HAKAMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Toimenpide-ehdotuksia

Transkriptio

1 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Toimenpide-ehdotuksia RPORTTI

2

3 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Esipuhe ESIPUHE Pääkaupunkiseudun liikenteenhallinnan johtoryhmä määritteli vuonna 2008 liikenteen hallinnan aikana käynnistettävät kärkihankkeet, joista Hakamäentien lähiverkon kehittäminen esitettiin välittömästi käynnistettäväksi kärkihankkeeksi. Hankkeen vastuutahoksi nimettiin Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri. Työn tavoitteena on ollut laatia toimenpide-ehdotukset, joilla Hakamäentien parannuksen jälkeiset liikenteelliset muutokset lähiympäristössä tulevat huomioitua mahdollisimman hyvin kaikkien kulkumuotojen osalta. Työ alkoi kesäkuussa 2009 ja päättyi joulukuussa Työn ohjausryhmässä ovat olleet: Eini Hirvenoja Jukka Peura Mirja Hyvärinta Sami Mankonen Ossi Kortiainen Sami Luoma Kari Sane Matti Kivelä Marko Mäenpää Samuel Tuovinen Tapani Iivonen Juha Hietanen Markku Granholm Miska Peura Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri, pj. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri Tiehallinto, Liikennekeskus Tiehallinto, Liikennekeskus Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Helsingin kaupunki Poliisi YTV HKL ( asti) HKL ( alkaen) Työn tekemisestä ovat vastanneet Trafix Oy:stä Juhani Bäckström, Harri Haantio ja Riku Nevala sekä Traficon Oy:stä Jaakko Tuominen. Työn ovat rahoittaneet Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto (). Vuoden 2009 lopussa Tiehallinto tulee taipaleensa päähän ja sen tienpidon asiantuntemus siirtyy toimintansa aloittaviin Liikennevirastoon (Tiehallinnon keskushallinto) sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (Tiepiirit). Tässä työssä Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirille esitetyt vastuut ja jatkotoimet kuuluvat siis alkaen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueelle. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) aloittaa myös toimintansa HSL jatkaa YTV Liikenteelle ja HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoimintoihin aiemmin kuuluneita tehtäviä.

4

5 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 JOHDNTO 3 2 LIIKENTEEN ONGELMKOHDT Henkilöautoliikenne Joukkoliikenne Jalankulku ja pyöräily TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Suunnitteluperiaatteet Yleiset suositukset Toimenpiteet... 8 SÄHKÖISET LIITTEET 17 1

6

7 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Johdanto 1 JOHDNTO Hakamäentie on suunnitellun Pasilanväylän keskiosa. Pasilanväylä muodostaa poikittaisyhteyden Turunväylän (vt 1) ja Lahdenväylän (vt 4) välille. Viimeisin koko Pasilanväylää koskeva suunnitelma on yleissuunnitelma vuodelta Yleissuunnitelman mukainen kokonaisratkaisu katsottiin kaupunkiympäristön kannalta raskaaksi, ja Pasilanväylää päätettiin kehittää osakokonaisuuksina. Hakamäentien parantaminen valittiin Pasilanväylän kehittämisen ensimmäiseksi rakennusvaiheeksi ja se valmistui syksyllä Pasilanväylän jatkosuunnittelu käynnistyy vuoden 2010 jälkeen. Suunnittelun lähtökohtana on, että Hakamäentie yhdistyy tunneleilla Turunväylään ja Lahdenväylään. Hakamäentie sijoittuu liikenteellisesti hyvin haastavaan ympäristöön keskelle kaupunkirakennetta. ikaisempien suunnitteluvaiheiden perusteella oli selvää, että Hakamäentien parantaminen aiheuttaa muutoksia lähialueen liikennetilanteeseen. Myös ruuhkaisuus parannettavan osuuden molemmissa päissä oli ennakoitavissa. Pääkaupunkiseudun liikenteenhallinnan johtoryhmä määritteli vuonna 2008 vuosien aikana käynnistettävät liikenteen hallinnan kärkihankkeet, joista Hakamäentien lähiverkon kehittäminen esitettiin välittömästi käynnistettäväksi kärkihankkeeksi. Rajanveto sen suhteen, mitkä lähiympäristön liikenneverkon ongelmat johtuvat Hakamäentien parantuneesta välityskyvystä ja sen tuomasta ympäröivän verkon liikenteen kasvusta, on hankalaa. sia ei ole tässä työssä keskeisessä roolissa, vaan työssä on keskitytty löytämään lähiympäristön suurimmat ongelmat ja etsimään niihin parannustoimenpiteitä. Työssä on tarkasteltu kaikkia kulkumuotoja (henkilöautoliikenne, joukkoliikenne, pyöräily, kävely). Työn aikana on tullut esille, että Hakamäentien lähiverkko on hyvä esimerkki sellaisesta liikenneympäristöstä, jossa toimenpiteitä ei ole järkevää eritellä liian tarkasti kulkumuodoittain: suuri osa toimenpiteistä vaikuttaa kaikkiin kulkumuotoihin tavalla tai toisella. Liikenneongelmia kartoitettaessa on hyödynnetty useasta lähteestä saatuja yleisöpalautteita, asiantuntijahaastatteluja ja joukkoliikenteen matkakorttiaineiston ajoaikatietoja. Keskeisin ongelmien kartoittamismenetelmä on kuitenkin ollut ohjausryhmän jäsenten ja työn tekijöiden maastokäynnit. Työn aikana tuli esille, että liikenteen seurantatietojen suhteen on vielä paljon kehitettävää kaikkien kulkumuotojen osalta. Hankkeen vaikutusten selvittämiseksi olisi ollut hyödyllistä, jos liikenneverkon tunnuslukujen mittaus ja tilastointi olisi tehty suunnitelmallisesti ennen ja jälkeen Hakamäentien parantamisen. Työn yhtenä lähtökohtana on ollut, että toimenpiteiden pitää olla toteutettavissa lähitulevaisuudessa. Toimenpiteiden toteutusaikataulua ei työn aikana kuitenkaan rajattu liian tarkasti. Osa toimenpiteistä on jo toteutettu maastoon työn aikana, osa toimenpiteistä on jatkosuunnitteluvaiheessa ja osa odottaa vielä lisäkokemusten karttumista. Lisäksi eräiden tutkittujen toimenpiteiden jatkosuunnittelu katsottiin tässä vaiheessa tarpeettomaksi. Raportin luvussa 2 on käsitelty eri kulkumuotojen havaittuja ongelmakohtia. Luvussa 3 on esitetty toimenpiteiden suunnitteluperiaatteet ja toimenpidesuositukset. Varsinaiset suunnitelmadokumentit on koottu sähköisiksi liitteiksi. Suunnitelmadokumentit ovat saatavissa ohjausryhmän jäseniltä tai konsultilta Trafix Oy:n projektipankista. Sähköinen aineisto on toimitettu myös CD-levyllä ohjausryhmän jäsenille. Kuvassa 1 on esitetty työn dokumentaation rakenne. Kuva 1. Hakamäentien lähiverkon kehittämisprojektin dokumentaatio. 3

8 Liikenteen ongelmakohdat HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN 2 LIIKENTEEN ONGELMKOHDT 2.1 Henkilöautoliikenne Ennakko-odotusten mukaisesti merkittävimmät henkilöautoliikenteen ongelmakohdat Hakamäentien parantamisen jälkeen ovat muodostuneet tarkastelualueen länsipäähän, Kivihaan tunnelin ja Lapinmäentien liittymän välille länteen ajettaessa. Lapinmäentielle kääntyvä liikenne ylittää Lapinmäentien liittymän vasemmalle kääntyvän suunnan välityskyvyn, mikä heijastuu Vihdintielle ylävirtaan vasemman kaistan jonoutumisena. Vasemman kaistan jonoutuminen vaikeuttaa ryhmittymistä vasemman puoleiselle kaistalle myös Lapinmäentietä edeltävissä liittymissä. Erityisesti Mannerheimintien liittymän ylätasolta saapuvilla on vaikeuksia päästä ryhmittymään Korppaanmäentielle ja Lapinmäentielle kääntyville kaistoille. Kaistanvaihtotilaa odottavat autot tukkivat myös suoraan menevää liikennettä. Vihdintien liittymien lisäksi vaikeita sujuvuusongelmia on Huopalahdentiellä, jossa Turunväylälle menevä suuri liikennevirta tukkii Ulvilantien liittymät ja liittymävälit. Iltaruuhkassa jonot yltävät pahimmillaan Huopalahdentiellä Vihdintien liikenneympyrään saakka ja Lapinmäentien jonot ovat pitkät. Välityskykylaskelmien perusteella Huopalahdentien ja Ulvilantien eteläisempi liittymä on tällä hetkellä pahin pullonkaula Huopalahdentiellä. Huopalahdentien liittymien ongelmat ovat osasyy myös edellä kuvattuihin Vihdintien ongelmiin: Turunväylälle menevä liikenne jonoutuu niin voimakkaasti, että häiriöt leviävät verkollisesti Vihdintielle saakka. Vihdintien sujuvuusongelmat ovat johtaneet ajoittain Kivihaan tunnelin jonoutumiseen länteen ajettaessa. Tunneliin pääsyn säätelyjärjestelmää, jossa ajoneuvot pysäytetään tunnelin itäpuolelle liikennevaloin, on käytetty syksyn 2009 aikana parikymmentä kertaa, joista suurin osa iltaruuhkan aikana. Tunneliin pääsyn säätelyjärjestelmä toimii tätä kirjoitettaessa vielä siten, että poikkeustilanteissa liikenteenohjauskeskuksen päivystäjä käynnistää säätelyn käsin kamerahavaintojen ja ruuhkahälytysten perusteella. Myös Hakamäentien itäpäässä Koskelantien ja Mäkelänkadun liittymässä jonoutuminen on lisääntynyt, koska Hakamäentie houkuttelee aiempaa enemmän liikennettä. Itään ajettaessa liikenne pääsee esteettä Mäkelänkadun liittymään saakka, kun aiemmin jonoutuminen on jakaantunut tasaisemmin alueen katuverkolle. Koskelantien tulosuunnalla tilanne on heikentynyt, koska yhä suurempi osa idästä tulevasta liikenteestä käyttää Hakamäentietä. Itäpään ongelmat eivät kuitenkaan ole heijastuneet ympäröivälle verkolle yhtä voimakkaasti kuin Vihdintiellä ja Huopalahdentiellä. Mäkelänkadun päässä jonot häiritsevät lähinnä Hakamäentien hiljaisempia Tursontien, Vipusentien ja Ilmattarentien asuntokatujen liittymiä. Koskelantiellä Mäkelänkadun liittymän aiheuttamat ongelmat alkavat Käpyläntien kulmilta. Säteittäisten yhteyksien osalta ei noussut esiin ongelmakohtia, joissa liikenteen sujuvuus olisi heikentynyt merkittävästi verrattuna tilanteeseen ennen Hakamäentien parantamista. Hämeenlinnanväylällä pohjoisesta vasemmalle kääntyvä suunta jonoutuu ajoittain pitkästi. Tulosuunnan toimivuus on kuitenkin parantunut Hakamäentien urakan yhteydessä. Osasyynä Hämeenlinnanväylän jonoutumiseen on myöhäinen opastus keskustan ja Pasilan suuntaan. inakin heti Hakamäentien avautumisen jälkeen ryhmittymiset ovat aiheuttaneet ongelmia, kun kuljettajat eivät ole tottuneet uusiin järjestelyihin. Myöhäinen opastus aiheuttaa viime hetken kaistanvaihtoja, jolloin sopivaa kaistanvaihtoväliä odottava auto tukkii myös muita kaistoja. Kivihaan kohdan jalankulkuvalot aiheuttavat ajoittain ongelmia, kun suojatievaloihin pysähtyvien ajoneuvojen jono venyy lähes Mannerheimintien liittymään. Veturitien kaistajärjestelyt keskustan suuntaan ovat epäjohdonmukaiset, mikä on aiheuttanut negatiivista palautetta kuljettajilta. Ratapihantiellä Hakamäentielle päin ajettaessa opastus itä- ja länsisuunnan rampeille on vasta Messukeskuksen liittymässä, mikä on aiheuttanut epätietoisuutta ja viime hetken kaistanvaihtoja. 2.2 Joukkoliikenne Hakamäentien parantamisen jälkeisiä joukkoliikenteen sujuvuusmuutoksia tarkasteltiin YTV:n matkakorttijärjestelmästä saatavan matka-aikadatan avulla. Pysäkkiväleittäisiä matkaaikoja verrattiin tilanteissa ennen Hakamäentien urakan täysimittaista käynnistymistä (syksy 2006) ja urakan valmistumisen jälkeen (syksy 2009). Tarkastelu on suuntaa antava: mahdollisia pysäkki-, reitti-, valo-ohjaus- ja liikenteen yleisen kasvun aiheuttamia sujuvuusmuutoksia ei ole pystytty erittelemään Hakamäentien parantamisen vaikutuksista. Kuva 2. Esimerkkitilanne: Lapinmäentien liittymästä alkava vasemman kaistan jonoutuminen ja kaistanvaihto-ongelmat häiritsevät Vihdintien sujuvuutta länteen. 4

9 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Liikenteen ongelmakohdat lueen linja-autoliikenteessä merkittävimmät ongelmat ovat Vihdintien ja Koskelantien päissä. Lapinmäentien linjoilla, erityisesti Hakamäentien suunnasta saapuvalla poikittaislinjalla 57, viivytykset ovat merkittävät. Huopalahdentien linjojen sujuvuus on heikko. Sujuvuus on ollut heikko jo ennen Hakamäentien parantamista, mutta Hakamäentien parantaminen on tuonut lisäviivytyksiä Huopalahdentien alkuun. Vihdintiellä Vihdintien liikenneympyrän ja Lapinmäentien välillä bussiliikenteen sujuvuus on heikentynyt iltaruuhkassa, koska opastuksen ja Lapinmäentien välityskykyongelmien vuoksi suurempi osa Lapinmäentien liikenteestä kiertää ympyrän ja Huopalahdentien kautta. Keskustan suuntaan bussien viivytysten kasvaminen johtuu suurelta osin siitä, että Lapinmäentien liittymä on nykyään valo-ohjattu. Henkilöautoliikenteen tavoin bussiliikenteen viivytykset ovat kasvaneet Mäkelänkadun liittymässä, kun aiemmin tasaisemmin muulle verkolle jakaantuneet odotusajat ovat keskittyneet Mäkelänkadun liittymään. Bussiliikenteellä on ongelmia myös Koskelantiellä Hakamäentien suuntaan ajettaessa. Nykyinen kaistajärjestely Mäkelänkadun liittymässä johtaa siihen, että bussikaistaa käytetään väärin: ruuhkautuva suoraan Hakamäentielle menevä suunta houkuttelee kuljettajia vaihtamaan oikeanpuoleiselle kaistalle jo ennen bussikaistan loppumista. Mäkelänkadun bussiliikenteen sujuvuus on parantunut jonkin verran Hakamäentiestä etelään keskustan suuntaan. Liittymän pohjoispuolella etelään menevä suunta on hidastunut aamuruuhkassa. Molemmat muutokset johtuvat todennäköisesti siitä, että pohjoisesta Hakamäentielle kulkevaa liikennettä on aikaisempaa enemmän. Muilta osin Mäkelänkadun bussiliikenteen sujuvuus on säilynyt ennallaan. Ratapihantiellä bussiliikenne on hidastunut jonkin verran lisääntyneen liikenteen vuoksi. Ratapihantiellä on kuitenkin melko vähän vuoroja (maksimissaankin alle 10 vuoroa / tunti) ja sujuvuus on muuhun verkkoon nähden tyydyttävä. Intiankadun ja Käpyläntien heikentynyt bussiliikenteen sujuvuus selittynee suurelta osin alueella Hakamäentien valmistumisen jälkeen käynnissä olleilla kaukolämmön rakennustöillä. Hakamäentien itsensä lisäksi bussiliikenteen sujuvuus on parantunut merkittävästi Hämeenlinnanväylällä ja Mannerheimintiellä. Sujuvuutta on parantanut Mannerheimintien liittymän yleinen sujuvuuden paraneminen Kivihaan tunnelin ansiosta sekä bussikaista Rantaradan sillalta etelään. Kuva 3. Joukkoliikenteen matka-aikojen suhteellinen muutos verrattuna tilanteeseen ennen Hakamäentien parantamishanketta. 5

10 Liikenteen ongelmakohdat HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Matkakorttidatasta laskettiin myös nykytilanteen pysäkkiväleittäisten ajoaikojen hajonnat, jotka kuvaavat reittiosuuksien täsmällisyyttä ja odotettavissa olevan ajoajan vaihtelua. Hajonnat ovat yleensä suurimmillaan pahimmilla ongelmaosuuksilla, joilla on alhaisimmat matkanopeudet. Suurin hajonta on Koskelantiellä länteen ja Mäkelänkadulla etelään Hakamäentien pohjoispuolella. Lapinmäentiellä ajoaikojen vaihtelu on kohtuullisen suurta: hajontaa pienentää tasaisen huono sujuvuus. Vihdintiellä liikenneympyrän ja Lapinmäentien liittymän välillä hajonta on melko suuri keskustan suuntaan: tämä johtuu kuitenkin suurelta osin Lapinmäentien valoohjauksesta. Myös Mannerheimintien liittymässä eri tulosuuntien ajoaikojen vaihtelut ovat melko suuria, vaikka liittymän sujuvuus on muuten parantunut. Hajontaa nostaa valo-ohjaus (osa busseista saapuu sopivasti liittymään, toiset juuri punaisten aikana). Hakamäentiellä ja Mannerheimintiellä pohjoiseen ajoaikojen hajontaa lisää myös se, että kaikilla vuoroilla ei välttämättä ole nousijoita tai poistujia kaikilla ko. suuntien pysäkeillä. Pahasti ruuhkautuneella Huopalahdentiellä ajoajat ovat melko säännöllisiä. Käytännössä katu ruuhkautuu aina yhtä pahoin, jolloin ajoajat ovat tasaisen heikkoja. Lisäksi ongelmakohtia kartoitettiin maastokäynnein. Heti Hakamäentien avautumisen jälkeen oli saatu palautetta, että Mannerheimintien pysäkki keskustan suuntaan Hakamäentien liittymän jälkeen olisi mitoitukseltaan liian pieni suurelle bussimäärälle ja pysäkillä tapahtuville kuljettajanvaihdoille. Maastokäyntien yhteydessä ongelmia ei kuitenkaan havaittu, eikä palautetta ole enää tullut tilanteen normalisoiduttua. Maastokäyntien perusteella Hakamäentien ja Mannerheimintien liittymä jonoutuu melko voimakkaasti idän tulosuunnalla, koska oikealle Hämeenlinnanväylälle pohjoiseen kääntyvä liikenne näyttää kasvaneen voimakkaasti. Jonot vaikeuttavat ajoittain Hakamäentiellä Kivihaan lännen suunnan pysäkille pääsyä. 2.3 Jalankulku ja pyöräily Jalankulun ja pyöräilyn ongelmakohtia Hakamäentien ympäristössä kartoitettiin maastokäynnein, Hakamäentien projektin palautejärjestelmään tulleen yleisöpalautteen sekä Helsingin kaupungin Fillarikanava -palvelun ja YTV:n saamien palautteiden perusteella. Merkittäviä turvallisuuteen liittyviä puutteita on Tursontien suojatiellä, koska Mäkelänkadun liittymän valo-ohjauksen jonot yltävät säännöllisesti suojatielle ja kävelijät joutuvat pujottelemaan autojen välissä. Myös Kauppalantien ylikulku voi aiheuttaa turvallisuusongelmia, koska sillalle on melko pitkä matka Vihdintien varresta: osa ihmisistä ylittää Vihdintien edelleen poistetun suojatien kohdalta. Jalankulun ja pyöräilyn konfliktitilanteita syntyy esimerkiksi Mannerheimintien uusien alikulkujen portaikkojen alapäissä, joissa näkemät alikulkuun ovat heikot. Portaikoista puuttuvat myös porrasluiskat. Kuva 5. Mannerheimintien eteläisen alikulun portaikko: näkemäongelmia. Radan varren raitin pääyhteys on paikoittain ahdas erityisesti pitkän matkan pyöräliikenteelle. Kuva 4. Mäkelänkadun liittymän jonot yltävät päiväliikenteessäkin Tursontien suojatielle. Kauppalankadun kohdalla tapahtuu vaarallisia kadun ylityksiä. Kuva 6. Radan varren raitti Ilmalanrinteessä: pyöräilijät eivät mahdu kohtaamaan kunnolla. Seuraavaan kuvaan on koottu yhteenveto yleisöpalautteesta ja muista työn aikana havaituista ongelmakohdista. 6

11 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Liikenteen ongelmakohdat Kuva 7. Jalankulun ja pyöräilyn ongelmakohtia Hakamäentien ympäristössä. 7

12 Toimenpide-ehdotukset HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN 3 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 3.1 Suunnitteluperiaatteet Parantamistoimenpide-ehdotuksien laadinnassa keskityttiin työn aikana ilmenneiden ja tiedossa olleiden ongelmien ratkaisuun. Suunnitellut toimenpiteet ovat luonteeltaan pääsääntöisesti mahdollisimman pian toteutettavissa olevia pienparannuskohteita, mutta myös joitakin suurempia toimenpiteitä on suunniteltu alustavasti ja lisätty toimenpidesuosituksiin. Toimenpidesuositukset vaihtelevat liikennemerkkien ja lisäopasteiden asentamisesta laajempiin tie- ja katurakennushankkeisiin. Toimenpiteiden suunnittelutarkkuus ja kustannusarvioiden tarkkuus vaihtelevat myös ideatason periaatesuunnitelmista yleissuunnitelma- ja alustavalle toteutussuunnitelmatasolle. Merkittävimmiksi arvioidut parantamistoimenpiteet on suunniteltu tarkemmin. Muut on jätetty harkinnanvaraisen jatkosuunnittelun varaan. Toimenpidesuositukset on jaettu kolmeen luokkaan: : Ensisijainen suositus jatkosuunnitteluun ja toteutukseen Vaikutuksiltaan tehokkaimmat toimenpiteet Helposti toteutettavat pienparannukset B: Lähitulevaisuudessa jatkosuunnitteluun suositeltavat kohteet Vaikutuksiltaan merkittävät, mutta haastavat kohteet Tarkempaa suunnittelua ja harkintaa vaativat parannukset C: Tulevaisuudessa tarvittaessa harkittavat toimenpiteet ja muut seurattavat kohteet Suuret ja haastavat kohteet, joiden tarpeen ja toteutettavuuden arviointi vaatii laajempia selvityksiä Tutkitut kohteet, joilla ei ole välitöntä jatkosuunnittelutai toimenpidetarvetta Toimenpiteiden kustannusarviot on laadittu yksikkökustannuksin karkealla tasolla. Kustannusarvioissa on käytetty seuraavia yksikkökustannuksia. Tien- ja kadun rakentaminen 100 /m 2 Jalkakäytävä / pyörätie 80 /m 2 Tukirakenteet (tukimuuri) 600 /m Silta /m 2 Valaistus 60 /m Portaalit /kpl (oletuksena ristikkoportaali: putkiportaalit edullisempia) Kaistan yläpuoliset opasteet 500 /kaista Liikennemerkit ja muut opasteet 400 /kpl joratamaalaukset 10 /m Muut maalaukset /m 2 (JK/PP-väylän maalaus erityistä kulutuskestävyyttä vaativat maalaukset) Valaisin-, opastin- yms. pylväiden siirto, /kpl Valo-ohjauskojeiden ja sähkökeskusten siirto asennuksineen /kpl (oletuksena suhteellisen lyhyet siirtomatkat ja uudelleenkaapeloinnit, esim. noin 10 m) Uusi valo-ohjauskoje asennettuna /kpl Valo-ohjauksen ilmaisin asennettuna /kpl Valo-ohjausopastin asennettuna 500 /kpl Porrasluiskat ja laadukkaat kaiteet 150 /m Valo-ohjauksen uudelleensuunnittelut ja ohjelmoinnit (esim. bussietuudet) on oletettu tehtäväksi virkatyönä. Näiden toimenpiteiden kustannuksia ei ole arvioitu. 3.2 Yleiset suositukset Hakamäentien lähiverkon tarkastelussa nousi esiin yleisiä toimenpidetarpeita, jotka eivät liity pelkästään Hakamäentien ympäristön liikenneverkon kehittämiseen. Kevyen liikenteen reittioppaassa havaittiin epäjohdonmukaisuuksia ja puutteita erityisesti Hakamäentien uusien yhteyksien osalta. Myös jotkin yleisessä käytössä olevat, mutta ilman virallista asemaa olevat jalankulku- ja pyöräilyreitit puuttuvat reittioppaan palvelusta. Puutteet johtavat epäloogisiin reittisuosituksiin. Reittioppaan ylläpitoon ja päivittämiseen tulee jatkossa panostaa yhtä ansiokkaasti kuin joukkoliikenteen reittioppaassa. :n ja HKL:n hanke Helsingin sisäisen liikenteen linjaautojen varustamiseksi paikannus- ja etuuslaittein on jäänyt tavoiteaikataulusta. Tehokkaiden joukkoliikenne-etuuksien toteuttamiseksi etuuslaitteiden asennusta on syytä kiirehtiä. Taulukko 1. I II TOIMENPIDE Kevyen liikenteen reittioppaan tarkistaminen ja ylläpidon tehostaminen Bussien etuuslaitteistojen käyttöönoton kiirehtiminen 3.3 Toimenpiteet Yleiset suositukset parantamistoimenpiteiksi. LUOK- K KUVUS Oppaan päivitys ja ylläpito: erityisesti Hakamäentien ympäristön muuttuneet järjestelyt päivitettävä ja tarkennettava. Hartwall-areenan ja Ilmalanrinteen alueen kuvauksia on tarkennettava. Liikennevaloetuuslaitteistojen asentaminen busseihin ja etuuksien toteutukset VSTUU- THO HSL / HSL Toimenpidesuositukset on esitetty seuraavassa kuvassa. Seuraavien sivujen taulukoissa on esitetty toimenpiteiden kuvaukset ja kustannusarviot. Varsinaiset suunnitelmakuvat ja muut toimenpiteisiin liittyvät dokumentit on koottu sähköisiksi liitteiksi (saatavissa työn tilaajalta ja konsultilta pyydettäessä). 8

13 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Toimenpide-ehdotukset Kuva 8. Hakamäentien lähiverkon parantamistoimenpide-ehdotukset. 9

14 Toimenpide-ehdotukset HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Taulukko 2. Ensisijaisesti jatkosuunnitteluun ja toteutukseen suositeltavat toimenpiteet (toimenpideluokka ). TOIMENPIDE LUOK- K KUVUS KUST.- RVIO (alv 0%) VIKUTUKSET HENKILÖUTOLIIKENTEESEEN VIKUTUKSET JOUKKOLIIKENTEESEEN VIKUTUKSET JK/PP-LIIKENTEESEEN VSTUU- THO SUUNNITTELUTILNNE HUOMUTUKSI 1 Koskelantien kaistamuutokset Hakamäentien / Mäkelänkadun liittymässä ja Kalervonkadun liittymässä Kaistamuutos Koskelantien tulohaaralla (toinen vasemmalle kääntyvä kaista poistetaan 1 vasemmalle keskustaan, 2 suoraan Hakamäentielle, oikean puoleinen kaista oikealle + bussit suoraan). Kaistamuutokset maalauksin Kalervonkadun liittymässä (lopputuloksena 2 suoraan jatkavaa yhtenäistä kaistaa Koskelantie Hakamäentie) Sisältää TP 10:n kustannukset Välityskykytarkastelun perusteella yhden Koskelantieltä vasemmalle kääntyvän kaistan välityskyky on riittävä. Vilkkaimpaan aikaan (aamun huippuvartti) välityskyvystä on käytössä 93 %. Järjestely parantaa liikenteen sujuvuutta nykyään kuormittuneimmalla suunnalla suoraan länteen Hakamäentielle. Järjestely parantaa länteen menevän bussikaistan sujuvuutta. Bussikaista pysyy paremmin auki, kun kaistalla on bussien lisäksi vain oikealle Mäkelänkadulle kääntyvä liikenne. Nykyistä bussikaistaa keskustaan vasemmalle ei aja tällä hetkellä linjoja, joten sen poisto ei vaikeuta bussiliikennettä. Sofianlehdonkadulle kääntyvällä linjalla 65 voi olla aikaisempaa enemmän vaikeuksia päästä vasemmalle kaistalle. Toimenpiteellä ei kokonaisuutena ole vaikutusta JK/PP-liikenteen sujuvuuteen tai turvallisuuteen. Järjestelyssä laajennetaan liittymän luoteiskulman (Mäkelänkatu / Hakamäentie) ahdasta odottelutilaa suojateiden edessä. Toisaalta Hakamäentien haaran keskisaareke kapenee. Sujuvuusvaikutusten kannalta merkittävimpiä parantamistoimenpiteitä. Fyysisten järjestelyjen YS-tason suunnitelma tehty. Jatkosuunnittelussa valo-ohjauksen säädöt ja opastus. 2 Tunnelin pääsyn säätelyn valo-ohjauksen ajoituksen säätö ja automatisointi Testataan ja kehitetään käytettävän ohjauksen ajoituksia mahdollisimman tehokkaiksi, ohjauksen automatisointi Estetään tunnelin jonoutuminen, varmistetaan ryhmittymistoiminnot tunnelin länsipuolella, liikenneturvallisuus Parantaa jonkin verran Lapinmäentielle kääntyvien linjojen (57) sujuvuutta Tiehallinto, U-piiri Suositus: ensivaiheessa testataan sopivat säätelyn valo-ohjauksen ajoitukset sekä toteutetaan ja testataan säätelyn automaattinen käynnistystoiminto. Toisessa kehitysvaiheessa toteutetaan ja testataan säätelyn lopetustoiminto ja mahdollisesti säätelyn muuttuva valo-ohjausajoitus. Ohjausperiaatteista on laadittu muistio. Ensivaiheen karkea kustannusarvio: laitteet asennettuna (ilmaisinvahvistinkortti) noin 2 000, ohjelmointityöt Ratapihantien opastuksen parantaminen pohjoiseen ajettaessa Hakamäentien eritasoliittymän rampit opastetaan oikeille kaistoille jo Messukeskuksen liittymän eteläpuolelta, nyt opastus liian myöhään ryhmittymisen kannalta. Yksi portaali ja opasteet ensivaiheessa: toisen portaalin ja ennakko-opasteiden toteuttamista harkitaan Rautatieläisenkadun ja Messukeskuksen liittymän väliin, jos se havaitaan edelleen tarpeelliseksi Lievät sujuvuus- ja turvallisuusvaikutukset: viime hetken kaistanvaihdot ja kiilaamiset vähenevät Messukeskuksen liittymän portaalin suunnitelmat laadittu Hakamäentien suunnitelmien yhteydessä. Toisen portaalin ja ennakko-opasteiden yleissuunnitelma laadittu tässä työssä. 5 Liikenteen seurantakameroiden katvealueiden poisto Kääntyvien seurantakameroiden (3 kpl) asennus Tuusulanväylän / sesepäntien liittymään, Huopalahdentien / Lapinmäentien liittymään ja Hartwall reenan katolle Turvallisuus, häiriönhallinta Turvallisuus, häiriönhallinta Turvallisuus, häiriönhallinta Kamerapaikat suunniteltu. Toteutussuunnittelu käynnistynyt. 6 Hakamäentien länsipään, Vihdintien ja Lapinmäentien länteen menevän suunnan joukkoliikenteen sujuvoittamistoimenpiteet Pitkä bussipidennys Vihdintieltä vasemmalle Lapinmäentielle kääntyville busseille (linja 57). Lievä positiivinen vaikutus Mannerheimintie Lapinmäentie -välin ryhmittymisongelmiin ja sujuvuuteen Joukkoliikenteen nopeutumien ja täsmällisyyden paraneminen (linja 57 ja pohjoiseen menevät muut linjat) Etuudet toteutetaan, kun linja 57 on varustettu radioilmaisulaittein. Bussi-ilmaisimia ei ole laskettu kustannuksiin (oletettu toteutettavaksi HELMI-järjestelmän uudistamisen yhteydessä). Suunnittelu- ja ohjelmointityö oletettu tehtäväksi virkatyönä. Katso myös TP 20, Huopalahdentie. 10 Tursontien liittymässä Hakamäentien ylittävän suojatien poistaminen Suojatie poistetaan turvallisuussyistä: Mäkelänkadun liittymän jonot yltävät suojatielle. inut valo-ohjaamaton suojatie Hakamäentiellä. Ylitys estetään fyysisin järjestelyin (aita, keskikorokkeen istutus tms.) Sisältyy TP1:een Liikenneturvallisuus paranee. Suojatien poisto parantaa jonkin verran Hakamäentien tulosuunnan välityskykyä, kun jonot pääsevät purkautumaan tehokkaammin ilman suojatien aiheuttamia hidastuksia. Kuten henkilöautoliikenne Liikenneturvallisuus paranee Toteutetaan yhdessä toimenpide 1:n kanssa. 12 Ilmalanrinteen alueen JK/PP-yhteyksien (radan varren raitin) pikaparannustoimenpiteet Radan varren JK/PP-väylän leventäminen tilan sallimissa rajoissa ennen alueen kaavan mukaisten järjestelyjen valmistumista. Rataalueen aidan siirto 0,5 1 m ojan penkereeseen, JK/PP-väylän levennys ja levennetyn osan (1m x 160 m) päällystys Kevyen liikenteen sujuvuus, osin turvallisuus idan siirtomahdollisuudet ja uusi sijainti suunniteltava ja sovittava RHK:n kanssa jatkossa tarkemmin (periaatekuva laadittu). Jo pelkkä aidan siirto 0,5 m ilman väylän leventämistä tuo lisää tilaa kohtaaville pyöräilijöille (esitettyä pienemmät kustannukset). Hakamäentien suuntaiset yhteydet Keskuspuiston kohdalla Hakamäentien suuntaisen opastuksen ja yhteyksien kehittäminen: suunniteltava jatkossa osana koko Keskuspuiston alueen opastuksen ja yhteyksien yhtenäistämistä. Ei arvioitu JK/PP-yhteyksien yhtenäistyminen ja jatkuvuuden paraneminen Vaatii Keskuspuiston alueen yhteyksien ja opastuksen laajempaa tarkastelua yhtenä kokonaisuutena. 10

15 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Toimenpide-ehdotukset TOIMENPIDE LUOK- K KUVUS KUST.- RVIO (alv 0%) VIKUTUKSET HENKILÖUTOLIIKENTEESEEN VIKUTUKSET JOUKKOLIIKENTEESEEN VIKUTUKSET JK/PP-LIIKENTEESEEN VSTUU- THO SUUNNITTELUTILNNE HUOMUTUKSI lustava yleissuunnitelma Leijonanaukion JK/PPjärjestelyistä laadittu Hartwall-areenan edustan JK/PP-yhteydet Vihdintien / Hakamäentien valo-ohjauksen säätö Hämeenlinnanväylän opastus keskustaan päin Hartwall reenan alueen JK/PP-yhteyksien selkiyttäminen asemalle ja Messukeskukselle: Leijona-aukion eteläreunan JK/PP-väylä (maalaus tai korotettu väylä), kiveykset ja korokkeet Veturitien päässä. amuruuhkan aikana Kivihaan suojatievalot (380) linkitetään Mannerheimintien liittymän (61) kanssa siten, että Hämeenlinnanväylältä vasemmalle kääntyvä liikenne pääsee niistä vihreällä. Mannerheimintien liittymän ennakko-opasteet ratasiltaan: Pasilan suunta vasemmalle kaistalle, keskusta, Pitäjänmäki ja Etelä-Haaga oikealle kaistalle (opasteet e ja rakenteet asennuksineen noin e). Kiveykset e JKväylän maalaus Vähentää aamuruuhkassa riskejä, että suojatievalojen jonon pää yltää Mannerheimintien liittymään ja aiheuttaa laajempia häiriöitä. Poistaa suuren osan suojatien aiheuttamista pysähtymisistä ja ajoneuvoviivytyksistä itään mentäessä. Hämeenlinnanväylän liikenne sujuvoituu, kun nykyisin viime hetken ryhmittymisistä aiheutuvien kaistan tukkeutumistilanteiden määrä vähenee. Ei merkittävää vaikutusta. Voi hidastaa jonkin verran satunnaisia Vihdintie Hakamäentie -suunnan bussivuoroja, kun suojatien punaiset osuvat useammin muille kuin HML-väylältä pohjoisesta tulijoille. JK/PP-reittien selkeys, yhtenäisyys ja jatkuvuus paranevat Viivytykset pidentyvät jonkin verran, kun suojatie ei ole erillisohjattu. Tiehallinto, U-piiri Toisena parannustarpeena tutkittiin Veturitien suojatien itäpuolen ahtaiden järjestelyjen selkiyttämistä. Jotta pyörät eivät tukkisi kapeaa Veturitien JK/PP-väylää liikennevaloissa, tarvittaisiin suojatievaloihin lisäpainonappi. Hartwall-reenan P-laitoksen kattorakenteiden vuoksi kadun pintarakennekerros suojatien kohdalla on kuitenkin hyvin ohut, mikä estää painonappipylvään asennuksen. Risteykseen esitetty kiveys ja maalaus selkiyttävät osaltaan tilannetta ja vähentävät painonapin tarvetta. joituksen jatkosuunnittelu ja toteutus virkatyönä. Ennakko-opasteen alustava yleissuunnitelma laadittu (nykyiseen kaistajärjestelytilanteeseen). sennuksessa ei ole teknisiä esteitä. Jos opasteiden yläreuna jää JK/PP-sillan kaiteen yläpuolelle, on olemassa ilkivallan riski. 20 Huopalahdentien liittymät Ensivaiheessa (VE) eteläisempään liittymään etelän suuntaan lisäkaista suoraan Lapinmäentien liittymän etelänpuoleinen suojatie poistetaan loitetaan kolmas kaista heti Lapinmäentien liittymästä etelään Siirretään ostoskeskuksen pysäkkiä mahdollisimman pohjoiseen (heti kolmannen kaistan alkuun, jotta pysäkin jonoutuminen mahdollisimman vähäistä) Rakennetaan pysäkkisyvennys (VE) Lisäkaista Turunväylälle parantaa Huopalahdentien välityskykyä kokonaisuutena ja vähentää jonoutumista etelään mentäessä. Eteläinen Ulvilantien liittymä on todettu nykytilanteen pahimmaksi pullonkaulaksi. Joukkoliikenne hyötyy Huopalahdentien välityskyvyn paranemisesta muun liikenteen mukana. Pysäkki siirtyy lähemmäs ostoskeskusta ja yhteyttä alikulkuun. Mahdollisena riskinä ajoneuvojonojen kasvu pysäkin kohdalle, jolloin pysäkkitoiminnot vaikeutuvat. Pysäkki lyhenee nykyisestä, mutta on edelleen riittävä Huopalahdentien vuoroille (max. 24/h). JK/PP-pääyhteydet eivät merkittävästi heikkene, mutta suojatien poisto pidentää jonkin verran kävelymatkoja (kulku viereisen alikulun kautta). Erityisesti liikuntaesteisille suojatien poisto aiheuttaa lisämatkaa. Sujuvuusvaikutusten kannalta merkittävimpiä parantamistoimenpiteitä. Laadittu 3 vaihtoehtoista ratkaisua -C. Suositus: toteutetaan ensin eteläisemmän liittymän järjestelyt (VE). Sen jälkeen tarvittaessa pohjoisemman liittymän järjestelyt (suosituksena VEB), jolloin Huopalahdentieltä pohjoisesta kielletään kääntyminen Lapinmäentielle ja suoraan menevälle liikenteelle saadaan kolmas kaista. VEB lisäkustannukset VE:n toteuttamisen jälkeen n Laadittu periaatesuunnitelmat luiskista ja kaiteista. 21 Mannerheimintien alikulkujen porrasluiskat ja näkemät Porrasluiskat ja kaiteet Ohjaavat elementit pimeimpiin kulmiin: alikulun puoleisen reunan porraskaiteiden jatko ja taivutus alikulun kulman ympäri Luiskat 45 m ja kaiteet 90 m molempiin alikulkuportaikkoihin yhteensä Turvallisuus paranee, kun näkemät portaikon pimeässä kulmassa paranevat. Lastenvaunujen kanssa liikkuvien yhteydet Mannerheimintien liittymän bussipysäkeille lyhenevät selvästi. Tiehallinto, U-piiri (pohjoispuoli) (eteläpuoli) Portaiden sisäreunojen kaiteet suositeltavia, koska portailta tultaessa näkemät ovat heikot. Toisaalta JK/PP-väylän linjaus ohjaa liikenteen pois pimeimmästä kulmasta. Myös luiskat ovat suositeltavia (ainakin eteläpuolelle) huolimatta mahdollisista kunnossapito-ongelmista: luiskien toteuttaminen osoittautui Hakamäentien urakan aikana ongelmalliseksi talvikunnossapidon takia. U-piiri harkitsee pohjoispuolen luiskien toteutusta. 22 HML-väylän pysäkki pohjoiseen Kivihaan sillan kohdalla, yhteyksien selkiyttäminen Opastus ja yhteyksien parantaminen pysäkille: opasteet, suojatie, JK-väylä pysäkille JK/PP-yhteyksien selkiytyminen erityisesti kokemattomille joukkoliikenteen käyttäjille JK/PP-yhteyksien selkiytyminen erityisesti kokemattomille joukkoliikenteen käyttäjille Laadittu periaatesuunnitelma. 25 Kääntymiskieltomerkki Vihdintieltä vasemmalle Kauppalantielle Kääntymiskieltomerkki Vihdintielle Kauppalantien risteykseen, jos vasemmalle kääntyvien määrä ei ole vähentynyt Hakamäentien avautumisen jälkeen. 400 Turvallisuus paranee, jos laittomat kääntymiset vähenevät joratamaalaukset kieltävät jo kääntymisen vasemmalle: Hakamäentien avautumisen jälkeen laittomia kääntymisiä on kuitenkin ollut, ja kieltoa voi olla tarpeen tehostaa. Toimenpideryhmän toimenpiteiden kustannukset vaihtelevat alle tuhannesta eurosta (liikennemerkkien ja lisäopasteiden asennukset) euroon (laajemmat kaistajärjestelyt). Kokonaisuutena toimenpideryhmän toimenpiteiden kustannukset ovat noin euroa, eli noin 0,3 % Hakamäentien parantamisurakan kokonaiskustannuksista (noin 100 miljoonaa euroa). Toimenpiteistä ensisijaiset ja vaikutuksiltaan merkittävimmät toimenpiteet ovat toimenpide 20, Huopalahdentien liittymien kaistajärjestelyt, ja toimenpide 1, Koskelantien kaistajärjestelyt. Huopalahdentien liittymien kaistajärjestelyt Ulvilantien eteläisessä ja Lapinmäentien / Ulvilantien pohjoisessa liittymässä on verkollisesti ja henkilöautoliikenteen kannalta merkittävin parannushanke. Henkilöautoliikenteen lisäksi toimenpide parantaa merkittävästi Huopalahdentien ja Lapinmäentien bussilinjojen sujuvuutta. Ensimmäinen toteutusvaihe (VE: eteläisen liittymän järjestelyt ja pohjoisen liittymän suojatie- ja pysäkkimuutokset) pois- 11

16 Toimenpide-ehdotukset HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN taa välityskykylaskelmien perusteella pahimman tämänhetkisen pullonkaulan Ulvilantien eteläisen liittymän kohdalta. Lisäkaista etelään parantaa vilkkaimman, Turunväylälle iltaruuhkassa menevän suunnan välityskykyä ja lyhentää jonoja Huopalahdentiellä. Sujuvuusvaikutukset näkyvät myös Lapinmäentien liittymässä, kun Huopalahdentien jonoutuminen tukkoon etelän suunnassa ei enää häiritse Lapinmäentien liittymän toimintaa. Suojatien poisto Huopalahdentieltä Lapinmäentien eteläpuolelta tehostaa valo-ohjausta ja nostaa Lapinmäentien liittymän välityskykyä. Jos Lapinmäentien / Ulvilantien pohjoisen liittymän välityskyky riittää parannuksen jälkeen, paranee toimivuus laajemmin koko lähiverkolla. Vihdintien ympyrästä tuleva ja Lapinmäentien suunta eivät jonoudu Vihdintietä häiritsevästi. Ensivaiheen toimenpide ei kuitenkaan välttämättä takaa Lapinmäentien liittymän toimivuutta. Tässä tapauksessa jatkotoimenpiteenä suositellaan kolmannen kaistan avaamista Huopalahdentiellä etelään Lapinmäentien pohjoispuolelta. Kolmas kaista otetaan käyttöön kieltämällä pohjoisesta vasemmalle Lapinmäentielle kääntyminen (tai rajoittamalla kääntyminen vain hiljaisempiin aikoihin) ja ottamalla vasemmalle kääntyvä ryhmittymiskaista suoraan menevän liikenteen käyttöön. Pohjoisesta vasemmalle kääntyvän suunnan liikenne on vähäistä ja liikenteelle on vaihtoehtoisia reittejä (mm. Vihdintien ympyrä) hyväksyttävän etäisyyden päässä. Työssä laadittiin myös vaihtoehto C, jossa kolmas kaista toteutetaan lisäkaistana. Tämä johtaa kuitenkin tilaongelmiin huoltoaseman tontin kohdalla (korkeuserot, jalankulkuväylän riittävä leveys, katualue). VT 1 TURKUUN Ulvilantie eteläinen Ulvilantie pohjoinen Lapinmäentie VE VT 1 TURKUUN Ulvilantie eteläinen Ulvilantie pohjoinen Lapinmäentie VEB Kuva 9. Toimenpide 20, Huopalahdentien kaistajärjestelyt, VE ylhäällä ja VEB alhaalla. 12

17 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Toimenpide-ehdotukset Koskelantien kaistajärjestelyt on ensisijainen hanke idästä tulevan bussiliikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Kaistajärjestely vähentää selvästi bussikaistan väärinkäyttöä, kun kaistalla on bussien lisäksi vain oikealle pohjoiseen Mäkelänkadulle kääntyviä autoja. Samalla suoraan Hakamäentielle jatkavan, vilkkaimman henkilöautoliikenteen suunnan sujuvuus paranee, kun oikealle kääntyvät ajoneuvot eivät käytä suoraan menevien kaistaa. Kuva 10. Toimenpide 1, Koskelantien kaistajärjestelyt ja toimenpide 10, Tursontien suojatien poisto. Toisen Koskelantieltä vasemmalle keskustaan kääntyvän kaistan poistaminen ei liikennelaskentojen ja välityskykytarkastelujen perusteella heikennä merkittävästi suunnan toimivuutta: vilkkaimpaan aamuruuhkan aikaan vasemmalle kääntyvän suunnan välityskyky yhdellä kääntymiskaistalla ja nykyisellä valo-ohjauksella on noin %:sti käytössä, jolloin suunnan toimivuus on vielä suhteellisen tyydyttävällä tasolla. Tällä hetkellä Koskelantieltä keskustaan kääntyviä bussilinjoja ei ole, joten muutos ei häiritse bussiliikenteen sujuvuutta. Muutos ei myöskään estä tällaisten linjojen perustamista myöhemmin. Toisen vasemmalle kääntyvän kaistan poistaminen tulee kuitenkin vaikeuttamaan Koskelantien viimeiseltä pysäkiltä vasemmalle ryhmittymistä mahdollisten tulevaisuudessa vasemmalle kääntyvien linjojen osalta, koska bussit joutuvat ryhmittyessään vaihtamaan useamman kerran kaistaa. Vasemmalle kääntyvä kaista jonoutuu myös aiempaa herkemmin, jolloin jonoon sekaan voi olla vaikea päästä. Tämä voi vaikuttaa myös nykyisiin linjoihin, jotka kääntyvät vasemmalle Sofianlehdonkadulle (linja 65). Jalankulun ja pyöräilyn parantamistoimenpiteistä merkittävin on Tursontien suojatien poisto (toimenpide 10) liikenneturvallisuussyistä. Verkollisesti ja sujuvuusvaikutuksiltaan merkittävimpiä toimenpiteitä ovat Hartwall-reenan ympäristön (13) ja Keskuspuiston yhteyksien parantaminen ja opastuksen selkiyttäminen sekä radan varren raitin leventäminen puutteellisilta osiltaan (12), mikäli alueen kaavoituksen mukainen rakentaminen ei käynnisty lähitulevaisuudessa. Mannerheimintien alikulkujen kaideratkaisut ovat myös turvallisuutta parantavina tärkeitä. Lastenvaunujen kanssa liikkuvien pysäkkiyhteyksien parantamiseksi porrasluiskia kannattaa harkita huolimatta niiden aiheuttamista kunnossapitoongelmista. Ilmalanrinteen alueen ja Postintaipaleen osalta työssä todettiin myös muita jalankulkua ja pyöräilyä koskevia parantamistoimenpidetarpeita. Radan varren raitin jatkuvuusongelmat Ilmalanrinteen pysäköintialueen lähellä ratkeavat, kun radan varren raitti yhtenäistyy 2010 toteutettavan kevyen liikenteen siltajärjestelyn ansiosta. Postintaipaleen ja postin liittymän ympäristön ongelmien korjaamista (postin liittymä ja sen edustan pysäkki, Postintaipaleen JK/PP-väylä) vaikeuttaa se, että kohteet ovat yksityisellä tontilla. Nämä ongelmat korjautuvat, kun Ilmalanrinteen kaavan mukainen rakentaminen toteutuu myöhemmin tulevaisuudessa. Kuva 11. Toimenpide 13, Hartwall-areenan jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien selkiyttäminen. 13

18 Toimenpide-ehdotukset HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Taulukko 3. Lähitulevaisuudessa jatkosuunnitteluun suositeltavat toimenpiteet (toimenpideryhmä B), myöhemmin harkittavat ja seurattavat kohteet (toimenpideryhmä C) ja toteutuneet toimenpiteet. TOIMENPIDE LUOK- K KUVUS KUST.- RVIO (alv 0%) VIKUTUKSET HENKILÖUTOLIIKENTEESEEN VIKUTUKSET JOUKKOLIIKENTEESEEN VIKUTUKSET JK/PP-LIIKENTEESEEN VSTUU- THO SUUNNITTELUTILNNE HUOMUTUKSI 9.1 Vihdintien kiertoliittymän valo-ohjauksen säätö B Eliel Saarisen tien poistumishaaran yhteenkytkennän käyttöönotto myös iltaruuhkassa. Vähentää nykyistä riskiä, jossa vanhan Turuntien liittymän jonon häntä Eliel Saarisen tiellä yltää häiritsevästi kiertoliittymään. Parantaa JOKERIN sujuvuutta Eliel Saarisen tien poistumishaaralla. Suunnittelu- ja ohjelmointityö oletettu tehtäväksi virkatyönä. Tarvittaessa muut valo-ohjauksen säädöt, kun Huopalahdentien sujuvuutta on parannettu: Vihdintie Huopalahdentie yhteenkytkentä vaatii Pitäjänmäen haaran valoihin noin 10 s aiennusta / pidennystä ympyrän suunnalla. 11 Vihdintien ylikulkusilta Kauppalantien kohdalla B Yhteyksien parantaminen Vihdintien varren JK/PP-väyliltä sillalle (portaat Vihdintien etelä- ja pohjoispuolelle), JK/PP - opastuksen tarkistaminen Ei arvioitu Kevyen liikenteen yhteyksien yhtenäistyminen ja jatkuvuus, vaarallisten kadunylitysten väheneminen poistetun suojatien kohdalla lkuperäisten suunnitelmien portaikot ovat jääneet toteuttamatta rakentamisvaiheessa siltaratkaisun muututtua. Suositellaan suunnittelun aloittamista. Kustannuksia ei tässä vaiheessa voida arvioida, kun mm. ulkoasuvaatimuksia ei ole tiedossa. 14 Koskelantien valoohjausperiaatteet B Parannetaan nykytilanteen turvallisuutta: ajonopeuksien alentaminen (päätetty) ja VÄLKKY -varoitusvalot (suunnitteilla) VÄLKKY -ohjauksessa suojatielle saapuva jalankulkija tai pyöräilijä tunnistetaan automaattisesti ilmaisimin. Ilmaisu käynnistää suojatiemerkkiin asennetut välkkyvalot, jotka varoittavat autoilijoita suojatietä lähestyvästä jalankulkijasta tai pyöräilijästä. Ei merkittävää muutosta nykytilanteen sujuvuuteen. Ei merkittävää muutosta nykytilanteen sujuvuuteen. Koskelantien ympäristö muuttuu JK/PPystävällisemmäksi. jonopeuksien alentamisella ja varoitusvaloilla parannetaan turvallisuutta. VÄLKKY -varoitusvalot suunniteltu kaupungin toimesta. sennetaan muiden töiden yhteydessä. Suunnittelu- ja ohjelmointityö oletettu tehtäväksi virkatyönä. Toisena vaihtoehtona tutkittiin yhteenkytkentää Mäkelänkatu itäinen suojatie (suunniteltu periaatetasolla, aalto saadaan toimimaan aamuisin hyvin ja muulloin kohtuullisesti). Yhteenkytkennässä autoliikenteen pysähdykset vähenevät. Yhteenkytkentä mahdollistaa Koskelantien valoohjattujen suojateiden yhtenäisen ylityksen, ja ohjaamattomien suojateiden ylitys helpottuu yhteenkytkennän luomista autottomista jaksoista. Haittana on kuitenkin autoliikenteen ajonopeuksien kasvu ja Koskelantien luonteen muuttuminen enemmän autopainotteiseksi, joten toimenpidettä ei esitetä toteutettavaksi Hämeenlinnanväylän bussikaistat keskustaan päin JK/PP-yhteys Metsämäentien alikululta Ratamestarinkadulle B B Rakennetaan lisäkaista busseille Metsäläntie ratasilta -välille (lisäkaista n. 400 m, tukirakenteet ja kaiteet n. 200 m, opasteet ja ajoratamaalaukset). Kaavan mukaisen JK-väylän rakentaminen (noin 800 metriä Metsämäentien alikululta Ratamestarinkadulle, kustannukset laskettu kokonaan uuden väylän perusteella) Keskustaan tulevan bussiliikenteen huomattava nopeutuminen edelleen Hakamäentien risteyksen pohjoispuolella (bussit ajoneuvojonojen ohitse), HML-väylän bussipysäkkien toiminnan tehostuminen. JK/PP-verkon täydentyminen Yhteydet Messukeskukseen idästä paranevat Tiehallinto, U-piiri Laadittu liikennetekninen periaatesuunnitelma (kaistakaavio ja poikkileikkaukset) lisäkaistasta. HUOM! Suunnittelutarkkuus on karkea, joten kustannusarvioon on suhtauduttava varauksella (mm. kaapelointitarpeita tai mahdollisia muutoksia siltapilarien perustusten osalta ei ole arvioitu). Yhteys toteutetaan alueen muun rakentamisen kanssa samassa aikataulussa. 24 Hakamäentie Koskelantie bussikaista itään B Bussikaista (lisäkaista) Hakamäentien viimeisen ja Koskelantien ensimmäisen pysäkin välille. joradan levennys urheilukentän puolella ja keskisaarekkeen kaventaminen Koskelantiellä jolinjat suoristuvat nykyisestä Ei muita käytännön vaikutuksia (jos valoohjauksen tehokkuus ei kärsi) Parantaa selkeästi osuuden bussiliikenteen sujuvuutta, kun bussit pääsevät Mäkelänkadun liittymässä Hakamäentien jonojen ohi. Osuus on yksi sujuvuudeltaan eniten heikenneistä Hakamäentien valmistumisen jälkeen. Suojateiden pituus kasvaa: ei kuitenkaan vaikutusta, jos suojatien vihreä vaihe mahtuu edelleen lyhenemättä nykyiseen pääsuunnan (Mäkelänkadun) vaiheeseen. Odottelutilan kaventuminen Mäkelänkadun lounaiskulmassa. Laadittu alustava YS kaistajärjestelyistä ja opastuksesta. Jatkosuunnittelussa tutkittava mahdollisuus kaistan aloittamisesta jo Hakamäentien viimeisen pysäkin kohdalta, mikä selkiyttää Mäkelänkadun ryhmittymisalueen kaistajärjestelyjä. Myös liittymän simulointi on tarpeen. 26 Ratapihantien liikennevalojen bussietuudet B Suunnitellaan ja ohjelmoidaan bussietuudet Rautatieläisenkadun ja Messukeskuksen liittymiin, kun linjoille 69 ja 506 saadaan tarvittavat etuuslaitteet. Ei käytännön vaikutuksia (etuudet pääsuunnan suuntaisia, bussivuoroja melko vähän). Parantaa bussiliikenteen sujuvuutta Ratapihantiellä, jolla bussiliikenteen sujuvuus on jonkin verran kärsinyt Hakamäentien valmistuttua Bussi-ilmaisimia ei ole laskettu kustannuksiin (oletettu toteutettavaksi HELMI-järjestelmän uudistamisen yhteydessä). Suunnittelu- ja ohjelmointityö oletettu tehtäväksi virkatyönä. 27 Veturitien pohjoisen tulosuunnan kaistajärjestelyt B Nykyiset kaistajärjestelyt ovat aiheuttaneet sekaannuksia kaistanvalinnassa ja sekoittumisongelmia Hakamäentien ramppien välillä. Kaistajärjestelyjä ja opastusta muutetaan siten, että Veturitien oikean puoleinen kaista johtaa Hakamäentielle itään ja vasemmanpuoleinen suoraan Pasilaan jo Hakamäentien pohjoispuolelta. VE : vapaa oikea kolmion takaa Hakamäentieltä idästä Veturitielle etelään VE B: vapaa oikea kiihdytyskaistalla, kaistajärjestelyt ramppien välissä korokkein VE : VE B: Molemmat selkiyttävät järjestelyjä, parantavat turvallisuutta ja toimivuutta Veturitien ja pohjoisen rampin liittymässä, kun Veturitien kaistojen välityskyky saadaan tehokkaammin käyttöön. Ei merkittäviä vaikutuksia Linjan 518 (7 vuoroa /vrk, ainut Veturitien linja) liittyminen rampilta Veturitielle keskustaan voi jonkin verran vaikeutua molemmissa vaihtoehdoissa. / rampin toimenpiteet U- piiri Laadittu alustavat YS:t kaistajärjestelyistä ja opasteista VE ja VE B. Valinta tehdään tarkempien jatkoselvitysten ja toimivuustarkastelujen pohjalta. VE on yksinkertaisempi. Raskaan liikenteen on käytettävä kääntyessään kahta kaistaa. Myös henkilöautot saattavat jäädä odottamaan molempien kaistojen tyhjää väliä ennen liittymistä. Toimivuus aamuruuhkassa on tutkittava tarkemmin. Mahdollisia sujuvuusongelmia voidaan paikata tarvittaessa valo-ohjauksella. VE B:ssa rampilta tulevat joutuvat aina vaihtamaan kaistaa kaksi kertaa: liittymisramppi oikea kaista vasen kaista. Liittyminen Veturitielle on kuitenkin helpompaa ja rampin jonoutumisriski vähäisempi. 14

19 HKMÄENTIEN LÄHIVERKON KEHITTÄMINEN Toimenpide-ehdotukset TOIMENPIDE LUOK- K KUVUS KUST.- RVIO (alv 0%) VIKUTUKSET HENKILÖUTOLIIKENTEESEEN VIKUTUKSET JOUKKOLIIKENTEESEEN VIKUTUKSET JK/PP-LIIKENTEESEEN VSTUU- THO SUUNNITTELUTILNNE HUOMUTUKSI 3 Ulvilantien uusi linjaus ja Huopalahdentien / Lapinmäentien muuttaminen 3-haaraiseksi tai osin suuntaisliittymäksi. C Ulvilantien tulohaara katkaistaan (tai muutetaan suuntaisliittymäksi joiltain osin). Ulvilantie siirretään Canonin talon pohjoispuoliseen liittymään ja ostoskeskukselta tehdään uusi yhteys käännetylle Ulvilantielle Canonin talon tontin länsisivua pitkin. Ei arvioitu Lapinmäentien/Huopalahdentien liittymän sujuvuus paranee, kun yhden tulosuunnan vaihe ja vasemmalle kääntyviä valoohjausvaiheita poistuu. Heikentää Munkkivuoren uudistettavan ostoskeskuksen ajoyhteyksiä. Parantaa Huopalahden- ja Lapinmäentien bussiliikenteen sujuvuutta, kun Lapinmäentien liittymän toimivuus paranee. Parantaa Munkkivuoren puolen JK/PPyhteyksiä, jos tulosuunta katkaistaan autoliikenteeltä. Katujärjestelyt yhtenäistävät myös Huopalahdentien länsipuolen maankäyttöä. Järjestelyt eivät kuitenkaan sovi Munkkivuoren maankäyttösuunnitelmiin. 9.2 Vihdintien kiertoliittymän kehittäminen C Vihdintie Huopalahdentie suunnan erottaminen kiertoliittymän liikenteestä (alitus) Huopalahdentie Vihdintie suunnan erottaminen kiertoliittymän liikenteestä (vapaa oikea) Muiden kulkumuotojen järjestelyt (pikaratikka, JK/PP) 2,0 2,5 M Parantaa Vihdintien ja Vihdintie Huopalahdentie -suunnan sekä yleistä sujuvuutta Vihdintien kiertoliittymässä, tarjoaa paremman vaihtoehtoreitin Hakamäentie Lapinmäentie Huopalahdentie - liikenteelle, mikä siirtää liikennettä Lapinmäentieltä (mikäli Huopalahdentien sujuvuutta voidaan parantaa). Parantaa pintakerrokseen jäävän bussiliikenteen sujuvuutta liikennemäärien vähentyessä. Parantaa turvallisuutta ja sujuvuutta, kun ajoneuvoliikennettä siirtyy eri tasoon. Laadittu alustava yleissuunnitelma. Pasilanväylän jatkeen mahdollinen toteutuminen (suunnitelmissa oleva Hakamäentien ja Turunväylän välinen tunneli) vaikuttaa toimenpiteen tarpeellisuuteen. 16 Mannerheimintien / Korppaanmäentien valo-ohjauksen säätö C Maastohavaintojen mukaan keskustaan menevä suunta mahtuu tällä hetkellä jonottamaan suojatievaloissa, eikä jonon häntä yllä Vihdintien liittymään. Ei toimenpidetarvetta tässä vaiheessa. Seurattava tilanteen kehitystä. 17 Mäkelänkadun / Väinölänkadun / Kimmonkadun valoohjausperiaatteiden selvitys C Suojatiet ohjataan jo nykyisellään erillisinä ylityksinä, mikä vastaa toiminnallisuudeltaan suurin piirtein VROV-ohjausta. VROV-ohjaus ei tuo lisämahdollisuuksia Mäkelänkadun yhteenkytkennän ja valoohjauksen tehostamiseen välillä Koskelantie Tuusulanväylä. Ei toimenpidetarvetta tässä vaiheessa. Seurattava tilanteen kehitystä.. 7 Hakamäentien itäpään meluesteiden pyöräilijöille aiheuttamien näkemäongelmien korjaaminen Toteutettu Meluesteitä madalletaan loppu/alkupäistä tarvittavalta matkalta. Ei arvioitu Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus Tiehallinto, U-piiri / Toimenpide toteutettu. 8 Vihdintien / Kauppalantien liittymän suojatie itään, opastimien näkyvyyden korjaus Toteutettu Suojatien geometrian vuoksi opastin ei näy kunnolla ja voidaan tulkita väärin. asentaa lisäopasteen saarekkeelle. Ei arvioitu Liikenneturvallisuus Liikenneturvallisuus Toimenpide toteutettu. Toimenpideryhmän B toimenpiteiden kustannukset vaihtelevat kaupungin omana työnä tehtävistä valo-ohjaussäädöistä satoihin tuhansiin euroihin. B-ryhmän toimenpiteistä Veturitien kaistajärjestelyt voidaan nostaa esiin ensimmäisenä kohteena, kun lähitulevaisuuden jatkosuunnittelua ja toteutuspäätöksiä harkitaan. Myös Koskelantien valo-ohjaus on ajankohtainen, koska kaupunki suunnittelee Koskelantien suojatiejärjestelyjä. Bussiliikenteen kannalta merkittävät Hämeenlinnanväylän bussikaista keskustaan ja Hakamäentie Koskelantie - bussikaista olisivat vaikutuksiltaan tehokkaita. Molemmat vaativat kuitenkin tarkempaa suunnittelua ja ovat kustannuksiltaan suhteellisen kalliita. Hämeenlinnanväylällä bussiliikenteen sujuvuus on myös jo selvästi parantunut Hakamäentien parantamisen ansiosta. Hämeenlinnanväylän bussikaistan osalta harkittiin myös pikaparannusvaihtoehtoa, jossa nykyisistä henkilöautoliikenteen kaistoista toinen olisi otettu bussien käyttöön, koska Hakamäentien liittymän valo-ohjaus rajoittaa joka tapauksessa merkittävästi Hämeenlinnanväylän välityskykyä keskustaan suuntaan. Tarkasteluissa kuitenkin osoittautui, että toimenpide heikentäisi Hämeenlinnanväylän sujuvuutta Hakamäentien valoohjausta enemmän. Jalankulkuyhteyksien kannalta merkittävin B-ryhmän hanke olisi Kauppalantien ylikulkusillan portaikot Vihdintielle. Näiden suunnittelussa on kuitenkin kaupunkikuvallisia haasteita. Edellä esitettyjen toimenpiteiden lisäksi työn aikana harkittiin ideatasolla muitakin parantamismahdollisuuksia. Esimerkiksi Ratapihantiellä harkittiin alustavasti bussikaistojen rakentamista. Periaatteessa lisäkaistat mahtuisivat nykyiseen poikkileikkaukseen. Ratapihantien suhteellisen vähäisen bussiliikenteen, kaistojen mahdollisesti raitiovaunuliikenteelle aiheuttamien häiriöiden ja tärkeiden jalankulku- ja pyöräilyväylien kapenemisen vuoksi bussien valoetuudet katsottiin paremmaksi etuusvaihtoehdoksi. 15