Hämeen liitto. tiedottaa. Kuntien on mietittävä lompakkonsa paksuutta. Tässä numerossa:

Transkriptio

1 Hämeen liitto tiedottaa toukokuu 2012 Kuntien on mietittävä lompakkonsa paksuutta Riihimäellä järjestetyssä kuntapäivässä uskottiin Hämeen kasvuun. Tässä numerossa: Kuntien on mietittävä lompakkonsa paksuutta 1 Maakuntajohtajan katsaus 3 Lähiruoka ei tule kalliiksi 4 Ruokaa ja matkailua yhdistetään yrittäjien yhteisvoimin 5 Uusia näkökulmia palvelumuotoiluun 6 Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto yhteistyöhön Brysselissä 6 Maakuntavaltuuston jäseniä kyselypenkillä 7 Järvet on taas ihan vedessä! 8 Vesiä hoitamassa Äimäjärvellä 8 Häme satsaa nyt satumaisuuteen 9 Hämeessä houkuttelee hyvä elämänlaatu. Se on tutkittu juttu. 9 Maaseutumatkailussa hämäläinen hitaus on hyve 10 Häme Open Campus tahtoo ideat jakoon 11 Hämeen rahasto vauhdittaa maakunnan kehittymistä 11 Ulla Karvo uusi maakunta-asiamies vastaa 12 Kesäyliopisto keräsi opiskelijaennätyksensä 13 Ikälain sisältö arveluttaa vanhusneuvostoja 14 Hämeen liiton pyöräilijät mukana kilometrikisassa 14 Tasavallan presidentti myönsi uusia arvonimiä 15 Tuleva metsäinsinööri pani kartat päällekkäin 15 Uusia kasvoja Hämeen liitossa 16 Kuntaliiton toimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki- Lohiluoman mukaan raaka fakta on se, että harva kunta pärjäisi omillaan ilman valtion tukea. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, paljonko kunnan kuntavero olisi, jos siitä putsattaisiin pois valtionosuus ja tasaus, jolla pienennetään hyvin toimeentulevien ja heikommin toimeentulevien kuntien eroa verotuksessa. Mäki-Lohiluoma vieraili puhumassa huhtikuussa järjestetyssä kuntapäivässä Riihimäellä. Veroprosentit ääripäitä Hänen mukaansa kuntien välinen vaihtelu olisi todella iso. - Esimerkiksi Kauniaisten veroprosentti olisi 17,5, kun taas toisessa ääripäässä Ranuan olisi 70, Mäki-Lohiluoma sanoi. Hämeenlinnan kuntavero jäisi alle 30 prosentin. Hämeen ja Hämeenlinnan voikin sanoa olevan yksi kasvualueista, kuten myös kansanedustaja Johannes Koskinen (sd. )totesi samassa tilaisuudessa. >>

2 Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen ennakoikin Hämeenlinnan asukasluvun kasvavan noin 30 tuhannella asukkaalla seuraavan 25 vuoden aikana. Toimialoista eniten kasvavat terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut. Yli puolet rahoista soteen Mäki-Lohiluoma totesi, että kuntien yhdistämiskeskustelussa on vaakalaudalla monen muun asian lisäksi kuntien asema. Jos ratkaisuun ei päästä, heikkenee kuntasektorin asema palvelujen tarjoajana. Palvelujen roolista kunnassa taas kertoo se, että lähes 60 prosenttia kunnan rahoista kuluu yksinomaan sosiaali- ja terveyspalveluihin. - Minun mielestäni ei kannata siirtyä malleihin, jotka perustuvat markkinoihin ja yksityisiin palveluntarjoajiin, Mäki-Lohiluoma vetosi. - Myöskään minkään tehtävän siirtäminen valtiolle ei paranna kuntataloutta. Luultavampaa kehitys on toiseen suuntaan: valtio luopuu osasta tehtävistään ja ne valuvat kunnalle. Toisaalta Suomen kuntaliiton hallintoylilääkärin Päivi Koivuranta-Vaaran mukaan on syytä pohtia, onko sairaanhoitopiirejä tulevaisuudessa enää organisaatioina olemassa ja siirtyvätkö sairaanhoitopiirien sairaalat kunnille. Yksi muotti ei sovi kaikille Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma toivoo, ettei kuntia pantaisi yhteen muottiin. - Erilaisille alueille tarvitaan erilaisia ratkaisuja. On aivan eri asia miettiä kaupunkiseutujen kuin maaseutujen tilannetta. Helsingin alue on kokonaan oma lukunsa, Mäki-Lohiluoma eritteli. 2

3 Maakuntajohtajan katsaus Olen jo kesätunnelmissa Tuomi kukkii, lahna kutee ja alkukesän ensimmäisen tuoreen saunavihdan tuoksut on nautittu, on helluntai. Kyllä kelpaa! Jos rysään menee riittävästi lahnoja, kokeilemme tehdä lahnankielipateeta a la Pirjo Päivärinta kirjasta Ruokamaisemia Hämeestä! Sitä muuten tarjottiin Ruotsin kuningasparillekin heidän Häme-vierailullaan. Maakuntamme yksi suuri rikkaus on kesätapahtumat. Kesäelokuulla ei juuri vapaailtaa ole jos jokaista kutsua noudattaisi. Karsinta on vaikeaa. Mieli tekisi mennä jokaiseen! Kesäteatteritarjonnassa olemme maan kärkeä. Nautitaan! Muutama alkukesän tapahtuma jossa liitto on tänä vuonna mukana tavalla tai toisella ansaitsee tässä maininnan. Kesä alkoi Vanajavesikeskuksen suurtapahtumasta Valkeakoskella Senaatintorin maakuntajuhlaa vetää nyt Etelä- Pohjanmaa ja Kanta-Häme benchmarkkaa Lasimuseon suomalaista iltaa vietetään 8.6. Häme-päivää juhlitaan, uusitun konseptin mukaisesti, Iittalan Lasimäellä Siis ei päivää ettei tapahtumaa! Sama tahti jatkuu läpi kesän: Teatteria, musiikkiteatteria, konserttia, herkkujen yötä, lähiruokabileitä, souteluja, melontasafaria, onki- ja uistelukilpailuja, hölkkää, rallia, halonhakkuukisoja, nuotanvetoa, pyöräilyviestejä, järvisählyä, rautakankikävelyä, Linna Jazzia, rapumaakuntajulistusta, keskiaikamarkkinaa, hakkapeliittaa, pellavamarkkinaa, holjaa jne. Eläköön Hämeen kesä ja lukuisat kesätapahtumat! Sitten vähän työasiaakin Eläköön ELLI Etelä-Suomen kuuden maakunnan liittouma (ELLI) piti maakuntien puheenjohtajiston palaveria Lappeenrannassa hieman kysymysmerkkimäisissä tunnelmissa. Oma näkemykseni on, että ELLI:ä Etelä-Suomen yhteistä edunvalvontaa tarvitaan. Toimintatapoja on taas kerran kehitettävä ja yhteistyötä tiivistettävä! Oikein hoidettuna se sataisi jokaisen maakunnan laariin. Kärkinä ovat nyt väyläpolitiikka ja uusi rakennerahastokausi. Säätiö syntyy Vanajavesisäätiön säädekirja allekirjoitetaan 11.6.! Säätiö starttaa näillä näkymin ! Erinomainen perusta säätiölle on valettu parin viime vuoden aikana, Poikanen lähtee pesästä. Metsäenergia ja lähiruoka ovat maakuntamme seuraavat suuret jutut. Uskallan ennustaa, että vielä tämän vuoden aikana ne tuovat maakunnallemme paljon hyvää! Mikä jännittää? No se, kuinka maakuntavaltuusto onnistuu (11.6.) uuden maakuntajohtajan valinnassa ja kuinka vaihemaakuntakaavan valtuustokäsittely sujuu. Aurinkoista, tapahtumarikasta kesää kaikille toivottaen 3

4 Lähiruoka ei tule kalliiksi Kanta-Hämeen elintarvikeyrityksistä kolme neljäsosaa pyörii alle kymmenellä henkilöllä. Lähi- ja luomuruoan ostaja kuluttaa vastuullisesti, tukee paikallisuutta, huolehtii itsestään ja muista. Toisaalta lähiruoka on aina kalliimpaa kuin tavallinen ruoka. Kasvua Hämeessä -ohjelman teemapäällikkö Päivi Rönni vakuuttaa, että yleisesti mielletty ristiriita eettisyyden ja hinnan välillä ei kerta kaikkiaan pidä lähiruoan kohdalla paikkaansa. - Se on myös osittain itseään toteuttava harhaluulo. Kuntien täytyy rahapulassaan kilpailuttaa kaikki hankinnat ja hinta ratkaisee. Siksi pientuottajat uskovat, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia, eivätkä edes laita tarjouksia, Rönni uskoo. Kuitenkin suuri osa elintarviketuottajista on pientuottajia. Kanta-Hämeessä sijaitsee 107 elintarvikeyritystä, joista 80 on alle 10 henkilön yrityksiä. Toisin sanoen suosimalla pientuottajaa, edesauttaa usein myös oman alueen elinvoimaisuutta. Rönni muistuttaa, ettei kunnan tarvitse kilpailuttaa koko elintarvikehankintaa samalla kertaa, vaan sen voi pilkkoa osakokonaisuuksiksi. Kilpailutuksessa voi myös päättää, että siinä suositaan joitakin ominaisuuksia, kuten esimerkiksi kausituotteita tai elintarvikkeen tuoreutta. - Pienet tuottajat pystyvät myös joustamaan ja mukautumaan asiakkaan toiveisiin eri tavalla kuin globaali yritys, Rönni sanoo. Kouluruokaa läheltä Lähiruokaviestin lähettiläs Irma Ikäheimo ottaa esimerkiksi Kiuruveden, jossa vuonna 2009 neljännes kaupungin ruokapalveluiden raaka-aineostoista tehtiin lähialueelta. Kiuruveden kouluilla lähiruoan osuus elintarvikehankinnoista on yli puolet. Tarkemmin eriteltynä koulukeittiöissä kokatuista aineksista lähiruokaa oli 40 prosenttia ja luomua 17 prosenttia. Luomu- ja lähiruoka on ostohinnaltaan hieman tavallista kalliimpaa, mutta koululounaan hinnaksi tuli silti vain 0,80 euroa. Se on keskimääräistä koululounasta hieman kalliimpi, mutta toisaalta Kiuruveden päässä lisähinta nähdään satsauksena väestön terveyteen ja alueen tulevaisuuteen. - Ruoan edullisuus voi pitkällä tähtäimellä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että raaka-aine on turvallinen käyttää, joten se minimoi riskejä, Rönni lisää. Lähiruokapäivä järjestettiin huhtikuussa Jokioisissa. Ryhmätyöskentelyn lopuksi Hämeen kuntajohtajille luovutettiin lähiruokateesit ja nautittiin lähiruokalounas. Lähiruokateesit Päättäjiltä tarvitaan tahtoa ja sitoutumista lähiruokaan Julkinen sektori on kaupan jälkeen suurin elintarvikkeiden ostaja. Ei ole viisasta ohjata rahavirtoja oman maakunnan ulkopuolelle. Kilpailutuksen tulee olla pitkäjänteistä ja kestävää. 4

5 Ruokaa ja matkailua yhdistetään yrittäjien yhteisvoimin - Kanta-Hämeen maaseudun elintarvike-, ravintola- ja matkailuyrittäjät verkostoituivat Kanta-Hämeen maaseudun elintarvike-, ravintola- ja maaseutumatkailuyrittäjät yhdistivät voimansa ja perustivat ruokamatkaverkoston. Tämän vuoden pilottina käynnistyneeseen verkostoon lähti mukaan 23 yritystä. Ruokamatkaverkoston avulla tuodaan paikallisia hämäläisiä tuotteita ja niitä käyttäviä yrityksiä esille. Hämeessä ollaan kerrankin edellä tässä asiassa. Juuri julkaistu Ruokamatka Hämeeseen esite tuo nämä upeat hämäläiset tuotteet ja niiden valmistajat esiin ja matkailijoiden tietoisuuteen. Paikallinen ruoka ja aidot maut kiinnostavat kuluttajia. Yhä useammat matkailijat valitsevat matkakohteensa alueen hyvän ruoka- ja juomatarjonnan mukaan. Ruokamatkailu on noussut yhdeksi kiinnostavimmista matkailun trendeistä. Hämäläisten elintarvike- ja maaseutumatkailuyrittäjien sekä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ruokatiedon edustajista koostunut ryhmä on yrittäjien aloitteesta yhteistyössä pohtinut, miten Kanta-Hämeessä voitaisiin lisätä paikallisten lähiruokayritysten tunnettuutta, tuoda lisää asiakkaita yrityksiin ja maakuntaan sekä lisätä alueen lähiruokaketjun verkostoitumista ja yhteistyötä. Pohdinnan tuloksena päätettiin lähteä kehittämään Ruokamatka Hämeessä -konseptia. Ruokamatka Hämeessä -konseptin tavoitteena on houkutella asiakkaita Hämeen alueen yrityksiin, lisätä olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden myyntiä, kehittää uusia matkailijoita houkuttelevia tuotteita ja palveluita, lisätä yritysten osaamista sekä vahvistaa hämäläistä ruokakulttuuria ja sen tunnettuutta. Verkoston kokoamisessa on auttanut Hämeen ammattikorkeakoulun Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma hanke. Se on toiminut pilotin koordinaattorina ja auttanut mm. yritysryhmän kokoamisessa ja tapaamisten järjestämisessä. Ruokatieto Yhdistys ry on toiminut pilotin hallinnoijana ja vastannut Ruokamatka Hämeeseen esitteen käytännön toteutuksesta. Pilotin rahoituksessa ovat mukana Ruokatieto Yhdistyksen lisäksi Hämeen liitto ja verkoston yrittäjät. Lehdistötilaisuudessa Aulangon kievarissa maakuntajohtaja Juhani Honka toi avauspuheenvuorossaan esille, että Hämettä on käytetty monissa yhteyksissä hyvänä esimerkkinä lähiruokatoimijoiden onnistuneesta yhteistyöstä. Honka oli ylpeä siitä, että meillä on täällä tehty konkreettista yhteistyötä, josta tuloksena on mm. tämän verkoston muodostuminen. Paikalla olleet yrittäjät kertoivat omia ajatuksiaan yhteistyöstä. Pirkko Kämäri Kankaisten tilalta toi esille mm. sen, kuinka tärkeää on tuntea alueen toimijoita. Se on asiakaspalvelua, että osaa kertoa heille, mitä maakunnassa tuotetaan. Yrittäjillä on hyvä yhteishenki, yhdessä olemme ylivoimaisia ja sillä saadaan draivia maakuntaan. Leena Haavisto Hauhon Ilorannasta lisäsi, että tuottajatarinat on tärkeä kertoa asiakkaille, asiakkaat haluavat paikallista ruokaa, sen on yksi syy, miksi he haluavat meille tulla. Sanna Lento HAMK Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hanke 5

6 Hämeen liitto ja Uudenmaan liitto yhteistyöhön Brysselissä Uusia näkökulmia palvelumuotoiluun Muotoilu yhdistetään yleensä esimerkiksi huonekaluihin tai astioihin, mutta mitä se tarkoittaa yhdistettynä palveluun? Tätä lähti selvittämään Palvelumuotoilun taajuuksilla -tilaisuus, joka oli suunnattu naisyrittäjille ja sihteereille Hämeenlinnan talousalueelta. Raatihuoneen putkaan oli kutsuttu puhumaan Suomen muotoilusäätiöstä koordinaattori Marjo Luhtanen ja Pirkka Haimi, iam design -yrityksen perustajat Mikko Murtonen ja Ismo Lappalainen sekä Musta Designin project manager, muotoilija Elina Järvinen. Tilaisuuden järjestivät Hämeen liitto ja Suomen muotoilusäätiö. Ajatuksia palvelumuotoilusta Palvelumuotoilu on nykypäivää ja se sopii kaikenlaisille yrityksille. Palvelumuotoilu tarkoittaa palveluiden innovoimista, kehittämistä ja suunnittelua muotoilun menetelmin. Palvelumuotoilu tähtää siihen, että kaikki asiointi asiakkaan ja yrityksen välillä on miellyttävää. Mielikuviin vaikuttavat monet muutkin asiat kuin vain pelkkä myytävä tuote. Esimerkkejä palvelumuotoilun kekseliäisyydestä saat googlettamalla esimerkiksi sanat ideavankkuri (iam design) tai inspirations tour (Musta Desing). Hämeen liitto on maaliskuusta 2012 alkaen järjestänyt maakunnan edunvalvonnan Brysselissä yhteistyössä Helsinki EU-toimiston kanssa. Yhteistyösopimus on solmittu Uudenmaan liiton kanssa, joka on yksi toimiston ylläpitäjistä. EU-toimisto palvelee Hämeen liittoa ja muita kantahämäläisiä toimijoita tiedottamalla EU-asioista, avustamalla kumppanuuksien ja verkostojen rakentamisessa sekä opastamalla rahoituslähteiden äärelle. Koko laajan metropolialueen edunvalvonta on yksi toimiston keskeisimpiä tehtäviä. Helsinki EU-toimistossa työskentelevät toimiston päällikkö Rogaciano Cavadas Kaipainen sekä EU-suunnittelija Anu Heinonen ovat innolla myös kantahämäläisten palveluksessa. Toimisto sijaitsee Brysselissä aivan EU:n hallintokortteleiden kupeessa, osoitteessa Rue Belliard Lisää tietoja on toimiston kotisivuilla osoitteessa Sivuilla voi myös rekisteröityä toimiston tietopalveluun, joka on avoin kaikille Kanta-Hämeen kansainvälisistä ja EU-asioista kiinnostuneille toimijoille. Lisätietoja kehittämisjohtaja Matti Lipsanen,

7 Maakuntavaltuuston jäseniä kyselypenkillä Maakuntavaltuuston jäsenet istutettiin kyselypenkkiin. Vastaajina ovat pitkän linjan valtuutettu Pauli Myllyoja ja ensimmäistä kauttaan mukana oleva Marja Peltomäki 1. Miten olet kokenut työskentelyn maakuntavaltuuston jäsenenä? 2. Miltä näyttää Kanta-Hämeen tulevaisuus? 3. Miten haluaisit kehittää valtuustotyöskentelyä? 4. Millaisen arvosanan annat Hämeen liitolle ja millaisia kehittämisehdotuksia sinulla on liiton tulevaisuutta ajatellen? Pauli Myllyoja 1. Valtuusto tekee tärkeää ja arvokasta työtä. Ryhmän jäsenenä saa asioita hyvin esille. 2. Ensimmäistä kertaa joudun sanomaan, että nostan kädet pystyyn. Olen ollut vuosikymmeniä mukana vaikuttamassa ja seurannut läheltä asioita, ja nyt on sellainen tilanne, ettei voi yhtään sanoa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Paljon asioita on esillä, mutta niiden eteenpäin viemisestä on vaikea sanoa mitään. Sekin on ihmeellistä, että nyt rahat ovat loppu joka paikasta, vaikka tähän asti on kehitetty ja kaikki on pystytty hoitamaan. Nyt ajetaan alas peruspalveluita. Poliittiset intohimot ohjaavat tekemistä ja aiheuttavat sekasotkua. Kanta-Häme on tässä samassa veneessä muiden kanssa. Ei hyvältä näytä. 3. Ei mitään erityistä kehitysehdotusta. Hyvin on toiminut. Meillä on ollut kohtalaisen hyvä maakuntajohtaja, asioita on viety järkevään suuntaan. Markkinavoimia vastaan ja maanläheisesti. 4. Antaisin Hämeen liiton toiminnalle aika hyvän arvosanan. Virkamiehet ovat tehneet hyvää työtä. Marja Peltomäki 1. Olen maakuntavalutettuna ensimmäistä kautta. Maakuntavaltuuston yhteistyö on ollut hyvää sekä valtuutettujen että virkamiesten välillä. Erityisen mielekkäänä olen kokenut oman maakuntavaltuustoryhmäni (kesk.) aktiivisuuden ja yhteisen tahtotilan päätöksenteossa. 2. Kanta-Hämeellä menee nyt hyvin useilla mittareilla mitattuna. Sijaintimme on ihanteellinen, kun hyödynnämme pääkaupunkiseutua ja Helsinki Tampe- re-kasvukäytävää. Hämeen ainutlaatuiset luontoarvot, erilaiset elinympäristöt ja kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutus tekevät maakunnasta houkuttelevan ja muuttovoittoisen. Meillä ovat kaikki kehittymisen edellytykset kunnossa, kunhan osaamme käyttää niitä oikein ja innovatiivisesti. Hämeen liiton osalta eletään mielenkiintoisia aikoja. Todennäköisesti muutoksia on tulossa. Kuntarakenneuudistuksen lisäksi horisontissa häämöttää maakuntauudistus, jota valmistelemaan on jo nimetty työryhmä. Kuntaliitosten myötä kolmen seutukunnan Hämeen maakunta on vaarassa pirstaloitua. Maakunta- ja aluehallinnon uudistaminen ja mahdolliset aluejakojen muutokset riippuvat peruskuntien tulevasta lukumäärästä sekä aluetasolle annettavista kuntien ja valtion tehtävistä. Viime kädessä kehitystä määrää asukkaiden tahto. 3. Maakuntavaltuuston kokouksia on kaksi kertaa vuodessa, se ei ole paljon. Ajankohtaisten asioiden seuraaminen vaatii omaa aktiivisuutta ja toimivia viestintäsuhteita liiton, maakuntahallituksen ja valtuutettujen välillä. Maakuntavaltuuston työskentelyssä mielestäni kehitettävää on vielä maakunnan yhteisen kokonaisuuden hahmottamisessa. Maakunnan kolminapaisuus värittää ajoittain työskentelyä. Lisäksi haasteena on maakuntaliiton toiminnan suunnittelu ja erityisesti konkreettisten mittareiden laatiminen. Varsinkin pitkälle tulevaisuuteen suuntaavissa hankkeissa mittarit jäävät usein hajanaisiksi. 4. Käsitykseni mukaan Hämeen liitto on onnistunut tämän valtuustokauden tehtävissään varsin hyvin. Hämeen liitto on strategiassaan poiminut mielestäni onnistuneesti niitä kehittämiskohteita, jotka ovat maakunnallamme ominaisia kuten väylähankkeet, elinkeinot ja asuminen. Olen puheenvuoroissani tuonut esille väylähankkeiden tärkeyden maakunnallemme. Hämeessä pendelöidään paljon, mutta samaan aikaan julkinen liikenne kuihtuu. Tämän haasteen eteen toivon liiton tekevän työtä. Edunvalvontaa tarvitaan edelleen myös koulutuskysymyksissä. Teksti Jenni Mankonen 7

8 Järvet on taas ihan vedessä! Mahtavaa, kun jäät lähti ja kaikki järvet on taas ihan vedessä! Kevättalvella mä tein töitä pyrstö savessa, kun käytiin lasten kanssa Veden matkassa -työpajoissa ja sain olla mukana kaikissa rantojen tutkimisissa. Mutta nyt kun on aallot taas vapaina, mä olen päässyt omaan elementtiini, koululaisristeilyille ja vaikka mihin. Me käytiin justiinsa vesien säännöstelyaiheisella koko päivän risteilyllä. Lehdissä ilmotettiin. Ensimmäinen ilmoittautuminen tuli puoli seittemältä aamulla samana päivänä kuin lehti ilmestyi, ja yhdeksältä risteily oli jo loppunmyyty. Tai eihän sitä edes myyty, kun kaikki pääsi ilmaiseks mukaan. Mentiin bussilla Lempäälään, kateltiin siellä sitä paikkaa, missä Vanajaveden korkeutta säännöstellään ja sitte tultiin vesibussilla takaisin Hämeenlinnaan. Ihmiset tykkäs kauheesti ja olivat kiinnostuneita. Aika montaa ihmetyttää, miks veden pinta on joskus niin matalalla ja joskus niin korkealla, ja harva osaa kuvitella, mimmoista ois, jos ei säännösteltäis. Sillon ku monneja oli vielä Vanajavedessä, ei vesiä säännöstelty. Vanajan pintakin oli melkein kolme metriä nykyistä korkeammalla. Ensin perattiin Kuokkalankoski siellä Lempäälässä ja 1860-lukujen vaihteessa. Veden pinta laski pari metriä. Sitten hävis monnit, viimeinen monni on vuodelta En mä tiedä, johtuks meidän monnien häviäminen siitä vai ei, mutta kyllä meidän rantamaisemat kauheesti muuttu. Sen jälkeenki oli usein tulvia, ihan vaivaks asti. Puoli Hämeenlinnaa oli keväisin veden alla, ja iso osa Hattulan pelloista. Mä löysin vuoden 1899 Hämäläinen-lehden netistä. Sen heinäkuun 5. päivän numerossa sanotaan, että Tulwawesi Hämeenlinnassa on wiime keskiviikosta laskenut 9 sentimetriä ja seisoo nyt 246 sentim. yli keskikorkeuden. Siis vesi oli kaksi ja puoli metriä tavallista korkeammalla vielä heinäkuussa! No, siitä meni sitte vielä yli 60 vuotta ennen kuin säännöstely alko vuonna Ja nyt veden pinta vaihtelee keskiarvosta enää alle metrin puoleen ja toiseen. Ihan erilaista siis. No, nyt mä unohduin muistelemaan vanhoja enkä muista kertoa kaikkia uutuusasioita. Mut käykää meidän nettisivuilla Siellä kerrotaan meidän hienosta juhlakirjasta (kandee lukea, multa saat oman kirjan kun laitat meiliä!), kaikista uusista kunnostuksista (mm. fosforisieppareita tulossa!) ja kaikista riennoista (mm. päätapahtuma Valkeakoskella 25.5.), Vanajavesisäätiön säädekirjan hienosta allekirjoituksesta jne... Ja ens kerralla mä kerron Vanajaveden pelastusohjelmasta, se on ny tekeillä! Voikaa hyvin ja nauttikaa kesästä! Teitin, Onni-Monni Vesiä hoitamassa Äimäjärvellä Kalvolan Äimäjärveä kohtasi happikato vuonna 2003, jolloin laajan kalakuoleman johdosta myös hoitokalastuksesta luovuttiin lähes vuosikymmeneksi. Kalaston rakenne muuttui kuitenkin pikkuhiljaa niin, että pientä ahventa, kiiskeä ja särkikaloja alkoi olla riesaksi asti. Tästä johtuen laajamittainen keväinen rysäpyynti nähtiin taas hyödylliseksi vesienhoitotoimeksi. Kuusi valtavaa hoitorysää kaivettiin varastosta ja levitettiin tarkastamista varten viimeisille jäille huhtikuussa. Kalusto oli yllättävän hienossa kunnossa, kiitos huolellisen pesun ja varastoinnin. Jäiden lähtöä veikkailtiin ja kokeneet osakaskunnan jermut tiesivät jäiden lähtevän vapun aattona... jäät lähtivät edellisenä päivänä! Koska saalismäärät ovat parhaat heti avovesikauden alussa, vietimme vapun rysiä laskiessa. Siinä olikin mielenkiintoinen projekti, koska pyydysten mitat olivat hiukan totuttua suuremmat, pelkkä rysän aita on 50 m pitkä. Ensimmäinen koku oli vappuviikon perjantai ja neljän päivän pyynnin jälkeen oli ensimmäisessä rysässä heti 2500 kg kalaa, pientä särkeä ja lahnanlappua, pikkuahventa ja kiiskeä sekä muutamia suutareita. Joukossa oli myös muutama yli puolen kilon ahven ja potria kuhia, jotka kaikki vapautettiin järveen. Talkooapuna meillä oli HAMKin kestävän kehityksen opiskelijajoukko Forssasta. Kalat lastattiin 50 kg:n lihalaatikoihin, jotka saaliin hyödyntävä minkkitarhuri oli toimittanut paikalle. Opiskelijat tutustuivat myös Tiiruenojan uuteen laskeutusaltaaseen vesitöasiantuntijamme Suvi Mäkelän johdolla. Uskon, että yhteistyö oppilaitoksen kanssa oli antoisa puolin ja toisin, opiskelijat saivat käytännön kokemuksia ja me parikymmentä ahkeraa käsiparia päiväksi käyttöömme. Hoitokalastus ja paikallisten talkoolaisten päivät venyvät vielä toukokuun 25. päivään eli kuhan rauhoitusaikaan asti. Uskon, että tällöin on järvestä nostettu jo kymmeniä tuhansia kiloja ns. roskakalaa. Kun vapamies toivottaa kalakaverille kireitä siimoja, niin mitähän pyydysmiehelle voisi sanoa? Täysiä silmiä? :) 8

9 Häme satsaa nyt satumaisuuteen Tärkeää on luoda tarinoita, jotka kulkevat ihmiseltä ihmiselle. Olipa kerran, ihan tässä lähellä, satumainen paikka täynnä linnoja, kartanoita, kuninkaallista hemmottelua, vehreitä maisemia ja yltäkylläisesti hauskaa tekemistä Place Marketingin toimitusjohtaja Jonne Saivosalmi tahtoo, että tulevaisuudessa kuulijalle tulisi aloituksesta mieleen nimenomaan Häme. Satumainen Häme -kesäkampanja jalostaa aiempaa Viiden tähden Häme -ajatusta. Häme markkinoi -seminaarissa puhunut Saivosalmi kuvaili Hämeen mainontaa persoonalliseksi, erottuvaksi ja elämykselliseksi. Travelneerin Jaakko Löppönen huomautti, että ulkopuolisen silmään Häme saattaa näyttäytyä erilaisena. Kuvat ja sisältö vastamaan toisiaan Harva lähtee paikan päälle katsomaan, millainen on Häme, joten monentyyppinen näkyvyys verkossa nousee arvoonsa. - Hämeestä löytyy paljon tietoa, nimenomaan faktaa. Mutta missä ovat esimerkiksi hämeenlinnalaisten tarinat kotipaikastaan, Löppönen kyseli. Hän myös kehotti miettimään, löytyykö netistä Hämeeseen liittyen juuri palveluja vai pikemminkin kontaktipisteitä. Lisäksi visuaalisuuden ja sisällön tulisi kertoa samaa tarinaa: jos Hämeen sivuilla luvataan viihtymistä, nautintoa ja elämyksiä, eivät internetsivutkaan saisi olla liian viralliset. Häme markkinoi -seminaarin alusti Hämeen liiton kehittämisjohtaja Matti Lipsanen. Teksti Veera Vierumäki Hämeessä houkuttelee hyvä elämänlaatu. Se on tutkittu juttu. Kanta-Hämeen alueen vetovoimaisuutta tutkittiin viimeksi viime vuoden joulukuussa pääkaupunkilaisten silmin. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa siitä, miten vetovoimaisina he pitävät alueemme tarjoamia asumisen ja matkailun mahdollisuuksia. Tulokset suorastaan mairittelee: vastaajista 42 prosenttia voisi harkita aluetta asuinpaikkana ja 87 prosenttia matkailukohteena. Juhuu hihkaisee Häme-markkinoija, olemme onnistuneet ja ennen kaikkea olemme malttaneet markkinoida määrätietoisesti ja johdonmukaisesti. Tutkimukseen osallistuneiden mielestä houkuttelevinta Kanta-Hämeessä on vihreä luonto ja hyvä elämänlaatu. Keskeistä on lisäksi luonnonläheisyys. Tuloksista voi myös helposti tehdä seuraavan johtopäätöksen: Hämeessä unelmista voi tehdä totta! Musiikkia markkinoijan korville unelmia kun on mitä mainioin ruokkia markkinoinnin keinon. Jatkammehan siis myös tulevaisuudessa yhteistä Häme-markkinointia. Tehdään yhdessä unelmista totta! Kesäterveisin Kati Tiitola, projektipäällikkö Häme-markkinointi 9

10 Maaseutumatkailussa hämäläinen hitaus on hyve Valtakunnallisen maaseutumatkailuseminaarin teemoja olivat slow life, kulttuuri ja rento elämä. Yhä useampi tahtoo lomallaan päästä leppoistamaan. Suorituskeskeisissä länsimaissa leviää slow life - eli leppoistamisaate, joka tarkoittaa mahdollisuutta hidastaa ja yksinkertaistaa elämäntyyliä ja siten nauttia elämästä enemmän. Usein ihmiset tahtovat lähteä rentoutumaan maaseudulle luonnon läheisyyteen. Mirja Metsäkellijä Nylanderin Metsämatkat-yritys ammentaa terveyttä metsästä. Metsäkellijä Nylander puhuu metsäs- tä kumpuavasta leppoisasta toimintatarmosta. - Se kumpuaa ilon, myönteisyyden, hulluttelun ja innostumisen ilmapiristä, hän luettelee. Hiljainen tila melun keskellä Valtakunnallisessa maaseutumatkailuseminaarissa Aulangolla kertoivat hidastamisen kulttuurista myös lappeenrantalainen konsultti Jaana Utti, tietokirjailija ja pappi Jaakko Heinimäki sekä Studio Antti E:n perustaja Antti Evävaara. Antti E on tehnyt hiljaisuudesta tuotteen tilana, muotona ja tapana elää. Yksi esimerkki on silence-tuoteperheen tuoli, joka eristää ääntä. Tuolissa voi työskennellä, rauhoittua, puhua matkapuhelimeen tai vaikka kuunnella musiikkia. Harvalla on varaa hiljaisuuteen Jaakko Heinimäki painotti, että yhteiskunnassamme hiljaisuus, hitaus, hyödyttömyys ja huolettomuus ovat ylellisyyttä, johon harvalla on varaa. - Meillä on enemmän aikaa säästävää teknologiaa kuin ihmisillä koskaan ennen. Silti meillä kovempi kiire kuin koskaan ennen, Heinimäki vertaili. Hän kiteytti asiansa toteamalla, että elämän parhaista asioista on paljon iloa mutta ei välttämättä mitään hyötyä. Niistä asioista tulisi ihmisen antaa itselleen lupa nauttia, edes lomalla. Teksti Veera Vierumäki 10

11 Häme Open Campus tahtoo ideat jakoon HOC eli Häme Open Campus on yhteistyöareena, jonka ovet ovat avoimet kaikille. Tavoitteena on uudistumiskykyinen ja elinvoimainen osaavien ihmisten avoin verkosto. Oleellista on uudenlainen toimintatapa ja asenne yhteiseen tekemiseen. Häme Open Campus on myös HOC.FI-verkko- ja innovaatioympäristö sekä virtuaalinen kohtauspaikka. Sanat kuulostavat hyvältä, mutta harmillisen usein niiden merkitys jää hieman hämäräksi. Mikä HOC siis ihan oikeasti on, Häme Open Campun -verkoston projektipäällikkö ja aktivaattori Anne Horila? - HOCin on tarkoitus yhdistää tarve ja osaaminen, Horila sanoo. - Haluamme myös, että ihmiset eivät kukin tee yksin omaa juttuaan toistensa tekemisistä tietämättä. Ennen oli varmasti enemmän sellainen mentaliteetti, että jos keksin jotain, en paljasta sitä muille, ettei kukaan varasta minun ideaani. Tarvitsemme kuitenkin enemmän jakamisen kulttuuria, jotta Häme kehittyy elinvoimaisena alueena, Häme Open Campus verkoston projektipäällikkö ja aktivaattori Anne Horila miettii. HOC kerää ja kanavoi koulutustarjontaa ja kokoaa yhteen yrityksiä, järjestöjä ja yksityisiä ihmisiä. Verkkoympäristössä voi etsiä osaajia ja tietoa sekä käyttää sitä työskentelytilana. Tällä hetkellä HOCiin on rekisteröitynyt noin 300 toimijaa. Hyvä esimerkki HOCin toiminnasta on yhteistyö Konseptorin kanssa. Kun yritys huomaa, että nyt tarvittaisiin uusia ideoita tai ratkaisuja, laittaa se verkot vesille Konseptorin kautta. Silloin esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelija voi huomata, että haluaisi osallistua tarjolla olevaan projektiin ja laittaa hakemuksen HOCin kautta eteenpäin. Opiskelijat saavat projektityöskentelystä opintopisteitä ja käytännön kokemusta, yritys puolestaan saa tuoreita näkökulmia sekä uusia ideoita. Huhtikuussa HOC-tiimi vieraili valtakunnallisessa ITK-konfrenssissa Aulangolla. HOC-kioskille sijoitettiin kellotaulu, jonka viisarit Horila ja projektisuunnittelija Reetta Sorjonen käänsivät aina osoittamaan seuraavaa kellonaikaa, jolloin heidät tapaisi ständiltä. - Muun aikaa kävelimme puhumassa ihmisten kanssa. HOC-tunikat herättivät huomiota ja monet tulivat kysymään, että mistäs te olette, Horila kertoo. Hämeen rahasto vauhdittaa maakunnan kehittymistä Suomen kulttuurirahaston alaisuudessa toimiva Hämeen rahasto oma maakuntarahastomme tukee vuosittain erittäin merkittävällä tavalla maakuntamme tiede- ja taidesektoreiden toimijoita ja samalla maakunnan kehittymistä. Hämeen rahaston tämänvuotisessa vuosijuhlassa (4.5.) jaettiin runsas euroa apurahoina ja palkintoina hämäläisille tieteen ja taiteen tekijöille. Jos vertaamme tätä summaa esimerkiksi ministeriön Kanta-Hämeelle myöntämään vuoden 2012 maakunnan vapaaseen kehittämisrahaan ( euroa), on Hämeen rahaston jakama summa huikea! Saimme tammi helmikuun haussa yhteensä 270 hakemusta, 30 viimevuotista enemmän. Hakemusten yhteenlaskettu rahamäärä oli 3,4 miljoonaa euroa, yli puoli miljoonaa enemmän kuin viime vuonna! Tieteen ja taiteen tekijät ovat tiedostaneet aina vain paremmin rahastomme ja ovat aktivoituneet hakemaan apurahoja. Tänä vuonna tukea sai 41 hanketta. Myönsimme nyt 11 kokovuotisen työskentelyn mahdollistavaa euron apurahaa. Tuimme yhteensä 12 väitöskirjatyötä ja myönsimme 4 kokovuotisen taiteellisen työskentelyn mahdollistavaa apurahaa. >> Maakuntajohtaja Juhani Honka ja yliasiamies Antti Arjava jakavat Hämeen rahaston 2012 palkintoa taidemaalari Seppo Tammiselle. 11

12 Hämeen rahaston vuosijuhla päättyi yhdessä laulettuun Hämäläisten lauluun. Jotta tieteen teko ja taiteellinen työ tuottaisivat tuloksia, työlle pitää olla hyvät edellytykset. Siksi Hämeen rahasto on vuosien varrella määrätietoisesti halunnut nostaa myönnettävien apurahojen rahasummia, jotta taloudelliset seikat eivät olisi työskentelyn tiellä esteinä. Tänä vuonna tuimme myös väitöskirjan jälkeistä tutkimustyötä kahdessakin eri hankkeessa. Päätös lähteä mukaan näihin post doc -tutkimuksiin oli tietoinen. Haluamme tarjota maakunnassa toimiville aktiivisille tutkijoille mahdollisuuden hyödyntää väitöskirjatyön tuomaa tutkimuskokemusta. Vaikka apurahatoiminta on ollut tärkein Suomen Kulttuurirahaston toimintamuoto, rahasto on aina pyrkinyt vaikuttamaan ajankohtaisiin kysymyksiin myös oma-aloitteisesti. Moni on kuullut Kirjatalkoista, joilla hankittiin noin miljoona uutta kirjaa kirjastoihin ja siitä, kuinka Kansallisoopperan 100-vuotisjuhlien kunniaksi Kulttuurirahasto kutsui noin seitsemäsluokkalaista valvojineen oopperaan. Muita huomionherättäjiä ovat olleet esimerkiksi tiedesirkus ja maakunnalliset soittimet. Omana kulttuurihankkeenaan Hämeen rahasto käynnisti syksyllä 2011 senioreiden musiikkihetket. Maakunnan kolmen musiikkioppilaitoksen kanssa toteutettu hanke antoi oppilaille mahdollisuuden esiintymiseen vanhusten hoitolaitoksissa. Samalla toimme pienen musiikkituulahduksen senioreille. Suomen Kulttuurirahastossa ja sen maakuntarahastoissa apurahoista päättävät elimet toimivat kaikki talkoo-periaatteella. Heille ei makseta erillistä korvausta asiantuntemuksesta tai kokoustyöstä. Päätöksenteossa on myös erittäin tarkat esteellisyyssäännöt. Tätä pidän tärkeänä ja tarkasti vaalittavana asiana. Hoitokunnan puheenjohtajana haluan esittää kiitokseni kaikille hoitokunnan jäsenille pyyteettömästä paneutumisesta kulttuurityöhön, jolla rikastutetaan Hämeen maakuntaa. Juhani Honka maakuntajohtaja Hämeen rahaston hoitokunnan puheenjohtaja Ulla Karvo uusi maakunta-asiamies vastaa 1. Mitä maakunta-asiamiehen tehtäviin kuuluu? Maakunta-asiamiehen tehtävänä on ajaa maakuntien asiaa ja olla maakuntien liittojen yhdyshenkilönä Kuntaliittoon. Maakunta-asiamies vastaa liitoilta tuleviin kysymyksiin tai ohjaa ne Kuntaliiton eri yksiköille. Maakunta-asiamiehen tehtävänä on huo- lehtia maakuntajohtajien kuukausittaisista kokouksista. Lisäksi maakunta-asiamies järjestää liittojen puheenjohtajien kokoukset. Kansainvälisellä puolella maakuntaasiamies tarjoaa asiantuntija-apua erilaisten EU:n järjestöjen (mm. AER ja CPMR) suomalaisille edustajille ja seuraa muutenkin eri järjestöjen toimintaa. 2. Mitä olet tehnyt aiemmin? Ennen Kuntaliittoon tuloani toimin Lapin liiton hallintojohtajana vuosina Olin virkavapaalla tästä tehtävästä välisen ajan kansanedustajan tehtävän hoitamisen vuoksi. Olen toiminut aiemmin Lapin yliopistossa tutkijana yli kymmenen vuotta. 3. Miltä uusi tehtävä tuntuu? Uusi tehtävä Kuntaliitossa on ollut mielenkiintoinen. Aiempi työura tukee hyvin nykyistä tehtävän hoitoa. Meneillään oleva kuntauudistus ja uuden rakennerahastokauden valmistelu ovat pitäneet kiireisenä. 4. Millaisena näet Suomen maakuntien tulevaisuuden? Maakuntien tulevaisuuteen vaikuttaa meneillään oleva kuntauudistus. Vaikka uudistuksella saataisiin aikaan vahvempia peruskuntia, on tarvetta kuitenkin järjestää erilaisia yhteisiä asioita yli kuntarajojen. Tähän tehtävään tarvitaan maakuntien liittoja myös jatkossa. Liitot ovat osoittautuneet hyviksi ja joustaviksi toimijoiksi ja niistä löytyy paljon asiantuntemusta, jota ei kannata heittää hukkaan uudistusten lomassa. 5. Mitä haluat sanoa Kanta-Hämeestä ja Hämeen liitosta postisi alkumetreillä? Kanta-Häme on viehättävää seutua ja sen sijainti edesauttaa alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä. Maakunta-asiamiehen tehtävässä tulen kiertämään kaikki maakuntien liitot. Hämeen liitossa en ole vielä vieraillut, mutta tulossa ollaan. Teksti Jenni Mankonen 12

13 Kesäyliopisto keräsi opiskelijaennätyksensä Viime vuosi oli Hämeen kesäyliopiston 40. lukuvuosi. Kesäyliopistossa opiskeli yli 4700 opiskelijaa, mikä oli 500 opiskelijaa edellisvuotta enemmän. Määrä on myös kaikkien aikojen opiskelijaennätys! Erityisen merkittäväksi Hämeen kesäyliopiston rehtori Mika Nirvi nostaa hallintotieteiden kandidaatiksi opiskelevien määrän. Heitä oli eri oikeustieteen opinnoissa yhteensä 200 opiskelijaa. HTK-opintojen osuus kaikista opiskelijatunneista oli lähes puolet. Lisäksi HTKopiskelijoiden määrä kasvoi 10 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. HTK-opintoväylä vei viime vuonna 12 kantahämäläistä opiskelijaa Itä-Suomeen. He nimittäin pääsivät erillisvalinnassa Itä- Suomen yliopistoon tutkinto-opiskelijoiksi. Hämeen kesäyliopisto tulee jatkossa esittämään tutkintotavoitteista opintoväyläyhteistyötä myös muille yliopistoille. Väylien merkitys korostuu Kanta-Hämeessä, jossa ei ole omaa yliopistoa. Nirvi näkee julkisuudessa olleen, opetusministerinkin kannattaman ehdotuksen yliopistojen kolmannesta lukukaudesta mahdollisuutena yliopistojen ja kesäyliopistojen välisessä yhteistyössä. Asian eteneminen edellyttää kuitenkin nykyisen yliopistolain sekä kesäyliopistojen toimintaa säätelevän vapaan sivistystyön lain synkronointia. Kesäyliopisto tarjoaa pian myös avointa ammattikorkeakoulutusta Hämeen kesäyliopisto laajentaa toimintaansa ammattikorkeakoulupuolelle. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen kesäyliopiston uusi yhteistyökokeilu tarkoittaa sitä, että tänä vuonna myös ammattikorkeakouluopintoja voi suorittaa avoimina opintoina. Opintojakso toteutetaan aikuiskoulutuksena Hämeenlinnassa tai Riihimäellä. Kokeilulla on tarkoitus parantaa opintojen joustavuutta, jotta aikuisopiskelijoilla ja ammattikorkeakouluopiskelijoilla olisi mahdollisuus aina elämäntilanteensa mukaan päättää, mikä on sopivin aika opintojen suorittamiselle. Lisää yhteistyötä konkretisoituu syksyllä, kun Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen kesäyliopisto tarjoavat Hämeenlinnan lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville nuorille kokeiluhengessä avointa ammattikorkea- ja yliopistokoulutusta maksutta. Kokeilu jatkuu myös keväällä Kokeilussa ovat mukana myös Hämeenlinnan kaupungin lasten, nuorten ja elämän laadun tilaajayksikkö sekä opetusja koulutuspalvelut yksikkö. Kaksikasvoinen tietotekniikka muokkaa opetusvälineitä Liitutaulu on jo muinaismuisto, nyt opetusteknologiayritykset esittelevät interaktiivisia valkotauluja, tablet-tietokoneita ja sähköisiä oppimissisältöjä. Huhtikuussa Hämeen kesäyliopisto näkyi Aulangolla, jossa järjestettiin Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK) -konfrenssi. Sen teemana oli januksenkasvoinen tietotekniikka. Nimellä haluttiin kuvata teknologian monia mahdollisuuksia, lupauksia paremmasta huomisesta ja riskejä, jos sen käyttöä ei hallita. Konfrenssin aikana pohdittiin muun muassa sitä, tarvitaanko enää laajoja ja ihmisiä tasapäistäviä oppimismateriaaleja vai voiko oppilas tai opettaja hankkia tarpeen mukaan yksittäisiä oppimispalikoita samaan tapaan kuin moni jo lataa käyttöönsä yksittäisiä musiikkikappaleita koko albumin ostamisen sijasta. ITK:n näyttelyssä oli esillä johtavia opetusteknologiayrityksiä ja kustantajia niin Suomesta kuin myös maailmalta. Osallistujia kolmepäiväisessä konferenssissa oli Teksti Veera Vierumäki 13

14 Riitta Kuusisto Aimo Ryynänen Ikälain sisältö arveluttaa vanhusneuvostoja Riihimäellä vanhusneuvostojen seminaarissa askarrutti kysymys vanhusneuvostojen tulevaisuudesta. Vanhusneuvoston puheenjohtaja Kari-Veli Lehtonen muistutti, ettei neuvostolla ei ole lakisääteisiä tehtäviä, minkä vuoksi sen vaikutusmahdollisuudet koetaan pieniksi. Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Riitta Kuusisto kertoi, että ikälakiehdotukseen on kirjattu säädös myös vanhusneuvostojen roolista. - Sen mukaan vanhusneuvostot on otettava mukaan käsittelemään ikäihmisiä koskevia asioita, Kuusisto sanoi. Määrät eivät takaa laatua Suurimmat intohimot herätti Riitta Kuusiston puheenvuoro ikälaista. Lain pani alulle sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko toimiessaan peruspalveluministerinä. Lakiehdotus on kuitenkin kokenut suuria mullistuksia nykyisen peruspalveluministerin Maria Guzenina-Richardsonin aikana. Kuusisto painotti, ettei lakiin kirjattu määräys henkilöstömäärityksistä takaisi sinänsä mitään. Nyt lakiehdotukseen on kirjattu sanamuoto, jonka mukaan kunnalta on löydyttävä riittävät taloudelliset voimavarat palvelujen järjestämiseen. Aiemmin sanamuoto oli, että kunnalta on löydyttävä voimavaroja. Yhteisöasumisesta ratkaisu Riihimäen kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Riitta Uronen otti esille palveluasumisen tulevaisuuden. Hänen mielestään olisi kiinnostavaa selvittää ryhmä- ja Teksti Veera Vierumäki yhteisöasumisen mahdollisuuksia, sillä laitoksiin muutetaan usein joko yksinäisyyden tai turvattomuuden vuoksi. Muita puhujia tilaisuudessa olivat Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen, maakuntajohtaja Juhani Honka, Kunnallisoikeuden professori Aimo Ryynänen ja sekä Päijät-Hämeen yhteyspäällikkö Pekka Hopeakoski. Hämeen liiton pyöräilijät mukana kilometrikisassa Hämeen liiton ja Hämeen kesäyliopiston yhteinen joukkue on mukana leikkimielisessä Kilometrikisassa, jossa poljetaan koko joukkueen voimin välisenä aikana niin paljon kuin mahdollista. Pyöräilykilometreiksi hyväksytään kaikki kisan aikana työmatkalla, vapaa-aikana tai lomalla poljetut kilometrit. Meidän joukkueessamme on tällä hetkellä 11 pyöräilijää, kilometrejä on kertynyt mennessä 444 km. Bensaa olemme säästäneet autoilun vaihtuessa pyöräilyyn jo 32 litraa. Mukava on seurata myös miten paljon hiilidioksidipäästöt vähenevät pyöräilyn voimalla. Kilometrikisan tavoitteena on kannustaa mahdollisimman monia oman työ- tai muun yhteisön jäseniä osallistumaan kisaan yhteishengen ja kunnon kohottamiseksi. Mukaan kisaan voi ilmoittautua koko kisan ajan ja kilometrit voi kirjata myös takautuvasti. Palkintoja arvotaan kaikkien osallistujien kesken ja kisan loputtua palkitaan parhaat joukkueet. Mukana kisassa on kaiken kaikkiaan reilusti yli 1400 joukkuetta, joissa on yhteensä yli osallistujaa. Lisätietoa kisasta löytyy osoitteesta Anne Horila 14

15 Tasavallan presidentti myönsi uusia arvonimiä. Arvonimen saivat mm. seuraavat Hämeen liiton toiminnassa mukana olevat Maakuntahallituksen varapuheenjohtajalle, terveydenhuollon maisterille, erikoissairaanhoitaja Katriina Laaksoselle myönnettiin terveydenhuoltoneuvoksen arvonimi. Laaksonen on urallaan edennyt apuhoitajasta Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtajaksi. Hän on malliesimerkki tutkintotavoitteisen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen merkityksestä urakehitykselle. Hämeen kesäyliopiston rehtori Jari Tiaiselle myönnettiin opetusneuvoksen arvonimi. Tiainen on uransa aikana edennyt Hämeen kesäyliopiston vahtimestarista sen rehtoriksi. Hänen työnsä tuloksena kesäyliopistossa aloitettiin muun muassa tutkintotavoitteiset hallintotieteiden kandidaatin opinnot. Lisäksi maakuntaan tuli myös mm. seuraavat arvonimet Kunnanjohtaja Esko Tonteri, kunnallisneuvos Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Seppo Kankkunen, kunnallisneuvos Johtaja Esa Ellala, sosiaalineuvos Hämeen liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusalle myönnettiin yli-insinöörin arvonimi. Pusa on kehittänyt ja käyttänyt osaamistaan kolmen vuosikymmenen ajan Kanta-Hämeen maakunnan aluesuunnittelun ja kaavoituksen hyväksi. Myös Rakennus- LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE OY:n pätevyyslautakunta on myöntänyt kaavan laatijan pätevyyden Heikki Pusalle. Tällä hetkellä Pusa vastaa Hämeen liitossa maakuntakaavoituksesta. Tuleva metsäinsinööri pani kartat päällekkäin Liiton harjoittelija Ainokaisa Linna selvitti, asuuko tuulisilla alueilla uhanalaisia asukkaita. Tietämättömän silmään näyttää siltä, että karttaa peittävät vain erilaiset raidoitukset, värialueet tai muut kuosit. Ainokaisa Linnalle ne ovat kuitenkin esimerkiksi sudenkorentoja, viitasammakoita tai merikotkan pesä. Linna opiskelee Hamkin Evon yksikössä metsätalousinsinööriksi. Opintoihin kuuluu harjoittelujakso ja Linna löysi harjoittelupaikan Hämeen liitosta, jossa hän on avustanut vaihemaakuntakaavan työstämisessä. Merikotkan pesä muuttaa suunnitelmia Linna muuttaa esimerkiksi erilaisia luontoselvityksiä sellaiseen muotoon, että ne voi esittää kartalla. Kun uhanalaisten lajien kartta asetettiin vaihemaakuntakaavan kanssa päällekkäin, huomattiin joidenkin uhanalaisten lajien majailevan sellaisilla suoalueilla, joilla oli kaavailtu turvetuotannon aloittamista. - Sitten maakuntakaavaa ehdotettiin muutettavaksi, jottei niitä soita otettaisi käyttöön, Linna kertoo. Samalla tavalla vertaillaan esimerkiksi vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueita ja Natura-alueita, jotka ovat pääasiassa luonnonsuojelualueita, erämaa-alueita tai suojeluohjelmien kohteita. - Eräs alue, jolle ole merkitty merikotkan pesä, oli vaihemaakuntakaavassa merkitty tuulivoima-alueeksi. Eu:n lintudirektiivissä mainitaan merikotkien rauhoittaminen, joten tuulivoima-alue poistetaan, Linna sanoo. Luontokartoittajan homma kiinnostaa Linna viihtyy karttojen parissa, vaikka metsäänkin olisi välillä mukavaa päästä möyrimään. - Luontokartoittajan hommia voisi olla kiva jossain vaiheessa kokeilla, hän miettii. Muut Linnan vuosikurssilaiset suorittivat opintojen harjoittelujakson jo viime kesänä, mutta Linna oli silloin äitiyslomalla. Siksi harjoittelujakso jäi kevääseen. Harjoittelujakson jälkeen Linna valmistuu Hamkista, mutta avoimen yliopiston lisäopinnot ympäristöoikeudessa jatkuvat vielä. - Aion jäädä kotiin lapsen kanssa, keskittyä yliopisto-opintoihin sekä tulevien kesähäiden järjestämiseen, Linna listaa lähitulevaisuuden suunnitelmiaan. 15

16 Uusia kasvoja Hämeen liitossa Eija Väätäinen Uusi, tuleva maakuntahallituksen jäsenkö? Silvennoisen Esan pikkuprinsessa Taiteellinen näkemys: Vatsasta otettu kipsi teetätettiin Tiinan ystävien järjestämillä kutsuilla ja sitten Tiina maalasi sen. Aurinko tuli lapsen työnimestä Säde, ja vallitseva värihän taitaa olla hänen ristimänimensä mukaan: Lila. Kuvan on ottanut äiti Tiina. sijaistaa hallintojohtaja Kaisa Hemilää lokakuun loppuun asti. Eija on lainassa Uudenmaan liitosta, jossa hän työskentelee kehittämispäällikkönä. Uudenmaan liiton työssään Eija muun muassa veti kunta- ja hankepalveluryhmää sekä vastasi rahoituspäätösten valmistelusta. Nyt työhuoneen ikkunasta näkyy Hämeen linna seuraavan puolen vuoden ajan. - Toivon saavani uutta näkökulmaa tuttuun tehtäväkenttään. Samalla pääsen ehkä myös antamaan tänne jotain uutta, Eija kertoo. Aurinkoista kesää! JULKAISIJA Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puh. (03) fax (03) sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@hame.fi Osoitteenmuutokset: hameenliitto@hame.fi