Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 948/2004 vp Yleisradion televisio-ohjelmien tekstitys Eduskunnan puhemiehelle Suomessa on noin eriasteisesti kuulovammaista, joista noin on vammautunut melun vuoksi. Vuoteen 2020 mennessä kuulovammaisten määrän ennustetaan kaksinkertaistuvan väestön ikääntymisen seurauksena. Kuulo on kommunikaation tärkein aisti, ja kuulovammaa pidetään ensisijaisesti kommunikaatiovammana. Kuten liikenne- ja viestintäministeriön Kohti esteetöntä viestintää -strategiassa (2004) todetaan, viestintäkyvyn heikentymisen riskinä on kaikkina ikäkausina ihmisen syrjäytyminen. Ihmiset, jotka ovat kuulovammaisia tai joilla on huono kuulo tai puheen estyneisyys, eivät yleensä pysty hyödyntämään jokapäiväisiä viestintäpalveluita, joita muut kansalaiset pitävät itsestäänselvyyksinä. Noin kaikista kuulovammaisista kärsii niin vaikeasta kuulovammasta, etteivät he pysty apuvälineidenkään avulla kuulemaan televisiota. Vuoden 2001 tietoihin perustuen Yleisradion tuottamista suomenkielisistä televisio-ohjelmista vain 15 prosenttia tekstitetään. Tämä merkitsee sitä, että vaikeasti kuulovammaiset ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa kuuleviin. Koska suurin osa televisio-ohjelmista jää kuulovammaisten tavoittamattomiin, heidän on mahdotonta osallistua kuulevien kanssa tasa-arvoisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä ajankohtaisten asioiden seuraamiseen. Suomen perustuslain (731/1999) 6 :n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vaikka vastuu Yleisradion toiminnasta ei olekaan valtioneuvostolla, vaan yhtiön hallintoelimillä, on Yleisradio kuitenkin julkista palvelua liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla harjoittava osakeyhtiö. Tavoite Yleisradion ohjelmatuotannon tasa-arvosta eri kansalaisryhmien kesken kuuluu myös valtioneuvostolle. Kuten laissa Yleisradio Oy:stä (1380/1993) todetaan, Yleisradion tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Toiminnan tulee tukea toimivaa kansanvaltaa tarjoamalla yhteiskunnallisista kysymyksistä monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja myös vähemmistöryhmille ja erityisryhmille. Hallitusohjelmassa puolestaan todetaan mm., että Yleisradio Oy:n toimintaedellytysten pitkäjänteinen turvaaminen täyden palvelun tehtävän toteuttamisessa on keskeinen osa hallituksen tietoyhteiskuntapolitiikkaa. Yleisradion televisio-ohjelmien tekstitysten laajentamisen tulisi nykyisin käytössä olevin teknologisin resurssein olla täysin mahdollista, mikäli kuulovammaisten tasa-arvoa kuulevien kanssa halutaan ohjelmatuotannossa todella edistää. Liikenne- ja viestintäministeriön tulisikin ryhtyä toimenpiteisiin, jotta televisio-ohjelmien tekstitysvelvoitteita laajennettaisiin. Kuulovammaisten näkökulmasta kysymys on perustuslain Versio 2.0

2 mukaisen sananvapauden toteuttamisesta, johon tietojen ja viestien ilmaisemisen lisäksi sisältyy myös niiden vastaanottaminen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus omalta osaltaan aikoo ryhtyä Yleisradion televisio-ohjelmien tekstitysten lisäämiseksi sekä miten hallitus aikoo edistää kuulovammaisten viestinnällistä tasa-arvoa kuulevan väestön kanssa? Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2004 Anne Holmlund /kok Paula Risikko /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 948/2004 vp Anne Holmlund /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne Holmlundin /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 948/2004 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus omalta osaltaan aikoo ryhtyä Yleisradion televisio-ohjelmien tekstitysten lisäämiseksi sekä miten hallitus aikoo edistää kuulovammaisten viestinnällistä tasa-arvoa kuulevan väestön kanssa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Keväällä 2003 asetetun parlamentaarisen työryhmän tuli muiden tehtäviensä ohella tarkastella Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävän määritelmän laajuutta ja sisältöä. Työryhmä kuuli toimikautensa aikana laajasti eri vähemmistö- ja erityisryhmien edustajia. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa 13 päivänä lokakuuta 2004, ja sen jälkeen raportti lähettiin laajalle lausuntokierrokselle. Raportissaan työryhmä muun muassa esittää, että nykyinen Yleisradio Oy:lle säädetty velvollisuus huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille säilytettäisiin. Lisäksi työryhmä kiinnittää erityistä huomiota selkokielisen viestinnän tärkeyteen. Lausuntokierroksen päätyttyä 5 päivänä marraskuuta 2004 ministeriössä on aloitettu toimet mahdollisten lainsäädännön muutostarpeiden kartoittamiseksi. Yleisradio Oy:ltä saadun selvityksen mukaan YLE Teksti-TV:n tekstitys tuotti vuonna 2003 kuukaudessa tekstityksen keskimäärin sataan suomenkieliseen ohjelmaan. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 20 prosenttia yhtiön kotimaisesta ohjelmatarjonnasta on tekstitetty. Lisäksi lähes koko ulkomainen televisio-ohjelmisto on tekstitetty. Voidaan siis arvioida, että Yleisradio Oy:n televisio-ohjelmistosta noin 60 prosenttia on varustettu joko kaikille näkyvin käännöstekstein tai teksti-tv-tekstein. Tekstitettyjen ohjelmien määrä on noussut selvästi parissa vuodessa. Valitettavasti käytettävissä olevat tekstitysohjelmat eivät vielä sovellu hyvin suorien lähetysten tekstittämiseen. Muissa maissa tehdään jo erilaisia kokeiluja uusien puheen tekstiksi muuttavien tietokoneohjelmien kehittämiseksi. Hyvin todennäköisesti nämä kehittyvät pikaista vauhtia ja samalla erityisryhmille tarjottava palvelu lisääntyy. Myös digitaalinen televisio tarjoaa uusia mahdollisuuksia palvella erityisryhmiä. Liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämässä digitaalisten televisiopalvelujen kehittämisohjelmassa (ArviD) kuulo- ja näkövammaisten palvelutarpeet ovat vahvasti esillä. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on lisäksi valmisteilla toimenpideohjelma, jonka tärkeimpiä tavoitteita on viestintäpalveluiden käyttäjien erityisryhmien eli vammaisten ja iäkkäiden ihmisten painoarvon ja näkyvyyden lisääminen viestintäsektorilla. Ohjelmassa painotetaan muun muassa sitä, että digitaalisen television välityksellä lähetettävistä palveluista on tehtävä mahdollisimman käyttäjäystävällisiä, ja siihen on kirjattu useita keinoja esimerkiksi kuulovammaisten huomioimiseksi. Kuten edellä mainituista toimista käy ilmi, viestinnän hallinnonalalla on kiinnitetty viestintäpalveluiden esteettömään välineiden ja palveluiden saavutettavuuteen ja käytettävyyteen erityistä huomiota. Näitä toimia jatketaan edelleen 3

4 Ministerin vastaus kaikkien kansalaisten tasavertaisten osallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2004 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 4

5 Ministerns svar KK 948/2004 vp Anne Holmlund /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 948/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Anne Holmlund /saml m.fl.: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att fler av Rundradions TV-program textas samt hur avser regeringen främja den kommunikationsmässiga likställdheten mellan de hörselskadade och den hörande befolkningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: En parlamentarisk arbetsgrupp som tillsattes våren 2003 hade bland annat som uppgift att granska omfattning och innehåll beträffande definitionen av Rundradion Ab:s allmännyttiga verksamhet. Under sin verksamhetsperiod hörde arbetsgruppen ett stort urval representanter för olika minoriteter och specialgrupper. Arbetsgruppen överlämnade sin slutrapport den 13 oktober 2004, efter vilket rapporten skickades ut på en omfattande remiss. I sin rapport framför arbetsgruppen bland annat att Rundradion Ab:s nuvarande skyldighet att tillhandahålla program även för minoriteter och specialgrupper skall bevaras. Dessutom fäster arbetsgruppen särskilt avseende vid betydelsen av kommunikation på klarspråk. Remissbehandlingen avslutades den 5 november 2004, varefter man vid kommunikationsministeriet har inlett åtgärder för att klarlägga eventuella behov att ändra lagstiftningen. Enligt en utredning som inhämtats från Rundradion Ab textade YLE Text-TV år 2003 i medeltal ett hundra finskspråkiga program per månad. Detta betyder att ca 20 procent av bolagets inhemska programutbud förses med text. Dessutom textas så gott som alla utländska TV-program. Uppskattningsvis är alltså ca 60 procent av Rundradion Ab:s TV-sändningar försedda antingen med en översättningstext som är synlig för alla eller med textning via text-tv:n. De textade programmens antal har ökat klart inom loppet av ett par år. Tyvärr lämpar sig de nuvarande textningsprogrammen ännu inte särskilt bra för textning av direktsändningar. I en del andra länder görs det redan olika experiment med att utveckla nya dataprogram som konverterar tal till text. Det är högst sannolikt att dessa utvecklas i snabb takt och att serviceutbudet riktat till specialgrupper samtidigt ökar. Också den digitala televisionen erbjuder nya möjligheter att betjäna specialgrupper. I klusterprogrammet ArviD som kommunikationsministeriet startat i avsikt att främja digitala TVtjänster intar de hörsel- och synskadades behov en framstående plats. Vid kommunikationsministeriet bereds som bäst ett åtgärdsprogram, där ett av huvudmålen är föra fram vissa specialgrupper inom kommunikationssektorn, såsom funktionshindrade och ålderstigna personer, och att kraftigare och synligare än hittills ta hänsyn till dem som användare av kommunikationstjänster. I programmet betonas bland annat att de tjänster som förmedlas via den digitala televisionen skall vara så användarvänliga som möjligt. I programmet ingår också olika sätt för att beakta till exempel de hörselskadade. Såsom framgår av de ovan nämnda åtgärderna har det inom förvaltningsområdet för kommunikation fästs speciellt stor uppmärksamhet vid lätt tillgängliga och användbara kommunikationstjänster. Detta gäller såväl medier som service. 5

6 Ministerns svar Dessa åtgärder genomförs även i fortsättningen för att säkerställa att alla medborgare har likvärdiga möjligheter till deltagande. Helsingfors den 21 december 2004 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 6