Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Raahen Piehinki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Raahen Piehinki"

Transkriptio

1 Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Raahen Piehinki Jussila Aili ja Satomaa Maarit Bioenergian edelläkävijät -hanke Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa ProAgria Oulu

2 Esipuhe Hankkeen laatimien maisemaselvitysten tavoitteena tarkastella, miten maisemanhoitoa ja bioenergia-asiaa voitaisiin yhdistää niin, että ne tukisivat toisiaan. Se on selvää, että sekä nuorenmetsän että taimikonhoito kaunistavat maisemaa ja voivat tuottaa myös energiapuuta. Kauniita jokinäkymiä aukaistessa ja harvennettaessa syntyy risua, jonka voisi laittaa samassa kyydissä bioenergiaksi. Jatkohoitoa voisi suunnitella niin, ettei vesistömaisema umpeutuisi uudelleen. Tietyissä kohteissa hoitoon voi anoa myös rahoitusta esimerkiksi maatalouden erityisympäristötukimuodoista. Tukikelpoisia kohteita on tullut esille myös suunnittelun yhteydessä. Esimerkkien ja suunnitelman ohjetekstin avulla on helppo löytää niitä lisää. Metsänhoidossa kannattaa hyödyntää nuorenmetsän ja taimikonhoidon tukimuodot. Kaupanpäälle tuloksena voi olla hoidettua maisemaa, joka tuo myös työtä ja toimeentuloa monille. Jotta tuloksia syntyisi, tarvitaan myös yhteishenkeä. Raahen eteläpuolen kylien Piehingin ja Haapajoki-Arkkukarin alueella vilkasliikenteinen valtatie 8 on maisemallisesti merkittävä elementti. Erityisesti valtatien varren maisemat on tärkeä pitää avoimena ja hoidettuina. Raahen kaupungin ja Rautaruukin välitön läheisyys tekee tienvarren maisemanhoidon erityisen tärkeäksi. Maisemanhoidon vaikutukset ovat laaja-alaiset: kylien elinvoimaisuus lisääntyy ja kaupungin ja yrityksien ympäristöimago parantuu. Näkymät Siniluodonlahdelle, merelle ja jokivarsiin on tärkeä pitää avoimena ja mahdollisuudet erilaisiin opastettuihin reitistöihin vesistöjen varsiin ovat hyvin käden ulottuvilla. Koko Suomea ajatellen maatalouden toimintatapojen muuttuminen ja koneellistuminen sekä alueellinen keskittyminen näkyvät maisemassa. Vaikka Suomessa on tällä hetkellä peltoa viljelyksessä enemmän kuin koskaan aikaisemmin ja maataloustuotteidemme tuotantomäärät ovat moninkertaistuneet, osa maaseutumaisemasta uhkaa pusikoitua. Tuotanto on keskittynyt tietyille alueille ja kylille. Tietyillä alueilla tiloja on myös lopettanut. Viljelemätön pelto alkaa nopeasti kasvaa pajukkoa. Myös viljelyssä olevien tilojen osalta tapahtuu tiettyä umpeenkasvua. Maatiloja hoidetaan nykyisin pienellä väkimäärällä ja koneellisesti. Ennevanhaan peltojen reunavyöhykkeitä ja rantoja laidunnettiin ja niiltä kerättiin heinä eläinten ruuaksi. Nykyisin laiduntaminen ja rehun kerääminen on siirtynyt pelloille. Aiemmin avoimina hoidetut rannat ja pellonreunat saattavat alkaa umpeutua. Metsätaloudessa on tapahtunut myös maisemassa näkyviä muutoksia. Taimikoilta ja nuorilta metsäaloilta löytyy hoidon tarpeita. Siihen saattaa vaikuttaa mm. pirstoutunut ja kaupungistunut metsänomistus. Tässä suunnittelussa on selvitetty alueita, joissa harventamiskohteet samalla parantaisivat maisemaa ja harvennusaines voitaisiin käyttää bioenergiana. Tietyissä isommissa kohteissa bioenergiatulot saattavat kattaa ja jopa ylittää harvennuskustannukset. Suunnittelun ja ajoittamisen avulla pienkohteita voisi yhdistää isompiin kohteisiin ja siten saada kustannushyötyä. Kaikki mahdolliset tukimuodot voivat tuoda myös tuloa alueelle. Erityisympäristötukien ja laidunnuksen avulla maisemanhoitokohteita voisi saada jopa pysyvämmän hoidon piiriin. Suunnittelualueeltakin löytyy näistä erittäin hyviä esimerkkejä. Tätä selvitystä voidaan pitää suositusluonteisena aloitteena, joka on esittelyvaiheissaan saanut positiivisen vastaanoton. Toimenpiteet riippuvat jatkossa siitä kuinka laajaa tietoisuutta, käytännön toimenpiteitä ja mahdollisia jatkohankkeita selvityksellä saavutetaan. Oulussa syyskuussa 2010 Taimi Mahosenaho ja Maarit Satomaa ProAgria Oulu, Maa- ja kotitalousnaiset 2

3 Esipuhe Sisältö 1. Johdanto Esimerkkejä maaseutumaiseman harventamiskohteista Maisemanhoito ohjeita... 7 Maiseman huomioiminen tienvarsimetsien hoidossa... 7 Maatalousmaiseman hoito... 8 Näkymien avaus Maisemanhoitoon liittyviä tukimuotoja Metsätalouden tuet...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Maatalouden tuet...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5. Taloudellisuus energiapuun korjuussa...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 6. Kartoitetun alueen energiapuumäärä...virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7. Piehingn kehittyvä kylämaisemaa Yleistietoa Piehingistä Alueen inventoidut ja arvokkaat kohteet Tiedottaminen ja osallistaminen Maisemahoitokohteita Piehingin alueella tie Kultalantie Ylipääntie Mäntytie Rautionmäentie Pohjaskarintie Vatungintie Pyöräilyreittiehdotus Pohdinta Lähteet Kartat Kartta 1. Piehingin pohjoisosa Kartta 2. Piehingin eteläosa 3

4 1. Johdanto Tämä raportti on laadittu Bioenergian edelläkävijät hankkeen toimesta. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana on Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa yhteistyökumppaninaan Pro- Agria Oulu ja Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoittaa maaseuturahasto ja tuen myönsi Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus. Bioenergian edelläkävijät hankkeen tarkoituksena on edistää uusiutuvan kotimaisen energian käyttöä ja siten etsiä bioenergiaan perustuvan yritystoiminnan lisäämisen edellytyksiä Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa on myös bioenergiaan ja maisemanhoitoon liittyvä osio, jossa tavoitteena on tarkastella miten maisemanhoidolliset raivaukset voivat yhdistyä bioenergian korjuuseen ja metsien hoitoon. Hankkeessa on myös valittu tiettyjä pilottialueita, joissa bioenergia-asiaa selvitetään ja kehitetään asukkaiden kanssa yhteistuumin ruohonjuuritasolla. Myös maatilan energiatehokkuuden ja tuotannon kehittäminen ovat tavoitteina maatilan energiasuunnitelmiin liittyvien kehittämisistuntojen myötä. Maisemaselvityksissä huomioidaan myös mahdollisia tukimuotoja. Hankkeen maisemaselvityksiä on tehty oppilaitosyhteistyönä Oulun Seudun ammattikorkekoulun kanssa. ProAgrian Maa- ja kotitalousnaisten maisemanhoidon neuvojat ovat ohjanneet ja olleet mukana työssä. Vuoden 2010 maisemaselvitykset ovat Iijoen keskijuoksun alue Pudasjärvellä ja Taivalkoskella, Jongunjärven alue Pudasjärvellä, Piehingin ja Haapajoki-Arkkukarin alueet Raahessa. Lisäksi vuonna 2011 selvityksiä on tulossa lisää arviolta 3 kpl. Raahen osalta raporttien selvitysalueeseen kuuluvat Raahen kaupungin kyläalueet Piehinki ja Haapajoki-Arkkukari. Piehinki ilmoittautui keväällä 2010 Bioenergian edelläkävijäthankkeen pilottikyläksi, laajensimme pilottialueen koskemaan myös Haapajoki-Arkkukari kylää neuvoteltuamme ensin kyläyhdistyksen kanssa. Kyläalueiden lisäksi selvitykseen on otettu mukaan Haapajoki-Arkkukarin alueen ulkopuolelta Saloisten kirkon pellot. Tämän alueen hoidon suunnittelu tuli mukaan kyläläisten toiveesta. Merenrannan läheisyys ja vilkas valtatie tekevät kyläalueista mielenkiintoisen kohteen maisemaselvityksen osalta. Kylällä on paljon merenkohoamisrannikkoa joka paikoin kaipaa hoitotöitä sekä valtatien maisemat on hyvä pitää siistinä niin yleisen ilmeen kuin turvallisuudenkin kannalta. Selvää on että näistä hoidettavista kohteista tulee bioenergiaa ja toiveissa olisikin että pienempien kohteiden osalta bioenergian kerääminen hyötykäyttöön yhdistettäisiin isompien kohteiden suunnitteluun. Tässä selvityksessä esitetyt hoidettavat kohteet ovat ensisijaisen tärkeitä maiseman kannalta. Maisemaselvitykset on laadittu valtatie 8 varteen ja muutamille alueen muille pääreiteille. Maisemaselvitystyöhön sisältyy karttatyön ja muun alkuselvitystyön ohella yleisötilaisuudet, kyselyt kyläläisille ja maastokäynnit. 4

5 2. Esimerkkejä maaseutumaiseman harventamiskohteista Esimerkkejä maaseutumaiseman harventamiskohteista voivat olla mm. näkymien aukaisut vesistöille, pelto- suo- tai kulttuurimaisemaan. Myös tiettyjä luonnon elementtejä voidaan ottaa esille. Luonnon monimuotoisuutta tukee esimerkiksi metsän ja pellon reunavyöhykkeen harventaminen puoliavoimeksi siten, että suositaan jätettäväksi eri-ikäisiä ja erilajisia puita ja pensaita. Harventamisissa on kuitenkin huomioitava, että suojakasvillisuuttakin tarvitaan esimerkiksi varastopaikkojen maisemalliseksi näköesteeksi, maisemavaurioiden korjaamiseksi tai asutuksen suojaksi vilkasliikenteisillä alueilla. Esimerkkejä maisemanhoidon kohteista. Kuva kirjasta Tiemaisema kuuluu kaikille s

6 Metsäalueilla taimikonhoito ja nuorenmetsän harventaminen parantavat maisemaa ja antavat puille mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä kauniiksi. Tien lähialueella ei ole suotavaa, että harventaminen olisi liian kaavamaista. Useimmiten puuston luonteva harventaminen on voimakasta alaoksien karsintaa parempi vaihtoehto. Hyvin olennaista on huomioida mitkä ovat harvennetun alueen jatkohoidon mahdollisuudet. Tielaki määrittää tiealueen vastuualueet. Tiealue ulottuu metrin etäisyydelle raviojasta ja vieri- ja suoja-alue jatkuu tiealueesta tietyypin mukaan m matkalla. Tätä aluetta tienpitäjällä on oikeus ja velvollisuus hoitaa niin, ettei kasvillisuudesta ole vaaraa liikenteelle. Vieri- ja suoja alue on maanomistajan maata ja maanomistajalla on oikeus saada korvauksia alueella liikenneturvallisuuden vuoksi tehdyistä hoitotoimista. Maanomistajalla on hoitovastuu tiealueen ulkopuolella olevasta tielle näkyvästä maisemasta. Kyläyhteisöt ja muut yhteistyöhankkeet voivat maanomistajan luvalla hoitaa maisemaa. Yhteistyö maanomistajien, tiehallinnon, yrittäjien ja yhteisöjen välillä tuo parhaan tuloksen, eiväthän hallinnolliset rajat näy tiemaisemassa. (Mahosenaho & Mäkinen 2003, ) Alla olevassa kuvassa metsänomistaja on hoitanut metsänsä hyvin ja tienpitäjä hoitanut tieluiskan, mutta välissä oleva ravioja on jäänyt hoitamatta. Maisema voi tieltä katsottuna näyttää edelleen tukkoiselta, vaikka metsä onkin hyvin hoidettu. Hoidettuun lopputulokseen voitaisiin joissakin tapauksissa päästä sopimalla asiasta maanomistajien kanssa. Joskus hyvin hoidettu metsäalue tai maisema saattaa jäädä piiloon tieojassa kasvavan puu- tai pensasvyöhykkeen taakse. Syynä voi olla tienvarren hoitotyössä käytettävän laitteen toimintasäteen loppuminen. Kuva Taimi Mahosenaho. 6

7 3. Maisemanhoito ohjeita Maiseman huomioiminen tienvarsimetsien hoidossa Tienvarsimetsän harvennusohje. Piirros Taimi Mahosenaho ProAgria Oulu 7

8 Tienvarsimetsien hoidossa olisi suositeltavaa huomioida erityisesti maisemallisesti arvokkaat kohteet, kuten kulttuurihistoriallisten ja muiden arvokohteiden ympäristö, tieympäristö, asutuksen lähialueet, vesistöt ja lakialueet. Tienvarsimetsä on hyvä harventaa vaihtelevasti ja rajata maastoa mukaillen. Karuilla alueilla harvennus voi olla voimakkaampaa, kuin rehevillä alueilla jossa lisääntynyt valo aiheuttaa voimakasta jälkiversontaa. Tienvarsipuustosta pyritään raivaamaan esille kauniita maisemapuita ja mahdollisia kiviä, kallioita sekä muita luonnon kohteita. Puustoksi pyritään jättämään monilajinen ja monimuotoinen metsikkö. Kukkivia ja marjovia puita suositaan. Aluskasvillisuutta suositellaan jätettäväksi herkissä kohteissa. Näkymiä avattaessa harvennus suoritetaan voimakkaammin mutta huomioidaan kuitenkin jatkohoidon mahdollisuudet jälkivesomisen hoidossa. Tärkeää metsien hoidossa on tehdä se ajallaan. Kiireellisimpiä kohteita ovatkin ylitiheät nuoret kasvatusmetsät sekä taimikonhoitokohteet (katso metsätalouden tuet). Uudistettaessa metsiä tärkeillä maisema-alueilla se pyritään tekemään vaiheittain kaistalehakkuina ja suositaan luontaista uudistusta. Uudistusalue rajataan maastoa mukaillen ja säästöpuita jätetään ryhmiin aukion reunoille pehmentämään rajapintaa. (Mahosenaho & Mäkinen 2003, ) Metsien hoidossa tulee muistaa huomioida metsä- ja luonnonsuojelulain suojelemat kohteet sekä muinaismuistolain suojelemat kohteet. Näiden alueiden hoito tulee tehdä kohteen ominaisarvoja muuttamatta. Maatalousmaiseman hoito Tässä tekstikappaleessa tarkastellaan viljely- ja maatalousmaisemassa harvennettavia kohteita. Maatalousmaiseman hoitoon kuuluvat kokonaisuutena sekä rakennettu ympäristö, metsät kuin luonnonympäristökin suo- ja vesialueineen. Tässä hankkeessa ei ole puututtu rakennusten, pihapiirien eikä rakennelmien hoitoon, vaan painotettu harventamiskohteisiin bioenergiaan liittyen. Reunavyöhykkeet ovat luonnoltaan monimuotoisimpia alueita. Varsinkin etelään päin suuntautuvat pellon ja metsänreunat ovat lajistoltaan runsaita. Valoisat ja kuivat kasvupaikat voi harventaa avoimiksi ja varjoisat kosteat vyöhykkeet kannattaa jättää tiheämmiksi, jolloin varjoisan paikan lajit säilyvät. Puita ei harvenneta tasavälein eikä alaoksia poisteta. Puustoksi jätetään erikokoisia ja eri lajisia puita ja pensaita. Kukkivia ja marjovia puita suositaan. Pellon keskellä olevat saarekkeet ovat myös maiseman ja luonnon kannalta tärkeitä hoitokohteita. Näitä saarekkeita hoidetaan raivaamalla esiin puu- ja pensasryhmiä ja mahdollisia maakiviä. Ladot reunavyöhykkeineen, kivirauniot ja -aidat sekä avo-ojat pientareineen ovat arvokkaita maisemakohteita, joita kannattaa hoitaa. Rakennetut perinneympäristöt, kuten kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja muinaisjäännökset kannattaa useimmiten harventaa suunnitelmallisesti ja mahdollisuuksien mukaan esille. Myös hoidetut pihapiirit, aitat, aidat, riihet ja myllyt rikastuttavat maisemaa. (Mahosenaho & Mäkinen 2003, 21.) 8

9 Perinnebiotoopit ovat muokkaamattomia ja lannoittamattomia luonnonlaitumia ja niittyjä, hakamaita, metsälaitumia, lehdesniittyjä, kaskimetsiä ja nummia, joilla on laidun- tai niittohistoria. Näiden alueiden määrä on romahtanut ja luonnon monimuotoisuuden kannalta olisi tärkeää ennallistaa hoitamattomia kohteita. Hoidetut perinnebiotoopit rikastuttavat maisemaa ja luontoa. Hoitona vanhoille niityille on pensaikon ja puuston raivaus ja raivausjätteen pois kuljettaminen. Puuston harvennus tehdään usean vuoden aikana, ettei pintakasvillisuus rehevöityisi. Puustosta säästetään vanhat lehtipuut, jalopuut, laho- ja kolopuut ja osa pensastiheiköistä. Haavat kaulataan vesomisen estämiseksi muutama vuosi ennen kaatoa. Hoito voi sisältää myös latojen ja muiden rakennelmien kunnostuksen ja alueen aitaamisen. Jatkohoitona on niitto ja niittojätteen poiskuljetus tai laidunnus suunnitelmallisella eläintiheydellä ilman lisäruokintaa. Rehun loppuessa eläimet siirretään toiselle lohkolle. Aluetta ei saa lannoittaa, muokata, käsitellä kasvinsuojeluaineilla, ojittaa eikä metsittää. (Haaranen, Partanen & Tarvainen 2009, 3,6,14.) Pellot pyritään pitämään mahdollisuuksien mukaan viljelykäytössä ja avoimena. Vanhat metsittyneet pellot voi raivata hoidettavaksi niityksi, maisemapelloksi tai harventaa metsäksi. Olennaista on selvittää jatkohoidon mahdollisuudet ja tarjolla olevat tukimuodot. Peltojen metsitystä tulee tehdä harkiten. Varsinkaan kyläalueiden keskellä oleville pelloille sitä ei suositella. Jos pelto metsitetään, sen näkyvälle reunalle kannattaa istuttaa monilajista puustoa vaihtelevin välein. (Mahosenaho & Mäkinen 2003, 23.) Näkymien avaus Avoimet näkymät vesistöön, pellolle tai suolle ovat kokokohtia maisemassa. Puuston ja pensaiston peittäessä kauniin näkymän on niiden avaaminen perusteltua. Puustoa ei raivata tasaisesti, vain avataan vaihtelevia aukkoja ja jätetään puuryhmiä. Lehtipuuta suositaan rannalla. Rannalla tulee huomioida myös näkymät vedeltä maalle. Rantavyöhykkeiden suojavaikutus ja luonnon monimuotoisuus tulee muistaa ottaa huomioon ranta-alueita avattaessa. (Mahosenaho & Mäkinen 2003, 24, 25.) Myös maiseman erityiskohteet, kuten maisemapuut, erikoiset luonnonmuodostumat, muinaisjäännökset ja arvokkaat vanhat rakennukset on hyvä tuoda esille ympäristöä hoitamalla. 9

10 Esimerkkejä vaihtelevaan näkymien avaukseen rantapensaikon ja -puustonhoidossa. Avoimien alueiden jälkihoito on suunniteltava jo raivausvaiheessa esimerkiksi erityisympäristötuen avulla niittämällä tai laiduntamalla. Kuva kirjasta Tiemaisema kuuluu kaikille s

11 Maiseman hoito suojelluilla alueilla ja arvokkailla luontotyypeillä Tämän kappaleen ohjeistus on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojeluyksikössä työskentelevän Jorma Pessan antama. Teksti on suoraa lainausta hänen antamasta sähköpostiviestistä. Jos hanke tai toimenpide kohdistuu luonnonsuojelualueeseen, luonnonsuojeluohjelmaan sisältyvälle kohteelle tai Natura 2000-verkoston kohteeseen, ennen toteuttamista tulee selvittää luonnonsuojelun asettamat ehdot => suojelualueen rauhoitusmääräykset voivat estää toimenpiteen tai suojelupäätös voi edellyttää riittävän yksityiskohtaisen suunnitelman hyväksyttämistä ELY-keskuksessa ja valtion mailla Metsähallituksen luontopalveluissa. Suunnitellun toimenpiteen vaikutukset tulee tässä yhteydessä arvioida suojelun perusteena olevien lajien ja luontotyyppien kannalta. Luonnonhoitotoimenpiteet (esimerkiksi luonnonniittyjen laiduntaminen, niittäminen ja myös raivaustyöt) ovat usein suojelutavoitteiden mukaisia ja usein edistävät tavoitteiden toteutumista, mutta ne voivat kuitenkin edellyttää suunnitelman hyväksyttämisen. Luonnon- ja maisemanhoitotoimenpiteet kannattaa suunnitella niin, etteivät ne aiheuta haittaa alueen luonnolle. Toimenpiteiden ajoittuminen vaikuttaa esimerkiksi linnuille mahdollisesti aiheutuvaan häiriöön. Luonnon monimuotoisuuden hoidon kannalta toimenpiteitä on suotavaa tarkastella eri eliöryhmien kannalta ja valita monimuotoisuutta edistävät ratkaisut. Erityiskysymyksenä ovat uhanalaiset lajit, joiden elinympäristöjä tulisi vaalia ja ottaa ne huomioon jo toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa. Uhanalaistietoa on mm. ympäristöhallinnon tietojärjestelmissä, josta sitä on saatavissa julkisuuslain periaatteita ja rajoitteita noudattaen. Maiseman- ja luonnonhoitotoimenpiteiden jatkuvuus ja pitkäjänteisyys on tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeinen kysymys. Toimenpiteet ja tarpeet ovat usein luonteeltaan jatkuvia. Osa toimenpiteistä voi olla kertaluonteisia liittyen esimerkiksi alueen peruskunnostukseen, mutta pääosa toimenpiteistä on kuitenkin jatkuvia tai määräajoin toistettavia. Jatkuvuuden turvaamiseen tulisi kiinnittää huomiota jo hankkeiden suunnittelun yhteydessä. Arvokkaiksi luokiteltujen perinnemaisemien hoito on erittäin suotavaa ja toivottavaa. Maiseman- ja luonnonhoitohankkeiden suunnittelun yhteydessä kannattaa selvittä alueella olevat perinnemaisemakohteet ja selvittää niiden hoitomahdollisuudet ennen kuin mahdollisia uusia kohteita pyritään ottamaan hoidon piiriin. Luonnon monimuotoisuuden ja muinaismuistokohteiden huomioiminen Metsien hoidossa, energiapuun korjuussa ja maisemallisissa harvennuskohteissa tulee huomioida metsä- ja luonnonsuojelulain, sekä muinaismuistolain suojelemat kohteet. Näiden hoitotoimista kannattaa aina olla yhteydessä metsäkeskukseen ja ELY-keskukseen sekä selvittää ilmoitus- ja lupamenettelyt. Hoito tulee tehdä kohteen ominaisarvoja muuttamatta. Joskus kohteen parasta hoitoa on pelkkä säilyttäminen mutta usein arvoa voidaan parantaa suunnitelmallisesti hoitamalla. Ohjeita löytyy mm. Hyvän metsänhoidon 11

12 suosituksista energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen (Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2010). Tietyt metsätalouden luonnon monimuotoisuuskohteet, kuten lähteiden ympäristöt tai lehtomaiset laikut säilyttävät arvonsa parhaiten kun niille ei tehdä harventamistai muita toimenpiteitä sekä vältetään kulutusta tai kosteusolosuhteiden muuttamista. Maatalousmaiseman luonnon monimuotoisuuskohteiden kuten vanhojen niittyjen ja laidunalueiden ylläpito kaipaa ihmiskättä ja laiduneläimiä ehkäisemään umpeenkasvua. Bioenergiaa syntyy alkuraivauksissa, mutta pitempiaikainen jatkohoito on tärkeää suunnitella jo ennen työn aloittamista. Tarvittavat ilmoitukset viranomaisille Hakkuista ja erityishakkuista on tehtävä metsänkäyttöilmoitus metsäkeskukselle vähintään 14 päivää ja enintään kaksi vuotta ennen hakkuun aloittamista. Selvitä tarvittaessa kohteen erityisluonne ja hakkuun tarkoitus. Esimerkiksi metsälain mukaisen kohteen harventaminen tai maiseman vuoksi normaalia harvempi harvennus tai näkymäaukko. Muinaismuistolain mukaisen kohteen harventamisesta on tehtävä ilmoitus museovirastolle, esimerkkinä tervahaudat ja pyyntikuopat. Luonnonsuojelualueeseen, luonnonsuojeluohjelmaan, Natura 2000-verkostoon sisältyvän kohteen tai alueen harventamisesta on otettava yhteys ELY keskuksen luonnonsuojeluyksikköön. Maisematyölupa saatetaan tarvita asemakaava-alueella tai yleiskaava-alueilla, jos niin on määrätty. Hakemus (ilmoitus) tehdään kuntien rakennusvalvontaviranomaisille ja heiltä myös lisätietoja. Ohjaavia lakeja Luonnonsuojelulaki ja Natura 200 verkosto Jos hanke tai toimenpide kohdistuu luonnonsuojelualueeseen, luonnonsuojeluohjelmaan sisältyvälle kohteelle tai Natura 2000-verkoston kohteeseen, ennen toteuttamista tulee selvittää luonnonsuojelun asettamat ehdot. Suojelualueen rauhoitusmääräykset voivat estää toimenpiteen tai suojelupäätös voi edellyttää riittävän yksityiskohtaisen suunnitelman hyväksyttämistä Ely-keskuksessa ja valtion mailla Metsähallituksen luontopalveluissa. Tietyt luonnonhoitotoimenpiteet esimerkiksi luonnonniittyjen laiduntaminen, niittäminen ja myös raivaustyöt ovat usein suojelutavoitteiden mukaisia ja usein edistävät tavoitteiden toteutumista, mutta ne voivat kuitenkin edellyttää suunnitelman hyväksyttämisen. Metsälaki /1093 Metsälain 10 :n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat esimerkiksi seuraavat ympäristöt. - pienvedet kuten purot ja lähteet lähiympäristöineen - rehevät korvet - lehtolaikut - kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla - rotkot, kurut, jyrkänteet alusmetsineen - vähätuottoiset hietikot, kalliot, kivikot, louhikot 12

13 - vähäpuustoiset suot - rantaluhdat Metsälakikohde on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen sekä ympäristöstään selvästi erottuva, yleensä pienialainen ja alueellisesti edustava. Metsätalouden ympäristötuella on mahdollisuus korvata metsänomistajalle syntyvää hakkuutulon menetystä. Ympäristötuki maksetaan kokonaisuudessaan sopimuskauden alussa ja se on verovapaata tuloa metsänomistajalle, lisätietoja metsäkeskuksesta. Metsänomistaja voi metsälain 6 :n mukaan halutessaan toteuttaa erityishakkuita, mikäli kohteella on metsän monimuotoisuuden, maiseman tai monikäytön vuoksi erityistä merkitystä. Erityishakkuun tavoitteet ja menetelmät vaihtelevat metsikön sijainnin ja kohteen erityisten monimuotoisuus-, maisema- ja monikäyttöarvojen mukaisesti. Hakkuu voidaan toteuttaa muun muassa valikoivana yksinpuuhakkuuna, tavallista voimakkaampana harvennushakkuuna jne. (Metsälaki, hakupäivä ) Muinaismuistolaki /295 Muinaismuistolaki rauhoittaa kaikki lain piiriin kuuluvat kiinteät muinaisjäännökset automaattisesti. Toimintaohjeena on, että jos uudistusalalla hakkuun suunnitteluvaiheessa huomataan tai tiedetään olevan muinaisjäännöksiä tai sellaisiksi epäiltäviäkin kohteita, otetaan yhteyttä Museovirastoon tai lähimmän maakuntamuseon arkeologiin. Suurin osa metsätalouden toimenpiteiden muinaisjäännöksille aiheuttamista vahingoista tapahtuu maanmuokkauksen yhteydessä. Jos uudistusalalla on röykkiöitä, tervahauta tms. pienialainen muinaisjäännös, varminta on jättää kohteen ympäriltä muokkaamatta laajempi, maastoa mukaileva alue. Harvennushakkuu on yleensä muinaisjäännöksen kannalta myönteinen toimenpide. Kun muinaisjäännöstä ympäröivä maisema avartuu, kohde tulee näkyville ja sen säilyttäminen on helpompaa. Muinaisjäännöksien ylitse ei saa ajaa koneilla. (Muinaisjäännökset ja metsänhoito, hakupäivä ) Lisätietoja museoviraston sivuilta Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukaisen maisematyöluvan tarve on selvitettävä kunnasta. Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella tai yleiskaavaalueella, jos yleiskaavassa niin määrätään, eikä alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty (Maankäyttö- ja rakennuslaki, hakupäivä ) Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta /263 Hyönteis- ja sienituholain 2 velvoittaa puutavaran omistajan huolehtimaan tuoreen havupuutavaran poiskuljetuksesta hakkuupaikalta ja välivarastosta. Syyskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana kaadettu mäntypuutavara on kuljetettava pois 1.7 mennessä ja kuusipuutavara 1.8 mennessä. Oulun ja Lapin läänissä aikaa on kaksi viikkoa enemmän. Poiskuljettamisen sijasta puutavaralle voidaan tehdä muita toimenpiteitä esimerkiksi peit- 13

14 tää niin, ettei siitä pääse leviämään merkittävästi metsätuhoja aiheuttavia hyönteisiä. (Laki metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta, hakupäivä ) 4. Maisemanhoitoon liittyviä tukimuotoja Metsätalouden tuet Teksti on laadittu vuoden 2010 ohjeiden mukaan. Nuorenmetsän- ja taimikonhoito vaikuttavat maisemaan positiivisesti, kun työ tehdään laadukkaasti ja suunnitelmallisesti kohteeseen sopivin keinoin. Ajoissa harvennettu puusto kehittyy kauniimmin kuin ylitiheä ja riukuuntunut puusto. Valtiolta voi saada energiapuun korjuuseen kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukaista tukea nuoren metsän hoitoon. Maksettavia tukia ovat nuorenmetsän hoitotuki taimikon ja nuorenmetsän hoitoon, energiapuun korjuutuki ja haketustuki. Näiden lisäksi myönnetään tukea toteutusselvityksen laatimiseen, mikä maksetaan selvityksen tehneelle metsäammattilaiselle. Kohteiden on oltava vähintään 1 hehtaarin kokoisia, mutta ne voivat koostua useista eri metsikkökuvioista. Nuoren metsän hoitoon saa tukea vain kerran kiertoajassa samalle alueelle. Kemera-tukia ollaan uudistamassa, joten metsänomistajan on hyvä tarkastaa voimassaolevat ehdot ennen korjuuseen ryhtymistä. Nuoren metsän hoitotukea myönnetään sekä taimikon että nuoren metsän (2. kehitysluokan) hoitoon. Käytännössä kuitenkin energianpuun korjuu on kannattavaa vain nuorissa metsissä tai varttuneen taimikon loppuvaiheessa. Kemera-tukea saa nuoren metsän hoitoon, kun jäävä puusto on keskiläpimitan rinnan korkeudella alle 16 cm. Lisäksi harvennuksessa tulee poistua yli 4 cm kantoläpimitaltaan olevia runkoja vähintään 1000 kpl/ha. Harvennuksen jälkeen ei saa olla harvennustarvetta, puuston tiheys saa olla enintään 2000 kpl/ha. Jäävää puustoa tulee jäädä harvennusmallien mukaan puuston pituuden ja kasvupaikan mukaan kpl/ha. Kemera-tukea saa taimikonhoitoon, kun taimikko on kasvatuskelpoinen ja poistettavien runkojen määrä on vähintään 2000 kpl/ha. Taimikonhoito tehdään 3-8 m pituudessa ja runkoja tulee jäädä vähintään runkoa/ha. Tuki lasketaan keskimääräisten toteuttamiskustannusten mukaan. Maksettava määrä on Raahessa 60 % kustannuksista. 2 kehitysluokan kohteissa tuki on vuonna ,6 /ha. Myös taimikolle myönnetään tukea, joka suuruudeltaan poikkeaa hieman nuoren metsän tuesta. Kiinteistöillä joilla ei ole ajan tasalla olevaa metsänhoitosuunnitelmaa tuki laskee 10 %. (Kemera-opas, Metsäkeskus Pirkanmaa, hakupäivä ) Nuoren metsän hoidon yhteydessä tehtävään energiapuun korjuuseen saa myös Kemeratukea. Korjattu puu tulee luovuttaa energiakäyttöön, sitä ei saa metsänomistajan omaan käyttöön tarkoitetusta puusta. Luovutettavan erän on oltava vähintään 20 kiintokuutiometriä. Korjuutuki on vuonna /m 3 (kasaus 3,5 /m 3 ja kuljetus 3,5 /m 3 ). Työllisyysönä tehdylle energiapuun korjuulle maksetaan lisäksi työllisyysavustusta 1,70 /m 3. Myös 14

15 energiapuun haketukseen on mahdollista saada tukea. Tuki myönnetään metsänomistajalle tai haketta tekevälle tai välittävälle yrittäjälle. Tuki on vuonna ,70 / haketettu irtokuutio (i-m 3 ) (Kemera-opas, Metsäkeskus Pirkanmaa, hakupäivä ) Kemera-avustusta voi saada myös luonnonhoitohankkeisiin, kuten tärkeiden elinympäristöjen parantamiseen, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kohteiden hoitoon ja talousmetsien virkistys- ja monikäytön lisäämiseen ja monimuotoisuuden parantamiseen. Tukea myönnetään yksityisille metsänomistajille ja muille Kemera-rahoitustukeen oikeutetuille maanomistajille. (Metsäluonnonhoitohanke, Metsäkeskus, hakupäivä ) Edellytyksenä tuelle on, että hakkuuarvo ylittää 4000 tai on yli 4 % metsänomistajan samassa kunnassa olevin metsien hakkuuarvosta. Paikallinen metsäkeskus suunnittelee ja toteuttaa hankkeet. (Ympäristötuen ehdot, Metsävastaa, hakupäivä ) Tukea haetaan paikalliselta metsäkeskukselta. Tuen saamiseen vaaditaan selvitys tehdystä työstä. Neuvoja ja ohjeita saa paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä, joka myös laatii tarvittaessa suunnitelmat. Esimerkkilaskelmiin energiapuun korjuun kannattavuudesta tukivyöhykkeen 2 tuilla laskettuna voi tutustua Laatuhakkeen tuotanto-oppaan toisen painoksen liitteessä 1, joka löytyy olla olevasta linkistä. Puulakeus / Kehittyvä metsäenergia / Julkaisuja / E-julkaisut Maatalouden tuet Maatalouden tuet Teksti on laadittu vuoden 2010 ohjeiden mukaan. Maisemaan vaikuttaa suuresti jo se ovatko pellot pysyneet viljelyssä. Luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa voidaan parantaa sekä aktiivitiloilla että aktiiviviljelystä poistuneilla tiloilla. Maatalouden vapaaehtoisia ympäristötuen maiseman- ja luonnonhoidon erityistukia voivat hakea viljelijät, joilla on ympäristötukikelpoista peltoa vähintään 3 ha. Myös rekisteröidyillä yhdistyksillä on mahdollisuus hakea tukea leader- toiminnan kautta. Sopimusaluetta ei tarvitse omistaa, mutta sen tulee olla omassa hallinnassa. Se voi siis olla joko vuokrattuna toiselta maanomistajalta tai omistuksessa. Erityistukialueella tulee olla merkkejä maatalouskäytöstä. Tukitaso määräytyy tehtyjen hoitotoimien kustannuksista, tulonmenetyksistä ja alueelta saadusta hyödyistä. Tuen piiriin haettavan alueen pinta-alan on oltava vähintään 0,30 ha, mutta se voi koostua useasta vähintään 0,05 ha laajuisesta lohkosta. Sopimukset tehdään joko 5 tai 10 vuodeksi kerrallaan. Tuki edellyttää luonnon monimuotoisuuskohteiden säilyttämistä. Hakemukseen tulee liittää suunnitelma, kustannuslaskelma ja kartta. 15

16 Sopimusalueella tehtävistä toimenpiteistä on pidettävä hoitopäiväkirjaa. Hakemus jätetään Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Hakuaika määräytyy vuosittain, mutta yleensä se on ollut huhtikuun loppuun mennessä. Korvattavia asioita voivat olla alueen alkuraivaus ja harventaminen, niitto, niittojätteen poiskeruu, laidunten aitaaminen, eläinten kuljetukset ja päivittäiset valvonnat, hoitopäiväkirjan pitäminen ja tarvikekulut. (YmpäristöAgro, ProAgria Oulu, hakupäivä ) Sopivia tukimuotoja voivat olla esim. perinnebiotooppien hoito, luonnon- ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen sekä monivaikutteisen kosteikon perustaminen ja hoito. Näissä maksimituki oli v /ha/vuodessa suunnitelmaan ja kustannusarvioon perustuen. Suojavyöhykkeiden hoitoon voi saada tukea maksimissaan 350 /ha/v. Eituotannollista investointitukea voi hakea perinnebiotoopin alkuraivaukseen ja aitaamiseen. Näissä maksimi tuki oli kertakorvauksena < 3 ha kohteille 1179 /ha, 3 10 ha kohteille 910 /ha ja > 10 ha kohteille 750 /ha. Myös monivaikutteisen kosteikon perustamiseen voi saada edellistä tukea maksimissaan /ha kustannusarvion perusteella. Perinnebiotooppien hoitoon voi anoa tukea muokkaamattomille ja lannoittamattomille alueille joita on aikoinaan niitetty tai laidunnettu. Kohteita ovat vanhat luonnonlaidun- tai niittoalueet, rantalaitumet, niityt, hakamaat ja metsälaitumet. Luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen tuki on kohdistettu viljellyille tai viljelemättömille pelloille (alle 20 vuotta viljelykäytöstä poistetuille) tai niiden välittömässä läheisyydessä oleville kohteille. Tällaisia kohteita ovat: - reunavyöhykkeet jotka ovat pellon ja metsän, tien tai vesiuoman välistä aluetta, alue voi olla enintään 20 m leveä - peltoalueella sijaitseva metsäsaareke -> kooltaan enintään yksi hehtaari - pelloilla sijaitsevat puu- ja pensasryhmät - pienet kosteikot - olemassa olevat tulvapellot - peltoalueilla sijaitsevat lintujen ja muiden eläinten levähdys- ja ruokailualueet - monimuotoisuuspellot ja kaistat - uhanalaisten lajien esiintymispaikat - maiseman monipuolistaminen esim. ottamalla esiin tiettyjä yksittäiskohteita - puukujanteiden perustaminen tai uusiminen - pienimuotoiset istutukset - perinteisen maatalouden rakennelman kunnostaminen Hakemuksen perusteluissa oltava jokin syy ja suunnitelmassa hyvä huomioida koko tila. (Erityistuki-infoa, ProAgria Oulu, hakupäivä ) Tuen hakemiseen liittyvät vaiheet ovat: 1. Kohteiden selvittäminen ja maastokuvaukset 2. Suunnitelma ja sopimukset maanomistajien ja karjanomistajien kanssa 3. Kustannusarvio 4. Tukihakemus Elyyn (yleisimmin huhtikuu, tarkista eri tukien hakuaika vuosittain) 5. Elyn katselmus ja lausunto 16

17 6. Lausunnon ja mahdollisten muutosten kuuleminen 7. Tukipäätös 8. Sopimus Elyn ja tuenhakijan kesken (5 tai 10 v.) 9. Vuosittainen hoitopäiväkirja ja mahdolliset valvonnat 10. Jatkosuunnitelmat ja hakemus Lisätietoja maatalouden erityisympäristötuista voi tiedustella kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta, maisemanhoidonneuvojilta ProAgria Oulusta ja ELY- keskuksista Alla olevista linkeistä löytyy lisää tietoa maatalouden erityisympäristötuista. Maaseutuvirasto Mavi / Maaseudun rahoitus / Ympäristötuet yhdistyksille ProAgria Oulu / YmpäristöAgro _miten_laadin_itse_erityisymparistotukisuunnitelman.pdf ProAgria Oulu / YmpäristöAgro / Tiedotteet / Vuoden 2010 tiedotteet / Huhtikuu Miten laadin itse erityisympäristötukisuunnitelman (pdf) Perinnebiotoopin jatkohoitona lammaslaidunnus on hyvä vaihtoehto. Lampaita Jurmun tulvasaaressa Taivalkoskella. Kuva Aili Jussila. 17

18 5. Taloudellisuus energiapuun korjuussa Energiapuukohteiden korjuun kannattavuus on useimmiten yhteydessä kestävän metsätalouden rahoitukseen (Kemera). Jos jäävä puusto ei täytä Kemeran kriteereitä hakkuu on harvoin taloudellisesti kannattavaa. Usein vanhojen peltojen ja jokivarsien tms. korjuussa jäävän puuston vähäinen määrä estää Kemera-tuen myöntämisen. Näillekin kohteille voi hakea Kemera-tukea, jos kohteiden puusto täyttää kriteerit. Maankohoamisrannikolla kasvava lepikko käy hyvin energiapuuksi, mutta se ei ole yksin riittävää jääväksi puuksi. Korjatun puumäärän jäädessä alle 30 m 3 / ha ei hakkaaminen ole urakoijalle mielekästä ja tätä vähemmissä määrissä työ tehdäänkin usein tuntitaksana. Pelkkä metsän hoito hakkuukoneilla maksaa n. 800 / ha ja jos energiapuumäärä jää 35 m 3 / ha metsänomistajalle jää hakkuusta kustannuksia ilman Kemera-tukea / ha. (Grekula, , haastattelu). Alla olevissa kuvissa näkyvät kohteet on Metsänhoitoyhdistys Siikalakeuden korjuuasiamies Jari Grekula arvioinut metsätalouden osalta. Arviointi on tapahtunut kuvien perusteella. Kuvat Aili Jussila. Tienvarsikoivikon harventamisesta kertyy sekä ainespuuta että energiapuuta. Koska metsäkuviolle voidaan hakea Kemera-tukea, olisi harventamisesta kertyvän puun korjuu taloudellisesti kannattava. 18

19 Tästä lepikosta kertyisi energiapuuta n. 100 m 3 / ha jos sen avaisi kokonaan. Pelkkää leppää kasvavalle alueelle ei myönnetä Kemera-tukea. Alue voisi olla perinnebiotooppi, jolloin raivaukseen ja jatkohoitoon voisi hakea maatalouden erityisympäristötukea. Tällöin se olisi luontevimmin hakamaa tyyppinen alue ja harvennettaessa puustoa jätettäisiin harvakseltaan Tukityyppi muokkaamattomille luonnonniityille tai hakamaalle on perinnebiotooppien hoito. Pellonreunametsästä kertyisi energiapuuta alle 30 m 3 / ha. Jos reunametsä on alle 1 ha, voidaan sille hakea Kemera-tukea, vain jos metsänomistaja korjaa energiapuuta samalla muista tukikelpoisista kohteista yhteensä vähintään yhden hehtaarin verran. Pellonreunavyöhyke voisi olla myös mahdollinen maatalouden erityisympäristötuen kohde. Tukityyppi reunavyöhykkeiden hoitoon on luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen. 19

20 Reunavyöhykettä voidaan ulottaa pellon reunasta metsään maksimileveydeltä 20 metriä ja harvennettaessa puustoa voidaan jättää esimerkiksi ryhmiin. Tästä hoitamattomasta pellosta kertyisi energiapuuta arviolta 30 m 3 / ha. Kohde ei täytä Kemera-tuen ehtoja jäävän puuston osalta, joten taloudellinen kannattavuus olisi heikko metsätalouden osalta. Pellon raivaukseen ja jatkohoitoon voisi hakea luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen tarkoitettua maatalouden erityisympäristötukea. Tukityyppi vanhoille pelloille on luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen. Maatalouden erityisympäristötuki voisi tässäkin mahdollistaa rahallisesti kannattavan hoidon. Hoidon maisemallinen hyöty ja mahdollinen kotitarvepuu on kuitenkin huomioitava tärkeimpänä tuloksena. Aiemmissa maisemanhoitohankkeissa vastaavissa kohteissa on laskettu energiapuun tulon riittävän kattamaan alueen kunnostuskustannukset ilman tukeakin vaikka kohde teetettäisiin ulkopuolisella. Jarkko Leinonen (2007) on opinnäytetyössään Bioenergiankorjuun kannattavuus maisemanhoitokohteilla todennut, että maisemakohteiden hankintahinta ei ole kaukana korjuukustannuksista, kun kuljetettava matka ei ole kohtuuttoman suuri. Pienimmätkin kohteet voidaan saada kannattavaksi korjata kuljetusten huolellisella suunnittelulla ja yhdistettynä suurempien kannattavien kuljetusten joukkoon. Leinonen painottaa myös, että Kemeratuen merkitys on energiapuun kannattavuudelle suuri. Maisemakohteiden hoitoa ei useinkaan voi mitata ja arvottaa rahallisesti, sillä parantunut maisema on arvo sinänsä. Kohteet raivataankin etupäässä raivaus- tai moottorisahalla. Hoidettavasta kohteesta kertyneen raivaustähteen saaminen poiskuljetettavaksi on jo helpotusta hoidolle. Isompien korjuukohteiden yhteydessä pienetkin energiapuumäärät voidaan saada keräyksen piiriin, kun kasaa ne tienvarteen valmiiksi. Yhteistyö eri toimijoiden välillä onkin tärkeää pienistä maisemakohteista saadun energiapuun hyödyntämisessä. 20

21 1. Maisemaselvitysalueen energiapuumäärä Karttoihin hoidettavaksi tienvarsimetsäksi ehdotetut kohteet on tarkasteltu pääosin tieltä katsoen. Kaikissa kohteissa ei ole käyty kävelemässä, eikä puumääriä ole mitattu. Energiapuumäärä on karkea arvio. Merkkisymbolit eivät täytä koko kohdetta, tai voivat olla liian suuria kohteeseen nähden. Kohteet, jotka on merkitty jatkuvalla ristillä, ep ++ sisältävät myös ainespuuta ja näin energiapuun määrä jää vähemmäksi. Ainespuun kertymä lisää kohteen kokonaiskannattavuutta, vaikka energiapuukertymä jääkin vähäiseksi. Vinoviivalla kartoille merkityt kohteet, ep +++ sisältävät pienempää puustoa ja niistä tulisi lähes pelkästään energiapuuta. Pelloilta ja niityiltä tuleva energiapuunmäärä on myös karkea arvio. Kohteet raivattaisiin suunnitelmien mukaan joko puoliavoimeksi niityksi tai avoimeksi maisemapelloksi, joten puusto poistettaisiin lähes kokonaan. Karttoihin ep++ merkityissä kohteissa kasvaa suurempaa puustoa ja ep+ kohteissa lähes pelkkää pajukkoa. Näkymän avauksista ja pientä raivausta vaativista kohteista kertyy vain vähän energiapuuta ja niistä kertyvä energiapuu olisikin hyvä saada korjuuseen isompien korjuukohteiden yhteydessä. Tämänkin rannan voisi raivata puoliavoimeksi niityksi ja jatkohoitaa laiduntamalla. Karttamerkintä ep++. Kuva Aili Jussila 21

22 2. Piehingn kehittyvä kylämaisemaa Piehingin kylämaisema on kaunista ja elävää asuttua maaseutua. Hoidetut peltoaukeat avautuvat tienvarsimaisemaan ja tuovat kylälle ja samalla koko maaseutualueelle elinvoimaa. Meri ja Piehinginjoki antavat kylälle oman leimansa. Maaperän karuuden vuoksi alueella on paljon komeita mäntymetsiä ja kauniita kivisiä merenrantoja. Kylä on asukasluvultaan kasvava ja aktiivinen kyläyhdistys pitää sitä virkeänä. Alueella on myös kohteita, jossa kaunis ja avoin kulttuurimaisema jää osittain pensaikon taakse tai on jo katoamassa peltojen umpeenkasvun myötä. Hoidettavien kohteiden hoitotoimilla ja jatkohoidolla nämä umpeenkasvun merkit olisivat korjattavissa. Näitä kohteita on useita valtatien varressa, pienempien teiden peltoaukeat ja maisemat ovat pääsääntöisesti hyvin hoidettuja. Yleistietoa Piehingistä Piehingin kylä sijaitsee Raahen kaupungissa vilkkaasti liikennöidyn valtatie nro 8 varressa. Pyhäjoen kunta on rajanaapuri ja lännessä rajana on Pohjanlahti. Raahen keskustasta kyläkeskukseen on matkaa noin 13 kilometriä. Piehingin alue kuuluu Pohjois-pohjanmaan jokiseutu ja rannikko maisemamaakuntaan. Kallioperä koostuu pääosin karusta Svekokarelidien metamorfoituneista syväkivistä. Pinnanmuodoiltaan kylä on laakeaa, moreenikohoumat ovat loivia ja runsaskivisiä. Maaperä on enimmäkseen hiekkaa ja moreenia, joka on pintaosiltaan huuhtoutunut. Luonteenomaista Piehingin alueelle ovat laajat jopa 5 m paksut hiekkakerrostumat. Hienohiekkaiset alueet sijoittuvat Piehinginjokisuulle ja Poikajokisuun tienoille Piehinginjoen varteen. Näillä alueilla on myös kylän laajimmat peltoaukeat. Piehinginjoki virtaa syvässä kapeassa uomassa lähes luonnontilaisena, vain jokisuuta on ruopattu. Jokisuu on padottu ja vedet ohjataan 6 km pitkää kanavaa myöten Siniluodonlahteen Rautaruukin tarpeisiin. (Haapajoki-Arkkukarin ja Piehingin ympäristöselvitykset, hakupäivä ) Piehinginijoki lähtee Vihannin puolelta Piehinkijärvestä ja siitä haarautuu Poikajoki, joka palaa emojokeen ennen Piehingin kylää. Joki on kuin kylän valtimo, mutta myös meri on vesielementtinä tärkeä. (Viitanen, Piehingin historiaa, hakupäivä ) Piehingin kylä on elävä ja kasvava kylä, jossa on asuttuja talouksia yli 300 ja asukkaita lähes Kesäasuntoja alueella on , etupäässä meren rannalla, mutta myös Piehinginjoen varrella ja metsä alueilla. Maatalouden lisäksi Piehingissä toimii yli kymmenen pienyritystä, joista Pesosen saha oy on suurimpia. Yritystoiminta on monipuolista, kylällä on metallialan yrityksiä, autokuljetusta ja myös ammattikalastusta. Vapaa-ajalla Piehingissä voi kalastaa meren lisäksi Piehinginjoella, johon istutetaan joka vuosi nieriää. Kylällä on myös hyvät metsästys- ja marjastusmaastot. Käyntikohteita Piehingissä on Janssonin galleria, lintutorni, Piehinginjoen pato, Piehinginjoki, Kultalanlahden uimaranta ja merenrannan muut kauniit kohteet. (Kultala, puhelinhaastattelu ) Kylällä toimii myös 1920-luvulla perustettu Einonmäen hautausmaa. 22

23 Maatalouden tuen piiriin kuuluvia karjatiloja kylällä alueella toimii 1 lypsykarjatila, 2 hevostilaa ja 1 vuohi- tai lammastila ja viljatiloja 8. Piehingin alueella on haettu yksi maatalouden ympäristötuen erityistuki maiseman tai perinnebiotoopin hoitoon. (Pyhtilä, puhelinhaastattelu ). Aktiivinen Piehingin kyläyhdistys on aloittanut toimintansa 1980-luvulla ja se on rekisteröity Yhdistys on talkoovoimin tehnyt kylälle pururadan, hiihtolatuja, jääkiekkokaukalon ja lasten leikkikentän välineineen, myös pyörätien ja katuvalojen saamiseen kylälle kyläyhdistys on panostanut. Erilaisia retkiä ja kylätapahtumia Piehingissä on järjestetty kyläyhdistyksen voimin samoin kuin kerhoja nuorille ja aikuisille. Ympäristöä on hoidettu esimerkiksi järjestämällä romunkeräystä (Alatalo, Piehingin kylätoiminnan historiaa, haettu ) Alueen inventoidut ja arvokkaat kohteet Perinnemaisemia Piehingissä on Pyhäjoen ja Raahen rajalla Takarannan maakunnallisesti arvokas merenrantaniitty, jonka pinta-ala on ha. Juholanrannan niitty sijaitsee Kultalanlahden perukassa Pyhäjoen rajasta pohjoiseen. Se on Maakunnallisesti arvokas kaunis merenrantaniitty. Niityllä kasvaa uhanalaisia kasveja, ruijanesikkoa, perämerenesikkoa ja vilukkoa. Umpeen kasvamisen estämiseksi pajukkoa tulisi raivata ja jatkohoitona nautakarjalaidunnus. (Alueelliset ympäristöjulkaisut s ) 2003 tehdyn ympäristöselvityksen mukaan alueelta on löytynyt vaarantuneita kasvilajeja suikeanoidanlukko, ja keltakynsimö sekä silmällä pidettävä laji ahonoidanlukko lisäksi paikallisesti huomionarvoisia kasvilajeja löytyi perämerensilmäruoho, ruusuruoho, konnanlieko ja järvisätkin. Arvokkaita kasvillisuustyyppejä alueella ovat Piehinginjokivarren rantalehdot, joita on 8-tien sillan molemmin puolin joen pohjoisrannalla ja Pehkosen talon kohdalla. Peltoniemen ja Marjaniemen talojen välissä oleva kuiva keto on maisemallisesti arvokas kasvillisuustyyppi. (Haapajoki- Arkkukarin ja Piehingin ympäristöselvitykset, haettu ) Piehingin inventoidut perinnemaisemat. Kartta OIVA-Ympäristö ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille, haettu Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanumero 836/MML/10. 23

24 Kuvia Juholanrannan niityltä. Kuvat Maarit Satomaa ja Aili Jussila. Piehingin alueella ei ole löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä (Sarkkinen & Torvinen, 2000, 102). Kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita alueelta on inventoitu kolme. Kultalan kylällä sijaitsevassa Ojatoisten pihapiirissä on 1800 luvulta peräisin olevia rakennuksia. Tämä kohde on rakennushistoriallisesti ja selvästi rajautuvan lähimaiseman vuoksi merkittävä. Piehingissä sijaitseva Nurkkalan päärakennus on 1840 luvulta. Myös tämä kohde on merkittävä lähimaiseman ja rakennushistorian vuoksi rakennettu Sippalan mylly toimii vesivoimalla, hyvin hoidettu ja huollettu rakennus on rakennushistoriallisesti merkittävä. Mylly sijaitsee Piehinginjokivarressa ja sillä on tärkeä asema viljelysmaisemassa. (Pohjois- Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet , 139, 130) Kaikkia arvokkaita kohteita ei kuitenkaan inventoinneissa ole löydetty, myös muita arvokkaita ja hienoja kohteita kyläalueelta löytyy. 24

25 3. Tiedottaminen ja osallistaminen Piehingin kylä ilmoittautui Bioenergian edelläkävijät-hankkeen pilottikyläksi kevään 2010 pilottikylähaussa. Piehingin kylän asukkaat saivat lisää tietoa Bioenergian edelläkävijäthankkeesta ja mahdollisuudesta maisemaselvitykseen Piehingin koululla pidetyssä hankkeen infotilaisuudessa Kylän asukkaiden aktiivisuuden vuoksi tämä alue otettiin selvitykseen. Kohteita on selvitetty maastossa Kaikille alueen asukkaille on jaettu kysely, jossa heillä oli mahdollisuus merkitä karttaan maisemaraivauskohteita tai kohteita jotka pitäisi säilyttää koskemattomina. Palautettujen karttojen ehdotukset on pyritty kirjaamaan karttoihin pidetyssä selvityksen esittelytilaisuudessa kyläläisillä oli vielä mahdollisuus kommentoida kohteita ja esittää muutosehdotuksia selvitykseen. Tilaisuudessa oli esillä myös Raaheen suunnitteilla oleva bioterminaalin toiminta. Maisemaraivauksissa kertyvän energiapuun voisi tulevaisuudessa viedä suoraan kyseiseen bioterminaaliin ja näin myös pienten kohteiden energiapuun hyötykäyttö voisi lisääntyä. Illan aikana heräsi paljon positiivisia ajatuksia bioenergian mahdollisuuksista Raahen alueella. Selvityksestä on tiedotettu paikallisessa lehdistössä olleilla ilmoituksilla ja medialle lähetetyillä tiedotteilla. Juttuja aiheesta on ollut Raahen Seudussa sekä lehden nettilehdessä. Piehingin kyläyhdistyksen hyvin hoidetuilla ja ajantasaisilla nettisivuilla on myös tiedotettu ja kerrottu selvityksestä. Bioenergian edelläkävijät- hankkeen omilla nettisivuilla sekä ProAgria Oulun nettisivuilla on kerrottu tapahtumista ja ProAgrian Oulun Maa- ja kotitalousnaisten jäsenkirjeessä elokuussa 2010 on mennyt viestiä kartoitettavista alueista jäsenyhdistyksille. Bioenergia edelläkävijät hanke jatkuu vuonna 2011, jonka aikana asiaa pidetään esillä ja selvitetään jatkomahdollisuuksia. 25

26 Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Piehinki 4. Maisemahoitokohteita Piehingin alueella Seuraavassa on esitelty Piehingin alueen maisemanhoitokohteita tiekohteittain. Alla olevassa kuvassa näkyvät selvitetyt tieosuudet. Selvitettävä alue on jaettu kahdelle karttalehdelle. Kartat ovat erillisenä liitteenä selvityksen lopussa. Merkkisymbolit kartoilla voivat olla liian suuria tai pieniä kohteeseen nähden. Karttalehtijakokartta. Pohjakartta Maanmittauslaitos lupanumero 836/MML/10 Kohteiden maisemaa on kartoitettu tieltä katsoen. Tienreuna metsissä voi olla valon vaikutuksesta tihentymiä, jolloin se maiseman kannalta tarvitsisi hoitoa, vaikka metsä reunavyöhykkeen takana olisikin hoidettu. Kartoituksessa on pyritty huomioimaan maisemaa, joka on keskeisessä asemassa alueella ja kaikkien nähtävissä. Kohteissa esitetyille maisemanhoitokohteille soveltuvia rahoitusvaihtoehtoja on selvitetty aiemmin mahdolliset tuet kappaleessa. 26

27 8 tie (karttaan merkitty punaisella) Vilkkaasti liikennöidyn 8-tien varsi on Piehingin kylän kohdalla pääosin hyvin hoidettua. Yhtenäiset linja-autokatokset antavat tielle hoidetun ilmeen. Kaikissa katoksissa on nimi, tämä helpottaa paikkojen tunnistusta. Tieltä on näkyvissä pääosin hoidettua maalaismaisemaa ja peltoaukioita sekä komeaa männikköä. 8-tien reunaa kulkeva pyörätie on idyllinen ja vilkkaassa käytössä. Piehingin kyläkeskus ja koulu ovat hyvin esillä maisemassa. Kauniita näkymiä 8-tieltä. Kuvat Aili Jussila. Tiealueella on näkyvissä useita vanhoja peltoja, jotka ovat kasvamassa umpeen. Nämä pellot ovat sisäänkäyntinä Raahen kaupungin alueelle etelästä tultaessa ja niiden aktiivinen hoito on tärkeää maiseman ja kylän sekä kaupungin imagon kannalta. Peltojen raivaus ja jatkohoito niittämällä tai laiduntamalla antaisi tienvarsimaisemaan huolitellumman ilmeen ja vaikuttaisi positiivisesti tiellä kulkijoiden ajatuksiin maaseutumaisemasta. Monissa kohteissa laidunnus onnistuisi, koska niissä on luonnonvettä eläimille juomavedeksi, kuten esimerkiksi Päällistönojan varren vanhat pellot. Osa kohteista soveltuisi hyvin erityistukikohteiksi. Näiden kohteiden hoitaminen voisi olla myös kaupungin viheralueiden hoitoon kuuluvaa. Kerran kesässä niittämällä hoito olisi edullista viheralaan nähden. Hoitajana voisi toimia paikallinen viljelijä esimerkiksi urakointityön kautta. Joidenkin viljeltyjen peltojen reunavyöhykkeiden avaamisella saisi lisänäkymiä pelloille ja muutamia kauniita latoja voisi ottaa paremmin esille. Piehinginjoki virtaa syvässä uomassa, joten veden saaminen esille on hankalaa. Pusikoita kannattaisi kuitenkin raivata varovasti sillan molemmin puolin, jolloin joen uoma hahmottuisi paremmin. Joen lehtomainen kasvillisuus tulee huomioida raivauksen yhteydessä. Reunavyöhykkeiden hoidolla on positiivista vaikutusta maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen. 27

28 Tienreunapuustolla on talojen kohdalla suojametsätarkoitus ja maastokäynneillä on pyritty huomioimaan nämä suojametsät. Liian tiheässä kasvaessa puiden alaoksat karsiutuvat, jolloin melun ja pölyn suojaava vaikutus heikkenee. Havupuustoa harventamalla lehtipuustoa kasvaisi reunukseen ja näin metsikön suojaava vaikutus taustalla olevalle talolle olisi parempi. Raahen sisäänkäynnin maisemaa olisi hyvä avata ja pellonreunavyöhykkeitä ja kauniita latoja ottaa esille. Kuvat Maarit Satomaa. Kultalantie (karttaan merkitty oranssilla) Kultalantiellä on hoidettuja peltoaukioita ja jylhää vanhaa metsää. Alueella on vain vähän pieniä raivauskohteita. Leirikeskuksen männikköä voisi harventaa, jolloin komeat käkkyrämännyt pääsisivät paremmin näkyville. Merenranta on luonnonsuojelualuetta ja siellä on maankohoamisrannikon sukkessiovyöhyke hyvin näkyvissä. Uimarannan lähellä olevaa niittyaluetta voisi kunnostaa merenrantaniityksi raivaamalla ja jatkohoitona laidunnus. Hoitotoimien vaikutuksesta näkymät kaukomaisemassa avautuisivat. Laidunnuksen suunnittelussa on huomioitava alueen virkistyskäyttö. Laidunalueet sijoitetaan kauemmas virkistysalueista. Rannan rakenteet kaipaisivat hieman kunnostusta. 28

29 Kultalantien peltonäkymiä. Kuva Aili Jussila. Uimarannan niittyä. Kuva Maarit Satomaa. Ylipääntie Mäntytie (karttaan merkitty vihreällä) Ylipääntie on kaunista maalaismaisemaa, jossa on paljon hoidettuja peltoja. Vaihtelevan yleisilmeen alueelle antaa monenlaisten aidanteiden käyttö pihapiireissä. Tienvarsi on hoidetun näköinen ja siisti, vain pieniä yksittäisiä kohteita ja pensaikon raivauksia tarpeen. Koulun kyltti tulisi paremmin esille, jos sen taustaa raivattaisiin. Ylipään koulun pihapiiristä ja edestä voisi vesakkoa ja puustoa hieman harventaa, niin vanha arvokas rakennus näkyisi enemmän. Pieni puro on raivattu hyvin esille, mutta reunalta voisi pensaikkoa raivata lisää, niin vesi näkyisi tielle asti. Mäntytien tienvarsimetsikköä on hoidettu hyvin, mutta vielä on paikoin hoidettavaa. Koulun luona oleva risteys on vaarallinen huonon näkyvyyden vuoksi, se olisi hyvä liikenneturvallisuudenkin vuoksi raivata pensaikosta. Koulun pihapiiri ja pelto on pidetty hyvin hoidettuna. 29

30 Vanhan arvokkaan koulun voisi raivata esiin. Komeita maisemapuita Ylipääntiellä. Kuvat Aili Jussila. Rautionmäentie (karttaan merkitty violetilla) Rautionmäentie on aitoa kaunista maalaismaisemaa. Piehinginjoki virtaa syvässä uomassa. Vettä ei voi saada näkymään, mutta joen mutkitteleva uoma antaa vaihtelua maisemaan ja siellä missä esim. pellon ja vesistön väliin jäävän reunavyöhykkeen hoitaminen on mahdollista, kannattaa sitä tehdä. Tällaisten pellon ja vesistön väliin jäävien reunavyöhykkeiden hoitoon on mahdollista hakea luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistäminen erityistukea. Hoitotoimina olisi esimerkiksi raivaaminen, niittäminen ja laidunnus. Hoidossa huomioidaan maisema-arvoja ja luonnon monimuotoisuutta. Sippalan mylly on kulttuurihistoriallisesti arvokas hohde, joten myllyn voisi pyrkiä saamaan enemmän esille myös sillalta katsottaessa. Sillan molemmin puolin voisi näkymää avata raivaamalla varovasti pensaistoa. Joen reuna on hyvin jyrkkä ja sen vyörymisen estämiseksi kasvustoa tulee jättää. Myllyn edessä oleva saari olisi myös hyvä raivata. Saaren ja joenvarren jatkohoitona voisi olla laiduntaminen lampailla. 30

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010 HUOM! Tiedot varmistuvat kevään 2010 kuluessa, tilanne 5.1.2010 mukaan Hakuaika huhtikuun loppuun mennessä, hakemukset liitteineen

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

Bioenergian edelläkävijät - hankkeen maisemaselvitysosio Pudasjärven-Taivalkosken Iijoen keskijuoksu

Bioenergian edelläkävijät - hankkeen maisemaselvitysosio Pudasjärven-Taivalkosken Iijoen keskijuoksu Bioenergian edelläkävijät - hankkeen maisemaselvitysosio Pudasjärven-Taivalkosken Iijoen keskijuoksu Jussila Aili, Mahosenaho Taimi Bioenergian edelläkävijät -hanke 2008-2011 Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Haapajoki-Arkkukari. Raahen. Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio. Jussila Aili ja Satomaa Maarit

Haapajoki-Arkkukari. Raahen. Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio. Jussila Aili ja Satomaa Maarit Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Raahen Haapajoki-Arkkukari Jussila Aili ja Satomaa Maarit Bioenergian edelläkävijät -hanke 2008-2011 Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Pro Agria Oulu

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Pudasjärven Jongunjärven reitti

Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Pudasjärven Jongunjärven reitti Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Pudasjärven Jongunjärven reitti Jussila Aili ja Mahosenaho Taimi Bioenergian edelläkävijät -hanke 2008-2011 Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Pro Agria

Lisätiedot

Tavastkenkä. Pyhännän. Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio

Tavastkenkä. Pyhännän. Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Pyhännän Tavastkenkä Jussila Aili ja Satomaa Maarit Bioenergian edelläkävijät -hanke 2008-2011 Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa ProAgria Oulu Esipuhe

Lisätiedot

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä

TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. TULEVA YMPÄRISTÖKORVAUSJÄRJESTELMÄ Tukimahdollisuudet metsässä Maisemasuunnittelija Sanna Seppälä ProAgria Länsi-Suomi /Länsi-Suomen

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa

Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa Maatalouden ympäristötuen erityistuen ja laidunpankin mahdollisuudet Puustoisten perinneympäristöjen hoidossa 1 Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuki - erityistukimuodot: perinnebiotooppien hoito,

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä

KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä KYLÄMAISEMAN ARVOT JA MAISEMANHOITO Kylämaisemat kuntoon 30.9.2010 Mäntsälä Helena Pakkanen Kymenlaakson Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus/proagria Kymenlaakso ry Mitä kylämaisema on Jokaisella kylämaisemalla

Lisätiedot

1. YLEISIÄ OHJEITA TYÖN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN

1. YLEISIÄ OHJEITA TYÖN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN Energiapuun korjuu maisemanhoitokohteilla 1. YLEISIÄ OHJEITA TYÖN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTTAMISEEN Hyödynnä raivauspuu energiaksi Ohjekortissa 1 käsitellään maisemanhoidon ja energiapuunkorjuun yhdistämistä

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta

Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta Ajankohtaista maiseman ja ympäristönhoidosta VYYHTI työpaja Taivalkoskella 10.4.2014 Kalle Hellström ProAgria Oulu/maa ja kotitalousnaiset Kuva: Aili Jussila Arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi

Lisätiedot

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset

Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus. Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maisemanhoito laiduntamalla Käytännöt ja rahoitus Eeva Puustjärvi Maisema- ja ympäristöasiantuntija Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Maatalouden ympäristösopimus maisemanhoitoon Perinnebiotoopin, luonnonlaitumen

Lisätiedot

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille HUOM! Tiedot perustuvat vuoden 2011 asetusmuutokseen, katso viimeisin tieto vuoden 2011 hakuoppaasta tai ympäristötuen asetuksesta Lisätiedot

Lisätiedot

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Ympäristösopimukset MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS Perinnebiotoopit ja luonnonlaitumet Merenranta- ja järvenrantaniityt Kedot Hakamaat ja metsälaitumet Alueelle nähtävissä selviä

Lisätiedot

Ympäristösopimukset:

Ympäristösopimukset: Ympäristösopimukset: Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset paivi.jokinen@proagria.fi puh. 040 301 2409 Maatalousluonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO

HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO 1 HOITOSUUNNITELMA: MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITO TÄMÄ MALLIPOHJA ON TEHTY AVUKSI HOITOSUUNNITELMAN TEKEMISEEN. MALLIPOHJAAN ON TUOTU ESIIN NIITÄ ASIOITA, MITÄ HOITOSUUNNITELMAN ON

Lisätiedot

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille Lisätiedot ja esityksen kuvat: Maarit Satomaa, YmpäristöAgro-hanke, ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset, maarit.satomaa@maajakotitalousnaiset.fi,

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja

Lisätiedot

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille

Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille Ympäristönhoito info Tuet yhdistyksille HYMY hanke, Aisapari ry Ympäristötuen erityistuet Hoitosopimukset 5 10 vuotta EI-tuotannolliset investoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORIPÄÄ 27.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Yhteinen kulttuuriympäristömme esille KYNÄ jättää jäljen Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hanke Hankeaika 1.9.2015-31.8.2018 Yhteistyössä Etelä-Savon ja Keski-Suomen MKN Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat.

Lisätiedot

Liminganlahden luontokeskuksen maisemaraivaussuunnitelma

Liminganlahden luontokeskuksen maisemaraivaussuunnitelma LIITE 2 Bioenergian edelläkävijät -hankkeen maisemaselvitysosio Liminka Liminganlahden luontokeskuksen maisemaraivaussuunnitelma Jussila Aili ja Satomaa Maarit Bioenergian edelläkävijät -hanke 2008-2011

Lisätiedot

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon

Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Maisemanhoidon edistämistä mallisuunnitelmien avulla Kärsämäeltä Kuusamoon Kalle Hellström ProAgria Oulu/Maa ja kotitalousnaiset VYYHTI:n loppuseminaari, POHTO 25.11.2014 Kuva: Kalle Hellström Perinnebiotoopit

Lisätiedot

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA

LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA LAIDUNTAMINEN LUONNONLAITUMILLA Ypäjä 30.5.2013 Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ProAgria Keskukset Hevostallit lisääntyvät Hevostalleja 16 000 kpl Hevosia 76 000, lisääntyy 1 500 hevosta

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon

YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon YmpäristöAgro II Vinkkejä maiseman- ja luonnonhoitoon Maarit Satomaa Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa- ja kotitalousnaiset 13.1.2014 Kuusamo Maiseman- ja luonnonhoito osana viljelijän

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013. Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti UUSIKARTANO 10.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Iin Hiastinhaaran laidunhanke

Iin Hiastinhaaran laidunhanke Iin Hiastinhaaran laidunhanke Kalle Hellström Työpaja Pohjois-Iin kyläyhdistys 6.6.2013 Kuvat: Kalle Hellström Perinnemaisema =Perinteisen maankäytön synnyttämä maaseutumaisema: perinnebiotoopit, pellot,

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito

Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Maatalousluonnon monimuotoisuus- ja maisemanhoitosopimukset - kohteet ja niiden hoito Biologi Sirpa Peltonen Etelä-Savon ELY-keskus 23.3.2018 Perinnebiotooppi on: keto, niitty, rantaniitty, lehdesniitty,

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso

Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten. yhdistyksille 10.3.2011. Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso Maatalouden ympäristötuet ja eituotannollisten investointien tuet yhdistyksille 10.3.2011 Uudenmaan Ely muokannut Esme Manns-Metso 1 2 Aiheita Taustaa maatalouden ympäristötuesta ja eituotannollisten investointien

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Kemera-koulutus Kemeran ympäristötuki Ympäristötukea voidaan myöntää, kun metsän hoito tai käyttötoimenpiteissä otetaan monimuotoisuus huomioon metsälaissa säädettyä

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä

Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Sisältö: Ei-tuotannollisen inv.hankkeen ja ymp.erityistukisopimuksen eroja ja yhtäläisyyksiä Mitä ymp.erityistukisopimuksia ja ei-tuotann.inv.tukia viljelijät ja ry:t voi hakea Kainuussa? Ympäristötuen

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ORISUO 7.7.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen

Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden tunnistaminen YMPÄRISTÖHANKKEISTA YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUKSIA MAASEUDULLE KOKKOLA 31.10.2012 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus,

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä Ympäristöneuvojakoulutus 4.6.2013 Tampere Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Etelä- Eurooppalainen maisemayleissopimus

Lisätiedot

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä ERITYISYMPÄRISTÖTUKIEN KUSTANNUSLASKENTAA Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group & Luonnon- ja riistanhoitosäätiö YMPÄRISTÖKUISKAAJA-HANKE Oulussa 26.-27.1.2011 Kuvat:

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ASKAINEN Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ASKAINEN 2.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Matka kylämaisemaan

Lisätiedot

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Ympäristösopimukset Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä? Keski-Suomen ELY-keskus/Merja Lehtinen P.0295 024570 1 16.2.2018 Merja Lehtinen/Keski-suomen ELY-keskus 2 Laitinen Riitta

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA

Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011. Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyraportti ALASTARO 31.8.2011 Katri Salminen ProAgria Farma / Maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten Kylämaisema kuntoon hankkeen

Lisätiedot

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015

YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 YmpäristöAgro II Ajankohtaista maiseman ja luonnonhoitoon 2014 2015 Maarit Satomaa Maisema ja ympäristöasiantuntija ProAgria Oulu/ Maa ja kotitalousnaiset 2014 2015 Kylämaisema uusien arvojen tyyssija

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti

MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006. Kyläkävelyraportti MAISEMAPATIKKA REHAKAN JA IRJALAN KYLISSÄ JANAKKALASSA 16. 09. 2006 Kyläkävelyraportti Auli Hirvonen 2006 Aurinkoisena ja lämpimänä syyskuun päivänä 16.09.2006 tehtiin Rehakan ja Irjalan kyläyhdistyksen

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke

Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke Viljelijöiden Ympäristöinfot Keski-Suomessa vuonna 2013 Projektisuunnittelija Ilona Helle Keski-Suomen ELY-keskus TARKKA! -hanke 9.4.2013 2 Maatalousluonnon erityispiirteitä Viljeltyjen peltojen lisäksi

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma

alv 0 % - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma 32 Liite 2 Hyväksyttäviä enimmäiskustannuksia sopimuksissa alv 0 % Suunnitelman laatiminen 320 /suunnitelma - vaativat perinnebiotooppi- ja monimuotoisuuskohteet 420 /suunnitelma Alueen koko ja monimuotoisuudesta

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

TOURULA-KEIHÄSKOSKI Kyläkävelyraportti TOURULA-KEIHÄSKOSKI 7.7.2013 Katri Salminen ProAgria Länsi-Suomi / maa- ja kotitalousnaiset TAUSTAA sdagjnlnfvfkjn Kyläkävelyt kuuluvat yhtenä osana Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten

Lisätiedot

PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT

PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT PERINNEBIOTOOPIT JA KOSTEIKOT Ohjeita yhdistyksille perinnebiotooppien ja kosteikkojen perustamis- ja ennallistamisinvestointeihin sekä ylläpitorahoituksen hakemiseen. 23.4.2009 2 MITÄ OVAT PERINNEBIOTOOPIT?...

Lisätiedot

Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle

Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi Täky hankeen koulutustilaisuus 8.4.2011 Ilona Helle 10.00 Johdatus päivän aiheisiin: Päivän ohjelma TÄKY maatilat kehittyvät 2008-2011 -hanke

Lisätiedot

Reunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* ( ) havainnot ja suositukset

Reunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* ( ) havainnot ja suositukset Reunavyöhykkeiden valintaperusteet: MALMI-hankkeen* (2010-11) havainnot ja suositukset MoMa-koulutus ELY-keskuksille, 15.5.2018 Janne Heliölä / SYKE * Loppuraportti ladattavissa: http://hdl.handle.net/10138/38770

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Utula Raportti kyläkävelystä 1.8.2006

Utula Raportti kyläkävelystä 1.8.2006 Utula Raportti kyläkävelystä 1.8.2006 Sanna Ahonen Etelä-Karjalan maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus ProAgria Etelä-Karjala ry 2006 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 1 2. MAASEUTUMAISEMAN MUUTOS 2 3. TÄRKEITÄ MAASEUTUMAISEMAN

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito

Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito Maaseuturahasto Härkää sarvista hanke Perinnebiotooppien hoito Yhdistys luonnon- ja maisemanhoidon tukien hakijana Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle teemapäivä 5.5.2011 Saarijärvi Kaisa Raatikainen,

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot