Nina Laakso Lajiliittojen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta

Transkriptio

1 Nina Laakso Lajiliittojen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES

2 Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 233 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN

3 Sisällys Keskeisimmät tulokset Lähtökohdat 1. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma 2. Raportin toteutus 3. Lajiliittojen näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta 3.1. Mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? 3.2. Lajiliittojen vaihteleva tietämyksen taso LNLO:sta Ohjelmatietoisuuden taso Käytännön tietoisuuden taso Ei tietoa taso 3.3. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuus ja ohjelman toteutus omassa lajiliitossa 3.4. Ohjelman merkitys ja vaikuttavuus 3.5. Kehitettävää 3.6. Tärkeä saavutus - LNLO:aa tulee jatkaa 4. Toimijoiden roolit Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa lajiliittojen näkökulmasta 4.1. Opetusministeriön rooli 4.2. Nuoren Suomen rooli 4.3. Lajiliittojen rooli jalkauttajat 4.4. SLU:n rooli neutraalitoimija 4.5. VOK-työryhmä 5. Suomalaisen urheilujärjestelmän karikot 6. Lajiliittojen kehityshankkeet 6.1 Kehityshankkeiden tarpeellisuus 6.2. Kehityshankkeiden merkitys omalle lajiliitolle 6.3. Nuoren Suomen rooli kehityshankkeissa 3

4 7. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman johtaminen 7.1. Opetusministeriön, Nuoren Suomen sekä SLU:n roolit johtamisrakenteessa 7.2. Johtamistyylin muuttuminen 8. Nykyinen rahoitusmalli 8.1. Lajiliittojen näkemys lasten ja nuorten liikunnan rahoituksesta 8.2. Sirpaleinen hakemuskulttuuri 8.3. Rahoituksen tasapuolisuus LIITE 1 Haastattelurunko 4

5 Keskeisemmät tulokset Vastaajien tietämyksen taso Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta vaihteli paljon. Osalla vastaajista oli tarkka tieto LNLO:sta ja osalla ei juurikaan tietoa ohjelmatyön sisällöistä tai kuinka ohjelmaa toteutetaan omassa lajiliitossa. Vastaajien tietämyksen taso voidaan jakaa kolmeen tasoon: ohjelmatietoisuuden-, käytännön tietoisuuden- ja ei tietoa taso. LNLO koetaan hyvin tarpeellisena merkittävä saavutus, ohjelmatyötä tulee jatkaa. Resursointi ja toimenpiteet lasten ja nuorten liikuntaan ovat vastaajien mielestä hyvin tärkeitä. Ohjelmatyön keskeisimpänä antina pidetään konkreettisia toimenpiteitä lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. LNLO:n sisällöt nähtiin liian pirstaleisina ja laajoina. Toimijoiden välisessä yhteistyössä on kehittämisen varaa. Nuoren Suomen rooli on tärkeä, mutta liian vahva ja muita liiaksi ohjaava. Suomalaisen liikunnan ja urheilun järjestelmää tulisi uudistaa. Toimijoiden vastuut ja tehtävät tulee selkeyttää yksinkertaistaa ja kirkastaa perustehtävä. Moni taho tekee samaa asiaa. Toimijoilla on liian laajat työkuvat, keskusjärjestöt suuntaavat liiaksi tehtäviä muille toimijoille. Rakenteet ja byrokratia imevät resursseja. Resursseja tulisi kohdentaa enemmän suoraan toiminnan toteuttamiseen, ihmisten liikuttamiseen. Huomio tahojen välisen yhteistyön tehostamiseen. Organisaatioiden omasta olemassa olosta ja asemasta tullut tärkeämpää kuin tehtävästä. Lajiliittojen kehityshankkeet merkittäviä ja tärkeitä lajiliitoille. Lajiliittolähtöisyys vaikuttaa positiivisesti hankkeisiin sitoutumiseen. Kehityshankkeiden nykyinen kesto liian lyhyt. 5

6 Lähtökohdat Elämme mielenkiintoisia aikoja, toivon aidosti, että lähdemme jollekin uudelle tielle. Tällä hetkellä vähän hölmöläisten hommaa. Tämän raportin tarkoituksena on selvittää lajiliittojen näkemyksiä ja arvioita Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta (LNLO) sekä ohjelmatyön tämän hetkisestä toteutuksesta. Raportti on osa laajempaa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa koskevaa selvitys- ja arviointityötä, josta aiemmin ovat ilmestyneet: Lasten liikunnan kehittäjien näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta ja sen aluetoteutuksesta (2008) sekä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma vaikuttaa, liikuttaa ja puhuttaa: Opetusministeriön ja Nuori Suomi ry:n näkemyksiä ja arvioita Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta (2009). Raporttiin haastateltiin syksyllä lajiliiton edustajaa, jotka toimivat omassa lajiliitossaan lasten ja nuorten liikunnan toimialavastaavina tai lajiliiton toiminnanjohtajina. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää lajiliittojen näkemyksiä ja arvioita Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta sekä kuinka ohjelmatyö koetaan lajiliittotasolta käsin. Haastateltavat suostuivat haastatteluihin mielellään. Kaksi lajiliiton edustajaa ei reagoinut haastattelupyyntöön lainkaan. Keskeisesti tässä raportissa käsitellään ohjelmatyön merkitystä ja toimijoiden roolia osana lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyötä sekä lajiliittojen kehittämistukihankkeita ja suomalaisen urheilujärjestelmän toimivuutta. Raportista ilmenee se, että lajiliittohenkilöstön tietämyksen taso Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta vaihteli paljon: Osalla haastateltavista oli hyvin laaja ja tarkka käsitys LNLO:sta ja sen toteutuksesta, osalla ei ollut juurikaan tietämystä ohjelmatyöstä. Jopa käsite Lasten ja nuorten liikuntaohjelma oli lähes tuntematon. Kuten aiemmista raporteista käy ilmi, lasten ja nuorten liikuntaohjelma on vaikeasti hahmotettava kokonaisuus - ohjelma on monimutkainen ja sitä ei ole täysin dokumentoitu. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma nähtiin tarpeellisena ohjelmatyöllä on merkitystä ja vaikuttavuutta lasten ja nuorten liikunnan ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kaikki resursointi ja panos lasten ja nuorten liikunnan edistämis- ja kehittämistyölle on haastateltavien mielestä tarpeen. Suomalaisen urheilujärjestelmän toiminta ja rakenteet saivat kritiikkiä: 6

7 haastateltavien mielestä toimijoiden tehtäviä ja rooleja tulisi selkeyttää, sekä järjestelmän rakenteet ja byrokratia imee liiaksi lasten ja nuorten liikuntaan suunnatuista resursseista. 7

8 1. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on opetusministeriön rahoittama lisäresurssi lasten ja nuorten liikunnan edistämis- ja kehittämistyöhön. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarkoituksena on lisätä vähän liikkuvien lasten liikkumista, sekä tehdä erilaisia kokeiluja ja siten löytää uusia toimintamuotoja lasten ja nuorten liikuttamiseksi. Ensimmäinen ohjelmakausi käynnistyi vuonna Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa toimivat yhdessä Opetusministeriön liikuntayksikkö, Nuori Suomi ry, lääninhallitusten liikuntatoimi, lajiliitot sekä SLU:n aluejärjestöt. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman 3. vaihe käynnistyi vuoden 2008 alusta. Ohjelma toteuttaa hallitusohjelman linjausta, jonka mukaisesti liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä elämänkaaren eri vaiheissa. Liikuntapolitiikan painopisteenä on mm. lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen sekä päivittäisen liikunnan lisääminen. Tavoitteena on jatkaa ja syventää lasten ja nuorten liikuntaohjelman toteuttamista ja saada ohjelman avulla uusia kuntien ja kansalaistoimijoiden kuntakoordinoituja yhteishankkeita erityisesti kasvukeskuksiin. Lisäksi tavoitteena on, että löydetään toimintamalleja, joissa eri toimijat voivat entistä paremmin tehdä hallinnonrajat ylittävää yhteistyötä erityisesti koulutuksen, nuorisotyön ja liikunnan välillä. 2. Raportin toteutus Raportti Lajiliittonäkemyksiä lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta toteutettiin haastattelemalla puhelimitse 10 lajiliiton edustajaa. Mukana oli myös yksi erityisryhmien lajiliiton edustaja. Raporttiin valittiin lajiliittojen kirjoa ajatellen pieniä, keskikokoisia sekä suuria lajiliittoja. Lisäksi valintakriteerinä oli se, että mukana olisi niin kutsuttuja valtalajeja, mutta myös pienempiä marginaalilajeja sekä kilpaurheilusuuntautuneiden lajien lisäksi vahvasti harrastuspohjaisia lajeja. Haastattelut toteutettiin puhelimitse syksyllä Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelurunko (liite 1) oli kaikille haastateltaville sama. Kysymysten muoto ja järjestys vaihtelivat. Myös tarkentavia lisäkysymyksiä tehtiin haastattelujen aikana haastattelurunkoon tai vastaajien nostamiin teemoihin liittyen. Aiempien raporttien haastatteluista poiketen, haastattelija joutui muutaman haastattelun 8

9 aluksi kertomaan lyhyesti mitä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on, koska vastaajilla ei ollut tarkkaa käsitystä ohjelman sisällöstä tai ohjelmatyöstä. Puhelinhaastattelut kestivät noin 20 minuutista 1 tuntiin ja 10 minuuttiin. Lajiliittojen edustajat suhteutuivat haastatteluun myönteisesti. Muutama haastateltavista kauhisteli aluksi kysymysten vaikeutta ja oman tietämyksen vajavuutta LNLO:sta. Moni haastateltavista totesi kuitenkin haastattelun lopuksi kysymysten olleen heillekin hyödyksi. Raporttiteksti on kirjoitettu siten, ettei vastaajia voi tunnistaa. Raporttiteksti lähetettiin haastateltaville luettavaksi ja tarkastettavaksi ennen julkaisua. Haastateltavilla oli mahdollisuus vielä tarkentaa vastauksiaan, jos he kokivat sen tarpeelliseksi. 9

10 3. Lajiliittojen näkemyksiä lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta 3.1. Mitä lasten ja nuorten liikuntaohjelma on? Lasten ja nuorten liikuntaohjelma on erityislaatuinen, jopa vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. LNLO ei ole sellainen ohjelma kuin valtionhallinnon rahoittamat ohjelmat perinteisesti ovat, että sillä olisi alku ja loppu. Opetusministeriön edustaja kuvaili (Laakso, N. 2009, 13) LNLO:aa eräänlaiseksi sateenvarjoksi, jonka alle on koottu hallituskauden aikana tehtäviä lasten ja nuorten liikuntaan liittyviä kokeiluja ja kehittämishankkeita. LNLO on ollut ja sitä voidaan pitää opetusministeriön edustajan mukaan nimenomaan lisäresurssina, välineenä, jonka avulla on kyetty hakemaan uusia toimintamuotoja organisoidussa sekä kunnallisessa liikuntakentässä Lajiliittojen vaihteleva tietämyksen taso LNLO:sta Haastatelluilla lajiliittojen edustajilla oli hyvin erilaisia ja toisistaan poikkeavia näkemyksiä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta. Vastaajien tietämyksen taso LNLO:sta, sen sisällöistä, ohjelman tarkoituksesta ja toimijoiden rooleista vaihteli paljon. Osalle vastaajista ei ollut täysin tiedossa, kuinka LNLO:aa toteutetaan omassa lajiliitossa. Kysymyksen Mitä lasten ja nuorten liikuntaohjelma on ja kuinka sitä toteutetaan omassa lajiliitossa? tarkoituksena oli selvittää, millainen käsitys ja tietoisuus lajiliittotasolla on ohjelmatyöstä. Joillakin haastateltavista oli hyvin laaja ja tarkka tietämys LNLO:sta ja sen tarkoituksesta, sekä siitä, kuinka ohjelmaosioita toteutetaan tai on toteutettu omassa lajiliitossa. Muutamilla kymmenestä haastatellusta ei ollut tietämystä lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta jopa käsite oli lähes tuntematon. Nämä muutamat vastaajat osasivat kuitenkin yhdistää LNLO:aa koskevat kysymykset osaksi lasten ja nuorten liikunnan toimenpiteitä sekä kehittämistyötä. Vastaajien tietämyksen taso LNLO:sta ei perustunut lajiliiton kokoon tai yhteistyöhistorian pituuteen Nuoren Suomen kanssa. Vaikuttavana tekijänä taustalla oli mahdollisesti vastaajan vielä lyhyt työhistoria lajiliitossa ja järjestötasolla, tai tehtävien vaihdos. Eri kysymysten kohdalla saman vastaajan 10

11 tietämyksen taso Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaan liittyvistä asioista saattoi vaihdella selvästi. Vastaajien tietämystaso LNLO:sta voidaan jakaa haastattelujen perusteella kolmeen tasoon: ohjelmatietoisuuden -taso, käytännön tietoisuuden -taso sekä ei tietoa -taso Ohjelmatietoisuuden-taso Kymmenestä haastateltavasta viidellä oli tietämys Lasten ja nuorten liikuntaohjelman olemassa olosta ja sen tarkoituksesta. Kaikilla viidellä vastaajalla oli käsitys, että kyseessä on liikuntapoliittinen ohjelma lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseksi ja edistämiseksi sekä siitä, millaisia toimenpiteitä ohjelma pitää sisällään lajiliittojen näkökulmasta käsin. Lisäksi kolmella vastaajalla näistä viidestä oli selvästi laaja ja tarkka taustatietämys LNLO:sta osana suomalaisen liikuntakulttuurin kehittämis- ja seurantatyötä ohjelman historia ja rakentuminen, mukana olevien tahojen roolit ja tehtävät, sekä ohjelman tarkoitus ja toimenpiteet. Mun mielestä se on semmonen kokonaisvaltainen ohjelma, jossa pyritään ohjaamaan erityisesti näitä jotka kantaa vastuuta ja huolta lasten ja nuorten liikkumisesta. Se on ohjelma, jossa on hyvät, tai melko hyvät resurssit, ja sitten ehkä just senkin avulla, asiantuntemusta just näiden resurssien avulla pystyy ohjaamaan tätä asiantuntemustakin, että mihin suuntaan tämä liikuntakulttuuri kehittyy. Ohjelma tuo varmaan mukanaan uutta tähän meidän liikuntakulttuuriin ja sitä että ketkä mitäkin toimintaa järjestää ja minkälaisilla yhteistyökuvioilla ja kenelle jne. Mä nään, sen että se on niinku yhdenlainen, tietyllä tapaa liikuntapoliittinen yhteinen näkemys siitä että millaiseen, mihin suuntaan ja millaisin toimenpitein tätä suomalaista lasten ja nuorten liikuntakulttuuria, seuratoimintaa, lajiliittojen toimenpiteitä ja aluejärjestöjen toimenpiteitä, niin mihin niitä ollaan viemässä ja millaisia asioita siinä tulee ottaa huomioon. Mielestäni viime aikoina nimenomaan se keskustelu on käyty tavallaan sen seuratoiminnan näkökulmasta, siihen on se painopiste hivenen muuttunut. Keskusteluissa, ei tietenkään liikuntaohjelmassa kun on kuitenkin sitten semmonen vähän jähmeempi. 11

12 Kyllä mä näkisin että lasten ja nuorten liikuntaohjelma on ohjelma, joka tähtää monipuolisesti kehittämään lasten ja nuorten liikuntaa niin määrällisesti kuin liittokohtaisesti laadullisestikin. Se käsittää tietysti varmaan niin resurssipuolta, kun sitten kaikkea niitä toimenpiteitä, mitä siellä sisällä voitaisiin tehdä. Yksi haastateltavista näki Lasten ja nuorten liikuntaohjelman hyvin vahvasti Nuoren Suomen hallinnoimaksi ohjelmaksi: Se on mielestäni aika pitkälle Nuoren Suomen ja OPM:n yhteinen sopimus, että miten lasten liikuntaa kehitetään ja miten niitä lasten liikunnan sisältöjä, lähinnä Nuoren Suomen hallinnoimana, viedään eteenpäin. Kyllähän se on Nuoren Suomen ohjelma käytännössä, näin mä sen hahmotan - jotenkin Nuoren Suomen suuntaviivat ja toimialan julistuskin aika pitkälle. Strategiaa ja sitä kautta myös toimenpiteet miten tätä lasten liikuntaa Nuoren Suomen näkökulmasta viedään eteenpäin. Yhden haastateltavan vastauksessa ilmeni myös LNLO:lle ilmeinen erityispiirre: se on muista valtionhallinnon ohjelmista poiketen ns. kirjoittamaton ohjelma, jolla ei ole tarkkaa alkua ja loppua vaan eräänlainen kokoelma suuntaviivoja. Vastaaja toivoi näin mittavan valtionhallinnon ohjelman parempaa dokumentointia: Siitä ei oltu julkaistu mitään dokumentteja. On epämääräisiä, päiväämättömiä, alkuperää tietämättömiä dokumentteja ja niiden perusteella on tehty päätöksiä ja liikuteltu paljon rahaa. Tavallaan menty aika paljon tajunnan virralla ja hyvä veli verkostolla tietyissä asioissa eteenpäin. Muutama vastaaja näki LNLO:n keskeisenä antina koota lasten ja nuorten liikunnan parissa toimivat tahot yhteen ja näin hyödyntää syntyvää synergiaetua: asiantuntemusta, yhdessä tekemistä ja toimintalaajuutta. Niin, se on sellanen ohjelma joka sitten tuo mukanaan sitä että eri tahot, esim. Nuoren Suomen ja sitten siinä samassa porukassa olevat aluejärjestöt, koulumaailma ja seuramaailma ja vanhemmat ja kaikki muu, niinku kokoo yhteen. Sitä kautta sitten tuo asiantuntemuksen siihen juttuun ja sen jälkeen kehittelee erilaisia toimenpiteitä ja ohjelmia, joilla sitten pystytään tunnistettuihin haasteisiin vastaamaan. Se vielä se, että se on ministeriön johtama, yks varmaan tärkeimmistä ohjelmista mitä siellä on ja sitten se just, että se kasaa yhteen kaikki eri tahot ja muut, niin iso juttu. 12

13 Käytännön tietoisuuden-taso Kahdella vastaajasta kymmenestä Lasten ja nuorten liikuntaohjelma avautui lasten ja nuorten liikunnan tehtävien ja käytännön toiminnan tasolla. Heidän mielestään LNLO kannustaa monipuoliseen liikkumiseen. Näillä kahdella vastaajalla ei kuitenkaan ollut tarkempaa tietoa itse ohjelmasta, sen sisällöistä tai toimintarakenteesta. Ohjelma linkitettiin Nuoren Suomen resursoimaksi ja hallinnoimaksi ohjelmaksi. Tämä mahdollisesti selittyy sillä, että Nuori Suomi on toimialajärjestönä lajiliittojen kanssa tiiviisti tekemisissä lasten ja nuorten liikunnan osalta. Hetkinen... käytännössä miten se mulle avautuu niin tavallaan kannustetaan monipuoliseen liikkumiseen, mahdollisen monipuolisella tavalla. Elikkä yritetään tähän monipuolisuuteen, että lapset liikkuisivat mahdollisimman paljon, että he myös harrastaisivat muitakin lajeja. Ja lasten ja nuorten liikuntaohjelma sikäli avautuu mulle vähän ehkä käytännön tasolla, mä oon lähinnä ymmärtänyt, että se ehkä koulumaailmaan sitten enemmän on sitten linkittynyt. Heti vaikea. Siis lasten ja nuorten liikuntaohjelma. Siis minun mielestäni sillä määritellään mitä lasten ja nuorten liikunnassa tulisi tehdä. Siihen reunamääritelmät. Menikö yhtään oikein? Semmonen se mun mielestä pitäisi olla, joka antaa tämän hetkiset näkemykset siihen että millaista se lasten ja nuorten liikunnan tekeminen pitäisi olla valtakunnallisesti ja esimerkiksi tässä meidän seurassa Ei tietoa-taso Kolmella vastaajasta kymmenestä ei ollut käytännössä juurikaan tietoa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta. Vastaajat osasivat yhdistää kysymyksen lasten ja nuorten liikunnan parissa tehtävään työhön, ja jotenkin Nuoreen Suomeen ja muun muassa lajiliittojen kehityshankkeisiin, mutta muuten termi ei ole varsinaisesti tuttu. Kaksi vastaajaa turvautui haastattelijaan kertoen, ettei heillä ollut tietämystä LNLO:sta ja toivoivat lyhyttä alustusta ohjelmasta. 13

14 Mä olen hieman ulkona, kun puhutaan lasten ja nuorten liikuntaohjelmasta. Mä en nyt oikeasti tiedä mistä me nyt puhutaan. Minulle se on tällä hetkellä tuntematon. Herran jestas. Oisko pitänyt valmistautua jotenkin? Mä tarvitsen vähän alustusta. Puhutaanko jostain projektista vai tästä yhteiskunnallisesta tilanteesta? Mä joudun ehkä sanomaan, että mun tietämykseni on tässä liian vähäinen. Ainoo mitä mä osaan yhdistää on Nuori Suomi, mutta en osaa sitä rajata sitä ihan tarkkaan. Oletan, että muutamat läpyskät, mitä nää nyt on, kirjallisuus tullut tän ohjelman kautta, mutta en mä niinku muuta osaa sanoa. En pysty kyllä sitä rajaamaan yhtään, ei ole riittävästi tietämystä. Lasten ja nuorten liikuntaohjelma itse asiassa termi varsinaisesti ei ole tuttu, mutta kyllä mä nyt yhdistän sen tässä kohtaa näihin Nuoren Suomen kehityshankkeisiin. Mutta en nyt ymmärrä tarkotatko tällä ihan nyt juuri niitä, vai onko kyseessä joku kyseinen ohjelma, koska tämä nimi ei sano mulle nyt varsinaisesti mitään. Just näin, varmasti on, koska nimenä ei sano mitään, koska Nuoren Suomen kautta me sit taas toimintaa, niin se kulkee siellä sitten taas eri nimellä Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tarpeellisuus ja ohjelman toteutus omassa lajiliitossa Kaikkien vastaajien mielestä LNLO on tarpeellinen kaikki resursointi lasten ja nuorten liikuntaan ja toimenpiteet ovat tarpeen ja nähtiin hyvin tärkeänä. Osa vastaajista osasi perustella vastauksensa lajiliiton oman toiminnan kautta, osa ei. Kuuden vastaajan mukaan LNLO koskettaa lajiliittotyötä ja toteutuu heidän omassa lajiliitossa, mutta eivät välttämättä osanneet eritellä ohjelman puitteissa toteutettavia toimenpiteitä tai ohjelman toteutusta omassa lajiliitossaan sen tarkemmin. Kaksi vastaajaa hahmotti LNLO:n toteutuvan lasten ja nuorten monipuolisen liikunnan edistämistyönä. Neljän vastaajan mukaan LNLO ei toteudu heidän lajiliitossa millään tavoin. Pohdittaessa Lasten ja nuorten liikuntaohjelman merkitystä, haastateltavat korostivat vastauksissaan erityisesti LNLO:n kautta tulevien resurssien merkitystä. Tärkeänä pidettiin 14

15 myös suunnitelmallisesti ja asiantuntevasti toteutettua lasten ja nuorten liikunnan kehittämistyötä. Ohjelmamuotoa pidettiin yleisesti hyvänä: tutkitun tiedon perusteella tehtävä kehittämistyö perustuu liikuntakulttuurin faktoihin ja etenee valittujen suuntien mukaisesti - kehittämistyön taustalla on paljon lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijoita. Lisäksi seurannan ja arvioinnin merkitystä pidettiin tärkeänä ohjelmatyössä, jotta ohjelma kehittyy, pysyy ajan tasalla ja siinä voidaan tuloksien perusteella tehdä tarvittavia muutoksia nopealla aikataululla. Mun mielestä se on aina, että jos on joku ohjelma, niin se on hyvä juttu. Siinä on mietitty, on iso porukka miettinyt, perustuen suomalaiseen liikuntakulttuurin faktoihin, tutkitun tiedon perusteella on tehty ohjelma, jossa on joku suunta, ettei sohita vaan mihin sattuu, että meistä tuntuu että tohon pitäis panostaa, tai meistä nyt tuntuu että toi vois olla hyvä juttu, vaan on olemassa kunnon ohjelma, missä on kunnon ajatukset ja yhdessä valitut suunnat. Sitten sitä viedään eteenpäin, mitataan koko ajan ja arvioidaan miten hommat edistyy ja tehdään tarvittaessa pitkin matkaa muutoksia. Se mikä tässä on ollut mun mielestä hyvä, niin tässä on lähdetty pitkäjänteisesti liikkeelle, ettei ole ajateltu että tässä on nyt seuraavat 3-4 vuotta vaan on maltettu tehdä ohjelma, joka jatkuu pidemmän aikaiseksi. Ja elää, tai siis mukautuu. Tosi tärkeä. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa lajiliitot tekevät yhteistyötä Nuoren Suomen kanssa, sekä osalla lajiliittoja on yhteistyötä jonkin verran myös SLU:n aluejärjestöjen kanssa. Tämän yhteistyön kautta on mahdollisuus valita yhteisiä painopistealueita, joita kehitetään lasten ja nuorten liikunnan osalta. Tämä yhteistyö on mahdollista kantautua järjestelmässä niin sanotusti alaspäin, eli seuroihin ja niiden toiminnan hyödyksi. Lajiliitoilla on ohjelmatyön puitteissa mahdollisuus toteuttaa hankkeita seurojen toiminnan tueksi sekä niiden kanssa ja saadaa seurat toimimaan hanketyön avulla halutussa suunnassa. Seuratoiminnan kehittämistukia ja lajiliittohankkeita pidettiin tärkeänä osana LNLO:n toteutumista lajiliitoissa ja niiden kautta etenevänä toimintana. Erityisesti seuratoiminnan tueksi kohdistuneet toimet olivat usean vastaajan mielestä lajiliittojen näkökulmasta merkittäviä osioita LNLO:ssa. Muutama vastaaja nosti haastattelussaan esille LNLO:n merkitystä korostavana tekijänä passiivisten ja vähän liikkuvien lasten ja nuorten aktivoimisen ohjelmatyön avulla. 15

16 Me ollaan siinä pyritty meidän lajiliitossa korostamaan sitä, että pystyis seuratoiminnassa järjestämään monenlaista tarjotinta, että on näille hyvin tavoitteellisille lajin harrastajille ja vähän voisko sanoa harrastusmaisemmin harrastaville omaa tarjontaa. Nämä meidän seurat on jo monet päässyt sille asteelle, että pystytään huolehtimaan, tarjoamaan hyvin järjestettyä toimintaa muillekin kuin näille kilpa- ja huippusuuntautuneille. Neljän vastaajan mukaan LNLO ei kosketa lajiliittotyötä tai toteudu heidän omassa lajiliitossaan. Heidän mielestään lasten ja nuorten liikunnan edistäminen on tärkeätä ja merkittävää. Lasten ja nuorten liikuntaan ja sen edistämiseen panostetaan näiden neljän vastaajien mukaan paljon omassa lajiliitossa, mutta he toteuttavat sitä omista lähtökohdistaan lajiliittopää edellä. Yhden vastaajan mukaan tässä lajissa tuollainen [LNLO] ei yksinkertaisesti mene läpi. Kyllä mä näen sen jotenkin niin että kyllä se lajiliitto lähtee niistä omista lähtökohdistaan ja, jos mä nyt vaikka ajattelen meidän liittoa, tietysti kun ollaan olympialaji, niin rakennetaan aina neljän vuoden perioodeissa suunnittelu. Se varmaan heijastelee totta kai sitä yleistä arvostusta tai niitä asioita, jotka ovat pinnalla ja joista puhutaan ja näin poispäin, mutta kyllä sanoisin että se lajiliitto kuitenkin lähtee aina niistä, tai ei ehkä aina, mutta ainakin meidän tapauksessa, lähtee niistä omista lähtökohdistaan suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintaansa. Me ollaan tekemässä aika lujaa töitä lasten ja nuorten liikunnan parantamiseksi meidän lajissa. Syntyykö se liikuntaohjelmasta vai syntyykö se meidän omista ajatuksista, niin sitä en uskalla sanoa. Mutta mitä selvitykset sanoo, niin meidän lajissa muuten yleinen näkemys lasten ja nuorten liikunnasta ei minun mielestäni henkilökohtaisesti kaikilta osin toteudu, mutta me ollaan hyvässä alussa ja menossa oikeeseen suuntaan. Mutta töitä se vaatii, meilläkin Ohjelman merkitys ja vaikuttavuus Kehittää suomalaista lasten ja nuorten liikuntakulttuuria ja tukea sitä kautta omalta osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointia, koska liikunta on siinä niin tärkeä osa. Ihmisen elämä liikunta tuo siihen valtavasti sisältöä. Niin, merkitys on varmasti se. 16

17 Suurin osa vastaajista (seitsemän kymmenestä) piti Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa merkittävänä lasten ja nuorten liikunnan edistäjänä. Muutama vastaaja, jolla ei ollut tarkkaa tietämystä LNLO:sta, arvioi kuitenkin ohjelmatoimien olevan merkittäviä. Kolme vastaajaa arvioi lasten ja nuorten liikunnan edistämisen erittäin merkittäväksi työksi, mutta ei spesifioinut merkitystä LNLO:n toimiin. Ohjelmatyön vaikuttavuuden osalta vastaajat olivat varovaisempia. Osa arvioi ohjelman vaikuttavuutta merkittäväksi, muutama vastaaja hyvin merkittäväksi. Neljä vastaajaa ei osannut/pystynyt arvioimaan ohjelman vaikuttavuutta. Yksi lajiliiton edustaja tiivisti LNLO:n merkityksen ja vaikuttavuuden seuraavasti: Mitä on nämä tutkimusten tulokset sen eri osa-alueista, niin ainakin sen perusteella on ollut merkitystä. On tullut lisää harrastamisen mahdollisuuksia ja paikkoja lapsille ja nuorille. Ja sen perusteella miten ohjelma on mennyt tuonne kenttätasolle saakka, niin se väki siellä on kokenut, että ne käytännön tuet, koulutukset, materiaalit, taloustuki, seminaarit, niin se mitä jaetaan, hyviä kokemuksia tai vähemmän hyviä kokemuksia, niin sehän on otettu tosi kiitollisena vastaan. Sen kokemuksen perusteella mitä mulla on, niin sillä on hyvä vaikutus ja se on saanut myös nostettua valtakunnan puheenaiheeksi lasten ja nuorten liikuntaohjelman ja on saanut nostettua lasten ja nuorten liikkumisen isoksi puheenaiheeksi. Ja se on taas aiheuttanut sen, että meidän resurssit on moninkertaistettu. Vanhempiin ja koteihin saakka on mennyt se, että se on yhteisjuttu, kaikkia koskettava juttu. Se on perheiden, koulujen, urheiluseurojen, päiväkotien ja kuntien olosuhdetyöstä vastaavien. LNLO:n merkityksen keskeisimmiksi tekijöiksi mainittiin konkreettiset toimenpiteet lasten ja nuorten liikunnan, fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi. Ohjelman osalta puheet eivät ole jääneet ainoastaan puheiden tasolle, tai kokousten kirjoitetuiksi muistioiksi, vaan Lasten ja nuorten liikuntaohjelmalla on kyetty konkretisoimaan vallitseva ongelma, tavoitteet ja teot. Se [LNLO] on tehty näkyväksi. Saatu sellaisia konkreettisia tuloksia ja konkreettisia tavoitteita. Tavallaan se on ennenkin tiedostettu, ettei lapset ja nuoret liiku tarpeeksi, mutta nyt se on saatu selväksi konkreettisella muotoa. Siellä on tehty sen ongelman varjolla isoja asioita, hyviä avauksia. Ettei se jää vain julistuksiksi ja teksteiksi paperille. 17

18 Myös ohjelman myötä tulleiden resurssien kautta LNLO:n merkittävyyttä arvioitiin vastauksissa. Sillä on suuri merkitys. Nää tämmöiset kehitysohjelmat on kuitenkin sellaine resurssikysymys, että varmaan just aika paljon jäisi niitä kehityshankkeita toteutumatta ilman sitä taloudellista tukea. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman merkitys ja vaikuttavuus nähtiin myös yhteiskunnallisesti merkittävänä. Ohjelman myötä lapsille ja nuorille on pystytty tarjoamaan enemmän harrastamisen mahdollisuuksia sekä luotu uusia tapoja tarjota ja toteuttaa lasten ja nuorten liikuntaa. Että me saataisiin tarjottua kaikille lapsille heidän omien tavoitteidensa mukaista toimintaa, niin on se yhteiskunnallisestikin kyllä merkittävää. Myös huoli tulevan aikuisväestön työkyvystä on ilmeinen: Onko meidän teollisuuslaitoksissa tulevaisuudessa tarpeeksi lihaa tekemässä töitä? Lihaa, joka säilyy toimintakykyisenä sinne eläkeikään saakka. Lasten ja nuorten liikuntaohjelman merkitys korostuu myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta: Se mikä on merkityksellistä, on se että kyllähän lasten liikunnalla on tällä hetkellä sitä, siitähän on tehty melkein kansakunnan kohtalon kysymys. Onhan se aikamoista vaikuttavuutta että on pystytty Suomen päättäjissä nostamaan huoli että onko meidän teollisuuslaitoksissa tulevaisuudessa tarpeeksi tekijöitä tekemässä töitä. Ihmisiä, jotka säilyy toimintakykyisenä sinne eläkeikään asti. Terveydellisesti ymmärretään, ettei näin voi jatkua. Lasten ja nuorten terveydestä on kyse pidemmän päälle se tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin tulevaisuudessa. Tiedon jakaminen ja erityisesti tutkitun tiedon jakaminen oli lajiliittonäkökulmasta tervetullut tekijä ohjelmatyön kautta. Muutaman vastaajan mukaan lajiliittotasolla, kuten myös urheilujärjestelmän muillakin tasoilla, työ on hektistä käytännön tasolla toimimista, joka ei mahdollista paneutumista tiedon hankintaan. Tutkimustyö ja tutkimuksiin perustuvan tiedon jakaminen nähtiin tärkeänä elementtinä Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa. 18

19 3.5. Kehitettävää Osa haastateltavista näki Lasten ja nuorten liikuntaohjelman tämän hetkisessä toteutuksessa, toimijoiden roolien sekä keskinäisen yhteistyön kohdalla vielä kehittämisen varaa. LNLO:n kehittämistyössä on haastateltavien mukaan tehty jo liian monia avauksia ja toimenpiteitä - ohjelmatyö on nykyisellään liian pirstaleinen ja hajautunut. Syinä tähän nähtiin muun muassa Nuoren Suomen vahva rooli ohjelman hallinnoijana - uusien ideoiden ja avauksien innovoijana. Yhtenä syynä mainittiin myös Nuoren Suomen oma organisaation sisäinen toimintakulttuuri, jossa työntekijöillä on voimakas tavoite saada oma projekti esiin ja kentälle toteutettavaksi. Tämä aiheuttaa Nuoren Suomen suunnasta kentälle jalkautuvien projektien sumppuuntumisen SLU:n aluejärjestöille ja jopa lajiliitoille, joilla on lasten ja nuorten toimialalla huomattavasti niukemmat henkilöresurssit (yleensä 1-3 henkilö) toteuttaa toimenpiteitä. Vaikuttavuus on ollut suuri, ei voi kieltää, Mutta, onko niitä avauksia tehty vähän liiankin paljon ja moneen suuntaan. Ja se tulee varmaan siitä, kun jokaisen Nuoren Suomen työntekijän pitää saada oma projektinsa näkyviin. Säälin aluejärjestöjä lasten ja nuorten liikuntaohjelman työrukkasena ja toteuttajana. Muutaman vastaajan mielestä nykyisen kokoisella rahallisella resursoinnilla ohjelman todellinen merkitys ja vaikuttavuus voisi olla ja tulisi olla jopa nykyistä suurempaa luokkaa : Vaikka siinä on ollut runsaasti raharesursseja jaossa, niin ei se vaikuttavuus ole ollut sitä luokkaa, mitä se voisi olla tai mitä sen on toivottu olevan. Muutamassa vastauksessa nostettiin esiin se tapa, jolla Lasten ja nuorten liikuntaohjelman vaikuttavuutta on arvioitu ja mitattu. Se on perustunut haastateltavien mielestä liiaksi määrällisten tulosten kautta tehtyihin johtopäätöksiin - LNLO:n arvioinnissa korostetaan liiaksi määriä laadun sijaan. Nuoren Suomen suunnittelemat ja kehittämät toimenpiteet ja toteutustapa nähtiin liiaksi keskittyneen määrien, massojen saavuttamiseksi, jopa laadun kustannuksella. Tämä epäiltiin vaikuttavan myös lajiliittojen arvottamiseen Nuoren Suomen näkökulmasta: isoilla lajiliitoilla on enemmän harrastajia, massaa, jolla saadaan konkreettisia, määrällisiä tuloksia näkyviin, kuin pienillä, marginaalilajien lajiliitoilla. Nuoren Suomen suunnittelu- ja kehittämistyössä toivottiin kiinnitettävän huomiota myös tasa-arvoseikkoihin niin alueellisista näkökulmista kuin lajien kesken tarkasteltuna. Näiden 19

20 avulla voitaisiin saavuttaa jotain muuta merkittävää palvellen pieniä liikkujia ei ehkä tilastollisesti, mutta alueellisesti tai lajikohtaisesti. Haastateltavat huomioivat vastauksissaan kuitenkin myös sen arvon, joka Nuoren Suomen nykyisen kaltaisella toteutuksella on: suuria määriä lapsia ja nuoria on saatu aktivoitua liikunnan pariin. Onhan se merkittävä, vaikuttava, mutta perään kuulutan myös laatua. Että se näkyisi aidosti tuolla kentällä. Tietyllä tavalla Nuori Suomi pyörittelee lajiliittoja. Ei tiedetä voidaanko niitä pomottaa, vai annetaanko niille työkaluja. Jotenkin se määrä korostuu siinäkin aika paljon. Selkeästi on kahden kastin lajiliittoja: On niitä, joihin satsataan ja niiden kanssa tehdään isoja yhteistyökuvioita, koska saadaan volyymia ja määrää. Ja sitten on niitä, jotka on niin marginaalisia, että jos määrä katotaan, niin ne heitetään sinne toiseen - ei saada päälukuvolyymiä Tärkeä saavutus - LNLO:aa tulee jatkaa Haastatteluissa mainittiin hyvin merkittävänä asiana se, että valtionhallinnossa on luotu ohjelma, joka pitää keskustelua ja kehitystä yllä: Tärkeä saavutus. Toimenpiteet lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseksi olivat haastateltavien mielestä erittäin tärkeitä tulevaisuudessakin. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmien kaltaisia toimia tulee ehdottomasti jatkaa. LNLO:lla on jo oma historiansa ja ohjelmatyötä on kyetty kehittämään ja toimintaa suuntaamaan entistä paremmin liikuntakulttuurin muutosten ja vaatimusten myötä. Kun sillä [LNLO] on jo oma historiansa jo, ja siihen on liitetty fiksusti tämä seuranta ja arviointi, niin mä näen, että sen tarve ei missään vaiheessa vähene. Päinvastoin, kun siinä on jo sen verran kokemuksia taustalla, niin osataan vielä paremmin saada tehoja irti koneistosta. kun on huomattu, että tota kautta tulee hyvää tulosta ja nämä saadut muutokset, antaa uskoa siihen että tämmöisellä ohjelmalla saadaan asioita aikaiseksi ja ne tuloksetkin. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen nähdään hyvin merkityksellisenä: Toivotaan, että se tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan. LNLO:n kautta on pystytty tuomaan esiin tutkimustuloksiin nojaten se tosiasia, että lasten ja nuorten päivittäistä liikuntaa, fyysistä aktiivisuutta tulee lisätä edelleen, ja aktivoida etenkin passiiviset ja vähän liikkuvat lapset ja nuoret. 20

21 Ohjelman yhteiskunnallisen vaikuttamisen kautta ihmiset on saatu huomaamaan ongelmakohtia on laajasti tiedotettu ja valistettu liikunnan merkityksestä lasten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Mä uskoisin, että sen tarve ainakin kasvaa. Mä uskoisin, että se kehittyisi, että se tarve olisi suuri jatkossakin, ehkä jopa suurempi kuin nyt. Että kyllä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden kehittymiseen on suuri tarve myös jatkossa. Huutava tarve, sanoisin näin. Kyllä sitä pitää edelleen kehittää ja viedä eteenpäin...tiedotus, ja se että se on tehty näkyväksi, että ihmiset ymmärtäisivät sen. Tässä hektisessä, muuttuvassa yhteiskunnassa on hyvin tarpeellinen ja musta olis hyvä, että sitä jatketaan. Ja nyt on kuitenkin näitä ihan hyviä tutkimuksia ollut ja sitten se yhteiskunnallinen vaikuttavuus siitä, että ihmiset herää huomaamaan niitä tietynlaisia epäkohtia. Useassa haastattelussa koulun merkitys lasten ja nuorten liikunnassa nostettiin tärkeänä esiin: Kyllä mä näen, että jos tätä ei ymmärretä koulussa, niin tämä menee hukkaan. Tai siis tämä ohjelma varmaan pystyy vaikuttamaan kouluun, joka on ehkä vielä tärkeämpi kuin lajiliitto. Käsitteet Lasten päivittäiset liikuntamääräsuositukset, omatoimisen liikunnan merkitys, ym. ovat keskeisiä ohjelmatoiminnassa, muutaman haastateltavan mielestä ne tulee kuitenkin avata vielä paremmin suurelle yleisölle, jotta kaikki ymmärtävät niiden sisältämän viestin tärkeyden ja merkityksen. Vastaajat pitivät hyvin tärkeänä sitä, että ohjelman viestintä ja tiedotus osataan kohdentaa oikealla tavalla eri kohderyhmille: lapset ja nuoret, vanhemmat, valmentajat, liikunta-alan ammattilaiset ym. 21

22 4. Toimijoiden roolit Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa lajiliittojen näkökulmasta Opetusministeriö koetaan lajiliittojen näkökulmasta merkittävänä, mutta etäisenä: rooli rahoittaja ja toiminnan arvioija. Nuori Suomi ry kuvaillaan lasten ja nuorten liikunnan tärkeänä ja vahvana toimialajärjestönä - jopa liian vahvana ja ohjaavana. SLU:n rooli nähdään tuki- ja kattojärjestönä, neutraalina toimijana. Lajiliittojen roolina on oman lajin edistäminen valtakunnallisena toimijana Opetusministeriön rooli Lajiliittojen edustajat näkivät opetusministeriön roolin merkittävänä, yksi vastaaja jopa käsittämättömän suurena : Opetusministeriön rooli nähtiin ensisijaisesti rahoittajana, resurssien jakajana, mutta myös suunnan näyttäjänä sekä toiminnan ohjaajana ja arvioijana. Opetusministeriön rooli nähtiin erittäin keskeisenä lasten ja nuorten liikunnan rahoituksen ja kehityksen kannalta. Se ohjaa sitä rahaa, että mihin se menee. En mä sille oikein muuta roolia näe. No sen takia, että sieltä tulee rahat, se on suurin suunnannäyttäjä... Muutamassa haastatellussa nostettiin esiin valta, joka opetusministeriöllä on rahan jakajana ja hallintotehtävien myötä. Kyllähän strategisen tiedolla ohjaavan roolin följissä kulkee rahat. Silloin OPM:n rooli sekä hyvässä, että pahassa on käsittämättömän suuri. Suoraan määrää mihin pitää keskittyä - jos haluaa rahaa, niin on pakko tehdä sitä. Jos kohde on hyvä, kuten tässä tilanteessa on hyvä, niin se on oikeassa paikassa ja ohjaa toimintaa. Lisäksi yhdessä haastattelussa opetusministeriö mainittiin merkittävänä vaikuttajana hallitustyön kautta kahden suuntaisena tiedonjakajana. Haastatteluissa opetusministeriön rooliksi mainittiin myös toiminnan kehittäminen ja suunnittelun ohjaaminen: On hyvä juttu, että se elää siinä kehittämistyössä vahvasti mukana, vaikka antaakin siitä työkäskyjä ja vastuuta monelle taholle. Tavallaan ja kehitetään ja laaditaan tällaisia laatuohjelmia ja ylipäätään projekteja, joilla saadaan nuoret liikkumaan ja me sitten käytännön tasolla toteutetaan sitä. Se on se joka ohjaa sitä kehitys- ja suunnittelutyötä. 22

23 Opetusministeriön roolia ja sen mukana oloa Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa pidettiin merkittävänä myös siksi, että se valtionhallinnon tahona on mukana ja elää siinä, että ne tietää oikeasti, mitä tuolla tapahtuu. Opetusministeriön rooliin katsottiin sisältyvän myös vastuu ja tietoisuus siitä, mitä kentällä tapahtuu - ohjelman seurannan ja arvioinnin kautta. Se [OPM] vastaa siitä, ja siihen liittyy laadukas seuranta ja arviointi. Ministeriön täytyy nähdä se kokonaisuus, tämä koko toiminnan kenttä ja se pitää huolen, että eri tahot tekee järkevästi yhteistyötä. Sitten taas toisaalta myöskin se, että se kattoo, mitkä tahot pystyy parasta tulosta tekemään. Ettei vaan anna rahaa tavallaan, pistä resursseja ja hommaa jakoon kaikille kaikkea ajatuksella, vaan vähän pitäis katsoa, missä on tulosta ja kehen voidaan paremmin luottaa. Opetusministeriöllä tulee lisäksi olla käsitys ja tieto siitä, millaisia haasteita ja vaatimuksia kenttäväelle esitetään, jotta niihin voidaan realistisesti vastata ja toteuttaa. Tässä molemmin puoleisella vuoropuhelulla nähdään suuri merkitys. OPM:n taholta ei voi laittaa sellaisia haasteita, joihin esimerkiksi urheilukenttä, seurakenttä ja sitä kautta lajiliitot ei pysty vastaamaan. OPM on äärimmäisen tärkeä, ja vuoropuhelu lajiliittojen kanssa pitää olla aktiivista. Haastateltavilla ei ole juurikaan omakohtaista kontaktia tai yhteistyötä suoraan opetusministeriöön tahona opetusministeriö koettiin kaukaisena. Yleensä lajiliittojen toiminnanjohtajat ovat linkki opetusministeriöön päin Nuoren Suomen rooli Lajiliittojen näkemykset Nuoren Suomen roolista olivat hyvin erilaisia ja mielipiteet toiminnasta kaksijakoiset. Toiset arvioivat Nuoren Suomen erittäin tärkeäksi järjestöksi ja rooli valtavan tärkeä ja olennainen, toiset kyseenalaistivat Nuoren Suomen roolin liian vahvana ja ohjaavana. Nuoren Suomen toiminta ja tavoitteet nähtiin tärkeänä, mutta toimintatavoissa olisi toivomisen varaa. Lajiliittojen näkemykset Nuoren Suomen roolista jakautuivat kolmeen osaan: yksi kolmannes piti Nuoren Suomen roolia ja toimintaa hyvänä ja tärkeänä; yksi kolmannes näki Nuoren Suomen roolin ristiriitaisena, joka sisältää paljon hyvää, mutta myös selkeitä 23

24 ongelmakohtia, ja yksi kolmannes näki Nuoren Suomen omasta toiminnasta ja olemassa olosta tulleen organisaatiolle tärkeämpää kuin asiasta, jonka vuoksi järjestö on luotu. Nuoren Suomen roolia tarkasteltaessa haastatteluissa nousi esiin myös nykyinen urheilujärjestelmärakenne ja sen ongelmallisuus. (Kts. lisää Suomalaisen urheilujärjestelmän karikot) Nykyinen urheilujärjestelmä sai vahvaa kritiikkiä niin toimivuudesta kuin resurssien hukkaamisesta rakenteisiin ja byrokratiaan. Usean vastaajan mielestä suomalaisessa urheilujärjestelmässä on liikaa järjestöjä mukana ja toiminta muuttunut hallinnolliseksi. Valitettavan paljon myös Nuoren Suomen resursseista katsottiin kuluvan erinäisten papereiden pyörittämiseen ja hankkeiden hallinnoimiseen. Sisältö jää aika köykäiseksi. Nuoren Suomen roolia peilattiin useassa vastauksessa juuri suomalaisen urheilujärjestelmän ongelmallisuuteen. Nuorta Suomea pidettiin liian voimakkaana, ohjaavana ja roolia liian suurena, mutta toisaalta ei osattu/pystytty nimeämään mitään muutakaan tahoa: Huonoista vaihtoehdoista paras. Suomi on järjestöjen luvattu maa, täällä on ihan liikaa järjestöjä. Mutta jos näistä miljoonista järjestöistä tällä hetkellä joku pitää valita, kun meillähän on nyt tällaiset neljä kaappia lajiliittojen yläpuolella, SLU, Nuori Suomi, Olympiakomitea ja Kunto, niin onhan se näistä neljästä se loogisin vaihtoehto. Mutta onko se oikea, onko sillä asiantuntemus ja onko se pohdittu loppuun asti? Haastatteluissa Nuoren Suomen rooli nähtiin myös olennaisena, ja valtavan tärkeänä. Roolia kuvailtiin tahona, joka pitää lankoja käsissään ja toimii monen tahon välissä vaihteena. Nuori Suomi nähtiin sisältöjen tuottajana ja pienempien lajiliittojen tukijana. Se toteuttaa opetusministeriön suunnitelmia käytännön tasolle vietäväksi ja toteutettavaksi lasten ja nuorten liikunnan lipunkantaja. Viestinnällinen ja tiedottava rooli oli monen haastateltavan mukaan tärkeää Nuoren Suomen toiminnassa. Nuoren Suomen merkittäväksi tehtäväksi mainittiin tahojen kokoaminen yhteen: Nuoren Suomen tehtävänä on organisoida tilaisuuksia, joissa lajiliitot ja muut tahot voivat kokoontua ideoimaan ja yhdessä kehittämään sekä vaihtamaan kokemuksia. Erittäin tärkeitä tilaisuuksia. Lajiliittohaastattelujen perusteella Nuoren Suomen rooli suhteessa lajiliittoihin päin koettiin toisaalta myös liian ohjaavana, liian vahvana ja liian irrallisena omana toimijana. Järjestön 24

25 toivottaisiin tekevän aidommin yhteistyötä ja olevan vuorovaikutuksessa lajiliittoihin päin. Osa haastateltavista näki Nuorella Suomella olevan nykyään olevan liian iso ja ohjaava rooli myös rahanjakoperusteiden laatijana ja päätösten tekijänä muun muassa seuratukija kehittämistukihankkeiden osalta. Tämän vuoksi järjestöllä tulisi olla ja järjestön tulisi tiedostaa sen vastuu kuunnella lajien edustajia ja heidän näkemyksiään mm. rahanjakokriteereitä laadittaessa. Haastattelujen mukaan Nuoren Suomen työskentelytavasta kuvastuu vahva itsekeskeisyys ja irrallisuus yhteisestä kentästä. Jos ajatellaan suhdetta Nuori Suomi lajiliitot, niin Nuori Suomi on lajiliittoja varten eikä päinvastoin. Nuorella Suomella se sellainen tietty nöyryys ja aito yhdessä tekeminen niin se on jäänyt taka-alalle. Vähän sellainen Napoleonin syndrooma Ettei se jäisi sellaiseksi irralliseksi saarekkeeksi. Pystytään ohjaamaan asioita ja seuroja tekemään niitä asioita, mihin halutaan vaikuttaa. Sehän on ihan selkeätä ohjaustoimintaa. Jos laitetaan, että tämän vuoden painopiste on pienten lasten liikuntapaikka ja nuorten harrastustoiminta, niin ilman muuta ne seurat jotka haluaa rahaa toimintansa tueksi, niin ne keksii ja kehittää sellaisia projekteja. On tilanteita, joissa Nuoren Suomen linjaukset sotii ristiin meidän omien kanssa, eikä me pystytä toteuttamaan asioita niin kuin meidän odotettaisiin toteuttavan. Nuoren Suomen suuruus ja valta nähtiin ristiriitaisesti. Toisaalta se koettiin hyvänä, että juuri lasten ja nuorten liikunnan edunvalvontajärjestö on vahva ja sillä on vaikutusvaltaa, koska toimialana se on tärkeä. Mutta rooli on myös haastava ja vaativa monella tapaa. Se on just se taho, jonka tulee laatia tutkimustuloksiin ja niihin liittyen hyviä suunnitelmia havaittujen ongelmien ja haasteiden voittamiseksi ja liikuntakulttuurin kehittämiseksi. Sen pitää pystyä tekemään hyvä suunnitelmia ja rakentamaan asioita jotka sitten yhteistyötahojen kanssa menisi sinne käytännön tasolle saakka. Nuori Suomi mainittiin vahvimpana urheilujärjestelmämme toimialajärjestöistä, koska sillä on visio, myös kykyä ja volyymiä sekä rahassa että työntekijöissä. Yhden haastateltavan näkemyksen mukaan Nuori Suomi johtaa tällä hetkellä järjestöistä vahvimmin suomalaista liikuntakulttuuria. Nuoresta Suomesta löytyy hänen mukaan valtavasti kykyä ja kykeneviä strategikkoja. 25

26 Muutamissa vastauksissa Nuoren Suomen nähtiin elävän jonkinlaista murrosta. Nuoren Suomen toiminta on ollut hyvin vahvaa ja pitkän historian aikana on saatu paljon hyvää aikaan, mutta nyt järjestön toiminnassa nähtiin kyseenalaistamisen kohta monessa suhteessa. Nuoren Suomen omasta toiminnasta on tullut tärkeämpi kuin itse asiasta, jota heidän tulisi edistää ja silloin ulkopuoliset alkaa syystäkin kyseenalaistamaan sitä toimintaa. Muutamassa haastattelussa mainittiin Nuoren Suomen nykyinen toimintastrategia liian levinneenä kaikkeen sekä Nuoren Suomen työntekijöiden vahva halua saada oma projekti esiin, joka pirstaloi toimintaa entisestään. Haastattelujen mukaan lajiliitoille tärkeästä lasten ja nuorten valmennustoiminnan kehittämisestä Nuoressa Suomessa ei kuitenkaan vastaa juuri kukaan. Haastatteluissa tuotiin esiin vahvasti Nuoren Suomen yllä leijuva leima lasten urheilun ja huippu-urheilun vastakkainasettelusta. Sitä pidettiin vahingollisena ja harmillisena Nuoren Suomen hyvää ja tärkeätä työtä kohtaan. Haastatteluissa mainittiin, että erityisesti tiettyjen lajien kohdalla tämä ed. vastakkainasettelu aiheuttaa suuria vaikeuksia lasten ja nuorten liikunnan edistämisen ja kehittämisen suhteen lajin sisällä. Lasten ja nuorten liikunnan ja huippu-urheilun tavoitteet tulisi nähdä toisiaan tukevina, ei toisiaan vastaan asettuneina kuten haastattelujen perusteilla, joissakin lajeissa on ilmennyt. Nuorella Suomella on pitkä historia. Nyt siitä on tullut tällainen hömppäkerho. Että siis sen imagon parantaminen Nyt se on se vastakkainasettelu lapset ja huippu-urheilu, että ne ei voi olla samassa. Ja se on pitkä työ, että saadaan ne siis se että laadukas nuoriso- ja lapsitoiminta tehdään niin se ei sulje pois sitä huippu-urheilua. Ainakin nyt (tässä lajissa) Nuori Suomi on valitettavasti kirosana huippu-urheilijoiden silmissä. Ja me yritetään lajiliiton sisällä taistella kovasti sitä vastaan, pidetään hyvää huolta lapsista ja nuorista ja tehdään laadukasta toimintaa. Mutta Nuorella Suomella on kyseenalainen maine tässä. Muutamassa haastatteluissa Nuoren Suomen roolin koettiin kuvastuvan eri tavoin myös eri henkilöiden kautta: Kyllä se on niin henkilökysymyskin. Nuoren Suomen henkilöstöstä osa on yhteistyökykyisempää ja lähempänä muita organisaatioita olevia toimijoita, mutta osa taas haluaa pitää roolinsa hallinnollisempana ja etäämpänä. 26

27 Muutamassa haastattelussa Nuoren Suomen toiminnan arvioitiin liiaksi pyörivän sen itse tuottamien ja omien innovaatioiden ympärillä. Nuoren Suomen katsottiin liiaksi sulkeutuneen, sokeutunut tai olevan haluton huomioimaan muiden keksintöjä ja innovaatioita, ja hyödyntämään niitä valtakunnallisena kehittämiskohteina. (Kts. myös Laakso, N. 2008) Riski on se, että jotakin voi jäädä huomioimatta ulkopuolelle, joka voisikin olla ihan mieletön oivallus ja jolla voitaisiin tätä seuratoimintatukea jakaa ihan uudella tavalla Lajiliittojen rooli jalkauttajat Haastattelujen perusteella lajiliittojen päällimmäisenä roolina nähtiin oman lajin edistäminen. Sitä pidettiin tärkeänä, merkittävänä, ensisijaisena tehtävänä. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmakontekstissa lajiliittojen rooli nähtiin opetusministeriön ja Nuoren Suomen välissä suhteessa oman lajin seurakenttään. Lajiliittojen keskeisinä toimina mainittiin tiedotus, viestintä, koulutusten kehittäminen sekä yhteisten linjojen ja valintojen siirtäminen osaksi seuratoimintaa, eli jalkauttaja. Lajiliitoilla katsottiin olevan myös tietynlainen ohjaava rooli seurakentän suuntaan. Lajiliittojen kautta lajien tavoitteet ja strategiset päälinjat etenevät seuroille ja jalkautuvat käytäntöön tässä lajiliittojen toiminnan katsottiin olevan keskeinen. Lasten ja nuorten liikuntaohjelmassa lajiliitot nähtiin toimijana lähempänä seurakenttää ja arkitodellisuutta kuin Nuori Suomi tai opetusministeriö. Lajiliitoilla on vahva side seuroihin sekä oma kontaktijärjestelmä. Lajiliittojen rooli ohjelmatyön toimenpiteiden edistäjänä on ratkaiseva. Suunnitelluilla toimilla on mahdollisuus edetä lajiliittojen kautta tehokkaasti käytännön tasolle, tai ne voivat pysähtyä lajiliittotasoon, jos lajiliitto ei katso toimien olevan lajille hyödyksi. Lajiliittojen tehtävä on miettiä toimenpiteiden soveltuvuutta omaan lajiin ja strategiaan. Ainakin lajiliitoilla on oltava mahdollisuus muokata toimenpiteitä lajille soveltuvaan muotoon ja siten siirtää ne seurakentällä toteutettaviksi. Tämä tulisi Nuoren Suomen huomioida suunnitelmia ja toimenpiteitä laatiessa. Lajiliittojen roolia osana LNLO:aa voisi muutaman vastaajan mukaan lisätä: Jos on jokin tietty osa-alue, johon haluttaisiin vauhtia, niin siihen voisi jopa enemmän laittaa paukkuja lajiliitoille ja vastuuta myöskin tässä ohjelman projektien toteuttamisessa. 27

28 Toisaalta muutamissa haastatteluista toivottiin huomioimaan lajiliittojen rajalliset resurssit niin toimintojen kuin henkilöresurssienkin osalta: Ei lajiliitoillekaan voi kaikkea kaataa, eikä me voida tätä maailmaa yksin pelastaa. Kyllä meidän tehtävä on kuitenkin keskittyä siihen (lajin) eteenpäin viemiseen. Yhteiskunnan puolelta on lisätty painetta urheiluseurojen suuntaan: kokonaisvaltaisempaa vastuuta lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä. Tämän katsottiin vaikuttavan myös lajiliittojen toimintaan. Urheiluseuroille on lisätty velvollisuuksina muun muassa suvaitsevaisuuskysymyksiä, ympäristötietoutta ym. osana käytännön lajitoiminnan järjestämistä. Hyvin pienillä resursseilla toimivilta seuroilta vaaditaan aika paljolti ihmeitä aikaan. Yhteiskunta ohjaa urheiluseuroja ottamaan kokonaisvaltaisempaa vastuuta lasten ja nuorten kehityksestä koulun rinnalla. Lajiliittojen roolin ja toiminnan sisällön katsottiin olevan voimakkaasti riippuvainen henkilöistä, erityisesti nuorisovastaavasta sekä toiminnanjohtajasta. Lajiliittoja on paljon, joten erilaisia toimijoita ja eritavoin toimintaa toteuttavia henkilöitä on suuri määrä. Lajiliitoissa se kirjo on valtava, siis se lajiliittojen kirjo ja kyky toimia on valtava. Monta kertaa se henkilöityy siihen, että minkälainen tekijä sattuu olemaan nuorisovastaavana tai toiminnanjohtajana. Lajiliittojen tulisi myös muutaman vastaajan mukaan tarkastella omaa rooliaan ja toiminnan motiivia: Aidosti täälläkin [lajiliitoissa] pitäisi miettiä sitä toiminnan kirkastamista miettiä ketä ja mitä varten täällä ollaan olemassa. Lajiliittojen tulisi toimialajärjestöjen ja seurakentän välissä selkiyttää tehtävät ja työnjaot molempiin toimijoihin päin. Mitä kaikkea me luvataan ja, jotta me voidaan hoitaa ne kunnolla. Lajiliittojen toiminnan oletetaan kuvastuvat seurakentälle päin samalla tavoin, kuin keskusjärjestöt näyttäytyvät lajiliittojen suuntaa. Varmaan on se sama haaste siinä suhteessa ja niissä odotuksissa ja millaisia odotuksia on eri yhteisöjen suuntaan kyllä meillä lajiliitoilla on siinä kirkastamista. Toisilla, strategisesti merkittävillä lajiliitoilla katsottiin olevan enemmän valtaa kuin toisilla. Ohjelmatyön näkökulmasta isot lajiliitot, joilla on volyymia harrastajissa, katsottiin olevan merkittävimpiä yhteistyökumppaneita muun muassa Nuoren Suomen kannalta, kuin pienemmät, marginaaliset lajiliitot. 28