T a l o u s a r v i o Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 T a l o u s a r v i o Taloussuunnitelma Kv

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 2 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA YLEISPERUSTELUT KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LÄHTÖKOHDAT SUUNNITTELUKAUDELLE HENKILÖSTÖ VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT ELINKEINOTOIMI TYTÄRYRITYKS ET KÄYTTÖTALOU SOSA VIHDIN KUNNAN TULOSLASKELMAT KONSERNIHALLINNON KESKUS DEMOKRATIAPALVELUN TULOSALUE KONSERNIHALLINNON TULOSALUE OSTOT KARVIAISELTA -TU LOSALUE ERIKOISSAIRAANHOIDON TULOSALUE HAL LI NTOKESKUS HALLINNON JA TALOUDEN TULOSALUE RUOKA- JA SIIVOUSPALVELUN TULOSALUE OSTOT PUHDILTA -TULOSALUE SIVISTYSKESKUS KOULUTUKSEN TULOSALUE VARHAISKASVATUKSEN TULOSALUE KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUJEN TULOSALUE TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS TUKIPALVELUJEN TULOSALUE KUNNALLISTEKNISTEN PALVELUJEN TULOSALUE MAANKÄYTTÖPALVELUJEN TULOSALUE YMPÄRISTÖPALVELUJEN TULOSALUE TILAPALVELU -TASEYKSIKKÖ INVESTOINTIOSA RAH OITUSOSA TULOSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT RAHOITUSLASKELMAN RAHOITUSTULOT JA -MENOT VIHDIN VESIHUOLTOLAITOS -LIIKELAITOS Talousarvion liitteet: Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin talousarvio 2012 Toiminta- ja taloussuunnitelma , KUUMA-seutu

3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 talousarvion laadintaa on jälleen varjostanut epätietoisuus yleisestä kansainvälisestä talouskehityksestä. Euroopan talouden ongelmat voivat pahimmillaan aiheuttaa merkittäviä ongelmia myös kuntatalouteen. Toinen merkittävä Vihdin kunnan toimintaan mahdollisesti ensi vuonna vaikuttava tekijä on valtakunnallisen kuntarakenneuudistuksen käynnistyminen. On varauduttava siihen, että Vihdin kunnassa joudutaan käsittelemään taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita uudesta näkökulmasta talousarviovuoden 2012 aikana. Talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 107,9 milj. euroa. Verotulot kasvaisivat siten 1,7 prosenttia vuoden 2011 toteutumaennusteesta. Valtionosuuksiksi on arvioitu 23,3 miljoonaa euroa, joten valtionosuuksien kasvu on käytännössä pysähtynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisten maksujen taso on pidetty kokonaisuudessa entisellä tasolla joten toimintatuottojen tuloarviossa ei ole olennaisia muutoksia. Toimintakulut on arvioitu 143 miljoonan euron tasolle. Kasvua talousarvion laadintahetkellä ennustettuun vuoden 2011 toteutumaennusteeseen on toimintakulujen osalta ainoastaan 2,6 prosenttia. Menojen kasvua voidaan arvioida erittäin maltilliseksi. Esitetyt toimintakulut riittävät kattamaan nykyisen palvelutason asukasluvultaan vahvasti kasvavassa kunnassamme. Investointimenot on saatu karsittua poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Alhaiseen tasoon vaikuttaa myös Ojakkalan päiväkodin rakentamisen siirtyminen hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta johtuen. Ensi vuoden alhainen investointitaso tuo osaltaan ruuhkaa tuleville vuosille. Merkittävimpinä investointiosan menokohteina vuonna 2012 ovat mm. kunnallistekniikan rakentaminen n. 2,3 miljoonalla eurolla, päiväkodin rakentaminen Lankilaan sekä Karviaisen tilamuutokset ja terv.aseman peruskorjaus euroa. Haimoon koulun ja päiväkodin rakentamiseen varataan 150 teuroa. Hankesuunnitelma tuodaan keväällä 2012 päätettäväksi tavoitteena aloittaa rakentaminen vuoden 2012 syksyllä. Hillityistä toimintakulujen kasvusta huolimatta talousarvioesitys on noin 1,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tätä alijäämää tulee kaikin keinoin pyrkiä pienentämään talousarviovuoden aikana. Investointitason maltillisuudesta johtuen uutta talousarviolainaa arvioidaan nostettavan vuonna ,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 saavutettu asukaskohtainen lainamäärän pieneneminen oli näin ollen tilapäistä. Yleisinä Vihdin kunnan taloudenhoidon tavoitteena tulee mielestäni jatkossakin pitää toimintakulujen kasvun hillintää siten, menot eivät saisi ylittää 3,5 prosentin kasvua. Aktiivisen maanhankinnan ja kaavoituksen tukemana pitäisi varmistaa aktiivinen asuin - ja yritystonttien myynti. Vuosikate tulisi myös saada sellaiselle tasolle, että se riittäisi investointien rahoittamiseen. Lisäksi tietenkin edellytetään maltillisia, hyvin suunniteltuja ja oikein ajoitettuja investointeja. Nämä toiminnan linjaukset yhdistettynä toimivaan elinkeinopolitiikkaan ja harkittuihin kehittämispanostuksiin turvaavat Vihdin tulevaisuuden. Kiitän kaikkia talousarvion laadintaan ja päätöksentekoon osallistuneita viranhaltijoita sekä luottamushenkilöitä. Toivotan Vihdille menestyksellistä tulevaisuutta. Vihdissä Kimmo Jarva Kunnanjohtaja 2

4 VIHDIN KUNNAN TASAPAINOTETTU STRATEGIA 2012

5 Kunnan strategian laadintaprosessi ja strategiatyön tavoitteet Strategiatyön lähtökohdat ja perusta ovat yhteisesti määritellyt ja sovitut kunnan missio, arvot ja visio. Missiolla kerromme, mikä on toimintamme perusajatus, pelikenttä missä toimimme. Kunta muotoilee itse missionsa, sen perustana on kuntalain 1. Visio kertoo, mikä on tulevaisuutemme haluttu tahtotila, mihin haluamme mennä ja mitä haluamme saavuttaa. Missio ja visio eroavat toisistaan siten, että visio on aikasidonnainen. Arvot ovat kaiken toiminnan perusta. Ne antavat toiminnalle merkityksen, ovat yhteisen innostuksen lähde, siirtävät energiaa oikeisiin asioihin. Ilman yhteisesti sovittuja arvoja voi vallita yhteisen sitoutumisen puute, johtaminen ei ole hallittua ja vallitsee yleinen epäselvyys yhteisestä toimintatavasta. Missio, arvot ja visio ovat siis strategiaprosessin kivijalka. Vihdin strategiaprosessi on toteutettu virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden välisenä vuorovaikutteisena prosessina. Prosessin tuloksena on syntynyt tämä strategia -asiakirja, jota on päivitetty valtuustokauden kolmantena vuotena. Kunnan strategialla ohjataan kunnan nykyisessä toiminnassa tarvittavaa muutosta. Strategian johtamisen välineeksi on valittu Balanced Scorecard (myöh. BSC) tasapainotettu tuloskortti. BSC valittiin työvälineeksi siksi, että kunnan toimintaa tarkastellaan neljästä näkökulmasta käsin - asiakas - palvelut ja prosessit - henkilöstö - talous Näkökulmien tulee olla tasapainossa keskenään valittaessa kriittisiä menestystekijöitä, asioita joissa tulee onnistua visioon pääsemiseksi. BSC toimii koko organisaation läpileikkaavana johtamisjärjestelmänä. Keskukset laativat omat strategiansa BSC - menetelmää käyttäen johtaen tavoitteensa Vihdin kunnan strategiasta. Strategisten tavoitteiden tulee näkyä arjen työssä. Tämä varmistetaan siten, että johto ja lähiesimiehet käyttävät tuloskorttia toimintaa ohjaavana välineenä myös jokaisen työntekijän tulos- ja kehityskeskusteluissa. Kehityskeskusteluissa selkiytetään vuositason strategiset tavoitteet toimintaan eri tasoilla. Näin edistetään strategisten tavoitteiden läpinäkyvyyttä organisaation eri osissa tavoitteiden, toiminnan, suunnittelun ja toteutuksen tasolla. Samalla varmistetaan strategian todentuminen tekemisissä sekä strategialähtöinen osaaminen ja strategian kiinnitys organisaation toimintakulttuuriin. Vihdillä on olemassa tällä hetkellä hyväksytyt ilmasto-, henkilöstö- ja elinkeinostrategiat. 4

6 VIHDIN TASAPAINOTETTU STRATEGIA VIHDIN KUNNAN MISSIO Vihti järjestää kuntalaisten peruspalvelut ja luo edellytyksiä kuntalaisten hyvinvoinnille. Kuntalaisten hyvinvointi turvataan terveellä kuntataloudella. VIHDIN ARVOT Asiakaslähtöisyys Vastuullisuus Oikeudenmukaisuus Avoimuus Yhteisöllisyys VIHDIN KUNNAN VISIO 2025 Metropolialueen moderni, luonnonläheinen ja yhteisöllinen kasvukunta. VISIOELEMENTIT Metropolialue - Tehokkaat liikenneyhteydet ja palveleva liikennejärjestelmä - Suuntautuminen pääkaupunkiseudulle - Aktiivinen toimija metropolialueella Moderni - Uudistumiskykyinen - Monipuoliset, ajantasaiset palvelut - Edelläkävijä ekologisissa asioissa - Osaava johtajuus Luonnonläheinen - Viihtyisä elinympäristö Monipuoliset harrastusmahdollisuudet Puhdas vesi ja terveellinen ympäristö Yhteisöllinen - Vastuullinen kuntalainen Aktiivinen kolmas sektori Monipuolinen kulttuuritoiminta Turvallinen elinympäristö Vireät ja toimivat kylät Kasvukunta - Yritysystävällinen Tehokas maapolitiikka Erilaiset asumismahdollisuudet Joustava ja nopea reagointi 5

7 - Vastuullinen taloudenhoito TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Koko julkinen hallinto, erityisesti kuntaorganisaatiot palvelujen tuottajina ovat suurten muutosten edessä nyt ja tulevina vuosina. Kuntatalouden näkymät ja niihin perustuvat tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet pakottavat miettimään kuinka haasteet kohdataan. Käynnissä oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus on laajin Suomessa toteutettu kunnallishallinnon ja - palveluiden uudistus. Vihdissä päätöksentekoon vaikuttaa koko ajan lisääntyvä alue- ja seutuyhteistyö ja metropolipolitiikan linjaukset. Vihdin kunta on kasvukunta. Väestökasvun odote on noin 2% / vuosi. Lisäksi väestörakenteen muutokset, yhdyskuntarakenne, elinkeinopolitiikka, maankäyttö, kaavoitus- ja ympäristöasiat ovat strategiaan vahvasti vaikuttavia tekijöitä. Kasvun turvaamisen ja menojen hallinnan tasapainon löytämiseen on tartuttava välittömästi. On pystyttävä ennakkoluulottomasti tarkastelemaan palveluverkon laajuutta ja monipuolisuutta. Palvelujen erilaiset tuottamistavat, toimintaprosessien ja - tapojen kriittinen tarkastelu sekä aktiivinen yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ovat keinoja vastata välittömästi ja ennakoiden haasteisiin ja näin turvata kunnan elinvoimaisuus myös tulevina vuosina. Tarkastelun kohteena on myös kuntayhteistyön syventäminen. Vihdin valinta on pysyä itsenäisenä kuntana. Erilaisia kuntayhteistyömalleja soveltamalla on mahdollista löytää seudullisesti järkevät, asiakaslähtöisesti toteutettavat sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kannattavat palvelujen tuotantotavat. Yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kunnan toimintaan ja toimintaympäristöön: - väestön kasvu, peruspalveluista huolehtiminen, palvelurakenteen kasvattaminen - palvelujen muutokset, toimitilojen tehottomuus ja muuttuneet tarpeet - heikkenevä kuntatalous, talouden tiukkeneminen - henkilöstön saatavuus, rekrytointivaikeus - lainsäädännön tiukkeneminen - valtakunnalliset vaatimukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Palvelukeskukset ovat tunnistaneet strategiatyön lähtökohdat ja / haasteet oman toimintansa erityispiirteet huomioiden seuraavasti: Hallintokeskus: - päätöksenteon toimivuus; päätöksenteko pitkäjänteistä ja strategiaan perustuvaa, työnjako luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välillä selkeä - palvelujen tehokkuus; asiakaslähtöiset ja toimivat palveluprosessit, joissa kustannustehokkuus ja laatu huomioitu, sähköisten välineiden hyväksikäyttö - hallittu talous; investointien suhde tulorahoitukseen kestävällä pohjalla, omistajaohjauksen vahvistaminen - konserniohjauksen vaikuttavuus; kunnan riskit hallittuja ja konserniyhteisöjen kustannuskehitys hallinnassa - osaava ja työhön sitoutunut henkilöstö; henkilöstön koulutustarpeet, työyhteisöjen hyvinvointi, hyvä johtaminen Sivistyskeskus: - toiminta perustuu säädettyihin lakeihin ja asetuksiln sekä opetussuunnitelmiin ja saavuttaa kuntalaiset - toiminnan laatua seurataan asiakas- ja huoltajakyselyillä sekä muulla saatavalla vertailutiedolla - osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, jolle mahdollistetaan täydennyskoulutus - toiminnan kustannustehokkuutta seurataan oman kunnan sisällä sekä verrataan koko maan vastaaviin lukuihin sekä tiedostetaan, mistä erot johtuvat 6

8 Tekninen ja ympäristökeskus: - palvelutarpeen kasvu; resurssipula/talous, toiminnan kehittäminen - käyttökustannusten nousu esim. energia; uusien tekniikoiden käyttöönoton haasteet - vanhenevan infran aiheuttamat haasteet (kunto heikkenee, ei täytä määräyksiä, toimimattomuus kasvaa, kasvavat käyttökustannukset), infran optimointi - uusien alueiden tarve kunnan kasvaessa; infran rakentaminen, tarve kaavoituksen tehostamiselle VIHDIN KUNNAN TALOUSNÄKYMÄT Kansainvälinen talous näyttää olevan toipumassa lamasta. Toipuminen on eri maanosissa eri vaiheessa ja eri voimalla tapahtuvaa. Euroopassa on voimakkaasti toipuvia maita mutta myös erittäin syvissä taloudellisissa vaikeuksissa olevia maita. Samalla kun taantumasta toipuminen on lähtenyt käyntiin, on raaka-aineiden ja energian sekä myös ruoan hintojen kehitys herännyt. Tämä herääminen näyttäytyy mm. voimistuneen inflaatiokehityksen sekä korkojen nousujen muodossa. Taantuma velkaannutti kansantalouttamme voimallisesti. Millä tavoin ja millä aikataululla muodostuneeseen kestävyysvajeeseen tullaan reagoimaan ei vielä ole tässä vaiheessa selvää. Vihdin kunta kuuluu kuitenkin niihin kuntiin, joissa pitkän tähtäyksen menestymisen edellytykset ovat voimakkaat. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutokset ja optimoinnit tuovat ja niiden täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet oikein mitoitettuja. Vihdin kunnan asukasluku on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti. Kunta on investoinut voimakkaasti palvelurakenteidensa kehittämiseen ja laajentamiseen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys yhdessä veroprosentin noston kanssa on kasvattanut kunnan verotuloja merkittävästi. Samanaikaisesti kuitenkin myös toimintakulut ovat kasvaneet vielä vauhdikkaammin. Laajan investointiohjelman toteuttaminen on velkaannuttanut kunnan ja lainalasti on mittava. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksiin. Jotta kunnan talous saadaan pidettyä tasapainonsa, tarvitaan sekä kulujen voimakasta hillintää, tehtyjen investointien maksimaalista hyödyntämistä että tulojen voimakasta kasvattamista kaikin käytettävissä olevin keinoin.

9 VIHDIN KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT 2012 Asiakas Yritysystävällinen kunta Turvallinen ta vetovoimainen elinympäristö Hyvinvoivat kuntalaiset Palvelut ja prosessit Dynaaminen toimintatapa Kuntarakenne ja kuntayhteistyö Hallittu kasvu Tehokas palveluverkko 1 Henkilöstö Hyvä työnantaja Talous ` vahva Vuo sikatteeseen l Ylijäämäi nen konserni-ja sopeutettu talous omistajaohjaus investointitaso k 1

10 STRATEGISET TAVOITTEET ASIAKAS Hyvinvoivat kuntalaiset Vihdin kunta tarjoaa tarpeeseen ja talousresursseihin optimaalisesti suhteutettuja palveluita, joissa painotetaan palvelutarpeiden ennakointia ja pitkäjänteistä suunnittelua. Tavoitteena on kuhunkin ajankohtaan oikein mitoitetut palvelut, mikä edellyttää joustavasti palvelutarpeisiin vastaavaa palveluverkkoa ja palvelutuotantoa. Palvelujen tuotantotapojen kehittäminen ja tehostaminen on keskeisin keino kuntatalouden tasapainon säilyttämisessä. Palvelujen tuottamisessa kunnan organisaatio on edelleen merkittävä tuottaja. Vaihtoehtoisia tuotantotapoja otetaan käyttöön, mikäli se on sekä laatu- että kustannustekijät huomioon ottaen omaa tuotantoa edullisempaa. Palvelutuotannon tehostaminen edellyttää myös palveluyksiköiden tarkoituksenmukaisen koon arviointia ja yksikkökoon kasvattamista tarvittaessa. Palvelujen tarjonnassa korostetaan saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi nykyaikaisen teknologian hyödyntämistä (mm. sähköiset palvelut) sekä useiden palvelujen keskittämistä yhteen palvelupisteeseen ja tilojen yhteiskäyttöä. Peruspalvelujen saavutettavuus turvataan keskittämällä osa palveluista taajamiin. Kunnan raja-alueilla yhteisöllisyys ja Vihdin moni-ilmeisyys huomioidaan, ja kylät pidetään elinvoimaisina. Palveluiden tarkoituksenmukainen saatavuus turvataan kuntayhteistyöllä. Vihti edistää palvelumarkkinoiden kehittymistä strategisilla valinnoillaan, aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja kannustamalla kuntalaisia kuntapalveluita täydentävien yksityisten palveluiden käyttöön. Palveluissa painotetaan laadun, riittävyyden ja kustannustehokkuuden lisäksi yksilön omaa vastuuta, ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyden tukemista. Sosiaali- ja terveyspalvelut ostetaan Perusturvakuntayhtymä Karviaiselta. Kuntayhtymän tulee ottaa kuntien strategiat oman strategiansa lähtökohdaksi. 9

11 Yritysystävällinen kunta Vihdin kunnan tavoitteena on elinkeinoelämän rohkea kehittäminen ja sen toteutumisen edistäminen, positiivinen kuntaimago sekä kunnan selkeä, vahva asemointi metropolialueella. Tavoitteisiin pääsemiseksi on kyettävä sekä reagoimaan nopeasti ja joustavasti sijaintipaikkaa hakevien yritysten kyselyihin että tarjoamaan yritysten tarpeisiin soveltuvia kaavoitettuja tontteja liikenteen solmukohdista. Myös Vihdin kunnan asemaa alueen kaupallisena keskuksena on vahvistettava ja kehitettävä. Eräs painopistealueista on myös yrittäjyyden ja yritysten perustamisen edistäminen sekä elinkeinotoimen palvelujen kehittäminen yrityselämän tarpeiden mukaisesti. Kunnassa sijaitsevien tärkeiden toimialaryhmien osaamisen, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen tukeminen, monipuolisen elinkeinorakenteen vahvistaminen sekä innovatiivisten kasvuyritysten, yritysklusterien ja veturiyritysten hankinta ovat eräitä keskeisiä tulevaisuuden haasteita. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy merkittävästi tulevaisuudessa. Vihdin kunta pyrkii vastaamaan tähän kilpailuun monin eri tavoin. Kunnan vetovoimaisuudella työ-ja asuinpaikkana on erittäin suuri merkitys. Työvoiman saatavuus elinkeinoelämän tarpeita vastaamaan onkin turvattava mm. tarjoamalla monipuolisia asumismahdollisuuksia ja toimivia kaupallisia palveluita yritysten työntekijöille. Kehittämispanosten, investointien ja pääomien saaminen alueelle on yksi Vihdin kunnan elinkeinostrategian kriittisistä menestystekijöistä. Tässä yhteydessä erityisesti toimivat liikenneyhteydet, Länsiradan saaminen sekä Etelä-Nummelan kehitys ovat avainasemassa. Vihdin kunnan käytettävissä olevia resursseja ajatellen myös onnistunut verkostoyhteistyö, seudullisten elinkeinojen edistämisorganisaatioiden yhteistyö sekä niiden neuvokas hyödyntäminen ovat tärkeitä osa-alueita. Visuaalisesti yhtenäisen markkinointiviestinnän tehostaminen tukee elinkeinoelämän ja koko kunnan strategisia tavoitteita sekä kilpailukykyä. Turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö Asiakasnäkökulmasta katsottuna turvallinen ja vetovoimainen elinympäristö tarkoittaa, että Vihdin kunnalla on jatkossakin tarjota tarvetta vastaava määrä laadukkaita tontteja asukkaille ja yrityksille ja että yhdyskuntarakenne mahdollistaa turvallisuuden kokemuksen asukkaille. Vihdin kunta on sitoutunut 13 muun Helsingin seudun kunnan ja valtion kanssa aiesopimukseen, joka edellyttää kuntaa tuottamaan vuosittain riittävän määrän asuintontteja ja lisäksi luomaan edellytyksiä sille, että 20% asunnoista on valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoa. KUUMA-yhteistyö luo pohjaa entistä vaikuttavammalle edunvalvonnalle metropolia-alueella. Vihdin luonto on poikkeuksellisen kaunis ja sen merkitystä vetovoimatekijänä tulee vahvistaa. Asuinalueiden suunnittelussa tulee entistä tarkemmin varmistaa toisaalta, että Vihdin kaunis luonto on aistittavissa asuinalueilla ja toisaalta ohjata yhdyskuntarakennetta hallitumpaan suuntaan siten, että kokonaan rakentamiselta vapaita alueita jää riittävästi. Turvallisuutta voidaan lisätä siten, että kunnan kaikki asuinalueet pidetään elinvoimaisina. On myös tavoiteltavaa, että palvelut ja työpaikka -alueet sijaitsevat lähellä toisiaan. Kevyen liikenteen verkostoa tulee edelleen laajentaa. 10

12 Raakamaan hankintaa nykyisiin taajamiin rajautuen tulee edelleen jatkaa, jotta kunta voi hallita yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja varmistaa riittävän tonttivarannon eri tarpeisiin. Yksityisen maan kaavoittamiseen tulee ryhtyä vain yhdyskuntarakennetta tiivistävissä kaavamuutoshankkeissa tai muissa rajoitetuissa tilanteissa, joissa alueen asemakaavoittaminen edistää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja voidaan varmistua alueen toteuttamisesta kunnan edellyttämällä tavalla ja aikataulussa. Järvien, etenkin niistä suurimman eli Hiidenveden, puhdistaminen on keskeistä sekä kuntalaisten virkistäytymisen että vesistön ekosysteemin kannalta. Vihdin tulee osallistua ilmastonmuutoksen hallintaan tiivistämällä yhdyskuntarakennetta ja vähentämällä siten liikennetarvetta ja muilla ilmastostrategiassa esitetyillä keinoilla. PALVELUT JA PROSESSIT Dynaaminen toimintatapa Vihdin kunnan toiminnassa korostuu asiakaslähtöisyys, muuttuvaan toimintaympäristöön sopeutuvat, tehokkaat prosessit ja selkeä johtovastuu. Kehittämistyössä on olennaista pitkäjänteinen ote, jossa analysoidaan käytössä olevat toimintamallit ja suunnitellaan korjausliikkeet. Palveluprosesseja kehitetään muuttuvan toimintaympäristön antamien mahdollisuuksien ja rajoitusten puitteissa. Kehitysote on innovatiivinen, toteutus tapahtuu perustuotantoa vaarantamatta ja kustannustehokkaasti. Prosessit ovat selkeitä ja palvelut hoidetaan resurssien määrittämissä puitteissa joustavasti, nopeasti ja oikein. Asiakaslähtöinen palvelu Vihdissä tarkoittaa asiantuntevaa, oikeudenmukaista ja ystävällistä kohtelua sekä kuntalaisen mahdollisuutta vaikuttaa palveluprosessiin ja palveluun. Kuntalaisten mahdollisuuksia prosessien toteutukseen osallistumiseen helpotetaan sähköistä asiointia lisäämällä, jolloin päästään tiettyjen palvelujen/prosessien osien osalta ajasta ja paikasta riippumattomaan palveluun. Kehittävä toimintaote edellyttää selkeää johtamista, toimivaa koordinaatiota ja hyvää tiedonkulkua. Koordinaation ja tiedonkulun painoarvo lisääntyvät palvelujen tuotannon hajaantuessa eri toimijoille. Se on haaste sekä johdolle että palvelujen tuottajille. Koska kunnassa on kaksijakoinen johtajuus, on erittäin tärkeää, että johtajuusroolit ovat selkeät. Poliittinen johto tekee päätökset sovittuja foorumeja käyttäen ja viranhaltijat vastaavat valmistelusta sekä operatiivisesta toiminnasta. Selkeän työnjaon ja neuvottelujärjestelmän tarkoituksena on varmistaa asioiden sujuva ja tehokas valmistelu. Kuntarakenne ja kuntayhteistyö Valtakunnallisen PARAS-hankkeen myötä ovat kuntarakenteet olleet kunnallishallintomme historian merkittävimpien muutosten tiellä. Kuntaliitoksia on tehty eri puolilla maata ja erityisesti sosiaali- ja 11

13 terveydenhuollon palvelutuotannon osalta on perustettu uusia kuntien yhteisiä organisaatioita. Mitä todennäköisimmin Suomessa jatketaan samansuuntaisten uudistusten tiellä. Kuntien välinen yhteistyö lisääntyy, kuntaliitoksia tehdään ja kunnallisten palvelujen tuottamistavat monipuolistuvat. Kuntarakenteiden muutokset ja kuntien välisen yhteistyön lisääminen on välttämätöntä useammastakin syystä. Kunnat etsivät taloudellisista syistä mahdollisimman tehokkaita palveluiden tuottamistapoja. Kuntia uhkaava henkilöstöpula on myös yksi keskeinen syy, mihin Parashankkeellakin lähdettiin etsimään vastauksia. Usein kuntaliitokset on nähty myös kuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Vihdin kunnalla on kokonsa puolesta mahdollista jatkaa itsenäisenä kuntana tulevaisuudessakin. Kuntarakenteiden muuttuessa ympäristössämme on meidän kuitenkin kyettävä ennakkoluulottomasti arvioimaan kuntarakenteiden muutoksien tarvetta Vihdin kunnan näkökulmasta. Kuntayhteistyön osalta olemme jo nyt erittäin tiiviissä yhteistyössä Karkkilan kaupungin ja Nummi- Pusulan kunnan kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan yhteistyönä Karviaisen kautta ja tukipalveluita tuottaa yhteinen Liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Tätä yhteistyötä samoin kuin muuta kuntien välisen yhteistyön onnistumista arvioidaan palveluiden hinnan, saatavuuden ja laadun perusteella. Keskeiset asiat kuntayhteistyössä ovat kuntien edunvalvonta suhteessa valtioon sekä Vihdin ja vihtiläisten etujen valvonta eri yhteistyöhankkeissa. Erityisesti tulee panostaa seudulliseen yhteistyöhön Länsiradan vauhdittamiseksi. Hallittu kasvu Väestö ikääntyy valtakunnallisesti ja kuntien talouden kannalta on välttämätöntä, että huoltosuhde pysyy kuitenkin suotuisana eli riittävä määrä kuntalaisista on työikäistä väestöä. Tällä hetkellä huoltosuhde on 1,04 eli yhtä työikäistä kohden on 1,04 lasta ja yli 65-vuotiasta. Väestön ikääntyessä huoltosuhteen pitäminen kohtuullisena (alle 1,2) edellyttää runsasta työikäisen väestön sisään muuttoa. Vihdin kunnan vuonna 2006 Kaupunkitutkimuksella teettämän selvityksen mukaan Vihdin tilanteessa optimaalisin vuosittainen kasvuprosentti on huoltosuhteen kannalta yli 2,5%. Tämä kuitenkin edellyttää niin suuria palveluinvestointeja, että kunnan kasvutavoitteeksi on otettu hieman maltillisempi 2% / vuosi. Tämä on osin viime vuosina toteutunutkin ja kunnan verotulot ovat nousseet keskimääräistä enemmän. Tehokas palveluverkko Tehokas palveluverkko on olennainen osa palvelukokonaisuutta ja on merkittävä kunnan talouden sekä palveluiden laadun kannalta. Asukasmäärältään kasvava ja kuitenkin laaja kunta tuo suuria paineita pitää palveluverkko tehokkaana ja silti laadullisesti hyvänä Vihdin palveluverkkoa on kehitetty voimakkaasti jo useamman vuoden. Palveluverkossa palveluja on keskitetty ja investoitu voimakkaasti. Verkko on edelleen osin sirpaloitunutja uusienkaan investointien osalta eiole pystytty saavuttamaan kustannustehokasta palveluverkkoa. Investointien osalta on palveluverkon tehokkuus edelleen heikennyt laadun noustessa huomattavasti. 12

14 Kunnan kiinteistöjen pinta-ala on liian suuri palvelemaan todellista tarvetta. Palveluverkossa on yli 30 % tarpeen ylittävää tilaa. Koulujen osalta on ylitys jopa 40 % verrattuna normitukseen ja muissa kunnissa käytettävään suunnitteluohjeeseen. Palveluverkon kehittämisen suurimpana haasteena on tehostaa nykyistä palveluverkkoa kuitenkin tarpeen mukainen laatu säilyttäen. Suuren pinta-alan ja sirpaloitumisen johdosta palveluverkon kiinteistökulut ovat huomattavan korkeat ja rasittavat kunnan taloutta kohtuuttomasti. Uudet investoinnit ja kiinteistöjen kunnossapito tulee suunnata pääosin palveluverkon tehostamiseen ja uuden palveluverkon kunnossapitoon. HENKILÖSTÖ Hyvä työnantaja Osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilöstön riittävyyden turvaaminen on yksi keskeisistä tulevaisuuden haasteista. Vihdin kunnan tavoitteena on olla kilpailukykyinen työnantaja ja kunnan myönteinen työnantajakuva edesauttaa uuden henkilöstön rekrytointia. Henkilöstöpolitiikka tukee osaamisen kehittämistä ja työssä jaksamista. Osaaminen kartoitetaan henkilöstöstrategian mukaisesti ja sitä kehitetään suunnitelmallisesti. Osaamisen kehittymistä arvioidaan vuosittaisten kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen turvataan. Työtyytyväisyydelle on asetettu tavoitteet ja sen kehittymistä mitataan säännöllisesti. Säännölliset ja suunnitelmalliset työpaikkapalaverit ovat käytössä kaikissa yksiköissä ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia työssä kehitetään. Sairauspoissaolojen määrää pyritään vähentämään. Turvalliset ja terveet työskentelyolosuhteet edistävät työn tuloksellisuutta ja työviihtyvyyttä. Johtamisjärjestelmää kehitetään systemaattisesti siten, että se tukee tiedonkulkua ja työntekijöiden osallistamista. Työntekijöille ja työyksiköille asetetaan selkeät kuntastrategiasta johdetut tavoitteet, joiden pohjalta työntekijät ja työnantaja kykenevät arvioimaan onnistumista. Onnistuminen palkitaan. Palkkausjärjestelmiä kehitetään tukemaan johtamista ja työn tuloksellisuutta. Kuntastrategian pohjalta laaditun erillisen henkilöstöstrategian painopisteinä ovat osaamisen vahvistaminen, johtamisen kehittäminen, kannustava palkitseminen ja työhyvinvoinnin turvaaminen. TALOUS Ylijäämäinen talous Vihdin kunnan talous on velkaantunut vauhdilla. Velkaantumisen vauhdin taittamiseksi ovat investoinnit ja vuosikate saatettava terveelle pohjalle ja vastaamaan toisiaan. Taloudellisen tilanteen parantamiseksi tulee myös käyttötalous saattaa maltillisemman kasvun uralle. Voimakkaan väestönkasvun jatkuessa ei tasapainoinen talous enää riitä. Talouden täytyy 13

15 olla vähintään ylijäämäinen, jotta voidaan varmistua voimavarojen riittävyys vaadittavaan palveluverkon kehittämiseen. Vahva konserniohjaus Kunnan omistajaääni ja -tahto tulee näkyä sen omistuksissa.. Konserniohjauksessa määritellään miten kunnan omistuksia tulee ohjata. Ohjaus muodostuu omistajaohjauksesta ja valvontaohjeiden annosta. Omistajaohjauksessa määritellään miten kunnan päätösvaltaa käytetään tytäryhteisössä. Valvontaohjeita annetaan kunnan toimielimille ja viranhaltijoille sekä tytäryhteisöille. Ohjeiden noudattamista tulee valvoa systemaattisesti seuranta ja raportointijärjestelmällä. Yhteistyötä tulee tiivistää muiden omistajien kanssa kun kyseessä on yhteisomisteinen yhteisö esim. HUS. Vuosikatteeseen sopeutettu investointitaso Strategiassa tulee hyväksyä se keskimääräinen investointitaso, jonka kunta kestää pitkällä tähtäyksellä, eikä velkaannu liikaa. Vuosittaiset investoinnit tulee pystyä kattamaan vuosikatteella. Lainamäärä tulee olla alle 2500 euroa / asukas. Investoinnit tulee tehdä juuri oikeaan tarpeeseen eikä ylikapasiteettia saa muodostua. Jokaisesta investoinnista laaditaan yksityiskohtaiset laskelmat ja perustelut. Investointien laatu ja mitoitus tulee olla käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuja. Myös vaihtoehtoisia investointien toteutustapoja tulee harkita jos ne ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltavissa. 14

16 N V I N N N ro :o N 0V 0N 0N ve N y å N Ö N m R p ' O m a j. C a i C Q 0+ ro p.. N v > - p - m > H Ö ' S C. C C ^ p :d ö N m 0 a J'. R m v v p ' C 1 a x N : Ltl.C. v N N m 1 F 0). d C l f l. y ~ C ö, ai Ö T Y t i Ö > O. m Y 1 w - C p 4. X. C 2 C YO N.. m e ' CO Fi. 13 C v C Ö R O p C N -roi R `å. C G a ' y C E : m p q rn C 0 7 Ö1 0 C T T O cpo.cp v ' Ö.. ', 1 C k. ' y ö N Ö C. ' b : C : p b f l, C Ö R ^Ci n ' T y 7 v C C 'J'. å C s ' Q ai v ö x m ö ; a : 5 t y.? G ct 7'. _ c : -.- 'ö - _4 ö _ 0 :a n L d y y C... N O y i y Pi O y - Yy x > r } l

17 G a a 1 CE a a O 3 3 ' O 3v 14 m d X tl F EJ N N N : t : O : O : ' a 14 x.4 E p E.M m::d a :0 O E O : i, : N m O a a. O z N a p C ö R F" F 7 ö a a a E > o ro ro'o a a > ö X m o v N v w 1'V a. b N a N i p p v a O m p N : O u O i 3 H W Vi N a o w G7 h y O h p O d ' O eli ra x m y i w 0. W i : C ec Yr C C b io X., Q F'+ d y

18 r N 0 ö y Q 2 ' J 7 u y+ t i r i O y Y C q :F v G O m m ti :m X Ö 2 Ö w Fy. O y O o X > o C x CL y T T b b y m v, : n P b0 T N O r O :Ö y n : O > Ö R O å i 1 m :Y ro ro ro m O O c4 ö H m Ö 4- a 0 O % z N x

19 x 0 x o 0 ro 0 N Ö y X lc > N Q) H Ö h Ö N E 0 o i v O F - 5 n q m O m Ö m Q o t i.,. H N ro > ic ' : p m å x yy ryi C. X _ ^ i--1 t i å :cc d 7 N N y Ö y N d y - N nj y O :cc i i 42 ö,9

20 YLEISPERUSTELUT Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous- ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli- tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhtenä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. 19

21 - Julkisuusperiaatteen mukaan talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Vuoden 2012 talousarviossa käytetään nyt jo neljättä kertaa yksikköhintapohjaista budjetointia sekä tuloskorttien käyttöä käyttötalouden ja tavoitteiden laadinnassa. Tuloskortit poikkeavat aikaisemmista vuosista, johtuen kuntastrategian päivityksen yhteydessä käyttöönotetuista tuloskorttirakenteesta. Uudella rakenteella on pyritty yksinkertaistamaan tavoitteiden asetantaa ja seurantaa. Pääosin korttien rakenne on kuitenkin samanluonteinen. Talousarvion toteutumaa tullaan seuramaan säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein. Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa euromääräinen, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen, joka myönnetään tulosalueelle. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tuloarvio, joka asetetaan tulosalueelle. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Netto tarkoittaa menon ja tulon erotusta eli toimintakatetta. Talousarviossa määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, laskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Investointiosassa ovat koottuna kunnan investointimenot ja tulot. Käyttöomaisuushankinnat, jotka ovat euroa tai suurempia tai kuuluvat ensikertaiseen kalustamiseen, käsitellään investointiosassa. Jos hankkeen toteutuminen siirtyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Automaattisesti siirtyvää määrärahaa ei ole. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina talousarviossa esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet. Sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna, suunnittelukauden tavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on konsernihallinnon, demokratiatulosalueen, demokratiapalvelu tuoteryhmän, tarkastus tuotteen määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto päättää vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vesihuoltolaitoksen talousarvio- ja suunnitelma liitetään osaksi kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. 20

22 Yleinen taloudellinen tilanne Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella myös taloudellinen kehitys oman kunnan alueella sekä tietenkin kunnan omat toimenpiteet taloutensa hallinnassa. Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Kesän jälkeisen kehityksen tuoma talouden epävarmuus on kuitenkin rapauttanut orastavaa kasvua. Ennusteita on reivattu alas ja useat talouden tunnusluvut ovat heikentyneet. Poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavat kansainväliset, erityisesti Euroopan talousnäkymät aiheuttavat suurta epävarmuutta koko kansantalouteemme. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen. Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopim ukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden m uutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti 21

23 väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kuntatalous vuosina Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2010 tilinpäätösten mukaan toimintamenojen kasvu hidastui edelleen ja oli 4 %. Palkkausmenot eli palkat ja muut henkilöstömenot lisääntyivät 2,8 %. Tavaroiden ja palvelujen ostot lisääntyivät edelleen nopeasti eli noin seitsemän prosenttia. Tänä vuonna toimintamenojen kasvu nopeutunee runsaaseen neljään prosenttiin. Toimintamenojen kasvu lienee ensi vuonna samaa luokkaa, joskin kustannustason arvioitua nopeampi kohoaminen voi johtaa myös toimintamenojen ennakoitua nopeampaan kasvuun. Kunta-alalla saavutettiin vuoden 2010 helmikuussa neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Sopimukset tulivat voimaan helmikuun alusta ja sopimuskausi päättyy Kaikilla sopimusaloilla maksettiin yleiskorotus 1,2 % sekä paikallinen järjestelyerä 0,8 %. Nämä yhdessä nostivat sopimuspalkkoja 2 % ja vaikuttavat vuonna 2011 henkilöstömenoihin vuositasolla 1,3 %. Kuluvana vuonna kaikilla sopimusaloilla maksettiin tietyt työssäoloehdot täyttäville kertaerä, jonka suuruus vaihteli 100 ja 250 euron välillä sopimusalasta riippuen. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan 2,5 % vuonna Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma on kasvanut tammi-elokuussa nopeammin kuin ansiotasoindeksin kehityksen perusteella voitaisiin päätellä. Syinä ovat henkilökunnan määrän ja rakenteen kehitys sekä eräät muut palkkasumman kehitykseen vaikuttavat tekijät. Kuntien ja kuntayhtymien niin sanottu KuEL-palkkasumma on lisääntynyt tämän vuoden tammi-elokuussa 4,3 % verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Tämän hetkisenä arviona voidaan lähteä siitä, että kunta-alan ansiotasoindeksi nousee ensi vuonna kolmisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin yleinen ansiotasoindeksi, jonka valtiovarainministeriö ennustaa kohoavan 3,2 %. Koska kunta-alan henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän lukumäärältään ensi vuonna nykyisellä tasollaan, niin palkkasummakin kasvanee jokseenkin saman verran kuin kunta-alan ansiotaso. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksujen perusteet vuodelle 2012 perustuvat valtiontalouden kehyspäätöksessä esitettyihin tämän hetkisiin arvioihin. Yleinen piirre maksuissa on, että ensi vuoden maksutasot pysyvät lähestulkoon samalla tasolla kuin tänä vuonna. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,6 %. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan olevan viime vuoden luokkaa eli 2,6 %. Vuonna 2012 kustannustason kohoaminen nopeutuisi arviolta 3,1 prosenttiin. Ensi vuoden arvioon kustannustason kohoamisesta vaikuttaa muun muassa oletus kunta-alan ansiotason kohoamisesta noin 3 %. Jos palkkaratkaisu on maltillinen, niin kustannustason nousukin jäänee arvioituun lukemaan. Liitteessä 8 on esitetty eräitä keskeisiä kustannuskehitystä kuvaavia indeksejä ja niiden tulevasta kehityksestä vuosille laadittuja arvioita. Ne perustuvat valtiontalouden kehyspäätökseen vuosille Kuntien verotulojen kehitys Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti, keskimäärin noin 6,4 % 22

24 vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnille tilitettiin vuonna 2009 verotuloja kaikkiaan 17,6 miljardia euroa eli vain hieman vuotta 2008 enemmän. Vuonna 2010 kuntien verotilitykset kasvoivat yli neljä prosenttia. Kuntien tuloveron tilitykset kohosivat edellisen vuoden tapaan parisen prosenttia, mutta yhteisöveron tilitykset ja kiinteistöveron tilitykset lisääntyivät erityisen ripeästi. Tilityksiä kertyi viime vuonna 18,35 miljardia euroa. Kunnallisveron tilityksiä vuonna 2010 kasvattivat jonkin verran ansiotulojen lisäys, mutta ennen kaikkea kuntaryhmän jako-osuuden kohoaminen. Kuntaryhmän jako-osuus ansio-ja pääomatuloista kertyvistä veroista kohosi vuonna 2010 sen vuoksi, että valtiolle tuloutettavat verot pääomatuloista supistuivat tuona vuonna edelleen voimakkaasti sekä sen vuoksi, että useat kunnat nostivat tuloveroprosenttiaan. Myös ansiotulojen verokevennykset pienensivät etenkin valtion tuloveron tuottoa. Ennakonpidätyksen alaiset tulot kohosivat kansantalouden palkkasumman kasvun johdosta. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä kasvoi merkittävästi perusvähennyksen kasvattamisen johdosta. Kunnallisveroa tilitettiin vuonna 2010 kunnille kaikkiaan lähes 15,8 miljardia euroa. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta oli noin 1,4 miljardia euroa ja kiinteistövero tuotto oli lähes 1,2 miljardia euroa vuonna Kuntien verotuloennusteessa on lähdetty siitä, että kunnallisveropohja kasvaa 4,6 % vuonna Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna hieman enemmän. Myös eläketulot sekä muut ansiotulot (pl. työttömyysturvaetuudet) lisääntyvät. Kunnallisverotuksen tulosta tehtävien vähennysten lisäys jää vähän pienemmäksi kuin ansiotulojen muutos, joten vähennysaste koko maan tasolla alenee vuoden 2010 tasosta ja on noin 20,5 prosenttina suhteessa ansiotuloihin. Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet tämän vuoden tammi-syyskuussa noin seitsemän prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvuvauhti hiipunee loppuvuotta kohden taloudellisen toimeliaisuuden hidastumisen johdosta ja viime vuoden lopun korkean vertailutason vuoksi, mikä aiheutui kuntaryhmän jako-osuuden korottamisesta. Kuntien tuloveron tilitykset ovat arvion mukaan vuonna 2011 yhteensä noin 16,3 miljardia euroa, jolloin kasvua edelliseen vuoteen olisi siten noin 3,6 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan noin puolitoista prosenttia. Arvio perustuu tämän hetkiseen näkemykseen kokonaistaloudellisesta kehityksestä, jonka mukaan palkkasumma lisääntyy nimellisesti vajaan 4 % prosenttia. Valtion talousarvioesityksessä kuntien tuloverotukseen ehdotetaan veroperustemuutoksia, jotka vähentävät kunnallisveron tuottoa yhteensä (nettomääräisesti) noin 263 miljoonaa euroa. Menetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Kunnallisveron tilityksiin vaikuttavat myös niiden ajoitukseen liittyvät seikat sekä mahdolliset muutokset kuntaryhmän jako-osuudessa. Vuonna 2012 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 16,6 miljardia euroa. Talouskehityksen paraneminen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella on heijastunut myös yhteisöveron tuottoon. Yhteisövero supistui vuonna 2009 merkittävästi, mutta vuoden 2010 kehitys palautti tuoton lähes notkahdusta edeltäneelle tasolle. Kunta-ryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin väliaikaisesti kymmenellä prosenttiyksiköllä vuosiksi Tämän hetkisessä arviossa on päädytty siihen, että vuonna 2011 yhteisöveroa tilitetään kokonaisuudessaan 15 % enemmän kuin viime vuonna eli noin 1,6 miljardia euroa. Ensi vuonna yhteisöveron tilitykset supistunevat jonkin verran ja ovat noin 1,5 miljardia euroa. Kuntien jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Hallitus esittää yhteisverokannan alentamista yhdellä prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin. Aleneminen 23

25 kompensoidaan kunnille kuntaryhmän jako-osuutta korottamalla. KUNNAN TALOUDELLINEN TILANNE JA LAHTOKOHDAT SUUNNITTE- LUKAUDELLE Vihdin verotulojen kehitysnäkymän pohjana on Kuntaliiton arvio verotulojen kehityksestä. Vihdin asukasluvun arvioidaan kasvavan n. 2,0 %:n vauhtia talousarviovuonna. Vihdin talouden tila ja toimintaympäristö suunnittelukaudella on jälleen kerran erittäin haasteellinen. Orastavan talouskasvun uhkaa rapauttaa eurooppalainen ylivelkaantuminen, joka saattaa jopa kulminoitua vakavaksi eurooppalaisten pankkien kriisiksi. Verotulojen kehitys on tämän hetken arvion mukaan muodostumassa talousarviota paremmaksi. Kasvua vuoteen 2010 olisi tulossa n. 5,3 prosenttia. Toimintakulujen kasvu tänä vuonna tulee olemaan n. 5,0 prosenttia. Talouden kasvun hidastumisen vaikutukset eivät ole näkyneet merkittävästi vielä tänä vuonna. Viimeisimmän verotuloennusteen mukaan vuonna 2012 kunnan verotulojen kasvu tulisi puolittumaan reiluun kahteen prosenttiin. Kunnallisveron kasvu olisi n. 2,6 %, yhteisöveron kasvu olisi negatiivista eli n. - 7,1 % kuten myös kiinteistöveron kasvu n. - 6,1 %. Kiinteistöveron negatiivinen kasvu on seurausta vakituisen asuinrakennuksen veron lasku 0,6 prosentista 0,5 prosenttiin. Toimintakulujen kasvu tulee pitää maltillisena ja se voidaan toteuttaa toimimalla tehokkaasti ja optimoimalla palvelunjärjestämistä, sen laatua ja volyymia edelleen. Palveluverkkoon tehtyjen toiminnallisten muutoksien ja optimointien täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet onnistuneita. Kunnan kiinteistöjen käytössä on osittain edelleen tehottomuutta, joka syö kunnan varoja ylisuhtaisilla käyttömenoilla sekä lainanhoitokustannuksilla. Osaltaan niihin on mahdollista vaikuttaa tehokkuutta parantamalla. Aikaisemmin toteutetun laajan investointiohjelman toteuttaminen, jolla pyrittiin palvelujen keskittämiseen, velkaannutti kunnan erittäin nopeasti ja voimakkaasti, osaksi johtuen samanaikaisen hajautetun palvelujen tarjonnan ylläpidosta. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää edelleen voimakkaasti kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksille, tilanteessa jossa muutosherkkyyttä erityisen kovasti tarvitaan. Suuri lainamäärä yhdistettynä alhaiseen vuosikatteeseen luo vakavan riskin kunnalle selviytyä hallitusti velvoitteista ja palvelujen järjestämisestä sekä niiden kehittämisestä. Useat alhaisen vuosikatteen vuoden lisäävät velkaisuutta huomattavasti ja voivat johtaa aktiivisesta toimintojen ohjauksesta enemmän reaktiiviseen toimintatapaan. Vuosi 2010 oli tulokseltaan tasapainoinen mutta mittavat investoinnit velkaannuttivat kuntaa edelleen lisää. Investointien tulee olla suhteessa vuosikatteen suuruuteen. Valtuuston tiedoksi merkitsemässä ja ohjeellisesti noudatettavassa sekä talousarvion valmistelun tukena toimivassa palveluverkkosuunnitelmassa (PVS) on todettu, että talouden tulee olla tasapainossa kaikkina vuosina, jotta PVS:ssa olevat investoinnit voidaan toteuttaa. Tätä ohjausta tulee suurella tarkkuudella vaalia. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista, mutta se vaatii menojen suhteuttamista käytettävissä oleviin tuloihin, joka taas on suuressa mittakaavassa saavutettavissa vain rakenteellisten muutosten kautta. Vihdin sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Vihdin kunnan taloudellinen tulos on vuonna 2011 vahvasti negatiivinen. Talousarvion tulos oli lähtökohtaisesti n. - 2,5 milj. euroa (mukana VVHL) negatiivinen. Viimeisimmän ennusteen mukaan kunnan kokonaistulos olisi paranemassa siten, että se olisi n. - 1,2 milj. 24