Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
|
|
- Jaakko Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Tulevaisuuden liikennejärjestelmä muodostuu palveluiden, infrastruktuurin ja tiedon kokonaisuudesta. Liikennejärjestelmän kehittämisessä keskitytään asiakkaiden näkökulmasta merkittäviin asioihin. Palvelutason ylläpito ja kehittäminen edellyttää resurssien kohdentamista, kaikkien toimijoiden aktiivista osallistumista ja ennakkoluulotonta yhteistyötä julkisen sektorin, yritysten ja asiakkaiden kesken. n tavoitteena on alueen kannalta tärkeimpien kuljetusten kustannustehokkuuden ja arjen liikkumisen palvelutason parantaminen lisäämällä vaihtoehtoja. Suurin haaste on elinkeinoelämälle tärkeiden väylien liikennöitävyyden säilyttäminen. Liikennejärjestelmän kehittämisessä entistä suuremman painoarvon saavat monipuoliset liikkumisen palvelut ja viisaan liikkumisen edistäminen. Kaikkein suurimmat muutokset tulevat tapahtumaan teknologian ja informaation hyödyntämisessä. Uudentyyppisistä keinosta ei kuitenkaan saada täyttä hyötyä ellei infrastruktuuri ole kunnossa. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus käynnistää ohjelman liikenneverkon korjausvelan vähentämiseksi ja käyttää siihen noin 600 miljoonaa euroa. Rahoituksen määrä ja kohdentuminen tarkentunee hallituksen toimintasuunnitelmassa elo-syyskuun vaihteessa. Perusväylänpidon rahoituksen nosto edistäisi strategian tavoitteiden saavuttamista, erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten näkökulmasta. Joukkoliikennerahoitus puolestaan on linjattu edelleen väheneväksi. Tämä asettaa vakavia haasteita nykyisen joukkoliikenteen palvelutason säilyttämiselle. antaa suunnan liikennejärjestelmän kehittämiselle seuraaville vuosikymmenille Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueella. Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen ja se on laadittu laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kaiken lähtökohtana ovat olleet keskeisimmät asiakastarpeet, joiden perusteella päämäärät ja tavoitteet on asetettu. Strategia hyväksytään/on hyväksytty aluekehityslain mukaisesti maakuntahallituksissa. Strategian käytäntöön viemiseksi kaikki toimijat tekevät yhdessä toimenpidesuunnitelman, ja lisäksi toteuttavat linjauksia omassa toiminnassaan. Strategia on laadittu yhtä aikaa Liikenneviraston pitkän tähtäyksen suunnitelman - Liikenne kohti tulevaa - kanssa. Liikennevirasto on osallistunut strategian valmisteluun asiantuntijaroolissa.
2 Itä-Suomessa on paljon vahvuuksia - mutta myös haasteita Itä-Suomessa tuotetaan yhä enemmän raaka-aineita ja jalostettuja tuotteita omaan käyttöön, muualle Suomeen sekä vientiin. Itä-Suomen vahvuutena ovat runsaat puuvarannot, jotka ovat kasvattaneet merkitystään metsä- ja bioenergiainvestointien lisääntyessä. Puun uudenlaiset hyödyntämistavat sekä jalostuslaitokset lisäävät varsinkin paikallista liikennettä puunhankinta-alueilla. Elintarviketuotannon osalta Itä-Suomella on valtakunnallisten markkinoiden lisäksi merkittävää vientiä Venäjälle. Maatalouden kehittymisen ja tehostumisen myötä maatalouden suuryksiköitä syntyy kauemmas pääväyliltä. Kaivokset laajentavat toimintaansa ja raaka-aineita sekä jalostettuja tuotteita kuljetetaan vesi-, rauta- ja maanteitse jalostuslaitoksille sekä satamiin. Itä-Suomen maantieteellinen sijainti sekä aluerakenne tuovat haasteita liikkumiselle ja mahdollisuuksia elinkeinoille. Venäjän läheisyys ja kulkuyhteydet tuovat suuria mahdollisuuksia Itä-Suomen elinkeinoelämälle. Asutuskeskukset ovat historian aikana sijoittuneet vesistöjen ääreen. Vesistöisyys on aiheuttanut Itä-Suomelle tyypillisen hajautuneen aluerakenteen laajoine maantie- ja yksityistieverkkoineen sekä mahdollistanut houkuttelevan vapaa-ajanasumisen ja matkailuelinkeinojen syntymisen. Alue- ja väestörakenteen vuoksi Itä-Suomessa henkilöautolla on vahva ja välttämätön asema myös tulevaisuudessa. Pitkät etäisyydet aiheuttavat lisähaasteita liikennepalveluiden järjestämiseen sekä tiestön kunnon ylläpitoon. Asuminen ja palvelut keskittyvät aiheuttaen erilaisia liikkumistarpeita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Kaupungistuminen jatkuu ja vapaa-ajan liikkuminen lisääntyy, mikä aiheuttaa tarvetta uudentyyppisille liikkumispalveluille sekä olosuhteiden parantamiselle. Palveluiden keskittyminen aiheuttaa liikkumistarvetta erityisesti alueilla, joilta palvelut poistuvat. Valtion joukkoliikennerahoituksen vähentyessä kuntien rahoitusvastuu kasvaa erityisesti hajaasutusalueen liikkumispalveluiden järjestämisessä. Väestö ikääntyy. Ikääntyminen on yksi koko Suomessa vallitsevista voimakkaista muutostrendeistä. Liikkumispalveluiden sekä kotiin vietävien palvelujen rooli korostuu palvelutarpeen kasvaessa ja tuettaessa kotona asumista. Kuntaliitokset sekä sosiaali- ja terveysalan järjestelyt aiheuttavat lisätarvetta liikennepalveluiden järjestämiseen. Nykyrahoituksella liikenneväylien kunto heikkenee yhä nopeammalla vauhdilla. Väyläomaisuus rappeutuu ja väylien ylläpito kärsii ostovoiman sekä väylien kunnon heiketessä. Samanaikaisesti yhä suuremmat kuljetusyksiköt asettavat vaatimuksia väylien, siltojen ja lossien kantavuuksille. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat arvaamattomat sekä poikkeavat keliolosuhteet nopeuttavat väylien kunnon heikkenemistä. Ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa pidemmällä aikavälillä olosuhteiden normalisoitumisen tasolle, jota ennen on pidetty poikkeavana. Nopeus- ja painorajoituksia joudutaan asettamaan entistä enemmän.
3 Läpäisevät periaatteet sisältyvät kaikkiin tavoitteisiin Liikkumisolosuhteet ovat turvalliset ja esteettömät Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteensovitus toteuttaa viisasta yhdyskuntarakennetta Liikennejärjestelmä on tehokas, taloudellinen, kilpailukykyinen ja kansainvälisesti integroitunut. Vähähiilisyys ja ekotehokkuus edistävät ympäristömyötäistä liikennejärjestelmää Mobiilit palvelut helpottavat liikkumista ja kuljetusten optimointia Päämäärät ja tavoitteet perustuvat asiakkaiden tarpeisiin syntyivät asiakkaiden tarpeista Liikkuminen ja kuljettaminen on turvallista. Elinkeinoelämän kuljetusketjut ovat kustannustehokkaita. Liikkumistarpeiden tyydyttämiseen on realistisia vaihtoehtoja.
4 Liikennejärjestelmän palvelutasoa mitoittaviksi asiakastarpeiksi on valittu arjen liikkumistarpeet ja raaka-ainekuljetukset. Nämä valinnat on tehty siitä näkökulmasta että ne ovat merkittäviä asiakastarpeita, joiden tyydyttäminen palvelee kaikkea liikkumista ja kuljettamista. Kolmas tärkeä näkökulma ovat pitkät matkat ja kuljetukset, joissa korostuu saavutettavuus. Tietoliikenneyhteydet ja tietoon perustuvat palvelut tukevat sekä elinkeinoelämää että liikkujia. Maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset on priorisoitu koska ne ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät väyläverkkoa myös pääteiden ulkopuolella. Nämä kuljetukset ovat suuria, painavia ja liikkeellä ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden. Näiden kuljetusten määrittämä palvelutaso riittää maaseudulla myös muille kuljetuksille ja sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden henkilöautomatkoille. Palvelutasoa mitoittavia arjen matkoja ovat koulu-, opiskelu-, työ- ja asiointimatkat. Nämä matkat ovat välttämättömiä päivittäisiä matkoja. Arjen matkoja tehdään kaikilla kulkumuodoilla, mutta alueesta riippuen kulkutapavaihtoehtojen määrä vaihtelee. Arjen matkojen mitoittama palvelutaso ei vastaa kaikkien vapaa-ajan matkojen tarpeeseen. Pitkissä matkoissa ja kuljetuksissa korostuu matka-ajan ennakoitavuus. Henkilöautomatkoilla korostuu lisäksi nopeus ja sujuvuus. Joukkoliikennematkoilla merkittäviä palvelutasotekijöitä ovat matka-aika, hinta sekä matkaketjujen helppous ja hallittavuus.
5 Elinkeinoelämän kuljetukset Nykyinen palvelutaso ja puutteet palvelutasossa Tavoitteet Ensiaskeleet kohti tavoitteita Maidon keräilyn toimintavarmuus on tällä hetkellä kohtuullinen. Kelirikko hankaloittaa kuljetusten pysymistä aikataulussa. Kuljetusyksiköiden koko ja paino kasvavat, joten tiestön kantavuudelta vaaditaan koko ajan enemmän. Kelien äärevöityminen vaikeuttaa keräilyn suunnittelua ja toteuttamista. Biopolttoaine- ja turvekuljetusten täsmällisyyden suhteen ei ole suuria ongelmia, mutta sitä heikentää tiestön huono kunto ja riittämätön talvihoito. Puunkuljetusketjun kriittinen kohta on pientiestö. Kelirikon lisääntyessä raakapuun kokoaminen välivarastoihin kantavien teiden varsille lisääntyy. Päällysteiden huono kunto ja siltojen ja lossien painorajoitukset haittaavat kuljetuksia. Rautateillä kilpailu on toistaiseksi vähäistä. Rautatieliikenne on kustannustehokas vaihtoehto, mikäli tehtaalta on ratayhteys ja kuljetettavaa tavaraa on riittävästi. Ratojen palvelutaso on pääosin nykyistä tarvetta vastaava. Riittämättömät kohtaamispaikat, puuttuvat kolmioraiteet, sähköistämättömät rataosuudet ja ratapihojen vanhentuneet turvalaitteet heikentävät kustannustehokkuutta. Vesiliikenne on kustannustehokas vaihtoehto bulkkituotteille 9-10 kk vuodessa. Saimaan kanavan sulkujen pituudet ja kanavien syvyys rajoittavat alusten kokoa ja määrää. Raakamaidon päivittäinen keräilyketju on toimintavarma. Energiatuotannon biopolttoaine- ja turvekuljetukset ovat täsmällisiä. Metsäteollisuuden puukuljetusketju turvaa häiriöttömän tuotannon. Käytössä on useampia kustannustehokkaita kuljetusvaihtoehtoja. Parannetaan hoidon ajoitusta ja kohdennetaan ylläpitotoimenpiteitä tärkeimmille keräilyreiteille. Hyödynnetään maidonkeräilytieto tienpidossa ja luovutetaan reaaliaikaista kunnossapitotietoa toimijoiden käyttöön. Kohdennetaan ylläpitotoimia turve- ja biopolttoainekuljetusten terminaalien ja käyttöpaikkojen välisille reiteille. Turvataan turve- ja biopolttoainekuljetukset kehittämällä täsmähoidon ajoitusta. Keskitetään ylläpitotoimet raakapuun kuljetusten kannalta tärkeille teille. Toteutetaan välivarastointipaikkoja ja kehitetään yhteistyössä toimintamalleja terminaalitarpeisiin vastaamiseksi. Kehitetään sitä tieverkkoa, jossa HCT-rekkojen (ylisuuret) käyttö on kokonaistaloudellisesti edullista järjestää. Edistetään kilpailun syntymistä rautatie- ja vesikuljetuksissa. Edistetään rata- ja ratapihahankkeiden toteutumista. Edistetään Saimaan kanavan investointien toteutusta.
6 Yritysten ja logistiikkatoimintojen hajaantunut sijoittuminen ja pitkät etäisyydet heikentävät yritysten kilpailukykyä. Vajaiden kuormien osuus on suurta eikä meno-paluu -kuljetuksia ole riittävästi. Pk-yrityksillä ei aina ole riittävästi resursseja tehokkaaseen kuljetusten suunnitteluun ja hankintaan. Nykyisin pitkänmatkaisten kuljetusten matka-aika on kohtuullisen hyvin ennakoitavissa. Tiestöllä ennakoitavuutta haittaavat paikallisen liikenteen ruuhkahuiput, poikkeukselliset kelit, liikenneonnettomuudet ja maatalousliikenne. Rautateillä yllättäviä häiriötä aiheuttavat sään ääri-ilmiöt ja ongelmat ratapihojen turvalaitetekniikassa. Tietoliikenneyhteydet ovat taajamissa pääosin kunnossa. Haja-asutusalueilla laajakaistaa on rakennettu julkishallinnon yhteyshankkeilla, mutta edelleen osa alueista on nopean yhteyden ulkopuolella. Langattomat yhteydet eivät toimi katkeamattomasti edes pääteillä. Logistiikkayhteistyö tukee tehokkuutta ja synergiaetujen saavuttamista. Pitkämatkaisten kuljetusten matka-aika on ennakoitavissa. Toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet tukevat yritystoimintaa. Kehitetään pk-yritysten logistiikkayhteistyötä ja -osaamista. Keskitetään paljon liikennettä aiheuttavia ja toisistaan hyötyviä toimintoja maankäytön suunnittelun keinoin. Yhdistetään haja-asutusalueilla kuljetusvirtoja kustannustehokkuuden lisäämiseksi. Suunnitellaan uusi maankäyttö siten, että paikallinen liikenne ei heikennä kuljetusten sujuvuutta pääteillä. Säilytetään päätiestön hoitotaso ja pidetään se mahdollisimman tasalaatuisena. Edistetään tilusjärjestelyjä, jotta maatalousliikennettä saadaan vähennettyä pääteillä. Kehitetään liikenneolosuhde- ja häiriötiedottamista ja tiedottamista vaihtoehtoisista reiteistä. Rakennetaan nopeat kiinteätyhteydet mahdollisimman kattavasti maakuntien alueille. Kiinteän yhteyden ulkopuolisille alueille muodostetaan langaton verkko. Edistetään nopeiden langattomien tietoliikenneyhteyksien saamista pääteiden varteen.
7 Ihmisten liikkuminen Nykyinen palvelutaso ja puutteet palvelutasossa Tavoitteet Ensiaskeleet kohti tavoitteita Kaupunkiseuduilla on arkisin toimiva joukkoliikenne. Maaseudulla arkiliikkuminen perustuu ensisijaisesti henkilöauton käyttöön. Liikkumispalveluita on kuntakeskusten välillä sekä koulu- ja asiointimatkoilla. Todellinen valinnan mahdollisuus puuttuu, eivätkä palvelut aina vastaa asiakkaiden kokonaisliikkumis- tai palvelutarpeisiin. Kävelyn ja pyöräilyn palvelutaso on varsin hyvä. Puutteita palvelutasossa on eniten talvisin. Väyläverkostossa on epäjatkuvuuskohtia ja turvallisuuspuutteita. Opastus ja informaatio kaipaavat kehittämistä. Päivittäiset työmatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä kaupunkiseuduilla ja kuntakeskusten välillä klo 8-17, mutta ilta- ja viikonloppuliikenteen tarjonnassa on puutteita. Päivittäiset opiskelumatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä taajamien välillä. Kaupunkiseuduilla on käytössä edulliset seutuliput. Joukkoliikenteen peruspalvelutasossa on puutteita erityisesti kesällä, työmatkavuoroissa kaupungeista ympäröiviin kuntiin sekä kuntakeskusten välillä. Arjen matkoja varten on käytettävissä liikkumista helpottavia palveluita sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Kävely ja pyöräily taajamissa on helppoa ja turvallista. Päivittäiset matkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä kaupunkiseuduilla sekä suurimpien taajamien ja keskuskaupunkien välillä. Edistetään aidosti kilpaillun liikenteen palvelumarkkinan syntymistä. Yhdistellään lakisääteisiä henkilökuljetuksia ja avointa joukkoliikennettä sekä tavarakuljetuksia tehokkaiksi kokonaisuuksiksi. Kunnat ja valtio yhdistävät voimansa sekä liikennepalveluiden suunnittelussa että rahoituksessa. Yhdistetään liikkumisen suunnittelu tehokkaasti osaksi kaikkien palveluiden suunnittelua. Kokeillaan rohkeasti uudenlaisia konsepteja liikennepalveluiden tuottamiseen. Suunnitellaan ja toteutetaan asuinympäristöt siten, että arjen lähipalvelut on saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Suunnitellaan taajamat ja keskustat kävely- ja pyöräilylähtöisesti ja rauhoitetaan alueita kävelylle ja pyöräilylle. Toteutetaan kaupunkeihin nopeita ja suoria pyöräily-yhteyksiä. Varmistetaan keskeisimpien väylien jatkuvuus, käytettävyys ja turvallisuus. Kehitetään myönteistä pyöräilykulttuuria. Parannetaan avoimen joukkoliikenteen vuorotarjontaa ja tarjotaan edullisia yhteiskäyttöisiä lipputuotteita. Kokeillaan uudenlaisia syöttöliikennepalveluja. Maankäytön suunnittelulla edistetään joukkoliikennettä tukevan yhdyskuntarakenteen syntymistä.
8 Autottomille ikääntyneille ei ole tarjolla tarvetta vastaavasti liikenne- eikä kotiin tuotavia palveluita. Suurin osa nykyisestä palvelu- ja asiointiliikenteestä ajetaan osittain tai täysin kutsuohjautuvasti. Asiointivuoroja on 1-2 kertaa viikossa. Informaation saatavuudessa on puutteita. Yhteydet Itä-Suomen maakuntakeskuksista muihin maakuntakeskuksiin ja Venäjälle ovat palvelutasoltaan kohtuullisia. Ennakoitavuutta ja sujuvuutta heikentävät sään ääri-ilmiöt, liikenneonnettomuudet ja maatalousliikenne. Paikallisen liikenteen ruuhkahuiput vaikuttavat sujuvuuteen. Muutamia matkantekoa hidastavia ja sujuvuutta heikentäviä pullonkauloja löytyy. Joukkoliikenteen muutos on tuonut päätieverkon linja-autoliikenteeseen kilpailua, mikä on lisännyt tarjontaa ja alentanut hintoja. Kaikista maakuntakeskuksista ei ole nopeita yhteyksiä yliopistokaupunkeihin. Junaliikenteen matka-ajat ovat lyhentyneet. Matka-aikaa on mahdollista lyhentää parantamalla ratageometriaa, poistamalla tasoristeyksiä ja uusimalla kalustoa. Vetokaluston vaihtaminen aiheuttaa pitkän pysähtymisen Kouvolassa. Lentoliikenteen vuorotarjonta ei ole riittävä ja lentoliput ovat kalliita. Jatkoyhteydet kansainvälisille lennoille eivät toimi. Liityntäyhteyksissä maakuntakeskuksista kuntakeskuksiin on puutteita sekä junilta että lennoilta. Ikääntyneille on kotona asumisen mahdollistavat liikkumis- ja kuljetuspalvelut. Henkilöautomatkat maakuntakeskusten välillä ja rajanylityspaikoille ovat ennakoitavia, sujuvia ja nopeita. Pitkänmatkan joukkoliikenteessä matkaaika lyhenee ja hinnat ovat kohtuullisia. Yhdistetään ovelta-ovelle kuljetuksia tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi. Tarjotaan autottomille ikääntyneille asiointiyhteyksiä kysyntää vastaavasti. Kehitetään palveluiden helppokäyttöisyyttä, informaation selkeyttä ja riittävyyttä. Toteutetaan pieniä ja tehokkaita tiestön parantamistoimenpiteitä. Edistetään kärkihankkeiden toteutumista. Lisätään reaaliaikaisen tiedon saantia liikennetilanteesta, häiriöistä ja tien kunnossapito- ja hoitotoimenpiteistä. Parannetaan matkaketjujen sujuvuutta kehittämällä liityntä- ja jatkoyhteyksiä ja aikataulujen yhteensopivuutta. Edistetään kilpaillun markkinaehtoisen liikenteen syntymistä. Edistetään rata-, ratapiha- ja kalustoinvestointien toteutumista.
9 Informaatio on hajallaan, sitä on saatavissa erikseen liikennöitsijöiltä, kulkumuodoittain tai alueittain. Tietoon ole yhtä helppoa väylää, jossa kaikki tieto yhdistyisi eikä aikatauluja koko matkaketjusta ole helposti saatavissa. Kaupunkiliikenteestä tietoa on saatavissa helpommin kuin pitkänmatkan joukkoliikenteestä. Autoliikenteelle on tarjolla monenlaisia informaatiopalveluita ja tietoa saa jopa suoraan ajoneuvoon. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä informaatiopalveluita on toistaiseksi vähän. Linja-autoliikenteessä on käytössä erilaisia lipputyyppejä ja maksujärjestelmiä, jotka muodostavat sekavan kokonaisuuden. Matkoja voi ostaa sähköisesti, mutta niitä ostetaan useasta eri paikasta. Matkojen varaaminen on helppoa lentoliikenteen ja junaliikenteen matkoille, mutta matkan eri vaiheille on ostettava liput erikseen. Solmupisteiden palvelutaso vaihtelee paljon ja suurimmassa osassa taso on varsin vaatimaton. Tietoa solmupisteiden palveluista ei ole helposti saatavissa. Solmupisteiden palveluilla ei ole yhtä vastaavaa tahoa, mikä näkyy asiakkaille epätasaisena laatuna. Liityntäpysäköinnissä autolla ja pyörällä on puutteita, kuten myös saatto- ja noutojärjestelyissä. Liikkumisen ajantasainen informaatio on helposti ja mobiilisti saatavissa. Matkojen ostaminen on helppoa ja liput ovat yhteiskäyttöisiä. Matkaketjun solmupisteissä kulkutavan vaihtaminen ja liityntä on sujuvaa. Kehitetään tarvelähtöisiä informaatiopalveluita ja hakeudutaan kokeiluihin yhteistyössä alan kehittäjien kanssa. Toteutetaan kaupunkiseuduilla liikkumisen mobiileja tietopalveluita. Avataan tietoa sekä asiakkaiden että palveluntuottajien käyttöön. Edistetään liikkujien ja ajoneuvojen tuottaman tiedon hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä. Kehitetään vaivattomia yhteiskäyttöisiä matkalippuja. Edistetään mobiilia maksamista ja matkatili tyyppisten palveluiden kehittämistä. Parannetaan toimijoiden yhteistyönä solmupisteitä toiminnallisina kokonaisuuksina kehittämällä informaatiota, liikenneympäristöä ja esteettömyyttä.
10 Yhteistyöstä lisää voimaa strategian toteuttamiseen Itä-Suomen liikenneturvallisuustyö Maakunnallinen liikennejärjestelmätyö Kuntakohtainen liikenneturvallisuustyö Liikennejärjestelmän strateginen suunnittelu Itä-Suomen liikennejärjestelmätyö Seudullinen liikennejärjestelmätyö (8 seutua) Alueellinen yhteistyö joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisessä Alueiden käytön suunnittelu Itä-Suomessa liikennejärjestelmätyö on vakiintunut ja se toimii kolmella tasolla; Itä-Suomen alueella, maakunnallisesti ja seudullisesti. Liikenneturvallisuustyötä koordinoi poikkihallinnollinen ryhmä ja Itä-Suomen liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttamisessa korostuu kuntien käytännön liikenneturvallisuustyö. Joukkoliikenteessä ja henkilöliikenteessä yhteistyötä tehdään alueellisesti kuntien ja toimivaltaisten viranomaisten kesken. Jatkuva liikennejärjestelmätyö on parantanut vuoropuhelua alueiden käytön suunnittelun kanssa. Hyviksi todettuja yhteistyömalleja jatketaan ja yhteistyön vaikuttavuutta parannetaan. Strategian toteuttamiseksi kehitetään asiakaslähtöisiä yhteistyömuotoja ja toimintatapoja asiakkaiden, palveluiden tuottajien ja hallinnon kesken. Jatkossa palveluntuottajat, kansalaiset ja yritykset toimivat nykyistä enemmän aktiivisina liikennejärjestelmän kehittäjinä. Asiakkaat voivat itse osallistua sekä tiedon että liikennepalveluiden tuottamiseen. Tämä mahdollistaa entistä kohdennetummat ja asiakaslähtöisemmät palvelut.
11 Paraneeko palvelutaso? Palvelutason nosto edellyttää kaikkien sitoutumista Elinkeinoelämän kuljetukset Raaka-ainekuljetusten palvelutaso keskeisillä reiteillä säilyy kohtuullisena. Muilla reiteillä tiestön kunto huonontuu ja hoito vaikeutuu. Riskinä on että kelirikko ja painorajoitukset lisääntyvät, mikäli rahoitus ja sen ostovoima vähenevät. Kuljetusten ennakoitavuus paranee, kun tietoa häiriöistä ja liikenneolosuhteista on helpommin saatavissa. Häiriöitä aiheuttavien tekijöiden määrää saadaan hieman vähennettyä. Kilpailu rautatiekuljetuksissa avautuu ja lisää kuljetusvaihtoehtoja osalle yrityksistä. Rata- ja vesiliikenteen kilpailuasema suhteessa maantiekuljetuksiin ei parane ilman Investointeja. Logistiikkayhteistyön ja -osaamisen lisääntyminen parantaa pk-yritysten kuljetuskustannusten hallintaa. Kehitys riippuu yritysten panoksesta, mutta myös siitä löytyykö toimijoita, jotka koordinoivat kehittämistä ja tuovat yrityksiä yhteen. Tietoliikenneyhteydet paranevat haja-asutusalueella. Kiinteää verkkoa ei kaikkialle kuitenkaan saada. Mikäli laajakaistahankkeet eivät saa julkista tukea, kattavuus jää puutteelliseksi. Mobiiliverkko kehittyy sinne, missä on markkinoita. Ihmisten liikkuminen Henkilöliikennepalveluiden taso pystytään säilyttämään. Avoimia uudenlaisia liikennepalveluita tulee pikku hiljaa tarjolle yhä useammalle sekä kaupungissa että maaseudulla. Kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen nykyisen palvelutason parantaminen etenee asteittain. Mikäli joukkoliikennerahoitus laskee edelleen, eikä uusia toimintamalleja saada kehitettyä, palvelutaso laskee. Asuinympäristöjen ja keskustojen kävely- ja pyöräily-ystävällisyys, sujuvat ja hyvin hoidetut väylät sekä reitityspalvelut lisäävät kävelyn ja pyöräilyn helppoutta ja turvallisuutta. Henkilöautoliikenteen sujuvuus ja nopeus paranevat maakuntakeskusten välisillä teillä paikallisesti kehittämishankkeiden ja pienten parantamistoimenpiteiden avulla. Riskinä on, että sujuvuus ja turvallisuus huonontuvat entisestään, mikäli investointeja ei voida riittävästi tehdä. Pitkänmatkaisen joukkoliikenteen tarjonta monipuolistuu ja lippujen hinnat laskevat, mikäli kilpailu lisääntyy. Junamatkustajien matka-aika lyhenee pitkällä aikavälillä. Mikäli rata-, ratapiha- ja kalustoinvestoinnit eivät toteudu, junaliikenteen nopeutuminen viivästyy. Informaation ja sen hyödyntämisen saralla tapahtuu paljon kehitystä ja informaatiopalvelut tulevat paranemaan selvästi. Liikenne- ja tietopalveluiden kehittymisellä on huomattavia vaikutuksia arjen liikkumiseen, mutta kehityksen vauhti on vaikeasti ennakoitavissa. Yhteiskäyttöisten helposti hankittavien lippujen tavoite on kova, mutta sitä kohti edetään askel kerrallaan. Moninainen toimijakenttä luo haasteita yhteiskäyttöisyydelle ja ostamisen helppoudelle, mutta myös solmupisteiden kehittämiselle. Solmupisteiden palvelutaso paranee yksittäisissä kohteissa.
Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä LUONNOS LUONNOS 9.9.2015 1 Strategiaprosessin aikataulu Strategia on luonnosvaiheessa
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotElinkeinoelämän kuljetukset Nykyinen palvelutaso ja puutteet palvelutasossa Tavoitteet Ensiaskeleet kohti tavoitteita
Elinkeinoelämän kuljetukset Nykyinen palvelutaso ja puutteet palvelutasossa Tavoitteet Ensiaskeleet kohti tavoitteita Maidon keräilyn toimintavarmuus on tällä hetkellä kohtuullinen. Kelirikko hankaloittaa
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen Strategia on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven
LisätiedotItä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmä on murroksessa ja sen tasapainoa muuttavat kilpailun lisääntyminen, normien muutokset
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma
VALTAKUNNALLINEN LIIKENNEJÄRJESTEL- MÄSUUNNITELMA ja 12-v toimenpideohjelma kommentit Paula Qvick suunnittelujohtaja Yritysjohtajien vetoomus: Itä-Suomen saavutettavuutta on välttämätöntä parantaa - valtion
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana
LisätiedotAjankohtaista POS-ELYstä
Ajankohtaista POS-ELYstä Tiemerkintäpäivät Kuopiossa 16.2.2017 Pohjois-Savon ELY-keskus / Airi Muhonen Sisältö Toimintaympäristö Itä-Suomen liikennestrategia Tienpidon rahoitus Tiehankkeet Pohjois-Savon
LisätiedotToimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotLiikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso
Liikkumisen palveluiden valtakunnallinen palvelutaso Marja Rosenberg 14.12.2015 Asiakkaan matkan kokonaisuus Tyytyväisyys ja palvelutason seuranta Liikkumis tarve Asiakkaan tarvitsemat tiedot matkustusmuodon
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategian uudistaminen
Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Kooste seutukuntatilaisuuksista 1-2/2015 Asiakastarpeiden pohjalta johdetut tavoitteet 20.2.2015 Keski-Karjalan seutu Alueiden elinvoiman ja vetovoiman turvaaminen
LisätiedotLiikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?
Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotLänsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä
Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotSaariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa
Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotLiikenne kohti tulevaa. Liikenneviraston asiantuntijanäkemys
Liikenne kohti tulevaa Liikenneviraston asiantuntijanäkemys Tarvetta vastaavat liikenneolosuhteet ovat kasvun ja hyvinvoinnin perusta digitalisoituvassa Suomessa Liikennevirasto on käynyt vuoropuhelua
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotKohti uudenlaista joukkoliikennettä
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten
LisätiedotMiten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista. Viisaan liikkumisen verkosto
Miten liikennejärjestelmätyöllä voi edistää kestävää työmatkaliikkumista Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 8.5.2017 Esityksessä luvassa Liikennejärjestelmätyö Itä-Suomessa Kestävän työmatkaliikkumisen
LisätiedotPäivittämistarpeen taustalla
Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen
LisätiedotLappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne
Lappi, liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelmassa 24.11.2010 Timo Välke Johtava asiantuntija, rautateiden tavaraliikenne Liikenneviraston organisaatio 1.1.2011 alkaen Pääjohtaja Viestintä Esikunta
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö
Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät
LisätiedotSatamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala
Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa
LisätiedotRunkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä. Johtaja Risto Murto
Runkoverkkopäätöksellä lupaus palvelutasosta ja hyvistä yhteyksistä Johtaja Risto Murto 27.02.2018 TEN-T-verkko Päätieverkon jäsentely Lähde: Keskeisen päätieverkon toimintalinjat, Liikennevirasto 2017
LisätiedotAjankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014,
Ajankohtaista Liikennevirastosta mitä menossa ja mitä tulossa? Mervi Karhula 10.6.2014, Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset Visio vuoteen
LisätiedotYhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä
Yhteistyöllä lisää kävelyä ja pyöräilyä Mietteitä Itä-Suomen liikenteestä sekä Kävelyn ja pyöräilyn edistämistyöstä, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.9.2018 2 Liikennejärjestelmän suunnittelussa sovitaan mihin
LisätiedotLiikennekaari. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kaisa Mäkelä
Liikennekaari Liikenne- ja viestintävaliokunta 27.10.2016 Kaisa Mäkelä Liikennekaari Liikennekaarella toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotLiikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
LisätiedotUudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016
Uudenmaan ELY-keskuksen merkittävän tieverkon palvelutasoselvitys TIIVISTELMÄ 2016 Taustat ja tavoitteet Tavoitteena kehittää menetelmä ja määrittää maantieverkon henkilöliikenteelle ja kuljetuksille tarjoama
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen
LisätiedotRataverkon kokonaiskuva
Rataverkon kokonaiskuva Hankesuunnittelupäivä 1.2.2018/ Erika Helin & Kristiina Hallikas 1.2.2018 Työn lähtökohtia ja tavoitteita (1/2) Ajantasainen kokoava käsitys rataverkkoa koskevista tavoitteista,
LisätiedotLiikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys
Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotLiikenneväylien korjausvelka. Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma
Liikenneväylien korjausvelka Lähtökohdat ja korjausvelkaohjelma 5.2.2016 Liikenneväylillä on n. 2,5 miljardin arvosta korjausvelkaa 4000 3500 korjausvelka M 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 nykyrahoitus
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotPäijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. MOR Tapio Ojanen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma MOR 29.10.2013 Tapio Ojanen Taustat ja lähtökohdat Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on ollut käynnissä laajana sidosryhmien välisenä
LisätiedotTienpito Nykytilan kartoitus. Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo
Tienpito Nykytilan kartoitus Tehtävä: ELY:n Liikenne-vastuualueen tehtävät Janne Kojo Tehtävien nykytilan kartoitus ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue vastaa toimialueensa valtion hallinnoiman
LisätiedotHenkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014
Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen
LisätiedotJOUKKOLIIKENNE <PVM>
JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen
LisätiedotKansallinen älyliikenteen strategia
Kansallinen älyliikenteen strategia Ehdotus 18.11.2009 Harri Pursiainen Työn kulku Professori Kulmalan raportti 2008 LVM:n toimeksianto 19.3.2009 I asiantuntijaseminaari huhtikuussa Liikenteen ja viestinnän
LisätiedotParlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko
Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategian uudistaminen
Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Asiakastarpeet Asiakastarpeet, kansalaiset Koulumatkat Turvallinen, kestoltaan kohtuullinen ja viihtyisä matka Omatoiminen liikkuminen vaatii turvallisia reittejä.
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen
LisätiedotMaanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus
Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna
LisätiedotValtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta
Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta Liikenne- ja viestintävaliokunta 14.2.2019 Ari Herrala Johtava asiantuntija, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL
LisätiedotLiikennejärjestelmäsuunnitelma
Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotIlmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä
Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä Pohjois-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyön sidosryhmätyöpaja 13.2.2018 Anna Saarlo GLOBAALI VELVOITE VÄHENNYKSIIN PARIISIN ILMASTOSOPIMUKSELLA 2015 PYRITÄÄN
LisätiedotMaankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus
Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Tehtävä: Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen - Joukkoliikenne - Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta: Joukkoliikenteen
LisätiedotJoukkoliikenteen uusi aika
Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 19.6.2019 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotHelppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari
Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1
LisätiedotHyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä
Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä Miten Suomi säilyttää kilpailukykynsä muuttuvassa maailmassa? Digitalisaatio Kaupungistuminen ja älykäs maaseutu Teknologinen kehitys Ilmastonmuutos Suomesta
LisätiedotTIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua
Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä
LisätiedotSuomen logistiikan näköalat
BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotM A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S
M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S A j a t u k s i a s t r a t e g i s e s t a s u u n n i t t e l u s t a - L i i k e n t e e n, p a l v e l u j e n j a
LisätiedotLiikenneturvallisuustyön suunnitelma
Liikenneturvallisuustyön suunnitelma Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 2019 2022 Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuustoimija 25.9.2018 Miksi liikenneturvallisuustyötä ja kenelle?
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma ja kuntien osallistuminen Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.2019 1 Uusi strateginen suunnittelutaso pitkäjänteiseen kehittämiseen
LisätiedotValtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti
Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Parl. työryhmän raportti 13.12.2018 Lainsäädäntö Laatiminen perustuu elokuussa 2018 voimaan tulleeseen lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä Laki säätää
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotKeskeisen päätieverkon toimintalinjat
Keskeisen päätieverkon toimintalinjat Tytti Viinikainen Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmän kokous 21.4.2017 Taustaa Työtä esitelty aiemmin Kanta-Hämeen liikennejärjestelmätyöryhmässä keväällä 2016
LisätiedotPoimintoja hallitusohjelmasta
Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja
LisätiedotAsemien liityntäpysäköinti- tavoitteet, nykytila ja kustannusjakomallit Liikenne ja maankäyttö 9.10
Asemien liityntäpysäköinti- tavoitteet, nykytila ja kustannusjakomallit Liikenne ja maankäyttö 9.10 Maija Rekola, asiantuntija, liikennejärjestelmä, Väylä Maija Rekola Liityntäpysäköinnin merkitys nousussa
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotKeski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö
Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta
Tekninen lautakunta 48 21.05.2014 Kaupunginhallitus 252 02.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liitolle Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnoksesta 236/10.05.01/2014 TEKLA 48 Tekninen
LisätiedotCitylogistiikka. Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki
Citylogistiikka Stella Aaltonen hankepäällikkö CIVITAS ECCENTRIC Turun kaupunki Turun seudun liikennejärjestelmätyö Suunnittelua ohjaavat linjaukset Suunnittelua ohjaava linjaus: Tie ja katuverkon Priorisoidaan
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotVNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018-2021, Liikennevirasto 23.5.2017 Talousjohtaja Kristiina Tikkala Liikenneverkon rahoitus 2017-2021 1 400 000 000 1
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotTulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Tulevaisuuden liikenne kysyntä ja tarjonta muutoksessa Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Teollisuus A Liikenne tie, rautatie, meri, lento palvelu,
LisätiedotYsitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa
Ysitien kehittämisnäkymät Itä- Suomessa Ysiväylän liikenneseminaari 6.5.2015 Kuopio Airi Muhonen, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.5.2015 1 Lähde: Ruut Rissanen, Antti Rehunen, Hanna Kalenoja, Ossi Ahonen, Tommi
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 26.4.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotVNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille , Liikennevirasto
VNS 3/2016 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020, Liikennevirasto 3.5.2016 Liikenneverkon rahoitus 2 Perusväylänpidon rahoitus 3 JTS 2017-2020, perusväylänpito
LisätiedotValtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu Sabina Lindström 21.8.2019 1 Hallitusohjelman sisältöä liikennejärjestelmän näkökulmasta (1/3) Väyläverkoston kokonaiskehittäminen linjataan
LisätiedotPOHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI
POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti
LisätiedotBitumista bitteihin älyliikenteen strategia
Bitumista bitteihin älyliikenteen strategia Kansainvälinen telepäivä 17.5.2010 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset
LisätiedotDigitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla. Päällystealan digitalisoinnin työpaja
Digitalisaation kehityksen suuntaviivat ja hyödyntäminen infra-alalla Päällystealan digitalisoinnin työpaja 11.11.2015/ Mirja Noukka Digitalisaatiolle on tällä hallituskaudella vahva tilaus 17.11.2015
LisätiedotYhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset
Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotJOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä
JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.
LisätiedotVäitöskirja netissä:
Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen
Lisätiedot