Kyläkassoista Ilomantsin pankiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kyläkassoista Ilomantsin pankiksi"

Transkriptio

1 Kyläkassoista Ilomantsin pankiksi 100 vuotta osuuspankkitoimintaa Ilomantsissa Keimo Sillanpää Tommi Ålander

2 Kyläkassoista Ilomantsin pankiksi 100 vuotta osuuspankkitoimintaa Ilomantsissa Keimo Sillanpää & Tommi Ålander

3 Ilomantsin Osuuspankki & TK-Eval Taitto: Datanov Graafinen suunnittelu: Datanov & TK-Eval Painettu PunaMusta-kirjapainossa Joensuu 2010 Etukannen kuvien lähteet: Ilomantsin Osuuspankki Kivijärvi Juhani TK-Eval Takakannen kuvien lähteet: Ilomantsin Osuuspankki Kivijärvi Juhani ISBN

4

5 KASSOJEN SIJAINTI KARTALLA Hiienselkä Naarva Kivilahti Koitere Hattuvaara Huhus Palojärvi Ilajanjärvi Tokrajärvi Mekrijärvi Mekrijärvi Kurkela Sonkaja Ilomantsinjärvi Nuorajärvi Sysmä ILOMANTSI Möhkö Kuuksenvaara Haukivaara Melaselkä Datanov 5

6 KASSOJEN SYNTY JA SULAUTUMINEN Kurkela ( ) Haukivaara ( ) Sonkaja ( ) Tokrajärvi ( ) Mekrijärvi ( ) Kuuksenvaara (1924- Kivilahti ( ) Melaselkä ( ) Huhus ( ) Hattu ( ) Möhkö ( ) Datanov ILOMANTSI Naarva 6

7 Sisällysluettelo Ensimmäiset vuosikymmenet Pogostan palvelut erämaan keskellä Luontaistalouden yhteistyöstä osuustoimintaan Ilomantsin ensimmäinen osuuskassa Kivilahteen Ensimmäisen maailmansodan laineet ja maan itsenäistyminen Osuuskassatoiminta käynnistyi myös kirkonkylän liepeillä Kuuksenvaarassa Pula-aika Toiminnan laajetessa tarvittiin omat toimitilat Sotavuodet...66 Talvisota ajoi ihmiset evakkoon Pakkorauhan oloissa kassatkin joutuivat kamppailemaan Revanssihenki vallalla siviilit uudelle evakkomatkalle Sotien jälkeen...78 Sodan raunioista noustiin jaloilleen Uuden Suomen rakentaminen...88 Kansakunta vahvistui, mutta idästä nousivat jälleen uhkaavat pilvet Savottaelämää Ilomantsin Osuuskassa pulskistui aluetalouden kasvaessa Elintaso kasvoi ja maaseutu taantui Taustalla yhteiskunnallinen murros Talous kehittyi, kun olot antoivat myöten Talouden kasvuvauhti hidastui ja työttömyys lisääntyi Pankki vahvasti mukana paikkakunnan kehittämisessä Maailmantalouden vaihtelut heiluttivat myös Suomea Osuuskassasta osuuspankiksi Vuosikymmenen muita tapahtumia Lama kouraisi johdattaen pankin uuteen kasvuun Metsä ja maito hetken lamaannuksissa Ilomantsia rakentamassa Surullisia muistoja ja varautumista

8 Markkinointia ja kehitystä Nousua ja laskua muutoksia ja kehitystä Osuuspankki rakentaa Toimikuntien ja hallinnon nimityksiä Vuosikymmenen loppuun vaihtelevissa merkeissä luvun melskeessä pankit joutuivat myrskynsilmään Lamasta uuteen nousuun Ryhmä muotoutuu uudelleen ja kiinteistösijoittaminen alkaa Ilomantsin Osuuspankki ammentaa voimansa paikallisuudesta Pentin Paja Oy Hermannin viinitila Tekijöitä ja taustavoimia vuosien varrelta Uudelle vuosituhannelle vahvempana kuin koskaan Epävakautta yleisessä toimintaympäristössä Ilomantsissa ollaan sivussa maailman melskeestä ILOMANTSIN OSUUSKASSAAN SULAUTUNEET KYLÄKASSAT Kurkelan Osuuskassa ( ) Haukivaaran Osuuskassa ( ) Mekrijärven Osuuskassa ( ) Möhkön Osuuskassa ( ) Hatun Osuuskassa ( ) Sonkajan Osuuskassa ( ) Tokrajärven Osuuskassa ( ) Melaselän Osuuskassa ( ) Huhuksen Osuuskassa ( ) LIITTEET Lähteet ja kirjallisuus Luottamushenkilöitä Suomen rahan arvo Tunnusluvut

9 Arvoisa lukija, Kädessäsi on historiankirja, jonka sivuilta selviää Ilomantsin Osuuspankin satavuotinen taival. Historiankirja on kunnianosoitus asiakkaille, hallintohenkilöille ja henkilöstölle, jotka ovat tehneet pankistamme sellaisen, josta voimme olla ylpeitä. Kun Kivilahden Osuuskassan perustajajäsenet ensimmäisinä Ilomantsissa tammikuussa 1910 allekirjoittivat osuuskassan perustamiskirjan, he tuskin osasivat aavistaa, miten merkittävää päätöstä he ovat tekemässä. Päätös kertoo voimien yhdistämisestä ja kylän vahvasta yhteistyöstä, joka on osuustoimintaa parhaimmillaan. Kyläkassoista, joita Ilomantsin alueella on ollut kaikkiaan yksitoista, on kasvanut oman toimialueen johtava rahalaitos. Ilomantsin Osuuspankin menestyksen edellytyksenä ovat hyvät ja luottamukselliset asiakassuhteet. Ilomantsilaisista useampi kuin kaksi kolmesta luottaa talousasioissa oman paikkakunnan rahalaitokseen ja lisäksi laaja joukko muualla asuvia entisiä ilomantsilaisia on edelleen valinnut kotipitäjän pankin omaksi pankikseen. Myös tulevan menestyksen edellytyksenä on hyvä yhteistyö ja henkilökunnan ammattitaidon ja osaamisen ylläpitäminen sekä jatkuva yhteydenpito asiakkaiden kanssa. Tämän yhteisen tahtotilan olemme kirjanneet pankkimme perustehtävään seuraavasti: Edistämme omistajajäsentemme, asiakkaidemme ja toimintaympäristömme kestävää taloudellista menestystä, hyvinvointia ja turvallisuutta olemme asiakkaillemme enemmän kuin pankki. Tämä historiankirja sisältää kertomuksia Ilomantsin Osuuspankin toiminnasta, ympäröivästä yhteiskunnasta ja lisäksi myös ihmisten elämästä, heidän uskostaan parempaan huomiseen sekä heidän arvokkaasta työstä kotiseudun ja oman osuuspankin hyväksi. Satavuotiseen historiaan mahtuu taloudellisesti niin voimakkaan kehityksen ja suotuisien suhdanteiden aikoja kuin myös vaikeitakin aikoja. Juuri se tekee teoksesta mielenkiintoisen. Ilomantsin Osuuspankin historia on kirjattu teokseen täsmälleen sellaisena kuin se eri lähteistä on selvinnyt. Ilomantsin Osuuspankin historiateos on syntynyt yhteistyön tuloksena. Lämpimät kiitokseni historiatoimikunnan jäsenille Raimo Maksimaiselle, Teuvo Maksimaiselle ja Kyösti Tahvanaiselle sekä toimitusjohtaja Kalevi Hämäläiselle sekä erityiskiitokset kirjan kirjoittajille Keimo Sillanpäälle ja Tommi Ålanderille erinomaisesta työstä. Lämmin kiitos myös niille yksityishenkilöille, yrityksille ja yhteisöille, joilta olemme saaneet arvokasta tietoa ja materiaalia tämän kirjan tekemistä varten. He ovat näin edesauttaneet vaativan tavoitteen toteutumista. Toivotan kaikille tämän teoksen lukijoille antoisia lukuhetkiä osuuspankkihistorian parissa! Ilomantsissa, tammikuussa Raija Tahvanainen toimitusjohtaja 9

10 Ilomantsin Osuuspankki Ilomantsin Osuuspankki hyvässä myötäisessä. 10

11 ENSIMMÄISET VUOSIKYMMENET Ilomantsin Museosäätiö Ilomantsin kirkonkylää 1910-luvun lopulta. Taustalla vasemmalla Kotimäen kansakoulu ja oikealla Kansallistalo. 11

12 Pogostan palvelut erämaan keskellä Harvaan asutut vaaramaisemat ja pitkät tiettömät taipaleet olivat luonteenomaisia luvun alun Ilomantsille. Laajalle leviävät selkoset kätkivät sisäänsä rikkaan erämaaluonnon, jossa soiden ja metsien välistä pilkistelivät lukuisat järvet ja joet. Ihmiset olivat asettuneet jo aikapäiviä sitten tuonne korven keskelle ja ottaneet alueen omaksi asuinsijakseen. Vaikka asuivatkin harvakseltaan, yhdessä he muodostivat aikamoisen joukon: Ilomantsin väkimäärä ehti ylittää asukkaan rajapyykin vuosisadan alussa ennen Koveron (myöh. Tuupovaara) itsenäistymistä ja irtaantumista emäpitäjästä. Seurakunnan osalta Koverosta tuli itsenäinen vuonna 1902 kunnan itsenäistymisen toteutuessa kahdeksan vuotta myöhemmin. Ilomantsissa kohtasivat taustaltaan erilaiset kulttuurit jo 1300-luvulta lähtien alueella vaikuttaneen ortodoksisuuden ja myöhemmin jalansijaa saaneen luterilaisuuden yhteiselossa. Ilomantsin kirkonkylällä paikoin tiheäkin asutus ja erilaiset palvelut keskittyivät molempien seurakuntien komeiden kirkkojen liepeille. Pogostalta löytyi maaseutupitäjän elinkeinorakenteen koko kirjo. Taajamassa oli postikonttori, pari sekatavarakauppaa ja Möhkön tehtaan lautakauppa. Palvelujaan tarjosivat myös räätäli, pari seppää, sama määrä satulaseppiä ja puolenkymmentä suutaria. Herrasväen tarpeisiin oli tietenkin silittäjä ja löytyipä kylältä kelloseppäkin. Lisäksi voidaan mainita nahkuriliike, karvali ja puusorvari. Kirkonkylän kansakoulu oli itsestäänselvyys. Seurakuntien palveluksessa oli useita henkilöitä: kirkkoherrat, kappalainen, lukkari. Virkavallan edustajina olivat nimismies ja poliiseja, kylällä sijaitsi myös vankitupa. Pogostalla oli jo säästöpankki, mutta maaseutuväen omalle osuuskassalle ei aika ollut vielä kypsä. Möhkön ruukin lähtölaskenta oli alkanut, mutta vielä vuosisadan alkuvuosien aikana ruukki työllisti lähes joka seitsemännen kunnan työssäkäyvistä ihmisistä. Teollisuustyöväestön merkittävä osuus kaikista työllisistä oli maaseutupitäjässä poikkeuksellista. Ruukin lopettamisen myötä vuonna 1908 tilanne muuttui kuitenkin nopeasti tavanomaisemmaksi, kun lähes kaikki työssäkävijät kirjaimellisesti viljelivät leipänsä itse. Talvikuukausina toimeentulo saatiin metsästä. Jopa miestä työllistyi savotoilla ja jollei hakkuita järjestetty, toimeentulo niukkeni ja elämä näytti ankaramman puolensa. 12

13 Luontaistalouden yhteistyöstä osuustoimintaan Maatalouden teknistymisen vuoksi suomalaisella maaseudulla kasvoi tarve uuteen pääomaan. Tarvetta tyydytettiin 1800-luvun lopulta lähtien pääasiassa yhteistoiminnalla. Suomessa oli jo ennestään monipuolinen, voimakas ja vakiintunut talonpoikainen yhteistoimintaperinne, mutta kyläyhteisöjen hajaantumisen jälkeen piti kehittää uusia taloudellisen yhteistoiminnan muotoja. Luontaistalouteen liittyvästä yhteistoiminnasta rahataloudelliseen osuustoimintaan siirtyminen oli Suomessa perinteestä johtuen helpohkoa. Pellervo-Seura on osuustoiminnallisten yritysten ja yhteisöjen valtakunnallinen palvelu-, yhteistoimintaja etujärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa jäsenyhteisöjensä liiketoiminnan toimintaedellytyksiä ja edesauttaa uusien osuuskuntien perustamista ja niiden toiminnan kehittymistä. Pellervon jäsenenä on lähes 400 osuustoiminnallista yritystä tai yhteisöä, joiden keskeiset toimialat ovat pankki- ja vakuutustoiminta, elintarvike- ja metsäteollisuus, sähkö ja muu energia, tiedonsiirto sekä kauppa. Pellervo-Seuran tarkoitus on pysynyt samana koko sen 110-vuotisen historian ajan: se kehittää osuustoimintaa suomalaisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi. (Pellervo-Seuran vuosikertomus 2008.) Vuoden 1899 helmikuun manifesti laukaisi osuustoiminnan kansanliikkeeksi, jossa yhdistyivät koko maan kattavan isänmaallisen järjestön tarve sekä tavallisen kansan taloudellisen oman avun tarve. Osuustoiminnan valtakunnalliseksi keskusjärjestöksi perustettiin Pellervo-Seura. Sen tärkeimpänä tavoitteena oli synnyttää maaseudulle maamiesseuroja, jotka kasvattaisivat maalaisväestöä osuustoimintaan. Pellervolaisen osuustoiminnan alkuperäisiksi periaatteiksi muotoutuivat yhteistyö ja yhteisöllisyys, omatoimisuus, avoimuus, rehellisyys sekä vastuullisuus. Vuonna 1901 säädettiin osuustoimintalaki, jonka tärkeydestä laki- ja talousvaliokunta oli edellisenä vuonna todennut seuraavaa: Osaksi säästämällä, osaksi toisiansa tukemalla vähävaraisetkin siten voivat päästä nauttimaan suuremman pääoman etuja, ostaa tarpeensa huokeammalla, myydä tuotteensa paremmista hinnoista ja saada tarpeellista luottoa käytettäväkseen. Sen ohessa osuustoiminta on omiansa edistämään säästäväisyyttä, toimeliaisuutta ja yhteishenkeä, ja sen kautta sillä on tärkeä taloudellisesti ja siveellisesti kasvattava merkitys. 13

14 Mallia Saksasta Suomen osuustoimintamuotoisen lainaustoiminnan alku ajoittuu ja 1870-luvuille, jolloin mm. Rietrikki Polen ja G.Z. Yrjö-Koskinen esittelivät saksalaisen Schulze- Delitzschin ideoihin nojautuvien tuotanto-osuuskuntien ja lainakassojen toimintaa. Nämä kassat olivat kaupunkien käsityöläisten ja pienyrittäjien lainakassoja. Asia tuli esille uudestaan joitakin vuosikymmeniä myöhemmin, kun vuonna 1893 Yrjö-Koskinen piti Kansantaloudellisessa Yhdistyksessä esitelmän Lainauslaitokset maalaiskunnissa Raiffeisenin järjestelmän mukaan. Siinä vaiheessa mielenkiinto oli jo siirtynyt maaseudun sosiaalisten ongelmien lievittämiseen, joten käsityöläisten Schulze-Delitzsch-kassojen tilalla esimerkkinä olivat maaseudulle perustetut Raiffeisen-kassat. 1 Raiffeisen-kassojen kehittäjä oli saksalainen Friedrich Wilhelm Raiffeisen. Hän perusti vuonna 1864 Heddersdorfer Dahrlehns-kassenverein -nimisen luottoyhdistyksen, jonka tavoitteena oli taloudellisissa vaikeuksissa olleiden talonpoikien luotonsaantimahdollisuuksien parantaminen. Vuonna 1872 Raiffeisenin johdolla perustetut kassat muodostivat yhteisen keskusorganisaation. Tämän jälkeen Raiffeisen-kassat yleistyivät nopeasti Saksassa. Ne olivat suosittuja, koska ne myönsivät lainoja myös sellaisille väestöryhmille, joita olemassa olleet luottolaitokset eivät halunneet ottaa asiakkaikseen. 2 Raiffeisen-kassojen lähtökohtana oli jäsenten rajoittamaton yhteisvastuu, jolla korvattiin oman pääoman niukkuus. Tämä mahdollisti kassojen perustamisen myös kaikkein köyhimmille alueille. Kassojen toiminta-alue oli varsin pieni, yleensä yksi kylä. Tämän vuoksi kassojen jäsenet tunsivat hyvin toisensa ja toistensa mahdollisuudet maksaa lainansa takaisin. Lainaukseen tarvittavat varat saatiin talletuksina joko kassan omilta jäseniltä tai ulkopuolisilta tallettajilta. Korkomarginaali pidettiin alhaisena hoitamalla kassoja vapaaehtoisvoimin, eli jäsenten valitsema hallitus vastasi kassan hoidosta saamatta työstä mitään korvausta. 3 Friedrich Wilhelm Raiffeisen ( ) oli ennen osuuskuntatoimintaansa pormestarina kolmessa saksalaiskaupungissa, Weyerbuschissa, Flammersfeldissa ja Heddesdorfissa (nyk. Neuwied). Ollessaan nuorena pormestarina Flammersfeldissa hän joutui todistamaan koronkiskurien armoille joutuneiden vähäväkisten kärsimyksiä. Niihin aikoihin Raiffeisenille kypsyi näkemys osuustoiminnallisen luottoyhdistyksen perustamistarpeesta. wwww.volksbank-bottrop.de 14

15 Suomessa kaikki lähti Hannes Gebhardista Suomessa osuustoiminnan tärkeimpiä puolestapuhujia oli Hannes Gebhard, joka tutustui 1890-luvulla osuustoimintaan eri puolilla Eurooppaa. Hän sai vaikutteita etenkin Saksasta ja Englannista (Irlannista). Gebhardin mukaan osuustoiminta oli väline, jolla poistetaan maaseudun vähäväkisen väestön elämän epäkohtia. Ongelmina olivat esimerkiksi maaseudun väestön velkaantuminen maakauppiaille ja maataloutta luotottavien pankkien puuttuminen maaseudulta. 4 Poliittisissa piireissä maaseudun lainakassojen perustamista tukivat näkyvimmin ns. kateederisosialistit, joiden mielestä valtion ja yhteiskunnan parempiosaisten velvollisuutena oli sosiaalisten epäkohtien parantaminen asteittaisten uudistusten avulla. Eniten tätä näkemystä kannatettiin vanhasuomalaisten piirissä, mutta sillä oli kannattajansa myös ruotsalaisen ja nuorsuomalaisen puolueen liberaaleissa edustajissa. 5 Osuuspankin malliksi Hannes Gebhard omaksui Saksan Raiffeisen-kassat, joissa toiminta perustui kyläyhteisön tarjoamaan tiukkaan sosiaaliseen kontrolliin. Raiffeisenin mallin mukaisesti lainakassan tarvitsemat varat oli tarkoitus saada kokoon jäsenten ja muiden kyläläisten talletuksista. Suomessa rahaa liikkui kuitenkin vielä hyvin vähän, joten mahdollisuudet talletuksiin perustuvaan varainhankintaan olivat vähäiset. Ongelman ratkaisuksi tehtiin päätös keskusyksikön (-pankin) perustamisesta. Sen tehtävänä olisi avustaa paikallisten kassojen perustamisessa ja hoitaa näiden kassojen varainhankinta. Pellervo-Seuran yhdeksi tehtäväksi tuli osuuslainarahaston perustamisen suunnittelu. 6 Oman osuustoiminnallisen luottolaitoksen perustamista pidettiin ehdottomana edellytyksenä muiden osuustoiminnallisten liikeyritysten perustamiselle. Ratkaisun löytämiseksi käännyttiin valtion puoleen, joka olikin valmis myöntämään varoja suunnitteilla olevan osuuskassajärjestön käyttöön. Tähän tarkoitukseen perustettiin vuonna 1902 osakeyhtiömuotoinen keskuspankki, joka edelleen lainaisi hankkimansa varat maaseudun osuuskassoille. Osuuskassojen Keskuslainarahasto Osakeyhtiön (OKO) perustava yhtiökokous Pellervo-Seura Suomen osuustoiminnan perustaja Hannes Gebhard ( ) oli liikemies, taloushistorian ja taloustieteen professori sekä vuosina Suomalaisen puolueen kansanedustaja. Hän oli myös kustannusyhtiö Otavan toinen perustaja.gebhard toimi Osuuskassojen keskuslainarahaston toimitusjohtajana vuosina ja sekä Osuuskassojen Keskusliiton toimitusjohtajana vuosina

16 pidettiin Koska osuuskassoja ei vielä ollut, OKO:n perustajiksi tarvittiin yksityishenkilöitä, jotka sitoutuivat myymään osakkeensa osuuskassoille sitä mukaa kun niitä perustettiin ja kun niiden varat sallivat osakkeiden oston. 7 Taloudellisesti ja poliittisesti OKO:n perustaminen ajoittui vaikeaan aikaan, koska Suomi kärsi 1900-luvun vaihteessa huonoista sadoista, ja vuosi 1902 oli pahin katovuosi lähes 40 vuoteen. Kuitenkin osuuskassojen perustamiselle oli voimakas tilaus, koska niiden myöntämän rahoituksen turvin pystyttiin parantamaan maanviljelyväestön asemaa. Lisäksi osuuskassojen perustamisessa paikalliset tarpeet yhdistyivät koko maan poliittisiin etuihin. Osuustoiminnasta tuli sortokausien ajan venäläistämisen paineessa osa maassa harjoitettua passiivista vastarintaa. Venäläisten oli paljon vaikeampi kieltää Suomen taloutta parantavia toimia kuin avoimen poliittisia aloitteita. Osuustoiminnallisuuden edistäjät Gebhard etunenässä näkivät, että maan talouden vahvistaminen osuuskassojen avulla lisäsi suomalaisten kestokykyä venäläistämisen paineessa. On arvioitu, että nämä poliittiset tekijät olivat huomattavalta osalta vaikuttamassa siihen, että osuustoimintaliike hyvin nopeasti paisui suureksi kansanliikkeeksi. 8 Maaseudun kehittyminen vaati uusia pääomia Maaseudun elinolojen parantaminen ei Ilomantsissakaan ollut kiinni pelkästään viljelijöiden työpanoksesta. Maanviljelyn ja karjanhoidon tehostamiseen tarvittiin maatalouden uusien apukeinojen, kuten lannoitteiden ja maatalouskoneiden, hankkimisen edellyttämää pääomaa. Yksi tärkeä keino maaseudun pääomapulan helpottamisessa nopeasti kehittyvässä Suomessa oli osuustoimintaliikkeen synnyttäminen. Ilomantsiin oli perustettu säästöpankki jo vuonna 1901, mutta laajan pitäjän pitkät etäisyydet ja vaikeakulkuinen maasto olivat otollista maaperää kyläkunnittain toimivien osuuskassojen synnyttämiseen. Vähitellen kasvoi myös tarve saada pankkitoimintaa maaseudun vähävaraisemman väestönosan ulottuville ihmisille, joille pankin lainaamat pääomat olivat ainoa keino rahoittaa maatalouden kehittämisen vaatimia investointeja. Vaikutusta oli toki silläkin, että osuustoiminta-aate alkoi nopeasti saada tuulta purjeisiinsa: haluttiin puuttua sosiaalisiin epäkohtiin ja osuustoiminnallisuutta pidettiin muualta saatujen tietojen perusteella hyvänä keinona epäkohtien korjaamisessa. Osuuskassoja perustettiin tiuhaan tahtiin eri puolille Suomea. Vuoden 1907 loppuun mennessä oli rekisteröity jo 240 osuuskassaa, joista yli puolet Kuopion ja Viipurin lääneihin. Yhden valistuneen kulmakunnan perustama osuuskassa vaikutti seudulla esimerkin tavoin: hyöty ymmärrettiin, kun se nähtiin. 9 Maata kiersivät Pellervon konsulentit ja muut osuuskassa-asian agitaattorit. Heidän järjestämiään tilaisuuksia oli 1900-luvun alkuvuosina hyvin runsaasti. Suurlakkovuotena 1905 yleinen huomio kiinnittyi enemmän muihin asioihin, mutta seuraavana vuonna pidettiin tilaisuuksia siitäkin edestä: kaikkiaan 1008:sta Pellervon neuvojien pitämästä neuvontatilai- 16

17 suudesta jopa 312 käsitteli osuuskassoja. Seuraavina vuosina määrät jonkin verran laskivat, mutta runsaasta seitsemästäsadasta vuosittaisesta neuvontatilaisuudesta noin kolmannes omistettiin osuuskassa-asialle. 10 Kuopion ja Viipurin läänit olivat osuuskassatoiminnalle erityisen suotuisaa maaperää. Maaseudun luottoolot olivat näillä seuduilla kaikkein vaikeimmat. Kuopion läänissä huomionarvoista oli itsenäisten maanviljelijöiden pieni osuus ja maaseudun tilattoman väestön runsaus. Kuopion läänin maaseudun sosiaalinen rakenne heijastui selvästi osuuskassojen jäsenkuntaan, sillä puolet kassojen jäsenistä oli vuokramaalla asuvia mäkitupalaisia tai muita vähällä toimeen tulevia. Osuus oli selkeästi suurempi kuin missään muussa läänissä. 11 Ilomantsin ensimmäinen osuuskassa Kivilahteen Osuuskassan perustaminen Ilomantsilainen osuuspankkitoiminta alkoi, kun tammikuun 30. päivänä vuonna 1910 pidettiin Kivilahden Osuuskassan perustamiskokous kauppias A. Penttisen talossa. Paikalle oli kutsuttu osuuskassojen tarkastaja Åke Lönnberg. Kassan syntysanat oli lausuttu jo runsasta kuukautta aikaisemmin ( ) samassa paikassa pidetyissä kiertävän maamieskoulun päättäjäisissä. Tuolloin maatalousneuvoja Vilho Auramo oli kertoillut läsnäolijoille osuuskassaaatteen leviämisestä Suomessa. Perustamiskokouksessa osuuskassan jäseneksi liittyi 16 henkilöä: talolliset Matti Ryynänen, Erik Tahvanainen ja Antti Penttinen, torppari Paavo Honkanen, lampuoti Kalle Alenius, talollinen Antti Juho Pirinen, mökkiläinen Heikki Kastinen, talollinen Eero Hämäläinen, talollisen pojat Olli Penttinen ja Erik Penttinen, talollinen Olli Kaltiainen, mäkitupalainen Erikka Ryhänen, talollinen Juho Ryhänen, torppari Juho Tykkyläinen sekä talolliset Heikki Hassinen ja Matti Hämäläinen. 17 Torpparit, lampuodit ja mäkitupalaiset Suomalaisella maaseudulla oli kolmenlaisia maan vuokraajia: torppareita, lampuoteja ja mäkitupalaisia. Maanvuokraajaryhmien keskinäiset erot olivat pienet, mutta nämä erottuivat kuitenkin varsinaisista palkollisista eli rengeistä ja piioista sekä tilattoman väen suuresta joukosta. Torpalla on alun perin tarkoitettu varsinaisen kyläasutuksen ulkopuolella sijaitsevaa, vuokratulla maalla olevaa asumusta. Käsite vakiintui käytännössä tarkoittamaan maanviljelyn harjoittamista varten vuokrattua maatilan osaa. Torpan luovuttamismenettelyä kutsuttiinkin osatilan vuokraukseksi. Lampuotitilat olivat manttaaliin merkittyjä kokonaisia tiloja, jotka oli annettu vuokralle. Tällainen sivutila oli hallinnollisesti edelleen päätalon alainen. Näin ollen ero torppaan ei siis ollut kovin suuri. Mäkitupalainen puolestaan vuokrasi maan lähinnä asumista varten. Tällainen vuokratontti oli yleensä liian pieni päätoimiseen maanviljelykseen. Omiin tarpeisiin mäkitupalainen saattoi hyvinkin pitää kotieläimiä ja viljellä palstaansa. Pääasiassa toimeentulo hankittiin palkkatyöllä maa- ja metsätaloudesta ja teollisuudesta. Koska monet torpparit joutuivat samalla tavoin turvautumaan palkkatyöhön ainakin osan vuodesta, mäkitupalaisten ja torpparien ero ei välttämättä ollut kovin suuri. Lähde:(Apunen, O Rajamaasta tasavallaksi. Teoksessa Suomi 75, Itsenäisen Suomen historia 1. Weilin+Göös: Jyväskylä.)

18 Ensimmäiseen hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Matti Ryynänen ja varapuheenjohtajaksi Erik Penttinen. Hallituksen jäseniksi tulivat valituiksi Juho Ryhänen, Erik Tahvanainen ja suutari Paavo Honkanen. Kivilahden Osuuskassan sääntöehdotus vahvistettiin Kuopion läänin kuvernöörinviraston päätöksellä 5. helmikuuta 1910 ja säännöt hyväksyttiin Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosaston toimesta 18. maaliskuuta Osuuskassa ilmoitettiin kaupparekisteriin 27. toukokuuta Keisarillisen Suomen Senaatin päätös asiassa, joka koskee Talollisen Matti Ryynäsen ynnä useitten muitten henkilöjen, kaikki Ilomantsin pitäjästä, Kuopion läänin Kuvernöörinvirastossa tekemää hakemusta saada vahvistus lainaus- ja säästökassaliikettä jäsentensä kesken harjoittamaan aijottua Kivilahden osuuskassaa varten laaditulle sääntöehdotukselle, joka ynnä siihen liitetty sopimuskirja osuuskunnan perustamisesta kuuluu näin: Me allekirjoittaneet perustamme täten Kivilahden Osuuskassa nimisen osuuskunnan, jonka tarkoituksena on alempana lähemmin mainitulla tavalla edistää jäsentensä taloudellista vaurastumista, selitämme rupeavamme jäseniksi osuuskuntaan ja hyväksymme sille seuraavat säännöt KEISARILLINEN Suomen Senaatti on tutkinut tämän asian ja katsoo oikeaksi Kuopion läänin Kuvernööriviraston yllämainitun päätöksen noudatettavaksi hyväksyä; ja on Kivilahden osuuskassa, ennen kuin se alottaa toimintansa, kaupparekisteriin merkittäväksi ilmoitettava niin kuin osuustoimintalaki ja 2 p:nä Toukokuuta 1895 annettu Armollinen asetus kaupparekisteristä, toiminimestä ja prokurasta määrästä. Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot. Perustamiskokouksessa hyväksyttiin Osuuskassojen Keskuslainarahaston malliin pohjautuneet säännöt. Säännöissä määriteltiin Kivilahden Osuuskassan tarkoituksena olevan harjoittaa uloslainaus- ja säästökassaliikettä jäsentensä elinkeinon edistämiseksi, tyydyttääkseen heidän luotontarvettaan sekä tarjotakseen heille tilaisuutta säästöjensä turvalliseen sijoittamiseen ja kartuttamiseen. Säännöissä myös mainittiin, että osuuskunta voi, siitä erityisesti kokouksessa päätettyään, jäsenilleen toimittaa maataloustarpeiden yhteisostoja sekä harjoittaa jäsentensä maataloustuotteiden yhteismyyntiä. Säännöissä oli erityisen keskeistä jäsenten sitoutuminen rajoittamattomaan lisämaksuvelvollisuuteen, jonka mukaan jäsen joutuisi vastaamaan henkilökohtaisesti kassan sitoumuksista, mikäli kassan varat eivät riittäisi niiden täyttämiseen. Keskuslainarahasto myönsi lainaa ainoastaan tämän pykälän sääntöihinsä ottaneille kassoille. 18

19 Ilomantsin Museosäätiö Osuuskassatoiminnan kulmakivenä oli jäsenten keskinäisen vastuun periaate. Osuuskassoilla ei ollut mahdollisuutta kerätä omia pääomia osakepääoman muodossa, eikä niitä myöskään tuloksen kautta ollut mahdollista koota kovin nopeasti. Tässä tapauksessa jäsenten rajaton vastuu kassan sitoumuksista korvasi puuttuvan oman pääoman turvaten toiminnan jatkuvuuden. Jäsenyys puolestaan oli välttämätön edellytys lainansaannissa. Rajaton lisämaksuvelvollisuus taasen synnytti jäsenelle moraalisia vaatimuksia hoitaa taloutensa siten, ettei siitä aiheudu vaikeuksia muille kassan jäsenille. Kysymys oli yksinkertaisesti siitä, että jos joku kassan jäsenistä jätti lainansa hoitamatta, piti muiden korvata vaje omasta kukkarostaan. 12 Osuuskuntalain mukaisesti osuuskassojen jäsenet olivat 1960-luvun lopulle asti henkilökohtaisesti vastuussa kassan sitoumuksista. Kuitenkin jos vastuu olisi käytännössä langennut jäsenten niskaan, olisi samalla menetetty yleinen luottamus osuuskassoihin. Jäsenten vastuun sijasta osuuskassajärjestö omaksuikin alusta lähtien keskinäisen vastuun periaatteen: aluksi oman keskuspankin välityksellä ja 1930-luvulta lähtien yhteisen vakuusrahaston kautta. 13 Osuuskassatoiminnan ensimmäisten vuosikymmenten käytäntönä oli aina 1930-luvun lopulle asti, että kassat lähettivät vuosittain keskusjärjestöön tiedot jokaisen lainansaajan verotetuista tuloista ja arvion omaisuudesta. Verotettu tulo oli sitten rinnastettavissa kassan maksuvalmiuteen ja arvioitu omaisuus omaan pääomaan. Sääntöjen mukaan Kivilahden Osuuskassan jäseniksi otettiin henkilöitä, jotka asuivat Kivilahden, Tyrjänsaaren tai Enonsalon kylissä; poikkeustapauksissa muuallakin asuvia. 19 Kauppias Antti Penttisen auto Penttisen kaupan edustalla Kivilahdessa 1920-luvulla. Kuskina Onni Tahvanainen, takana Antti Penttinen, edessä Fanni Rastas. Tiettävästi auto oli myös Ilomantsin ensimmäinen henkilöauto.

20 Osuusmaksuksi perustamiskokouksessa sovittiin 100 markkaa (noin 386 euroa vuoden 2010 rahassa) 14, joka tuli suorittaa vähintään 5 markan suuruisilla vuosittaisilla maksuilla. Lisäksi jäsenen piti suorittaa kolmen markan suuruinen sisäänpääsymaksu. Osuuskassajärjestön alkutaipaleella painotettiin erityisen tarkkaan, ettei osuuskassaa pidä ylipäänsä mennä perustamaan, ellei sille saada kykenevää ja pystyvää kirjanpitäjää ja muuta johtoa. Kirjanpitäjäksi oli H. Gebhardin mukaan saatava kaikista luotettavin ja samalla myös mahdollisimman suurta yleistä sivistystä nauttiva henkilö, joka on osoittautunut samalla tarkaksi järjestyksen mieheksi omissa asioissaan. 15 Kivilahden Osuuskassan ensimmäiseksi kirjanpitäjäksi valittiin kansakoulun opettaja Otto E. Tukiainen: Kassan hallituksen kirjanpitäjäksi valittiin kokouksen alussa yksimielisesti opettaja Otto E. Tukiainen tämän vuoden ajaksi, joka otti toimen vastaan ilman palkkaa. Uusi kassa aloitti toimintansa Tukiaisen peräkammarissa. Ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen kassan kirjanpitäjälle päätettiin jo maksaa 20 markan (74 euron) vuosipalkkio. Kivilahden Osuuskassan hallitus allekirjoitti kokouksessaan ensimmäisen luottohakemuksensa Osuuskassojen Keskuslainarahastoon. Lainaa anottiin markkaa ( euroa). Heinäkuussa hallitus sai todeta saaneensa keskuslainarahaston lainaa markkaa ( euroa) ensimmäisen toimintavuotensa aikana lainattavaksi edelleen kassan jäsenille. Kassalle päätettiin heti alkajaisiksi hankkia puinen kirstu kirjojen ja rahojen säilyttämistä varten, jonka hankkiminen jätettiin puheenjohtajalle. Samassa yhteydessä päätettiin hankkia sidottu kirja pöytäkirjoille ja kannet asiakirjojen säilyttämiseen. Kirstun teki Olli Ryynänen ja siitä maksettiin 10 mk (38,60 euroa). Kassan hallitus päätti kokoontua säännöllisesti jokaisen kuukauden ensimmäisenä lauantaina kello 3:lta iltasella kansakoululla. Syyskuussa pidetty kassan ensimmäinen tarkastus sujui hieman erikoisissa merkeissä. Tarkastaja Lönnberg on kertomukseensa todennut, että kassan kirjanpitäjä ei ollut tarkastuksen aikaan kotona vaan kirkolla piispan käräjillä. Ja koska päiväkirjaankaan ei ollut vielä tehty yhtään merkintää, ei tarkastaja voinut päästä selville kassan tilasta. Onneksi paikalla oli sentään hallituksen puheenjohtaja ja yksi jäsen. Loppulausuntoonsa tarkastaja kirjoitti seuraavaa: Lainananojia ei ole ollut kun kovin vähäisen. Osaksi pelkäävät moista uutta laitosta ja osaksi on talous vielä niin alkuperäisellä kannalla, etteivät siihen tarvitse rahaa. Eivät ole vielä selvästi oppineet puutteitaan näkemään. Muutamat kassan jäsenet, m.m. molemmat läsnä olevat, ovat tänä talvena metsää myyneet ja sillä tapaa rahaa saaneet, toinen näistä 14 Markat on muute u vuoden 2010 euroiksi käy ämällä rahanarvotaulukkoa (lii eessä s.198). Laskutoimitus tapahtuu siten, e ä 100 markkaa kerrotaan vuoden 1910 kertoimella 3,860. Tulokseksi saadaan 386 euroa. Jatkossa kaikki teoksessa esiintyvät summat on muunne u vastaavalla tavalla. 20

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/ (1) Kaupunginhallitus, suunnitteluasiat Asianro 6591/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 55 Asianro 6591/00.00.01.00/2016 Jäsenten valinta kunnallisiin luottamustoimiin Yleistä Valtioneuvosto on tehnyt 16. kesäkuuta 2016 päätöksen Kuopion ja Juankosken

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna.

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 1 (6) RENGON SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on Kanta-Hämeen ja Riihimäen

Lisätiedot

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 48 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 48 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi leimaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan leimaverolaista kumottaviksi sähkölaitoskiinteistön rekisteröimisestä

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

SOTKAMON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:O1 /2015 Kirkkovaltuusto 1 ( 5 )

SOTKAMON SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA N:O1 /2015 Kirkkovaltuusto 1 ( 5 ) Kirkkovaltuusto 1 ( 5 ) Kokouksen aika Keskiviikko 21.1.2015 klo 18.10 20.13 Paikka Vuokatin kirkko Läsnä Mustonen Teuvo puheenjohtaja 1-4 Mustonen Tuomo puheenjohtaja 5-18 Diukman Sanna Juntunen Pirjo

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 JALKAVÄEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 2 Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus Toimintamuodot 1 Säätiön nimi on Jalkaväen säätiö sr ja kotipaikka Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on puolustusvoimien pääaselajin,

Lisätiedot

Kymin Nikkarit säännöt

Kymin Nikkarit säännöt Kymin Nikkarit SÄÄNNÖT 1(6) Kymin Nikkarit säännöt Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja tarkoitus 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry. S ä ä n n ö t Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry S ä ä n n ö t Merkitty yhdistysrekisteriin 9.12.2005 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 4/2009 Kirkkovaltuusto KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 10.12.2009 39 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 4/2009 KOKOUSAIKA torstaina 10. päivänä joulukuuta 2009 kello 19.00 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Markku Haataja Markku Huttunen Eino Piippo

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry

Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Hallituksen esitys kevätkokoukselle 14.4.2016 Naisjärjestöjen Keskusliitto - Kvinnoorganisationernas Centralförbund ry Säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Naisjärjestöjen Keskusliitto Kvinnoorganisationernas

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

SULAUTUMISSUUNNITELMA. 1 Sulautuminen. 2 Tiedot sulautumiseen osallistuvista osuuspankeista. 3 Selvitys sulautumisen syistä

SULAUTUMISSUUNNITELMA. 1 Sulautuminen. 2 Tiedot sulautumiseen osallistuvista osuuspankeista. 3 Selvitys sulautumisen syistä 1 (5) SULAUTUMISSUUNNITELMA Pyhälaakson Osuuspankin ja Suomenselän Osuuspankin välillä 1 Sulautuminen Pyhälaakson Osuuspankki (jäljempänä Sulautuva Osuuspankki) sulautuu Suomenselän Osuuspankkiin (jäljempänä

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto

KÄRSÄMÄEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Asia Sivu. Kirkkovaltuusto Kirkkovaltuusto 25.1.2017 1 3 1 KOKOUKSEN AVAUS JA ALKUHARTAUS Kärsämäen seurakunnan kirkkovaltuuston työjärjestyksen mukaan kirkkovaltuuston kokouksen alussa pidetään alkuhartaus. Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

VAMPULAN OSUUSPANKKI PÖYTÄKIRJA 1/2014

VAMPULAN OSUUSPANKKI PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 (5) VAMPULAN OSUUSPANKKI PÖYTÄKIRJA 1/2014 VARSINAINEN OSUUSKUNNAN KOKOUS AIKA 12.3.2014 kello 19.00 20.15 PAIKKA LÄSNÄ 1 Kokouksen avaus Vampulan Osuuspankin kokoustilat Kaarina Leppämäki Hannu Leppämäki

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 1 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

1~ Kokouksen avaus Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Äijälä toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen klo

1~ Kokouksen avaus Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Mikko Äijälä toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja avasi kokouksen klo OSUUSKUNNAN VARSINAINEN KOKOUS nro 1/2014 Aika 14.6.2014 klo 14.00 Paikka Kestilän keskuskoulu, Kestilänraitti Bi Läsnä Jäsen- ja ääniluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1~ Kokouksen avaus Osuuskunnan hallituksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon

Yhdistysoikeus. 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry. Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Yhdistysoikeus 17.11.2010 Jyväskylä Maaseudun Sivistysliitto ry Yhdistysoikeus Perustana yhdistyslaki (26.5.1989/503) Lisäksi huomioon Tuomioistuinratkaisut Yhdistyskäytäntö Perustuslaki yhdistymisvapaus

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

JOENSUUN KODIT. Hakernus euroa (17,8%) euroa (77,2%)

JOENSUUN KODIT. Hakernus euroa (17,8%) euroa (77,2%) Lainat Joensuun Kodit Oy:n hallitus on hvväksym t 29.3.2016 hankkeen perusparannussuunniteknat ja -kustannukset. Kolmassijalainan hakeminen perusparannushankkeelle Sepänkatu 37 a 30.3.2016 KODIT JOENSUUN

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN TAKAUS OY 60 VUOTTA

VÄHITTÄISKAUPAN TAKAUS OY 60 VUOTTA VÄHITTÄISKAUPAN TAKAUS OY 60 VUOTTA Perustava yhtiökokous pidettiin SVL:n vuosikokouksen yhteydessä 26.4.1954. Kokoukseen osallistui 176 kauppiasta. Osakepääomaa korotettiin jo ennen toiminnan käynnistymistä

Lisätiedot

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI

EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI EHDOTUS YHDISTYKSEN SÄÄNNÖIKSI 1 Yhdistyksen nimi on nimi on Filosofisen praktiikan verkosto ry (virallinen lyhenne on FiPra ry), Nätverket för Filosofisk Praxis rf, Philosophical Practice Network. Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt Allan Kardecin opin ystävät ry

Yhdistyksen säännöt Allan Kardecin opin ystävät ry Yhdistyksen säännöt Allan Kardecin opin ystävät ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Allan Kardecin opin ystävät ry, ja sen kotipaikka on Hollola. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT

HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT HELSINGIN KEHITYSVAMMATUKI 57 RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty 26.11.2009 Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry ja kotipaikka

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus

Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Järjestön tarkoitus Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Teknisten aineiden opettajat - TAO r.y. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja toiminta-alueena Suomen

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: -----

1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry. 3. Yhdistyksemme toiminta-alue, jonka Suomen Urheiluliitto vahvistaa, on: ----- Suomen Urheiluliiton piirien mallisäännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 1. Yhdistyksen nimi on: Uudenmaan Yleisurheilu Uudy ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on: Hyvinkää 3. Yhdistyksemme toiminta-alue,

Lisätiedot

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi.

3 Keskusjärjestön kielinä ovat suomi ja ruotsi. Rekisteröimis- ja pöytäkirjakielenä on suomi. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n säännöt Hyväksytty STTK:n liittokokouksessa 5.-6.11.2009 Nimi, kotipaikka ja kieli 1 1 Yhdistyksen nimi on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ruotsiksi Tjänstemannacentralorganisationen

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane.

Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane. 1 (6) KUORTANEEN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane. Säätiön tarkoituksena on säästäväisyyden

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen nimi on Naisyrittäjyyskeskus ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen englanninkielinen nimi on Women s Enterprise Agency.

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 )

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 ) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 14.4.2000 klo 9.00 1 ( 2 ) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,90 euroa osinkoa vuodelta 1999. Nykyiset hallituksen jäsenet valittiin uudelleen hallitukseen.

Lisätiedot

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016.

Ehdotus yhdistyksen uusiksi säännöiksi hyväksyttäväksi ylimääräisessä yleiskokouksessa Jyväskylässä 30.1.2016. Suomen Oriental Moodo liitto ry:n säännöt 1. Nimi Yhdistyksen nimi on Suomen Oriental Moodo liitto ry. Yhdistys voi käyttää epävirallista rinnakkaisnimeä Oriental Moodo liitto sekä lyhennettä OMD liitto.

Lisätiedot

TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007

TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007 2007-03-22 1 (6) TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007 Aika Paikka Läsnä 22.3.2007, klo 17.00 alkaen TietoEnator Oyj, Kutojantie 6-8, Espoo Läsnä oli henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamina

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt

Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimenä on Vilppulan Seudun Urheiluautoilijat ry, ja sen kotipaikkana on Vilppulan kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on autourheilun, auton

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 1 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 3. KOKOUS Aika: torstai 26.8.2010 kello 9.01 10.56 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkovaltuusto PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS Aika Maanantaina klo 19.00 20.15 Paikka Seurakuntakoti Läsnä Eevaliisa Tikkanen puheenjohtaja Kari Rytkönen varapuheenjohtaja Raimo Hoffren Pauli

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto

Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto Sporticus ry PÖYTÄKIRJA/VUOSIKOKOUS 2011 Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto YHDISTYKSEN VUOSIKOKOUS 2011 Aika: Keskiviikkona 10.10.2011 kello 18.00 Paikka: Opinkiven sauna, Keskussairaalantie

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot