Luonnos Kohteeseen tutustuminen ja ostajan saamat tiedot kaupan kohteesta

Transkriptio

1

2 Naantalin kaupunki 3 MUUT EHDOT 3.1 Kaupan voimaantulo Kauppakirja Luonnos Kauppa astuu voimaan, kun Naantalin kaupunginvaltuuston tämän kauppakirjan hyväksymistä koskeva päätös on saanut lainvoiman ja kauppakirja on allekirjoitettu Omistus- ja hallintaoikeuden siirtyminen 3.3 Kiinnitykset ja panttioikeudet Omistus- ja hallintaoikeus sekä vaaranvastuu kaupan kohteeseen siirtyvät ostajalle, kun kauppa on astunut voimaan kohdan 3.1 mukaisesti ja kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Myyjä vakuuttaa ja vastaa siitä, että kaupan kohdetta eivät rasita mitkään kiinnitykset tai muut panttioikeudet. 3.5 Hoito- ja ylläpitokulut Osapuolet vastaavat rakennusten hoito- ja ylläpitokustannuksista omistusajaltaan, myyjä omistus- ja hallintaoikeuden siirtymiseen asti ja ostaja omistus- ja hallintaoikeuden siirtymisestä lukien. 3.6 Sähkö- ja vesihuollon liittymät Kauppaan sisältyy voimassa oleva kiinteistön sähköliittymäsopimus. Ostaja sitoutuu ilmoittamaan liittymäsopimuksen siirtämisestä energialaitokselle. Kiinteistö on liitetty kunnalliseen vesihuoltoverkostoon. Liittymissopimus siirtyy omistusoikeuden siirtymisen mukana uudelle omistajalle. 3.7 Kohteeseen tutustuminen ja ostajan saamat tiedot kaupan kohteesta Ostaja on huolellisesti tutustunut kaupan kohteeseen ja kohteesta laadittuun kuntoarvioon Ostaja hyväksyy kaupan kohteen siinä kunnossa kuin se viimeksi ennen kauppaa hänelle esiteltäessä oli tietoisena sen iästä ja kunnosta. Ostaja on todennut kaupan kohteen vastaavan siitä esitettyjä asiakirjoja ja annettuja tietoja. 3.8 Irtaimisto Tämän kaupan mukana ei seuraa muuta irtaimistoa eikä kaupan yhteydessä ole tehty eri sopimustakaan sellaisen omaisuuden luovuttamisesta. P:\KK\VELKUA\SINERVON_RAKENNUS_PRO_SINERVO.DOCX

3 Naantalin kaupunki Kauppakirja Luonnos Varainsiirtovero ALLEKIRJOITTAMINEN Ostaja vastaa tästä kaupasta menevästä varainsiirtoverosta. Tätä kauppakirjaa on laadittu kaksi (2) samansisältöistä kappaletta, yksi (1) kummallekin sopijapuolelle. Naantalissa. kuuta 2014 Allekirjoitukset Naantalin kaupunki Kaupunginhallitus Martti Sipponen vs. kaupunginjohtaja Riitta Lehtinen kaupunginsihteeri Tämän kauppakirjan hyväksymme ja sitoudumme täyttämään sen ehdot. Paikka ja aika edellä mainitut. Pro Sinervo ry Tuulikki Ovaska puheenjohtaja Kirsti Martikainen sihteeri Liitteet Sinervon talon kuntotarkastusraportti Kartta P:\KK\VELKUA\SINERVON_RAKENNUS_PRO_SINERVO.DOCX

4 K u n t o t a r k a s t u s Kuntotarkastusraportti

5 2 (16) SISÄLLYSLUETTELO 1 Yhteenveto Yleistä tarkastuksesta Yhteenveto rakennuksen kunnosta, toimenpide- ja jatkotutkimussuositukset Rakennustekniikka LVI-tekniikka ja sähköjärjestelmä Korjattavat puutteet Lisätutkimustarpeet ja muut jatkotoimenpidesuositukset Yleistä Kohteen / tarkastuksen yhteystiedot Tilaaja Rakennustekninen kuntotarkastaja Kohteen perustiedot Kiinteistötiedot Talotekniset järjestelmät ja liittymät Kohteen lähtötiedot Käytettävissä olevat asiakirjat Korjaushistoria Havainnot ja toimenpide-ehdotukset Piha-alueet Maaosat ja pintavedet Alueen rakenteet ja varusteet Toimenpide-ehdotukset Perustukset, alapohja ja runko Perustukset Alapohja Runko Toimenpide-ehdotukset Julkisivu Ulkoseinät Katokset Toimenpide-ehdotukset Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat Ulko-ovet Toimenpide-ehdotukset Katto Vesikatto Yläpohja Toimenpide-ehdotukset Huonetilat Tilarakenteet Sisä- ja väliovet Tulisijat Toimenpide-ehdotukset Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmät Lämmönluovutus Toimenpide-ehdotukset A-Insinöörit Turun Juva Oy TURKU Ilmarisenkatu18 A Turku Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus Kotipaikka Turku

6 3 (16) 3.8 Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesijohtoverkosto Viemäriverkostot Vesi- ja viemärikalusteet Toimenpide-ehdotukset Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmä Toimenpide-ehdotukset Sähköjärjestelmä Sähköjärjestelmä Toimenpide-ehdotukset KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

7 4 (16) 1 Yhteenveto 1.1 Yleistä tarkastuksesta Tämä kuntotarkastus on tehty noudattaen soveltuvin osin sekä asuntokaupan kuntotarkastuksen suoritusohjetta (KH ) että asuinkiinteistön kuntoarvion suoritusohjetta rakennustekniseltä osaltaan (KH ). Kuntotarkastus on tehty aistinvaraisilla, pintapuolisilla ja rakennetta rikkomattomilla menetelmillä. Kuntotarkastaja on tarkastanut näkyvät pinnat kaikissa kulkuaukollisissa tiloissa, samoin julkisivut, katto ja rakennuksen vierusta on tarkistettu. Aistinvaraisessa tarkastuksessa on arvioitu, onko kohteessa olemassa riskejä myös muihin kuin aistinvaraisesti havaittuihin virheisiin ja puutteisiin. Tarkastuksessa on tehty aistinvaraisten havaintojen tueksi tutkimuksia pintakosteudentunnistimella ja mittauksia puunkosteusmittarilla. Mikäli epäilyttävästä rakenteesta ei ole saatu selvyyttä rakennetta ja pintamateriaalia rikkomattomin menetelmin, tarkastaja on suositellut lisätutkimuksia. Lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähkötekniikkaa on arvioitu vain rakennusteknisen asiantuntijan toimesta, ja ainoastaan näkyvin osin ja laitteistojen iän ja huoltohistorian perusteella. Tarkastusraportissa on esitetty kohteen tarkastuksessa havaitut oleelliset vauriot, riskit, puutteet ja korjaustarpeet, sekä suositukset ja toimenpide-ehdotukset tarkastushetkellä havaittujen epäkohtien selvittämiseksi tai korjaamiseksi. Raportista ilmenee myös havaittujen epäkohtien merkitys, vakavuusaste, mahdolliset haitat asumiselle ja seuraukset, ellei havaittuja epäkohtia korjata. Kuntotarkastusraportissa on myös kohteesta otettuja valokuvia. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaustyöselitys tai korjaussuunnitelma. Kuntotarkastusraporttiin ei myöskään sisälly kustannusarviota tai PTS -ehdotusta. Kuntotarkastuksen kenttätyöt suoritettiin Tarkastuksen suoritti RI Tuomo Sibakov, A-Insinöörit Turun Juva Oy. Tarkastuksen epävarmuustekijöinä tulee huomioida, että pintapuolisen, aistinvaraisen ja pääosin rakenteita rikkomattoman tarkastusmenetelmän perusteella ei voi saada täyttä varmuutta kohteen vauriottomuudesta. Rakenteissa piileviä sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita ellei vauriokohdissa ole tarkastushetkellä rakenteiden pinnalle näkyvää tai muulla tavalla aistittavaa viitettä tai näiden perusteella tehtävässä kartoituksessa kosteudentunnistimella, suhteellisen kosteuden mittalaitteella tai muulla mittalaitteella havaittavaa poikkeavaa kosteutta. Epäilyksien poissulkemiseksi epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä ja -tutkimuksia. Käytetyt mittarit: - pintakosteudentunnistin Exotek MC-100S - puunkosteusmittari Protimeter Digital Mini KUNTOSARVIORAPORTTI

8 5 (16) 1.2 Yhteenveto rakennuksen kunnosta, toimenpide- ja jatkotutkimussuositukset Rakennustekniikka Kohderakennus on ollut jonkin aikaa pois käytöstä, mutta lämmitys on kuitenkin ollut toiminnassa. Kohde on yleisesti tyydyttävässä / hyvässä kunnossa. Kiireellisin suositeltava korjaustoimenpide on julkisivussa koillissivulla kunnan toimiston ikkunan alla olevan aukon peittäminen ikkunan vesipellillä. Samalla tulee tarkastaa, ettei aukosta päässyt vesi ole aiheuttanut vaurioita. Ikkunat on suositeltavaa yleisesti varustaa vesipelleillä. Asunnon ulko-ovi kaakkoispäädyssä on myös syytä varustaa kynnyspellillä vastaavan vauriomekanismin olemassa olon takia. Alahirren kunto ulko-oven alla on myös syytä tutkia tarkemmin. Muilta osin suositeltavat rakenteelliset korjaus- ja kunnostustoimenpiteet ovat lähinnä rakennuksen vaurioitumisen ehkäisemiseen liittyviä tai normaaleja huoltotoimenpiteitä. Rakennuksen kunnostusten yhteydessä on suositeltavaa varmistaa etenkin rossipohjan ja ulkoseinärakenteiden kunto tarkemmin. Lisäksi WC- ja märkätilojen kohdilla mahdollisten vesivuotojen synnyttämien vaurioiden varalta rakenteita on syytä tutkia tarkemmin niitä avaamalla LVI-tekniikka ja sähköjärjestelmä Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on havaintojen mukaan käyttökuntoinen, mutta osa seinäpattereista ja kattolämmittimistä alkaa olla jo ikääntyneitä. Lämmityslaitteet voidaan kuitenkin uusia yksitellen niiden rikkoontuessa. Käyttövesi- ja viemäriputket on havaintojen mukaan uusittu viimeisimmässä suuremmassa peruskorjauksessa todennäköisesti 1990-luvun alkupuolella eikä välitöntä saneeraustarvetta havaittu. Osan vesikalusteista uusiminen on kuitenkin jo suositeltavaa. Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen ja sen kokonaisvaltainen toimivuus olisi suositeltavaa suunnitella uudestaan. Poistoilmanvaihtoa ei kuitenkaan tule merkittävästi tehostaa, jos rakenteiden tiiveyttä ei paranneta Korjattavat puutteet - Kattovesien ja pintavesien johtamista tulisi parantaa etenkin rakennuksen ylärinteen puolella (koillissivu). - Suositellaan salaojituksen asentamista koko rakennuksen ympäri. - Rakennuksen alustilaan (ryömintätilaan) suositellaan tehtäväksi lisää tuuletusaukkoja vähintään asunnon kohdalle. Samalla humusperäinen maa-aines ja ylimääräinen tavara suositellaan poistettavaksi alustilan maapohjan pinnasta. - Asunnon ulko-oven kohdalla alahirsi tulee tarvittaessa uusia vaurioituneelta osalta ja ulko-ovi tulee varustaa runkoa suojaavalla kynnyspellillä. - Ikkunat tulee varustaa vesipelleillä, jotta ulkoseinävauriot verhoilun epätiiveyden takia voitaisiin välttää. - Kattovesiränni tulee oikaista tai tarvittaessa uusia notkolle menneestä kohdasta koillissivun puolella. - Lapetikkaat tulee uusia. - Jos rakennuksen tulisijoja käytetään, suositellaan savupiippujen rappaamista pinnoiltaan yläpohjatilassa kokonaisuudessaan, jotta mahdolliset epätiiveydet havaittaisiin helpommin. Suositellaan myös savupiippujen varustamista suojahattupellityksillä. KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

9 6 (16) - Vesimittarin ympäristössä olevat kylmät putket suositellaan lämmöneristettäviksi, jotta niiden pintaan ei pääse tiivistymään vettä niin herkästi. - WC-tilojen ja asunnon pesuhuoneen poistoilmaputket suositellaan jatkettaviksi yläpohjatilasta vesikaton läpi katolle. Kylmässä tilassa kulkevat ilmakanavat tulisi myös lämmöneristää. - Suositellaan rakennuksen ilmanvaihdon suunnittelua kokonaisuudessaan toimivammaksi ja hallitummaksi Lisätutkimustarpeet ja muut jatkotoimenpidesuositukset - Rakennuksen alustilaan (ryömintätilaan) suositellaan tehtäväksi tarkastusaukot kaikkiin rossipohjan osiin, ja tilat ja rakenteet tulisi tarkastaa. Samalla humusperäinen maa-aines suositellaan poistettavaksi alustilan maapohjan pinnasta. - Ulkoseinien hirsi- / puurungon kunto suositellaan tutkittavaksi tarkemmin rakennuksen kunnostuksen / tulevien remonttien yhteydessä. - Kunnantoimiston ikkunan alta ulkoseinän kunto tulisi tarkastaa rakennetta avaamalla ikkunan alaliittymässä havaitun suuren raon takia (vesipelti on puuttunut). - Märkä-, WC- ja keittiötiloja korjattaessa niiden kohdalla lattia- ja seinärakenteet on syytä tutkia tarkemmin mahdollisten vesivuotojen takia. - Suositellaan tulisijojen kunnon tarkempaa tutkimista ennen niiden käyttöön ottoa. - Sähköjärjestelmä suositellaan tarkastettavaksi kokonaisuudessaan käyttöön otettaessa. KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

10 7 (16) 2 Yleistä 2.1 Kohteen / tarkastuksen yhteystiedot Tilaaja Naantalin tilalaitos Pekka Alm puh PL 35, Naantali pekka.alm@naantali.fi Rakennustekninen kuntotarkastaja Insinööritoimisto A-Insinöörit Oy Tuomo Sibakov, RI, varanotaari puh Ilmarisenkatu 18 A puh , fax tuomo.sibakov@ains.fi 2.2 Kohteen perustiedot Kiinteistötiedot Perustiedot on kerätty osin havainnoista ja osin Velkuan suojeluskunnan historiikista, jossa on kerrottu mm. toimitalon vaiheista. Kohteen suunnitelmia ei ollut käytettävissä. osoite rakennustyyppi pääasiallinen rakennusaine puu / hirsi kattotyyppi / kate rakentamisvuosi rakennuksia kerroksia 1 kellarikerroksia - huoneistoala Sauniementie 3, Velkua kunnantalo (nykyisellään) satulakatto / peltikate 1920-luku, rakennettu suojeluskunnan toimitaloksi vuonna kpl ei saatu tietoa / ei mitattu Talotekniset järjestelmät ja liittymät lämmitysjärjestelmä vesi- ja viemärijärjestelmä ilmanvaihtojärjestelmä sähkölämmitys kunnallinen vesi- ja viemäriliittymä painovoimainen KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

11 8 (16) 2.3 Kohteen lähtötiedot Käytettävissä olevat asiakirjat Tarkastuksessa kohteesta ei ollut käytettävissä suunnitelmia. - Velkuan suojeluskunnan historiikki (pdf) Korjaushistoria Tiedossa olevat aikaisemmat korjaukset: - laajentaminen suojeluskunnan taloksi osittainen peruskorjaus 1990-luvun alkupuolella. - muutokset kunnantoimistoa varten vuonna Sisäänkäynnin ja julkisivun korjaukset ja maalaaminen vuonna 2007 KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

12 9 (16) 3 Havainnot ja toimenpide-ehdotukset 3.1 Piha-alueet Maaosat ja pintavedet Kohde sijaitsee loivassa rinteessä, joka viettää merelle päin (koillisesta lounaaseen). Alarinteen puolelle havaittiin asennetun salaojitusta, mutta koko rakennuksen ympäri asennetusta salaojituksesta ei havaittu viitteitä. Tarkastuksessa ei kuitenkaan havaittu merkittäviä salaojituksen puutteen tai toimimattomuuden aiheuttamia vaurioita. Rossipohjan alustilan maapohja on paikoin varsin kosteaa, mitä toimiva salaojitus kuitenkin tehokkaasti estäisi. Rakennuksen alarinteen puoleisella sivulla (lounaissivu) ja päädyissä maanpinta viettää hieman rakennuksesta pois päin ja näillä puolilla myös sokkelin/lattiatason korkeus maanpinnasta mitattuna on pääosin riittävä (pääosin yli 30 cm). Ylärinteen puolella (koillissivu) maanpinnan kallistus on vähäisempää ja myös sokkelin korkeus on vähäisempi. Pääosin sokkelin korkeus on kuitenkin vähintään 20 cm, paitsi kuistiosalla, jossa sokkelin korkeus on osin jopa nollassa. Koska syksytorvista vesi valuu talon vierustalle, ylärinteen puolella syöksytorvien kohdilla vettä pääsee valumaan jopa runsaana kohti rakennusta ja todennäköisesti ainakin osin myös rossipohjan alustilaan rakennuksen alle Alueen rakenteet ja varusteet Kaakkoispäädyssä asunnon ulko-oven edustalla on kolmen askelman betoniportaat ja salin takaoven edustalla kolmen askelman puiset porrasaskelmat. Näiden portaiden kunto on tyydyttävä Toimenpide-ehdotukset Kattovesien ja pintavesien johtamista tulee parantaa etenkin rakennuksen ylärinteen puolella. Suositellaan salaojituksen asentamista koko rakennuksen ympäri. 3.2 Perustukset, alapohja ja runko Perustukset Rakennuksen perustamistavasta ei saatu täyttä varmuutta, sillä rakennussuunnitelmia ei ollut käytettävissä. Havaintojen perusteella rakennus on perustettu osin kiviperusmuurilla ja osin betonipilarein perusmaan varaan. Näkyvien perusmuurien ja -pilareiden kunto on niiden ikään nähden hyvä / tyydyttävä, eikä merkittäviä vaurioita havaittu. Joissakin salin alla olevissa betonipilareissa havaittiin kallistumaan ja halkeilua. Välitöntä korjaustarvetta ei kuitenkaan havaittu. Rakennus on silmämääräisesti painunut jonkin verran rinteen suuntaisesti meren suuntaan (lounaaseen) ja myös hiukan kaakkoispäädyn suuntaan. Rakennuksen tarkevaaitus ei kuulunut tarkastuksen sisältöön, joten painuman tarkasta määrästä ei saatu tietoa. Ny- KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

13 10 (16) Alapohja Runko kyisellään rakennuksen painumisesta ei ole merkittävää haittaa, jos lattioiden jonkin aseteinen vietto voidaan sallia. Jos perusmaata ei merkittävästi häiritä, rakennuksen lisäpainuminen on myös hyvin epätodennäköistä. Tämä tulee kuitenkin huomioida esim. tilanteessa, jos rakennusta lisäsalaojitetaan. Rakennuksen alapohjana on puurakenteinen, tuuletustilainen alapohja eli ns. rossipohja. Rossipohjan alustila on varsin matala, joten alapohjan kuntoa on tarkasteltu luukkujen kautta havainnoiden. Rossipohjan kantavina osina ovat hirsipalkit, joiden varaan on tehty varsinainen lattiapalkisto. Tämä sekundaaripalkisto ei ole näkyvissä vaan se peittyy aluslaudoituksella. Primaarihirsipalkkeja on tuettu keskilinjalla kivillä ja puupölkyillä maapohjasta. Salin kohdalla on betonipilarit. Hirsipalkkeja on asunnon ja salin alla osin uusittu sahatavaralla. Lattian aluslaudoituksia on uusittu asunnon alla, salin kohdalla rossipohjan alapintaan on asennettu 5 cm:n tuulensuojavillalevy. Muilta osin rossipohjien aluslaudoitus on vanhaa, todennäköisesti jopa alkuperäistä. Alkuperäisellä osalla lattian eristeenä näyttäisi olevan kutterilastua ja turvepehkua. Asunnon ja salin kohdalla eristystä on saatettu remonteissa korvata mineraalivillalla, mutta tästä ei tarkastuksessa saatu varmuutta. Nähdyin osin alapohjan rakenteissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Tulee kuitenkin huomioida, että rossipohjaa voitiin havainnoida vain rajoitetulta alueelta. Rakennuksen alapohjan alustilat tuulettuvat havaintojen mukaan pääosin hyvin. Asunnon alla tila matala ja tuuletusaukkoja on tällä osalla vähän. Rakennuksen rossipohjan alla maapohjan pinnassa on humusta, joka oli tarkastushetkellä jonkin verran kosteaa. Alustiloissa havaittiin maaperästä lähtevä mikrobiperäinen haju. Alustiloissa on myös jonkin verran lahoavia puun paloja ja muuta turhaa jätettä. Käytettävissä olleen suojeluskunnan historiikin mukaan rakennus on hirsirunkoinen vanhimman osansa osalta, havaintojen mukaan ns. tasakertaan asti. Hirsirungosta ei tarkastuksen rakenteita rikkomattoman luonteen tehdä voitu kuitenkaan tehdä havaintoja. Vuonna rakennettu laajennusosa (sali ja näyttämö) on tietojen mukaan lautarakenteinen. Kuistiosassa on todennäköisesti myös puurankarunko. Rungon näkyvissä osissa ei pääosin havaittu merkittäviä vaurioita. Asunnon oven kohdalla alahirressä on kuitenkin lahovaurio, koska kynnyspelti on puuttunut. Tarkastuksessa ei tehty muita rungon merkittäviin vaurioihin viittaavia havaintoja. Yläpohjan osalta runkoa on käsitelty tarkemmin kohdassa Toimenpide-ehdotukset Rakennuksen alustilaan (ryömintätilaan) suositellaan tehtäväksi lisää tuuletusaukkoja vähintään asunnon kohdalle. Samalla humusperäinen maa-aines ja ylimääräinen tavara suositellaan poistettavaksi alustilan maapohjan pinnasta ja alapohjan kunto suositellaan tutkittavaksi tarkemmin. Ulkoseinien hirsi- / puurungon kunto suositellaan tarkastettavaksi tarkemmin rakennuksen kunnostuksen / tulevien remonttien yhteydessä. KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

14 11 (16) Asunnon kohdalla alahirsi tulee tarvittaessa uusia vaurioituneelta osalta ja ulko-ovi tulee varustaa runkoa suojaavalla kynnyspellillä. 3.3 Julkisivu Ulkoseinät Katokset Julkisivuverhouksena on pääosin vaakapaneelilaudoitus. Päätyjen yläosissa on vuorauksena pystypanelointi. Julkisivupanelointi on uusittu muutamia vuosia sitten lounaan puoleiselta julkisivulta ja pieneltä osalta myös vastakkaiselta sivulta. Julkisivuverhoilua on tarkasteltu maanpinnan tasolta, joten verhoilun yläosan havainnot ovat silmämääräisiä. Julkisivuverhoilun takana ei pääosin havaittu olevan tuuletusrakoa, mikä on tyypillistä kohteen ikäisissä rakennuksissa. Lounaan puoleisella sivulla, jossa verhoilu on uusittu, havaittiin pieni tuuletusrako laudoituksen takana. Julkisivuverhous on hyvässä / tyydyttävässä kunnossa ja myös maalipinnat ovat hyväkuntoisia. Verhoilussa havaittiin paikoin vähäisiä pullistumia ulospäin, mutta välitöntä korjaustarvetta ei havaittu. Rakennuksen vanhimman osan osalla julkisivupaneloinnin alareunassa on vesipenkkipellitys. Ikkuna-aukkoja ei sen sijaan ole varustettu vesipellityksillä ja näissä kohdissa vettä voi helpostikin päästä verhoilun taakse. Pääsisäänkäynnin katos ja portaat sekä puurakenteinen inva-luiska ovat hyväkuntoisia eikä korjaustarvetta havaittu. Kaakkoispäädyn asunnon oven ja salin takaoven päällä on lyhyt viistokatos, jonka kunto on myös hyvä Toimenpide-ehdotukset Ikkunat tulee varustaa vesipelleillä, jotta ulkoseinävauriot verhoilun epätiiveyden takia voitaisiin välttää. Kunnantoimiston ikkunan alta ulkoseinän kunto tulisi tarkastaa havaitun suuren raon takia. 3.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat vanhoja ja kunnostettu todennäköisesti useaankin otteeseen. Ikkunat ovat 2-puitteisia ja pääosin myös 2-lasisia puurakenteisia ikkunoita. Muutamaan ikkunaan sisäpuite on uusittu ja näissä puitteissa on eristyslasi. Ikkunoiden kunto on tyydyttävä (ikäänsä nähden hyvä). Maalipintojen kunto on hyvä. Ikkunoita ei ole varustettu vesipelleillä ja muutaman ikkunan kohdalla havaittiin selvä rako seinäverhoilussa. Suurin ikkunan alareunan rako on entisen kunnantoimiston ikkunan kohdalla. KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

15 12 (16) Ulko-ovet Rakennuksen ulko-ovet ovat puurakenteisia ja rakenteellisesti hyvässä kunnossa. Vähäistä panttausta havaittiin kuitenkin ovien käynnissä. Pääoven maalipinnassa havaittiin tummia pistemäisiä kosteuden aiheuttamia värjäytymiä. Muuten ovien maalipinnat ovat hyvässä / tyydyttävässä kunnossa Toimenpide-ehdotukset Ikkuna-aukot tulee varustaa vesipellityksin. 3.5 Katto Vesikatto Yläpohja Rakennuksessa on harjakatto (satulakatto) ja vesikatemateriaalina on profiilipeltikate. Vesikate on todennäköisesti noin vuotta vanha ja sen kunto tyydyttävä. Pellin pinnoite irtoaa paikoin liuskemaisesti ja paikoin havaittavissa vähäisiä pintaruostuneita kohtia. Yläpohjatilasta havaittiin, että vanha saumapeltikate on jätetty profiilipeltikatteen alle. Yläpohjatilassa ei havaittu viitteitä kattovuodoista. Vesikaton räystäslaudoitukset ja -pellitykset ovat maan tasolta tehtyjen havaintojen perusteella hyvässä kunnossa. Koillissivun puolella vesiränni on notkollaan katolle johtavien tikkaiden vierustalla. Vesikaton puiset lapetikkaat ovat huonokuntoiset. Savupiipuissa ei ole suojahattupellityksiä. Rakennuksen yläpohja on kokonaisuudessaan korkeaa rakentamatonta ullakkotilaa. Yläpohjassa havaittiin lämmöneristeenä mineraalivillaa levyeristeenä. Mineraalivillaeristeen alla havaittiin vanhaa kutterilastu- / turvepehkueristettä. Yläpohjan rakenteissa ei havaittu merkittäviä vaurioita. Yläpohjan puurakenteita on osaksi uusittu vuosien varrella. Savupiiput ovat yläpohjatilassa vain osaksi pinnoiltaan rapatut Toimenpide-ehdotukset Kattovesiränni tulee oikaista tai tarvittaessa uusia notkolle menneestä kohdasta. Lapetikkaat tulee uusia. Jos rakennuksen tulisijoja käytetään, suositellaan savupiippujen rappaamista pinnoiltaan yläpohjatilassa kokonaisuudessaan, jotta mahdolliset epätiiveydet havaittaisiin helpommin. Suositellaan myös savupiippujen varustamista suojahattupellityksillä. KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

16 13 (16) 3.6 Huonetilat Tilarakenteet Sisä- ja väliovet Tulisijat Kohteen tilojen sisäpinnat ovat havaintojen mukaan ainakin pääosin 1980-luvun lopulta / 1990-luvun alkupuolelta. Tietojen mukaan kunnantoimiston huonetila on rakennettu noin vuonna 2000, joten sen pinnat ovat tältä ajalta. Salin lattiassa havaittiin jonkin verran viettoa, mutta tämä ei haittaa merkittävästi tilan käytettävyyttä. Lattian parketin kunto on tyydyttävä, paikoin on kuluneita kohtia. Salista on erotettu erillinen toimistotila kevyillä, helpohkosti purettavissa olevilla väliseinillä. Salin perällä on pienehkö näyttämö. Näyttämön lattiarakenne notkuu hieman, mutta merkittävää vaurioitumista ei havaittu. Palvelutilan lattiassa havaittiin myös jonkin verran viettoa. Eteisestä on käynti kahteen WC-tilaan. Kummassakin WC-tilassa on lattiakaivo. Havaintojen mukaan niin lattia-, seinä- että kattorakenteet ovat puuta. Lattian pinnoitteena on muovimatto ja seinissä on muovitapetti. Tilojen rakenteissa ei havaittu merkittäviä puutteita. Pintakosteudentunnistimella ei tarkastushetkellä havaittu kosteutta. Asunnon tilojen pinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Merkittäviä vaurioita ei havaittu. Asunnon pesuhuoneen lattia-, seinä- että kattorakenteet ovat puuta. Lattian pinnoitteena on muovimatto ja pesuhuoneen seinissä on muovitapetti. Tilan rakenteissa ei havaittu merkittäviä puutteita, mutta WC-pytyn vierustalla on putkiläpiviennit, joiden liittymistä saattaa kosteutta helpostikin päästä rakenteisiin. Pintakosteudentunnistimella ei tarkastushetkellä havaittu kosteutta. Keittiössä havaittiin vanhoja vuotojälkiä allaskaapissa. Tilassa ei kuitenkaan havaittu tarkastushetkellä kosteutta pintakosteudentunnistimella tutkittaessa. Rakennuksen sisäovista osa on vanhoja puuovia ja osa uudempia kennolevyovia. Sisäovien kunto on yleisesti tyydyttävä. Rakennuksessa on neljä tulisijaa, joista asunnossa on kakluuni ja puuhella. Lisäksi salin aulassa on peltiverhoiltu korkea lämmitysuuni ja kunnantoimistotilassa vanha kakluuni. Tulisijojen kunnon tarkempi tutkiminen ei kuulunut tarkastuksen sisältöön, mutta silmämääräisesti ei havaittu merkittäviä vaurioita Toimenpide-ehdotukset Rakennuksen sisätilat ovat osin jo pintaremontoinnin tarpeessa. Märkä-, WC- ja keittiötiloja korjattaessa niiden kohdalla lattia- ja seinärakenteet on syytä tutkia tarkemmin mahdollisten vesivuotojen takia. Suositellaan tulisijojen kunnon tarkempaa tutkimista ennen niiden käyttöön ottoa. KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

17 14 (16) 3.7 Lämmitysjärjestelmä Lämmitysjärjestelmät Rakennuksessa on suora sähkölämmitys Lämmönluovutus Tilojen lämmitys on toteutettu pääosin sähköpatterilämmityksellä. Salissa on kattosäteilylämmittimet. Pattereista osa on luvulta ja osa luvulta. Kattolämmittimet ovat todennäköisesti pääosin samanikäisiä Toimenpide-ehdotukset Ei välttämättömiä toimenpiteitä. Vanhimmat seinäpatterit ja kattosäteilijät alkavat olla käyttöikänsä loppupuolelle, joten niiden käyttöhäiriöihin ja uusimistarpeeseen tulee jo varautua. 3.8 Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennus on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Vesimittari sijaitsee näyttämön vieressä olevalla käytävällä olevan oven takana. Vesimittari on aivan kiinni hirsiväliseinässä ja tuon seinän hirsissä on havaittavissa selviä kosteusvaurion viitteitä todennäköisesti kylmien putkien pintaan tiivistyneen kosteuden aiheuttamina. Lounaan puoleisella sivulla, noin 15 metrin päästä talosta sijaitsee jätevesipumppaamo, josta rakennuksen jätevesi huoltomiehen kertoman mukaan pumpataan kunnan viemäriverkostoon Vesijohtoverkosto Kiinteistön käyttövesiverkosto on asennettu todennäköisesti rakennuksen laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Sekä kylmä- että kuumavesijohdot ovat näkyvin osin muoviputkea. Vesijohtoputket kulkevat osin rakenteiden sisällä ja vesikalusteiden lähellä rakenteiden pinnoilla. Havaintojen mukaan rakenteiden sisällä putket ovat ainakin pääosin suojaputkissa Viemäriverkostot Rakennuksen viemärit ovat näkyvin osin muhvillista muoviputkea ja ne on todennäköisesti asennettu rakennuksen laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Huoltomiehen kertoman mukaan rakennuksen alustilassa pääviemäriputkea lämmöneristettiin muutama vuosi sitten jäätymisongelmien takia. Yleisesti muoviputkimateriaalissa on ikääntymisen myötä havaittu stabilisaattorien haihtumista, mistä johtuen putkien rasituskesto heikkenee ja lämpötilojen muutokset saattavat rikkoa putkistoa. Rikkoutumisille alttiita paikkoja ovat erityisesti putkien haaraosat sekä nousulinjojen pohjakäyrät. Tämä on hyvä tiedostaa, kun rakennuksessa suunnitellaan suurempia saneerauksia. KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

18 15 (16) Vesi- ja viemärikalusteet Rakennuksen vesikalusteet ovat osin ja osin luvuilta. Vesikalusteet ovat käyttökuntoisia, mutta asunnon suihkusuutin jo melko huonokuntoinen. Asunnon lämminvesivaraaja on pesuhuoneen seinällä. Varaaja oli tarkastushetkellä toimintakuntoinen. Kunnan toimiston WC-tiloja palveleva lämminvesivaraaja on tietojen mukaan naisten WC:n alakatossa. Tästä varaajasta ei tarkastuksessa voitu tehdä havaintoja. Näkyvissä viemärikalusteissa ei havaittu vuotoja Toimenpide-ehdotukset Vesimittarin ympäristössä olevat putket suositellaan lämmöneristettäviksi, jotta niiden pintaan ei pääse tiivistymään vettä niin herkästi. Vanhimmat vesikalusteet alkavat olla käyttöikänsä loppupuolelle, joten niiden käyttöhäiriöihin ja uusimistarpeeseen tulee jo varautua. 3.9 Ilmanvaihto Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa veto poistoilmaventtiileistä voi olla säästä riippuen ajoittain parempi ja ajoittain jopa olematon. Korvausilma tulee rakennukseen pääosin hallitsemattomasti lähinnä ikkunoiden epätiiveyden takia. Tällainen korvausilma koetaan yleisesti yleensä epämiellyttävänä vetona. Yläpohjatilaan havaittiin päätetyn sekä kunnantalopuolen WC-tilojen että asunnon pesuhuoneen poistoilmaputket. Yläpohjan rakenteissa ei kuitenkaan havaittu silmämääräisesti tästä aiheutuneita kosteusvaurioita Toimenpide-ehdotukset Suositellaan rakennuksen ilmanvaihdon suunnittelua kokonaisuudessa toimivammaksi ja hallitummaksi. Rossipohjaisessa talossa, jossa talon alla olevassa maapohjassa voi olla hyvinkin paljon mikrobeja tulee kuitenkin huomioida, että poistoilmanvaihdon (alipaineen) merkittävä lisääminen voi lisätä haitallisia ilmavirtauksia talon alustilasta sisälle heikentäen sisäilman laatua. WC-tilojen ja asunnon pesuhuoneen poistoilmaputket suositellaan jatkettaviksi yläpohjatilasta vesikaton läpi katolle. Kylmässä tilassa kulkevat ilmakanavat tulisi myös lämmöneristää Sähköjärjestelmä Sähköjärjestelmä Rakennuksen olemassa olevat johdotukset ja sähkökalusteet (kytkimet ja pistorasiat) on asennettu todennäköisesti pääosin rakennuksen laajemman peruskorjauksen yhteydessä vuonna Pidemmät johdotusten vaakavedot kulkevat yläpohjatilassa näkyvillä ja osin johdotukset ovat pinta-asennuksia seinissä ja katossa. KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

19 16 (16) Rakennuksen pääkeskus sijaitsee kaakon puoleisessa päädyssä ulkona noin 5 metrin päässä rakennuksesta. Ryhmäkeskuksia on useita. Salin ryhmäkeskus (RK 4) on melko uusi, muut vanhempia, mutta käyttökuntoisia. Rakennuksen sähköjärjestelmässä ei havaittu silmämääräisesti merkittäviä puutteita Toimenpide-ehdotukset Sähköjärjestelmä suositellaan tarkastettavaksi kokonaisuudessaan käyttöön otettaessa. Turussa A-Insinöörit Turun Juva Oy Tuomo Sibakov LIITTEET Liite 1: Valokuvia kohteesta, 6 sivua KUNTOTARKASTUSRAPORTTI

20 1 (6) LIITE 1 Velkuan entinen kunnantalo (Sinervo) Kuntotarkastus Valokuvia kohteesta: Kuva 1: Luoteispääty Kuva 2: Koillissivu Kuva 3: Kaakkoispääty Kuva 4: Lounaissivu A-Insinöörit Turun Juva Oy TURKU Ilmarisenkatu18 A Turku Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus Kotipaikka Turku

21 2 (6) Kuva 5: Sadevesikouru notkollaan Kuva 6: Ikkuna Kuva 7: Rako ikkunan alareunassa Kuva 8: Alahirressä lahoa asunnon ulko-oven alla Kuva 9: Rossipohjaa kuistiosan alla Kuva 10: Rossipohjaa palvelutilan alla Velkuan entinen kunnantalo (Sinervo) Kuntotarkastus

22 3 (6) Kuva 11: Rossipohjaa salin alla Kuva 12: Rossipohjaa asunnon alla Kuva 13: Vesikattoa Kuva 14: Yläpohjan rakenteita Kuva 15: Ullakkotilaa Kuva 16: Yläpohjan rakenteita asunnon päällä Velkuan entinen kunnantalo (Sinervo) Kuntotarkastus

23 4 (6) Kuva 17: IV-kanavia päätetty ullakkotilaa Kuva 18: Eteinen Kuva 19: WC Kuva 20: Palvelutila Kuva 21: Sali Kuva 22: Salin tulisija Velkuan entinen kunnantalo (Sinervo) Kuntotarkastus

24 5 (6) Kuva 23: Varasto Kuva 24: Käytävä salin takaovelle Kuva 25: Salin kattolämmitin Kuva 26: Vesimittari Kuva 27: Salin ryhmäkeskus Kuva 28: Pääkeskus ulkona Velkuan entinen kunnantalo (Sinervo) Kuntotarkastus

25 6 (6) Kuva 29: Asunnon olohuone Kuva 30: Asunnon puuliesi Kuva 31: Asunnon suihkutila Kuva 32: Asunnon lämminvesivaraaja Kuva 33: Asunnon ryhmäkeskukset Velkuan entinen kunnantalo (Sinervo) Kuntotarkastus

26 . Sinervo, määräala kiinteistöstä Jussila

27