Kesä 2014 KIRJALLISUUSKOE

Transkriptio

1 1 KIRJALLISUUSKOE 1. Huumeet ovat maailmanlaajuinen ongelma. Tarkastellaan huumeiden kysyntää ja tarjontaa. Sekä Gillespie (luku 6) että Pohjola (s. 53-) käsittelevät tarjonta ja kysyntäkäyrien jyrkkyyksiä ja näiden käyrien siirtymisiin liittyviä kysymyksiä. Ensinnäkin, on todennäköistä, että huumeiden kysyntäkäyrä on melko jyrkkä; kysyntä on joustamatonta (addiktio), kun taas tarjonta on joustavaa (kuvio a alla). Huumekaupan myynnin arvo on alue abcd. Kun tarjontaa onnistutaan rajoittamaan, siirtyy tarjontakäyrä vasemmalle (katkoviiva), aiheuttaen jyrkän nousun hinnassa, mutta vain vähäisen laskun määrässä (kuvio b). Huumekaupan myynnin arvo kasvaa arvoon efgh; huumeista tulee iso business, jonka (negatiivinen) painoarvo yhteiskunnassa kasvaa. Kysyntää rajoitettaessa (esim. valistus) tulos on päinvastainen (kuvio c): vaikka kysyntäkäyrän siirtäminen vasemmalle saattaa olla vaikeaa, johtaa se onnistuessaan sekä hinnan että määrän laskuun. Näin myös huumeiden myynnin arvo laskee (ijkl) ja niiden painoarvo yhteiskunnassa pienenee. 1

2 Voi olla vaikea arvioida, kumpi on yhteiskunnalle kalliimpaa, kysynnän vai tarjonnan rajoittaminen. Edellinen vaatii voimavaroja siinä missä jälkimmäinenkin. Sen sijaan korkean hinnan aiheuttamat negatiiviset ulkoisvaikutukset ovat huomattavat: saadakseen rahaa kalliisiin huumeisiin, käyttäjät saattavat syyllistyä rikoksiin, jotka kohdistuvat ulkopuolisiin henkilöihin tai heidän omaisuuteensa. Milton Friedman kirjoitti tästä jo 1988: Stop Taxing Non-Addicts : ulkopuoliset joutuvat maksamaan suuren osan huumeidenkäytön kustannuksista. Suureen huumebisnekseen tyypillisesti liittyvä korruptio saattaa myös turmella maan poliisivoimat, kuten pahimmissa tapauksissa näyttää käyneen.. Kysymys käsittelee tulonjakoa a. Alla olevassa kuviossa on esitetty silmämääräisesti sovitettu, laskeva regressiosuora, joka leikkaa pystyakselin noin arvossa 0,55 ja jonka molemmille puolille havaintopisteet jäävät tasaisesti. b. Hajontakuviosta nähdään, että Suomelle regressiosuoran ennustama gini-indeksin arvo on noin 0,31. Kokelaan vastaus arvioidaan hänen piirtämänsä regressiosuoran perusteella. c. Pohjola (ss ) käsittelee tuloeroja ja niihin vaikuttamista. Tulonjakoon voidaan vaikuttaa voimavarojen jakaantumista säätelemällä ja toisaalta hintoja säätelemällä. Progressiivisella verotuksella voidaan tasoittaa tuloeroja. Tietyt toimet voivat kuitenkin heikentää talouskasvua. Esimerkiksi korkea perintövero voi viedä kannustimen yrittämiseen (Pohjola 119). Vastaavasti hinta- ja palkkasäännöstelyllä on usein talouskasvua haittaavia ominaisuuksia. Koulutusta voi kuitenkin pitää hyvänä esimerkkinä kasvua tukevasta ja tasa-arvoa luovana politiikkana, erityisesti, jos koulutus on pääosin kustannettu julkisin varoin. Koska nykyajan tärkein pääoma on henkistä, takaa tasa-arvoinen ja maksuton koulutus kaikille samat lähtökohdat. Samalla koulutus on

3 edellytys taloudelliselle kasvulle; sitä on pidetty talouskasvun tärkeimpänä moottorina. Muita mahdollisia ehdotuksia ovat esimerkiksi demokraattisen kehityksen tukeminen ja viljelysmaan tasaisempi jakautuminen. 3. a. Vastaus perustuu Pohjolan kirja lukuun Monopoli (ss 77-83) ja kuvioon 5.6. a. Oheisessa kuviossa on hahmoteltu Kysyntä ja Rajatulo sekä Rajakustannus. Tässä tehtävässä Rajakustannus on ylöspäin aukeava paraabeli, joka saavuttaa miniminsä pisteessä Q = 5,5. Paraabelin esimerkkipisteet osoittavat, että Rajatuloa ja Rajakustannusta esittävät käyrät leikkaavat määrän ollessa Q = ja Q = 8. Hinta luetaan kysyntäkäyrältä. Yrityksen voitto on myynnistä saatujen tulojen ja kustannusten erotus (Pohjola s 70). Yrityksen voitoksi (Q) muodostuu siis ( Q) PQ C( Q) (1/ 3) Q 3 5Q 16Q 10. Tällöin ( ) 5 ja ( 8) 11. Yrityksen tulee siis tuottaa määrä Q = 8 maksimoidakseen voittonsa. Katso myös oheinen kuvio. 3 3

4 4 4

5 5 b. Lasketaan sama maksimointitehtävänä asettaen voiton 3 ( Q) (1/ 3) Q 5Q 16Q 10 derivaatta nollaksi ja ratkaisten Q (alla). Toinen, samanarvoinen vaihtoehto on asettaa rajatulo = rajakustannus. 1. kertaluvun ehto: ( Q) Q 10Q 16 0 Q 10Q 16 0 Tämän lauseen ratkaisemiseksi sovelletaan toisen asteen yhtälön juurikaavaa: Q1, Q ; Q 8 1. kertaluvun ehdot: Toinen derivaatta on ''( Q) Q 10, josta ''() 6ja ''(8) 6, joten Q = on voiton paikallinen minimikohta ja Q = 8 on voiton paikallinen maksimikohta. Lisäksi voidaan tarkastaa piste Q = 0, jossa ( 0) 10. Voitto ( 8) 11on siis yrityksen maksimi. Ääriarvojen laatu voidaan tarkistaa myös kulkukaaviolla. Koska kyse on samasta tehtävästä, tulisi kohtien 3a ja 3b vastausten olla yhtäpitävät. AINEISTOKOE: 4. a. Käytettyjen autojen markkinoille olisi täydet edellytykset, jos laadun voisi havaita ostohetkellä, sillä maksuhalukkuus ylittää hintapyynnön sekä hyvien että huonojen autojen kohdalla. Tässä tapauksessa hyvien autojen hinta asettuisi välille ja huonojen autojen hinta asettuisi välille b. Ostaja ei voi havaita yksittäisen auton laatua, mutta olettaa, että todennäköisyydellä ½ auto on hyvä ja todennäköisyydellä ½ se on huono, kuten muuallakin. Ostaja tarjoaa siis keskimääräistä tai todennäköisyyksillä painotettua hintaa (vrt. aineiston kaava sivulla ) 0, , c. Hinta ja markkinat kehittyvät seuraavasti - Koska maksuhalukkuus on vain 1800, hyvien autojen omistajat, jotka vaativat hintaa 000 kieltäytyvät myymästä ja vetäytyvät markkinoilta. Sen sijaan huonojen autojen (sitruunoiden) omistajat myyvät autonsa mielellään. Tapahtuu haitallista valikoitumista. 5

6 - Ostajat havaitsevat saaneensa vain huonoja autoja ja ovat pettyneitä. - Vähitellen ostajien tietoon tulee, että kaikki myytäviksi tarjottavat autot ovat huonoja. Tällöin he tarjoavat ainoastaan hintaa 1 00 ja toteutunut hinta kaikkien autojen kohdalla asettuu välille On aivan mahdotonta ostaa hyvää käytettyä autoa, joille ei ole ollenkaan toimivia markkinoita. Markkinat romahtavat (Gillespie s. 17). - Hyvien autojen myyjillä on voimakas motivaatio informaatio-ongelman ratkaisemiksi esimerkiksi takuin (aineisto s. ). Koska kyseessä on yksityiset myyjät, takuut eivät kuitenkaan ole uskottavat. Tästä syystä ostajat kääntyvät mieluummin autokauppiaan puoleen (aineisto s. 1). 5. a. Aineistossa työnantajan palkkatarjous w H koulutetuille ja w L kouluttamattomille, (palkkaero w H - w L ), johtaa toivottuun tilanteeseen, jossa kyvyttömät työntekijät eivät kouluttaudu. Tämä olisikin hyödytöntä, koska koulutus ei lisää tuottavuutta (vertaa aineisto). Tarkastellaan työntekijöiden erottelua erilaisilla palkkaeroilla - Jos koulutettujen palkka olisi w HA, kyvyttömät kouluttautuvat määrän s HA, mutta kyvykkäät eivät kouluttaudu ollenkaan, sillä he vaativat vähintään palkan w *. Erottelu toimii väärin päin. - Jos koulutettujen palkka on välillä w M w *, molemmat ryhmät kouluttautuvat, mutta kyvyttömät kouluttautuvat enemmän. Erottelu ei toimi toivotusti. - Jos koulutettujen palkka on w M, molemmat ryhmät hankkivat koulutuksen s M. Erottelua ei tapahdu lainkaan. Vasta, kun koulutettujen palkka ylittää arvon w M, kyvykkäät kouluttautuvat enemmän. Tällöin työnantajan kannattaa maksaa vähemmän koulutetuille palkka w L, ja heidän ei kannata kouluttautua ollenkaan. Kuvio valaisee asiaa: 6 b. Jos työnantaja vaatisi kaikkia työntekijöitä kuuntelemaan yleissivistävää luentoa 5 tuntia kuukaudessa, vastaisi tämä pitkäjänteisille työntekijöille palkanalennusta 5*100 6

7 = 500. Vastaavasti lyhytjänteisten työntekijöiden koettu palkanalennus olisi 5 * 00 = Jos siis yleissivistävä luento olisi pidempi kuin 5 tuntia, kannattaisi lyhytjänteisten jättää luennolla käyminen ja ilmoittaa tyytyvänsä palkkaan, joka on /kk pienempi kuin niillä, jotka käyvät luennolla. Halu istua yleissivistävällä luennolla on signaali pitkäjänteisyydestä. (Lisäkommentti: Jos kuitenkin luento olisi yli 10 tuntia pitkä, myös pitkäjänteisten kannattaisi jättää luennolla käyminen.) c. Kun nyt lyhytjänteiset työntekijät on saatu eroteltua pitkäjänteisistä, kannattaa työnantajan palkata ainoastaan jälkimmäisiä, sillä heidän tuottavuuseronsa on suurempi kuin palkkaero. Tämän jälkeen ei yleissivistävällä luennolla istuminen enää ole tarpeellista, joten kaikki työntekijät voivat keskittyä pelkkään työntekoon. 6. a. Stiglitz analysoi aineistossa epäsymmetrisen informaation vaikutuksia luottomarkkinoille sivulla 6. Myös Gillespie käsittelee epäsymmetristä informaatiota luvussa 7. Vastauksessa on oleellista huomata, että informaatio on epäsymmetristä myös paikallisen rahanlainaajan ja Citybankin välillä. Mahdollisuus korkeaan korkoon (arbitraasivoitto) houkuttelee Citybankkia kylään. Paikallisilla rahanlainaajilla on kuitenkin kolme suhteellista etua Citybankin kaltaisiin suuriin toimijoihin nähden: - Vaikka korkea korko houkuttelee asiakkaiksi lainanottajia, joilla lainan hoitamatta jättämisen riski on suuri (haitallinen valikoituminen), paikallinen toimija tuntee asiakkaidensa luottokelpoisuuden kuitenkin paremmin kuin Citybank, joten sen luottotappiot ovat pienemmät. Paikallinen rahanlainaaja voi myös torjua kaikkein riskialtteimmat hakijat. Todennäköisesti paikallisen rahanlainaajalle kuitenkin syntyy jonkin verran luottotappiota. Paikallisen rahanlainaajan menestys voisi olla vieläkin parempi, jos se säännöstelisi luottojen määrää ja asettaisi korot hieman alemmas. - Paikallinen rahanlainaaja voi seurata paremmin lainanottajan toimintaa myös laina-aikana. Laina saattaa köyhissä ihmisissä synnyttää moral hazard-ilmiötä: kun mitään ulosmitattavaa omaisuutta ei ole, lainattu raha saatetaan käyttää huolettomasti tai aivan muuhun tarkoitukseen kuin alun perin luottohakemuksessa sovittiin. - Paikalliset rahanlainaajat pystyvät toimimaan pienissä puitteissa (käänteinen skaalaetu: pieni koko on oikea), kun taas Citybankin on pystytettävä jonkinlainen konttori ja palkattava vakituisia työntekijöitä, jos se mielii tulla kylään. Korkeamman koron mahdollisuus ei siis riitä houkuttelemaan Citybankkia kylään. b. Crameen Bank on onnistunut ratkaisemaan epätäydellisen informaation ongelmat erittäin hyvin. - Koska ryhmä valitsee itse omat jäsenensä, se tuntee jäsentensä luottokelpoisuuden ja valitsee vain niitä jäseniä, jotka kykenevät lainan takaisinmaksuun (suotuisa/hyödyllinen valikoituminen). 7 7

8 - Koska ryhmän muiden jäsenten lainansaanti riippuu ensimmäisten lainanottajien käyttäytymisestä, ryhmän jäsenten intressissä on valvoa, että lainaa käytetään alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Laina on yleensä otettu jonkinlaisen tuottavan toiminnan harjoittamiseksi. Ryhmäkuri pakottaa lainanottajan työskentelemään jopa alkuperäistä suunnitelmaa kovemmin ja lainan takaisinmaksu jopa helpottuu alun perin suunnitellusta. Esiintyy siis käänteistä moral hazard-ilmiötä. - Köyhissä maissa luotot ovat usein ns. mikroluottoja, joten pankin yhdestä luotosta saama tuotto on parhaimmillaankin pieni. Alhaiset korot ja takauksien puuttuminen houkuttavat suuria asiakasjoukkoja, jolloin pankki pystyy kattamaan kiinteät kulunsa ja kasvamaan kyläpankkia suuremmaksi (vertaa skaalaetu kohdassa a). 8 8