsättningar för vad man väntar sig att föräldrarna ska göra för att trygga barnets välfärd. Samarbete med barnens biologiska föräldrar och andra närstående har alltid varit och kommer alltid att förbli en central del också av SOSbarnbyarbetet. Vikten av samarbete stärks och accentueras då en målsättning och arbetsmodell är att rehabilitera barn och föräldrar så att de på nytt kan få ett gemensamt hem. Återigen vill jag tacka våra samarbetsparter och alla som stött oss under det gångna året. Jag önskar er alla en fridfull juletid och ett gott nytt år Jari Ketola versamhetsledare SISÄLTÖ Julkaisija SOS-Lapsikylä ry Meritullintori 3, HELSINKI puh. (09) faksi (09) Päätoimittaja Aija Rikala, puh Toimitussihteeri Elina Pitkäranta, puh. (09) Ulkoasu Heli Rantala Kansikuva George Burba/Photos.com Paino Forssa Print ISSN Toiminnanjohtaja Jari Ketola, puh. (09) SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Seppo Kemppinen SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio Pääkirjoitus...2 Asiaa...4 Päätoimittajalta...7 Kylillä kerrotaan...8 Uutisia maailmalta...12 Tukeminen SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 3

3 Asiaa SIJAISHUOLTOPAIKAN VALINTA EI AINA PERUSTU LAPSEN TARPEISIIN Vaasassa vietettiin valtakunnallisia sijaishuollon päiviä Sijaishuollonpäiville osallistui tänä vuonna yli 700 alan ammatti laista. Päivät tarjosivat runsaasti mielenkiintoisia luentoja. Seuraavassa on otteita päivillä käsitellyistä aiheista. Anna-Liisa Koisti-Auer esittelemässä SOS- Lapsikylän toimintaa sijaishuollon päivillä Vaasassa. Nykyisin kodin ulkopuolelle sijoitettavista lapsista vain noin kolmasosa sijoitetaan perhe hoitoon. LASTENSUOJELULAIN mukaan lapsen tarpeiden tulee ohjata sijaishuollon paikan valintaa. Usein valin nas - sa vaikuttavat kuitenkin monet muut kuin lapsesta lähtevät syyt. Lapsi sijoitetaan yhä Suomessa useimmiten laitoshoitoon, vaikka jo ensi vuonna lasten ja nuorten ensisijainen sijoituspaikka pitää olla perhehoidossa jo lastensuojelulainkin mukaan. Sijaishuoltopaikan valinnan kriteereitä esitteli ohjelmajohtaja Hanna Heinonen Lastensuojelun Keskusliitosta teettämänsä selvityksen pohjalta. Selvityksen mukaan vain noin puolet lasten sijoituspaikkojen valinnoista on perustunut selkeästi lasten ja nuorten tarpeisiin. Sen sijaan valintojen takana painoivat usein biologisten vanhempien toiveet tai kuntien pyrkimykset käyttää ensisijaisesti kunnan omia laitoksia. Myös sijaishuoltopaikan sijainti oli yksi lapsen tarpeet ohittava valintaperuste. Lasten ja nuorten tarpeita ei ole tarpeeksi selvitetty sijaishuoltopaikkaa valittaessa. Nykyisin kodin ulkopuolelle sijoitettavista lapsista vain noin kolmasosa sijoitetaan perhehoitoon. Laitoshoitoa suositaan perhehoidon sijaan syistä, jotka eivät saisi estää sijaisperheeseen sijoittamista. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi oppimisvaikeudet, koulunkäyntiongelmat tai uhmakkuus, muistuttaa Hanna Heinonen. Selvitys osoitti myös, että sijaisvanhemmat eivät saa riittävästi tukea työssään. Sijaisvanhemmat saavat kyllä tukea sijoitukseen valmistautumisen yhteydessä, mutta sijoituksen toteuduttua sijaisperhe jää omaan varaansa, vaikka joutuu usein järjestämään sijoitettuina oleville lapsille tavanomaisten lapsiperheiden palveluiden lisäksi monenlaisia erityispalveluita ja taistelemaan lasten tarvitseman tuen puolesta. Toimiva sijaishuolto edellyttää kumppanuuksia, joita ei saa jättää sijaishuollon toimijoiden vastuulle, painottaa Heinonen. TEKSTI JA KUVA: AIJA RIKALA Mitä tutkimus kertoo lastensuojelun kipukohdista? LASTENSUOJELUN SIJAISHUOLLON päivien osanottajat saivat pureskeltavakseen annoksen eri tutkimuksista koottua tietoa.tutkimusprofessori Heikki Hiilamo Kansaneläkelaitokselta tarkasteli lastensuojelun kipukohtia tutkimuksien näkökulmasta. Tulokulmakseen hän nimesi oman erityisalueensa, köyhyys ja syrjäytyminen. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Suomessa noussut vuosina huomattavasti muita pohjoismaita enemmän. Syitä voivat olla suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, taloudellinen eriarvoistuminen, alkoholipolitiikan muuttuminen, lasten mielenterveysongelmien lisääntyminen, kuntien taloustilanteen muutokset ja kenties myös muutokset sosiaalityössä. Tutkimus osoittaa yhteyden päihdeongelmien lisääntymisen, mutta myös lastensuojelun resurssien lisäyksen ja huostaanottojen määrän lisääntymisen välille. Elinolosuhteiden ohella siis myös lastensuojelutyön aktiivisuus vaikuttaa. Selkeimmät sijoittamiseen johtavat riskitekijät ovat yksinhuoltajuus ja äidin vakavat mielenterveysongelmat. Äitien taustalla on enemmän merkitystä kuin isien. Pienillä lapsilla vanhempien tausta vaikuttaa enemmän kuin teini-ikäisillä. Yhteiskuntaluokalla ja asuinpaikalla on suuri vaikutus myös. Kiinnostava yksityiskohta oli sijoituksen vaikutus vanhempiin: työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen yleistyy sijoitusprosessin aikana. Samoin jäi mieleen, että käytöshäiriöisten poikien myöhemmän elämän ongelmat voivat johtua myös katkonaisista sijoituksista. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan sijoitukset eivät ole hyödyllisiä ns. harmaalla alueella eli silloin kun sijoituspäätös ei ole selkeä, vaan jakaa mielipiteitä. Ilmaan jäi kysymys, onko tulos käyttökelpoinen myös meillä Suomessa. Sijoitetut lapset ovat myös jo alun perin heikommassa asemassa kuin muut, minkä takia päätelmien teko on vaikeaa. Sijoitusten vähentämiseen antoi tanskalaistutkimus kolme yksinkertaista vihjettä: enemmän avohuollon tukitoimia, vähemmän oppilaita koululuokkiin ja enemmän vapaa-ajan aktiviteetteja lapsille. Johtopäätöksiksi kiteytyi luennon päätteeksi kolme teesiä: kaikki eivät hyödy sijoituksista, sijoituksia on vähennettävä ja tarvitaan laaja-alaista yhteistyötä, yhteiskuntapolitiikkaa. TEKSTI: JUKKA KOTKAVUORI 4 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 5

4 Asiaa Päätoimittajalta KUMPPANUUDELLA LAPSET RAHAN VARJOSTA KESKIÖÖN Lastensuojelussa joudutaan tekemään vaikeita ratkaisuja, jotka vaikuttavat lapsen koko loppuelämään. Kun sijoittajakunnat ja palvelujen tarjoajat pohtivat lapsen sijoitusta, ainoa oikea lähtökohta on miettiä, mikä on lapselle parasta. Lapsi on otettava päätöksenteossa keskiöön todettiin sijaishuollon päivillä. PERHEHOITO ASETETAAN uuden lastensuojelulain mukaan ensisijaiseksi. Siinä ei aseteta perhe- ja laitoshoitoa vastakkain eikä kyse ole palveluiden paremmuudesta, vaan arvovalinnasta. Jokaisella lapsella tulisi olla oikeus asua perheessä, koska perhe on useimmiten paras paikka lapselle sekä myös nuorelle, muistuttaa sijaishuollon johtaja Raija Lappalainen Kotkasta. Lastenkoteja tarvitaan edelleen, Miltä sijaisvanhemmuus tuntuu? Syksyllä sijaisvanhemmuutta on käsitelty monissa eri yhteyksissä. Sijaisvanhemmuuden ja sijoitetun lapsen tuntoihin on mahdollisuus tutustua myös Mia Halmeen ohjaaman elokuvan Ikuisesti sinun sekä Anna-Leena Härkösen romaanin Onnen tunti kautta. Molemmissa kuvataan koskettavalla tavalla sijaisvanhempien ja sijoitettujen lasten elämää ja tunneskaaloja, joita he käyvät läpi. Seuraavassa esittelyt teoksista. MIA HALMEEN ELOKUVA: IKUISESTI SINUN Ikuisesti sinun kertoo huostaan otettujen lasten, heidän biologisten vanhempiensa ja sijaisvanhempiensa kautta rakkaudesta ja kiintymyksestä. Elokuva kuvaa lapsen ja biologisen vanhemman välistä vahvaa, näkymätöntä sidettä. Vanhemmat ikävöivät lapsiaan, vaikka eivät pystyisikään heistä huolehtimaan. Lapset rakastavat vanhempiaan ehdoitta ja kaipaavat näiden tukea ja mutta niiden rooli muuttuu vaativan hoidon yksiköiden suuntaan. Kilpailutus ja väärin perustein tehdyn sijoituksen hinta Onko lapsi keskiössä, kun palveluita kilpailutetaan, kysyy lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer SOS- Lapsikylästä. Lastensuojelupalveluja ei voi kilpailuttaa kuten tavaroita. Kilpailutuksella tavoitellaan kustannustehokkuutta, mutta toistaiseksi siinä ei ole onnistuttu. Edullisinta on aina sijoittaa lapsi oikea-aikaisesti oikeaan paikkaan eli lapsikeskeisyys on myös taloudellisinta. Kilpailuttaminen vie myös paljon aikaa, joka on kaikki pois lasten hoitamiseen liittyvästä työstä, muistuttaa Anna- Liisa Koisti-Auer. Kiire on vihollinen ja lapsi tarvitsee aikaa Työntekijöiden kiire, asenne tai osaamattomuus voi syrjäyttää lapsen keskiöstä. Lastensuojelulaitoksessa tai missä tahansa sijaishuoltopaikassa voidaan kyllä pitää hyvää huolta siitä, että ulkoisesti asiat ovat kunnossa lapset saavat hyvää ruokaa, puhtautta ja turvaa, mutta saavatko hyväksyntää. Sijaisvanhemmat yrittävät hoitaa yksinäisyyttä ja paikata läheisyyden puutetta oman jaksamisensa äärirajoilla. Elokuva kattaa koko sijaishuollon kaaren seuraamalla kolmea eri tarinaa. Pieni lapsi tuodaan vastaanottokotiin, nuori tyttö elää teini-ikäisen arkea sijaisperheessä pitäen myös yhteyttä vankilassa olevaan isäänsä ja viisi vuotta sijaisperheessä asuneille sisaruksille valmistellaan muuttoa takaisin biologisen äidin luo. Mia Halmeen ohjaama ajankohtainen ja koskettava dokumenttielokuva Ikuisesti sinun saa ensi-iltansa elokuvateattereissa ANNA-LEENA HÄRKÖNEN, ONNEN TUNTI (Otava 2011) Sijaisvanhempien on annettava sielunsa, vähempi ei riitä. lapset riittävästi aikuisen läsnäoloa, kuuntelijaa, lohduttajaa, aikuista, joka auttaa lasta ymmärtämään mitä hänen elämässään on tapahtunut ja miksi. Sosiaalityöntekijälläkin on oltava mahdollisuus kohdata lapsi myös kahden kesken. Tärkeänä haasteena sijaishuol lossa on ottaa lapsen omat vanhemmat mukaan kumppaneiksi. Perhetyö kuntouttaa parhaimmillaan koko perheen, muistuttaa aluejohtaja Sanni Niskala Nuorten Ystävistä. Perheistä löytyvä hyvä on osattava ottaa käyttöön. Kun lapsen vanhemmat vastustavat sijoitusta, he voivat mitätöidä kokonaan lapsen kuntoutumisen, koska lapsi on solidaarinen vanhemmilleen. Joskus lasta on jopa suojeltava vanhemmiltaan. Sanni Niskala painottaakin sallivien rakenteiden luomista kumppanuuteen vanhempien kanssa. Lapsi saadaan hyvän keskiöön, kun sosiaalityöntekijällä on riittävästi aikaa perehtyä lapsen ja tämän perheen tilanteeseen, kunnat ja järjestöt jakavat hyviä käytäntöjä ilman kilpailuhenkeä ja kaikki osapuolet toimivat mahdollisimman rehellisessä ja avoimessa vuorovaikutuksessa lapsen hyväksi. Isoja ongelmia ei ratkaista yksin. TEKSTI: AIJA RIKALA Tuulan, hänen kymmenvuotiaan poikansa Roopen ja uuden miehensä Harrin elämä on onnellista ja huoletonta. Tuula vain ei voi saada enää lapsia, ja mielessä alkaa itää ajatus sijaislapsesta. Harria hanke epäilyttää, ja Tuulan ystävätärkin puuttuu asiaan: Mitä aukkoa sä yrität itsessäsi tukkia? Asiat alkavat edetä vauh - dilla, kun Tuula ja Harri kuulevat mahdollisista sijaislapsista. Sisarukset Luke ja Venni, 8 ja 5, asuvat kriisiperhekodissa, koska vanhemmat eivät pysty huolehtimaan heistä. Äkkiä kaikilla on mielipide Tuulan ja Harrin ratkaisusta, jopa itsekeskeisellä anopillakin. Tunteet lyövät laidasta laitaan, mutta mitkä ovat oikeat sanat? Anna-Leena Härkönen näyttää erehtymättömän tarkasti ensikosketuksen, hauraan siteen joka alkaa rakentua perheen ja sijaislasten välille, hukassa olevien biologisten vanhempien epätoivon. SOS-Lapsikylä viettää ensi vuonna 50-vuotisjuhlaa SUOMEN SOS-LAPSIKYLÄ valmistautuu ensi vuoden 50-vuotisjuhlaan. Tarkoituksemme on kautta vuoden kiinnittää erityistä huomiota apua tarvitseviin lapsiin ja nostaa esiin viisikymmenvuotista lastensuojelutoimintaamme julkaisujen, tapahtumien ja kampanjoiden yhteydessä. Loppuvuodesta avaamme Tampereella kaksi ensimmäistä SOS-Lapsikylän korttelikotia huostaan otetuille lapsille. Toinen kodeista on nykyisten yrityskumppaneidemme rahoittama ja tarkoitus on löytää lisää kumppaneita ja tukijoita, jotta saamme alueelle kaikkiaan noin 6 7 kotia. Suuri toiveemme on, että juhlavuosi auttaa kiinnittämään huomiota lastensuojelun tarpeeseen ja yleensä lasten vaikeaan tilanteeseen Suomessa. Vaikka Suomi on sotien jälkeen ponnistellut itsensä maailman vauraimpien maiden joukkoon, moni lapsi on jäänyt vaille taloudellista tai henkistä hyvinvointia pahimmassa tapauksessa molempia. Lasten kehitystä vaurioittavat olosuhteet ovat kasvattaneet huostaanottojen ja avohuollon tarvetta vuosi vuodelta. Yksin asiaa ei voi hoitaa valtiovalta eikä sosiaalitoimi, vaan lapset tarvitsevat meidän kaikkien tukea ja huomiota. Apu voi olla taloudellista tai ammatillista tukea, jolla pystytään auttamaan lapsia, joilla on erityisiä tarpeita. Se on myös lapsen, oman tai vieraan, kunnioitta vaa kohtaamista ar jes sa. Toi votta vas t i Sinäkin löydät oman tapasi auttaa lapsia. Aija Rikala päätoimittaja 6 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 7

5 Kylillä kerrotaan ITSE VALITSEN TOISEN TIEN Sabine oli noin kuusivuotias, kun hänet otettiin huostaan. Hänet tultiin hakemaan koulusta kesken koulupäivän. Pienelle Sabinelle tilanne oli hämmentävä, kun hän ei tiennyt, minne oli menossa ja miksi. Jonkin ajan kuluttua Sabine palasi vielä puoleksi vuodeksi takaisin kotiin, minkä jälkeen hänet otettiin pysyvämmin huostaan vanhempien alkoholismin takia. ALUKSI SABINE asui lastenkodeissa, mutta noin kymmenvuotiaana hän muutti Tapiolan SOS-lapsikylään sijaisperheeseen, jossa lapsikylä-äidin kanssa asui kaksi poikaa ja yksi tyttö. Aloilleen asettuminen uuteen kotiin oli alkuun hyvin hankalaa. Sabine vaihtoi jatkuvasti huoneensa järjestystä ja oli koko ajan ikään kuin lähtövalmiudessa ja valmiina taas muuttamaan. Vaikeinta Sabinelle oli, kun hän yhtäkkiä joutuikin jakamaan huomion kolmen muun lapsen kanssa, sillä kotona hän oli tottunut olemaan ainoa lapsi, koska sisarukset eivät asuneet saman katon alla. Tilanne aiheutti paljon ristiriitoja, sillä huostaan otetuilla lapsilla on jo valmiiksi tarve saada tavallista enemmän huomiota. Lopulta Sabine kuitenkin sai rauhan ja uskon, että lapsikylä on nyt pysyvä asuinpaikka. Tämä loi uutta turvaa ja tunteen, että elämä voi olla myös pysyvää. Teini-ikäisenä Sabinelle alkoi kuitenkin tulla ongelmia. Menneisyys alkoi purkautua, ja hänestä tuli vihainen jopa aggressiivinen nuori, jota ei koulu kiinnostanut. Tällöin hänelle ehdotettiin muuttoa Vaajakoskella sijaitsevaan SOS-nuorisokotiin, jossa oli tiukemmat rajat. Vaajakoskella Sabine suoritti peruskoulun loppuun ja kävi myös ammattikoulun pukuompelijalinjan, sillä hän oli aina loistanut kädentaitoa vaativissa asioissa. Vaajakoskella Sabine muutti nuorisokodista tukiperheasuntoon. Tukiperheen äitiin samoin kuin lapsikylä-äitiin Sabinella on edelleen läheiset välit. Sabinen mukaan juuri lapsikylä-äiti on ollut se ihminen, joka on tarjonnut hänelle äidillistä välittämistä. Lapsikylässä asuessaan Sabine oli päässyt kotiin vain muutamaksi tunniksi tai yhdeksi päiväksi kerrallaan, mutta nuorisokodissa mahdollistui pidempi kotivierailu. Kotilomalla maailma kuitenkin aukeni ja Sabine näki, mitä oikea arki kotona on. Lopulta Sabine ymmärsi, vastoin äidin vakuutteluja, että hänen paikkansa ei ole kotona eikä huostaanottoa ollut tehty ilman syytä. Äidin puhe olikin ollut vain kauniita sanoja. Tämän tajuaminen tuntui nuoresta musertavalta. Sabine oli varautunut olemaan vierailulla viikon, mutta lähti jo toisen päivän jälkeen, koska ei jaksanut katsella kotona vallinnutta tilannetta. Sabine ymmärsi, että hän voisi käydä tapaamassa äitiään, mutta hän ei haluaisi takaisin kotiin asumaan. Toki taustalla oli aina pieni, hatara toive, että asiat kotona kuitenkin muuttuisivat. Kahden perheen lapsikyläperheen ja biologisen perheen - yhdistäminen oli haastavaa koko huostaanoton ajan. Sabinen äiti oli hyvin voimakas persoona, joka ei koskaan hyväksynyt sijoitusta. Hän haki huostaanoton purkua joka vuosi aina siihen saakka, kunnes Sabine täytti 18 ja huostaanotto päättyi. Äiti ei myöskään antanut Sabinen kutsua lapsikylää kodiksi tai lapsikylä-äitiä äidiksi, vaan suuttui jos tällainen lipsahdus sattui. Sabine olisi toivonut lupaa saada elää ja ettei hänen olisi aina tarvinnut varoa sanomisiaan. Jokavuotinen huostaanoton purku -prosessi oli myös hänelle raskasta. Vaikeinta Sabinen mukaan Lapsikylä antoi rauhan ja turvallisuuden tunteen, joita Sabine tarvitsi kasvuun ja kehitykseen. onkin ollut suhde omiin vanhempiin, kun vanhemmat eivät antaneet lupaa asettua aloilleen ja elää rauhassa ei oikein tiennyt missä saa olla ja missä pitäisi olla. Myös Sabinen oma äiti oli asunut lastenkodissa. Sabine onkin itse miettinyt, onko hän tarpeeksi vahva ja hyvä - osaako hän pitää tarpeeksi hyvää huolta mahdollisista omista lapsista, kun huostaanotto on omassa suvussa jo useamman sukupolven juttu. Lapsikyläaikaansa Sabine muistelee hyvillä mielin. Lapsikylä oli ensimmäinen paikka hänen elämässään, jossa hän asui pidempään kuin puoli vuotta. Lapsikylä antoi rauhan ja turvallisuuden tunteen, joita hän tarvitsi kasvuun ja kehitykseen. Lapsikylän kautta Sabine on saanut tukea myös huostaanoton päättymisen jälkeen mm. asumiseen ja opintoihin. SOS- Lapsikylä tukee lapsia löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan. Lapsikylän kautta Sabinekin löysi rakkaan harrastuksen: ratsastuksen. Hevosten kanssa puuhastelu auttoi unohtamaan ikävät asiat ja ratsastajana kehittyminen toi myös paljon onnistumisen kokemuksia. Harrastuksesta on tulossa Sabinelle nyt myös työ, sillä hän opiskelee parhaillaan ratsastuksenopettajaksi. Aikuistunut Sabine kokee löytäneensä paikkansa maailmassa. Asiat ovat hyvin ja hän suhtautuu tulevaisuuteen luottavaisesti. Hän aikoo suorittaa hevosalan koulutuksen loppuun ja toivoo työllistyvänsä sen jälkeen. Sabine on nähnyt ympärillään onnettomiakin tarinoita, mutta hän itse on päättänyt, ettei lähde sille polulle. Kun on nähnyt millaista se arki on, ei halua sellaista elämää itselleen, vaan voi itse valita toisen tien ei ole pakko mennä sinne, minne omat vanhemmat menivät. TEKSTI JA KUVA: ELINA PITKÄRANTA 8 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 9

6 Kylillä kerrotaan PALLO YHÄ JALASSA Jalkapallo on ollut osa SOS-lapsikylien arkea ja juhlaa jo useiden vuosien ajan. Kesän lopulla koettiin taas useita mukavia hetkiä futiksen parissa. SOS-LAPSIKYLÄN leirikeskuk ses sa Oravanpesällä järjestetyssä jalkapalloturnauksessa oli erityisen yh - teisöllinen tunnelma. Joukkueissa yli tettiin toimipisterajoja ja päätösottelussa lapset tyrmäsivät aikuiset joukkovoimallaan. FairPlay-palkinto meni ansaitusti Vihannin ja nuorisokodin yhdistetylle joukkueelle. Eikä sarjataulukkoa taaskaan julkistettu. Suomen jalkapallomaajoukkue kutsui jälleen lapsikyläläisiä mukaan harjoituksiinsa. Mukava oli seuraavana päivänä koulussa kertoa, että treenattiin eilen Teemu Pukin kanssa. Ja Olympiastadionilla kannustettiin jälleen ystäviämme EM-karsintaotteluissa. Uusi maajoukkuevalmentaja Mixu Paatelainen muisteli 13 vuoden takaista pelaajavierailuaan Tapiolan SOS-lapsikylässä. Hän jatkaa mielellään uudessa roolissaan edeltäjiensä luomaa lapsikyläyhteistyön perinnettä. TEKSTI: JUKKA KOTKAVUORI KUVAT: HANNA PIIROINEN 10 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 11

7 Kylillä kerrotaan Uutisia maailmalta JOKA PÄIVÄ MUMMOLAAN TAMMIKUUSSA 2011 aloitin Lapin kylässä vanhempana pari vuotta tyhjänä olleessa Törölä-kodissa. Toukokuussa muutin Törölään myös oman irtaimistoni. Irtaimistoon kuuluu sänky, joka on enemmän kuin sänky se on mummoni ja pappani sänky ja olen syntynyt siinä. Tätä sänkyä en voinut tietenkään viedä varastoon, vaan toin sen alakertamme takkahuoneeseen. Puolittain vahingossa sängyn ympärille lähti kertymään mummola: kehto, keinutuoli, vanha kirjahylly kirjoineen, lapinpuku, poron länkiä, tuohivirsuja ja kuparipannuja... Takkahuoneen ilme pehmeni räsymatoilla ja tekstiileillä. Iltaisin menemme mummolaan ja sytytämme kynttilät. Toinen lapsista menee mummon sänkyyn ja toinen kehtoon ja minä lukijan paikalle keinutuoliin. Nyt ovat luvussa Anni Swanin sadut. Se lapsista, joka kuuntelee sadun sängyltä, pääsee syliini viimeiseksi viideksi minuutiksi. Ne ovat hiljaiset minuutit: valo sammutetaan ja jäädään kynttilän valoon, ollaan ihan hiljaa viisi minuuttia. Poikkeuksetta aika venyy ja venyy ja etenkään kehdossa olija ei haluaisi YLI 100-VUOTIAAN Haapaniemen Nuorisoseuran toiminta oli hiipunut siinä määrin, että aktiivit päättivät lopettaa toiminnan. He päättivät samalla ohjata seuran jäljelle jääneet varat yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Seura jakoi kaikkiaan euroa lähteä sänkyyn nukkumaan vaan keinuttaa itseään kehdossa. Lasten paikat vaihtuvat illoittain. Mukavaa, tosi mukavaa meillä on mummolassa, mutta en tiennyt kuinka paljon se todella merkitsee ainakin yhdelle lapsistamme. Hän oli kertonut muillekin mummolasta ja mainitsi siitä minulle. Poika oli kertonut, että hän on nauttinut tunnelmasta, hiljaisuudesta, hämärästä kynttilän valosta, sylistä...pojan mukaan mummola on parasta mitä hänen elämässään on nyt. MAISA PEIPPO Haapaniemen Nuoriso seura lahjoitti euroa SOS-Lapsikylän nuorisokodille kotiseutunsa lasten, nuorten ja asukkaiden hyvinvointiin sekä virkistykseen. Rahaa saivat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Vaajakoskella sijaitsevat SOS-Lapsikylän nuorisokoti sekä invaliditoimintaa harjoittava Validia-talo. Nuorisokodin saama euron lahjoitus on tarkoitus käyttää opintojaan päättäville nuorille jaettaviin stipendeihin tulevien vuosien aikana. Ensimmäinen stipendinjako mahdollistunee jo joulukuussa, kun kaksi nuorta saa päättötodistuksen kotitalousoppilaitoksesta. AIMEEN PERHE SAI UUDEN MAHDOLLISUUDEN HANKALASSA elämäntilanteessa ollut beniniläinen Aimee päätti, että on aika saattaa elämä jälleen kuntoon. Hän sai apua paikallisen SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmasta (Family Strengthening Programme), jonka avulla hän sai mm. raken nettua kunnollisen talon. TÄNÄÄN AIMEE on itsenäinen nainen, jolla on projekteja ja unelmia. Hän on ylpeä voidessaan kertoa tarinansa, eikä häpeile kertoa vaikeistakaan elämänvaiheista. Hankalat elinolot Aimee pääsi SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelman piiriin vuonna 2006, sen jälkeen kun hänen miehensä oli menehtynyt traagisesti. Hän huomasi olevansa yhtäkkiä omillaan vastuussa perheensä asioista, mm. kolmen lapsensa ruokahuollosta, koulutuksesta ja terveydenhoidosta. Tilanne paheni entisestään, kun hänen miehensä perhe tuli ja vei talosta kaiken mahdollisen menehtyneelle aviomiehelle kuuluneen omaisuuden. Aimeen oli tällöin pakko lähteä perheen talosta Dassaan, missä hänellä oli asunto. Muutto kasvatti perheen kuluja, sillä maksettavaksi tuli myös kuukausittainen vuokra. Sen jälkeen Aimeen tilanne huonontui entisestään ja hänen lapsensa joutuivat ensimmäisinä kärsimään vaikeista elinolosuhteista. Vaikutus näkyi huonona koulumenestyksenä. Tässä hankalassa tilanteessa Aimee hakeutui SOS-lapsikyläjärjestön perheiden tukemisen ohjelmaan. Tuulahdus raitista ilmaa Aimeen perheen saama tuki koostui ruoka-avusta, terveydenhoitopalve SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 13

8 Uutisia maailmalta Aimeen perheen saama tuki koostui ruokaavusta, terveydenhoito palveluista ja lasten koulumaksujen maksamisesta sekä koulutarvikkeista. luista ja lasten koulumaksujen maksamisesta sekä koulutarvikkeista. Neljännesvuosittain perhe sai ruokapaketin, jossa oli riisiä, öljyä, papuja, sokeria, saippuaa ja muita perustarvikkeita. Tämän lisäksi he saivat neuvontaa terveellisestä ruokavaliosta. Lapset kutsuttiin osallistumaan kesäopetukseen, jonka ohjelmatiimi järjesti yhdessä yhteisön koulun kanssa. Sosiaalityöntekijän säännölliset vierailut kouluun varmistivat, että kurssit etenivät ja lapset olivat paikalla. Tämän tuen ansiosta Aimeen lapset menestyivät koulussa paremmin ja läpäisivät kaikki kokeet ilman vaikeuksia. Aimee puolestaan sai noin 300 euron suuruisen lainan, mikä mahdollisti sen, että hän pystyi aloittamaan ruoan myynnin. Aimeen suoriutumista seurattiin säännöllisesti kotikäynneillä ja perheen tilanne alkoi vähitellen parantua. Aimee onnistui maksamaan lainan takaisin, mikä mahdollisti uuden lainan saamisen. Toisenkin lainan takaisinmaksun jälkeen Aimee ei tarvinnut enää projektin tukea, vaan pystyi itsenäisesti hankkimaan kolmannen noin 450 euron lainan. Hän tarttui myös tilaisuuteen ryhtyä tekstiilikauppiaaksi. Perheitä tuetaan itsenäiseen elämään Aimee oli saanut perheiden tukemisen ohjelman kautta apua kolmen vuoden ja kymmenen kuukauden ajan. Muutama kuukausi ennen avustamisen päättymistä Aimeeta alettiin valmistella ohjelmasta poistumisen jälkeiseen elämään. Hän osallistui useille koulutusjaksoille, joissa vahvistettiin hänen kykyään pärjätä omillaan: hankkia itse toimeentulonsa ja hoitaa lapsiaan oikein. Hän sai myös koulutusta ennaltaehkäisevästä terveydenhoidosta ja kaikki kolme lasta rokotettiin. Aimeen tilannetta seurattiin säännöllisillä kotikäynneillä ja varmistettiin, että kaikki mitä hän oli oppinut, on otettu käyttöön. Samaan aikaan myös ohjelmassa mukana olleiden perheiden keskinäisiä siteitä vahvistettiin, jotta yhteisöllisyyden ketju ja aktiivisuus, joka vuosien myötä oli syntynyt, kestäisi jatkossakin, kun perheet eivät ole enää mukana ohjelmassa. Aimeelle tieto ohjelman päättymisestä ei aiheuttanut suurta yllätystä, sillä koko ohjelman ajan hän oli itse ollut hyvin aktiivinen ja pyrkinyt kohti itsenäistä pärjäämistä. Ohjelman aikana hän oli muun muassa jo aiemmin järjestänyt lapsilleen tukea koulunkäyntiin ennen kuin ohjelman puitteissa alettiin antaa tätä tukea. Selviytyminen ohjelman päättymisen jälkeen Nyt ohjelman päätyttyä Aimeen perheen tilanne on muutamista hankaluuksista huolimatta hyvä. Perhettä ilahduttaa, että he voivat asua omassa talossaan, vaikka itse rakentamisvaiheessa projektin taloudelliset vaikutukset tulivatkin hieman yllätyksenä. Vaikka ruokapakettien säännöllinen saaminen päättyikin, Aimeen perhe on voinut jatkaa kolmen päivittäisen aterian syömistä, tosin vaihtelua ruokalajeihin on nyt vähemmän tarjolla. Aimee on edelleen yhteydessä vapaaehtoistyöntekijään, jonka kanssa oli tiiviisti tekemisissä ohjelman aikana. Myös ohjelma-avustaja on käynyt seuraamassa lasten koulumenestyksen kehittymistä. Aimee ei voi kuin olla kiitollinen kaikesta siitä, mitä hän ja hänen lapsensa ovat saaneet perheiden tukemisen ohjelman kautta. TEKSTI: CATHERINE FLORENGO BIYACK SUOMENNOS: ELINA PITKÄRANTA KUVA: KANSAINVÄLISEN SOS-LAPSI- KYLÄJÄRJESTÖN KUVAPANKKI Tämänkaltaista perheiden tukemisen ohjelmaa SOSlapsi kyläsäätiö rahoittaa Sierra Leonessa ulkoasiainministeriön tuella. Sinäkin voit tukea ohjelmassa olevia perheitä tekemällä lahjoituksen: SOS-lapsikyläsäätiö Nordea IBAN: FI BIC-koodi: NDEAFIHH viite: 1339 Sadutuskuulumisia Swazimaasta Viime kevättalvella uutisoimme Kuulumisia-lehdessä SOS-lapsi - kyläsäätiön, Turun ammattikorkeakoulun ja Swazimaan SOS-lapsikyläjärjestön yhteisprojektista Sadutusta Swazimaahan, jossa tavoitteena on viedä sadutusmenetelmää swazimaalaisiin esikouluihin ja vahvistaa esikoulunopettajien varhaiskasvatusosaamista. Nyt hanke on päässyt hyvään alkuun. Projekti päällikkö Tiina Laakso Turun ammattikorkeakoulusta ja talous päällikkö Paula Renfors-Sipari SOS-lapsi kyläsäätiöstä vierailivat Swazimaassa lokakuussa pidetyssä projektikokouksessa. SADUTUSTA Swazimaahan -projekti on saanut pääkaupunki Mbabanen esikouluissa erittäin kiinnostuneen vastaanoton. Halukkaita ensimmäiseen sadutuskoulutukseen on ollut enemmän kuin mukaan voidaan ottaa, sanoo projektipäällikkö Tiina Laakso. Varsinkin Swazimaan lapsikyläjärjestössä tunnutaan tietävän hankkeesta jo paljon ja odotukset ovat suuria, toteaa Paula Renfors-Sipari ensimmäisen Afrikkaan suuntautuneen matkansa jälkeen. Mbabanen SOS-lapsikylän esikoulussa varhaiskasvatusosaamista vaikuttaa olevan runsaasti jo ennen hankettammekin. Tämä varmaankin vaikuttaa siihen, että kiinnostusta uusiin työssä käytettäviin menetelmiinkin on paljon. Minut esimerkiksi yllätti se, että SOS-lapsikylässä oli palkattu kasvatusjohtaja ja se, että hänellä oli niin laaja näkemys kasvatuksesta ja esikoulunopettajien sekä lapsikylä-äitien ohjaamisesta heidän kasvatustehtävässään. Tähän näkemykseen yhdistyy pedagogiikkaa, toimintaterapiaa ja psykologiaa. Sadutushankkeen toivotaan tuovan esikoulunopettajille mm. lisää valmiuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen ja kykyä lapsen kuulemiseen. Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat Laura Hellevaara ja Familia Raittola ovat jalkautuneet viime kevään ja alkusyksyn aikana esikouluihin ja käyneet tiedottamassa hankkeesta ja markkinoimassa ensimmäistä sadutuskoulutusta, joka starttaa marraskuun puolivälissä. Heidän mukaansa esikouluissa työskennellään jatkuvasti minimiresursseilla: henkilökuntaa on minimimäärä, suurimmalla osalla opettajista on vain muutamia kursseja varhaiskasvatuksesta ja kaikenlaisista välineistä on pulaa, koska lapsimäärät esikouluissa ovat suuria. Henkilökunnan määrä suhteessa lasten määrään vaihtelee Mbabanen esikouluissa suuresti. Parhaimmillaan aikuisia on saman verran kuin suomalaisessa päivähoidossa eli yksi aikuinen neljää lasta kohden. Pahimmillaan lapsia on aikuista kohden moninkertainen määrä, jopa 30 lasta yhtä opettajaa kohden. Monet lapset elävät puutteessa, joten edellytykset oppimiselle eivät välttämättä ole edes mahdolliset. Jopa 30 % swazimaalaisista lapsista elää haavoittuvassa asemassa. Tällä tarkoitetaan sitä, että heillä on useampia puutteita elämässään. Lapsi voi olla vailla aikuisen suomaa turvaa, hänellä voi olla puutetta ruuasta, puhtaasta vedestä, suojasta tai terveyspalveluista. Monet lapsista ovat orpoja AIDSin seurauksena ja elävät joko sukulaisten luona 8 14 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 15

9 (perinteinen perhemalli homestead) tai lapsi - johtoisissa perheissä (child-headed family). Swazimaassa työttömyysaste on 40 %, joten perheiden taloudelliset voimavarat ovat huonot. Varsinaisia lakeja esikoulutoimintaa koskien ei Swazimaassa ole, ja siksi sekä toiminnan toteutus, henkilökuntamäärät että henkilökunnan koulutus vaihtelevat suuresti. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen on Swazimaassa opetusministeriön valvonnassa. Varhaiskasvatustoiminnan yhtenäistämiseksi maassa on laadittu varhaiskasvatuksen käsikirja yhteistyössä Unicefin kanssa. Se sisältää samantapaisia asioita kuin valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet meillä Suomessa, mutta myös perustietoa lapsen kasvusta ja kehityksestä varhaiskasvatuksen toteuttajien tueksi. Koska varhaiskasvatustoimintaa ei valvota ja koska resurssit vaihtelevat suuresti, on käytännön toteutuksessa kuitenkin suuria eroja. Valtaosin esikoulut ovat kirkkojen, järjestöjen tai yksityisten ylläpitämiä. Työtään esikoulunopettajina swazimaalaiset esikoulunopettajat pitävät kuitenkin yhtä tärkeänä kuin suomalaisetkin. He näkevät esikoulun tärkeimmäksi tehtäväksi sen, että se valmistaa lasta koulua varten. Esikoulu on koulutuksen perusta, jolla on suuri merkitys lapsen myöhempään oppimiseen ja käsitykseen itsestään oppijana, kertoo yksi opiskelija Laura Hellevaaran haastattelemista esikoulunopettajista. Tärkeimmäksi tehtäväkseen esikoulunopettajana opettajat mainitsevat useimmiten lapsen itseluottamuksen lisääntymisen, lapsen itseilmaisun kehittymisen ja sen, että lapsi tapaa muita lapsia ja hänen sosiaaliset taitonsa kehittyvät. Tämä Laura Hellevaaran esikoulunopettajille tekemissä haastatteluissa saama tulos hieman yllättikin minut, sillä itselläni oli esikouluihin tekemieni vierailujen perusteella Sadutushankkeen toivotaan tuovan esikoulunopettajille mm. lisää valmiuksia lapsen yksilölliseen kohtaamiseen ja kykyä lapsen kuulemiseen. kuva autoritaarisesta ja tarkkaan kontrolloidusta luokkahuoneesta. Tosin vastaukset ovat linjassa Swazimaan varhaiskasvatuksen käsikirjan kanssa, vaikka en tiedä, kuinka laajasti tunnettu dokumentti se esikoulunopettajien keskuudessa on. Haastatteluissa mainittiin myös melkein yhtä usein tärkeimmiksi tavoitteiksi se, että lapsi oppii käyttäytymään hyvin ja kuuntelemaan ohjeita. Totta tietysti on, että lapsia on usein yhdessä pienessä luokkahuoneessa niin suuri määrä, että vaikka opettaja näkisikin tärkeäksi lapsen rohkaisemisen itseilmaisussa, ei siihen käytännössä ole mahdollisuuksia, toteaa projektipäällikkö Tiina Laakso. TEKSTI: TIINA LAAKSO KUVAT: PAULA RENFORS-SIPARI Terveisiä Thaimaasta! VIERAILU PHUKETIN SOS-lapsikylään oli lomamme kohokohta. Kylä oli siisti ja lapset ja aikuiset kylässä olivat iloisia ja hyvinvoivia. Meille oli tärkeää tutustua kylän toimintaan ja nähdä, että lapset saivat rakkautta ja huolenpitoa. MATTI SILVENNOINEN DNA yhteistyöhön SOS-Lapsikylän kanssa SOS-LAPSIKYLÄ RY ja DNA ovat sopineet monivuotisesta yhteistyöstä, jossa DNA tukee yhdistystä rahallisesti ja toimipisteiden tietoliikenneyhteyksillä. DNA:sta tulee yksi SOS-Lapsikylä ry:n pääyhteistyökumppaneista. DNA on osallistunut lapsi- ja nuorisotyöhön jo aiempina vuosina tukemalla muun muassa koulukiusaamisen ehkäisyä ja tietoturvakasvatusta. SOS-Lapsikylän ja DNA:n ensimmäisenä yhteistyövuonna rahallinen tuki ohjataan terapiatoimintaan. Lisäksi DNA:n henkilökunnalle tarjotaan tilaisuus vapaaehtoistyöhön ja pyritään tukemaan yhdistyksen muuta varainkeruuta. Olemme iloisia, että saamme DNA:n mukaan toimintamme ja lastensuojeluhankkeidemme tukemiseen, kertoo toiminnanjohtaja Jari Ketola SOS-Lapsikylä ry:stä. Yhtä hienoa kuin se, että DNA tukee työtämme rahalahjoituksin, Heijastimet heilumaan! BUY AID FINLAND myy telemarkkinoinnin avulla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti valmistettuja toimistotarvikkeita ja kulutustavaroita humanitääristen järjestöjen hyväksi. Yhteistyö SOS-Lapsikylän kanssa on alkanut syyskuussa. Lumihiutale-heijastimet on valmistettu Suomessa ja osa myynnistä lahjoitetaan SOS-Lapsikylän kotimaan toiminnan tukemiseen. Heijastimia on syksyn kuluessa myyty jo 6000 kappaletta. Hemmottelua ja hyväntekeväisyyttä ESPOON KEILARANNASSA sijaitseva kampaamo Snazzy tempaisi syntymäpäivänään Tapiolan SOS-lapsikylän hyväksi. Liiketalon aulaan oli rakennettu varsinainen kauneuden keskus, jossa talon työntekijät saivat hiuksensa, kyntensä ja kasvonsa edullisesti ehostettua. Arpajaisten upeat palkinnot olivat talon yritysten lahjoittamia. Yrittäjä Suvi Kokkonen on järjestänyt kampaamossaan joka vuosi hyväntekeväisyystapahtuman ja tämänvuotinen tuotto ohjattiin Snazzyn asiakkaiden toiveesta Tapiolan SOS-lapsikylälle. Tukeminen on että saamme osittain lahjoituksena myös laadukkaat tietoliikennepalvelut. DNA on kattavan ja laadukkaan verkkonsa puolesta meille erinomainen operaattorikumppani. Aleksanterinkadun joulukadun avajaiset Joulukausi avataan Helsingissä jälleen sunnuntaina Joulun avausohjelma muodostuu Hyvän Tahdon torista Senaatin torilla, Senaatintorin ohjelmasta sekä joulukulkueesta. SOS-Lapsikylä on mukana Hyvän Tahdon torilla, joka aukeaa klo Lapsikylän kojussa myydään mm. glögiä. Kirkon portailla juontajat viihdyttävät ja hauskuuttavat lapsia, kuoro laulaa tuttuja joululauluja. Tule mukaan iloiseen tapahtumaan nauttimaan joulutunnelmasta! 16 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 17

10 Tukeminen TULE TUKEMAAN SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ TUE SOS-LAPSIKYLÄTYÖTÄ JOULUKORTEILLA Korttien koko on A6 (15 x 10 cm). 1. Tyttö ja karitsa Yksiosainen joulukortti Kortissa ei tekstiä, osoiteviivat. Hinta: 1,50 SOS-Lapsikylän vuoden 2011 joulukortit on tuttuun tapaan maalannut oma graafikkomme Elise Liikala. 2. Jouluviserrys porolle Kaksiosainen joulukortti. Sisältää kirjekuoren. Teksti kortissa: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! God jul och gott nytt år! Hinta: 2 3. Aattoaamuna Kaksiosainen joulukortti. Sisältää kirjekuoren. Teksti kortissa: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! God jul och gott nytt år! Hinta: 2 Suomessa: Suomen SOS-lapsikyläkummi 20 /kk Kuukausilahjoitus Kertalahjoitus Merkkipäivä- ym. keräys Testamentti Ota yhteyttä: SOS-Lapsikylä, puh tai täytä kummi - l omake verkkosivuillamme Tilinumerot: Nordea FI , NDEAFIHH OP-pankki FI , OKOYFIHH Sampo FI , DABAFIHH Käytäthän ystävällisesti maksaessasi henkilökoh - taista viitenumeroasi auttaaksesi meitä säästämään pankkien palvelumaksuissa ja helpottaak sesi lahjoituk sesi käsittelyä. Ulkomailla: Kansainvälisen SOS-lapsikylälapsen kummi 25 /kk Haluamasi kertalahjoitus SOS-lapsikylä sääti ölle, Nordea , FI , NDEAFIHH Tilisiirrot kansainvälisiä kummimaksuja varten postitetaan kummeille kerran vuodessa. Myös yritykset voivat tukea SOS-lapsikylätyötä SOS-Lapsikylä etsii työnsä tukemiseen tahoja, joille pitkäjännitteisyys ja ammattimaisuus ovat tärkeitä arvoja. Tässä tapoja auttaa: Yrityskumppani: Yhteistyön korkein taso. Yrityskumppanuudessa sitoutuminen on suurinta ja yrityksen saama vastine on laajin. Kumppanuus solmitaan vähintään kolmeksi vuodeksi, ja lahjoitusvarat kohdistetaan yhdessä sovittuun kohteeseen. Yrityskummi: Yrityskummius voidaan sopia vuodeksi kerrallaan ja yrityskummin kanssa sovitaan yhdessä, mihin kummin lahjoittamat varat kohdistetaan. Halutessaan yrityskummi voi sitoutua myös pitkäaikaisempaan yhteistyöhön tuen määrän ollessa pienempi kuin yrityskumppanin. Yritystukija: Yritystukijana voi tehdä kertalahjoituksen kuten esim. joulutervehdys tai merkkipäivämuistaminen, mutta tuki voi olla myös useamman kerran vuodessa toistuva lahjoitus. Olemme avoi mia ehdotuksille, mikäli yritys haluaa olla tukemas sa toimintaamme jollakin muulla tavoin, esim. tuotekampanjan muodossa. Ota yhteyttä: Kei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p Aiemmilta vuosilta tutut talokortit: 4. Talokortti - perusmalli 5. Talokortti - säästölipas Kortti mahtuu C5 kirjekuoreen. Koottuna talon korkeus on noin 10 cm. Hinta: 3 / kpl Kortteja voi tilata SOS-Lapsikylästä joko: - puhelimitse puh. (09) sähköpostilla tai - verkkokaupastamme osoitteesta jossa kortit voi maksaa verkkopankin kautta. Voit tukea toimintaamme Sinulle parhaiten sopivalla summalla. Kaikki vanhat tukimuodot ovat edelleen voimassa, ja voit halutessasi jatkaa tukemista kuten ennenkin. Kiitämme lämpimästi kaikkia tukijoitamme! Rahankeräysluvat: SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2010/4250/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2010/4253/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-lapsikyläsäätiö käyttää varat kotimaiseen ja kansainväliseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi Meillä on myynnissä myös aiempien vuosien joulukortteja, jotka ovat näkyvillä verkkokaupassamme ja niitä voi tiedustella myös puhelimitse.toimitusaika on noin viikko tilauksesta.toimituskulut sisältyvät hintoihin. Korttitilaukset on tehtävä viimeistään SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA 19

11 Osoitelähde: SOS-Lapsikylä ry:n asiakas- ja jäsenrekisteri SOS-lapsikylien ja nuoriso kodin lapset ja nuoret sekä kaikki työn - tekijät kiittävät tukijoita ja toivottavat levollista joulun aikaa! Saajan tilinumero Mottagarens kontonummer TILISIIRTO. GIRERING Saaja Mottagare Maksajan nimi ja osoite Betalarens nam och adress Allekirjoitus Underskrift Nordea OP-Pankki Sampo Pankki SOS-LAPSIKYLÄ RY Meritullintori 3, Helsinki IBAN FI FI FI MAKSAJA BETALAREN BIC NDEAFIHH OKOYFIHH DABAFIHH Rahankeräyslupa SOS-Lapsikylä ry/poliisihallitus 2020/2010/4250/ / /koko maa, lukuunottamatta Ahvenanmaa. SOS-Lapsikylä ry käyttää varat kotimaiseen lastensuojelutyöhön lasten auttamiseksi Haluamani kertalahjoitus kotimaan SOS-lapsikylätyöhön Jos sinulla ei ole henkilökohtaista viitenumeroa, kirjoita viestikenttään yhteystietosi. Kummiksi voit ryhtyä ilmoittamalla siitä toimistollemme. Viitenumero Ref. nr Tililtä nro Från konto nr Eräpäivä Förfallodag Euro 20 SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. Betalningen förmedlas endast till mottagare i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit.

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä

Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä Vammaisten ihmisten elämä kehitys maissa on selviytymistaistelua päivästä toiseen. He ovat heikommassa asemassa kuin kukaan muu tässä maailmassa Sinä voit auttaa heitä selviytymään. Maailmassa on kaikkiaan

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

10.09.2012 52,09. Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU

10.09.2012 52,09. Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU PL 1, 00061 ELISA OY YRITYS AB PL 1 00000 POSTITOIMIPAIKKA Economy PP Finlande 122159 Itella Posti Oy LASKU 1 (5) Laskun numero 90100000000 Eräpäivä 10.09.2012 Päiväys 26.08.2012 Viitenumero 90 10000 00000

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 InvoiceTypeText 1 / 2 SellerOrganisationName[2] SellerPartyDetails/SellerOrganisationName[3] SellerPartyDetails/SellerOrganisationDepartment[1] SellerStreetName SellerPostCodeIdentifier SellerTownName

Lisätiedot

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 1.7 2.1 2.2 2.3 2.4 3.1 3.2 3.3 4.1 SellerOrganisationName[2] SellerPartyDetails/SellerOrganisationName[3] SellerPartyDetails/SellerOrganisationDepartment[1] SellerStreetName SellerPostCodeIdentifier SellerTownName 1] 2] ls/invoicerecipientstreetname[1]

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay

Kuva: Thinkstock / Ryan McVay Kuva: Thinkstock / Ryan McVay SOS-LAPSIKYLÄN 1 VUOSI 2014 Toiminnanjohtajan katsaus Lastensuojelussa yhä tärkeämpää on, että nykyiset resurssit kohdennetaan aiempaa järkevämmin, ongelmia ennaltaehkäisevällä

Lisätiedot

Yhteensä Lainapääoma 50,00 Käsittelymaksu 5,00 YHTEENSÄ 55,00

Yhteensä Lainapääoma 50,00 Käsittelymaksu 5,00 YHTEENSÄ 55,00 4finance Oy Mikonkatu 15 A, 3krs. 00100 Helsinki 0600 550 750 (0.76,-/min + mpm/pvm) www.vivus.fi Jorma Juhani Parviainen Aijalantie 122-3 B 4 25550 AIJALA Laskun päivämäärä Laskun numero Asiakasnumero

Lisätiedot

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje. Käyttöönottopäivä 1.4.

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje. Käyttöönottopäivä 1.4. TILISIIRTO-OPAS Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje Käyttöönottopäivä 1.4.2011 30.10.2011 1 Tilisiirto-opas 2 Tilisiirto-opas Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

Metsäpirtin Peltosten sukuseura ry Jäsenkirje 1_2009 www.sukuni.fi/peltonen/

Metsäpirtin Peltosten sukuseura ry Jäsenkirje 1_2009 www.sukuni.fi/peltonen/ Jäsenkirje 1_2009 :llä on ilo kutsua sinut ja perheesi sukumme yhteiseen juhlaan ja varsinaiseen sukukokoukseen lauantaina 8.8.2009 Raisioon www.raisio.fi Juhla- ja kokouspaikkana Huhkotalo, Lukkarlantie

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA

PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA PERHETYÖN ASEMA LAITOKSESSA Luotaus sijoitetun nuoren perheen ja vanhempien aseman kehitykseen Pohjolakodin 100-vuotisen historian aikana Kari Matela & Teija Lampinen Nuorten Ystävät KIRJE SOSIAALIHALLITUKSELLE

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ

TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ TESTAMENTTI ON ARVOKAS PERINTÖ Rakastava koti jokaiselle lapselle 2 SOS-LAPSIKYLÄ Arvokas perintö 3 SOS-Lapsikylän visiona on, että jokainen lapsi voisi kasvaa rakastettuna, arvostettuna ja turvassa. Lapsella

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lasku ruuhkaverosta PIN: *********** Laskun tiedot. Automaattinen maksu 111.43 EUR. Maksettava summa:

Lasku ruuhkaverosta PIN: *********** Laskun tiedot. Automaattinen maksu 111.43 EUR. Maksettava summa: Palautusosoite: EPASS4, Box 559, 0 6, Sweden AUN 7688975 KULJETUSLIIKE TJN-TRANSPORT SIIPOLA OY Sepänmäentie 6800 HIMANKA Finland Laskun tiedot Päätös: 5 Laskunumero: 7688974 Laskun päivämäärä: 0.3.06

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta 1 Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta Tuula Kivistö-Pyhtilä Perhehoito, lastensuojelun vastuualue Oulun kaupunki 21.9.2011 28.9.2011 Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa

aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa aikuinen kysyy ja kyl lapsikin sit kertoo. Lapsen osallisuuden vahvistaminen arjessa ja heitä koskevassa päätöksenteossa Lapsen osallisuus työryhmä SOS-lapsikyläyhdistys SOS-Lapsikylän tehtävä Perustehtävä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje

TILISIIRTO-OPAS. Euromaksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje TILISIIRTO-OPAS maksualueella välitettävissä euromaksuissa käytettävien tilisiirtolomakkeiden rakenneohje 26.8.2014 1 Tilisiirto-opas Sisällysluettelo 1. Saajan tilinumero... 3 2. Saaja... 3 3. Maksaja...

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg]

Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Lapsilisä ja monilapsikorotus [Barnbidrag och flerbarnstillägg] Klicka här, skriv ev. Undertitel Lapsilisää maksetaan, kunnes lapsi täyttää 16 vuotta. Sen jälkeen peruskoulua jatkavat lapset saavat jatkettua

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet. SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki

Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet. SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki Suomen SEPA-migraation tilanne ja jatkotoimenpiteet SEPA-foorumi 17.5.2011, Finlandia-talo Rauni Haaranen, Sampo Pankki Sisältö 1. SEPAn tavoite 2. Suomi osana Eurooppaa 3. SEPA tilisiirrot 1. Tilastotietoa

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2014. Seuran vaalikokous 2014. Seuran pikkujoulut

JÄSENTIEDOTE 2/2014. Seuran vaalikokous 2014. Seuran pikkujoulut JÄSENTIEDOTE 2/2014 Hyvä Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n jäsen: Seuran vaalikokous 2014 Rakenteiden Mekaniikan Seura ry:n sääntömääräinen ja kaikille jäsenille avoin vaalikokous pidetään Otaniemessä

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu 8.10.2011. Toivon pedagogiikka KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Mistä toivon pedagogiikka sai alkunsa? Elämänhallinta Syrjäytymisvaara Syrjäytyminen Selviytyminen Toivo Syrjäytyminen Toivottomuus Nuorten syrjäytymisen

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Asiakasnumero 485376. Kuitin tai tilauksen numero. tepalautus (32 päivän sisällä), palauta. Yrityslyhteisö Katuosoite I I I

Asiakasnumero 485376. Kuitin tai tilauksen numero. tepalautus (32 päivän sisällä), palauta. Yrityslyhteisö Katuosoite I I I I I I I I Takuukorjaus - lähetä täydellinen paketti. tepalautus (32 päivän sisällä), palauta t äyde I I i s e n ä, käytt ä m ättö m ä n ä j a myy nt i ke I po i se n a. Kuitin tai tilauksen numero Asiakasnumero

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa

Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa Sosiaali- ja terveyslautakunta 39 21.05.2014 Kaupunginhallitus 260 02.06.2014 Naantalin kaupungin lausunto koskien Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän toimintaa 361/00.03.01/2014 SOTELTK 39 Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa Susanna Hoikkala & Hanna Heinonen Valtakunnalliset Sijaishuollon päivät Tampere L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE

KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE KÄSIKIRJA LAPSEN KUMMILLE SISÄLTÖ TERVETULOA SOS-KUMMIKSI 4 Tervetuloa SOS-kummiksi 5 Miten tukesi käytetään? Kuva: Magnus Jønck/Diegos Kuva: Dominic Sansoni KUMMIUDESTA 6 Kummina oleminen 7 Kummilapsi

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot