6DPLÃ/XRPDÃ$ULÃ-DDWLQHQ. Matka-aikojen ennustettavuus päätieverkon tärkeimmillä

Transkriptio

1 6DPLÃ/XRPDÃ$ULÃ-DDWLQHQ Matka-aikojen ennustettavuus päätieverkon tärkeimmillä yhteysväleillä 7LHODLWRV Liikenteen palvelut Helsinki 1999

2 7LHODLWRV TIEHALLINTO Liikenteen palvelut Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puhelinvaihde

3 /XRPDÃ6DPLÃ-DDWLQHQÃ$ULÃ0DWNDDLNRMHQÃHQQXVWHWWDYXXVÃSllWLYHUNRQÃWlUNHLPPLOOlÃ\KWH\V YlOHLOOlà Helsinki Tielaitos, Keskushallinto, liikenteen palvelut. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja yy/1999, 18 s + liitt. 9 s. $LKHOXRNND 11,12,113 $VLDVDQDW ajopiirturikiekko, sujuvuus, matka-aika, kuorma-auto, raskas liikenne 7,,9,67(/0b Tielaitoksen sujuvuustavoitteen tukemiseksi tehtiin kuorma-autoliikenteen ajopiirturikiekkomittauksia syksyllä 1997 sekä kevättalvella Säännöllistä liikennettä ajavat kuorma-autot tarjoavat hyvän lähtökohdan liikenteen sujuvuuden tutkimiseksi. Kokeneet kuljettajat ajavat samoja reittejä sekä kesällä että talvella ja ajoaikaan vakioreitillä vaikuttavat pääasiassa muu liikenne ja ajokeli. Ajopiirturien kiekoille piirtämät havainnot on suhteellisen helppo tulkita ja käytännössä ajoaika voidaan määrittää minuutin tarkkuudella. Tutkimuksessa selvitettiin raskaan liikenteen todellisia ajonopeuksia valtateillä 1-9 käyttäen hyväksi ajoneuvoissa olevia ajopiirtureita. Ajopiirturissa on kellokoneiston pyörittämä kiekko, jolle tallentuu ajoneuvon nopeus kuluneen ajan mukaan. Ajopiirturikiekko on kuljettajakohtainen, eli työvuoron alkaessa kuljettaja laittaa tyhjän kiekon piirturiin ja ottaa sen sieltä pois työvuoron päättyessä. Matka-aikojen ennustettavuus on elinkeino- ja teollisuuselämän kuljetuksille tärkeämpää kuin matka-aikojen minimointi. Matka-aikojen hajonnan on oltava mahdollisimman pieni, jotta ennustettavuus on hyvä. Täten ajoajan ohella myös ajoaikojen hajontaa on syytä tarkastella. Ajopiirturikiekkomenetelmä on melko toimiva matka-aikojen mittaamista varten. Menetelmä on erittäin halpa, sillä erillisiä lisämittauslaitteita ei tarvita. Ajopiirturit eivät sovellu tosiaikaiseen sujuvuuden seurantaan, sillä niitä voidaan tarkastella vasta jälkikäteen yrityksen toimitettua kiekot. Menetelmän heikkoutena voidaan pitää sitä, että viivytyksen syitä ei saada jälkikäteen selvyyttä ellei käytetä kuljettajakyselyä, jossa kuljettaja kirjaa ylös tutkimuksen aikana havainnoimansa viivytyksien syyt. Lisäksi jälkikäteen tarkasteltuna on mahdoton erottaa ajoaikojen poikkeamia, jotka aiheutuvat muista kuin liikennetilanteista johtuvista syistä. Ongelmana on myös se, että tavaraliikenteen runkokuljetuksista suurin osa tapahtuu yöliikenteessä, jolloin liikenteellisiä haittoja ei ole. Kuorma-autohavaintojen saaminen päiväliikenteestä on hankalaa. Lisäksi joillakin yhteysväleillä otoskoot jäävät liian pieneksi. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella pahoja ongelmia ei ilmennyt. Vain Tampereen ja Vaasan välillä raskaan liikenteen keskimääräinen matkanopeus oli alle 70 km/h.

4 /XRPDÃ6DPLÃ-DDWLQHQÃ$ULÃ0DWNDDLNRMHQÃHQQXVWHWWDYXXVÃSllWLYHUNRQÃWlUNHLPPLOOlÃ\KWH\V YlOHLOOl[ Predictability of travel times between major cities in Finland.].H\ÃZRUGVÃÃÃÃÃÃÃtachometer, traffic flow, travel time, efficiency, lorry $%675$&7 During autumn 1997 and spring 1998 Finnra (Finnish National Road Administration) conducted tachometer measurements of lorries (trailers and semitrailers) in order to study its traffic flow related objectives. Lorries that transport on a regular basis on the Finnish road network provide a good opportunity for traffic flow measurements. Drivers use the same routes both in winter and summer time and the main factors affecting travel times are traffic flow and weather. Travel times can be determined with the accuracy of one minute. In this study the actual travel times of lorries on the highways # 1-9 between major cities have been measured with the help of tachometers. Tachometers record the speed of the vehicle as a function of time. Tachometers are mandatory in the lorries and every driver puts his/her own disc into the tachometer at the beginning of the shift. For commercial vehicle operators the predictability of travel times is more important than minimising travel times. The predictability is good when the deviation of travel times is small enough. Thus, it is also important to study the standard deviation of travel times. The tachometers form rather a good method for travel time measurements. The method is very cheap because no extra devices are needed. However, tachometers are not suitable for real-time measurements, as the information is available only after the company has delivered the discs. Also, the reasons for delays remain unclear, if the drivers are not asked to report about the delays. It is also very difficult to distinguish afterwards the delays, which are not dependent of traffic conditions. Most of the long distance transport are done during the night time when traffic is at a minimum level and it has proved very difficult to get a big enough sample of the day time transport. According to this study no bad problems occured. The average travel speed was under 70 km/h only between the cities of Tampere and Vaasa. The study has been granted European Community financial aid in the field of Trans- European Networks Transport.

5 $/.86$1$7 Tämän raportin on kirjoittunut Sami Luoma, Tielaitoksen Liikenteen palvelut yksiköstä. Tutkimuksen käytännön mittaustyöstä on vastannut Ari Jaatinen Suunnittelukymppi Oy:stä. Lisäksi tutkimuksessa saatiin arvokasta apua Suomen Kuorma-autoliitolta. Ajopiirturikiekkotutkimuksessa olivat mukana seuraavat liikennöitsijät ; Auramaa Yhtiöt, Kiitoliikenne Saari Oy, Niinivirta Yhtiöt, Suomen Kiitoautot Oy, Kuljetusliike Tyvi Oy, Vähälä Yhtiöt sekä Waski-Trans Oy. Selvityksen tekemiseen on saatu Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks Transport) rahoitusta. Helsingissä tammikuussa LHODLWRVÃ.HVNXVKDOOLQWR /LLNHQWHHQÃSDOYHOXW

6

7 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 7 6,6b/7g 1. JOHDANTO 9 2. TUTKIMUSMENETELMÄ TULOKSET Matka-ajat yhteysväleillä Matka-aikojen poikkeamiin vaikuttaneet syyt kuljettajien mukaan PÄÄTELMÄT LIITTEET 19

8

9 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 9 JOHDANTO à -2+'$172 Tielaitos toimii tieliikennejärjestelmän vastuullisena hoitajana. Tielaitoksen tulee tarjota tienkäyttäjille mahdollisuus matkustaa tai kuljettaa tavaraa määränpäähänsä riittävän sujuvasti kaikissa sää- ja kelioloissa. Liikenneministeriön painottaessa juuri elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuutta, Tielaitoksen vuoden 1998 sujuvuustavoite tarkastelee matka-aikaa pääteillä tärkeimpien taajamaseutujen välillä. Tarkastelukohteena on erityisesti kuormaautojen matka-aikojen ennustettavuus, joka on osoittautunut tärkeimmäksi tieverkon sujuvuuden mittariksi elinkeinoelämän kannalta (Luoma 1998). Tielaitoksen vuoden 1998 sujuvuustavoite on seuraava: 7LHODLWRVÃSDUDQWDDÃHOLQNHLQRHOlPlQ NXOMHWXVWHQÃPDWNDDLNRMHQÃHQQXVWHWWDYXXWWDÃSllWHLGHQÃWlUNHLPPLOOlÃ\KWH\VYlOHLOOlÃ7LHODLWRV VHOYLWWllà PDWNDDLNRMHQà HQQXVWHWWDYXXGHQà PLWWDDPLVWDà QLLQà HWWlà VLOOHà YRLGDDQà DVHWWDDà QX PHHULVHWÃWDYRLWWHHWÃYXRGHOOHà Sujuvuustavoitteen tukemiseksi tehtiin kuorma-autoliikenteen ajopiirturikiekkomittauksia syksyllä 1997 sekä kevättalvella Säännöllistä liikennettä ajavat kuorma-autot tarjoavat hyvän lähtökohdan liikenteen sujuvuuden tutkimiseksi. Kokeneet kuljettajat ajavat samoja reittejä sekä kesällä että talvella ja ajoaikaan vakioreitillä vaikuttavat pääasiassa muu liikenne ja ajokeli. Ajopiirturien kiekoille piirtämät havainnot on suhteellisen helppo tulkita ja käytännössä ajoaika voidaan määrittää minuutin tarkkuudella. Kuljettajien suosimat taukopaikat ovat yleensä välittömästi tien varrella, joten niistä aiheutuva poikkeama reitiltä ei ole merkittävä. Tavoitteena on saada todellista tietoa raskaan liikenteen matka-ajoista pääyhteysväleillä eri vuodenaikoina. Vertaamalla talviolosuhteiden havaintoja kuivan kelin havaintoihin pyritään saamaan esille kelin vaikutus sujuvuuteen eli matka-aikoihin ja niiden hajontaan. Kuljettajille suunnatun kyselyn avulla on tarkoitus selvittää viivytyksien syitä.

10 10 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b TUTKIMUSMENETELMÄ Ã 787.,0860(1(7(/0b Tutkimuksessa selvitettiin raskaan liikenteen todellisia ajonopeuksia käyttäen hyväksi ajoneuvoissa olevia ajopiirtureita. Ajopiirturissa on kellokoneiston pyörittämä kiekko, jolle tallentuu ajoneuvon nopeus kuluneen ajan mukaan. Ajopiirturikiekko on kuljettajakohtainen, eli työvuoron alkaessa kuljettaja laittaa tyhjän kiekon piirturiin ja ottaa sen sieltä pois työvuoron päättyessä. Matka-aikojen ennustettavuus on elinkeino- ja teollisuuselämän kuljetuksille tärkeämpää kuin matka-aikojen minimointi. Matka-aikojen hajonnan on oltava mahdollisimman pieni, jotta ennustettavuus on hyvä. Täten ajoajan ohella myös ajoaikojen hajontaa on syytä tarkastella (Luoma 1998). Kuorma-autojen ajoaikoja on verrattu lisäksi Tielaitoksen IVAR ohjelmalla laskettuihin teoreettisiin yhteysvälien ajoaikoihin. Liikennemäärätiedot on saatu Tielaitoksen LAM järjestelmästä. Reittipisteiden havaitsemiseksi kuljettajat laittoivat kiekkoihin merkin ao. pisteen kohdalla. Joissakin piirtureissa merkki voidaan tehdä piirturin näppäimillä, mutta osassa piirtureita merkki piti tehdä käsin. Kiekoilta tulostettiin reittipisteiden ajankohdat, pysähtymiset ja lähtemiset. Näiden avulla voitiin määrittää reittivälin todellinen ajoaika. Tutkimuksessa käytettyjen yhteysvälien reittipisteiden sijainti on määritelty tienumerokartoilta määrittämällä pisteiden tieosoite (tieosa, etäisyys alusta). Lähes kaikki pisteet sijaitsevat tieosan päätepisteessä (liite 1). Tutkittavat tiet ja reittiosat olivat: vt 1 vt 2 vt 3 vt 4 vt 5 vt 6 vt 7 vt 8 vt 9 Helsinki - Turku Helsinki - Pori Helsinki - Hämeenlinna - Tampere - Vaasa Helsinki - Lahti - Jyväskylä - Oulu - Rovaniemi Lahti - Mikkeli - Kuopio - Kajaani Helsinki - Kouvola - Lappeenranta - Joensuu Helsinki - Kotka - Vaalimaa Turku - Pori Turku - Tampere - Jyväskylä - Kuopio Syksyn tutkimuspäivät sijoittuvat ajalle ja kevättalven Kuljettajia oli mukana syksyllä 35 kpl ja talvella 32 kpl. Kiekkoja saatiin syksyllä yhteensä 166 kpl ja talvella 171 kpl. Tavaraliikenteen vuoroja on melko vähän ja ne ajetaan pääosin öisin. Päivällä ajettavia vuoroja on vielä vähemmän. Kaikilla yksinumeroisten valtateiden osilla ei ole lainkaan säännöllistä tavaralinjaliikennettä, joten tutkiminen tällä menetelmällä ei ole näiltä osin mahdollista. Kevään mittauksissa tutkimusapua pyydettiin samoilta liikennöitsijöiltä kuin syksynkin tutkimuksessa. Suurin osa kevään havainnoista saatiinkin samoilta vuoroilta ja samojen kuljettajien ajamina kuin syksyllä. Tämä lisää tulosten vertailukelpoisuutta ja parantaa luotettavuutta. Ajopiirturikiekkojen tulokset on koottu lomakkeille ja niistä on laskettu keskiarvot ja keskihajonnat. Lomakkeilla ovat sekä syksyn 97 että kevättalven 98 tulokset, jotka mahdollistavat vertailun näiden kahden eri tutkimusajankohdan välillä. Tulosliitteissä muutos on ilmaistu sekä absoluuttisena (min) että suhteellisena (%) siten, että positiivinen luku ilmoittaa ajoajan tai hajonnan kasvaneen ja negatiivinen luku vastaavasti pienentyneen. Tulokset on esitetty taulukoituna liitteessä 3 ja 4.

11 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 11 TULOKSET Ã Ã 78/2.6(7 Ã 0DWNDDMDWÃ\KWH\VYlOHLOOl Havaittujen muutosten perusteella voidaan todeta, että ajoaikojen keskiarvot olivat talvella pienemmät 27 yhteysvälillä ja suuremmat 17 yhteysvälillä kuin syksyn mittauksissa. Vastaavasti matka-ajan hajonta oli pienentynyt 27 yhteysvälillä ja kasvanut 18 yhteysvälillä. Taulukossa 1 on verrattu IVAR -laskentaohjelman vapaiden olosuhteiden ajoaikoja kenttämittauksissa saatuihin todellisiin ajoaikoihin. 7DXOXNNRÃÃ6\NV\QÃMDÃWDOYHQÃDMRSLLUWXULNLHNNRPLWWDXVWHQÃWXORNVHWÃYHUUDWWXQDÃ,9$5LVWDÃODV NHWWXLKLQÃDMRDLNRLKLQ 6\NV\Ã 7DOYLÃ 7LHÃQRÃÃÃ<KWH\VYlOL $MDQNRKWD $MRDLND (UR $MRDLND (UR,9$5,,1,9$5,,1 DMSLYDU DMSLYDU 1 Helsinki Turku Aamupäivä Ilta Turku Helsinki Aamu Päivä Helsinki Pori Ilta Pori - Helsinki Yö Aamu Helsinki Hämeenlinna Päivä Iltayö Yö Hämeenlinna Helsinki Päivä Yö Yö Hämeenlinna Tampere Iltayö Tampere Hämeenlinna Yö Tampere Vaasa Yö Vaasa Tampere Yö

12 12 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b 6\NV\Ã 7DOYLÃ 7LHÃQRÃÃÃ<KWH\VYlOLÃÃÃÃÃÃ3L WXXV $MDQ NRKWD $MRDLND (UR,9$5,,1 $MRDLND (UR,9$5,,1 DMSLYDU DMSLYDU 4 Helsinki Lahti Iltapäivä Ilta Lahti Helsinki Ilta Yö Lahti Jyväskylä Ilta Yö Jyväskylä Lahti Iltayö Yö Jyväskylä Oulu Yö Oulu Jyväskylä Päivä Oulu Jyväskylä Ilta Oulu Rovaniemi Yö Rovaniemi Oulu Päivä Lahti Mikkeli Yö Mikkeli Lahti Yö Mikkeli Kuopio Yö Kuopio Mikkeli Yö Kuopio Kajaani Yö Kajaani Kuopio Yö Helsinki Kouvola 1 Yö Kouvola Helsinki Päivä Kouvola Lappeenranta 1 Yö Lappeenranta Kouvola Päivä Helsinki Lappeenranta Yö Todennäköisesti Kouvola on jommassa kummassa suunnassa väärässä paikassa. Riveillä Helsinki Lappeenranta ja Lappeenranta Helsinki on koko välin tiedot. jotka siis ovat luotettavampia.

13 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b Lappeenranta Helsinki Päivä Lappeenranta Joensuu Yö Joensuu Lappeenranta Päivä Helsinki Kotka Ilta Kotka Helsinki Yö Kotka Vaalimaa Vaalimaa Kotka Turku Pori Päivä Pori Turku Ilta Tampere Turku Yö Jyväskylä Tampere Yö Kuopio Jyväskylä Ilta Yleisesti IVAR tuloksista voidaan todeta, että IVARin mukaiset raskaan liikenteen matkaajat ovat pääsääntöisesti liian suuria todellisiin matka-aikoihin verrattuna. Huomattavasti suuremmat ajoajat todellisuudessa olivat ainoastaan välillä Tampere-Vaasa (syksyllä + 24,8 min ja talvella + 22,4 min), Vaasa-Tampere (syksyllä + 22,6 min ja talvella + 29,6 min) ja Rovaniemi-Oulu (syksyllä + 16,6 min ja talvella +14,6 min ). Tielaitoksen LAM -pisteistä kerättiin lisäksi tarkasteluajankohtina tietoa liikennemääristä tarkastelluilla pääyhteysväleillä. LAM -pistetiedot ilmenevät liitteestä 2. Samaan taulukkoon on lisätty myös IVARIN avulla lasketut teoreettiset ajoajat eri yhteysväleillä vapaissa oloissa. Liikennemäärät olivat kevättalvella selvästi pienemmät kuin syksyllä (suurimmassa osassa LAM pisteitä yli 10 % vähemmän liikennettä kuin syksyn mittausten aikana). Taulukossa 2 on laskettu yhteysvälien matka-aikojen keskihajonnat ja niiden suhteet keskimääräisiin matka-aikoihin (varianssin neliöjuuren suhde odotusarvoon). Hajonnan ja keskimääräisen matka-ajan suhde prosenteissa kuvaa matka-aikojen ennustettavuutta. Mitä pienempi suhde on, niin sitä parempi. Kun varianssin neliöjuuri on esimerkiksi alle 5 % matka-ajan odotusarvosta voidaan tilannetta pitää erittäin hyvänä ja huonona sen ollessa yli 10 %. On huomattava, että näin tarkasteltuna ongelmat eivät ilmene, jos sujuvuus on kaikissa mittauksissa tietyllä yhteysvälillä huono siten, että ajonopeudet ovat tasaisen alhaisia hajonnan ollessa myös pieni, esimerkiksi väli Tampere-Vaasa.

14 14 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b 7DXOXNNRÃÃ<KWH\VYlOLHQÃNHVNLPllUlLVHWÃKDMRQQDWÃMDÃVXKGHÃNHVNLPllUlLVHHQÃPDWNDDLNDDQ 6\NV\Ã 7DOYLÃ 7LHÃQRÃÃÃ<KWH\VYlOL $MDQNRKWD +DMRQWD +DMRQ WD.HVNLP PDWNDDLND È +DMRQWDÃ +DMRQ WD.HVNLP PDWNDDLND È 1 Helsinki Turku Aamupäivä Ilta Turku Helsinki Aamu Päivä Helsinki Pori Ilta Pori - Helsinki Yö Aamu Helsinki Hämeenlinna Päivä Iltayö Yö Hämeenlinna Helsinki Päivä Yö Yö Hämeenlinna Tampere Iltayö Tampere Hämeenlinna Yö Tampere Vaasa Yö Vaasa Tampere Yö Helsinki Lahti Iltapäivä Ilta Lahti Helsinki Ilta Yö , Lahti Jyväskylä Ilta Yö Jyväskylä Lahti Iltayö Yö Jyväskylä Oulu Yö

15 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b Oulu Jyväskylä Päivä Oulu Jyväskylä Ilta Oulu Rovaniemi Yö Rovaniemi Oulu Päivä Lahti Mikkeli Yö Mikkeli Lahti Yö Mikkeli Kuopio Yö Kuopio Mikkeli Yö Kuopio Kajaani Yö Kajaani Kuopio Yö Helsinki Kouvola 2 Yö Kouvola Helsinki Päivä Kouvola Lappeenranta 1 Yö Lappeenranta Kouvola Päivä Helsinki Lappeenranta Yö Lappeenranta Helsinki Päivä Lappeenranta Joensuu Yö Joensuu Lappeenranta Päivä Helsinki Kotka Ilta Kotka Helsinki Yö Kotka Vaalimaa Vaalimaa Kotka Turku Pori Päivä Pori Turku Ilta Tampere Turku Yö Jyväskylä Tampere Yö Kuopio Jyväskylä Ilta Todennäköisesti Kouvola on jommassa kummassa suunnassa väärässä paikassa. Riveillä Helsinki Lappeenranta ja Lappeenranta Helsinki on koko välin tiedot. jotka siis ovat luotettavampia.

16 16 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b Verrattaessa syksyn ja talven ajoaikojen eroja voidaan todeta, että raskaan liikenteen sujuvuus talvella oli hieman parempi kuin syksyllä. On huomattava, että tarkasteluajankohta oli melko lyhyt (noin 1-2 viikkoa) ja huonoja talvikelejä ei esiintynyt mittausten aikana. Normaali talvisää ei vaikuta juurikaan raskaan liikenteen nopeuksiin vaan kuorma-autot ajavat pääsääntöisesti säästä riippumatta niin lujaa kuin pääsevät. Myös liikennemäärät olivat talvella pienemmät kuin syksyllä, mutta keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että niiden ei pitäisi vaikuttaa yhteysvälien ajoaikoihin. Tarkasteltaessa keskimääräisen hajonnan muutosta syksyn ja talven ajoissa, esimerkiksi Porin ja Helsingin välillä vt 2:lla on keskimääräinen ajoaika kasvanut 6 minuuttia (3.4 %) mutta hajonta pienentynyt 19.5 minuuttia (89 %). Siis keskimääräinen ajoaika on hieman kasvanut, mutta hajonta pienentynyt (ennustettavuus parantanut). Tarkat tulokset ilmenevät liitteestä 4. 0DWNDDLNRMHQÃSRLNNHDPLLQÃYDLNXWWDQHHWÃV\\WÃNXO MHWWDMLHQÃPXNDDQ Tutkimusta täydennettiin kuljettajille suunnatulla kyselyllä, jossa kysyttiin erityisiä sujuvuutta haittaavia asioita tutkimuksen aikana ajettujen vuorojen osalta sekä yleensäkin havaittuja sujuvuusongelmia. Vastauksia, joissa mainittiin sujuvuutta haittaavia asioita, saatiin yhteensä 17 kuljettajalta. Suuri osa kuljettajista palautti tyhjän lomakkeen tai vastasi, että mitään mainittavaa ei ollut ilmennyt. Talviliikenteen sujuvuuteen liittyviä poikkeuksellisia olosuhteita raportoitiin yhdeksän ajon osalta. Suurin osa ongelmista aiheutui poikkeuksellisesta liukkaudesta tai lumipyrystä. Poikkeuksellisista talviolosuhteista aiheutuva ajoajan lisäys vaihteli 0-14 minuutin välillä. Varsinaisia haittoja ei myöhästymisistä aiheutunut. Muina sujuvuutta heikentävinä asioina mainittiin tien kapeus ja muu liikenne. Ohituskaistoja toivottiin lisää, sillä kuorma-autolla ohittaminen on hankalaa nopeudenrajoittimesta johtuen. Aurauksen ja hiekoituksen toivottiin lähtevän nopeasti käyntiin myös yöllä, jolloin suurin osa pitkän matkan vuoroista ajetaan. Kuljettajien tarkat vastaukset ilmenevät liitteestä 4.

17 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 17 PÄÄTELMÄT Ã Ã 3bb7(/0b7 Ajopiirturikiekkomenetelmä on melko toimiva matka-aikojen mittaamista varten. Menetelmä on erittäin halpa, sillä erillisiä lisämittauslaitteita ei tarvita. Ajopiirturit eivät sovellu tosiaikaiseen sujuvuuden seurantaan, sillä niitä voidaan tarkastella vasta jälkikäteen yrityksen toimitettua kiekot. Menetelmän heikkoutena voidaan pitää sitä, että viivytyksen syitä ei saada jälkikäteen selvyyttä ellei käytetä kuljettajakyselyä, jossa kuljettaja kirjaa ylös tutkimuksen aikana havainnoimansa viivytyksien syyt. Tämä edellyttää kuljettajilta suurta sitoutumista, jotta kaikki viivytykset tulee kirjattua. Lisäksi jälkikäteen tarkasteltuna on mahdoton erottaa ajoaikojen poikkeamia, jotka aiheutuvat muista kuin liikennetilanteista johtuvista syistä. Edelleen, jos kuljettaja ei muista tai suostu merkitsemään korttiin referenssipisteen sijaintia, saattaa tämän merkitseminen jälkikäteen olla melko hankalaa. Edellä mainituista syistä johtuen tarkasteluun saattaa jäädä kiekkoja, joissa ajoaika poikkeaa normaalista, ja vaikuttaa siten keskiarvon ja hajonnan suuruuteen. Ongelmana on myös se, että tavaraliikenteen runkokuljetuksista suurin osa tapahtuu yöliikenteessä, jolloin liikenteellisiä haittoja ei ole. Kuorma-autohavaintojen saaminen päiväliikenteestä on hankalaa. Lisäksi joillakin yhteysväleillä otoskoot jäävät aivan liian pieneksi. Oikean otoskoon määrittäminen on vaikeaa, sillä erilaiset liikenteen häiriöt ovat Suomessa melko harvinaisia. Suuria johtopäätöksiä tulosten perusteella ei valitettavasti voi tehdä, sillä useilla yhteysväleillä havaintomäärät jäivät liian pieniksi. Jatkotutkimuksissa tuleekin kiinnittää huomiota siihen, että mittauksia saadaan riittävästi kultakin yhteysväliltä. Tavoitteena on lopulta arvioida se PDWNDDLNDWDNXXÃ MRQNDÃ 7LHODLWRVÃ S\VW\\Ã HVLPHUNLNVLÃ ÈQÃYDUPXXGHOODÃWDUMRDPDDQÃNXOODNLQÃSllWLH\KWH\VYlOLOOl. Jotta tämä voidaan luotettavasti arvioida, tulee havaintojen määrää lisätä huomattavasti. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että hajonta oli suuri (yli 10 min) seuraavilla päätieyhteysväleillä : Helsinki - Pori (syksy) Pori - Helsinki (syksy ja talvi) Oulu - Jyväskylä (syksy) Rovaniemi - Oulu (syksy ja talvi) On huomattava, että nämä ovat kaikki yhteysvälipituudeltaan pidemmästä päästä ja on tavallista, että matka-aikojen hajonta muodostuu pidemmillä matkoilla suuremmaksi kuin lyhyillä. Yhteysvälejä, joilla keskimääräinen matkanopeus oli alle 70 km/h : Tampere - Vaasa (syksy ja talvi) Vaasa - Tampere (syksy ja talvi) Yhteysvälejä, joilla keskimääräinen matkanopeus oli alle 80 km/h : Helsinki - Pori (syksy ja talvi) Pori Helsinki (syksy ja talvi) Rovaniemi Oulu (syksy ja talvi) Helsinki Kouvola (syksy) Lappeenranta Kouvola (syksy) Kotka Helsinki (syksy)

18 18 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b PÄÄTELMÄT Turku Pori (syksy) Pori-Turku (syksy) Tampere Turku (syksy) Jyväskylä Tampere (syksy) Kuopio Jyväskylä (syksy) Tarkasteltaessa yhteysvälien keskihajontoja ja niiden suhdetta keskimääräiseen matkaaikaan (taulukko 2), yhteysvälejä joilla suhde oli yli 10 % ovat seuraavat : Pori Helsinki (syksy) Lahti Helsinki (syksy) Rovaniemi Oulu (syksy) Kouvola Lappeenranta (syksy ja talvi) Muilla päätieyhteysväleillä ei ilmennyt ongelmia, jotka näkyisivät matka-aikojen hajonnassa tai ajonopeuksissa.

19 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 19 LIITTEET Ã Ã/,,77((7 /LLWHÃÃ<KWH\VYlOLHQÃKDYDLQWRSLVWHLGHQÃVLMDLQWL Näissä pisteissä tehdään ajopiirturikiekkoon merkintä. Tierekisteriosoitteen metrimäärä on arvio. (Alku = tieosan alussa ja loppu = tieosan lopussa.) Tie Kaupunki Pisteen tarkka sijainti ja tierekisteriosoite Vt1 Kehä III Vt 1 06 alku Helsinki tai Kehä I Vt 1 04 alku Turku - Moottoritien entinen pää Vt Vt2 Helsinki Kehä III Vt 1 06 alku Forssa Vt 10 liittymä Vt 2 24 alku Pori Vt 8 liittymä Vt Vt3 Helsinki Metsäläntien liittymä Vt Hämeenlinna Vt 10 liittymä Vt alku Tampere Vt 9 liittymä Vt alku Mt 309 liittymä Vt alku Vaasa Moottoritien loppu Vt loppu Vt4 Helsinki Kehä I Kivikko Vt alku Lahti Vt 12 liittymä Vt alku Jyväskylä Vt 9 pohj.puol oleva liittymä Vt Oulu Liittymä n:o Vt Rovaniemi Keskustassa Vt alku Vt5 Lahti Vt 12 liittymä Vt alku Mikkeli Vt 13 liittymä Vt alku Kuopio Etel. Sisäänmeno Vt alku Kajaani Etel.ohikulkut alku Vt Vt6 Helsinki Kehä I Kivikko Vt alku Kouvola Vt 15 liittymä Vt alku Lappeenranta Vt 13 liittymä Vt alku Joensuu Kt 74 liittymä Vt

20 20 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b LIITTEET Tie Kaupunki Pisteen tarkka sijainti ja tierekisteriosoite Vt7 Helsinki Kehä I Kivikko Vt alku Kotka Sisäänmenotien liittymä Vt 7 29 alku Vaalimaa Tien loppu Vt 7 42 loppu Vt8 Turku Kt 40 liittymä Vt alku Pori Vt 2 liittymä Vt loppu Vaasa Vt 3 liittymä Vt loppu Oulu Vaasa - Oulu välillä ei ole vt8:aa ajavia linjoja Vt9 Turku Kehätien risteys Vt alku Tampere Vt 12 liittymä Vt alku Jyväskylä Vt 4 liittymä Vt loppu Kuopio Etel. Sisäänmeno Vt alku

21 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 21 LIITTEET /LLWHÃÃ/$0Ã SLVWHLVWlÃNHUlW\WÃOLLNHQQHPllUlWLHGRWÃWDUNDVWHOXYlOHLOOl Yhteysväli LAMpisteen nro 1 Hki-Tku Hki Pori Kevät (helmikuu) Keskim. vrkliikenne Syksy (lokakuu) Keskim. vrkliikenne Liikennemäärien suht. ero (%) Teor. ajoaika (IVAR), min 114 (kehä III) 120 (kehä I) HKI- Hlinna 3 Hlinna- TRE Tre-Vaasa HKI-Lahti Lahti Jkylä 4 Jkylä-Oulu Oulu- Rovaniemi 5 Lahti- Mikkeli 5 Mikkeli- Kuopio 5 Kuopio- Kajaani 6 Hki- Kouvola Kouvola Lranta 6 Lranta Joensuu 7 Hki-Kotka Kotka Vaalimaa 8 Tku-Pori Tre-Tku Jkylä-Tre Kuopio

22 22 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b Jkylä /LLWHÃÃ6\NV\QÃÃMDÃNHYlWWDOYHQÃÃDMRSLLUWXULNLHNNRPLWWDXNVLHQÃWXORNVHW 6\NV\OOlà 7DOYHOODà 7LHÃQRÃÃÃ<KWH\VYlOLÃÃÃÃÃÃÃÃ3LWXXV ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃNP $MDQNRKWD.SO $MRDLND +DMRQWD 1RSHXV NPK.SO $MRDLND +DMRQWD 1RSHXV NPK 1 Helsinki Turku Aamupäivä x xx Ilta Turku Helsinki Aamu Yö Päivä xx x Helsinki Pori Ilta Pori - Helsinki Yö Aamu Helsinki Hämeenlinna 92.2 Päivä Iltayö Yö Hämeenlinna Helsinki 92.2 Päivä Yö Yö Hämeenlinna Tampere 73.5 Iltayö Tampere Hämeenlinna 73.5 Yö Tampere Vaasa Yö Vaasa Tampere Yö X Kehä I:ltä xx Kehä III:lta

23 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 23 6\NV\OOlà 7DOYHOODà 7LHÃQRÃÃÃ<KWH\VYlOLÃÃÃÃÃÃ3L $MDQNRK.SO $MRDLND +DMRQWD 1RSHXV.SO $MRDLND +DMRQWD 1RSHXV WXXV WD NPK NPK 4 Helsinki Lahti 93.5 Iltapäivä Ilta Lahti Helsinki 93.5 Ilta Yö Lahti Jyväskylä Ilta Yö Jyväskylä Lahti Iltayö Yö Jyväskylä Oulu Yö Oulu Jyväskylä Päivä Oulu Jyväskylä Ilta Oulu Rovaniemi Yö Rovaniemi Oulu Päivä Lahti Mikkeli Yö Mikkeli Lahti Yö Mikkeli Kuopio Yö Kuopio Mikkeli Yö Kuopio Kajaani Yö Kajaani Kuopio Yö Helsinki Kouvola Yö Kouvola Helsinki Päivä Kouvola Lappeenranta Yö Lappeenranta Kouvola Päivä Helsinki Lappeenranta Yö Lappeenranta Helsinki Päivä Todennäköisesti Kouvola on jommassa kummassa suunnassa väärässä paikassa. Riveillä Helsinki Lappeenranta ja Lappeenranta Helsinki on koko välin tiedot. jotka siis ovat luotettavampia.

24 24 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b 6\NV\OOlà 7DOYHOODà 7LHÃQRÃÃÃ<KWH\VYlOLÃÃÃÃÃ3LWXXV $MDQ.SO $MRDLND +DMRQWD 1RSHXV.SO $MRDLND +DMRQWD 1RSHXV NRKWD NPK NPK 6. Lappeenranta Joensuu Yö Joensuu Lappeenranta Päivä xxx Helsinki Kotka Ilta Kotka Helsinki Yö Kotka Vaalimaa Vaalimaa Kotka Turku Pori Päivä Pori Turku Ilta Tampere Turku Yö Jyväskylä Tampere Yö Kuopio Jyväskylä Ilta

25 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 25 /LLWHÃÃ$MRDLNRMHQÃMDÃKDMRQQDQÃPXXWRNVHWÃYHUUDWWXQDÃV\NV\QÃÃWXWNLPXNVHHQÃÃÃÃÃÃÃ ÃDMRDLNDÃWDLÃKDMRQWDÃNDVYDQXWÃÃÃÃ ÃDMRDLNDÃWDLÃKDMRQWDÃSLHQHQW\Q\W Yhteysväli Ajankohta Ajoajan muutos (min) Hajonnan muutos (%) (min) (%) Vt1 Helsinki - Turku Aamu Ilta Vt1 Turku - Helsinki Aamu Päivä Vt2 Helsinki - Pori Ilta Vt2 Pori - Helsinki Yö Aamu Vt3 Helsinki - Hämeenlinna Päivä Iltayö Yö Vt3 Hämeenlinna - Helsinki Päivä Yö Yö Vt3 Hämeenlinna - Tampere Iltayö Vt3 Tampere - Hämeenlinna Yö Vt3 Tampere - Vaasa Yö Vt3 Vaasa - Tampere Yö Vt4 Helsinki - Lahti Iltapäivä Ilta Vt4 Lahti - Helsinki Ilta Yö Vt4 Lahti - Jyväskylä Ilta Yö Vt4 Jyväskylä - Lahti Iltayö Yö Vt4 Jyväskylä - Oulu Yö Vt4 Oulu - Jyväskylä Päivä Ilta Vt4 Oulu - Rovaniemi Yö Vt4 Rovaniemi - Oulu Päivä Vt5 Lahti - Mikkeli Yö Vt5 Mikkeli - Lahti Yö Vt5 Mikkeli - Kuopio Yö Vt5 Kuopio - Mikkeli Yö Vt5 Kuopio - Kajaani Yö Vt5 Kajaani - Kuopio Yö Vt6 Helsinki - Kouvola +2.3 Vt6 Kouvola - Helsinki Päivä Vt6 Kouvola - Lappeenranta +2.0 Vt6 Lappeenranta - Kouvola Päivä Vt6 Helsinki - Lappeenranta Yö Vt6 Lappeenranta - Helsinki Päivä Vt6 Lappeenranta - Joensuu Yö Vt6 Joensuu - Lappeenranta Päivä Vt7 Helsinki - Kotka Vt7 Kotka - Helsinki Vt7 Kotka - Vaalimaa Vt7 Vaalimaa - Kotka Vt8 Turku - Pori Päivä Vt8 Pori - Turku Ilta Muutoksia yhteensä (kpl) Pienentynyt (-) 106 min, 27 kpl Kasvanut (+) 80 min, 17 kpl Sama 1 kpl

26 26 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b /LLWHÃÃ.XOMHWWDMDN\VHO\QÃYDVWDXNVHW Vastauksia saatiin yhteensä 17 kuljettajalta. Seuraavaan on koottu saadut vastaukset sellaisenaan suoraan kyselylomakkeilta. Vastaukset on koottu kysymyksittäin..\v\p\v +DYDLWXWÃHULW\LVHWÃVXMXYXXWHHQÃYDLNXWWDQHHWÃWDSDKWXPDWÃWDSDKWXPDQ MlOMHVVlÃRQÃVXONXLKLQÃPHUNLWW\ÃNLHNROWDÃKDYDLWWXÃYLLYlVW\VÃYHUUDWWXQD QRUPDDOLRORVXKWHLVLLQ Vt3: 17.2 Jalasjärvi Parkano välillä kauhea lumipyry ja erittäin liukas keli ( + 2 min.) Vaasa Helsinki: Myrskyä, lunta, jäätä ( + 3 min.) Vaasa Hki: Ei suolattu, huono keli (+ 9 min.). Vt4: Vt5: 20.2 Pyhäsalmi Pihtipudas: Edellä ajava noin 70 km/h, pyryävä lumi, ei ohituspaikkaa ennen pihtiputaalla alkavaa ohituskaistaa. ( ± 0 min.) Lahti Kajaani: Tie jäinen ( ± 0 min.) Lahti Kajaani: 9 astetta pakkasta ja vesisade ( + 8 min.) 26.2 Lahti Kajaani: Vesisateen liukastama polanne tie ( + 14 min.) Sukeva Heinola: Runsas jäätävä vesisade ( ± 0 min.) Vt6: 22.2 Taavetti Kouvola: Tie erittäin liukas ( + 5 min.)..\v\p\v 5HLWLOOlÃROHYDWÃVXMXYXXVHVWHHWÃMDÃSXXWWHHW Vt1: Tien pientareet ovat kapiat. Pyöräilijät ja kävelijät. Joutuu väistämään toiselle kaistalle ajettaessa ohi. Leviämmät pientareet sais olla. Ohituspaikkojen puute tai vähyys. Liian kapeat pientareet. Vt4: Viitasaari, Hännilän salmen silta: Kapea silta, nopeusrajoitus 80 km/h. Haittaa varsinkin Oulustä päin tultaessa, ei saa mäkeen oikein vauhtia. Kärsämäki: Kylän kohta ( tie keskellä kylää) Vt5: Ohenmäki Nerkoo: Tietyömaan takia ajokaistat kapeat..\v\p\v 0LHOHHQÃWXOOHLWDÃDLNDLVHPÃKDYDLWWXMDÃVXMXYXXWHHQÃYDLNXWWDQHLWDÃDVL RLWDÃWDLÃWDSDKWXPLD Vt1: Vt4: Vt5: Paimio Lohjanharju: Kevät ja syksy. Työkoneita, traktoreita, leikkuupuimureita jne. Kesä: Asfalttityöt, Talvi: Keliolosuhteet v talvi syksy: Temmes: Tietyön kohta todella kuoppainen. Nostettu tietä ylös ja vanhan ja uuden tien pinnan ajoliuska liian jyrkkä. Välillä yksi kaista käytössä ja sekin turhan kapea, toiset pyörät pientareen puolella Helmikuu: Kajaani Lahti: Lumisateen ja tuiskun aikaan tie auraamatta aamuyöllä, etelästä pohjoiseen menevä kaista paikka paikoin puolittain tukossa.

27 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 27 /LLWHÃÃ.XOMHWWDMDN\VHO\QÃYDVWDXNVHWÃMDWNXX.\V\P\V 3DUDQQXVHKGRWXNVLD Vt1: Eipä juuri mitään tehtävissä, niin paljon on liikennettä. Korkeintaan lisää nopeuden näyttötauluja ja lisää kaistoja. Ohitukset ovat lähes mahdottomia vaikka edellä ajavan nopeus on 70 km/h. Vt3: Vt4: Aurauskalusto aikaisemmin liikeelle. Liuossuolan käyttöä vähennettävä ja oikean suolan lisättävä. Kanavuori Toivakka välin kurvien oikaisu. Ohituskaistoja myös Pihtiputaalta pohjoiseen päin. Tietöiden kiertoteiden kohdat hoidettava paremmin. Vt5: Kuortti Mikkeli väli todella routaheittoinen. Samaten Sukevan seutu molemmin puolin. Aurauskalusto voisi tuiskun aikaan lähteä hieman aikaisemmin liikkeelle. Vt6: Vt8 Väli Kouvola Koskenkylä parannettava pikaisesti! On liian kapea!! Eurajoen mutkaan ryömintäkaista mennen tullen. Kustavin tien liittymään pakollinen pysähtyminen. Tulevat ulos 8 tielle ikäänkuin: "Kerkiin mä vielä tohon väliin"!.\v\p\v 0LHOLSLWHLWlÃMDÃPXLWDÃWHUYHLVLlÃWLHODLWRNVHOOH Vt4: Vt5 Mäkilöihin vois laittaa hiekkaa useammin. Oulun läänin rajalta Kajaaniin tie yleensä jääpolanteinen ja urainen. Kertyneen jääpolanteen poisto Vt5 lääninraja Pyykönpuro välillä yhtä tehokkaaksi kun on ohitustiellä välillä Pyykönpuro Kuluntalahti, jota höylätään joka lumisateen jälkeen eikä ole polanneuria tiessä. Aamulla etelästä tullessa rajalta Kajaaniin tie on kuin kynnöspelto. Illalla on useimmiten tilanne sama, mutta ohitustiellä ei ole tietoakaan polanteesta kun sitä on koko päivä puhdistettu. Vt8: 8-tie on muuten hyvässä kunnossa ja liikenne sujuu minun mielestäni hyvin. Ei mitään mainittavaa, muuta kun keväiset terveiset.

28 28 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21 7b5.(,00,//bÃ<+7(<69b/(,//b

29 0$7.$$,.2-(1Ã(11867(77$9886Ã3bb7,(9(5.21Ã7b5.(,00,//b <+7(<69b/(,//b 29