TEEMA 1: SEUTUROOLI JA KAUPUNKISTRATEGIA : ELINKEINOT PALVELUT
|
|
- Hilkka Nieminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ KAUPUNKIHAUTOMOTYÖSKENTELY PERUSSELVITYS- JA ALUSTUSMATERIAALI koonnut projp. Mariitta Vuorenpää Kuka täällä asuu, kuka rakentaa ja missä käydään töissä v. 23? Kankaanpää MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS TULO LÄHTÖ NETTOMUUTTO yht: Mitä muuttoliike pitää sisällään ja miten siihen voidaan vaikuttaa? Materiaalina lisäksi: Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategia 25: yhteenveto Satakunnan maakuntakuntakaava, valmisteluvaihe 28, Satakunnan aluerakenne: työntekijöitä ja elinkeinotoimintaa kuvaavat sivut 14, 31, 58, 59, 61, 62 Väestöennusteet ikäryhmittäin, erikokoisten asuntokuntien kehitys, asuntoalueiden mitoitus Lauantaitorikyselyn vastaukset ja tulevaisuuslaboratoriotyöskentelymuistiot Kartat: Kaavavarantoselvitys 28, yleiskaava -92:n toteutuneisuus, YK-92, Maakuntakaavaluonnos Päivittäistavarakaupan saavutettavuus,5 km linnuntietä / asukkaat ja yli 6-vuotiaat Koulujen saavutettavuus,5 km linnuntietä / alle 18-vuotiaat asukkaat Vaaralliset ja sekavat risteykset kaupunkilaiskyselyn mukaan Kevyen liikenteen reittitarpeet kaupunkilaiskyselyn mukaan Lauantaitorikyselyn mielipaikat ja vaaralliset / epämiellyttävät kohteet Luontoselvitys, maanomistus, kl-verkosto / digiroad, latuverkosto Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden kartta ja inventaario 1
2 TEEMA 1: SEUTUROOLI JA KAUPUNKISTRATEGIA : ELINKEINOT PALVELUT Lähtökohta: Ongelma 1: Ongelma 2: Ongelma 3: Kankaanpäässä on elinvoimainen, innovatiivinen ja kasvava elinkeinopohja, jonka toimintaedellytyksiä yleiskaavatyöllä ja suunnitelmalla pyritään edistämään. työnantajien näkökulmasta sopivan työvoiman riittävyys. työntekijöiden näkökulmasta: työpaikkarakenteen ohuus eli perheen molempien puolisoiden työllistyminen Kankaanpäässä. runsas pendelöinti (työmatka kunnan ulkopuolelle ja puolelta) seudulla ja ultrapitkät työmatkat (2. asunto esim. PKS:lla) ei ole liikenteellisesti energiatehokasta, ekologisesti mielekästä eikä tulevaisuudessa todennäköisesti mahdollistakaan. Olennaiset kysymykset tulevaisuuden maankäyttövarausten ja liikenneyhteyksien näkökulmasta: 1. Nykyisten yritysten akuutit tarpeet ja niihin vastaaminen maa-alueiden ja liikenneyhteyksien keinoin. 2. Muuttoliikkeeseen ja työpaikkatarjontaan vaikuttaminen. 3. Parkanontien uuden liikennepalvelualueen paikka (bensa-asema oheispalveluineen) ja toiminnallinen konsepti. 4. Yritystoiminnan alueiden painopisteet ja kasvusuunnat. Mitä muita kysymyksiä? 2
3 MUUTAMA ELINKEINOTOIMINTAA KUVAAVA INDIKAATTORI Kankaanpään työttömyysaste ja väkiluku , , 12 15, 1, 11 1 Työttömyysaste Koko väestö 9 5, 8, Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö 28 7 Työttömyys on vähentynyt olennaisesti, mutta silti 1% työvoimasta on vailla töitä. Lääke? KANKAANPÄÄSSÄ TYÖSSÄKÄYVÄT = TYÖPAIKKAKEHITYS X Toimiala tuntematon Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot P Työnantajakotitaloudet TYÖLLINEN PÄIVÄVÄESTÖ O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. M Koulutus L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. J Rahoitustoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne H Majoitus- ja ravitsemistoiminta G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1 D Teollisuus C Kaivostoiminta ja louhinta B Kalatalous Työpaikkamäärä on pysynyt tasaisena viimeisen vuosikymmenen. Palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet ja teollisuustyöpaikat vähentyneet. 3
4 Kankaanpää TYÖPAIKKAOMAVARAISUUSASTE 11 % 18 % 16 % 14 % 12 % 1 % * Työpaikkaomavaraisuus on jälleen nousussa. Ikärakenteen vanhentuminen nostaa työpaikkaomavaraisuutta, jos työpaikkamäärä ei samaan aikaan laske. Työpaikoista ei siis ole pulaa TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS TOIMIALOITTAIN Kankaanpään työntekijät / alueella työssäkäyvät OMAVARAISUUSASTE % A Maa-, riista- ja metsätalous B Kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta D Teollisuus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne J Rahoitustoiminta K Kiinteistö-, vuokraus-, tutk- ja liike-el.palv. L Julkinen hallinto ja maanpuolustus: pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. O Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. P Työnantajakotitaloudet Q Kansainväliset järjestöt ja ulkomaiset edustustot X Toimiala tuntematon Ulkopuolista työvoimaa tarvitaan eniten (N) terveydenhuollon ja sosiaalipalvelun, (L) julkisen hallinnon ja maanpuolustuksen, (J) rahoitustoiminnan, (E) Sähkö- ja vesihuollon sekä 4
5 (D) Teollisuuden toimialoilla vuonna 24. Muutokset ovat nopeita, millainen tilanne on nyt? Kankaanpään työpaikkojen toimialarakenne * 5 (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja rav.toiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (J-K) Rahoitus- ja liike-elämän palv. Lähde: Tilastokeskus ja TuKKK, Porin yksikkö 27 (L-Q) Yhteiskunnall. palvelut Toimiala tuntematon Kasvavia toimialoja ovat rakentaminen, kauppa, liike-elämän palvelut ja yhteiskunnalliset palvelut, joista yhteiskunnalliset palvelut on kasvanut eniten. 5
6 TEEMA 2: ASUMINEN JA ELÄMÄNVAIHEET: NUORTEN SENIORIEN KANKAANPÄÄ Keitä asuu ja millaista on elämänmeno Kankaanpäässä vuonna 23? 16 Kankaanpään väestönenustevaihtoehdot asukasta MINIMI MEDIUM MAKSIMI MINIMI = Tilastokeskuksen trendiennuste, joka perustuu viimeisen viiden vuoden kehityksen tunnuslukujen jatkamiseen vuoteen 24. Vuoteen 23 mennessä vähennys on 1 asukasta. Keitä ovat lähtijät? MEDIUM = Tilastokeskuksen omavaraislaskelma, jossa muuttoliikkeen vaikutus on nollattu, pitää väestön ensin nykytasolla ja vasta 23 jälkeen kuolevuus alkaa ylittää syntyvyyden. Sopisiko ennusten positiiviseksi yleiskaavatyön pohjaksi? Miten muuttoliike saadaan nollatuksi? MAKSIMI = Yleiskaavassa myös tarkasteltava tavoiteskenaario: Miten se voisi olla mahdollinen?
7 Ikärakenne lukuina ja prosentteina % % % MEDIUMENNUSTEEN VÄESTÖRA- KENTEEN KEHITYS Nyt yli 65-vuotiaita on 18%, vuonna 23 3% eli lähes 2*kertainen osuus! 225 >>> 375 yli 65-vuotiasta, joista 12 on yli 8 vuotta! Alle 14-vuotiaiden määrä pysyy ennallaan, mutta työväestön määrä laskee 15:lla! Asumisväljyys Vaikutukset: on jatkanut lineaarista kasvuaan elintason nousun, palvelurakenteeseen asuntokuntakoon pienentymisen ja ikärakenteen työpaikkarakenteeseen vanhentumisen vaikutuksesta. Suomen johtava asumisväljyysasiantuntija on ennustanut asumisväljyy- kunnan talouteen liikkumiseen den kehittyvän PKS:n ympäryskunnissa vuoteen uusiin asumismuotoihin 23 mennessä vielä 2% lisää. Kankaanpäässä se tarkoittaisi 53 k-m 2 >> 63 k-m 2 vapaa-ajan palveluihin v. 23 ja yhä jatkettuna 7 k-m 2 v. 24. (Lankiselta on tilattu ennuste Satakuntaliiton maakuntakaavan puitteissa korjaamme arviota sen pohjalta.) Millaista asumista? Erilaisilla tuotantojakaumapainotuksilla, väestön omavaraiskehityksellä (mediumskenaario) ja väljyyskehityksen asiantuntija-arviolla päädytään seuraaviin uusiin maa-aluetarpeisiin: OMAKOTIVALTAINEN VAIHTOEHTO: AO 7 AKR 2 AK 1 %: ~12 ha maata Omakotitaloja 73-1 hehtaaria (riippuen aluetehokkuudesta e) Rivitaloja 18 hehtaaria Kerrostaloja KERROSTALOVALTAINEN VAIHTOEHTO: AO 4 AKR 3 AK 3%: ~75 ha maata Omakotitaloja hehtaaria Rivitaloja 33 5 hehtaaria Kerrostaloja 11 hehtaaria 7
8 TEEMA 3: LIIKKUMINEN TULEVAISUUDEN TIETOYHTEISKUNNASSA: KULUTUS, PÄÄSTÖT JA GLOBAALI VASTUU Lähtökohta: Tilanne maapallolla on uusi ja muutokset ovat jo havaittavissa Maapallon keskilämpötilan nousuun 2 asteella on vaikuttanut muukin kuin ihmisen toiminta, mutta se ei ole enää kiistanalaista, etteikö ihmisen toiminnalla olisi vaikutusta lämpenemiskehityksen vauhtiin. Mitä kauemmin maapallon keskilämpötilan nousua pystytään hillitsemään, sitä kauemmin ihmisen elämä maapallolla on mahdollista. Energiantuotannosta ja käytöstä syntyvät C 2-päästöt ja metaanipäästöt ovat lämpenemiskehityksen keskiössä ja niiden mahdollisimman nopea vähentäminen, ei vain kulutuksessa, vaan uudelleen sitominen biomassaan, on ihmiskunnan tämän hetken tärkein tavoite. Lämpenemiskehitys aiheuttaa arvaamattomia ja hallitsemattomia ketjureaktioita (hirmumyrskyt, napajäätikön sulaminen, aavikoituminen, ikiroudan sulaminen), jotka kiihdyttävät lämpenemistä entisestään. Ilmastonmuutoksen seuraukset aiheuttavat jo tänään eläville ihmisille omaisuuden tuhoutumista, kodittomuutta, tuhoutuvia kaupunkeja, nälänhätää ja elinpiirin pienenemistä eri puolilla maapalloa. Myös ympäristöpakolaisuus ja elintilan pienentymisestä syntyvät sodat ovat lisääntyneet. Fyysikko Stephen Hawkingin mukaan maapallon keskilämpötilan nousu toiset kaksi astetta käynnistää lämpenemisen exponentiaalisen ketjureaktion, jonka seurauksena maapallo muuttuu nopeasti Venuksen kaltaiseksi, yli 2 asteiseksi planeetaksi. Toinen, lyhyemmän kantaman, näkökulma energian käyttöön ja kulutukseen on tietysti öljyvarojen sekä kaikkien maapallon luonnonvarojen väheneminen ja kallistuminen. Kuvittele: Yhden käyttökelpoisen hyödykkeen tuottamisessa syntyy 32*määrä jätettä eli 1kg:n jääkaapin tuottaminen on aiheuttanut 32 kg jätettä. -Ja yhden Suomessa juodun kahvikupin valmistamiseen on käytetty 2l makeaa keinokasteluvettä! Ihmisen kehittämät tuotantoprosessit ovat raaka-aineintensiivisiä, tarvitsevat paljon energiaa ja korkeita lämpötiloja, aivan päinvastoin kuin luonnossa. Yhtälö on erittäin yksinkertainen: aina, kun raaka-aine siirtyy paikasta toiseen, syntyy ympäristövaikutuksia ja aina, kun jotain poltetaan, syntyy haitallisia yhdisteitä. Lisäksi teollisissa prosesseissa toisessa kohdassa syntyvä jäte on hyvin harvoin toisen raaka-aine, kuten luonnossa. On aivan selvää, että tällaiselle systeemille tulee katto vastaan, ja nyt näiden vaikutusten siedettävä taso on ylitetty maapallolla ihmiselle suotuisan tasapainon näkökulmasta. Ihmiskunnan elämän pitkittämisessä on siis kysymys energiaintensiivisen elämän ja raakaaineriippuvuuden katkaisemisesta kaikin mahdollisin keinoin: teknologian kehityksen avulla, jäljittelemällä biologisia prosesseja, taloudellisin ohjauskeinoin ja ennen kaikkea yksilöiden elämäntapa-, liikkumis- ja kulutusvalinnoin. Yleiskaavatyö on yksi väline, jolla yhteisö järjestää sellaisen elämään liittyvien toimintojen keskinäisen sijoittumisen ja niitä yhdistävän liikkumisverkoston, että erilaiset tarpeet kotona, työssä, koulussa ja vapaa-aikana voidaan tyydyttää energiaa mahdollisimman vähän kuluttavin keinoin ja valinnoin. Yhä useammissa artikkeleissa on alettu korostaa, että energiapihi elämä ei merkitse elämänlaadun huononemista, vaan päinvastoin voi jopa parantaa lähiympäristöä, viihtyvyyttä, sosiaalisen kanssakäymisen paikkoja, liikkumismahdollisuuksia ja tuottaa uutta aktiivisuutta elinkeinoelämälle. Mahdollisuus: Arkielämän uudet käytännöt ja tavat eivät aina ole tuttuja tottumuksia huonompia asia voi olla jopa päinvastoin! Maailmalla on monia esimerkkejä kaupunkisuunnittelun kytkemisestä määrätietoiseen taisteluun kasvihuonekaasupäästöjä vastaan. Tuorein esimerkki on Freiburgista (Kuntalehti 17/8, Ympäristö 7/28). Freiburgin resepti: 1. tiukka suunnitteluote luo viihtyisyyttä samalla, kun se säästää ilmastoa. 2. liikkuminen perustuu pyöräilyyn ja jalankulkuun, sitä tukee raideliikenneverkosto. 3. asunnot kaavoitetaan korkeintaan 5m:n etäisyydelle raitiotielinjasta (joukkoliikenteestä). 4. arkiset lähipalvelut on turvattu kaupunkilaisille kävelyetäisyydellä. 5. erikoistavaroita ja palveluja saa keskustasta, joka on pyhitetty jalankulkijoille automarketit on täysin torjuttu. 8
9 6. liikennejärjestelmän olennainen osa on polkupyöräparkit raideliikenteen solmukohdissa. 7. polkupyöräparkkien palvelutaso on monipuolinen: vaatteiden vaihtopiste, säilytyslokerot, pyöräkorjaamo, pyörävuokraamo, kahvio, kaupunkikiertoajelut, (parkkipaikan hinta 75 /v) 8. kaavamääräykset sallivat vain matala ja passiivienergiatalojen rakentamisen: uusimmat +energiatalot tuottavat aurinkopaneeleilla (säteilymäärä sama kuin Suomessa!) energiaa yli oman tarpeen. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuspäällikkö Jyri Seppälä pitää Freiburgin esimerkkiä hyvänä ja muistuttaa, että kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen on uusimpien tulosten mukaan entisestään kiihtynyt. Niitä tulisikin leikata tähän mennessä suunniteltua nopeammin, että ilmaston lämpeneminen voitaisiin rajata parin asteen tasolle maailman mitassa. EU:n tavoittelema 2%:n päästövähennys (vuoden 199 tasosta) vuoteen 22 mennessä olisi nähtävästi tuplattava. Kuvittele: 1. Millainen voisi olla Kankaanpään energiapihin kaupungin liikkumis- ja palvelumalli tästä eteenpäin? 2. Millaista voisi asuminen ja eläminen olla 2-vuoden kuluttua tietotekniikan kehittymisen ja - energiatavoitteiden (hiilivapaan elämän) yhteisvaikutuksesta? - Keitä täällä asuu, kuka rakentaa ja missä käydään töissä? - Miten käydään kaupassa vai käydäänkö ollenkaan? - Miten lapset käyvät koulua tarvitaanko koulurakennuksia? - Kuinka liikutaan töihin, palveluihin ja vapaa-ajan harrastuksiin? - Mitä muuta?: 9
10 TEEMA 4: KAUPUNKIKULTTUURI: HISTORIA, KOKONAISUUDET, MIELIPAIKAT JA MIELENMAISEMAT Näkökulmia kaupunkikulttuurin määrittelyyn: 1. Kulttuuri voidaan ymmärtää yhteisön yhdessä olemisen tavoiksi, sen ilmentymiksi ja siitä syntyviksi hedelmiksi. 2. Kulttuurin kehittyneisyyden mittari on yhteisön eettinen taso ja kyky yhteistoimintaan kaupunkirakentaminen on yksi osoitus ja väline tähän. 3. Perinteisesti kaupunki on paikka, joka on syntynyt ihmiselle ominaisen kulttuurintuotannon edellyttämien kohtauspaikkojen tarpeeseen. Näiden paikkojen laatu ja määrä määrittävät kaupungin elinvoimaisuuden kaupunkina. Syrjäyttävätkö globaalit virtuaaliset kohtauspaikat kaupungin? 4. Kaupunki on kulttuurin kehto kehityksessä olemme tulleet vaiheeseen, jossa ekologisuuden ja energiatehokkuuden rinnalle on nostettu tavoite ONNELLISESTA KAUPUNGISTA (siis onnellisten ihmisten kaupungista), jonka ytimessä on yhteisöllisyys ja uudelleen palautettuna kadut kaupunkielämän sydämenä. 5. Jotkut vertaavat kulttuuria myös maanviljelykseen. Tällöin kaupunkirakentamisessa käynnissä olevat prosessit sekä kaupunkirakenteen tarjoamat kanssakäymisen mahdollisuudet ja kohtaamiset käynnistävät kulttuuriviljan kasvun. Kankaanpäässä yksi viljalaji orastaa mahdollisuudesta kohdata abstrakteja taideteoksia kaupungilla. Kulttuuriin pureutuvan hautomon tavoitteena on tuottaa tietoa keskustan osayleiskaavasuunnitelman kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alueiden käyttöön, kaupunkilaisten kannalta arvokkaiden ja toimivien kokonaisuuksien vaalimiseen ja kehittämiseen sekä monipuolisen kaupunkielämän puutteiden kartoittamiseen. MUISTILISTA: 1. Kulttuuri- ja muinaishistoriallisesti arvokas Kankaanpää, inventaariot 2. Kokonaisuudet ja näkymät, jotka tekevät Kankaanpäästä ainutlaatuisen pikkukaupungin 3. Eri ikäisten asukkaiden ja erilaisten asukasryhmien kaupunki, kokema ja mielipaikat: Kankaanpää kellon ja kalenterin ympäri 4. Kankaanpääläisen kaupunkikulttuurin avaintekijät, kehityspotentiaalit ja niiden tarvitsemat tila/maaaluevaraukset 5. Kulttuurin toiminnalliset kohteet ja verkostot (kulttuuriharrastukset, oppilaitokset, kulttuuriviihde): kehittäminen tulevaisuuden ideat vuorovaikutus ulkoilun ja urheilun kanssa 6. Taidekehän näkyvyys, käyttö, potentiaalit, jatkokehitys ja vuorovaikutus ulkoilureitistöjen kanssa. 7. Katuverkko (liikkumisympäristö) kertoo kaupungin luonteen: - onko tavoitteena amerikkalainen autokaupunki vai eurooppalainen kulttuurikaupunki? toimenpiteet? 8. Keskustan toiminnallisuus ja kaupallisten palvelujen sijoittuminen luovat kaupunkikulttuuria: - tavoitteet? toimenpiteet? varaukset? 9. Millaisia potentiaaleja kaupunkitilan käyttöön ja kokemiseen syntyy -energiakaupungissa, jossa suurin osa liikkumisesta tapahtuu omavoimaisesti: kävellen ja pyöräillen? Tavoitteena: Kartta ja kuvailu mielipaikoista ja laadukkaista kokonaisuuksista: nykytilanne, potentiaalit Erilaisten kaupunkilaisryhmien käyttämä kaupunki kohtauspaikkojen ja iltaelämän laatu sekä niiden kehittäminen: - mitä puuttuu? Kaupunkikulttuurin erikoisuudet ja monipuolisuuden kehittäminen tulomuuton näkökulmasta Katuverkon toiminnallinen luokittelu ominaispiirteiden ja onnellisen kaupungin näkökulmista 1
11 TEEMA 5: VIHERVERKOT JA LUONNON ARVOT:SUOJELU, VIRKISTYS JA HARRASTUKSET Kaupunkihautomon tavoitteena on tuottaa tietoa keskustan osayleiskaavasuunnitelman suojelualueiden, viheralueiden ja yhteystarpeiden suunnitteluun sekä tehtävien varausten sisältöä kuvaavien tavoitteiden, toteuttamistoimenpiteiden ja toteutussuunnitelman lähtökohdiksi. 1. Kesäulkoilun ja urheilun tarvitsemat alueet, reitit, varustelu ja kehittämistoimet 2. Talviulkoilun ja urheilun tarvitsemat alueet, reitit, varustelu ja kehittämistoimet 3. Maiseman ja luonnon kohokohdat ulkoilun ja matkailun näkökulmista: vaalimisen ja käytön vaatimat toimenpiteet 4. Koira- ja hevosystävien ulkoilutusalueet ja reitit akuutit tarpeet ja uudet ideat 5. Viherverkosto puistoista erämaan hiljaisuuteen: luokittelu ja hoitosuositukset (- mihin uusia urbaaneja puistoja?) 6. Ulkoilureittiverkoston hierarkia ja varustelutaso, yhteydet kaava-alueen ulkopuolisiin kohteisiin 7. Luonnonsuojelualueet ja muut arvokkaat kohteet luonnon näkökulmasta: luokittelu, suojavyöhykkeet ja hoito/kunnostussuositukset Tavoitteena: Kartta viheralue- ja puistoverkostosta Luonnon kannalta arvokkaiden- ja viheralueiden luokittelu käytön ja hoidon näkökulmista, määräykset Ulkoilun ja liikunnan näkökulmista kehitettävät vanhat ja uudet alueet ja yhteydet, yhteistyö kevyen liikenteen reitistön kanssa 11
Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008
-tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotOmien varojen määrä. Ilmoitusraja. Erityinen asiakasriskiraja (samaan konserniin kuuluville asiakkaille) Normaali asiakasriskiraja
Omien varojen määrä Määräykset: RA4.1 (Suurten asiakasriskien ja riskikeskittymien ilmoittaminen) U01 Tiedonantajatasot: 201, 205, 208, 210, 214, 217, 240, 244, 260, 262 Vastaustarkkuus: EUR 1000 ajankohta
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotAviapolis-tilastoja lokakuu 2007
-tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat
LisätiedotKankaanpään keskustan osayleiskaava 2010. Aloitusseminaari 23.9.08 klo 17.00 20.00 Kuntoutuskeskuksen auditorio
Kankaanpään keskustan osayleiskaava 2010 Aloitusseminaari 23.9.08 klo 17.00 20.00 Kuntoutuskeskuksen auditorio Yleiskaavatyön organisaatio Kunnallinen päätöksentekojärjestelmä; YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YLEISKAAVATOIMIKUNTA:
LisätiedotPäätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa
Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotUusi toimialaluokitus TOL 2008
Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotKymenlaakso ennusteet
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön
LisätiedotVuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotKymenlaakso ennusteet päivitetty
Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotUusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista
Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotPohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät
Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
Lisätiedotkansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009
kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotArvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen
Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa
LisätiedotNäkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin
Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi
LisätiedotMaakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät
Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa
LisätiedotPäijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR / JM
Päijät-Hämeen työpaikkaennusteen laadinta MOR 7.10.2013 / JM Viitekehys Päijät-Hämeen liitto Keskeisimmät osallistuvat tahot Valtakunnallisesti TEM VATT OKM OPH Maakuntien liitot Maakunnallisesti Maakuntien
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
LisätiedotVATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas
VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ
KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ TEEMARAPORTTI 1: Elinkeinot palvelut Mitä puuttuu? Löytyykö lisää perusteluja tai tavoitteita? Kommentteja kerätään yleiskaavan sähköpostiosoitteeseen: yleiskaava@kankaanpaa.fi
LisätiedotYritystoiminta Helsingissä 2003
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 Yritystoiminta Helsingissä 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Boy Hulden Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-435-4 Painettuna ISSN 1455-7231
LisätiedotTilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011
Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma
LisätiedotTasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali
Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotKainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen
Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ
KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ TEEMARAPORTTI 2: Asuminen elämänvaiheet Mitä puuttuu? Löytyykö lisää perusteluja tai tavoitteita? Kommentteja kerätään yleiskaavan sähköpostiosoitteeseen: yleiskaava@kankaanpaa.fi
LisätiedotVs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta
Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan
LisätiedotTyöpaikat Vaasan seudulla
Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)
LisätiedotKeskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE
Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotYritystoiminta Helsingissä 2004
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN
LisätiedotVäestö lisääntyi 178 asukkaalla
1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen
Lisätiedot1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain. 2) Alueen profiilitiedot
Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto Toimipaikkojen henkilökunta
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa
1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotTilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen
Tilastokeskuksen yritysrekisteri yritysmarkkinoinnin kohdentamiseen Tilastotiedon hyödyntäminen liiketoiminnassa - Tilastokeskuksen asiakasseminaari Turussa Suunnittelija Päivi Krzywacki, 13.3.2008 Tilastokeskuksen
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotTilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet. Aluepäällikkö Leila Kaunisharju
Tilastokeskuksen yritysrekisterin hyödyntämismahdollisuudet Aluepäällikkö Leila Kaunisharju Tilastokeskuksen yritysrekisterin tarjoamat mahdollisuudet 1. Yritysrekisteri 1.1 Tietojärjestelmä -> vuositilastoja
LisätiedotViidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 36 Viidennes yrityssektorin liikevaihdosta Helsingistä Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-386-2 Painettuna ISSN 1455-7231 LISÄTIETOJA Juha
LisätiedotElinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen
Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
LisätiedotVäestö ja työpaikat suunnitetyö.
Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN
LisätiedotYT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA
YT-TILASTOT 2015 7.1.2016 ILKKA KAUKORANTA 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Alkaneiden yt-neuvotteluiden alaiset henkilöt 2011Q1 2011Q2 2011Q3 2011Q4 2012Q1 2012Q2 2012Q3
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa
1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN
LisätiedotKauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää
Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat
LisätiedotLapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Itä-Lapin seutukunnassa
1/24 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Itä-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ITÄ-LAPIN
LisätiedotMaapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %
Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.
LisätiedotVäestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)
YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike
LisätiedotKESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ
KESKUSTAN OSAYLEISKAAVATYÖ TEEMARAPORTTI 3: Liikkuminen ja kulutus Mitä puuttuu? Löytyykö lisää perusteluja tai tavoitteita? Kommentteja kerätään yleiskaavan sähköpostiosoitteeseen: yleiskaava@kankaanpaa.fi
LisätiedotNäkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin
Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100
Lisätiedot