Asia EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma

Transkriptio

1 Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM VEO Jääskeläinen Saara JULKINEN Asia EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma Kokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio julkaisi keskiviikkona toimintasuunnitelman vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönottamisesta EU:ssa. Toimintasuunnitelman yhteydessä julkistettiin myös komission arvio jäsenmaiden kansallisten suunnitelmien riittävyydestä komission tavoitteisiin nähden. Toimintasuunnitelma on osa komission julkaisemaa puhdasta liikkuvuutta käsittelevää pakettia. Pääasiallinen sisältö EU:n direktiivi 2014/94/EU liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (jakeluinfradirektiivi) tuli voimaan lokakuussa Direktiivin mukaan kaikkien jäsenmaiden tuli marraskuuhun 2016 mennessä laatia kansallinen toimintakehys liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämiseksi ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamiseksi. Kansallisissa toimintakehyksissä tuli esittää sekä liikenteen vaihtoehtoisia käyttövoimia ja niiden jakeluinfraa koskevat tavoitteet vuosille 2020 ja 2030 sekä toimenpiteet, joilla tavoitteet saavutetaan. Suomen kansallinen suunnitelma hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa helmikuussa 2017 ja toimitettiin komissiolle pian tämän jälkeen. Komissio on kansallisten suunnitelmien pohjalta laatinut koko EU:ta koskevan toimintasuunnitelman ( Kohti liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden laajempaa käyttöä Vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma COM(2017) 652 final), jonka tarkoituksena on nostaa kansallisten suunnitelmien tavoitetasoa, lisätä investointeja jakeluinfrastruktuuriin sekä edistää uudistusten kuluttajahyväksyntää.

2 2(8) Toimintasuunnitelmassa esitetään useita toimia, joilla komissio aikoo tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin nopeutettua käyttöönottoa EU:ssa. Toimintasuunnitelma on osa liikkuvuutta koskevaa poliittista pakettia, jolla pyritään ratkaisemaan sekä ajoneuvoihin, infrastruktuuriin, sähköverkkoon ja käyttäjäpalveluihin liittyviä kysymyksiä yhtä aikaa. Vuoteen 2025 mennessä koko EU:n alueelta tulisi löytyä sähkö ja kaasuautojen lataamisen ja tankkaamisen mahdollistava perusverkko. Perusverkon tulisi kattaa sekä TENTydinverkkokäytävät että kaupunkialueet. Mikään EUmaa tai alue ei saisi jäädä tavoitteista jälkeen. Jäsenmaiden kansallisten jakeluverkkosuunnitelmien arviointi Jakeluinfradirektiivin 10 artiklan 2 kohta edellyttää, että komissio arvioi kansallisten jakeluverkkosuunnitelmien (National Policy Frameworks, NPF) sisältöä ja riittävyyttä unionin tasolla. Lisäksi komissio on arvioinut sitä, riittävätkö kansallisissa suunnitelmissa esitetyt toimet mahdollistamaan kyseisen jäsenvaltion itse itselleen asettamat tavoitteet. Arvioinnin tulokset on koottu yhteenvedoksi ( Member State fiches ), joka sisältää taulukkomuotoon kerättyä tietoa eri maiden suunnitelmista sekä lyhyen kuvauksen suunnitelmien sisällöstä ja laadusta komission tavoitteisiin peilattuna. Komission yhteenvedon mukaan kansallisten suunnitelmien kattavuus, tavoitteet ja toimenpiteet vaihtelevat suuresti. Vain 8 jäsenmaan suunnitelma 25:stä täyttää täysin direktiivin suunnitelmille asettamat vaatimukset. Nämä 8 maata ovat Suomi, Itävalta, Belgia, Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat ja IsoBritannia. 2 jäsenvaltiota ei edelleenkään ole toimittanut kansallista suunnitelmaansa komissiolle. Komission arvion mukaan Suomen kansallinen jakeluverkkosuunnitelma vastaa täysin jakeluinfradirektiivin 3 artiklan vaatimuksia. Suunnitelmassa on tarkasteltu laajasti liikennealan vaihtoehtoisten polttoaineiden nykytilaa ja tulevaisuuden skenaarioita. Direktiivin 3 artiklan mukaiset tavoitteet asetetaan kaikille polttoaineille ja liikennemuodoille. Suomen kansallisessa suunnitelmassa huomioidaan myös liikenteen biopolttoaineet. Vuoteen 2050 mennessä liikenteen tulisi olla lähes päästötöntä, ja suunnitelmassa esitetään kunnianhimoisia toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Suomi on suunnitelmassaan asettanut tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä yhteensä sähkökäyttöistä autoa ( henkilöautoa ja 2000 pakettiautoa ja raskaan kaluston autoa). Verrattuna muihin EUmaihin, tavoitteen kunnianhimon taso on kohtuullinen. Sähköautojen osuus koko autokannasta vuonna 2020 olisi Suomessa 0,63 %, kun luvut eri jäsenmaiden kesken vaihtelevat

3 välillä 0,02 (Kypros) 9,22 (Luxemburg). Muihin länsimaihin verrattuna Suomen sähköautotavoite on melko alhainen. 3(8) Suomen suunnitelmassa kaasuautojen tavoitteeksi on asetettu 5800 autoa vuonna Kaasuautojen osuus koko autokannasta olisi tuolloin 0,17 %. Muualla Euroopassa osuudet vaihtelevat lukujen 0,04 (Puola) ja 3,27 (Italia) välillä. Läheskään kaikki jäsenmaat eivät kuitenkaan ole ilmoittaneet numeerisia tavoitteita kaasuautoille. Latausinfran osalta Suomi on asettanut tavoitteekseen 2000 julkista latauspistettä vuonna Komission arvion mukaan tämä määrä olisi juuri ja juuri riittävä sähköautojen määrään nähden (tavoitteena siis 1 latauspiste / 10 autoa). (Suomen suunnitelmassa ei oltu huomioitu pakettiautojen lataamista samoilla pisteillä, vaan latauspistetavoite oli laskettu suunnitelmaan puhtaasti henkilöautojen määrän pohjalta.) Latauspisteisiin ja sähköautoihin liittyvä toimenpidekokonaisuus on komission arvion mukaan kattava, mutta kunnianhimon taso ( Score ) vain keskitasoa. Liikennekaasun osalta komissio katsoo, että Suomen suunnitelma sisältää ennakoitua automäärää ajatellen riittävän määrän jakeluasemia vuonna 2020 (yhteensä 55 asemaa). Myös etäisyyssuosituksen (eli CNGasema vähintään 150 km välein) katsotaan Suomessa nyt suunnitelluilla asemilla täyttyvän. Toimenpidekokonaisuus liikennekaasun käytön edistämiseksi on komission arvioinnissa katsottu kattavaksi, mutta kunnianhimon taso vain keskinkertaiseksi. Raskaan kaluston LNG:n käyttöön liittyvä suunniteltu infra (11 asemaa vuonna 2025) on arvioitu riittäväksi, mutta toimet tämän infran aikaansaamiseksi on arvioitu eikattaviksi. Kunnianhimon taso raskaan kaluston LNGinfraan liittyen on katsottu keskinkertaiseksi. Merenkulun LNGinfra on komission arvion mukaan Suomen suunnitelmassa erityisen hyvin huomioitu ja kunnianhimon taso korkea. Suunnitelman mukaan Suomessa olisi LNG:tä saatavilla kuudessa satamassa vuonna Toimenpiteet kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi eivät komission arvion mukaan kuitenkaan ole kattavat. Komissio katsoo, että vety on Suomen suunnitelmassa huomioitu vahvasti. Vedyn mukaan ottaminen suunnitelmaan oli jakeluinfradirektiivin mukaan vapaaehtoista. Komissio toteaa vielä arvioinnissaan, että biopolttoaineet ovat vahvasti mukana Suomen suunnitelmassa ja vuotta 2050 koskevissa päästövähennystavoitteissa, mutta arviointitaulukkoon komissio ei näitä suunnitelmia ole nostanut kuin osittain. Taulukosta löytyvät tiedot Suomen flexfuelautoista ja E85polttoainetta tarjoavista asemista, mutta uusiutuvan dieselin erillisjakelua ei ole taulukossa huomioitu. Myös flexfuelautoja koskevissa tiedoissa on ilmeisesti virhe.

4 4(8) Toimenpideehdotukset Komissio on koostanut eri jäsenmaiden suunnitelmien ja oman arvionsa pohjalta toimenpidesuunnitelman liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin ottamiseksi käyttöön koko Euroopan laajuisesti. Suunnitelma sisältää 6 eri kohtaa: 1) Jäsenmaiden suunnitelmien toteuttaminen ja täytäntöönpano; 2) Investointien tukeminen; 3) Kaupunkialueiden toimenpiteiden mahdollistaminen; 4) Kuluttajiin vaikuttaminen; 5) Sähköautojen integrointi sähköjärjestelmään ja 6) Muut toimet. Alla käydään lyhyesti läpi näiden ehdotusten keskeinen sisältö. 1) Jäsenmaiden suunnitelmien toteuttaminen ja täytäntöönpano Jäsenvaltioiden, jotka eivät vielä ole toimittaneet kansallisia jakeluverkkosuunnitelmiaan komissiolle, tulee tehdä se niin pian kuin mahdollista. Jäsenvaltioiden tulee tarpeen vaatiessa vahvistaa omia suunnitelmiaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Komissio tukee tietojenvaihtoa ja vastavuoroista oppimista muun muassa Sustainable Transport Forumin (STF) kautta. Komissio harkitsee, kuinka EU:n hankerahoitusta ja muita mekanismeja voidaan parhaiten hyödyntää kansallisten suunnitelmien täytäntöönpanossa. Jäsenvaltioita pyydetään ottamaan kaikki asiaankuuluvat julkiset ja yksityiset sidosryhmät mukaan vuoropuheluun kansallisten suunnitelmien tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. 2) Investointien tukeminen Julkisia ja yksityisiä sidosryhmiä pyydetään viimeistelemään TENTverkon vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurien lippulaivahankkeet alkuvuodesta Komissio järjestää marraskuusta 2017 alkaen eri jäsenmaihin suuntautuvan Road show n, jonka aikana kansallisia suunnitelmia tarkastellaan perusteellisesti ja arvioidaan EU:n eri rahoitusvälineiden tarjoamia mahdollisuuksia eri jäsenmaissa. Julkisten viranomaisten on yhdessä teollisuuden kanssa nopeutettava vaihtoehtoisten polttoaineiden liikennevälineiden ja infrastruktuurin käyttöönottoa TENTverkossa ja jakeluverkkoon nimetyillä kaupunkialueilla. Valmistajia, infrastruktuurin haltijoita ja viranomaisia kannustetaan hyödyntämään mahdollisuuksia hankkeiden yhdistämiseen ja innovatiivisen rahoituksen käyttämiseen. Komissio lisää taloudellista tukea vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfraan jopa 800 miljoonalla eurolla (toinen CEFhaku 350 M + käyttämättömien NER300rahojen hyödyntäminen vaihtoehtoisten käyttövoimien infraan) 3) Kaupunkialueiden toimenpiteiden mahdollistaminen

5 Komissio aikoo hyödyntää seuraavan vuotuisen Sustainable Urban Mobility Plan (SUMP) foorumin, jotta paikalliset viranomaiset huomioisivat vaihtoehtoiset polttoaineet SUMPsuunnitelmissaan. Komissio tarkastelee myös vaihtoehtoisten polttoaineiden infran rahoitusta kaupunkialueilla ja erilaisissa fleeteissä, vuoden 2017 loppuun mennessä. 4) Kuluttajiin vaikuttaminen Jäsenvaltioiden tulisi nimetä viranomaiset yksilöllisten sähköiseen liikenteeseen liittyvien tunnistuskoodien rekisteröimiseksi. Komissio harkitsee asiaan liittyvää tukimekanismia. Komissio käynnistää vuoden 2017 aikana julkisen kuulemisen saumattomista, yhteentoimivista palveluista, jotka keskittyvät sähköiseen liikkuvuuteen, ja seuraa tiiviisti sähköautojen hintojen markkinakehitystä. Komissio hyväksyy vuonna 2018 täytäntöönpanosäädöksen polttoaineiden hintojen vertailuun liittyen. 5) Sähköautojen integrointi sähköjärjestelmään Jäsenvaltioiden tulisi vastata sähköautojen latausinfran kysyntään nopeasti muun muassa energiatehokkuusdirektiivin ja siihen liittyvän latausinfran suunnittelua koskevien säännösten kautta. Jäsenvaltioiden tulisi edistää latauspisteiden käyttöönottoa ja esiasennusta sekä asuin että eiasuinrakennuksissa. Jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että älykkään latauksen mahdollistavat teknologiat, kuten älykkäät mittarit, otetaan käyttöön ja että sähköajoneuvoja (esim. ISO ja IEC 63110) koskevia jo hyväksyttyjä ja tulevia älykkäitä maksuja koskevia standardeja sovelletaan. Sähköisen liikenteen liiketoimintaan liittyvät tarpeet otetaan huomioon Horisontti 2020 ohjelmassa sekä strategisessa energiateknologiasuunnitelmassa (SETsuunnitelma) ja muilla asiaan liittyvillä foorumeilla. Kestävän liikenteen foorumi (STF) kehittää edelleen tarpeellisiksi katsottuja suosituksia, joilla helpotetaan latausasemien ja sähköverkon välisen integraation tehokasta täytäntöönpanoa ja varmistetaan yhteentoimivuus kaikkialla EU: ssa. 6) Muut toimet Biokaasun käyttöä maakaasun korvaajana tulisi edistää. Lentoliikenteessä huomiota tulisi kiinnittää lentokoneiden maasähkön käyttömahdollisuuden lisäksi myös uusiutuvien dropin polttoaineiden käyttöön. 5(8)

6 6(8) Komissio kannustaa jatkamaan ponnisteluja vaihtoehtoisten polttoaineiden kuten vedyn tai muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseksi myös raideliikenteessä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Laki liikenteessä käytettävien vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelusta 478/2017 Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Towards the broadest use of alternative fuels an Action Plan on Alternative Fuels Infrastructure under Article 10(6) of Directive 2014/94/EU, including the assessment of national policy frameworks under Article 10(2) of Directive 2014/94/EU. COM(2017) 652 final Member State fiches (NPF s) mobilitypackagetwo/msfiches.pdf Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Saara Jääskeläinen p

7 EU/2017/1623 7(8) Liitteet Viite

8 8(8) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi