paluu? Luokkayhteiskunnan sosiaalialan riippumaton ammattilehti Soveltamisohjeita ei saa pimittää

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "paluu? Luokkayhteiskunnan sosiaalialan riippumaton ammattilehti www.sosiaalitieto.fi Soveltamisohjeita ei saa pimittää"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti irtonumero 7,50 e Soveltamisohjeita ei saa pimittää Luottamushenkilö Matti Pääkkönen, Kuhmo Diakoniatyö viimeisenä auttajana Uhkaavan väkivallan merkit tutuiksi Jarna Pasanen: Köyhyysongelmasta rikkausongelmaan Lapsen etu esiin huoltoriitojen sovittelussa Johanna Kurkela: Lapsen oikeuksien puolesta Luokkayhteiskunnan Onko VERKOSSA yhteiskuntaluokalla xxx Äänestä vuoden väliä? Kerro valopilkkua! mielipiteesi! paluu?

2 Huoltaja-säätiö Huoltaja-säätiö on sosiaalihuollon vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. Maija Perho, isännistön puheenjohtaja Aarne Kiviniemi, varapuheenjohtaja Hallitus Alpo Komminaho, puheenjohtaja Päivi Ahonen, varapuheenjohtaja Marja Heikkilä Heikki Hiilamo Harri Jokiranta Ulla Salonen-Soulié, toiminnanjohtaja puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö. Sosiaalitieto on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 99. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista kaksi on kaksoisnumeroa. Toinen linja 14, Helsinki puhelinvaihde faksi sähköposti: Ulla Salonen-Soulié, vastaava päätoimittaja puh. (09) Erja Saarinen, toimituspäällikkö puh. (09) π 3 pääkirjoitus Tuloerojen vaarat Heikki Hiilamo 4 6 ajankohtaiset asunnottomuus plussat ja miinukset luottamushenkilö vastaa uutisia lyhyesti 7 laina ja palaute Sosiaalinen media Asiallisiin kysymyksiin kannattaa vastata Marja Irjala & Jarno Kinnunen Keskusteluun selkeästi työroolissa Tony Hagerlund & Pi Krogell-Magni napsitut 8 15 KÄRKITEEMA LUOKKA- YHTEISKUNNAN PALUU näkökulma kolumni pinnan alta lukijalta muut teemat Huoltoriitojen sovittelu nostaa esiin lapsen edun Riitta Ahonen 20 muut teemat Uhkaavan väkivallan merkit tutuiksi Raul Soisalo juristin nurkkaus Kunnan soveltamisohjeet ovat julkisia asiakirjoja Tapio Räty tutkimusta käytäntöön Hätäapua ja verkonpaikkausta Jari Salonen oma ura Lea Suoninen-Erhiö, toimituspäällikkö puh. (09) π Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Pixmac/muokkaus Heikki Pälviä Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/12 kk 30 euroa opiskelija- ja eläkeläistilaus 12 kk Irtonumerot 7,50 euroa kappale, myytävänä toimituksessa yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Ennen hyvinvointivaltion kultaaikaa yhteiskuntaluokkien erot olivat suuria ja nyt ne ovat taas suurentuneet. Sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Olavi Riihinen pelkää, että kuljemme kohti luokkayhteiskuntaa. Tekeekö taloudellinen eriarvoisuus arjesta erilaista? Sosiaalityöntekijä ja toimeentulotukiasiakas pitivät viikon ajan päiväkirjaa arjestaan. Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton ja Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. ISSN-L ISSN Lea Suoninen-Erhiö Kohti luokkayhteiskuntaa Arjen kaksi todellisuutta kuva: Pixmac/muokkaus Heikki Pälviä 2 sosiaalitieto 11 I11

3 Pääkirjoitus 15. marraskuuta 2011 Tuloerojen vaarat kuva: Lea Suoninen-Erhiö Heikki Hiilamo tutkimusprofessori, Kansaneläkelaitos Sosiaalitietoa julkaisevan Huoltajasäätiön hallituksen jäsen Yleinen hyvinvointi on suurempaa siellä, missä tuloerot ovat tasaisemmat. Inhimillisen kehityksen kaava on yksinkertainen: sopiva sekoitus kilpailua ja yhteistoimintaa. Kilpailu synnyttää innovaatioita ja saa ihmiset ponnistelemaan yhteisen hyvän eteen. Liika kilpailu johtaa riitoihin ja väkivaltaan. Sopiva määrä yhteistoimintaa luo luottamusta. Liika yhteistoiminta lamaannuttaa. Taloudellisen kilpailun hedelmät näkyvät parhaiten siellä, missä kuluttajien erilaiset tarpeet ja mieltymykset tulevat otetuksi huomioon uusien palveluiden ja tavaroiden muodossa. Jokainen voi valita makunsa ja kukkaronsa mukaan. Mutta miten markkinat toimivat, kun kaikilla on sama tarve ja mieltymys, kuten nälän lievittäminen, turvallinen asuminen tai hyvä terveys? Kilpailu takaa varmasti kaikille maksukykyisille gourmee-elämyksiä, merenrantahuviloita ja huippumoderneja terveyspalveluita, mutta varattomat jäävät ilman ihmisarvoisen elämän edellyttämää toimeentuloa ja huolenpitoa. Tuloerot kertovat siitä, miten tarpeet ja mahdollisuudet vastata niihin erkaantuvat toisistaan. Median kautta köyhimmätkin ihmiset saavat tietää, mitä paremmin toimeentulevien mieltymykset ovat. Kyse ei ole vain mielikuvista. Osallistuminen yhteiskuntaan vaatii yhä enemmän sellaisia voimavaroja, joita ei voida mitata absoluuttisilla köyhyysmittareilla, kuten toimeentulotukinormilla. Kyse on muun muassa yhteydenpidosta, terveydenhuollosta ja liikkumisesta. Matalia tuloeroja pidetään hyvinvointivaltion kultaisen kauden tuotteena, joka kuuluu historiaan eli siihen erityiseen vaiheeseen toisen maailmansodan jälkeen, jolloin Pohjoismaat omaksuivat eräänlaisen kolmannen tien sosialismin ja kapitalismin välillä. Yksityisomaisuus pysyi valtion suojeluksessa, mutta tuloeroja tasattiin verotuksella. Verorahat käytettiin ennen muuta ilmaishyödykkeisiin, kuten koulutukseen, terveydenhoitoon ja hoivapalveluihin. Hyvinvointivaltion rakentaminen tarkoitti sitä, että alimman tulokymmenyksen osuus tuloista kasvoi tasaisesti kahden vuosikymmenen ajan 1990-luvun alkuun saakka. Kehitys muuttui tämän jälkeen päinvastaiseksi. Jo vuonna 1765 Kokkolan kirkkoherra Anders Chydenius, Pohjolan Adam Smith, totesi kirjassaan Valtakunnan voimattomuuden lähde: Yhteiskunnalla tosin ei ole mitään oikeutta yksityisten omaisuuksiin, kun ne lainmukaisesti ovat heille joutuneet, mutta se on toiselta puolen myöskin osaltaan vikapää isänmaan perikatoon, jollei se kiireellisesti avaa niitä sulkuja, jotka ovat koonneet aarteita muutamille harvoille paikkakunnille ja köyhdyttäneet muita. Tuloerojen kasvattamista voitaisiin ehkä puolustaa, jos ne lisäisivät lopulta myös köyhimpien hyvinvointia. Näin ei valitettavasti näytä tapahtuvan ainakaan rikkaissa länsimaissa. Yleinen hyvinvointi on suurempaa siellä, missä tuloerot ovat tasaisemmat. Viime kädessä kysymys on siitä, mitä ajatellaan yhteiskunnasta. Onko se ennen muuta areena yksilöiden väliselle kilpailulle vai ihmisten väliselle yhteistoiminnalle ja huolenpidolle? seuraavassa numerossa Sosiaalialan kielenkäyttö on vallankäyttöä Aktiivista kansalaista ei katsota hyvällä Lastensuojelun kuntaammattilaisesta yrittäjäksi Seuraava numero kuva: Erja Saarinen Sosiaalityö on järjestelmälähtöistä. Myös palveluissa käytettävä kieli kumpuaa järjestelmästä eikä asiakkaiden todellisuudesta, Ulla Tiililä (vas.) sanoo. Toimittajat tekevät käännöstyötä, kun he välittävät virkamiesten ja poliitikkojen sanomaa kansalaisille, Reetta Meriläinen kuvailee. He esitelmöivät Huoltaja-säätiön Bruno Sarlin -seminaarissa lokakuussa. kuva: Erja Saarinen Virve Airaksinen kamppaili vuosia kotikuntalain muuttamiseksi. Hän ihmettelee aktiivisen kansalaisen ylenkatseista kohtelua. kuva: Katja Lösönen Taina Riipinen (vas.) ja Anu Rajala ovat siirtyneet kunnan töistä yrittäjiksi. Lastensuojelun työntekijöinä he pettyivät useimmiten alan koulutuksiin. Nyt he korjaavat tilannetta lastensuojelun koulutusyrittäjinä. Sosiaalitieto 12/11 postitetaan lukijoille 13. joulukuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille sosiaalitieto 11 I11 3

4 ajankohtaista kuva: Colourbox Plussat + Kansalaisten ideoita ja mielipiteitä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä on kysytty uuden Kaste-ohjelman pohjaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö selvitti kansalaisten näkemyksiä verkkokyselyllä lokakuussa. + Lapselle koti on yleensä parempi paikka kuin laitos. Ensi vuonna voimaan tuleva lastensuojelulain muutos tekee perhehoidosta ensisijaisen sijaishuollon muodon. Samalla perhehoitajien ennakkovalmennus tulee pakolliseksi ja perhehoitajille on turvattava riittävä tuki sijoituksen aikana. + Signmark jatkaa ihmisoikeuslähettiläänä. Viittomakielinen rap-artisti Signmark alias Marko Vuoriheimo jatkaa työtä ulkoministeriön kanssa vammaisten henkilöiden oikeuksien edistämiseksi. Signmark tavoittelee laajaa yleisöä, poliittisia päättäjiä ja mediaa ja vie viestiään eteenpäin konserteissaan ja seminaareissa. Hän on esiintynyt muassa New Yorkissa YK:n yleiskokouksen aikana. Miinukset Kouluikäisten ja nuorten sijais- ja tukiperheistä on yhä pula. Viime vuonna puolet huostassa olleista lapsista on sijoitettu perheisiin. Näistä sukulaistai läheisperheiden osuus on noin 11 prosenttia. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ovat kasvaneet. Vuonna 2010 asiakkaana oli yli lasta ja nuorta, 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lastensuojelu tilastoraportista. Työttömyysaste on nyt 7,7 prosenttia eikä laskua ole odotettavissa ensi vuonna, koska talousnäkymät ovat heikentyneet. Näin arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa. ASUNNOTTOMUUS Asunnottomuutta ehkäisevän nuorten tuetun asumisen hankkeen ansiosta on rakennettu lisää kohtuuhintaisia nuorisoasuntoja. Aiempaa useampi nuori saa myös tukea itsenäiseen asumiseen. Suurimpana onnistumisena pidän nuorten parissa työskentelevien verkostoitumista sekä yhteisten uusien, monialaisten toimintamallien ja käytäntöjen kehittämistä ja levittämistä. Mukana on ollut etenkin nuorisoasumisen ja työpajojen edustajia, toteaa hankkeen projektityöntekijä Kaisa Tuuteri Nuorisoasuntoliitosta. Tämän vuoden lopussa päättyvä hanke on toiminut kymmenellä paikkakunnalla, joissa elää eniten nuoria asunnottomia: Espoossa, Helsingissä, Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Vantaalla. Nuorisoasuntoliiton koordinoima hanke on kuvannut hyväksi havaittuja monialaisia toimintamalleja, joilla nuorten itsenäinen asuminen ja arki sujuvat. Nuorten polku kohti itsenäistä elämää voi onnistua esimerkiksi tuetun asumisen kautta. Tukena asumisessa voivat olla esimerkiksi työpajojen työntekijät, Nuorisoasuntoliiton paikallisyhdistysten asumisohjaajat sekä isännöitsijät. Seinien lisäksi tarjolla on palveluja, tekemistä ja ohjausta arkeen. Nuoret tarvitsevat muun muassa perustietoja vuokralaisen oikeuksista ja velvollisuuksista, kuvailee hankkeen koordinaattori Mira Eriksson. On myös tärkeää, että eri alojen toimijat tuntevat nyt paremmin toistensa organisaatioita ja toimintatapoja. Esimerkiksi asumisohjaaja voi hakea nuorelle luontevasti apua velkaneuvojalta. Työsarkaa riittää yhä: vuoden 2010 lopussa asunnottomia alle 25-vuotiaita oli ARA:n tilastojen mukaan lähes todellisuudessa määrä lienee paljon suurempi. VERKOSTOITUMISTA NUORTEN HYVÄKSI Nuorten tuetun asumisen hankkeen päätösseminaari Vantaalla kuvasti hankkeen monialaista verkostoitumista nuorten hyväksi. Osallistujina oli asumisen ammattilaisten lisäksi seurakuntien, työpajojen ja sosiaalialan työntekijöitä. Suurin osa on tavallisia nuoria. Mutta kun kerääntyy ongelmia, kuten pätkätyöt, talousvaikeudet ja rästiin jääneet laskut, ne alkavat myös näkyä asumisessa. Asunnottomuutta voivat aiheuttaa myös toiselle paikkakunnalle muutto opiskelun tai työn perässä, avo- ja avioero tai laitoksesta kotiutuminen. Tietysti taustalla voi olla myös päihde- ja mielenterveysongelmia, Eriksson selvittää. Konkreettisesti tuetun asumisen hanke näkyy uusina kohtuuhintaisina nuorisoasuntoina, joita hankepaikkakunnilla on alettu rakentaa selvästi enemmän kuin tavoitellut 600. Myös asumisen sisältöpalvelujen määrää on neljän hankevuoden aikana lisätty, koska kunnat ovat panostaneet asiaan Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman, Paavon kautta. Nuorisoasuntoliitto tarjoaa kolmea erilaista sisältöpalvelua. Kevyin on asumisneuvonta, jonka tavoitteena on yleensä sosiaali- ja nuorisotyön menetelmin turvata asumisen onnistuminen esimerkiksi perehdyttämällä nuori itsenäiseen asumiseen, Eriksson selventää. Asumisohjauksessa ohjaaja tapaa asukkaan noin kerran kuussa ja pyrkii ehkäisemään asumisen kriisiytymistä. Vahvinta tukea tarvitseville räätälöidään henkilökohtainen suunnitelma, ja tukisuhteen aikana ohjaaja tapaa nuorta säännöllisesti. Nuorelta edellytetään sitoutumista suunnitelmaan ja tuetun asumisen sääntöihin. Hankkeen työlle on haettu RAY:ltä jatkorahoitusta. Aikomuksena on laajentaa yhteistyöverkostoa mielenterveyden ja päihdealan toimijoihin. Pekka Mäntylä 4 sosiaalitieto 11 I11

5 Luottamushenkilö vastaa Palstalla haastatellaan lautakuntien jäseniä sekä luottamushenkilöitä kunnissa ja uusissa sosiaalipalveluita tuottavissa organisaatioissa. UUTISIA LYHYESTI kuva: Lea Suoninen-Erhiö Kuhmon kaupunginvaltuutettu Matti Pääkkönen (kesk.) on valtuuston toinen varapuheenjohtaja. Hän on myös Kainuun maakuntavaltuuston jäsen sekä maakunnan sosiaalija terveyslautakunnan varajäsen. Pääkkönen on työskennellyt tiemestarina Kuhmon kaupungin virkamiehenä yli 30 vuotta. Mitä Kuhmoon kuuluu? Väki vähenee ja vanhenee. Kun Kostamusta rakennettiin, kaupungissa oli yli asukasta. Nyt ollaan 9 000:n huippeilla. Kuhmo on tyypillinen maaseutupitäjä. Pienviljelys on hävinnyt. Maatilat keskittyvät isoiksi yrityksiksi. Työttömyys on meidän vitsaus, mutta nyt ollaan kehittämässä voimakkaasti puupohjaista teollisuutta. Kuhmo on mukana Kainuun maakuntahallintokokeilussa. Millä mielellä? Onhan se ollut iso askel. Noin 60 prosenttia kaupungin budjetista siirtyi maakunnalliseen systeemiin. Oli toiveita ja pelkoja. Ennen hallintokokeilua Kuhmossa oli raju lääkäripula. Se asia on nyt kohtuullisessa kunnossa, tosin ostopalveluna, mutta kuitenkin. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen selvityksen mukaan Kainuun hallintokokeilu ei ole vaikuttanut mitenkään sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kehitykseen. Luotan Tampereen yliopiston seurantatutkimukseen. Sen mukaan hallintokokeilulla on saavutettu etuja, myös taloudellisia etuja. Se ei tosin ole täysin valjennut, onko kustannustaso laskenut suhteessa palveluihin. Nyt on kuulunut, että Puolanka ja Ristijärvi olisivat panemassa pillit pussiin, kun kokeiluaika päättyy vuoden 2012 lopussa. Onko tässä perää? Käymme parhaillaan neuvotteluja Kainuun kuntien kanssa. Jonkin verran on keskusteltu rahoitusmallista, mutta eniten on puhuttanut se, miten lähipalvelut voidaan taata syrjäisissä kunnissa. Ongelmat on havaittu ja nyt niitä lähdetään korjaamaan, jos siihen annetaan mahdollisuus. Kuhmon kaupunki on sitä mieltä, että hallintokokeilulakia tulisi jatkaa neljä vuotta. Se on ykköstavoite. Tosiasia on, ettei monikaan Kainuun kunta pysty yksinään järjestämään palveluita. Ja jos erikoissairaanhoito halutaan ylipäänsä säilyttää maakunnassa, se edellyttää, että hallintokokeilu jatkuu. Entäpä jos kunnat yhdistyisivät? Se on kokonaan toinen kysymys eikä sitä pidä sekoittaa tähän yhteyteen. Mahdollisten yhdistymisten pitää lähteä vapaaehtoiselta pohjalta. Jos tällaisia tarpeita nähdään, ne hoituvat ajan kanssa. Lea Suoninen-Erhiö VANKIEN VERTAISTUKI PALKITTIIN Kriminaalihuollon tukisäätiön toiminnanjohtaja Jukka Mäki (vas.) ja ylilääkäri Ilkka Taipale luovuttivat Kriminaalihuollon palkinnon Sami Niemiselle KRIS-Tampere ry:stä. Entisten vankien perustama KRIS-Tampere ry:n vertaistuki palkittiin eurolla humaanista kriminaalityöstä. Yhdistyksen auttamina kymmenet vapautuneet vangit ovat onnistuneet muuttamaan elämäänsä ja pääsemään töihin tai opiskelemaan. Kriminaalihuollon palkinto jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Kriminaalihuollon tukisäätiön 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Palkinnon saajan valitsi kolmen ehdokkaan joukosta jo vuosikymmeniä vankien hyväksi työtä tehnyt lääkäri Ilkka Taipale. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen gradupalkinnon sai Minttu Kuronen-Ojalan Jyväskylän yliopistoon tekemä tutkielma Revivalistiset ideat ja äitien toimijuuden mahdollisuudet pienen lapsen kuoleman kohtaamisessa sairaalainstituutiossa ja vertaistukiyhteisöissä. Palkinto myönnettiin Sosiaalipolitiikan päivillä Turussa 28. lokakuuta edellisen lukuvuoden parhaasta opinnäytetyöstä. Tutkielma Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi > Haku tekijän nimellä Valvontarangaistus otettiin käyttöön marraskuun alussa. Se on Suomessa uusi rikosoikeudellinen seuraamus. Valvontarangaistukseen tuomittu asuu kotonaan, mutta häntä valvotaan sähköisesti nilkkaan kiinnitettävän jalkapannan avulla. Lisäksi tuomitun luokse tehdään tarkastuskäyntejä. Valvontarangaistuksella voidaan korvata osa ehdottomista, enintään kuuden kuukauden vankeusrangaistuksista. > Valmisteilla > Lakihankkeet > Seuraamusjärjestelmä > Tietoa valvontarangaistuksesta Kehitysvammaisten palveluille on julkaistu laatukriteerit. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat vammaiselle henkilölle hänen toiveitaan ja tarpeitaan vastaavan oman näköisen elämän. Laatukriteerit antavat kunnille välineitä konkretisoida sitä, mitä on laatu kehitysvammaisten ihmisten palveluissa. Laatukriteerit julkaisi kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta, joka on jo aiemmin tehnyt laatukriteerit asuntojen rakentamiseen. Neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden epävirallinen yhteistyöverkosto. > Laatusuositukset sosiaalitieto 11 I11 5

6 laina ja palaute PALAUTE I Marja Irjala & Jarno Kinnunen TÄSTÄ PUHUTAAN Sosiaalisessa mediassa käydään keskusteluja sosiaalialan organisaatioista, palveluntuottajista ja jopa yksittäisistä virkamiehistä. Niissä voi esiintyä perättömiä ja loukkaavia väitteitä, jotka saattavat lähteä elämään omaa elämäänsä. Miten asianosaisten kannattaisi reagoida tällaiseen keskusteluun? Esimerkiksi lastensuojelupalveluita tuottavan Nuorten Ystävät ry:n uskonnollisista kytköksistä keskustellaan netissä. Se on poikinut myös netin ulkopuolella kysymyksiä järjestön ideologisesta pohjasta. LAINA Suomi24-keskustelupalsta ja Muhoksella on ehkä Suomen ennätys lastensuojelun sijaishuoltopaikkojen määrässä per asukas. Muhoksella näitä paikkoja tuntuu olevan valtavasti. Muhos näyttää esimerkkiä, kuinka lapsikauppaa tehdään. Paikkakunnalla vaikuttaa esimerkiksi suuri ja vaikutusvaltainen lastensuojelujärjestö Nuorten Ystävät ry. Nuorten Ystävät ry:llä on Muhoksella peräti oma koulukin. Näyttäisi, että lestadiolaiset ovat mukana suomalaisessa lastenkotibisneksessä eli lapsikaupassa. Meille on syntynyt tähän maahan huostaanotettujen lasten markkinat, jossa heitä kaupataan sijaishuoltoon eli kaikenkarvaisiin laitoksiin ja sijaisvanhemmille. --- Nuorten Ystävät ry on mahtitekijä Muhosella. Minua kiinnostaa, kuinka vahvasti keskustalainen ja lestadiolainen tämä järjestö on? Asiallisiin kysymyksiin kannattaa vastata Sosiaalinen media on viime vuosina vakiintunut etenkin nopeatempoisen arkiviestinnän välineeksi. Se nähdään Nuorten Ystävilläkin tärkeänä ja mielenkiintoisena ilmiönä, jota hyödynnämme ja seuraamme osana järjestön normaalia viestintä- ja vaikuttamistoimintaa. Netin eri keskustelupalstoilla käydään jatkuvasti yhteiskunnan ajankohtaisia asioita ja kansalaisten arkea koskevaa keskustelua. Niillä ihmiset voivat tuoda esille omia mielipiteitään asioista, joista he ovat kiinnostuneita. Ja se on hyvä asia. Osa keskusteluista on asiattomia ja joskus jopa yksittäisiä ihmisiä, yrityksiä tai organisaatioita loukkaavia. Nimimerkillä voidaan kirjoittaa mitä vain. Nimimerkillä kirjoittelun lopettaminen puhdistaisi nettikeskustelun kielenkäyttöä ja virheellisten tietojen levittämistä. Nuorten Ystävät on linjannut, ettemme kommentoi epäasiallisia tai ala-arvoisia keskusteluja millään foorumilla emmekä osallistu tällaisiin keskusteluihin. Asiallisiin kysymyksiin kannattaa ja pitääkin vastata ja antaa lisätietoa tai oikaista väärät tiedot. Se on yksi organisaation viestinnän perustehtävistä. Marja Irjala, pääsihteeri Nuorten Ystävät -järjestö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen vuonna 1907 perustettu asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö. Omistajayhteisö Nuorten Ystävät ry:n omistama liiketoimintakonserni tuottaa useilla paikkakunnilla lastensuojelun, vammaisja mielenterveystyön palveluja sekä perhekuntoutusta. Järjestökonsernin palveluksessa on noin 650 työntekijää. Asiakkainamme, henkilökunnassa ja hallinnossa on monia eri poliittisia ja uskonnollisia näkemyksiä omaavia henkilöitä. Asiakasnuorissamme on muun muassa suuri joukko eri maista tulleita maahanmuuttajia. Järjestömme perustettiin 104 vuotta sitten toimimaan kristilliseltä arvopohjalta, jota pyrimme noudattamaan työssämme edelleen. Emme ole kuitenkaan sitoutuneet järjestönä mihinkään poliittiseen tai uskonnolliseen suuntaukseen. Meidän liittämisemme esimerkiksi lestadiolaisuuteen on meille uusi asia ja täysin perätön tieto. Jarno Kinnunen, viestintäpäällikkö Nuorten Ystävät Emme kommentoi epäasiallisia tai alaarvoisia keskusteluja millään foorumilla. 6 sosiaalitieto 11 I11

7 PALAUTE I Tony Hagerlund & Pi Krogell-Magni Keskusteluun selkeästi työroolissa Esimerkissä puhutaan tiettyä organisaatiota koskevasta keskustelusta. Organisaationäkökulmasta voi vastata asiallisesti esitettyihin kysymyksiin ja linkittää organisaation omille nettisivuille, joissa on tietoa esimerkiksi siitä, miten organisaatio toimii. Jos keskusteluun osallistutaan, kannattaa toimia selkeästi organisaation edustajana työroolissa. Kannattaa korjata virheellistä tietoa, eikä puuttua mielipideasioihin. Yleisellä tasolla kannattaa harkita tarkoin, lähteekö keskustelemaan sosiaalisessa mediassa, jos keskustelun lähtökohta on virheellinen ja loukkaava. Keskustelu voi johtaa uusiin ylilyönteihin ja suurempaan määrään vastaavanlaisia viestejä. Palveluntarjoajaa tai sivuston moderaattoria voi pyytää poistamaan sivuilta selvästi asiatonta tai loukkaavaa materiaalia. Jos aineiston perusteella on syytä tehdä pikemminkin rikosilmoitus kuin osallistua keskusteluun, asia kuuluu poliisille. NAPSITUT ÄÄNESTÄ SOSIAALIALAN VIESTINNÄN VALOPILKKUA! Sosiaalialalla tehdään paljon hyvää työtä, mutta siitä ei tiedetä, koska siitä ei osata viestiä. Tämän vuoden verkkoäänestyksessä nostamme esiin tekoja, joilla työstä on viestitty ymmärrettävästi ja innostavasti. Käy äänestämässä > Viestinnän valopilkku Aila-Leena Matthies, Promo 3/2011 Käynnissä on yliprofessionalisoituminen, jossa korostetaan ennen kaikkea turvallisuutta ja etäisyyteen ja eristäytymiseen perustuvaa asiantuntevuutta. Päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitoa leimaa se, että heidät nähdään vaarallisena ryhmänä. Jouko Karjalainen, Kirkko ja kaupunki Ajateltiin, että ei se mitään, jos rikkaat rikastuvat, jos köyhistä pidetään huolta. Niin ei käynyt, köyhistä ei pidetty huolta. Sulo Aho, Vanhustyö 6/2011 Me opimme toisiltamme ja malleihin tutustuminen on tärkeää mutta ei apinoiden vaan kehittäen ja luovasti soveltaen. Juuri luovuus on ihmiselle erityinen ominaisuus ja lahja, jota on syytä käyttää. Elli Aaltonen, Savon Sanomat Taantuma saattaa auttaa näkemään myös kauemmaksi. Nyt ja heti -ajattelu voi väistyä ja ymmärretään, että parempaan tulevaisuuteen kannattaa investoida. Minna Ruckenstein, Tieteessä tapahtuu 7/2011 Innovaatioilta toivotaan kaikkea hyvää taivaan ja maan väliltä. Niistä haetaan uudenlaista arvoa, mutta arvo jätetään innovaatiokeskusteluissa toistuvasti määrittelemättä. Innovaatioihin suhtaudutaan kuin ne olisivat pakottavan tärkeitä, mutta poliittisesti neutraaleja. Arvon yksinkertaisemmin taloudellisen voiton ajatellaan tupsahtavan sivutuotteena, mutta sitä, miten se tapahtuu, ei analysoida tai selitetä. Olli Väisänen, Ilkka Joskus potilasta on vaikea saada ymmärtämään. Lääkärin pitäisi osata kansan kieltä ja toisekseen pystyä vakuuttumaan siitä, että potilas on varmasti ymmärtänyt kuulemansa. Teuvo Peltoniemi, Iltalehden blogi Viinipulloista raportoidaan kaiken maailman lisäaineita, joista ylipäänsä tiedetään vain ylettömän tarkaksi kehittyneen mittaustekniikan ansiosta. Vaarallisin lisäaine eli alkoholi ei taas tunnu ihmisiä huolestuttavan. Tony Hagerlund, Pi Krogell-Magni, tiedottaja verkkoviestintäpäällikkö Suomen Kuntaliitto Keskustelu voi johtaa uusiin ylilyönteihin. VUODEN 2012 TAPAHTUMAT Kokoamme Sosiaalitiedon ensi vuoden ensimmäiseen numeroon luettelon vuoden 2012 teemapäivistä ja sosiaalialan merkittävistä tapahtumista, kuten valtakunnallisista seminaareista. Voitte toimittaa tiedot tapahtumistanne luettelossa julkaistaviksi 7. joulukuuta mennessä. Luetteloon tarvitsemme tapahtuman nimen, ajankohdan ja paikkakunnan sekä tiedon sen järjestäjästä. Toimitus päättää luettelossa julkaistavista tapahtumista. TIEDOT SÄHKÖPOSTITSE: toimitus sosiaalitieto.fi sosiaalitieto 11 I11 7

8 kärki Lea Suoninen-Erhiö Kohti luokkayhteiskuntaa Aikamme suurin sosiaalinen uhka on luokkayhteiskunnan paluu, sanoo sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Olavi Riihinen. Joillakin oli eväänä sanomalehtipaperiin käärittynä muttia, sianrasvassa käristettyjä ruis- tai ohrajauhopalleroita ja juomaksi vettä. Minulla oli kananmunavoileipiä ja maitoa. Kouluruokailua ei ollut, Olavi Riihinen muistelee kansakouluaikaansa 1930-luvun Karstulan Kimingin kylässä. Supistettu alakansakoulu kesti puoli vuotta. Yläkansakoulussa oli neljä luokkaa rinnakkain samassa luokkahuoneessa yhden opettajan vastuulla. Maalaiskylässä taloudelliset erot olivat suuria eikä niitä voinut olla näkemättä. Oli isoja, vauraita taloja sekä köyhiä, kurjia mökkejä. Köyhillä ihmisillä työ oli kausiluonteista, metsätöitä, joskus uittoa, kesällä suurten tilojen peltotöitä. Köyhien perheiden lapsille jaettiin koulussa kenkiä. Omat vanhempani olivat pienyrittäjiä eikä meillä ollut aineellista puutetta. He olivat molemmat ammattikoulun käyneitä, sillä alueella keskimääräistä koulutetumpia. Kansakoulun jälkeen Riihinen pääsi Jyväskylän yhteislyseoon yli sadan kilometrin päähän kotoaan. Ei köyhillä perheillä olisi ollut varaa lähettää lapsiaan oppikouluun. Piti maksaa asuminen, ruoka, koulukirjat ja lukukausimaksut. Kuusiluokkaisen lyseon jälkeen Riihinen sai valkolakin päähänsä. Hän oli kylänsä kolmas ylioppilas, hänen vanhempi veljensä oli ollut toinen. Valtio ja pahat jättiläiset Riihinen syttyi hyvinvointivaltion isänä pidetyn englantilaisen William Beveridgen opeille jo 1950-luvulla opiskellessaan sosiaalipolitiikkaa Helsingin yliopistossa. Beveridge nimesi vuonna 1942 hyvinvointivaltion peruskirjaksi kutsutussa raportissaan viisi jättiläistä, joita vastaan valtion tuli taistella. Ne olivat puute, sairaus, tietämättömyys, asuinympäristön surkeus sekä toimettomuus ja työttömyys, joista Beveridge käytti käsitettä idleness. Beveridge toi sosiaalipoliittiseen arvomaailmaan universaalin kattavuuden ihanteen: jo- Jokaisen perustarpeet pitäisi tyydyttää ja jokaiselle tulisi suoda oikeus hyötyä kohtuullisella tavalla ponnisteluistaan. Olavi Riihinen syntynyt 1930 alkoi opiskella Helsingin yliopistossa 1950, väitteli 1965 teollistuneen yhteiskunnan alueellisesta erilaistuneisuudesta Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori vuodesta 1969, sitä ennen vt. professorina ja professorina Tampereen yliopistossa vuodesta 1966 eläkkeellä vuodesta 1994 kuvat: Lea Suoninen-Erhiö 8 sosiaalitieto 11 I11

9 kaista ihmistä piti yhteisin toimenpitein suojella kohtuuttomia riskejä vastaan eikä kenenkään saisi antaa pudota tietyn minimin alapuolelle. Valtion tuli kyetä sovittamaan yhteen kaksi arvoa: vapaus ja turvallisuus. Muihin länsimaihin verrattuna hyvinvointivaltion rakentaminen alkoi Suomessa jälkijunassa. Sosiaalivakuutus luotiin 1960-luvulla, kansanterveystyön aika oli 1970-luvulla, 1980-luvulla oli vuorossa sosiaalihuolto. Pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi Suomi oli kehittynyt 1990-luvun alkuun mennessä. Valtion tuli kyetä sovittamaan yhteen kaksi arvoa: vapaus ja turvallisuus. Mahdollisuuksien tasa-arvoa Riihinen on nähnyt, miten maatalousyhteiskunta on muuttunut tietoyhteiskunnaksi. Keskeistä muutoksessa on ollut koulutus. Vielä toisen maailmansodan jälkeen korkeakouluopiskelijat kuuluivat etuoikeutettuun kansanosaan, mutta nykyään useampi kuin joka kolmas ikäluokastaan on yltänyt korkea-asteen tutkintoon. Ylioppilastutkinnon suorittaa jo useampi kuin joka toinen. Koulutus on ollut monelle sosiaalisen nousun väylä. Riihinen pitää mahdollisuuksien tasa-arvoa tärkeänä periaatteena, jotta jokaisen kyvyt pääsevät kukoistamaan. Näin taataan myös se, että oikeat ihmiset nousevat yhteiskunnassa oikeille paikoille. Hyvinvointivaltion suuri oivallus on se, että negatiiviset vapausoikeudet tarvitsevat toteutuakseen rinnalleen positiivisia vapausoikeuksia, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Negatiiviset vapausoikeudet ovat klassisia vapausoikeuksia, kuten ihmisten yhdenvertaisuus, oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja sananvapaus. Ylipäänsä yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus on hyvinvointivaltioiden keskeinen arvo. Riihinen viittaa John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaan. Oikeudenmukaisuuden vuoksi on kannettava huolta niistäkin, jotka rahan, tiedon tai muiden resurssien puutteen takia eivät kykene hyödyntämään yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia. Usein oikeudenmukaisuutta arvioidaan joko suhteessa tarve- tai ansioperiaatteeseen. Tarveperiaatteen mukaan kaikilla on yhteisiä tarpeita ja yhteinen ihmisarvo. Ansioperiaate tähdentää sitä, että jaettaessa yhteiskunnallista hyvää tulee ottaa kohtuullisesti huomioon yksilöiden ponnistukset ja panokset. Hyvinvointivaltioissa pitäisi etsiä optimitilannetta näiden kahden periaatteen yhteensovittamisessa. Jokaisen perustarpeet pitäisi tyydyttää ja jokaiselle tulisi suoda oikeus hyötyä kohtuullisella tavalla ponnisteluistaan. Sosiaalista nousua Kansainvälisissä hyvinvointivertailuissa pohjoismainen hyvinvointivaltio on osoittautunut menestykseksi. Bruttokansantuotteella mitattuna esimerkiksi USA sijoittuu Pohjoismaiden edelle, mutta kun otetaan huomioon koko väestön hyvinvointi ja eri kansanosien mahdollisuudet kohentaa hyvinvointiaan, Pohjoismaat erottuvat edukseen. Ero talouden arvoja yksipuolisesti suosiviin maihin näkyy selvänä myös, kun verrataan sukupolvien välistä sosiaalista liikkuvuutta. Tanskassa liikkuvuus on kolme kertaa ja Suomessa 2,5 kertaa niin voimakasta kuin USA:ssa, kun tarkastellaan, missä määrin seuraavan sukupolven taloudellinen asema riippuu edeltävän sukupolven taloudellisesta asemasta. Tuloerojen sekä koulutus- ja terveydenhuoltokustannusten tasaaminen on mahdollistanut Pohjoismaissa sosiaalisen nousun. Vaikka USA on antanut pyhiä lupauksia ihmisten tasa-arvoisuudesta jo itsenäisyysjulistuksessaan, koulutus on siellä niin armottoman kallista, että sosiaalinen kierto on vähäistä. Toistaiseksi sosiaalinen liikkuvuus on ollut Pohjoismaissa voimakasta, mutta nyt Suomessa on nähtävissä merkkejä toisensuuntaisesta kehityksestä. SITÄ NIITTÄÄ, MITÄ KYLVÄÄ Olavi Riihinen on nähnyt, miten hyvinvointivaltiota alettiin rakentaa 1960-luvulla ja miten sen alasajo alkoi 1990-luvulla: Laman varjolla tehdyt sosiaalipoliittiset leikkaukset ovat saaneet suurta tuhoa aikaiseksi. Tulo- ja hyvinvointierot ovat kasvaneet. On toteutettu sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden politiikkaa Riihinen viittaa tuoreisiin tutkimustuloksiin, jotka näyttävät, miten 90-luvun laman lapsille on käynyt. Monet pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden perheiden lapsista kärsivät nyt aikuisina mielenterveys- ja toimeentulo-ongelmista ja ovat vailla koulutusta. Huono-osaisuus on periytynyt. Ja myös koulutus periytyy selvästi. Yliopistoihin pääsee Suomessa 60 prosenttia yliopistossa koulutettujen vanhempien lapsista, mutta vain 15 prosenttia muista lapsista. Alamäkeä 1990-luvulta Suomessa oli 1990-luvun alussa tasokas sosiaaliturva. Kansainvälisesti vertaillen väestön hyvinvointi oli jakautunut tasaisesti. Kunnes 90-luvun suuren laman jälkeen tapahtui suuri käänne. Alkoi sosiaalinen alamäki, Riihinen huokaa. Tutkijoille suunnanmuutos ei tullut yllätyksenä. Merkkejä siitä oli ollut maailmalla jo 1970-luvun öljykriisistä lähtien. Ideologiset virtaukset läntisissä demokratioissa alkoivat kääntyä hyvinvointivaltiota vastaan. Vannottiin yhä kiivaammin markkinoiden vapauden nimeen. Sitä valtiot eivät saa liiaksi häiritä esimerkiksi verotuksella. Englannissa uusia ajatuksia alettiin toteuttaa Thatcherin ja USA:ssa Reaganin valtakaudella. Alettiin puhua uusliberalismista. Teollistuneissa maissa taloudellista ja poliittista valtaa jaettiin uudelleen toisen maailmansodan jälkeisinä vuosikymmeninä: yläluokat menettivät asemiaan työväenluokan kustannuksella. Uusliberalismin nousua 1970-luvun lopulla on pidetty merkkinä yläluokkien menetettyjen asemien palautuksesta. Laman aikana Suomessa hyväksyttiin yleisesti se, että nyt on tingittävä, jotta sitten taas päästään eteenpäin. Mutta miksi säästökohteita etsittiin juuri sosiaalipolitiikan lohkolta? Huomattavia säästökohteita olisi löydetty nimenomaan talouden puolelta. Parin vuosikymmenen kuluessa valtiontalous on menettänyt erinäisiä miljardeja esimerkiksi harmaan talouden vuoksi, kun tätä rikollista toimintaa ei ole saatu kuriin. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto esitti melko jyrkkiä näkemyksiä siitä, mistä pi- sosiaalitieto 11 I11 9

10 Hyvinvointivaltiosta eniten hyötynyt keskiluokka saattaa lopulta koitua sen tuhoajaksi. tää leikata. Jonkinlainen ekonomismi tunkeutui yhteiskuntapolitiikkaan. Puhuttiin taloudellisista pakoista, globalisaatiosta, kilpailukyvystä. Politiikka alkoi saada uusliberalistisia sävyjä. Ja tuon politiikan hedelmät näkyvät nyt. Suomessa tuloerojen kasvu on rikkaiden maiden nopeimpia. Veropolitiikka on suosinut pääomatuloja. Kun ne vielä 1980-luvun lopulla muodostivat rikkaimman yhden prosentin tuloista noin kymmenen prosenttia, vuonna 2007 niiden osuus oli jo runsaat 60 prosenttia. Lisäksi verojen ja sosiaaliturvan tuloeroja vähentävä vaikutus on heikentynyt. Epäoikeudenmukaisuuden politiikkaa Tuloerojen kasvun seurauksena suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ja siitä on tullut entistä pysyvämpää. Tätä nykyä Suomessa on noin köyhää. Erityisesti perusturva on jäänyt jälkeen. Vuosina reaaliansiot kasvoivat lähes 26 prosenttia, mutta samaan aikaan kaikkein köyhimmän väestönosan etuudet jopa heikkenivät. Se on ollut suurin jakolinja. Lasten huostaanottojen yleistyminen kertoo perheiden ongelmista. Eriarvoistuminen näkyy myös terveyseroissa. Riihinen muistuttaa, että vuosina bruttokansantuote kasvoi keskimäärin 3,3 prosentin vuosivauhtia. Uusliberalistista suuntaa ei kuitenkaan haluttu kääntää: kilpailukyky nostettiin epäjumalaksi. Tietysti kilpailukyvystä on pidettävä huolta, mutta ei se saa johtaa sellaiseen yksisilmäisyyteen, että sen nojalla voidaan toteuttaa sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden politiikkaa. Ja sitä ovat toteuttaneet kaikki hallitukset kokoonpanosta riippumatta 90-luvun lamasta lähtien syksyllä 2008 alkaneeseen kansainväliseen finanssikriisiin asti. Riihinen kuvasi Suomen tulevan kehityksen melko tarkasti jo vuonna 1992 toimittamassaan teoksessa Sosiaalipolitiikka Näkökulmia suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen ja tulevaisuuteen. Sen loppuluvussa hän esitteli pessimistisen ja optimistisen skenaarion tulevasta kehityksestä. Kehitys on edennyt pitkälti pessimistisen skenaarion mukaisesti. Riihinen näki, ettei kysymyksessä ole pelkästään syvä ja sitkeä talouslama, vaan yhteiskunnallisten voimien ja rakenteiden uudelleenarviointi, tiettyjen aatteiden ja periaatteiden välinen mitanotto. Sen jälkeen valtio ja yhteiskunta poikkeavat suuresti 1980-luvun Suomesta. Neuvostoliitto oli vasta romahtanut. Puhuttiin historian loppumisesta. Kirjassa tuon esiin myös kommunismin merkityksen hyvinvointivaltion rakentajana, koska se pakotti läntiset valtiot kilpailemaan väestön hyväksynnästä. Kysymys ei ollutkaan vain ihmisten ja yhteiskunnan hyvästä vaan myös kommunismin vastustamisesta. Ja se oli tietysti ihan oikein. Kapitalismi on kova ja armoton järjestelmä, ellei sitä suitsita, mutta kommunismi on vielä armottomampi. Pahaa jälkeä Tutkimusprofessori Olli Kangas totesi joitakin vuosia sitten, ettei Suomi ehkä enää ole pohjoismainen hyvinvointivaltio. Meillä oli saavutettu hyviä pohjoismaisia tuloksia suhteellisesti pienemmillä panostuksilla kuin naapureissamme. Sen takia sosiaalipoliittiset leikkaukset ovat aikaansaaneet täällä huomattavaa tuhoa, Riihinen toteaa. Moni on vasta viime vuosina havahtunut siihen, mitä oikein on tapahtunut ja miten se on ollut mahdollista. Samaan aikaan kun hyvinvointivaltiota on ajettu alas, sen kannatus on vain vahvistunut. Vuonna 1992 edustavalle joukolle kansalaisia esitettiin väite: Vaikka hyvän sosiaaliturvan ja muiden julkisten palvelujen ylläpitäminen maksaa paljon, suomalainen hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen. Tuolloin täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli runsaat 60 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2009 jo yli 80 prosenttia. Riihinen tosin huomauttaa, että hyvinvointivaltio on aika epämääräinen käsite ja sillä ymmärretään hyvin erilaisia asioita: Joku voi esimerkiksi oikeudenmukaisuudenkin nimissä korostaa enemmän ansioperiaatetta ja joku taas tarveperiaatetta. Kannattaisikin tutkia lähemmin sitä, mitä ihmiset ymmärtävät hyvinvointivaltiolla. Keskiluokka hyötyy ja tuhoaa Hyvinvointivaltion rakentamisen aikana luokkakysymys alkoi menettää merkitystään. Sanottiin, että olemme kohta kaikki samaa keskiluokkaa. Koneet korvasivat ihmistyövoimaa. Toimihenkilöistyminen oli vahva suuntaus. Riihinen pitää hyvinvointivaltion paradoksina sitä, että hyvinvointivaltiosta eniten hyötynyt keskiluokka saattaa lopulta koitua sen tuhoajaksi. Keskiluokkaan kuuluvat ovat kouluttautuneita ja heillä on kohtuulliset tulot. Monet korostavat ansioperiaatetta ja yksilöllisiä palveluita ja ovat myös valmiita käyttämään esimerkiksi yksityisiä lääkäripalveluita. Samaan aikaan he eivät ehkä tiedosta, että juuri he saavat eniten hyvinvointivaltiolta muun muassa ilmaisena koulutuksena. Heidän elämänsä on myös turvallista: ei tarvitse pelätä, että joku tulee ja panee talon palamaan. Riutuva ja riitainen Suomi? Viime aikoina Riihinen on pohtinut, onko Suomessa yhteistä tahtoa ylläpitää hyvinvointivaltiota. Onko pessimistisen skenaarion kuva riutu- Yhteiskunnan on oltava paitsi velvoittava myös armollinen yhteisö. 10 sosiaalitieto 11 I11

11 kirjallisuutta Lea Suoninen-Erhiö vasta ja riitaisesta Suomesta väistämätön? Sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelleen Sata-komitean mahalasku kertoo yhteisen tahdon puutteesta. Perusturvan jälkeenjääneisyyttä ei päästy korjaamaan. Sata-komitean ongelmissa on nähtävissä tarve- ja ansioperiaatteen törmäys. Hyvinvointivaltion tulisi yhdistää tarve- ja ansioperiaate sopusuhtaisesti, mutta tästä ei löytynyt yhteistä ymmärrystä. Ei löytynyt sellaisia ylemmän tason periaatteita, joista oltaisiin yhtä mieltä ja joista voitaisiin edetä. Työmarkkinapohjainen ansioperiaate törmäsi humanitaariseen tarveperiaatteeseen. Mutta ehkä oli hyvä, että keskustelut tulivat käydyiksi. Kenties se pidemmällä aikavälillä tuo joitakin hedelmällisiä näkemyksiä, ellei sitten käy niin, että kurki kuolee ennen kuin suo sulaa. Ylemmän tason periaate voisi olla koko kansan hyvinvoinnin maksimointi tai optimointi: Muuta en oikein keksi. Vahingolliset taloudelliset voimat Entä puheet kansallisvaltion lopusta? On esitetty, että globaalin talouden oloissa hyvinvointivaltion ylläpito käy mahdottomaksi. Globaalissa taloudessa yhteistä tahtoa tarvittaisiin yli kansallisvaltioiden rajojen. Finanssikriisi osoittaa, että maapallolla vaikuttavat vahingolliset taloudelliset voimat. Kansainvälinen talous tarvitsee kansainvälistä säätelyä. Jo parikymmentä vuotta sitten arvioitiin, että globaalista taloudellisten arvojen vaihdannasta reaaliset tekijät, kuten tavarat ja palvelukset, muodostavat vain noin kolme prosenttia. Peräti 97 prosenttia vaihdannasta muodostuu valuutta- ja arvopaperikaupasta ja vastaavasta: Jos maapallolla olisi yhteistä tahtoa niin paljon, että ylikansallinen varainsiirtovero otettaisiin käyttöön, valtioiden nykyiset velkaongelmat olisivat vain pieniä murusia. Riihinen oikein innostuu puhuessaan ns. Tobinin verosta: Jos siinä olisi mukana vielä pieni progressio, se olisi vallan oivallinen väline, koska se vähentäisi keinottelua ja tasaisi näin suhdanteita. Kapenevia oikeuksia Sosiaalipolitiikassa alkoivat 1990-luvulla vaikuttaa myös Euroopan unionin linjaukset. Alettiin puhua aktiivisesta sosiaalipolitiikasta, joka tiivistyi iskulauseeseen: Ei oikeutta ilman velvollisuutta. Sinänsä tätä voidaan pitää hyväksyttävänä periaatteena, mutta viime kädessä kysymys on siitä, mitä nämä velvollisuudet ovat ja miten käsitämme tarveperiaatteen ja ihmisarvon. Yhteiskunnan on oltava paitsi velvoittava myös armollinen yhteisö ja heikompiosaisista huolta pitävä. Kaikki eivät ole saaneet geneettisissä arpajaisissa samanlaisia lähtökohtia, mutta tätäkin merkittävämpää on se, millaiset sosiaaliset lähtökodat meillä on. Tämän unohtaminen johtaa helposti siihen, että korostetaan velvollisuuksia eikä nähdä, kuinka vähille oikeuksille jotkut lopulta jäävät. Aktiivinen sosiaalipolitiikka on Suomessa kohdistunut pitkälti työttömiin perus- ja vähimmäisturvan varassa eläviin. Käytännössä se on muotoutunut sanktiopolitiikaksi; jos ei toimi niin tai näin, etuuksia pienennetään. Ja näin kavennetaan nimenomaan huonoosaisten ihmisten oikeuksia. Kohti luokkayhteiskuntaa? Olemme kulkemassa kohti luokkayhteiskuntaa, Riihinen totesi jo keväällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaiseman Sosiaalipolitiikka Hukassa vai uuden jäljillä? -kirjan julkistamistilaisuudessa. Hän on kirjoittanut siihen artikkelin eriarvoistuvasta Suomesta. Ennen hyvinvointivaltion kulta-aikaa yhteiskuntaluokkien erot olivat suuria ja nyt ne ovat taas suurentuneet. Luokkayhteiskunnalla Riihinen tarkoittaa yhteiskuntaa, jossa säätykierto lakkaa. Luokka-asemat jähmettyvät. Köyhän perheeseen syntynyt on tuomittu köyhyyteen. Yläluokka ja alaluokka voidaan havaita entistä selvemmin omina kerrostuminaan. Tuloerot ovat suuret eikä kansanosien välillä ole suurta kulttuurista eikä arvojen yhteisyyttä. Englannin syksyiset mellakat osoittavat, mitä voi tapahtua, kun ihmisten keskinäinen luottamus häviää. Tuhotaan paikkoja, poltetaan taloja, ryöstetään kauppoja. En väitä, että Suomessa vielä pitkään aikaan tulee niin voimakkaita reaktioita, mutta väkivaltarikollisuus voi yleistyä, voi syntyä nuorisokulttuureja, joissa ei kaihdeta väkivaltaa. Riihinen ei kuitenkaan pidä kehityskulkua väistämättömänä. Hän uskoo yhä politiikan mahdollisuuksiin: kysymys on siitä, mihin voimavaroja suunnataan, millaisia arvovalintoja tehdään. Jos luokkayhteiskuntaa halutaan, silloin opiskelut tehdään maksullisiksi ja sosiaalisista tulonsiirroista leikataan. Ei piitata nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyydestä. Julkisten palvelujen annetaan rapautua. Riihinen ei kaipaa lapsuutensa luokkayhteiskuntaa. Hän on hyvinvointivaltiomiehiä. Luokkakysymyksen paluu Jani Erola (toim.): Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Gaudeamus, Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on yhteiskuntaluokkailmiö, vaikkei tätä ole haluttu viime vuosikymmeninä nähdä. Jani Erolan toimittamasta kirjasta selviää, miten suomalaiset jakautuvat ammattien perusteella yhteiskuntaluokkiin ja miten luokkiin samastutaan. Pätevä tutkijakaarti kirjoittaa luokka-asemien periytymisestä sekä luokka-aseman yhteydestä koulutukseen, tuloihin ja moneen muuhun arkipäivän asiaan. Kirja on peruslukemistoa 2000-luvun luokkatutkimuksesta kiinnostuneille. Katriina Järvinen, Laura Kolbe: Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa. Nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta. Kirjapaja, Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirja herätti nykyisen suomalaisen luokkakeskustelun. Teos kertoo yhden sukupolven luokkaretkestä lapsuudesta aikuisuuteen. Sitä varten on haastateltu vuotiaita suomalaisia. Tekijäkaksikko kertoo avoimesti myös omista lähtökohdistaan ja elämänkulustaan. Tutkimustieto yhdistettynä arjen erilaisiin todellisuuksiin tekee kirjasta suoranaisen lukunautinnon. Silja Hiidenheimo, Fredrik Lång, Tapani Ritamäki, Anna Rotkirch (toim.): Me muut. Kirjoituksia yhteiskuntaluokista. Teos, Antologiassa joukko suomen- ja ruotsinkielisiä kirjailijoita, toimittajia ja vaikuttajia kirjoittaa siitä, miten he ovat omassa elämässään kokeneet yhteiskuntaluokat. Luokkakysymystä tarkastellaan myös kielen kautta: miten yhteiskunnallinen asema liittyy siihen, että tavoittelee tiettyä kielellistä identiteettiä tai tukahduttaa sen. Kirja täydentää hyvin Katriina Järvisen ja Laura Kolben aiemmin ilmestynyttä teosta. sosiaalitieto 11 I11 11

12 kärki kuvituskuvat: Colourbox Arjen kaksi todellisuutta ASIAKAS Minkälaista on toimeentulotukiasiakkaan arki, entä sosiaalityöntekijän? Tekeekö taloudellinen eriarvoisuus arjesta erilaista? Arkeaan valottavat pitkään työmarkkinaja toimeentulotuen varassa elänyt Reijo Virtanen sekä aikuissosiaalityötä seitsemän vuotta tehnyt Sirpa Karjalainen. He pitivät syyskuun viimeisen viikon päiväkirjaa toimituksen pyynnöstä. REIJO VIRTANEN*, 59 v., asuu keskisuuressa kaupungissa vuokra-asunnossa, noin viidentoista kilometrin päässä keskustasta. Hänellä on kaksi aikuista lasta ja hän on myös isoisä. Ero tuli 16 vuotta sitten. Työuraa Virtanen on tehnyt myyjänä, ravintolatyöntekijänä, autonkuljettajana ja leipomon eri tehtävissä. Ammattikoulutusta hänellä ei ole. Työttömäksi hän jäi ensimmäistä kertaa 1990-luvun alussa, kun hänen yrityksensä meni nurin. Sen jälkeen hänellä on ollut pätkätöitä, mutta toiveet pidempiaikaisesta työstä ovat hiipuneet. Paikkakunnalla asuvat opiskelijat täyttävät tarjolla olevat hanttityöpaikat. Virtanen on elänyt jo pitkään työmarkkina- ja toimeentulotuen varassa: Ja se vara onkin vuosien varrella kovasti huonontunut. * Asiakkaan nimi sekä päiväkirjassa esiintyvien henkilöiden nimet on muutettu. Asiakas ei ole Torniosta eikä siis sosiaalityöntekijä Sirpa Karjalaisen asiakas. TYÖNTEKIJÄ SIRPA KARJALAINEN, 41 v., työskentelee Tornion sosiaalitoimistossa aikuissosiaalityöntekijänä. Puolet työajastaan hän on kehittäjä-sosiaalityöntekijänä Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen toteuttamassa Pohjoisen alueen Kaste -hankkeessa, PaKasteessa. Työuransa Karjalainen aloitti sairaanhoitajana. Hän valmistui erikoissairaanhoitajaksi Tätä työtä hän teki kymmenen vuotta ja rahoitti hoitajan työllä myös opintonsa Lapin yliopistossa, josta valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Opinnot jatkuvat yhä työn ohella, sillä Karjalainen tekee nyt erikoissosiaalityöntekijän opintoja. Lisensiaatin tutkinto häämöttää ensi vuoden lopussa. Karjalainen palasi sosiaalityöntekijäksi valmistuttuaan synnyinkaupunkiinsa Tornioon. Leskeksi jäänyt äiti sekä sisarukset perheineen asuvat lähellä. Karjalaisen nuoruuden avioliitto päättyi eroon. Hän asuu nykyisen kumppaninsa kanssa omakotitalossa: Yhdessä matkustelemme, touhuamme mökillä ja ihmettelemme maailman menoa. REIJO: Herään puoli seitsemän maissa. Kahvin kiehumisen ja aamiaisen nauttimisen lomassa lueskelen edellispäivän lehteä, jonka naapuri oli illalla luukkuuni tuonut. Omaa lehteä ei ole varaa tilata eikä kannatakaan, koska uutiset näkee netistäkin. Puoli kahdeksalta hyppäsin naapurin kyytiin päästäkseni kaupungille tuttavani Martin luo. Toiset aamukahvit tulee nautittua juttelun lomassa. Kymmenen maissa jatkan matkaani parin kilometrin päähän tuntemani vanhuksen luo. Syksyn lehtisa- to odottaa haravoijaa ja vanhus juttuseuraa. Kolmeen mennessä olemme juoneet kahvit ja syöneet, lehdetkin on saatu kokoon ja säkkeihin poiskuljettamista varten. Lähden isomman tien varteen, josta naapurini poimii minut mukaansa ja suuntaamme kaupan kautta kotiin. Puoli viideltä olen kotona jälleen. Avaan tietokoneen ja tarkastan sähköpostit. Päivälliseksi lämmitän edellispäiväistä kalakeittoa. Täydellä vatsalla jatkan seikkailua sähköisessä maailmassa. Iltaseitsemän maissa Kaisa ja Risto, ehkä läheisimmät ystäväni, tulevat kylään. Taas juodaan kahvia. Vieraideni lähdettyä kuusivuotias lapsenlapseni soittaa ja ilmoittaa hampaan lähteneen. Yhdeksästä liki puolille öin katselen tietokoneella Ylen Areenalta kolme eri dokumenttia maailman tapahtumista ja ilmiöistä. Sitten onkin jo aika nukkua. maanantai SIRPA: Herääminen on vaikeaa maanantaiaamuisin. Ikkunasta näkyy paksu sumu. Kylmän kostea ilma enteilee syksyä. Viikonloppuna tuli touhuttua pihalla ja päivällä aurinko lämmitti ihanasti. Suuremmat touhut täytyy keskittää viikonloppuun, kun viikolla ei oikein ehdi tai jaksa. Töissä olin vähän kahdeksan jälkeen. Perjantailta oli jäänyt pöydälle tekemättömiä paperihommia ja soittamattomia puheluja. Niillä oli hyvä virittäytyä työn tunnelmaan. Viikko alkoi päivystysvuorollani. Muutama rahapulaan joutunut asiakas kävi selvittelemässä asioitaan. Kymmeneltä lähdin kotikäynnille yhdessä kollegan ja psykiatrian poliklinikan hoitajan kanssa. Menimme tapaamaan nuorta miestä, joka eristäytyy kotiinsa. Yhteys ulkomaailmaan syntyy pelien ja tietokoneen kautta. Rahaa on vähän ja siitäkin suurin osa menee pelaamiseen. Aina välillä saamme jonkinlaisen otteen. Näissä hommissa hoppu ei ole hyväksi ja joskus tuloksia syntyy pitkällä aikavälillä. Toimistolla odottaa jo toinen nuori mies. Hänellä on selkeä suunta elämässä, mutta hän tarvitsee tukea moninaisten elämänkoukeroiden selvittämiseen. Sitten lähestyy jo ruokatunti. Tänään herkuttelen kaalisopalla. Ensi viikolla on PaKaste-hankkeen loppuseminaari ja osaamiskeskuksen 10-vuotisjuhlat. Vanha silkkinen mekko kiristi saumoista näin kesän jälkeen. Ei auttanut muu kuin alkaa laihdutuskuurille. Iltapäivällä aikuissosiaalityöntiimi kokoontuu viikoittaiseen palaveriin. Yhdessä mietitään asiakasasioita ja koetetaan olla tukena toinen toisillemme. Sen jälkeen tapaan vielä opiskelijan, jonka ammatilliset opinnot ovat venähtäneet viidennelle vuodelle. Opintotukikuukaudet on käytetty ja rahattomuus rassaa nuorta naista. Päivän päätteeksi soitan muutaman puhelun, teen paperihommia sekä vastailen sähköpostiin. Kello onkin jo puoli viisi ja on aika lähteä kotiin. Loman jälkeen olen tehnyt päätöksen. Koetan tehdä lähtöä viimeistään neljältä. Tämä liittyy omaan hyvinvointi- ja jaksamissuunnitelmaani. Kun päivät säännöllisesti venyvät yli viiden, se uuvuttaa. Kotia kaahasin tankin kautta. Tämä se vasta kallista lystiä onkin. Miten asiakkaillani on varaa pitää autoa? Näillä leveysasteilla on hankala selviytyä ilman autoa. Kotona odottaa lautasellinen maittavaa kaalisoppaa. Avopuolison kanssa lähdettiin vielä uimahalliin. Sen jälkeen olikin ihana olo. Jaksoin pestä pyykkiä ja katsella tv:tä. Sänkyyn kömmin jo kymppiuutisten jälkeen, luin pakinoita Jokivarresta ja maanantai oli selätetty. 12 sosiaalitieto 11 I11

13 keskiviikko REIJO: Heräsin puoli kahdeksan maissa yläkerrasta kantautuvaan poraamisen ääneen. Aamukahvien jälkeen kuuntelen kuulokkeistani musiikkia puolisentoista tuntia. Kymmenen maissa porari on jo lopettanut. Istahdan tietokoneen ääreen ja alan skannata vanhoja valokuvia. Samalla merkitsen niihin tiedot henkilöistä ja paikoista. Tämä on operaatio, joka ei vähällä lopu, kuvia on lähemmäs parikymmentä tuhatta. Kaiken kukkuraksi usein jään käsi poskella muistelemaan kuvien henkilöitä ja paikkoja, onneksi ei ole kiire! Puolilta päivin laitan jauhelihasopan kiehumaan ja jatkan skannailua. Ruoan jälkeen käyn ruokalevolle. Tunnin uni ja kello käy neljää iltapäivällä. Lähden ulos metsäpolulle. Viiden aikoihin olen takaisin kotona. Lueskelen ja kuuntelen musiikkia pari tuntia. Seitsemän maissa käyn suihkussa, poikani tulee kylään ja teen meille iltapalaa. Yksin jäätyäni lueskelen vähän ja yhdeksän maissa kömmin sänkyyn. REIJO:Herään jo kuudelta, keitän aamukahvin ja laitan puuroaamiaisen. Alan taas skannata valokuvia, mutta sen keskeyttää puhelinsoitto, joka kestääkin pari tuntia. Jaakon avioero ottaa lujille ja välillä langan toisessa päässä on vihainen ja hetken päästä ikävää itkevä, jätetty mies. Jään ihmettelemään, miksei asioita saa selvin päin sanottua! Jaakon huolet ja suru pyörivät mielessäni. Suuntaan taas metsäpolulle. On aurinkoinen ja kuulas syyspäivä ja saan hyviä kuvia talveen valmistautuvasta luonnosta. Pari tuntia käveleskelyä ja kannon päässä istumista ja olen valmis palaamaan kotiin. Lämmitän eilistä keittoa ja nukahdan päälle tunnin verran. Herään siihen, kun naapuri kolkuttelee oven takana. Juomme yhdessä vahvat kahvit ja parannamme maailmaa, vahvasti. Neljän maissa naapuri lähtee valmistautumaan yötöihin, vuorotyöläinen kun on. Otan kirjan esiin ja koetan lukea, mutta Jaakon tilanne vaivaa yhä ja yritän soittaa hänelle ilman tulosta. Soitan yhteiselle tuttavallemme, joka lupaa käydä katsomassa vointeja. Myöhemmin selviää, että juhlija nukkui väsymystään pois ja puhelin oli kengässä eteisen lattialla. Kuuden maissa syön iltapalaa ja sen jälkeen koetan korjata sälekaihdinta. Paksulla siimalla tilanne korjaantuu, mutta se ilo taitaa olla väliaikainen ja uuden kaihtimen hankinta edessä. Innostun vielä skannailemaan valokuvia ja yhdentoista maissa hoksaan laittaa nukkumaan. tiistai keskiviikko SIRPA: Tiistaina kello soi taas ennen seitsemää. Pilvet roikkuvat taivaalta ja vettä sataa kaatamalla. Opintoihin liittyvä työnohjaustehtävä pitää palauttaa tänään. Tein sen viikonloppuna. Töissä päivä alkaa asiakastyöllä. Aamulla tapaan maahanmuuttajanaisen ja hänen perheensä. Perheen talous on täysin sekaisin. Onneksi olin varannut tulkin, koska väärinymmärryksen vaara olisi ollut suuri. Päivä jatkuu päivystyksen merkeissä. Paikallinen energiayhtiö on katkaissut sähköt useilta asiakasperheiltä. Asiakkaat tulevat hädissään toimistolle: miten laittaa ruokaa lapsille ja lämmittää taloa? Sähköyhtiön katkaisuilmoitukset oli lähetetty perintätoimiston kautta. Monet asiakkaat eivät aukaise perintätoimistojen kirjeitä. Rästilaskuja ei ole varaa maksaa ja ne ovat kuukausi toisensa jälkeen suurempia. Pikavipit ja joustoluotot saisi lailla kieltää. Niistä hyötyvät vain luottoyhtiöt. Etenkin nuoret jäävät helposti pikavippikierteeseen. Epäonnistumisen kokemukset syövät itsetuntoa ja aiheuttavat kärsimystä. Päivän viimeinen asiakas oli eroamassa ja monet asiat askarruttivat hänen mieltään. Töiden jälkeen kävin ruokakaupassa ja lahjaostoksilla. Viikonloppuna mennään kummitytön synttäreille. Lapsilla on niin monenlaista tavaraa, että välillä on hankala keksiä lahjaideoita. Toisaalta perheet eriarvoistuvat kovaa vauhtia. Tuloerot näkyvät asiakkaiden arjessa ja lasten paineet kasvavat. Jos ei ole sitä, mitä muilla, voi joutua kiusatuksi. Kotona tein kasvissosekeittoa, söin, levähdin ja säntäsin zumbaan. Ilman liikuntaa en tulisi toimeen. Se on sopivaa vastapainoa työlle, jossa aivot ja mieli kuormittuvat. Jumpan ja saunan jälkeen kello olikin jo yksitoista. Takassa oli ollut tuli. Varaavan takan lämpö on lempeää ja puilla lämmittäminen pienentää sähkölaskuja. Sängyssä stilisoin hankkeen loppuraporttia. Kello taisi ehtiä jo lähemmäs yhtä ennen kuin laitoin nukkumaan. SIRPA: Kollegan kanssa otetaan reittihakuohjeet netistä ja suunnataan kohti asiakasperheen kotia. Kotikäynnillä syntyy oivalluksia siitä, miten tästä eteenpäin. Toinen kotikäynti tehdään eri puolelle kaupunkia iäkkäämmän pariskunnan luo. Vaimo on joutunut pitkän työuran jälkeen työttömäksi ja se on horjuttanut perheen arkea. Koti kertoo pariskunnan synkästä mielialasta. Perheellä on jo psykiatrian ja kotisairaanhoidon apua ja myös me koetamme omalla tavallamme helpottaa arjen sujumista. Etäisyydet kunnassa ovat pitkiä. Kahden kotikäynnin matkasaldoksi kertyi 80 kilometriä. Keskiviikko oli jo edennyt ruokatuntiin ja kävin kirjastossa hakemassa kaukolainat seuraavaa opintojen etätehtävää varten. Yleensä kuljetan omia eväitä ja ruokailen yhteisessä kahvihuoneessa. Tauon aikana voi rupatella työkavereiden kanssa ja lukea päivän lehden. Joskus käydään työporukalla ulkona syömässä ihan vaihtelun ja virkistyksen vuoksi. Ruokatunnin jälkeen ehdin kommentoida verkkokonsultaatioon tullutta kysymystä. Palvelun kautta kollegat voivat kysyä neuvoja asiakasasioista. Palvelua koordinoi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Yhdeltä kokoonnumme tiimipalaveriin, johon vieraaksi tuli vanhus- ja vammaistyön sosiaaliohjaaja. Palaverin jälkeen soittelin puheluja ja tein paperihommia. Dokumentointi on tärkeä osa työtä. Työtä ei ole tehty, jos sitä ei ole kirjattu. Iltapäivällä tapasin työ- ja elinkeinotoimistolla nuoren miehen, jolle laadittiin aktivointisuunnitelma. Hän oli ollut valmistumisen jälkeen jo yli vuoden työttömänä. Kotona odotti vielä toinen työ. PaKaste-hankkeen loppuraportti vaati fiilausta. Syönnin jälkeen levähdin, vaihdettiin päivän kuulumiset ja lähdin käymään jumpalla. Tänään oli vuorossa Bodystep, vauhdikas lautajumppa. Laihkari tuntuu vievän hieman puhtia ja räjähtävää voimaa. Sauna kuitenkin rentoutti ja jaksoin vielä keskittyä raportin kirjoittamiseen. Sitä on työstetty yhdessä toisen kehittäjäsosiaalityöntekijän kanssa. Kello oli jo yli yhdentoista ennen kuin sain homman valmiiksi. sosiaalitieto 11 I11 13

14 REIJO: Herätys puoli seitsemältä ja pikainen munakasaamiainen. Ex-siippani Riitta tulee vähän ennen seitsemää noutamaan minua. Olen pyytänyt autoa lainaksi pariksi päiväksi asioiden toimittamista ja kyläilyä varten. Vien Riitan töihin ja ajan kauppaan ostoksille. Sieltä köröttelen kotiin noutamaan työkaluja, joita tarvitsen päivän aikana. Siivoilen vähän ja syön loput lihakeitosta. Kahdentoista jälkeen lähden ajelemaan kohti kaupunkia. Ajan Kaisan ja Riston luo, Kaisa on kotona ja jo ovella minua tervehtii kahvin ja pullan tuoksu. Kahvin jälkeen poraan reiät seinään hyllyä varten ja asennamme hyllyn. Ristokin ehättää töistä kotiin työmme tuloksia arvioimaan. Kuulemma kelpaa! Asioilla käynti saa siirtyä seuraavaan päivään. Jään kyläpaikkaani syömään ja juttelemaan. Kurvaan kotiini kahdeksan maissa ja lueskeltuani vähän aikaa laitan nukkumaan. torstai REIJO: Herätys seitsemältä. Tänään ei sitten nautita mitään heti aamusta. On käytävä laboratoriossa verikokeessa ja ennen sitä on paastottava. Näytteenanto onnistuu ilman kummempia jonotteluja ja kahdeksan aikaan suunnistan jo kohden kahvilaa, jossa tiedän tarjottavan hyvää ja edullista kahvia. Kahvilassa tapaan joitakin tuttaviani. Pikaisten kuulumisten vaihtamisen jälkeen ajan laitakaupungille noutamaan Tarjaa, jonka kanssa on ollut puhe mennä Kelaan tekemään kuntoutushakemus. Eipä tuo niin kummoinen operaatio ollut, mutta olinpahan henkisenä tukena. Sieltä suuntaamme kohden kauppaa ja ostosten jälkeen takaisin Tarjan asunnolle. Autosta otan taskuuni liimatuubin, keittiön tuoli tarvitsee kuulemma liimausta. Palkkioksi saan tuhdin annoksen makaronilaatikkoa. Puolilta päivin lähden kotiin silmälasiliikkeen ja vaatekaupan kautta. Korjautin lukulasieni sangan ja ostin pari halpaa t-paitaa. Kaupoissa kun jäin vähän suustani kiinni, olin kotona vasta vähän kahden jälkeen. Lueskelin siinä sitten ja taisi olla tylsää luettavaa, sillä nukahdin. Kello on melkein kuusi, kun herään. Herkuttelen riisillä ja tonnikalalla. Sen jälkeen katson Tarjalta lainaamani elokuvan. Koska minulla ei ole televisiota, katson elokuvan tietokoneellani, mikä sopii yhden hengen yleisölle. Skannailen vielä kuvia ja pitkien päiväunien takia virtaa riittää melkein puoli kahteen asti. SIRPA: Tänään piti olla jo klo 8 Time-out -ohjaajien palaverissa Nuorisotila Aaltosessa. Tuli kauhea kiire. Time out -ohjauksella tuemme armeijaan tai sivariin lähteviä, sen keskeyttäviä tai lopettavia nuoria miehiä. Meillä tähän osallistuvat etsivän nuorisotyön, psykiatrisen hoitotyön, nuorten päihdetyön sekä aikuissosiaalityön työntekijät. Kävin kääntymässä toimistolla. Kymmeneltä menin tekemään kuntouttavan työtoiminnan sopimusta Tornion työvoimalasäätiön työpajalle. Nuoren yksinhuoltajanaisen koulu on jäänyt kesken perhetilanteen vuoksi ja hän on ollut kotona lasten kanssa jo pitkään. Tie takaisin kouluun ja työelämään etenee pienin askelin. Seuraava tapaaminen on työ- ja elinkeinotoimistolla, jossa teemme nuorelle miehelle aktivointisuunnitelman. Hän on opiskellut useita ammattialoja, mutta mikään ei ole tuntunut omalta ja opinnot ovat keskeytyneet. Nyt hän haluaa säätiön työpajalle kokeilemaan uutta alaa. Motivaatiota löytyy, mutta esteenä on päihteiden käyttö. Päivän aikataulu on ollut niin tiukka, että huokaan helpotuksesta, kun seuraava yhteinen asiakas ei tullut. Pääsin ruokatunnille. Tänään juhlimme työkaverin 60-vuotissyntymäpäiviä kahvin, kakun ja lahjojen kera. Arjessa on mukava pysähtyä välillä juhlimaan. Työt jatkuvat työvoiman palvelukeskuksen järjestämällä seudullisella yhteistyöpalaverilla. Iltapäivällä pitää vielä miettiä perjantain Varhain vanhemmaksi -teemapäivän luento-osuuksia ja varmistaa, että järjestelyt ovat kunnossa. Ennen työpäivän loppumista teen vielä paperitöitä ja toimeentulotukipäätöksiä omille asiakkailleni sekä soitan puheluja. Menen suoraan töistä zumba toning -tunnille, sieltä kotiin, suihkuun ja syömään. Hetken hengähdyksen jälkeen lähdemme siskoni luo suunnittelemaan syyslomaa. Tuntien etsinnän jälkeen varattiin matka Kanarialle. Pelkkä ajatus lomasta sai mielen virkistymään. Kello on jo yli kymmenen, kun tullaan kotiin. Sängyssä selailen opiskelukirjoja ja esihahmottelen seuraavaa etätehtävää. Onneksi huomenna on perjantai. perjantai SIRPA: Aamulla oli jännitystä ilmassa, sillä me seutukunnan kehittäjätyöntekijät järjestimme Varhain vanhemmaksi -teemapäivän. Kävimme läpi neuvolan ja sosiaalitoimen yhteisvastaanoton toimintamallia. Paikalle saapui seutukunnan terveydenhoitajia, sosiaalityöntekijöitä sekä alueen johtavat viranhaltijat. Tämä on sitä kehittämistyön sadonkorjuuta, josta pitää nauttia. Päivän ja viikon päätyttyä olin aika poikki. En enää mennyt toimistolle koulutuksen jälkeen, koska tiesin, että aina tulee jotain hoidettavia asioita, jos sinne menee. Iltapäivän zumba tyhjensi pään ja vei ajatukset kohti viikonlopun suunnitelmia. Jumpalla puhuttiin siitä, olemmeko zumbanistejä. Näin se varmaan on, sillä hyvään oloon jää koukkuun. Jumpalla tapaa ihmisiä, joiden kanssa voi puhua niitä näitä. Siellä on tuttuja, tutun näköisiä, asiakkaita, naapurin vaimo, entinen koulukaveri. Saunan jälkeen tein tulista Pekingin keittoa. Nam. Yhdessä puolison kanssa katseltiin televisiota ja vietettiin rauhallista koti-iltaa. Viinilasin jälkeen nukahdin kesken elokuvan sohvalle. Kello ei ollut vielä yhtätoistakaan. 14 sosiaalitieto 11 I11

15 REIJO: Silmät sain auki kahdeksan maissa, kun hörpin aamukahvia ja luin parin päivän lehdet. Lisää virkistystä sain kävelystä aamusumuisessa syysmaisemassa. Sen jälkeen siivoilin Riitan autoa kiitokseksi lainasta. Siivous jatkui sisällä parin päivän tiskien tiskaamisella ja keittiön puunaamisella. Sittenpä olikin aika ryhtyä tekemään ruokaa ja synnyttämään uutta tiskattavaa. Puoli kahdentoista maissa lähdin ajelemaan kohden kaupunkia. Ensiksi suunnistin kirjastoon. Luen mieluiten matkakertomuksia ja historiaa käsitteleviä teoksia. Kahden maissa kävin kaupassa. Sitten olikin aika palauttaa auto takaisin omistajalleen. Riitta vei minut kotiin ja joimme kahvit. Pari naapuruston isäntää piipahti päiväkävelyllä ja taas kahvinkeitin sai töitä. Tyttäreni tuli jälkikasvunsa kera kylästelemään. Vieraiden lähdettyä lueskelin lainaamiani kirjoja ja kuuden maissa käveleskelin sadan metrin päässä asuvan tuttavani luo saunomaan. Puhdistautumisen ja rupattelutuokion jälkeen palasin kotiin ja söin myöhäiseksi jääneen päivällisen. Sitten jatkoin lueskelua, kunnes kymmenen maissa silmäni väsyivät ja kävin yöpuulle. lauantai SIRPA: Lauantaina nukun yleensä pidempään, mutta tälle lauantaille on varattu kampaamo heti yhdeksän aikaan. Sieltä menen sovittamaan juhlapukua, jota ompelija on vähän korjaillut. Kotona saan houkuteltua avopuolison mukaan ostoksille. Ostin mekkoon sopivan huivin, korut ja kengät. Viimeisenä piipahdettiin ruokakaupassa kahvitarjouksen innoittamana. Kotona lämmitettiin keittoa ja lähdettiin ajamaan kohti Oulua, jonne on matkaa noin 130 kilometriä. Siellä on kummitytön 4-vuotissynttärit. Porukkaa olikin jo kovasti paikalla ja meno oli ylimmillään. Lapset leikkivät sulassa sovussa. Aikuisia huoletti Nokian työtilanne. Matka jatkui vielä toiseen kyläpaikkaan. Olipa mukava, kun tuli käytyä. Kotia ajeltiin yötä myöten. REIJO: Kello on melkein kahdeksan, kun herään. Kahvia ja voileipiä aamiaiseksi ja sen jälkeen tutustun maailman tapahtumiin eri uutissivustojen kautta, on se ihmeellinen tuo internet! Vuokraisäntä kävi tuomassa maalia ja pakkelia, jotta saan korjata loppukesän vesivahingon jäljet eteisen seinässä. Rapsuttelen irtoavat maalit ja pakkeloin seinän. Työn jäljet siivottuani imuroin koko kämpän saman tien. Naapuri tulee juttelemaan ja laitan aterian. Käyn käveleskelemässä ja sitten paneudun taas skannattavien kuvien ja menneisyyden maailmaan. Kolmen jälkeen tulee auto pihaan ja minut houkutellaan kylästelyreissulle. Arja ja Kari ovat ystäviäni jo kolmen vuosikymmenen takaa. He olivat olleet sukuloimassa naapurikaupungissa ja kotimatkalla päättivät poiketa minua noutamaan. Loppupäivä meneekin kyläilyn merkeissä. Kari tuo minut takaisin kotiin. Lueskelen ja kömmin nukkumaan kymmenen maissa. sunnuntai SIRPA: Herään puoli yhdeksältä kahvin keittoon. Sunnuntaisin keitän usein puuroa tai teen jotain erilaista aamiaiseksi. Pyykkikone pyörii heti aamusta. On kolme koneellista pestävänä. Samalla imuroin, pyyhin pölyt ja kastelen kukat. Astianpesukone hyrrää taustalla. Olen sellainen kotitöiden tekijä, että on parempi, kun on monta rautaa tulessa. Viikolla voi sitten kotihommien kanssa vähän löysäillä. Maksan laskut nettipankin kautta. Ulkohommiin ei ole asiaa, sillä siellä tuulee ja sataa. Aamusta asti on ollut pimeää. Illalla on zumban aika. Sen jälkeen on ihana mennä yhdessä puolison kanssa saunaan. Iltapalaksi teen salaattia. Televisiosta tullut trilleri oli pakko katsoa loppuun. Kello on kohta kaksitoista. viikon yhteenveto REIJO: Kulunut viikko oli melko tyypillinen. Aika ei ole vielä tullut pitkäksi eikä elämä ole tylsää, vaikka vapaa-aikaa onkin runsaasti. Rahojen riittävyys on pahin huolenaiheeni. Vähävaraisuus vaikuttaa elämääni melko paljon. Autostani jouduin luopumaan pari vuotta sitten, kun sen ajokunnossa pito olisi vaatinut kalliin remontin. Julkista liikennettä ei ole. Kyllästyttää aina hankkia kyytiä muilta. Muuttaminen lähemmäs kaupungin keskustaa antaisi lisää käyttövaroja, kun kulkemisen kustannukset pienentyisivät. Asumiskulut nousisivat liki kaksinkertaisiksi, mutta sehän huomioitaisiin asumis- ja toimeentulotuessa. Lähitulevaisuudessa on näköpiirissä työkyvyttömyyseläkkeelle jäänti, näkee sitten, millaiseksi taloudellinen tilanteeni muodostuu ja kuinka järjestän asumiseni. Sen ihmeempiä pelkoja tai haaveita minulla ei ole. Pieniä suunnitelmia on paljonkin ja osa niistä ehkä toteutuukin. Konkurssin jälkeinen elämä on opettanut, millaista on oikea ystävyys ja ketkä ovat ystäviäni. Heistä olen onnellinen ja se onni peittää isotkin huolet. SIRPA: Arkeni on harrastus- ja työpainotteista. Vapaalla yhteinen aika kumppanin kanssa antaa voimia. Toivon, että saan elää terveenä täysipainoista elämää: sopivasti työtä ja sille riittävästi vastapainoa ja rutkasti rakkautta. Ikuisen opiskelijan maineesta en taida päästä eroon, enkä oikeastaan haluakaan, sillä koskaan ei tule valmiiksi. Elämän suola tulee yhteisöistä, kaikista niistä joihin kuulun: perheestä, työyhteisöstä, kaveripiiristä, jumppaporukasta, opiskelukavereista. Olen kokenut elämässä myös pettymyksiä ja uskon, että jos niitä vielä kohdalleni tulee, selviän niistäkin en yksin, mutta läheisten tuella. sosiaalitieto 11 I11 15

16 näkökulma kuva: Pan Yi Kolumni Jorma Sipilä on palkkatyöstä vapautunut professori, jonka mielestä demokratia on ihmisen historian paras saavutus. Vääränlaista ennakointia Opiskelu on hidasta hommaa. Siksi on hyvä miettiä etukäteen, millaista koulutusta yhteisillä rahoilla järjestetään. Suomessa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus auttaa suunnittelussa. Ei kuitenkaan yksin, sillä neljä ministeriötä vahtii, että VATT saa aikaan oikeat luvut. Ryhdyttiin arvioimaan, mitä koulutusta maassa tarvittaisiin vuonna Arviointiryhmä selvitti aiemman kehityksen ja laski sen pohjalta trendin. Palvelujen kehitys jatkuu voimakkaana, erityisesti hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee lisää työvoimaa. Teollisuus ja liike-elämän palvelut sen sijaan menettävät asemiaan. Tästä havainnosta nousi hirvittävä älämölö. Todellinen muutos onkin aivan väärä lähtökohta tulevaisuuden ennakoinnille. Teollisuuden työvoiman täytyy kasvaa, toisin kuin 2000-luvulla on tapahtunut. (Todennäköisesti ministeriöt aikovat poistaa Kiinan maailmankartalta.) Terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kasvu sen sijaan on täysin sopimatonta. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmahan vapauttaa resursseja vientiteollisuuden toimialojen käyttöön, raportti kertoo. Ja niin sitten arvioidaan työvoiman tuleva tarve. Tehdään kahdet luvut, yhdet kuvaavat peruskehitystä ja toiset tavoitekehitystä. Päätetään, että vuoteen 2025 mennessä valtakunta tarvitsee teollisuustyöntekijää, rakennustyöntekijää ja maaliikennetyöntekijää enemmän kuin trendi olettaa. Päätetään, että valtakunta tarvitsee lähihoitajaa, sairaanhoitajaa ja sosiaalialan työntekijää vähemmän kuin trendi olisi ennakoinut. Kehitystavoitteiden asettajat rakastavat erityisesti johtajia ja asiantuntijoita. Heitä tarvitaan teollisuuteen 6 000, tietotekniikkaan , kaupan alalle ja kulttuurialalle peruskehitystä enemmän. Johtavia asiantuntijoita tarvitaankin miltei kaikilla aloilla paljon nykyistä enemmän. Siksi lääkärien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon johtajien vähenevä tarve erottuukin kirkkaana poikkeuksena. Uskoo ken tahtoo. Vuosi 2025 on vielä kaukana ja ennusteita voidaan korjata moneen kertaan. Mutta ei ennustelu pelkkää leikkiä ole. Näitä lukuja käytetään koulutuksen aloituspaikkamäärien perusteluina. Suosittelen kaikkia lukijoita kannustamaan lähipiiriään terveys- ja sosiaalialan opintoihin. Suomen valtio aikoo näet järjestää alalle ennennäkemättömän työvoimapulan. LUKIJALTA Kehittämisestä siirrytään odotteluun ja protestointiin Uusi hallitus uudistaa kuntarakennetta. Tarkoituksena on saada aikaan nykyistä suurempia peruskuntia, jotka selviävät itsenäisesti velvoitteistaan. Paras-hankkeen tuloksena syntyneistä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyörakenteista, nk. himmeleistä, halutaan eroon. Juuan kaltaisessa alle asukkaan kunnassa ei ole vankkaa uskoa siihen, että kuntalaisten lähipalvelut säilyisivät paikkakunnalla, kun kuntakoko kasvaa. Toisaalta virkamiestasolla myönnetään ne monet ongelmat, jotka ovat sosiaali- ja terveyspuolella jo tulleet vastaan. Näitä ovat muun muassa ammattitaitoisten työntekijöiden saanti sekä hallinto-organisaation vaikeudet toteuttaa vaadittavia toi- mintamuutoksia yhtä aikaa monilla toiminta-alueilla. Juuassa on lyhyessä ajassa joko toteutettu tai ollaan toteuttamassa monia uusia strategioita. On tehty elinkeinostrategia, kuntastrategia ja ikäpoliittinen strategia. Nopeasti vanhenevan väestön kunnassa ikäpoliittinen strategia on käytännössä merkittävin ja haastavin strategia. Paraikaa tehdään mielenterveys- ja päihdestrategiaa sekä organisoidaan omin voimin kotihoitoa uuteen uskoon vuoden projektina. Jatkossa tulee vastaan uuden terveydenhuollon järjestämissuunnitelman tekeminen. Lisäksi näen, että kuntaan pitäisi luoda pikaisesti henkilöstöstrategia ja/tai henkilöstön hyvinvointistrategia, sillä henkilöstöraportit ovat huolestuttavia poissaolot lisääntyvät jatkuvasti. Tämäkään ei riitä vaan olisi tehtävä myös henkilöstön rekrytointistrategia, koska vanhoilla rekrytointitavoilla ei ole pystytty turvaamaan etenkään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saantia. Henkilöstöpolitiikan toimintatapoja on sosiaali- ja terveyspuolella koko ajan muutettu, mutta kattavaa kunnan kokonaisvaltaista strategiaa ei ole olemassa. Kunnalla ei oikein ole riittävän osaavaa henkilökuntaa eikä riittävästi henkilöstöresursseja vaativan kehittämis- ja strategiatyön toteuttamiseksi. Hallitusohjelma ei tarjoa lainkaan porkkanoita Juuan kaltaiselle kunnalle. Se ei näytä antavan merkitystä sille työlle, mitä monissa kunnissa nyt tehdään, vaan kaikki pienet kunnat heitetään samaan koriin. Hallitusohjelma antaa tavoitteeksi ensi sijassa rakenteiden eikä toimintojen muuttamisen. Ohjelmassa pitäisi olla ulospääsyteitä myös sellaisille kunnille, jotka ovat tai voisivat oikeasti olla kiinnostuneita muuttamaan toimintojaan. Tästä syystä nyt pelätään yleisesti, että monet kunnat jättävät kaiken kehittämisen ja jäävät vain joko odottamaan tulevia muutoksia tai protestoimaan niitä vastaan. Hallitusohjelmasta puuttuu viitoitus sille, mitä konkreettista pienet kunnat voisivat tehdä, jotta ne pystyisivät parhaiten turvaamaan lähipalvelujensa säilymisen vuosiksi eteenpäin. Pekka Vainikka, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja, Juuka 16 sosiaalitieto 11 I11

17 pinnan alta Mitä tapahtuu todella? Ongelma olemme Pentti Jarna Kananen, Pasanen, ylitarkastaja, kansalaisaktivisti sosiaali- ja ja sosiologi terveysministeriö me rikkaat. Köyhyysongelmasta rikkausongelmaan Ystäväni oli onneton. Arki tuntui tahmealta ja raskaalta. Yritin auttaa häntä eteenpäin ja kysyin, minkä asian hän muuttaisi perheensä elämässä, jos voisi. Hän mietti hetken ja totesi: Toivoisin, että meillä olisi vähemmän tavaraa. Nyt joka paikka on koko ajan täynnä ja sekaisin, ja sitä mukaa koko arki. Ystäväni ahdistus on osuvaa. Suurinta osaa meistä suomalaisista ei vaivaa puute vaan yltäkylläisyys. Köyhyysongelmasta on siirrytty rikkausongelmaan. Mikä on saanut ystäväni hankkimaan kaikki ne tavarat, jotka ensihuuman jälkeen vain ahdistavat? Elämässä onnistumista mitataan hyvillä tuloilla. Ja koska pankkitilillä olevat rahat eivät näy muille, on menestystä osoitettava isoilla asunnoilla, nopeilla autoilla ja uusilla tavaroilla. Ihmisyhteisölle luontainen ominaisuus saa meidät katsomaan ihaillen tätä paremmin menestyvien kulutusjuhlaa ja saa meidät tuntemaan itsemme köyhiksi. Mainonta saa tiedostavankin ihmisen hankkimaan tavaroita, joita ei edes tiennyt kaipaavansa. Kaiken mainonnan pääviesti on: sinulta puuttuu jotain jos täytät puutteen, olet onnellisempi. Harva meistä myöntää toimivansa mainonnan ohjailemana. Se vaikuttaa kuitenkin kannattavalta toiminnalta. Viime vuonna siihen käytettiin Suomessa 3,2 miljardia euroa. Traagisinta on se, ettei meidän rikkautemme ja tavaranpaljoutemme ole vain meidän murheemme, vaan rikkaus ja köyhyys ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Rajallisella planeetalla meidän yltäkylläisyytemme tarkoittaa toisten puutetta. Kakkua ei voi kasvattaa, se täytyy viipaloida toisin. Maailmasta ei puutu rahaa, ei ruokaa, ei tavaraa. Puuttuu vain tahtoa jakaa ne tasaisesti. Siksi on turha puhua köyhyysongelmasta: ongelma olemme me rikkaat. Me haluamme enemmän kuin meille oikeuden ja kohtuuden nimissä kuuluu. Joku jää ilman, mutta emme vaivaudu muuttamaan tilannetta. Maailmassa tuotetaan ruokaa kilokaloria jokaista ihmistä kohti päivässä. Se riittää. Miksi kakkua siis pitäisi kasvattaa? Sekä sosiaalisista syistä että ympäristön vuoksi meidän täytyy keskittyä kakun oikeudenmukaiseen ja kohtuulliseen jakamiseen. Ikävä kyllä yhteiskuntamme ensisijaisena huolena on tällä hetkellä kasvun turvaaminen. Talouskasvu on kuitenkin perin tehoton keino poistaa köyhyyttä. Jokaista köyhimmille siunaantuvaa dollaria kohden maailmantalouden pitäisi kasvaa 166 dollarilla, mikä vain lisäisi suhteellista köyhyyttä. Talouskasvu on tähän asti kasvattanut tuloeroja. Kymmenesosa maailman ihmisistä hallitsee 85 prosenttia maailman varallisuudesta. Samaan aikaan köyhin puolisko omistaa vain prosentin maailman varallisuudesta. Talousjärjestelmämme toimii niin, että se tuottaa äärimmäistä rikkautta ja köyhyyttä. Kasvavan tuotannon ja kulutuksen pyörittäminen vaatii sitä, että yhdet tuottavat mahdollisimman halvalla ja toiset ostavat mahdollisimman kalliilla. Kolmannet vetävät välistä. Neljännet ovat tippuneet koko kyydistä. Siemenpuu-säätiön lokakuussa Helsingissä järjestämä Siirretyt-elokuvafestivaali näytti dokumentteja kuluttavan elämäntyylimme kääntöpuolesta. Niin sanotut kehityshankkeet, kuten kaivokset, tarkoittavat usein paikallisten elämäntapojen tuhoamista ja ihmisten pakkosiirtämistä maaseudulta kaupunkien, kuten Mumbain, slummeihin. Autoon tai kattilaan tarvittava metalli on aina kaivettu jostain yhä useammin jostain, jossa joku asuu tai viljelee ruokaansa. Maailmalla ja Suomessa innostusta herättänyt degrowth-liike vaatii yhteiskunnan talouskasvu- pakon purkamista. Talouskasvun saavuttamiseksi tarvitaan tuotannon ja kulutuksen jatkuvaa kasvua, eikä se siksi ole järkevä tavoite. Onneton ystäväni ei ainakaan halua enää yhtään enempää tavaraa. Hän sanoo ei kiitos, vaikka pääkirjoitukset vaativatkin pitämään talouden rattaat pyörimässä kuluttamalla lisää. Kuluttaminen ei ole koskaan teko paremman huomisen puolesta. Jos haluamme valita viisaammin, mekin sanomme ei kiitos. Aluksi voimme kiinnittää postilaatikkoihimme Ei mainoksia -tarran. Tämä pieni teko voi parantaa arkea meillä ja muualla. Laadukkaat ja monipuoliset lastensuojelun avohuollon palvelut Tervetuloa tutustumaan uudistuneisiin palveluihimme ja Internet-sivuihimme: sosiaalitieto 11 I11 17

18 Tarjolla ratkaisuja työelämään Tule Sosiaalialan asiantuntijapäiville Helsingin Wanhaan Satamaan! Saat alan ammattilaisten, tutkijoiden ja kehittäjien täydennyskoulutuksesta apua työhön, inspiraatiota sekä tietoa alan tuoreesta tutkimuksesta. Koulutus antaa eväitä ammattitaidon kehittämiseen ja parantaa työhyvinvointia. Painotamme aktiivista ammatillista vuorovaikutusta. Keskustelemme, miten pirstoutuvat sosiaalipalvelut vaikuttavat asiakkaisiin ja työntekijöihin. Pohdimme lisäksi keinoja, joilla alan ammattilaiset voivat vaikuttaa ja antaa oman asiantuntemuksensa muiden käyttöön. Tule tapaamaan kollegoita ja kuulemaan, mitä uutta tapahtuu sosiaalialalla! Sosiaalialan asiantuntijapäivät Ammatillinen ohjelma Koulutuksessa on luentoja, kolme seminaaria, yksi vierailukäynti ja 20 käytännönläheistä työpajaa. Työpajat koostuvat alan ammattilaisten kehittämistä hyvistä työkäytännöistä ja -menetelmistä, jotka ovat laajalti sovellettavissa koko sosiaalialalla. Puhujia ovat muun muassa: toimitusjohtaja Satu Taiveaho professori Pentti Arajärvi tutkija Aleksi Neuvonen apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä toiminnanjohtaja Kristiina Aminoff tutkimuspäällikkö Minna Kivipelto tutkija Petteri Niemi Näytteilleasettajaksi? Haluatko esitellä työpaikkaasi ja sen toimintaa? Tule näytteilleasettajaksi tapahtumaan. Näyttelypaikat ovat suosittuja, joten varaa paikkasi pian. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Katso lisätietoja tai ota yhteyttä markkinoinnin ja viestinnän suunnittelijaan Johanna Merilään p Ilmoittaudu koulutukseen mennessä. Koulutuksen järjestävät Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Itä-Suomen yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu, THL:n Innokylä, Sosiaaliportti ja Huoltaja-säätiö.

19 Riitta Ahonen muut teemat Yhdysvaltojen Wisconsinin osavaltiossa on ollut vuosikymmeniä käytössä huoltoriitojen sovittelumalli, joka on tuottanut hyviä tuloksia. Huoltoriitojen sovittelu nostaa esiin lapsen edun Muutamassa suomalaisessa käräjäoikeudessa aloitettiin vuoden alussa uudenlainen sovittelu lapsen edun huomioon ottamiseksi huoltoriidoissa. Sovittelua johtavan tuomarin apuna on lastenpsykologi tai perheterapeutti, jolla on kokemusta eroperheiden kanssa työskentelystä. Mallin toivotaan lisäävän sovintoja. Nykyisin vain noin puolet huoltoriidoista päättyy sovintoon. Wisconsinin osavaltiossa on yhdessä Yhdysvaltain vanhimmista perheoikeuksista ollut pitkään käytössä tasokas huoltoriitojen sovittelumalli. Sovittelijoilla on mielenterveystyön korkeakoulutus. Heistä yksi on suomalainen psykologi Taina Nytes. Hän työskentelee Madisonin kaupungissa. Hän on kiinnostuneena seurannut kirjoittelua Suomen sovittelukokeilusta. Eräässä artikkelissa mainittiin, että Suomessa tuomarit osallistuvat sovitteluun. Meillä sovittelu on luottamuksellista eikä sovittelija puhu siitä tuomarin eikä edes asianajajien kanssa. Tuomari näkee sopimuksen viimeisenä. Tiedän vain yhden tapauksen, jossa tuomari ei hyväksynyt vanhempien keskinäistä sopimusta. Miten riitely vaikuttaa lapseen Lapsiriidat halutaan ratkaista nopeasti ja tehokkaasti lapsen etua valvoen. Vanhempien riitely ja sen jatkuminen vaikuttavat eniten lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Usein auttaa, kun vanhemmat saavat tietoa siitä, miten riidat vaikuttavat lapseen. Monet vanhemmat eivät ole ajatelleet asioita lasten kannalta. Lasten oikeudet on kirjattu toiminnan ohjenuoraksi jo 1970-luvulla. Lapsella on esimerkiksi oikeus olla jatkuvassa suhteessa molempiin vanhempiinsa. Hänellä on oikeus tietää, mikä heissä on hyvää ja arvostaa sitä. Lapsen ei pidä joutua tukahduttamaan rakkauttaan paheksunnan pelossa. Pakollinen koulutus erovanhemmille Kun avioero laitetaan vireille tai kun oikeudelta haetaan muutosta lasten huoltajuuteen, van- hemmat menevät tuomarin puheille. Hän tekee tilanteesta alustavan arvion ja lähettää heidät oikeustalolla sijaitsevaan sovittelutoimistoon. Lähete on oikeuden määräys. Se voi olla joko pelkästään sovitteluun tai pelkästään arviointiin. Siinä sovittelijat keräävät vanhemmista ja lapsista enemmän tietoa kuin sovittelussa. Ensiksi vanhemmat joutuvat kolmen tunnin pakolliseen koulutukseen. Siinä käydään läpi eron ja kiistan vaikutuksia vanhempien ja ennen kaikkea lasten elämään: mikä vahingoittaa lasta, mikä auttaa häntä ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Vanhempien kanssa katsotaan filmi, jossa lapset kertovat kokemuksistaan. Sitten käydään läpi oikeusprosessi ja sovittelun edut. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta osallistua sovitteluun heti samana päivänä koulutuksen jälkeen. Kiistoja ratkotaan usein yllättävän nopeasti, kun koulutus on tuoreena mielessä, Nytes kertoo. Sovittelija ei tapaa lapsia eikä keskustele muiden kuin vanhempien kanssa. Päätösvalta on vanhemmilla. Jos saan tietooni, että perheessä on esimerkiksi vakavia mielenterveysongelmia, rohkaisen miettimään tilannetta sovittelussa ja muistutan, että mihinkään ei ole pakko suostua. Sopimuksen voi vielä perua, ennen kuin tuomari tekee siitä oikeuden määräyksen. Arviointitietoa monelta taholta Jos tuomari tietää, että perheessä on väkivaltaa tai vanhemmilla on alkoholi- tai huumeongelmia, lähete määrää vanhemmat arviointiin eikä sovitteluun. Se tehdään myös silloin, jos sovittelu ei tuota tulosta. Arviointi on hyvin erilainen prosessi. Haastattelemme vanhemmat moneen kertaan, tapaamme lapset, teemme kotikäyntejä ja keräämme monilta tahoilta tietoa vanhemmista ja lapsista. Siihen perustuen annamme suosituksen kiistan ratkaisuksi, Nytes kuvailee. Laissa on määritelty 16 tekijää, joista kerätään tietoa. Ne määriteltiin 1980-luvulla moniammatillisen yhteistyön tuloksena. Vanhemmat voivat hyväksyä suosituksen tai tehdä asiasta oman sopimuksensa. Jos sopimusta ei synny, varataan aika oikeudenkäynnille, jonka tuloksena tuomari tekee lopullisen päätöksen. Minun roolini oikeudenkäynnissä on asiantuntijatodistaja, expert wittness. Saan tarvittaessa selittää, miten ja mistä sain tietoni, miksi päädyin suositukseeni ja miksi uskon, että se on lapsen parhaaksi. Se osapuoli, joka ei hyväksy suositusta, yrittää osoittaa, etten kerännyt tarpeeksi tietoa tai että olen epäpätevä tai väärässä. Kostaja paljastuu Arvioinnilla on hyötynsä, sillä monesti on hyvä, että joku tutkii asiat tarkemmin. Persoonallisuushäiriöt tulevat näkyviin, olipa henkilöllä diagnoosi tai ei. Usein käy selväksi, jos toinen vanhemmista toimii kosto- tai häiriköintitarkoituksessa, sillä tietoa on niin paljon ja monesta lähteestä, Nytes sanoo. Sovittelun onnistumista auttaa se, että ihmiset ymmärtävät, että päätökset ovat heidän vallassaan. Arviointiin mentäessä he antavat vallan ulkopuolisille, missä on omat riskinsä. Jos riita päätyy oikeudenkäyntiin, tuomari tekee päätöksen, vaikka hän tietää täkäläisessä systeemissä vähiten perheen asioista. Useimmat vanhemmat haluavatkin itse tehdä päätökset omasta elämästään ja omista lapsistaan. Vanhempien keskinäiset sopimukset päätyvät oikeudessa määräykseksi. Osapuolet voivat hakea oikeudelta apua, jos joku ei noudata määräyksiä. Vanhempien koulutus maksaa 20 dollaria, mutta sovittelu on heille ilmaista. Arviointi maksaa perheen tuloista riippuen joko 500, 750 tai dollaria. Sovittelu säästää julkisia varoja, sillä se vähentää kalliita oikeudenkäyntejä. Taina Nytes kertoo, että sovittelu on hyvin erikoistunutta työtä. Raskasta ja vaikeaa, ja vastuu on suuri, koska tuomarien päätöksissä suosituksillamme on suuri merkitys. Minut koulutti työhön hiljattain eläkkeelle jäänyt johtajamme, joka oli tehnyt tätä työtä yli 35 vuotta. sosiaalitieto 11 I11 19

20 muut teemat Raul Soisalo Uhkaavan väkivallan merkit tutuiksi Lukuisat sosiaalialan ammattilaiset joutuvat työssään kokemaan väkivallalla uhkailua, nimittelyä, syljeskelyä, tönimistä ja lyömistä. Väkivaltaan tai sillä uhkailuun syyllistyvät paitsi asiakkaat, myös näiden omaiset ja saattajat. Väkivaltaista käyttäytymistä voidaan kuitenkin ennakoida ja ehkäistä. ENNAKOI UHKAAVA TILANNE Älä mene yksin uhkaavaan tilanteeseen. Varmista tietoyhteys muihin työntekijöihin esimerkiksi äänieristetystä huoneesta. Pidä omat ja asiakkaan perääntymistiet avoimina. Liiku rauhallisesti. Pyydä asiakas istumaan. Pidä omat kädet näkyvillä istuessasi. Kuuntele, älä heti keskeytä. Puhu rauhallisesti ja selkeästi. Älä vähättele. Älä provosoidu vastauhkailuun. Keskity käytännön ongelmiin, tee ongelmasta yhteinen. Pyri sopimuksiin: käytä pakkotoimia vasta kun olet varma, että ne onnistuvat. Suostu aseella uhkaavan asiakkaan vaatimuksiin ja hälytä apua heti asiakkaan lähdettyä. Hajota uhkaava ryhmä erillisillä tapaamisilla. Tunne omat ja työpaikkasi mahdollisuudet ja rajat. Kutsu virka-apua mieluummin liian aikaisin, kuin liian myöhään. Useissa hoitoympäristöissä hyväksytään hiljaisesti se, että tietty määrä väkivaltaa kuuluu työhön. Joillain työpaikoilla ollaan niin turtuneita väkivaltaan, ettei sitä jakseta kyseenalaistaa, vaikka väkivalta niin fyysinen kuin henkinen ja sillä uhkaaminen ovat aina rikoksia. Silloinkin, kun tekijä on sairas tai päihtynyt. Tiedotusta asiakkaille Vastuu työturvallisuudesta on työnantajalla. Sen velvollisuus on huolehtia siitä, että työ on paitsi fyysisesti, myös psykososiaalisesti turvallista. Työnantajan pitää tehdä tiedottamalla myös asiakkaille selväksi, että työntekijöiden turvallisuus on ykkösasia ja että kaikenlainen väkivaltainen ja uhkaava käyttäytyminen on rikollista ja johtaa rikosoikeudellisiin toimiin. Kenenkään ei pidä joutua pelkäämään töissä. Kuka tahansa voi käyttäytyä väkivaltaisesti Väkivaltaista ja uhkaavaa käyttäytymistä esiintyy monenlaisissa tilanteissa. Riskiä lisää asiakkaan aiempi väkivaltainen käyttäytyminen, päihtymys- tai päihdevieroitustila, impulsiivinen persoonallisuus sekä joskus myös mielenterveyspulmat ja psykoorgaaniset häiriöt. Ongelmia voivat aiheuttaa asiakkaan kokemus loukkaavasta kohtelusta tai työntekijän ylimielisyydestä, tylyydestä, teennäisyydestä tai maireudesta. Hankaluuksia voivat aiheuttaa myös asiakkaan pettymykset asiaan tai palveluun, lapsen asemaan saattaminen sekä paheksunta ja moralisointi. Joskus väkivaltaa syntyy, kun asiakas tuntee olevansa pelkkä heittopussi, jonka tarpeita vähätellään. Työntekijällä voi olla vaikeuksia vastaanottaa kritiikkiä. Myös odottaminen, jonotus, epätietoisuus, ahtaus, tungos, seisominen, melu, rauhattomuus, liikehdintä, kylmyys, kuumuus, veto ja huono ilman laatu voivat edesauttaa aggressiivisuuden purkautumista väkivaltana. Ihan tavallinen perusterve Matti tai Maija Meikäläinen voi käyttäytyä väkivaltaisesti, jos hän kokee, ettei kerta kaikkiaan tule kuulluksi ja tilanne vaikuttaa toivottomalta. Yksin työskentely on aina jossain määrin turvallisuusriski, vaikka turva- ja hälytysvälineet olisivatkin kunnossa. Väkivallan riski on suurempi, kun työntekijä on kahden uhkaavan asiakkaan kanssa ja etenkin, jos hän on itse kiihtynyt tai väsynyt eikä osaa tehdä mitään tilanteen hillitsemiseksi. Myös vastaanottotilojen hyvä äänieristys ja huonosti suunnitellut työtilat lisäävät väkivallan riskiä. Uhan voi tunnistaa ennakkosignaaleista Väkivaltaista käyttäytymistä voi ennakoida ja ehkäistä, sillä väkivalta syntyy useimmiten vuorovaikutustilanteessa. Yhdeksässä tilanteessa kymmenestä työntekijä voi omalla toiminnallaan rauhoittaa uhkaavan tilanteen ennen kuin se kärjistyy väkivallaksi. On olemassa lukuisia ennakkosignaaleja, jotka voi oppia tunnistamaan. Toimintamalleja uhkaaviin tilanteisiin voi opetella etukäteen. Kysymys on paitsi ammattitaidosta, myös työntekijän yksilöllisistä tavoista reagoida yllättävissä tilanteissa. Sen vuoksi on tärkeää miettiä ratkaisumalleja etukäteen. Uhkaavan henkilön käytöksessä näkyy merkkejä väkivaltaisuudesta ja mahdollisesta alkavasta hyökkäyksestä. Näitä ovat muun muassa aggressiivinen ja kiihtynyt kielenkäyttö, ovien paukuttelu, tavaroiden särkeminen, kasvolihasten kiristyminen, hampaiden paljastaminen, sierainten laajeneminen ja katseella mittaaminen päästä jalkoihin. Aggressiivisen henkilön katse on usein levoton, harhaileva ja uhria hakeva, ylävartalo kääntyy kohti uhria ja rintakehä pullistuu. Kädet voivat puristua nyrkkiin, asiakas voi osoittaa työntekijää sormella, tökkiä häntä tai pitää käsiään piilossa. Hyvän asiakassuhteen peruselementit hallintaan Jos työntekijällä on hyvät vuorovaikutustaidot ja hän hallitsee hyvän asiakassuhteen peruselementit, hän joutuu muita harvemmin uhatuksi. Hyvän asiakassuhteen peruselementtejä ovat muun muassa kuunteleminen, arvostaminen, ammatillisuus, rauhallisuus, empatia, luottamus, rajojen tunnistaminen sekä kollegiaalisuus. Väkivaltaisen tai uhkaavan asiakkaan kohtaamisessa on tärkeintä ehkäistä uhkatilanteita ja kohdella asiakasta asiallisesti, arvostavasti ja ammatillisesti. Työyhteisöissä tarvitaan kollegiaalisuutta ja yhteiset pelisäännöt työturvallisuudesta, mutta myös työnantajan resursointia siihen. Työntekijöitä ei pidä syyllistää, vaikka joskus olisikin peiliin katsomisen paikka. Ilmapiirin tulisi olla sellainen, että näistä asioista uskaltaa puhua avoimesti ja rehellisesti. On tärkeää reagoida pienempiinkin uhkaaviin tilanteisiin ja dokumentoida väkivallan uhka ja väkivaltatilanteet. Näin niistä voidaan oppia. Kirjoittaja KM Raul Soisalo on vaativan erityistason psykoterapeutti, työnohjaaja ja pari- ja perheterapeutti. 20 sosiaalitieto 11 I11

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo

Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen. Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalipolitiikan näkökulma hyvinvointivaltion tulevaisuuteen Jouko Kajanoja Top Ten Futures VII -seminaari 27.10.2006 Tieteiden talo Sosiaalisen tilanteen trendi Lapsiköyhyys V. 1990 köyhissä kotitalouksissa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Lasten, nuorten ja lapsiperheiden arki -- tänään ja tulevina aikoina? Vappu Taipale professori 11.02.2010 Arki on kaiken perusta Arki on uusiutuva luonnonvara se kuluttaa ja ruokkii Arki luo elämänpiirin

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012

Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys

Lisätiedot

AINEISTOKOKEEN AINEISTO

AINEISTOKOKEEN AINEISTO TAMPEREEN YLIOPISTO YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA Aineisto palautetaan vastauspapereiden kanssa. Aineistoon voi tehdä alleviivauksia ja muita merkintöjä tarpeen mukaan. Aineistopaperiin ei merkitä

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite

Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite LAPSIASIAVALTUUTETTU Tiedätkö, mitä ovat lasten ihmisoikeudet? Selkokielinen esite Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ne kuuluvat myös kaikille lapsille. Lapsia ovat alle 18-vuotiaat. Mitä YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa

Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus. LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Juho Saari, johtaja KWRC, professori, Kuopion kampus LEIPÄJONOJEN SUOMI Miten huono-osaisuutta käsitellään sosiaalipolitiikassa Miksi Professori nauroi Arkkipiispalle ja miksi ei nauranut? Erolan ja Mäkisen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen

Sosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan.

Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan. Opiskelijat järjestöjä auttamaan ja oppimaan - Vapaaehtoistyö hoitotyön opetussuunnitelmassa. Satakunnan ammattikorkeakoulun toteutus Tapio Myllymaa Lähtökohtia

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms)

Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN KOKEMUSARVIOINTI JA KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA Vöyri 8.9.2009 Anne-Marita Ruuska, Kaisa Saavalainen ja Markku Salo Mitä olemme tehneet MTKL:ssa? (ms) TAUSTAA: YaY-hanke: asukkaat

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku

Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014.

Selvitys 1/2015. Asunnottomat 2014 29.1.2015. Ulkona, tilap.suoj., asuntoloissa. Kuvio 1. Asunnottomien määrä 1987 2014. 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Mari Stycz Puh. 5 572 6727 Selvitys 1/215

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen

Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Ulos poteroista! Lahti 24.9.2014 Tarja Mankkinen Mistä puhun Miltä poterot näyttävät arjen turvan näkökulmasta Ilkeät ongelmat ja niiden ratkaisuja Miten muuttaa tulevaisuutta? 23.9.2014 2 Miltä poterot

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot