1 (8) Kaupunginhallituksen lausuntoehdotus Borgå stad (Käsitelty kaupunginhallituksessa ja käsitellään kaupunginvaltuustossa

Transkriptio

1 1 (8) Borgå stad (Käsitelty kaupunginhallituksessa Liikenne- ja viestintäministeriö PL Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 85/40/2005 Lausunto Helsingin seudun lentokenttäselvityksestä Helsingin seudun lentokenttäsuunnitelma on laadittu Ilmailulaitos Finavian toimesta ja liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta. Suunnitelma on luonteeltaan teknistaloudellinen. Lentokenttätoimintojen kehittämismahdollisuuksia on tutkittu neljän eri vaihtoehdon pohjalta erityisesti valtion intressien näkökulmasta. Selvitys tulee toimimaan raportin mukaan päätöksenteon materiaalina valittaessa jatkoon sopivin vaihtoehto Helsingin seudun lentokenttätoimintojen kehittämiseksi. Edelleen raportin mukaan päätös siitä, miten lentokenttätoimintoja kehitetään, tehdään vuoden 2007 aikana. Kaupungilla ei ole mahdollisuuksia itse tuottaa kaikkia niitä selvityksiä, jotka olisivat tarpeen todellisen kuvan saamiseksi lentokenttähankkeen vaikutuksista. Näiden tietojen tulisi selvityksestä vastaavan tahon laatimina olla kaupungin käytössä. Samoin vastaavien tietojen tulisi olla käytössä muiden tutkittujen vaihtoehtoisten kehittämismahdollisuuksien osalta. Lentokenttähankkeen koosta ja sen toiminnallisesta kokonaisuudesta on annettu informaatiotilaisuuksissa huomattavan erilainen kuva (vertaus Oulun kenttään), kuin mikä käy ilmi itse lausunnon kohteena olevasta raportista. Raportissa on myös mainittuna hankkeen todennäköinen toteuttaminen vaiheittain. Hankkeen lopullisen koon ollessa epäselvä on myös hankkeen arvioiminen annettavan lausunnon perustaksi erittäin ongelmallista. Niin ikään jää epäselväksi olisiko mahdollisen lentokentän painopiste yleisilmailussa vai liikelentotoiminnassa. Muualla Suomessa näiden toimintojen samanaikainen kehittäminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Hankkeen vaikutusten laajuutta ympäristöön, asumiseen, tulevaan aluerakenteeseen tai sen suoraa ja epäsuoraa työllistävää vaikutusta ei voi raportin puutteellisuuksista johtuen selvittää. katsoo, että se on ehdotettuna lentokentän sijaintikaupunkina asetettu lausuntopyynnössä kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa puutteellisin tiedoin olisi lyhyessä ajassa otettava kantaa eteläisen Suomen merkittävimpään uuteen infrastruktuurihankkeeseen. Julkisuudessa esitetyt kannanotot kaupungin lausunnon vähäisestä merkityksestä herättävät myös hämmästystä.

2 2 (8) Borgå stad (Käsitelty kaupunginhallituksessa 1 Vuorovaikutus ja ympäristövaikutukset on saanut suunnitelman käyttöönsä sen julkistamistilaisuudessa Suunnitelmassa mainitaan, että mikäli vuonna 2007 tehdyssä päätöksessä päädytään yhteen selvitettyyn vaihtoehtoon, on seuraava vaihe ympäristövaikutusten arvioinnin laatiminen, johon kytketään myös vuorovaikutus sidosryhmien kanssa. pitää erittäin valitettavana, että kaupunkia, jonka alueelle yksi kehittämisvaihtoehdoista kohdistuu, ei ole informoitu selvitysvaiheessa. Sova-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista) 3 :n mukaan suunnitelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Sova-lain tavoitteena on myös parantaa yleisön tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kestävää kehitystä. katsoo, että selvityksen laatimisessa ei ole otettu huomioon riittävässä määrin lain mukaista yleistä velvollisuutta ympäristövaikutusten selvittämiseen. katsoo, että selvityksen laatiminen olisi ehdottomasti edellyttänyt sidosryhmien ja yleisön osallistumista valmisteluvaiheessa. katsoo, että menettely ympäristövaikutusten selvittämisen suhteen sekä vuorovaikutuksen osalta on raportin valmistelussa ollut Sova-lain hengen vastaista. 2 Päätös lentokenttätoimintojen kehittämisestä ei voi hyväksyä menettelyä, että päätös lentokenttätoiminnan kehittämisestä tehdään raportissa esitetyn mukaisesti siten, että nyt lausuntokierroksella olevan raportin vaihtoehdoista päätetään valita yksi edelleen kehitettäväksi. Tällöin tulisi ympäristövaikutusten arviointi sekä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa kyseeseen vasta yleissuunnitelmavaiheessa, mikä ei ole tämän kokoisessa hankkeessa hyväksyttävä menettely. 3 Lentomelua ei ole luotettavasti arvioitu Lentokentän merkittävin ympäristövaikutus on ylivoimaisesti lentomelu. Lentomelun vaikutuksia ei ole luotettavasti selvitetty tässä vaiheessa. Mahdollinen päätös uuden lentokentän rakentamisesta voidaan tehdä tosiasiallisesti vasta kun on olemassa tietoa lentomelun todellisista vaikutuksista. Lentokenttäselvityksessä on lisäksi esitetty mahdollisuus Backaksen kentän laajentamiseen 2500 metriin eikä myöskään laajennetun kentän meluvaikutuksia ole mitenkään kuvattu. Lentomelun merkitystä Porvoon seudulle on vaikeata arvioida lentokenttäselvityksen perusteella. Selvityksessä on melujen arvioinnissa käytetty mallina Porin lentokentälle määritettyä melualuetta. Porin lentokentän melualue on siirretty sellaisenaan Porvoon Backaksen kentälle (mm. raportin kuva 9). Porin lentokentällä oli Finavian lentoliikennetilaston mukaan vuonna 2006 matkustajia vain Melulaskelmat perustuvat siihen, että lentokoneet lentävät pitkin määriteltyä lentoreittejä, mutta käytännössä tiedetään että monet seikat, kuten sääolosuhteet, lentokoneen ominaisuudet tai täyttöaste, aiheuttavat sen että lentokoneet poikkeavat lentoreittien keskilinjasta huomattavasti. Melukäyrät

3 3 (8) Borgå stad (Käsitelty kaupunginhallituksessa eivät suoraan kerro missä on kovaa meteliä, vaan niitä käytetään kaavoituksen ja muun päätöksenteon apuvälineenä. Tiedetään muista lentokentistä, että lentomelu ärsyttää ja häiritsee asukkaita selvästi päiväajan keskiäänitason 55 db:n ulkopuolella. Tämä koskee erityisestä niitä alueita, joissa melutilanne muuttuu oleellisesti huonommaksi. Porvoon kaupunginvaltuustolle annetussa suullisessa informaatiossa on esitetty, että kentälle tulisi noin miljoonaa matkustajaa vuodessa ja että kenttä olisi Oulun lentokentän kaltainen. Oulun lentokentällä oli Finavian lentoliikennetilaston mukaan vuonna 2006 matkustajia Koska Backaksen hankkeen koko ei tosiasiallisesti ole Porvoon kaupungin tiedossa eikä meluvaikutuksia ole Porvoon osalta arvioitu, on Porvoossa melunvaikutusten haarukoimiseksi tarkasteltu Oulun lentokentän aiheuttamia meluvaikutuksia ja vastaavat melualueet siirretty Porvoon Backakseen. Menetelmä on siis sama kuin lentokenttäselvityksessä käytetty, mutta Porin kentän melukäyrien sijaan on tarkasteltu Oulun kentän melukäyriä. Sekä Oulun että Porin kenttien melualueet on selvitetty Ilmailulaitoksen/Finavian toimesta. Kuvassa 1 (liite) on piirrettynä Backaksen kentän ympärille melukäyrät, jotka ovat vastaavat kuin Oulun seudun yleiskaavassa sekä Oulunsalon kunnan osayleiskaavoissa on lentokentän ympärille esitetty, ja ne perustuvat Ilmailulaitoksen/Finavian tekemiin meluselvityksiin ja ennusteisiin. Jos Backaksen lentokentästä tulee edellä esitetyn mukaisesti Oulun kentän kaltainen (liikenteen laadun ja määrien suhteen), on lentokentän melualue huomattavasti suurempi kuin raportissa on arvioitu. Melualue (55 db) ulottuu tällöin noin 7-8 kilometrin päähän kentän suuntaisesti kentän päistä mitattuna. Myös vaikutukset asutukseen, asutuksen laajenemismahdollisuuksiin yms. seikkoihin ovat huomattavasti laajemmat kuin mitä raportissa on arvioitu. Kentän läheisyydessä on varsin tiivistäkin kyläasutusta, ja melualueelle tullee Porvoon kaupungin arvion mukaan jäämään huomattavasti enemmän asukkaita kuin selvityksessä on arvioitu. Melun haittoja arvioitaessa on otettava huomioon, että asutus Länsi-Porvoossa on lähes kokonaisuudessaan pientaloasumista, jossa asukkaat viettävät paljon aikaa pihoillaan. Näin eteenkin kesäaikana johon nykyisen Malmin lentokentän suurimmat meluhaitat ajoittuvat. Maantieliikenteen, rautatieliikenteen ja lentoliikenteen yhteisvaikutusta melun suhteen ei ole selvityksessä arvioitu. Porvoon kaupungin käsityksen mukaan Porvooseen tulee erittäin laaja lounais-koillinen suuntainen meluvyöhyke, jossa maankäytön kehittämismahdollisuudet ovat erittäin rajalliset. 4 Lentokentän aiheuttamat maankäytön rajoitukset muuttavat taajaman ja hajaasutusalueiden kasvusuunnitelmia Uudessa maakuntakaavaehdotuksessa esitetty taajaman ainoa laajenemisalue vuoden 2020 jälkeen jää yllä mainitun, Oulun kentän tietoihin perustuvan arvion mukaan lentokentän melualueen alle. Tällöin taajama ei melun takia voi enää laajentua länteen. Myös pohjoinen laajenemissuunta saattaa muodostua erittäin rajoitetuksi lentokentän aiheuttamien meluvaikutusten takia. Tässä skenaariossa kentän sijoittaminen johtaisi siihen, että Porvoon edullisimmat ja maakuntakaavaehdotuksessa olevat ainoat vuoden 2020 jälkeen käyttöön tulevat laajenemisalueet eivät olisi

4 4 (8) Borgå stad (Käsitelty kaupunginhallituksessa rakennettavissa. Tämä rajoittaisi kaupungin kehittämismahdollisuuksia merkittävästi, ja saattaisi vaikuttaa kaupungin kasvuun. Käytännössä kaupunkitaajaman laajenemisalueille jäisi tällöin mahdollisuuksia enää idän suuntaan. Nämä alueet ovat vääjäämättä kaupunkirakenteellisesti epäedullisempia. Haja-asutusalueilla ja kyläkeskuksissa akselilla Kulloo-Treksilä-Saksala-Suomenkylä mahdollisuudet asutuksen kehittämiseen heikkenisivät oleellisesti lentokentän myötä. Backaksen lentokenttä aiheuttaisi Porvoon kaupungin arvion mukaan merkittäviä maankäytöllisiä vaikutuksia ja rajoituksia kaupungin kehityssuuntiin. 5 Vaikutukset seudun aluerakenteeseen Mikäli Porvoon Backakseen sijoitetaan lentokenttä, tulevat Itä-Uudenmaan maakuntakaavaehdotuksessa tehdyt ratkaisut asutuksen laajenemisalueista uudelleen harkittavaksi. Koko Helsinki-Sipoo-Porvoo vyöhykkeen maankäyttö tulisi tarkastella muuttuneista lähtökohdista käsin uudelleen maakuntakaavassa. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetä, miten monella tavalla ja kuinka laajasti mahdollinen lentokenttä vaikuttaa maankäyttöratkaisuihin, koska sitä ei ole maankäytöllisesti tutkittu. Kentän käyttöönoton on arvioitu olevan mahdollista vuoden kuluttua. Rajoitukset Porvoon maankäytön suunnitteluun ja heijastusvaikutukset läntisen Porvoon kiinteistöjen arvoihin realisoituvat heti, vaikka valitusprosessit siirtäisivätkin päätösten lainvoimaisuuden vuosien päähän. Epävarmuuden tila pysäyttää alueen luontaisen kehittämisen ja elinvoiman. 6 Kilpilahden alueen läheisyys Kilpilahden teollisuusalue on pohjoismaiden laajin petrokemianteollisuuden keskittymä. Kilpilahdessa on kuusi suuronnettomuusvaarallista laitosta, jotka ovat ns. seveso IIdirektiivin ylemmän tason turvallisuusselvitysvelvollisia. Lisäksi suuronnettomuusvaara liittyy ratapihan ja sataman (Suomen suurin satama tonnimäärältään) toimintaan. Lentokenttäselvityksessä ei ole arvioitu niitä riskejä ja vaikutuksia, joita lentokentän sijoittaminen näin lähelle Kilpilahtea saattaa aiheuttaa. 7 Maantieliikenteeseen liittyviä kysymyksiä Yleisesti voidaan todeta, että lentokentän toiminnasta riippumatta lentokentän käytöstä syntyvä liikenne ohjautuu yleisille teille, eikä näin ollen välttämättä aiheuta suoranaisia paineita katuverkon laajentamiseen tai ongelmia katuverkon liikenteen sujuvuuteen. Liikennevirrat, jotka syntyvät kentän käytöstä riippuvat tietysti siitä, mitä toimintoja kentälle tulee. Yleisilmailutoiminnan ollessa kyseessä liikennevirrat ovat suhteellisen pieniä. Liikenne muodostuu harrastajien/ kouluttajien ajosuoritteista sekä huolto- ja tankkausliikenteestä. Liikennevirtojen kasvua ei todennäköisesti huomaa moottoritiellä/paikallisteillä kuin paikallisesti. Yleisilmailu ei todennäköisesti tuo myöskään työpaikkoja paikkakunnalle. Yleisilmailutoiminta on mukana kaikissa muissa laajemmissa vaihtoehdoissa.

5 5 (8) Borgå stad (Käsitelty kaupunginhallituksessa Liikelentotoiminta on ennusteiden mukaan pientä, n lentoa vuositasolla, joten liikenne ei aiheuta suurta muutosta päivittäiseen liikenteeseen. Toiminta lisää jonkin verran huolto- ja tankkausliikennettä. Työpaikkojen syntymiseen toiminnalla ei olisi vaikutusta. Reittilentotoiminta olisi selvityksen mukaan kotimaahan ja lähialueiden ulkomaan kohteisiin suuntautuvaa alle 80 istumapaikkaisilla koneilla tapahtuvaa toimintaa. Reittilentotoiminnan on ajateltu välittävän jossain vaiheessa n matkustajaa vuodessa. Tilauslentotoiminnan kanssa vaikutukset liikenteeseen ovat jo merkittäviä sekä suoraan että välillisesti. Em. toiminnot edellyttävät hyviä maaliikenneyhteyksiä. Joukkoliikennereititys tulisi rakentaa kenttää palvelevaksi. Linja-autoreitit tulisi suunnitella kentän kautta kulkeviksi, taksiliikenne lisääntyisi huomattavasti. Heli-rata yhteys tulisi (ainakin pääkaupunkiseudun suuntaan) olemaan oleellinen osa kentän toimivuutta, saavutettavuutta ja hyvää palvelutasoa. 8 Pohjaveteen liittyviä kysymyksiä Ehdotetun kentän lounaispuolella on pohjavesialue ( ), jossa sijaitsee Mickelsbölen vedenottamo (vedenottolupa). Lentokenttäalueen rajaus on lähellä pohjavesialueen rajaa, ja laajennusvaihtoehdon jälkeen kentän alue ulottuu ilmeisesti pohjavesialueelle. Vedenottamo ei tällä hetkellä ole käytössä, mutta se tulee säilyttää varavedenottamona. Vedenottamolla ei ole vahvistettua suoja-aluetta. 9 Kentän suora työllistävä vaikutus Mahdollisen lentokentän suora työllistävä vaikutus Porvoon seudulle riippuu vahvasti rakennettavan lentokentän luonteesta ja koosta. Mikäli Porvooseen sijoitettava kenttä olisi liikelentoihin keskittyvä ja palvelisi, niin kun selvityksessä on esitetty, noin miljoonaa matkustajaa vuodessa, suuntaa antavana kenttänä voidaan pitää Oulun lentokenttää, jonka matkustajamäärä on noin matkustajaa vuodessa. Vuonna 2006 Oulun kentän laskeutumisien määrä oli kpl, josta liikennelentoja oli kpl, yleisilmailua kpl ja sotilasilmailuun liittyviä laskeutumisia kpl. Vuonna 2006 Oulun kenttä palveli matkustajaa. Oulun kenttä työllistää suoraan noin 250 henkilöä, joista noin 60 henkilöä on Finavian palveluksessa, ja noin 190 henkilöä kentällä toimivien yritysten palveluksessa. Voidaan siis olettaa, että mikäli Porvooseen sijoittuva kenttä olisi Oulun kentän kaltainen, suora työllistävä vaikutus olisi samansuuruinen kuin Oulussa, eli noin 250 henkilöä. Mikäli kenttä tulee olemaan pääosin yleisilmailuun ja helikopteritoimintaan keskittyvä kenttä, suora työllistävä vaikutus tulee olemaan melko vaatimaton. Suuntaa antavana referenssinä voidaan pitää esimerkiksi Porin lentokenttää, josta selvityksen melurajat on kopioitu. Vuonna 2006 Porin kentän laskeutumisien määrä oli kpl, josta liikennelentoja oli kpl ja loppuosa yleisilmailua lukuun ottamatta muutamia (27 kpl) sotilasilmailuun liittyviä laskeutumisia. Vuonna 2006 Porin kenttä palveli matkustajaa. Porin kenttä työllistää suoraan noin 45 henkilöä, joista 27 henkilöä on Finavian palveluksessa, 10

6 6 (8) Borgå stad (Käsitelty kaupunginhallituksessa handling-yhtiön palveluksessa, 3-5 autovuokraamojen palveluksessa, kolme ravintolan palveluksessa ja muut turvatarkastus- sekä siivoustehtävissä. Voidaan siis olettaa, että mikäli Porvooseen sijoittuva kenttä olisi Porin kentän kaltainen, suora työllistävä vaikutus olisi samansuuruinen kuin Porissa, eli vajaat 50 henkilöä. Ruotsissa tehtyjen selvitysten perusteella kannattavan lentokentän aikaansaamiseksi tarvitaan noin miljoona matkustajaa vuodessa. Suomessa kannattavia kenttiä ovat Helsinki-Vantaan ja Oulun kentät. Oulun kentän liikevaihto on noin 9-10 M ja tulos on noin 0,10 /matkustaja. Tästä voinee vetää johtopäätöksen, että Porvooseen mahdollisesti sijoitettava kenttä tulisi olemaan ainakin Oulun kentän kokoinen ja suora työllistävä vaikutus siis noin 250 henkilöä. Noin miljoonan matkustajan määrä tulee kuitenkin olemaan haasteellista, jos kenttä samalla tulisi toimimaan Etelä-Suomen tärkeimpänä yleisilmailu- ja helikopterikenttänä. Oulusta saatujen kokemusten perusteella liikelentojen ja yleisilmailun, etenkin helikopteritoimintojen osalta, yhteen sovittaminen on haasteellista. Liikelentojen määrän noustessa kentän käyttö yleisilmailuun hankaloituu huomattavasti. On siis kyseenalaista, voidaanko järkevällä tavalla yhdistää laajamittainen liikelentotoiminta ja yleisilmailu niin, että sekä matkustajamäärälliset että yleisilmailun tavoitteet toteutetaan. 10 Kentän välilliset työllistävät vaikutukset Porvoon seudulle Mahdollisen lentokentän välilliset työllistävät vaikutukset Porvoon seudulle riippuvat vahvasti mahdollisesti rakennettavan lentokentän luonteesta ja koosta. Mikäli kenttä tulee olemaan pääosin yleisilmailuun ja helikopteritoimintaan keskittyvä kenttä, välilliset vaikutukset tulevat olemaan melko vaatimattomat. Mikäli kenttä palvelisi laajamittaisesti liikelentoja, heijastevaikutukset Porvoon seudulla olisivat suuret. Tampereen lentokentän suunnittelun yhteydessä arvioitiin kentän miljoonan vuotuisen matkustajamäärän synnyttävän alueelle noin tuhat uutta työpaikkaa. Uusien työpaikkojen määrä on voimakkaasti riippuvainen siitä, miten hyvin kaupunki ja seutu pystyvät hyödyntämään matkustajavirtojen tuomaa potentiaalia. Jotta tarkka suunnitelma potentiaalin hyödyntämisestä voitaisiin tehdä, pitäisi tuntea matkustajakunnan profiili. Tuntematta kaavailtua liikelentoprofiilia tarkemmin on mahdotonta määritellä kehittämistoimenpiteitä tai tehdä tarkempaa analyysia välillisistä vaikutuksista alueen elinkeinoelämälle. Yleisinä kommentteina voidaan kuitenkin todeta, että mikäli miljoonan matkustajan vuotuinen määrä saavutetaan, vaikutukset niin julkisen kun taksiliikenteen puolella tulevat olemaan merkittäviä. Lisäksi on mahdollista merkittävästi kehittää alueen matkailupalveluja sekä muita palvelualoja. 11 Toteuttamiskustannukset, rahoitus, aikataulu Raporttiin liittyy rakennuskustannustarkastelu, jonka mukaan 1. vaiheen rakennuskustannukset ovat n. 63 miljoonaa euroa ja 2. vaiheen kustannukset, kun kaupallisen ja liikelentotoiminnan vaatimat rakenteet toteutetaan, n. 120 miljoonaa euroa. Raportista ei käy ilmi, mikä taho tai mitkä tahot vastaisivat kustannuksista. ei ole

7 7 (8) Borgå stad (Käsitelty kaupunginhallituksessa 12 Loppupäätelmä varautunut osallistumaan kentän rahoituskustannuksiin. Raportista ei myöskään selviä toteuttamisen aikataulutietoja. Lentokenttäselvitykseen kirjatuista kehittämistavoitteista tai Porvoon kaupungille annetuista informaatiosta huolimatta uuden lentokenttähankkeen tarpeelle ei ole pystytty osoittamaan riittävän vakuuttavia perusteita. Lausunnon kohteena oleva aineisto on Porvoon kaupungin mielestä puutteellinen. Oleelliset puutteet koskevat meluvaikutusten arviointia, Sova-lain hengen huomioon ottamatta jättämistä sekä Helsingin seudun metropolialueen maankäytön ja aluerakenteen kehittämisen käsittelemättä jättämistä. Riippuen mahdollisen lentokentän luonteesta ja koosta sillä saattaa olla merkittävä suora ja epäsuora työllistävä vaikutus. Ehdotettu lentokenttä rajoittaisi kuitenkin vahvasti Porvoon maankäyttöä kaupungin pääkasvusuunnassa. Mahdollisen lentokentän kokonaistaloudellinen vaikutus Porvoon kaupungin näkökulmasta on näin ollen kyseenalainen. Porvoon mielestä Helsinki-metropolia tulisi kehittää monikeskusmaisesti Helsingistä kohti pohjoista, itää ja länttä. Liikkumisen tulisi tulevaisuudessa perustua ympäristö- ja ilmastosyistä yhä enemmän raideliikenteen aktiiviseen kehittämiseen. Sipoon ja Porvoon mukaan ottaminen Helsingin seudun aktiiviseksi maankäytön kehittämiskumppaniksi edellyttää raideliikenteen rakentamista Sipoon kautta Porvooseen. Toteutus tulee nähdä osana Heli-rata-hankkeen uudelleen tarkastelua. Helsingin seudun metropolialueella raideyhteyksinä ovat tärkeitä raide- ja junayhteyksien toteuttaminen ja nopeuttaminen Tampereen ja Turun kentille sekä Marja-rata. Edellä kuvatun vaihtoehdon mukaan ottaminen vaihtoehtotarkasteluihin avaisi mahdollisuudet turvata Helsinki-Vantaan lentokentän kapasiteetti tulevaisuudessa ja Malmin kentän säilyttäminen yleisilmailukenttänä. Samalla turvattaisiin selkeästi paremmat mahdollisuudet varmistaa ihmisläheinen ja kohtuuhintainen asuminen Helsingin metropolialueella. Edellä mainituilla perusteilla vastustaa lentokentän sijoittamista alueelleen. Liite Kuva 1 (sivu 8)

8 8 (8) Borgå stad (Käsitelty kaupunginhallituksessa