KUNNANHALLITUS VALTUUSTO

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2011 KUNNANHALLITUS VALTUUSTO

2 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET TIEDOT KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KUNNAN HENKILÖSTÖ TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖTEKIJÄT KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tulos Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET HALLINTO-OSASTO OSASTOIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö ja tekniikka osasto TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERITETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Kemiönsaaren vesiliikelaitos TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITTAMINEN LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kemiönsaaren kunnan kolme ensimmäistä vuotta ovat olleet taloudellisesti menestyksekkäitä, joten meillä on hyvät mahdollisuudet selviytyä tulevaisuuden haasteista, jos vain tahtoa ja päättäväisyyttä löytyy muutostöiden jatkamiseen ja kustannusrakenteen muutokseen. Olemme jo tehneet aimo harppauksen tullaksemme uudeksi kunnaksi, mutta työ ei ole aivan vielä valmis. Lähivuosina Suomen kunnissa ja kuntien välillä tulee tapahtumaan merkittäviä muutoksia. Nähtäväksi jää, miten valtio aikoo edetä kunnianhimoisissa uudistamistavoitteissaan julkisella sektorilla. Tuleehan uudistus tavalla tai toisella koskemaan myös Kemiönsaarta. Vuosi 2011 muistetaan varmasti vuotena, jolloin kuntauudistuksessa nähtiin vesillelasku, ja nyt seuraammekin mielenkiinnolla valtiovallan navigointitaitoja. Mitä aiemmin kunnat saavat selvät ohjeet uudesta kurssista, sitä parempi kaikille osapuolille. Ensimmäiset vuodet kuntaliitoksen jälkeen merkitsevät aina yhteenliittymisjärjestelyistä aiheutuvia kustannuksia. Siitä huolimatta olemme toki pääosin onnistuneet siirtymään uuteen arkeen melko nopeassa tahdissa, mikä on osaltaan helpottanut kustannuspaineita. Olemme myös näiden ensimmäisten vuosien aikana huomanneet, mitkä asiat toimivat uudessa kunnassa hyvin ja mitä asioita meidän on vielä kehitettävä. Kemiönsaaren tulos osoitti 2,64 miljoonan ylijäämää vuonna Se merkitsee kertyneen ylijäämän (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) kasvua 8,99 miljoonaan euroon. Erittäin hyvä tulos johtuu arvioitua suuremmista verotuloista ja valtionosuuksista. Kustannusseuranta ei ole kaikilta osin hyvä, joten parannuksille on vielä sijaa. On kuitenkin syytä muistaa, että lukuihin sisältyy noin 1,73 miljoonan euron yhdistymistuki. Meidän ei tule laatia säästöohjelmia, vaan meidän on muutettava toimintaamme siten, että rahat riittävät. Taloudellisen tuloksen taustalla on kunnan koko henkilöstön erinomainen suoritus, vaikka kustannusten kasvu olikin arvioitua suurempi. Vuosikate oli 4,91 miljoonaa euroa. Vaikka emme jatkossa saakaan yhdistymistukea, vuosikatteen tulisi säilyä suunnilleen samalla tasolla riittääkseen nettoinvestointeihin ja lainanlyhennyksiin. Muussa tapauksessa kaikki merkittävämmät investoinnit näkyvät heti kasvaneena lainanottotarpeena. Toiminnasta aiheutuvien kustannusten supistaminen menetettyä yhdistymistukea vastaavalla määrällä tulee olemaan lähivuosien suuri haaste. Kaikille tuleville päätöksille ei tule riittämään ymmärrystä, mutta silti tehtävämme on toiminnan turvaaminen tilanteessa, jossa ikääntyvien määrä kasvaa ja lasten määrä vähenee. Kemiönsaaren kunnan taloudellinen tulos vuonna 2011 oli selvästi odotettua parempi. Myönteisistä seikoista mainittakoon: - Verotulot kehittyivät suotuisasti ja kassatilanne on hyvä. - Ylijäämäkertymä kasvoi. - Investoinnit hoidettiin asiantuntevasti ja annettujen kehysten puitteissa. - Velkataakka pieneni merkittävästi. - Taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet ja jopa ylittyneet. Mikäli aiomme selviytyä, jatkossa odottavat kuitenkin jämäkämmät tavoitteet. Asioita, jotka meidän tulee jatkossa huomioida: - Harkintaa investointeihin; tavoitteena on velkataakan pienentäminen entuudestaan. Kemiönsaaren Vesi on tehnyt suuria investointeja useana peräkkäisenä vuotena. Kun vesi- ja viemäriverkosto on yhdistetty Kemiönsaarella, investointien painopisteen tulee olla uusien käyttäjien hankinnassa. - Kunnan tulee toiminnassaan etsiä jatkuvasti uusia tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä malleja. Tilankäyttöä tulee optimoida kaikissa yksiköissä. - Kunnan on toimittava aktiivisesti sen eteen, että kaikki kiinteistöt myydään, joita ei tarvita omaan käyttöön. Kunnallisvero oli 4,5 prosenttia ja kiinteistövero 13 prosenttia arvioitua suurempi. Yhteisövero oli 3 prosenttia arvioitua pienempi. Verotulot yhteensä olivat noin 21,47 miljoonaa euroa verrattuna talousarvion 20,47 miljoonaan euroon. Verrattuna vuoteen 2010 verotulot yhteensä kasvoivat noin 0,5 miljoonalla eurolla. Valtionosuudet olivat 8,3 prosenttia arvioitua suuremmat. Saatujen valtionosuuksien määrä oli 19 miljoonaa euroa verrattuna budjetin 17,5 miljoonaan euroon. 3

4 Kunnan lainakanta laski merkittävästi vuoden aikana ollen vuoden lopussa euroa asukasta kohden. Velkataakka ylittää maan keskiarvon runsaalla 200 eurolla asukasta kohden. Kunta alensi velkataakkaa vuoden aikana noin 3,80 miljoonan euron lyhennyksellä. Kunnan henkilöstömäärässä ei tapahtunut muutoksia vuonna Tulevaisuudessa noin 20 kunnan työntekijää tulee vuosittain jäämään eläkkeelle. Eläköitymiset avaavat uusia mahdollisuuksia työntekoon ja uusia toiminnan järjestelytapoja. Samanaikaisesti ne merkitsevät tulevaisuudessa myös uusia rekrytointipanostuksia. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Olemme jättäneet yhdistymissopimuksen ja yhdistymistuen taaksemme, ja elämä tavallisena kuntana alkaa. Ainoa asia, josta voimme olla varmoja on, että muutaman vuoden kuluttua useimmat asiat näyttävät taas erilaisilta. Joskus pohdin, miten saisimme mahdollisimman monen kemiönsaarelaisen ymmärtämään tämän tosiasian. Ei riitä, että pyrimme ainoastaan ylläpitämään kaiken sen, mitä meillä on ollut meidän on oltava rohkeita ja uskallettava tarttua haasteisiin, uskallettava luoda Kemiönsaarelle uusia ratkaisutapoja ja rakenteita. Kun saan työskennellä kunnan motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa, jokainen työpäivä tuntuu hyvältä ja kannustavalta. Haluan lämpimästi kiittää kaikkia ja jokaista kunnan työntekijää erikseen. Yhdessä kunnan luottamushenkilöiden kanssa olemme onnistuneet tarjoamaan kuntalaisille monipuolisia ja laadukkaita palveluja. Kemiönsaarella 19. maaliskuuta 2012 Tom Simola kunnanjohtaja 4

5 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella Varsinais-Suomen kaakkoisosassa lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 44 asemakaavaa ja 44 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin km. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku oli henkilöä, vähennystä -19 henkilöä vuoden aikana. Kunnan väestöstä noin 60 prosenttia asuu kunnan taajamissa (Kemiön kirkonkylä, Taalintehdas, Dragsfjärd ja Björkboda). Suurempia työpaikka-aloja Kemiönsaarella ovat teollisuus (21,1%), sosiaali- ja terveyspalvelut (17,3%) ja kauppa- ja matkailu (14,1%). Työpaikkaomavaraisuus Kemiönsaaren kunnassa Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueen työpaikkojen ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen Kemiönsaari Länsi-Turunmaa Turunmaan seutukunta Varsinais-Suomi SeutuNet Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Väestökehitys Väestökehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Väestö on vuodesta 1980 vähentynyt 20,5 prosentilla (1 850 henkilöä) ja viimeisten 10 vuoden aikana väestö on vähentynyt 6 prosentilla (450 henkilöä). Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Sitä vastoin kunta on osoittanut muuttovoittoa viimeisten vuosien aikana. 5

6 Väkiluvun kehitys Kemiönsaaren kunnassa Indeksi 1980 =100 Kemiönsaari Turunmaan seutukunta Koko maa Länsi-Turunmaa Varsinais-Suomi SeutuNet Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö Väestö ikäryhmittäin Kemiönsaaren kunnassa ja ennuste Toteutunut väestö Väestöennuste Alle 15-vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat SeutuNet Vuoden 2011 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Väestö 6

7 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET Vuoden 2011 aikana Kemiönsaaren kunnan organisaatiossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Perusturvaosaston organisaatiossa aloitettiin uudelleenjärjestely syksyllä Asia esiteltiin ja siitä tiedotettiin luottamushenkilöille ja henkilöstölle. Syksyllä 2011 hallitus kertoi suunnitelmistaan toteuttaa mittava kuntauudistus. Konkreettisemmat tavoitteet esiteltiin helmikuussa 2012, ja hallituksen virkamiestyöryhmän ehdotuksen perusteella Kemiönsaari ja Parainen yhdistyisivät vuonna Työryhmän ehdotus on lausuntokierroksella keväällä 2012, ja eduskunnalle annetaan esitys rakennelaiksi kuluvan vuoden aikana. On vielä epäselvää, millä keinoin hallitus aikoo ohjata suunniteltua uudistusta, vai tuleeko sen toteuttaminen kokonaan perustumaan kuntien omaan tahtoon. Kemiönsaaren kunnan organisaatio VALTUUSTO Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta ELINKEINOPÄÄLLIKKÖ KUNNANHALLITUS KUNNANJOHTAJA Kunnan johtoryhmä HALLINTO KEHITYS Saaristolautakunta PERUSPALVELU Peruspalvelulautakunta SIVISTYS Sivistuslautakunta -ruotsinkielinen jaosto -suomenkileinen jaosto Kulttuuri- ja vapaaajan lautakunta YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA Tekninen lautakunta -Kemiiönsaaren Vesiliikelaitos johtokunta Rakennus ja ympäristövalvonta lautakunta VALTUUSTO Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2008 % Valitut RKP SDP Kesk. Vas. Kok. KD Muut ,3 26,5 7,9 7,0 3,7 1,1 0, YHTEENSÄ ,0 27 7

8 Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano Puheenjohtaja Sixten Laine (r.) Stuertti, yksityisyrittäjä I varapuheenjohtaja Curt Dannström (sdp) Eläkkeellä oleva kunnanjohtaja II varapuheenjohtaja Inger Wretdal (r.) Psykologi III varapuheenjohtaja Rune Friman (r.) Yrittäjä Valtuuston kokoonpano Nimi Ammatti Puolue Kansallinen Kokoomus rp (1) Pohjavirta Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja Yrittäjä Kok. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (7) Dannström Curt Hellbom Eva-Stina, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Salonen Börje Ström Börje Vilander Bo Vähätalo Pentti ( ) Forne Ingmar ( ) Ruotsalainen kansanpuolue rp (15) Antskog Carola Engblom Yngve Friman Rune Jansson Johanna Johansson Johan Laine Sixten Laurén Anders Liljeqvist Wilhelm Lindholm Kerstin Nurmio Mårten Sjöblom Annalena, ryhmäpuheenjohtaja Sulonen Barbro Törnqvist Jörgen Wretdal Bjarne Wretdal Inger Eläkkeellä oleva kunnanjohtaja Erikoissairaanhoitaja Puhelinasentaja Eläkeläinen, metallityöntekijä Työnjohtaja Sähköasentaja Opettaja Kand.hum Fil.maist., ekäkeläinen Maanviljelijä, urakoitsija Yrittäjä Sairaanhoitaja Yrittäjä Stuertti, yrittäjä Valtiot.maist., yrittäjä Yrittäjä Hammashoitaja Metsätalousinsinööri Projektiohjaaja Terveydenhoitaja Yrittäjä Maanviljelijä, vientipäällikkö Psykologi SDP SDP SDP SDP SDP SDP SDP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP Vasemmistoliitto rp (2) Antikainen Esko Tuominen Kurt, ryhmäpuheenjohtaja Suomen Keskusta rp (2) Hoikkala Marjaana Kallonen Kalevi, ryhmäpuheenjohtaja Metallityöntekijä Kirvesmies Opettaja, luonnontiet. kandi Maanviljelijä, yrittäjä Vas. Vas. Kesk. Kesk. Valtuusto kokoontui seitsemän kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin yhteensä 76 asiaa. 8

9 Kunnanhallituksen kokoonpano Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Mårten Nurmio I varapuheenjohtaja Börje Salonen II varapuheenjohtaja Kalevi Kallonen Jan Drugge Ingalill Granlund Eva-Stina Hellbom Johanna Jansson Kerstin Lindholm Kurt Tuominen Metsätalousinsinööri Eläkeläinen, metallityöntekijä Maanviljelijä, yrittäjä Agrologi Taloustiet. maisteri, yrittäjä Erikoissairaanhoitaja Sairaanhoitaja Hammashoitaja Kirvesmies RKP SDP Kesk. RKP RKP SDP RKP RKP Vas. Kunnanhallitus kokoontui 13 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 215 asiaa. Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Anders Strandberg Varapuheenjohtaja Olavi Saarinen Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Barbro Sulonen Varapuheenjohtaja Ingmar Forne Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Fredrik Laurén Varapuheenjohtaja Yvonne Lönnström Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren kulttuurisihteeri Solveig Friberg Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Yngve Engblom Varapuheenjohtaja Bo Lundell Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Jörgen Törnqvist Varapuheenjohtaja Börje Ström Esittelijä tekninen johtaja Lars Nummelin Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Annalena Sjöblom Varapuheenjohtaja Bo Vilander Esittelijä valvontapäällikkö Greger Lindholm johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta Puheenjohtaja Sixten Laine Varapuheenjohtaja Roger Forss 9

10 Esittelijä elinkeinojohtaja Tomy Wass Maaseutulautakunta Puheenjohtaja Mona Stenman Varapuheenjohtaja Jari Lehtinen Esittelijä, maaseutusihteeri Susanne Mäkelä Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Bjarne Wretdal Varapuheenjohtaja Gunilla Åkerberg Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Keijo Arfman Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Lars Nummelin Varapuheenjohtaja Jörgen Törnqvist Esittelijä, infrapäällikkö Roger Hakalax 10

11 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate on noin 2,64 miljardia euroa, mikä jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna Negatiivisen vuosikatteen kuntia on Tilinpäätökset näyttävät ennakoitua huonommilta. Talouskehitys on loppuvuodesta hiipunut ja se ilmeisesti on osaltaan jo vaikuttanut myös kuntiin. Heikentyneiden talousnäkymien ja kuntien valtionosuuksien lisäleikkausuhan vuoksi Kuntaliitto on valmistellut vakautusohjelman, jossa on ehdotuksia sekä valtiolle että kunnille, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. - Erityisen tärkeätä tässä tilanteessa on vahvistaa kuntien verotulopohjaa jotta paineet eivät kohdistu liian voimakkaasti kunnallisveroon, Mäki-Lohiluoma korostaa. Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole yhtenäkään vuonna riittänyt kunnallisten perusrakenteiden, kuten päiväkotien, koulujen, sairaaloiden ja tie- ja katuverkostojen ylläpitoon ja peruskorjausten rahoittamiseen. Näin on syntynyt niin sanottua tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla. Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 10 miljardia euroa. - Kunnilla on edessään suururakka homekoulujen, sairaaloiden ja muiden vuosikymmeniä sitten rakennettujen sosiaali- ja terveystoimen rakennusten peruskorjaamisessa. Kuntaliiton hallitus on esittänyt, että valtio voisi osallistua tähän kansallisesti tärkeään korjaustehtävään myös talouden ja työllisyyden elvyttämisen vuoksi. Velkaantuminen jatkuu Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on kasvanut edelleen reilusti, ja oli viime vuoden lopussa noin 12,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 900 miljoonaa euroa. Koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina noin 8,5 miljardia euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa 2085 euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli 1956 euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi noin 7,2 prosenttia. Lainakanta on kasvanut erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski-Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo 3600 euroa asukasta kohti. (Kuntaliitto, lehdistötiedote ) 11

12 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleistä Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta ja kuntalakia sekä muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2011 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitteineen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tuli muutos, jonka mukaan kunnan tulee laatia täydellinen konsernitilinpäätös sisältäen tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa, ja siksi Kemiönsaaren Vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitetään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Talous Vuoden 2011 talousarvio oli viimeinen, johon sisältyi yhdistymislisä. Yhdistymislisän poistuminen vuonna 2012 merkitsi uusien ja tehokkaampien ratkaisujen löytämistä jo vuoden 2011 talousarviossa. Meneillään oleva tilikausi 2010 osoitti ylijäämää, ja tilinpäätös vuodelta 2009 reilua ylijäämää verrattuna alkuperäiseen talousarvioon, minkä vuoksi kiristystoimenpiteet ja säästöt olivat vaikeasti motivoitavissa. Vuoden 2011 alussa jokaiselta osastolta vaadittiin toimenpiteitä ja toiminnan muutossuunnitelmia, joiden avulla tulevaisuudessa voitaisiin kompensoida yhdistymislisän poistuminen. Mahdollisten tulevaisuuden muutosten ja uusien toimintarakenteiden työstäminen jatkui koko vuoden ajan. Huhtikuussa konsulttiyritys ISS Proko Oy havaitsi kosteusvaurioita Pjonkis päiväkodissa. Kiinteistöyksikkö tilasi lisäselvityksiä, ja toukokuun lopulla konsulttiyritys totesi päiväkodissa vakavia kosteus- ja mikrobivaurioita. Vauriot olivat niin mittavat, että kesäksi suunniteltu viemäröinnin ja kosteusvahinkojen kunnostustyö ei ollut enää ajankohtainen. Koko kiinteistö oli perusteellisen kunnostuksen tarpeessa. Kesäkuussa valtuusto päätti sulkea Pjonkis päiväkodin mahdollisimman pian ja ottaa sen tilalle käyttöön tilapäisratkaisuna moduulitalon, kunnes uusi Lapsikylä valmistuu. Lisäksi valtuusto päätti myöntää kiinteistöyksikölle euron lisämäärärahan Pjonkis-hankkeen investointibudjettiin. Lapsikylän urakointisuunnitteluun hyväksyttiin euron määräraha sekä euron lisämääräraha toimenpiteisiin, jotka mahdollistaisivat Pjonkis päiväkodin tilapäisen käytön. Tilapäinen päiväkoti otettiin käyttöön vasta vuoden lopussa, koska moduulitalon toimittajalla oli toimitusongelmia, ja sen vuoksi Pjonkis päiväkodissa oli ryhdyttävä toimenpiteisiin mahdollisimman hyvän sisäilman takaamiseksi. Vuoden 2012 talousarviossa ja vuoden 2013 taloussuunnitelmassa on varattu yhteensä 4,2 miljoonaa euroa uuden Lapsikylän rakentamiseen. Investointibudjetissa myönnettiin kiinteistöyksikölle edelleen yhteensä euron lisämääräraha elokuussa. Määrärahasta euroa osoitettiin rakennusten kosteusvaurioiden ehkäisy- ja toimenpidesuunnitelman toteuttamiseen ja euroa Almakodin lämmönvaihtajan uusimiseen. Elokuun lopussa Kemiönsaaren Vesi ja Suomen valtio solmivat liitäntäsopimuksen, jonka mukaan Skinnarvikissa sijaitseva merivoimien varikko liitetään Kemiönsaaren vesi- ja viemäriverkostoon. Liittyminen edellytti Björkbodan ja Skinnarvikin välisen linjan rakentamista. Yhteenliitäntä mahdollistaa Skinnarvikin vesikaivojen ja nousuvesialtaan yhdistämisen Nordanån ja Björkbodan vesilaitoksiin. Valtuusto päätti elokuussa euron lisämäärärahan myöntämisestä Kemiönsaaren Vedelle edellä mainittua investointia varten. Lisäksi valtuusto myönsi Kemiönsaaren Vedelle valtakirjan lainanottoon samansuuruiselle summalle. Kunta on myöntänyt liikelaitokselle sisäistä lainaa. Peruspalveluosasto totesi elokuun toteutumaseurannan yhteydessä, että osasto tulee ylittämään budjettinsa noin eurolla. Valtuusto päätti joulukuussa myöntää peruspalveluosastolle lisämäärärahan kasvaviin käyttökustannuksiin. Vuoden aikana kunnalle tarjoutui useita mahdollisuuksia maa-alueiden hankintaan. Vuoden alussa kunta sai mahdollisuuden ostaa 1,49 hehtaarin maa-alueen ja 9,33 hehtaarin vesialueen eurolla Västanfjärdissä sijaitsevan Kalkholmenin tuntumasta. Valtuusto myönsi kaupalle määrärahan helmikuussa. Joulukuussa valtuusto myönsi euron suuruisen lisämäärärahan 8,15 hehtaarin maa-alueen hankintaan, johon sisältyi 450 metriä rantaviivaa Dragsfjärden-järvestä. Samassa joulukuun kokouksessa valtuusto hyväksyi 12

13 määrärahan siirtämisen investointibudjetissa voidakseen toteuttaa maa-aluekaupan Kemiössä. Maa-alueen osto koski 6,01 hehtaarin aluetta Kemiön keskustassa. Joulukuussa perustettiin kehitysyhtiö Faxell 2.0 Oy Ab. Valtuusto päätti niin ikään joulukuussa kunnan osakepääomaosuutta vastaavan määrärahan myöntämisestä. Kunnan osuus osakepääomasta oli euroa eli 40 prosenttia. Vuoden aikana toteutettiin yhteensä kolme investointiosan talousarviomuutosta ja yksi uudelleenjärjestely. Alkuperäinen investointitalousarvio oli yhteensä 1,78 miljoonaa euroa, ja lopullinen talousarvio kaikkien muutosten jälkeen 2,87 miljoonaa euroa. Lisäys investointitalousarvioon rahoitettiin vähennetyillä kassavaroilla. Investoinnit alittuivat vajaalla eurolla. Monet niin kunnan kuin vesilaitoksenkin investointihankkeiden budjetoidut varat ylitettiin, mutta kokonaisuutena investoinnit pysyivät valtuuston myöntämissä puitteissa. Vuonna 2005 Kemiön kunta käynnisti Amospuiston maauimalahankkeen, joka on ollut siitä saakka vireillä. Vuoden 2011 talousarviota laadittaessa tiedettiin, että hankkeeseen myönnetty määräraha on maksettava takaisin, koska hanketta ei vietäisi loppuun euron määräraha on kirjattu valtuuston kuluihin. Taselaskelmaan oli kirjattu euroa keskeneräisiin hankintoihin. Nämä kulut ovat kirjattu edellisten vuosien yli-/alijäämään. Vuoden 2011 tuloslaskelman vuosikate on 4,91 miljoonaa euroa. Alkuperäisen talousarvion vuosikate oli 3,13 miljoonaa euroa ja muutetun talousarvion 2,80 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui mm. siitä, että kunnan verotulot kasvoivat 1 miljoonaa euroa, valtionosuudet 1,47 miljoonaa euroa ja tilivuoden alhaisen korkotason ansiosta korkokulut olivat euroa pienemmät kuin talousarviossa. Toimintamenot ylittävät talousarvion yhteensä eurolla ja toiminnan tulot vajaalla eurolla. Toimintakate on 101,7 prosenttia talousarvioon verrattuna, ts. ylitys on euroa. Toimintamenot ylittävät talousarvion yhteensä eurolla ja henkilöstökulut lähes eurolla. Ylitys johtuu muutoksesta lomapalkkavelan kirjaamistavassa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto päätti 24. tammikuuta 2012 muuttaa kirjaamistapaa käyttämällä B-vuosilomataulukon sijaan A-vuosilomataulukkoa. Muutos otetaan käyttöön jo vuoden 2011 tilinpäätöksessä, ja se merkitsee noin 10 prosentin lisäystä entiseen kirjaamistapaan verrattuna. Kemiönsaaren osalta se vastaa noin euroa. Lomarahavelka on nyt noin 14 prosenttia kunnan kaikista henkilökuluista, kun se oli aiemmin noin 11 prosenttia. Asiakaspalveluiden ostot alittivat talousarvion eurolla ja muiden palveluiden ostot ylittivät talousarvion vajaalla eurolla, minkä vuoksi palveluiden ostot yhteensä ylittyivät eurolla. Aine- ja tarvikeostot ylittivät talousarvion eurolla, josta vesilaitoksen osuus on euroa. Tuet ja avustukset ylittyivät eurolla ja muut kulut eurolla. Vuokrakulut alittuivat vajaalla eurolla. Toimintatuotot ylittävät talousarvion eurolla, josta euroa on valmistusta omaan käyttöön. Myyntituotot alittavat budjetoidun euroa lähinnä vesilaitoksen myyntituotoista johtuen. Vesilaitoksen myyntituotot olivat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa eli 92,6 prosenttia budjetoidusta summasta. Maksutuotot alittivat budjetin lähes eurolla, tuet ja avustukset eurolla ja muut tuotot vajaalla eurolla. Sivistys- ja perusturvaosastot sekä ympäristö ja tekniikka-osasto ylittivät omat budjettinsa. Suurimman prosentuaalisen osastokohtaisen ylityksen kirjasi ympäristö- ja tekniikkaosasto, joka ylitti talousarvion 14,4 prosentilla eli eurolla. Euroissa laskettuna suurimman talousarvioylityksen kirjasi peruspalveluosasto jossa ylitys oli reilut euroa. Sivistystoimi ylitti budjettinsa vajaalla eurolla. Ympäristö- ja tekniikkaosaston ylitys johtuu lähinnä budjetoitua alhaisemmista tuloista. Perusturvassa ylitys johtuu kasvaneiden palvelu- ja sosiaaliyksikön ostokulujen ylityksestä sekä sosiaaliyksikön tuki- ja avustuseristä. Lisääntyneet henkilöstökulut sekä tuet ja avustukset ovat syy sivistystoimen ylityksistä. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuosien aikana, eikä talousarvio 2011 pitänyt sisällään uusia lainanottoja. Eräs kohentuneeseen maksuvalmiuteen vaikuttava tekijä on mm. rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus. 1. huhtikuuta 2011 voimaan astunut muutos merkitsee, että rakennuspalveluja 13

14 toiselle rakennuspalveluiden tuottajalle tarjoava yritys ei kirjaa arvonlisäveroa lähettämiinsä laskuihin. Rakentamalla vesi- ja viemäriverkostoja kunta on rakennuspalvelujen tarjoaja. Kunta tilittää arvonlisäveronsa valtiolle, mutta ei tarvitse enää maksaa arvonlisäveroa ja odottaa sen palautusta. Tämä merkitsee sitä, että kunta ei enää osallistu valtion arvonlisätoiminnan rahoittamiseen, vaan rahat jäävät kunnan kassaan. Kunnanhallitus päätti joulukuussa ylimääräisestä 1,7 miljoonan euron lainanlyhennyksestä. Normaalisti kunta suorittaa vuosittaisia lyhennyksiä vajaat 2 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2011 lyhennysten kokonaissumma nousi vajaaseen 4 miljoonaan euroon. Kunnan velkataakka pienenee 20,43 miljoonasta eurosta 16,64 miljoonaan euroon eli eurosta euroon asukasta kohden. Kemiönsaaren Veden taloudellinen tilanne on ollut erittäin kireä vuosina Ulkoisesta lainanotosta huolimatta kunta on joutunut siirtämään toimintaan myös omia kassavarojaan. Yritystalouden periaatteiden mukaan liikelaitoksen tulee olla taloudellisesti omavarainen, minkä vuoksi kunnan verorahoitteisia varoja ei tule ohjata toimintaan ilman käypää korvausta. Kunnanhallituksen joulukuisen päätöksen mukaan liikelaitos laatii vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuosien mittaan syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja korko lasketaan kahdentoista kuukauden euriborin mukaan Kemiönsaaren Veden kunnalta saadut lainat ovat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa Kemiönsaaren vesiliikelaitos tekee vuonna 2011 alijäämää hieman yli euroa. Kemiönsaaren vesi on valtuuston taloustavoitteiden mukaisesti maksanut kunnalle korvausta peruspääomasta euroa. Vuoden 2011 aikana solmittiin esisopimukset Tjudan koulun, Ytterkullan koulun, Mjösundin koulun sekä Björkbodan koulun kiinteistöjen myynnistä. Myyntiä ei voitu kokonaisuudessaan toteuttaa ratkaisematta olevan kouluvalituksen vuoksi. Joulukuussa saatiin tieto valituskysymyksen hylkäämisestä, ja Tjudan, Björkbodan ja Mjösundin koulukiinteistöjen myynti toteutettiin tammikuussa Ytterkullan koulun myynnistä on jätetty uusi valitus. Kunta laati tammikuussa 2012 Dragsfjärdin kunnan takausvastuun perusteella takautumissaatavan Turunmaan seutu ry:ltä. Dragsfjärdin ja Kemiönsaaren kunnat ovat lyhentäneet Turunmaan Seudun lainaa yhteensä noin euroa. Vuonna 2011 Turunmaan Seutu maksoi takaisin euron osuuden kokonaislainamäärästä. Kemiönsaarella on jäljellä vielä vajaan euron saatavat Turunmaan Seudulta Vuonna 2011 tuloveroprosentti oli 19,75 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 1,1 prosenttia ja vakituisesta asunnosta 0,32 prosenttia. Vuosi 2011 näyttää ylijäämää, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Hallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 14

15 6 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunta laati vuonna 2009 henkilöstöstrategian vuosille Henkilöstöstrategian toimintasuunnitelman mukaisesti panostetaan onnistuneen rekrytoinnin kehittämismahdollisuuksiin, hyvän johtajuuden ja työtoveruuden kehittämiseen, työterveyden kehittämiseen, oikeudenmukaisen ja kannustavan palkka- ja palkitsemisjärjestelmän kehittämiseen sekä henkilöstön ammattitaidon kehittämiseen. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2010 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 501 euroa / työntekijä ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitaja- ja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärä Henkilöstöllä on viisi vuotta kuntayhdistymisen jälkeen työllisyystakuu, eli kunta ei voi irtisanoa henkilökuntaa taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Henkilöstön määrää voidaan jossain määrin vähentää eläköitymisten kautta ja vähentämällä uusien työntekijöiden palkkaamista, mutta toiminnan tehostamiseksi tarvitaan huomattavia rakenteellisia muutoksia. Henkilökunnan määrä oli (vuonna 2010: 580). Näistä 415 oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 166 määrä-aikaisessa työsuhteessa. Axelrubrik Henkilökunnan määrä Hallinto Kehitys Sivistys Peruspal YjaT Yhteens velu ä

16 7 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit. Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vuonna 2010 kunta on tehnyt sopimuksen meklaripalvelu Novum Oy:n kanssa, joka tulee kilpailuttamaan kaikki kunnan nykyiset vakuutukset. Meklaripalvelu Novum Oy on osa Kuntahankintoja, mikä tarkoittaa, että kunnan ei itse tarvitse kilpailuttaa, koska Kuntahankinnat tekee sen kaikkien mukanaolevien kuntien osalta. Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kunta on solminut sopimuksen vakuutusmeklari Novum Oy:n kanssa, joka tulee kilpailuttamaan kunnan kaikki nykyiset vakuutukset. Vuoden 2011 aikana kaikissa kiinteistöissä suoritettiin perustietojen kartoitus vakuutusturvan päivittämiseksi oikealle tasolle. Novum Oy on osa Kuntahankintoja, mikä tarkoittaa, että kunnan ei itse tarvitse kilpailuttaa, koska Kuntahankinnat tekee sen kaikkien mukana olevien kuntien osalta. Kilpailuttamisen päättyessä keväällä 2012 kunnalle tarjoutuu pääsy portaalipalveluun, jonne on kerätty kunnan koko vakuutusturva ja vahinkohistoria. Vuoden 2011 aikana kunta on laatinut ja hyväksynyt valmiussuunnitelman. Valmiusjohto osallistui alueelliseen harjoituspäivään lokakuussa Joulunpyhinä 2011 Tapaninpäivämyrsky koetteli Kemiönsaarta kovin ottein. Laajoja alueita kunnasta oli päiväkausia ilman sähköjä. Myös puhelinliikenne oli poikki. Kunnan valmiusjohto oli koolla kahtena päivänä koordinoimassa varavoimaa, ruokajakelua ja potilaiden siirtoja. Päivien aikana järjestettiin lisäksi tilapäinen majoitus Dalsbruks skolanilla. Vapaaehtoisista ja kunnan henkilöstöstä koostuvat partiot kävivät ilman sähköä olevissa kylissä tarkastamassa asukkaiden avuntarvetta sekä tarjoamassa ruokaa ja koulumajoitusta. Tapaninpäivämyrsky oli hyödyllinen kokemus, joka osoitti niin hyvin toimivat asiat, kuin myös epäkohdat, jotka kunnan on huomioitava lisäresursseilla kriisivalmiudessa. Kokonaisuutena tarkasteltuna kriisitilanteesta selviydyttiin varsin hyvin, ja kunta onkin saanut vastaanottaa myönteistä palautetta aktiivisesta toiminnastaan Rahoitusriskejä Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkusta prosenttia on suojattu ja vastaava prosenttia on sidottu vaihtuviin korkoihin. Vuoden 2011 aikana tehtiin lainasalkusta ja korkosuojista kartoitus. Kunnanhallitus totesi kesäkuussa kunnan lainaprofiilin olevan terve ja vastaavan tavoitetta että prosenttia lainoista tulisi olla suojattuna Ympäristöriskit Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 16

17 8 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Ympäristönäkökulmasta vuosi 2011 merkitsi ensisijaisesti panostusta kaukolämpöön, jossa polttoaineena on kotimainen puu. Kemiönsaaren Lämpö Oy Ab rakensi viime vuonna Taalintehtaalle kaukolämpöverkon. Verkko on ollut osittain käytössä vuodenvaihteesta lähtien, mutta siirtyminen hakelämmitykseen toteutuu vuoden 2012 alussa, jolloin lämpökeskus otetaan käyttöön. Lammalassa julkiset rakennukset ja muutamat yksityiset rakennukset lämpiävät vuoden vaihteesta lähtien hakkeella. Kyseessä on yksityinen aloite ja ja yksityinen panostus aluelämmitysjärjestelmään, jossa kunta on asiakkaan ominaisuudessa. Vuoden aikana käytiin vilkas yleiskeskustelu jätevesipuhdistuksesta, päästöpaikasta sekä vesi- ja jätevesiputkien yhteenliittämisestä saarella. Keskustelujen tuloksena päätettiin aloittaa tutkimus jätevesikosteikkojen perustamisesta tavanomaisen jäteveden puhdistuksen jälkitoimenpiteenä. Syksyn kuluessa esitutkimus kosteikkojen perustamismahdollisuuksista valmistui. Vuoden lopussa kunta päätti aloittaa kunnallisesti järjestetyn saostussäiliöiden ja suljettujen säiliöiden lietekäsittelyn. Hanke jatkuu ja siirtyminen tapahtuu Lisäksi Kemiönsaaren kunta on päättänyt liittyä mukaan kuntien energiaohjelmaan (KEO). Joihinkin kiinteistöihin kaavailtua energiaselvitystä ei teetetty ajanpuutteen vuoksi. Sivistystoimen hieno panostus koulujen, iltapäiväkerhojen ja esikoulujen siirtymiseksi suurin harppauksin vihreän lipun suuntaan ympäristöopin työkaluna ei onnistunut täysin, mutta näissä kohteissa tehtiin silti paljon arvokasta ympäristötyötä. 17

18 9 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on hyväksynyt toimintaohjeet sisäiselle tarkastukselle. Sisäistä tarkastusta käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelma, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja aikoja koskeva valvontavastuu. Kiinteä omaisuus on vakuutettu. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman ja se on otettu käyttöön Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. Vuonna 2011 on laadittu konserniohjeet. 18

19 10 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 74 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 19,6 % 20,6 % Vuosikate / Poistot, % 200,6 % 188,2 % Vuosikate, euro / asukas Asukasmäärä

20 10.1 Tilikauden tulos Virallinen tuloslaskelma osoittaa 4,91 miljoona euron vuosikatetta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 2,45 miljoona euroa. Poistoerotus pienenee vuoden aikana euroa. Tilikauden ylijäämä oli 2,64 miljoona euroa. Vuosikate on paras talouden liikkumavaraa kuvaava mittari. Seuraavassa kuviossa on esitetty kunnan vuosikatteen kehitys viimeisen kolmen vuoden aikana. ÅRSBIDRAG / AVSKRIVNINGAR VUOSIKATE / POISTOT Årsbidrag Avskrivningar Vuosikate / poistot Toimintatuotot ja kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 8,67 miljoona euroa, eli melkein 8 prosenttia enemmän talousarvioon verrattuna. Yhdistymisavustus 1,73 miljoona euroa on laskettu mukaan tuottoihin. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joihin kuuluvat myös vesiliikelaitoksen tuotot. Yhteenlasketut myyntituotot alittivat talousarvion noin euroa tai 3 prosenttia. Maksutuotot, jotka ovat suurimmaksi osin sivistysosaston ja peruspalveluiden lakisääteisiä maksuja, ylittivät talousarvion euroa tai 11,8 prosenttia. Vuokratuotot ylittivät talousarvion euroa tai 12,3 prosenttia. Muut tuotot jotka kattavat myös myyntivoitot ylittivät talousarvion euroa tai 162 prosenttia. Tuet ja avustukset ylittivät talousarvion euroa tai 2,2 prosenttia. 20

21 Toiminnan menot milj Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka (sis vesi) TP 2009 TP 2010 TP 2011 Toiminnan menot osastoittain Kustannukset olivat 43,78 miljoona euroa tai 4,1 prosenttia yli talousarvion. Henkilöstökulut olivat yhteensä 22,65 miljoona euroa. Henkilöstökulut ylittivät talousarvion euroa tai 1,1 prosenttia. Ylitys johtuu uudesta tavasta laskea lomapalkkavelka. Asiakaspalvelujen ostot alittuivat euroa tai melkein 1 prosenttia. Muiden palveluiden ostot ylitettiin euroa tai 11,5 prosenttia. Palveluiden ostot yhteenlaskettuna ylitettiin eurolla tai 3,3 prosentilla. Toimintakate, (tuottojen ja menojen välinen erotus), joka on katettava verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli 35,11 miljoona euroa negatiivinen tai 1,7 prosenttia budjetoidusta. Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Kehitys 2 % Hallinto 4 % Sivistys 27 % Peruspalvelu 48 % Toiminnan menot osastoittain 2011 Verotulot Tilikauden verotulot olivat 21,47 miljoona euroa, josta kunnallisveroa 17,89 miljoona euroa, yhteisöveroa 1,21 miljoona euroa ja kiinteistöveroa 2,37 miljoona euroa. Talousarvioon verrattuna veroja kertyi noin 1 miljoona euro enemmän talousarvioon verrattuna. Kunnallisveroa kertyi noin euroa enemmän ja kiinteistöveroa melkein euroa enemmän. Yhteisöveroa kertyi euroa vähemmän talousarvioon verrattuna. Verrattuna vuoteen 2010 kunta sai noin euroa enemmän verotuloja. 21

22 Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Verotulot Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmä muuttui vuoden 2010 alusta. Valtionosuudet keskitettiin sektoreittain valtionvarainministeriöön. Valtionosuuksien yhdistyminen koski kuntien yleistä valtionosuutta ja valtionosuuksien tasausta verotulojen perusteella, sekä esikoulun ja perusopetuksen valtionosuutta, sosiaali- ja terveyshuollon valtionosuutta, kirjastoiden, kuntien yleistä kulttuuritoimintaa sekä taiteen perusopetusta joka rahoitetaan per asukas. Valtionosuuksien perusrakenne säilyi melkein muuttumattomana vaikka uudistus tehtiin. Kunnan valtionosuudet lasketaan edelleen kunnittain. Kunnan valtionosuudesta vähennetään kunnan oma rahoitusosuus joka lasketaan per asukas. Rahoitusosuuden suuruus on kaikille kunnille sama. Yhdistetyillä valtionosuuksilla on yhtenäinen kiinteä valtionosuusprosentti joka kuvaa kustannusjaon valtion ja kunnan välillä. Kemiönsaaren kunta sai valtionosuuksia yhteensä 18,96 miljoona euroa. Verrattuna talousarvion 17 miljoonan euroa kunta sai 1,46 miljoona euroa enemmän valtionosuuksia. Valtionosuuksiin sisältyy saaristolisä, melkein euroa, jota Kemiönsaari saa saaristo-olosuhteistaan. Maksun yhteydessä maksetaan myös ns. kotikuntakorvaus jota ei kirjata valtionosuuksiin vaan toimintatuottoina tai/ja toimintamenoina. Kotikuntakorvaus tarkoittaa käytännössä sitä että kunta saa tai maksaa oppilaasta joka käy koulua toisessa kunnassa kuin kotikunnassaan. Kemiönsaaren nettosumma vuonna 2011 oli euroa enemmän tuloja, eli kunnalla on enemmän oppilaita muista kunnista kouluissaan kuin omia oppilaitaan muissa kunnissa. 22

23 Valtionosuudet tilinpäätös Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Kunnan rahoitustuotot olivat euroa. Tuotot ylittivät arvioidun eurolla. Muut rahoitustuotot jotka suurimmaksi osin ovat kuntayhtymiltä saatuja peruspääomakorkoja, olivat euroa. Kunnan kirjanpidossa tähän kohtaan kirjataan vesiliikelaitokselta saatu korvaus peruspääomasta joka vuonna 2011 oli euroa. Tuotot ylittivät talousarvion eurolla johtuen alhaisesta korkotasosta. Korkokulut olivat euroa ja alittivat arvioidun eurolla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden alhaisesta korkotasosta. Muut rahoituskulut olivat euroa. Kulut johtuvat viivästyskoroista ja muistutusmaksuista. Vesiliikelaitoksen kirjanpidossa tähän kohtaan kirjataan korvaus peruspääomasta. 23

24 10.2 Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Päitkäaikaisten lainojen vähennykste Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 183,4 % 146,7 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 75,9 % 87,7 % Lainanhoitokate 1,25 1,92 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

25 Rahoituslaskelma Vuosikatteen (muodostuu, kun toiminnan tulot ja menot sekä rahoitustulot ja menot ovat huomioitu) tulisi riittää nettoinvestointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Vuonna 2011 vuosikate on 4,91 miljoona euroa. Sisäisesti tuotettujen varojen oikaisuerinä on kirjattu käyttöomaisuuden myyntivoitto. Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 2,83 miljoona euroa, jaettuna 1,78 miljoona euroa kunnalle ja 1,05 miljoona euroa vesiliikelaitokselle. Rahoitusosuuksia investointimenoihin kertyi euroa ja käyttöomaisuuden myyntituloja euroa (mukaan lukien käyttöomaisuuden myyntivoitot euroa). Investointien rahoitustarve oli nettomääräisesti 3,25 miljoona euroa. Kunta ei nostanut vuoden aikana lisää lainaa. Lyhennykset olivat vuoden aikana 3,8 miljoona euroa. Lainat per asukas oli euroa. Kassavarat vähentyivät vuoden aikana euroa ja kassan riittävyys oli päivää. Valtuuston asettamien taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyys tulisi olla vähintään 18 päivää. Lainaus Lainaus Lainakanta 0 TP 2007 TP 2008 MUU TA 2009 TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Lainaus ja lainakanta 25

26 Laina / asukas TP 2007 TP 2008 MUU TA 2009 TP 2009 TA 2010 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Laina per asukas Lyhennykset ja korot Lyhennykset Korot TP 2009 TA 2010 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Lyhennykset ja korot 26

27 10.3 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 1 1 Tietokoneohjelmistot Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatt Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 12 Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 12 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 0 40 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset Saamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstr. Joukkovelkakirjalainasaamiset Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTAAVAA YHTEENSÄ

28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edell. tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä OMA PÄÄOMA POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtiontoimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Pitkäaikainen Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen VIERAS PÄÄOMA VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 56,5 % 51,5 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 49,2 % 57,3 % Kertynyt yli- / alijäämä, Kertynyt yli- / alijäämä, /asukas Lainakanta , Lainakanta , /asukas Lainasaamiset, ,89 0,89 Asukasmäärä

29 Tase Vastaava Taseen loppusumma oli ,08 miljoona euroa, joka on euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten arvo taseessa oli 47,83 miljoona euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli euroa, aineellisia hyödykkeitä 40,19 miljoona euroa ja sijoituksia 7,36 miljoona euroa. Toimeksiantovaroja taseeseen sisältyy euroa, joista euroa valtion toimeksiantojen varoja ja muiden toimeksiantojen varoja euroa (lahjoitusrahastojen varat). Saamisten määrä oli 2,2 miljoona euroa sekä rahat ja pankkisaamiset 5,81 miljoona euroa. Yhteensä vaihto- ja rahoitus-omaisuus oli 8,05 miljoona euroa. Vastattavaa Taseen mukainen oma pääoma oli 28,39 miljoona euroa muodostuen peruspääomasta 19,41 miljoona euroa, aikaisempien tilikausien ylijäämistä 6,35 miljoona euroa ja 2,64 miljoona euroa tilikauden ylijäämästä. Oman pääoman osuus taseen loppusummasta on 50,6 prosenttia. Toimeksiantojen pääoma koostuu valtion toimeksiannoista sekä lahjoitusrahastojen varoista. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu talousarviolainoista 15,6 miljoona euroa, kunnan osuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:n lainoista euroa ja liittymismaksuista euroa. Vuoden 2012 lyhennykset on siirretty kirjanpitolain mukaan lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 16,64 miljoona euroa lainaa, vähennystä 3,8 miljoona euroa vuoteen 2010 verrattuna. Lainaa asukasta kohti oli euroa verrattuna edellisen vuoden euroa. Kunnan omavaraisuusaste kasvoi 51,5 prosentista 56,5 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin vakavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää lainataakkaa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste on laskenut 57,3 prosentista 49,2 prosenttiin. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 7,69 miljoona euroa, mikä merkitsee lisäystä euroa vuoteen 2010 verrattuna. Vaihto- ja rahoitusomaisuus, 8,05 miljoona euroa, oli euroa lyhytaikaista vierasta pääomaa suurempi, mikä kuvaa kunnan maksuvalmiutta. 29

30 11 KOKONAISTULOT JA MENOT KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT MENOT Toiminta Toiminta Toimintatuotot Toimintamenot Verotulot Valmistus omaan käyttöö -74 Valtionosuudet Korkokulur 601 Korkotuotot 77 Muut rahoituskulut 11 Muut rahoitustuotot 129 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Pakollisten varausten li. (+), väh. (-) -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Investoinnit luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 155 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 258 Investointimenot Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamiseten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä

31 12 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS Kuntalakiin tehtiin muutos koskien kuntakonserneja ja kunnallisia liikelaitoksia. Valtuuston osuus konsernijohdosta lisättiin 13. Valtuusto päättää keskeisimmistä tavoitteista kuntakonsernin toiminnassa ja taloudesta sekä konsernijohdon periaatteista. Valtuusto voi tehdä tavoitteita ja päättää periaatteista kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnasta ja valvonnasta. Valtuuston päätösvalta kattaa ensisijaisesti kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman. Kuntalain 69, joka kattaa kunnan toimintakertomuksen, säätää että valtuuston esittämien toiminta- ja taloustavoitteista tulisi antaa selvitys miten kuntakonserni on saavuttanut tavoitteet. Kuntakonserni määritellään kuntalain 16a. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla joka kattaa kunnan ja ne yhteisöt joihin kunnalla on päätösvalta, ns emoyhteisö ja tytäryhteisöt joihin kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvilla yhteisöiden kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan emoyhteisön oikeus puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen. Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Fastighets Ab Berglund (100 %), Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (62,69 %), Dragsfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Oy Dalsbostäder Ab (100 %) ja Bostads Ab Kommunalhuset Asunto Oy (100%) joka on Dalsbostäderin tytäryhteisö. Osakkuusyhteisöt ovat Dalmed Oy Ab (30 %), Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %), Kiinteistö Oy Kimito Centrum (22,1%), Kiinteistö Oy Boda Tull ( 20%), Turunmaan seutu (32,8 %) ja Faxell 2.0 (41,2%). Kuntayhtymät eivät ole kuntakonsernin tytäryhteisöjä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2011 konserniohjeen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konsernin talous Vuoden 2008 tilinpäätökseen kunnan tulee ensimmäistä kertaa laatia myös kattava konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaselaskelman, konsernituloslaskelman ja konsernirahoitusanalyysin ja niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu yhdistämällä kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt nimellis- eli pariarvomenetelmällä kunnan taseeseen. Samalla on sisäiset saatavat ja velat emo- ja tytäryhtiön sekä kuntayhtymien kesken eliminoitu. Konsernitaseen loppusumma oli 75,48 miljoona euroa, mikä on 19,40 miljoona euroa kunnan tasetta suurempi. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että konserni teki ylijämää 2,25 miljoona euroa ja että vuosikate oli 5,53 miljoona euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 6,56 miljoona euroa. Pitkäaikaiset lainat vähentyivät euroa ja kassavarat lisääntyivät euroa. 31

32 YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelyty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 4 Muut yhtiöt 3 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhetisöt 7 Yhteensä

33 KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) 5 0 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 73 7 Muut rahoitustuotot Korkokulu Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset 1 Satunnaiset erät 109 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet 3-2 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 41,65 47,67 Vuosikate / Poistot, % 155,48 167,54 Vuosikate, euroa / asukas 769,29 811,71 Asukasmäärä

34 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 109 Tulorahoituksen korjauserät Investointie rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien luovutustulot bland bestående aktiva Toiminnan ja investointie rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainakusen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -8 Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 2-2 Oman pääoman muutokset 7 Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomienvelkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 86,82 183,61 Pääomamenojen tulorahoitus, % 49,68 96,37 Lainanhoitokate 1,07 1,78 Kassan riittävyys

35 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Immateriella Aineettomat rättigheter oikeudet Övriga Muut pitkävaikutteiset utgifter med lång menot verkningstid Förskottsbetalningar Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Mark- Maa- ja och vesialueet vattenområden Byggnader Rakennukset Fasta Kiinteät konstruktioner rakenteet ja laitteet och anordningar Maskiner Koneet ja och kalusto inventarier Anslutningsavgifter Liittymismaksut Övriga Muut aineelliset materiella hyödykkeet tillgångar Förskottsbetalningar Ennakkomaksut ja keskeneräiset och pågående hankinnatanskaffningar Sijoitukset Andelar Osakkuusyhteisöosuudet i intressesamfund Aktier Osakkeet och ja andelar osuudet Övriga Muut lainasaamiset lånefordringar Övriga Muut saamiset fordringar Övriga Muut osakkeet aktier och ja andelar osuudet Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Vaihto-omaisuus Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset fordringar saamiset 3-15 Kortfristiga Lyhytaikaiset fordringar saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ

36 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Rakennusrahasto Muut rahastot Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä Tilikauden yli- / alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Avskrivningsdifferens Poistoero Reserver Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääomas VASTATTAVAA YHTEENSÄ Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas Konsernin lainat, / asukas Konsernin lainakanta , Kunnan asukasmäärä

37 13 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kuntalain 69 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan, tai sen kunnan-valtuustolle luovuttamisen yhteydessä, tehtävä ehdotus toimenpiteistä koskien tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista. Kemiönsaaren kunnan tilikauden ylijäämä on ,11 euroa. Ylijäämään on huomioitu myös Kemiönsaaren vesiliikelaitos. Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että tilikauden tulos käsitellään seuraavasti: Kemiönsaaren kunta Tehdyt poistoerot ,57 euroa tuloutetaan Tilikauden ylijäämä ,45 euroa siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin. Kemiönsaaren vesi johtokunnan ehdotuksen mukaan Tehdyt poistoerot ,92 euroa tuloutetaan Tilikauden alijäämä ,34 euroa siirretään edellisten tilikausien alijäämiin. Koska tase sisältää ylijäämiä aikaisemmilta tilikausilta ehdotusta talouden tasapainottamiseen ei tarvita. 37

38 14 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa toimialoista riippumatta. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2011 aikana 1. Markkinointipanostus Asia: Markkinointisuunnitelma siihen kuuluvine markkinointimateriaaleineen, brandäys laaditaan, jotta Kemiönsaari tulisi laajalti tunnetuksi. Aikataulu: Alkaa keväällä 2011, jatkuu jos hankerahaa myönnetään vuoteen 2013 Resurssit: Edellyttää ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöä. Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Arvioitu kustannus: Anotaan hankerahaa kolmeksi vuodeksi. Kuntaosuus euroa Seuranta Kemiönsaaren kunta sai Varsinais-Suomen liitolta maakunnan kehittämisrahaa euroa hankkeelleen Kemiönsaari kartalle - Kimitoön på kartan KIMI asti. Keväällä 2011 kävimme läpi ns. branding prosessin, johon osallistui 18 henkilöä; poliitikkoja, kunnan johtoryhmä, yrittäjiä, kylätoimikunnan edustajia, jne. Prosessi johti visioon, jonka mukaan Kemiöstä tulee aidosti lapsiystävällinen kunta vuonna Työskentelemme Lasten Saari -konseptin eteen, jotta lapsiperheet viihtyisivät paikkakunnalla ja jotta uudet lapsiperheet tulevaisuudessa valitsisivat Kemiönsaaren uudeksi asuinkunnakseen. KIMI -projektirahan avulla Kemiönsaaren visuaalista ilmettä yhdenmukaistetaan ja uudistetaan. Graafinen ohjeistus, mukaan lukien käyntikortit, ilmoituspohjat, power point-esittelypohjat, verkkosivut, turisteille jaettava aineisto, esitteet jne. uusitaan. Työ jatkuu saakka. Kunnan arvot ja visiot muuttua Lasten Saareksi näkyvät selkeästi uusissa painotuotteissa ja viestinnässä. Tavoitteenamme on olla rohkeita, erottua hieman joukosta, näkyä siten, että meidät huomataan, ja herättää ihmisissä uteliaisuutta, jotta he uuden ilmeemme myötä löytäisivät Kemiönsaaren. 2. Selvitys pohjoisten osien lasten päivähoidon tilatarpeista Asia: Selvitys lasten päivähoidon tilatarpeista ja suunnitelma päivähoidon, esikoulun ja aamu- sekä iltapäivätoiminnan tilakysymysten ratkaisemiseksi Kemiössä. Aikataulu: Vuosi 2011 Resurssit: Työryhmä asetettu. Vaatii avuksi rakennusteknistä osaamista. Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja ja lasten päivähoidon johtaja Arvioitu kustannus: Suunnittelumääräraha investointibudjetissa euroa Seuranta Selvitys tilatarpeesta sai hieman suunniteltua erilaisen painotuksen sen jälkeen, kun Pjonkis-päiväkodissa todettiin talven aikana homevaurioita. Ensiapuna hankittiin tilapäisiä päiväkotitiloja moduulitaloista, jotka sijoitettiin Kemiön urheilukentän tuntumaan. Tilatarpeiden kartoituksessa huomattiin varsin pian, että paras ratkaisu olisi Kemiön päiväkotitoiminnan keskittäminen kokonaisuudessaan yhden ja saman katon alle. Tämä merkitsee sitä, että myös ryhmäperhepäiväkodit toimisivat samoissa tiloissa. Kevään aikana piirrettiin luonnoksia ja laadittiin kustannusehdotuksia uudelle päiväkodille Amospuistoon sekä Pjonkis-päiväkodin kunnostuksella ja laajennukselle. Vertailu osoitti, että kustannusten kannalta olisi edullisempaa rakentaa uusi päiväkoti sekä urheilukentän pukuhuonetilat. Vuoden lopulla kaavailtua sijoituspaikkaa Amospuiston koulun tuntumaan kuitenkin vastustettiin, ja kunnanhallituksen asettama valmisteluryhmä jatkaa työtään vuonna 2012 löytääkseen päiväkodille vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja. Tavoitteena on sopivan paikan löytäminen vuoden 2012 alussa, jotta rakentaminen voitaisiin aloittaa vielä saman vuoden aikana. 38

39 3. Selvitys perusterveydenhoidosta Asia: Selvitys perusterveydenhoidosta tehdään. Aikataulu: Vuonna 2011, keskustelut alkavat valtuustoseminaarilla helmikuussa. Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Seuranta Peruspalveluosaston rakenteita ja toimintaa koskeva selvitys on tehty. Tätä voidaan osittain käyttää peruspalveluosaston strategian ja vision perusteena. 4. Panostaminen hammaslääkäri- ja lääkärien rekrytointiin Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Seuranta Kunnan palveluksessa on vuonna 2011 ollut kolme kokoaikaista lääkäriä ja yksi osa-aikaeläkkeellä oleva lääkäri. Kaksi lääkäriä, joista toinen on ollut kunnan palveluksessa aikaisemmin ja joista toinen on muuttanut paikkakunnalle ovat siirtyneet kunnan palvelukseen määräajaksi uoden aikana. Toinen on ollut kokopäivätyössä ja toinen puolipäivätyössä osa vuotta. Lääkärit eivät ole olleet halukkaita tai ei ole ollut mahdollista palkata lääkäreitä toistaiseksi. Rekrytointi on tapahtunut henkilökohtaisten kontaktien kautta. Ilmoitusten avulla ei ole onnistuttu palkkaamaan hammaslääkäreitä, mutta vuoden lopussa yksi hammaslääkäri on ollut kiinnostunut työskentelemään kunnassa yksittäisiä päiviä. Hän on itse ollut yhteydessä johtavaan hammaslääkäriin. Ilmoituksia on ollut sekä ammattilehdissä ja muissa lehdissä mutta ne eivät siis ole tuottaneet tuloksia. 5. Laaditaan toimintasuunnitelma asumisen kehittämiseksi. Vastuuhenkilö: Työryhmä Seuranta Maa- ja asumispoliittisen ohjelman laatinut työryhmä sai työnsä valmiiksi joulukuussa Jäljellä on vielä ohjelman poliittinen käsittely. 39

40 HALLINTO-OSASTO 15 OSASTOIDEN TOIMINTAKERTOMUKSET 15.1 Hallinto-osasto Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö Hallintoosasto Kustannuslaji prosentissa 1% 6% 5% 2% 34% 52% Henkilöstökulut Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat 18% 29% Hallintoosasto toimintakate yksiköttäin (ilman yhdistymisavustusta) 1% 56% Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 40

41 HALLINTO-OSASTO TP 2010 Alkuperäinen TA 2011 TA-muutos TA 2011 TP 2011 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,78 % Maksutuotot ,00 % Tuet ja avustukset ,17 % Vuokratuotot 600 Muut toimintatuotot ,00 % TOIMINTATUOTOT ,68 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,00 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,05 % Muut henkilöstösivukulut ,95 % Henkilöstösivukulut ,92 % Henkilöstökulut ,75 % Palvelujen ostot ,99 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,06 % Avustukset ,39 % Vuokrakulut ,34 % Muut toimintakulut ,07 % TOIMINTAKULUT ,83 % TOMINTAKATE ,95 % SUUNNITELMAPOISTOT ,67 % ARVONALENTUMISET 0 TILIKAUDEN TULOS ,37 % Yhdistymisavustus on budjetoitu kohtaan tuet ja avustukset 41

42 2011 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % HALLINTO-OSASTO TOIMINTATULOT ,68 % TOIMINTAMENOT ,83 % TOIMINTAKATE ,95 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,67 % TILIKAUDEN TULOS ,36 % HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,09 % TOIMINTAMENOT ,48 % TOIMINTAKATE ,82 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,74 % TILIKAUDEN TULOS ,60 % HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,28 % TOIMINTAMENOT ,61 % TOIMINTAKATE ,99 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,99 % TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,21 % TOIMINTAMENOT ,55 % TOIMINTAKATE ,25 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,80 % TILIKAUDEN TULOS ,68 % IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,94 % TOIMINTAMENOT ,24 % TOIMINTAKATE ,45 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,76 % TILIKAUDEN TULOS ,70 % 42

43 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallintoyksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tilintarkastuslautakunta, keskusvaali-lautakunta, palveluneuvonta sekä hallinto. Hallintoon kuuluu valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhä useammat asiat hoidetaan sähköisesti, myös kokousasiakirjojen käsittely. Monet kunnat ovat siirtyneet käsittelemään kaikkia kokousasiakirjoja sähköisesti. Kemiönsaaren kunta on ottanut käyttöön sähköisen asiakirjankäsittelyohjelman, Kunta Office. Tällä kaudella tullaan toteuttamaan eduskuntavaalit huhtikuussa 2011, presidentinvaalit tammi-helmikuussa 2012 ja kunnallisvaalit lokakuussa TALOUSSUUNITELMA Kun hallintosäännöstöä tarkistetaan tullaan sähköinen pöytäkirjankorjaus tekemään mahdolliseksi niille luottamuselimille, jotka päättävät ottaa tämän mahdollisuuden käyttöönsä. Taloussuunnitelmakauden aikana valmistellaan toimenpiteitä, jotta kunnanhallitus saisi kokousasiakirjat ainoastaan sähköisessä muodossa uudella, 2013 alkavalla toimikaudella. Tämän aikaansaamiseksi kunnanvaltuuston jäsenille hankitaan internetliittymä ja kannettava tietokone. 43

44 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallintoyksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TAVOITTEET 2011 TAVOITTEET Moderni, helposti luettava ja selkeä hallintosääntö. Tavoitetaso / seuranta Hallintosääntöä uudistetaan Seuranta Hallintosääntöä päivitettiin, ja valtuusto hyväksyi uudistetun hallintosäännön joulukuussa Eduskuntavaalit 2011 viedään läpi. Kunta toimii piloottikuntana, jonka yhdellä äänestyspaikalla käytetään sähköisiä äänestyslistoja. Seuranta Kunta toimi pilottikuntana Björkbodan äänestysalueella, missä sovellettiin sähköisiä vaaliluetteloita eduskuntavaaleissa maaliskuussa Selkeämpi ja helpompi kielenkäyttö valmistelussa, sopimusteksteissä ja muissa teksteissä. Kunta osallistuu Suoraan asiaan selkokieliprojektiin ja työstää siinä parempia malleja ja kielenkäyttöä. Seuranta Suoraan asiaan-selkokieliprojekti jatkui vuonna 2011 ja kunnan työntekijät osallistuivat koulutuksiin ja työpajoihin, joissa erilaiset tekstit ja mallit oli työstetty lukijaystävällisemmiksi. Konsernihallintoa selvennetään ja kehitetään. Luodaan konsernille toimintaohjeet. Seuranta Laadittiin konserniohje, jonka valtuusto hyväksyi joulukuussa

45 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallintoyksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP09 TP10 TA11 MUU TA11 TP13 Valtuustokokouksia Kunnanvaltuuston kokouksia Tilintarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Mittarit Tuottavuus Päätös/kokous Valtuusto Kunnanhallitus Tilintarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Johdon sihteeri Toimistosihteeri Kielenkääntäjä 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Palveluneuvoja 2 2,5 2,5 2,5 2,5 Yhteensä 6,6 7,1 7,1 7,1 7,1 HALLINTOYKSIKKÖ MUUTOKSET TA11 TP11 BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Kasvavat tulot, Turunmaan Seudun lainan takaisinmaksu Kasvavat kustannukset johtuen Amospuisto-uimalan määrärahan takaisinmaksusta Kasvavat kustannukset johtuen äitiyslomista ja palveluneuvonnan sijaisuuksista

46 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallintoyksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ TULEVAISUUDEN KEHITYKSEN ARVIOINTI Hallintoyksikkö on jatkanut työtään KuntaOffice asianhallintaohjelmiston käyttäjien opastamisessa ja työn yhtenäistämisessä. Kunta liittyi syksyllä 2011 mukaan hankkeeseen, jossa suunnitellaan asiakashallintaohjelmaan integroitavan arkistonmuodostamisosion rakentamista. Vuoden 2012 aikana otetaan lisäksi käyttöön kunnan sopimuksiin liittyvä hallintamoduuli. Suurimpia yksittäisiä hankkeita vuoden aikana ovat olleet hallintosäännön uudistus, eduskuntavaalit maaliskuussa 2011, tammikuun 2012 presidentinvaaleja edeltävät valmistelut sekä kunnan verkkosivujen uudistustyö. Hallintoyksikön henkilöstötilanne on säilynyt muuttumattomana. 46

47 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikköön kuuluu palkkalaskenta, kunnan henkilöstökysymysten koordinointi, yhteistyö ammattiyhdistysten edustajien kanssa, yritysterveydenhoito, henkilöstön työkyvyn ylläpitäminen, kesäapulaisten ja työllistettyjen koordinointi. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Henkilökunnan saatavuus tietyillä aloilla vaikeutuu entisestään. Uuden henkilöstön löytämiseksi vaaditaan suunnattuja toimenpiteitä ja hyvin suunniteltu rekrytointiprosessi. Tämänhetkiset yleissopimukset kunnallisella sektorilla ovat voimassa vuoden 2011 loppuun, mutta voidaan irtisanoa Kunnallinen työmarkkinalaitos on asettanut tavoitteeksi, että tuottavuussuuntautuminen palkkauksessa jatkuu seuraavalla sopimuskaudella. TALOUSSUUNNITELMA Manuaalisia työvaiheita tulee koko ajan vähentää ja sähköistä tiedonantoa lisätä. Ohjelmistoa parannetaan palvelemaan tätä tarkoitusta. Siinä tapauksessa, että tuleva sopimuskausikin sisältää tuottavuustekijöitä, suunnitellaan paikalliseen käyttöön tuottavuutta mittaava järjestelmä. Yksi palkanlaskijoista jää eläkkeelle vuoden 2011 alussa, mikä edellyttää uuden palkkausta henkilöstöhallintoyksikköön. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoitteet Rekrytointi tulee selkeämmäksi ja tavoitesuuntautuneemmaksi Tavoitetaso / seuranta Kunta ottaa käyttöönsä Kuntaliiton KuntaRekry - portaalipalvelun. Seuranta KuntaRekry teki esittelyvierailun Kemiönsaarelle vuonna Tuote ei vastannut sille asetettuja odotuksia, joten sen käyttöönotosta ei tehty päätöstä vuoden aikana. Henkilöstö tuntee olevansa tervetullut työyhteisöön ja perehdytetty hyvin työtehtäviin ja työrutiineihin. Perehdytyspaketti uusille työntekijöille saadaan valmiiksi. Seuranta Uuteen intranettiin lisättiin perehdytyspaketti, ja uusille työntekijöille järjestettiin perehdytyspäivä lokakuussa Palkkatietoja laajemmin sähköisesti. Puolet kunnan henkilöstöstä saa palkkatietonsa sähköisesti. Seuranta Noin 30% henkilöstöstä saa palkkatietonsa sähköisesti. 47

48 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP09 TP10 TA11 MUU TA11 TP11 Palkanmaksuja Sisäisiä palkkauksia Ulkoisia palkkauksia Mittarit /palkanmaksu 13,07 13,11 13,00 13,00 11,56 Luottamusmiesten palkkakustannukset työajasta, jonka he käyttävät tehtävien hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Resurssienkäyttö työvuosissa mitattuna: Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry 0,25 Kunta-alan unioni ry 0,35 Tehy ry 0,10 SuPer ry 0,08 Yhteensä: 0,8 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 2009 TA 2010 TA 2011 TS 2012 TS 2013 Hekilöstöpäällikkö Toimistosihteeri Palkanlaskija Yhteensä

49 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ MUUTOKSET TA11 TP11: BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Lisääntyneet kustannukset, useampi työllistämisvelvoitteen perusteella työllistetty Lisääntyneet kustannukset, kesätyöntekijöiden palkkojen tarkistus Lisääntyneet kustannukset, lahjat kunnan koko henkilöstölle (varastoon) Lisääntyneet kustannukset johtuen uuden palkanlaskijan koulutuskuluista Lisääntyneet kustannukset, eläköitymisestä johtuvat kaksinkertaiset palkkakustannukset arvioitua useammalta kuukaudelta YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ TULEVAISUUDEN KEHITYKSEN ARVIOINTI Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa on vuoden aikana löytänyt muotonsa, ja pääluottamusmiesten ja hallintojohtajan välillä vallitsee luonnollinen ja suora vuoropuhelu. Vuoden aikana yksi palkanlaskija jäi eläkkeelle ja hänen tilalleen palkattiin uusi palkanlaskija. Kunnan käyttämä henkilöstöhallinto-ohjelma on osittain vanhentunut, joten lomakkeiden ja hakemusten käsittelyä sähköisesti ei ole mahdollista. Vuoden 2012 aikana on otettava kantaa siihen, miten kunnan tulee edetä ohjelmiston, ja samalla myös henkilöstöhallinnon työtapojen ja prosessien nykyaikaistamisen suhteen. Koko kuntaa koskevat henkilöstöpanostukset on eritelty yksityiskohtaisemmin henkilöstöraportissa. 49

50 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa budjetin laadinnasta ja tilinpäätöksestä, juoksevasta kirjanpidosta, palkanlaskennasta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Tämän lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhteisestä euromaksualueesta (SEPA) tulee todellisuutta silloin kun kaikkia euromaksuja euroalueella käsitellään kotimaisina maksuina ja nykyiset erot kansallisten ja rajat ylittävien maksujen välillä katoavat. Tämä ei vaadi ainoastaan pankkisektorilla kansallisten rutiinien sopeuttamista vaan myös muutosta asiakkaiden toimintatapoihin kaikissa euromaissa. TALOUSSUUNNITELMA Ennen vuoden 2011 loppua kunnan maksurutiinien tulee olla SEPA-sopeutettuja. Vakuutusturva pohjautuu vielä vanhojen kuntien vakuutuksiin. Vakuutusturva vaatii läpikäyntiä ja päivittämistä vastatakseen nykyisessä organisaatiossamme ilmeneviin tarpeisiin ja riskitekijöihin. Vakuutusturvan päivityksen pohjaksi tehdään riskienkartoitus. Riskienkartoitusta voidaan myös käyttää työssä valmiussuunnitelman laatimistyössä, mikä myös tulee päivittää budjettivuoden aikana. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoitteet Eurooppalaisten standardien mukaisen maksujärjestelmän kehittäminen Tavoitetaso / seuranta Ohjelmistot ja maksurutiinit päivitetään vastaamaan SEPA-vaatimuksia. Seuranta Ohjelmistot ja maksurutiinit vastaavat SEPAn vaatimuksia. Merkittävät riskit tunnistetaan, kartoitetaan, arvioidaan ja käsitellään Suoritetaan vakuutusturvan riskikartoitus ja läpikäynti sekä päivitys. Seuranta Riskikartoitus suoritettiin valmiustyön yhteydessä, ja vakuutusturvan läpikäynti on toteutettu meklaripalvelun avustamana. Paperilaskujen määrää vähennetään Puolet ostolaskuista tulee sähköisesti. Kunta alkaa lähettää myyntilaskuja sähköisesti vuoden aikana. Seuranta Lähes puolet kunnan ostolaskuista saadaan sähköisessä muodossa. Kunta lähettää aikuisopiston kurssimaksujen ja päivähoitomaksujen laskut sähköisesti. 50

51 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP09 TP10 TA11 MUU TA11 TP11 Myyntilaskuja Ostolaskuja Sähköisten ostolaskujen osuus 15% 50% 50% 30 % HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2012 TP 2011 Talousjohtaja Controller Taloussihteeri Palkanlaskija Kirjanpitäjä Reskontranhoitaja 2,6 2,6 2,6 2,6 3 Yhteensä 10,6 9,6 5,6 5,6 6 TALOUSYKSIKKÖ MUUTOKSET TA11 TP11: Ei merkittäviä poikkeamia. BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ TULEVAISUUDEN KEHITYKSEN ARVIOINTI Vuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yksi henkilö jäi sairaseläkkeelle, ja sijainen palkattiin toistaiseksi. Talousyksikkö hoitaa tehtävänsä yhä enenevässä määrin sähköisesti, joten henkilöstön atk-osaaminen on entistä tärkeämpää. Sähköiset ratkaisut tekevät työstä entistä joustavamman ja nopeamman, jonka vuoksi jatkossa on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota työtehtävien jakautumiseen ja kokonaisuuteen. 51

52 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT-yksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA IKT yksikön vastuulla on kunnan yhteisen tietoverkon, IKT laitteiden ja ohjelmien ylläpito ja kehittäminen. IKT-yksikön keskeisiin tehtäviin kuuluu m.m. suunnitella, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoa koordinoida puhelin- ja tietokonejärjestelmien yhteensopivuutta varmistaa tietoturvallisuus kehittää verkossa tapahtuvaa yhteydenpitoa hallinnoida käyttöoikeuksia valmistella tieokone- ja telelaitteistojen ostoja sekä ohjelmistohankintoja yhteistyössä osastojen kanssa tarjota käyttäjätukea kehittää IT-hallintoa ja osallistua kehittämisprojekteihin Käyttäjätuki ja huoltotyö on jaettu siten, että hallinnollinen verkko hoidetaan omilla resursseilla kun taas koulujen ja terveyskeskusten tuki ja huolto hoidetaan ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä kasvaa jatkuvasti. Tietokoneiden lukumäärä kasvaa samassa suhteessa, mm. keittiö-, siivous- ja teknisen henkilöstön keskuudessa. Jopa kuntakanslioissa tietojenkäsittelyjärjestelmien määrä vanhoihin kuntiin verrattuna on lisääntynyt huomattavasti. Kaikki tämä johtaa tietotekniikkatuen ja huollon tarpeen lisääntymiseen ja yhdessä IPpohjaisen puhelinkäytön kanssa tämä johtaa siihen, että vaatimukset dataverkkoa kohti kunnan kaikissa yksiköissä kasvaa jatkuvasti. Samalla kun kunnan toiminta yhä enemmän tulee riippuvaiseksi tietojenkäsittelyjärjestelmistään tulevat myös ulkoiset uhat kuten viirukset, roskaposti jne suuremmiksi ja asettavat suurempia vaatimuksia IKT yksikön toiminnalle. Myös katkokset sähkö- ja dataverkoissa aiheuttavat toiminnalle ongelmia. TALOUSSUUNNITELMA IKT:n tuki- ja huoltotoiminnan kehittämiseksi ja parantamiseksi IKT henkilöstön osaamista pidetään yllä tarjoamalla koulutusta ja kursseja. Sähköisten järjestelmien etätuen, -huollon ja -asennusten käyttöä parannetaan. Luodaan rekisteri kunnan IKT laitteistoista ja ohjelmistoista, samoin tietoturvaa parannetaan kartoittamalla ja ottamalla käyttöön tietoturvatasot valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti. IKT tuki arvioidaan vuosittain henkilöstökyselyin. Tämä koskee sekä omaa toimintaa että ostopalveluja. IKT yksikkö tukee aktiivisesti asetettuja strategisia päämääriä. Taloussuunnitelmakauden aikana tämä tarkoittaa m.m. sähköisten kokousasiakirjojen käyttöönottoa, terveydenhoitoyksikön tukemista kansallisen e-reseptin käyttöönotossa ja KanTa järjestelmän sekä Ekologisessa ohjelmassa määritellyt ympäristötavoitteet. 52

53 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT-yksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoitteet Lisenssivapaiden ohjemien käyttö Tavoitetaso / seuranta Kaikissa koulutietokoneissa käytetään avoimen lähdekoodin ohjelmaa (esim. OpenOffice) Mahdollisuutta avoimen lähdekoodin käyttöön muissa yksiköissä selvitetään Seuranta Kaikissa kouluissa on siirrytty avoimeen lähdekoodiin perustuviin ohjelmiin. Eräät koulutusohjelmat edellyttävät vielä Windows-ympäristöä, mutta muilta osin sovelletaan Linux Thin Client -ratkaisuja. IKT inventaarien seuranta Järjestelmä IKT:n inventaarien dokumentointiin ja loggaukseen Seuranta Verkkotietojen dokumentointiin on olemassa tietokantajärjestelmä. Järjestelmä tukee myös IKTinventaarien dokumentointia. Paikallistuessa vähennetään riippuvuutta fyysisestä läsnäolosta Otetaan käyttöön järjestelmä etätukea, -hallintoa ja asennuksia varten Seuranta Etätuen mahdollisuudet laajenevat jatkuvasti. Palvelimien hallinta ja asennukset hoidetaan yksinomaan etätukena. Käyttäjien mahdollisuuksia sisäiseen ja ulkoiseen etätukeen lisätään jatkuvasti.. Toiminnan arviointi Kehitetään säännöllisesti tarkistettava, jatkuva arviointijärjestelmä. Seuranta Vallitsevasta henkilötilanteesta johtuen arviointijärjestelmä on jäänyt laatimatta. IKT:n ympäristövaikutukset Hankinnoissa huomioidaan ympäristötekijät Seuranta Ympäristötekijöitä ei ole huomioitu erityisedellytyksinä hankintojen yhteydessä. 53

54 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT-yksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja AVAINLUVUT Suoritteet BS09 BG10 BG11 EP12 EP13 Tietokoneiden lukumäärä Käyttäjänimien lukumäärä Oma henkilöstö 2 2 2,8 3 3 Mittarit Kustannus / tietokone Hallinto.verkko Terveyskeskukset Koulut Kustannusjakauma Palkkakulut - 37% 39% 39% 39% Ostopalvelut - 26% 21% 21% 21% Lisenssit - 14% 19% 19% 19% Verkko - 16% 18% 18% 18% HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilöstötyövuodet TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 IT-päällikkö 1 0,8 0,9 1 0,1 Järjestelmävastaava ,9 IT-tuki 0 0 0,8 0,8 0,9 Yhteensä 2 1,8 2,7 2,8 1,9 IKT-YKSIKKÖ BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

55 HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT-yksikkö Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja MUUTOKSET TA11 TP11: Vähentyneet tulot, budjetoitua pienempi sisäinen IT Vähentyneet kustannukset, avoin henkilöstötilanne YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ TULEVAISUUDEN KEHITYKSEN ARVIOINTI Kunnan pienelle IKT-yksikölle vuosi oli tapahtumarikas. It-päällikkö irtisanoutui tammikuussa siirtyäkseen muihin tehtäviin. Elokuussa järjestelmävastaava jäi virkavapaalle, mutta myös hän irtisanoutui joulukuussa siirtyäkseen muihin tehtäviin. Kunnan palveluksessa on näin ollen ollut ainoastaan it-tukihenkilö (myöhemmin it-koordinaattori) ympäri vuoden. Joulukuussa suoritettiin uusrekrytointi ja palkattiin uusi it-käyttöpäällikkö. It-käyttöpäällikkö on uusi virka, joka korvaa aiemman it-päällikön ja järjestelmävastaavan. Samanaikaisesti perusturvaosastolle palkattiin määräaikainen henkilö, joka työskentelee 50 % it-tuen parissa ja 50 % hoitokoordinaattorina. Tehtävään palkatun henkilön it-osuuden kustantaa IKT-yksikkö. Johtuen suurista muutoksista henkilöstövahvuudessa kehitystyöhön ei panostettu vuonna Jäljellä olevat resurssit käytettiin toiminnan ylläpitoon. Ylivoimaisesti suurin hanke vuonna 2011 oli sähköisten reseptien käyttöönoton valmistelut. Hanketta on kuvattu kohdassa Peruspalveluosasto. 55

56 KEHITYSOSASTO 15.2 Kehitysosasto Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta Kehitysosasto Kustannuslaji prosentissa 3% 3% 4% 1% Henkilöstökulut 47% Ostopalvelut 42% Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Kehitysosastoosasto toimintakate yksiköttäin 32% 19% 2% Kehitysosaston hallinto Saaristo 19% Matkailu Maaseutu 5% 19% Markkinointi Elinkeinoelämä 4% Projektitoiminta 56

57 KEHITYSOSASTO TP 2010 Alkuperäinen TA 2011 TA-muutos TA 2011 TP 2011 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,25 % Maksutuotot ,66 % Tuet ja avustukset ,12 % Vuokratuotot ,45 % Muut toimintatuotot ,76 % TOIMINTATUOTOT ,01 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,21 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,75 % Muut henkilöstösivukulut ,10 % Henkilöstösivukulut ,93 % Henkilöstökulut ,70 % Palvelujen ostot ,61 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,76 % Avustukset ,87 % Vuokrakulut ,50 % Muut toimintakulut ,29 % TOIMINTAKULUT ,71 % TOMINTAKATE ,41 % SUUNNITELMAPOISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,66 % 57

58 2011 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % KEHITYSOSASTO TOIMINTATULOT ,01 % TOIMINTAMENOT ,71 % TOIMINTAKATE ,41 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,66 % KEHISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,62 % TOIMINTAMENOT ,70 % TOIMINTAKATE ,12 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,13 % SAARISTO TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT ,09 % TOIMINTAKATE ,09 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,09 % MATKAILU TOIMINTATULOT ,51 % TOIMINTAMENOT ,71 % TOIMINTAKATE ,81 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,81 % MAASEUTU TOIMINTATULOT ,04 % TOIMINTAMENOT ,50 % TOIMINTAKATE ,14 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,14 % MARKKINOINTI TOIMINTATULOT ,33 % TOIMINTAMENOT ,36 % TOIMINTAKATE ,10 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,10 % ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATULOT ,05 % TOIMINTAMENOT ,32 % TOIMINTAKATE ,06 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,29 % PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATULOT ,62 % TOIMINTAMENOT ,07 % TOIMINTAKATE ,93 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,93 % 58

59 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaton hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosasto vastaa asioiden valmistelemisesta saaristolautakunnalle, maaseutulautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Osastolla on myös henkilöstö-, budjetti- ja tilinpäätösvastuu. Kehitysosasto hoitaa elinkeinokysymyksiä, matkailua, markkinointia, saaristokysymyksiä, projekteja, strategiaa, KOKO-ohjelmaa, edunvalvontaa, ystävyyspaikkakuntakontakteja, maaseutukysymyksiä, Luckania sekä kyläyhdistystoimintaa. Osasto tekee yhteistyötä Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa Turunmaan Seutu ry:tä koskevissa kysymyksissä, tietyissä projekteissa sekä osittain myös matkailun puolella. Kehitysyksikkö muuttui osastoksi ja on siitä alkaen noudattanut yhä tavoitteellisempaa työ tapaa. Kaikki toimijat, jotka työskentelevät elinkeinokysymysten parissa ovat muodostaneet oman tiimin. Samoin markkinoinnin ja matkailun parissa toimivat työskentelevät tiiminä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kuntien rakenneuudistus on vähentänyt kuntien määrää maassamme. Kemiönsaari on pieni kunta, mutta se ei kuulu maan pienempien kuntien joukkoon. Tavoitteena on, että kunta saa jatkaa itsenäisenä kuntana vielä pitkään jatkossakin. Kilpailu uusista kuntalaisista on kovaa ja yhä useammat kunnat ovat tehneet suuria investointeja markkinointiin ja brändaykseen houkutellakseen uusia asukkaita. Kemiönsaaren kunta on mukana Varsinais-Suomen Liiton maakuntamarkkinointiprojektissa. Kemiönsaari aikoo kuitenkin vahvasti panostaa markkinointiin. Tämä panostus on tärkeää koska Kemiönsaaren väestömäärä on vähenemässä. Kemiönsaari on ainoa kunta koko alueella, jonka asukasmäärä vähenee. Maatalouslomittajat siirtyvät hallinnollisesti vuonna 2011 Salon kaupungin alaisuuteen. Viimeistään vuonna 2013 yhdistetään Länsi-Turunmaan, Sauvon, Paimion, Kaarinan ja Kemiönsaaren maaseutuelinkeinojen hallinnot yhdeksi, jossa Paimio toimii päämiehenä. Ruotsinkieliset Luckan tiedotuskeskukset tekevät parhaillaan tutkimusta erilaisista yhteistyö- ja toiminnan yhdistämismahdollisuuksista. Kemiönsaaren Luckanin tulevaisuus selvitetään samassa yhteydessä. TALOUSSUUNNITELMA Laaditaan markkinointisuunnitelma. Haetaan projektirahoitusta, jonka avulla voidaan toteuttaa positiivinen ja innostava monivuotinen markkinointikampanja Kemiönsaarelle. Kemiönsaaren näkyvyys aiotaan kaksinkertaistaa. Kemiönsaari kartalle markkinointiprojektin kautta tehdään Kemiönsaarta tunnetuksi niin, että matkailijat sekä saarelle muuttavat uudet asukkaat löytävät tänne, ja samalla pystytään informoimaan myös omia kuntalaisia. Kunnan strategiaa sovelletaan käytännössä ja se evaluoidaan uudelleen vuonna Turunmaan Seutu ry:n toiminta minimoidaan ja yhdistys lopetetaan, kun se on mahdollista.kunta kartoittaa saaren vahvuuksia ja kehittämistarpeita ajatellen teollista toimintaa jatkossa. 59

60 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaton hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Markkinointisuunnitelman työstäminen Suunnitelma valmis kesäkuussa 2011 Toteutus Sunnitelma valmistui lokakuussa 2011 Elinkeino-ohjelman soveltaminen Saaristo-ohjelman soveltaminen Uusien asukkaiden seuranta Ympäristötavoitteet Kehityskeskustelut henkilökunnan kanssa Koordinointi kokousten kautta Uusien yritysten lukumäärän seuranta Toteutus syntyi 46 uutta yritystä.aikaisempi kirjoitettu Elinkeinoohjelma muokataan vuoden 2012 aikana. Tämän jälkeen ohjelma vasta viedään päätökseen Saariston asukasmäärän seuranta Toteutus Uudet saaristoasukkaat on seurattu. Uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi tiedotuskirjeellä Toteutus Uusien asiakkaiden seuranta: Maistraatilta Ostetaan tietoa nimistä ja uudesta asuinpaikasta. Uudet asukkaat toivotetaan tervetulleeksi kirjeitse ja kunnan infopaketilla. Maistraatin tietojen mukaan kuntaan on vuoden aikana muuttanut 250 henkilöa. Poismuuttajien määrä on 210. Vähemmän kopioita Toteutus Useammat kokouskutsut ja pöytäkirjat lähetetään sähköpostitse. Kehitysjohtaja käy kehityskeskustelun kerran vuodessa jokaisen alaisensa kanssa Toteutus Kehityskeskusteluja on käyty koko henkilökunnan kanssa. Kehitysjohtaja pitää kokouksen joka toinen viikko kehitysosaston avainhenkilöiden kanssa koordinoidakseen toimintaa. Osastokokous pidetään joka toinen kuukausi. Toteutus Kehitysosasto on pitänyt osastokokouksia joka toinen viikko jotta paras mahdollinen synergia syntyisi. 60

61 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaton hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Käsitellyt pykälät, KH Päätökset, kehityspäällikkö Edunvalvonta toimeksiannot Mittari Kehitys euro/asukas ,7 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Kehitysjohtaja Toimistosihteeri Yhteensä KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE MUUTOKSET TA 11 TP 11: YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ TULEVAISUUDEN KEHITYKSEN ARVIOINTI Osasto on vuoden aikana löytänyt optimaalisen työskentelytavan. Erilaisten hankkeiden seurauksena usein vaihtuva henkilöstö muodostaa sinänsä suuren haasteen. Jatkuvuuden kannalta olisi tärkeää saada työskennellä saman henkilökunnan kanssa. 61

62 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Kehitysosaton hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Osasto on keskittynyt elinkeinokysymyksiin, markkinointiin, tiedottamiseen ja projektiteihin. Etenkin Kimitoön självförsörjande på energi -projektissa tuulivoimakysymys on edennyt suurin harppauksin yhteistyössä Ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa. Osasto avustaa muita osastoja projektisuunnitelmissa, markkinoinnissa ja viestintään liittyvässä neuvonnassa. Strategian ankkuroiminen henkilöstön keskuuteen oli ajankohtainen syksyllä, ja sitä jatketaan vuonna Vuoden lopussa kunta työsti yhdessä osaston kanssa neljä hyvin suunniteltua ja kuntaa hyödyttävää pääprojektia. Vuonna 2011 toteutettiin hanke Kemiönsaari-tavaramerkin lanseeraamiseksi. Sen lopputuloksena päätettiin yksimielisesti, että kunta pyrkii jatkossa kehittymään entistä lapsiystävällisemmäksi. Kemiönsaaren ikärakenne on tällä hetkellä melko korkea, joten kunta ottaa mielellään vastaan uusia lapsiperheitä, joille kunta tulee tutuksi aidosti lasten etuja ajavana kuntana. Tämä työ jatkuu useita vuosia eteenpäin, ja houkuttelee toivottavasti pitkällä tähtäyksellä entistäkin enemmän sisäänmuuttajia. Mikroyritysten lukumäärä on lisääntynyt jopa 46:lla vuoden aikana. Yrityksille järjestettiin seminaareja ja tiedotustilaisuuksia. Suurin panostus oli Elinkeinoelämän foorumi, jossa luennoi mm. Christoffer Taxell. Seminaari keräsi yli 120 kuulijaa. Elinkeinofoorumista kaavaillaan vuosittaista tapahtumaa. Kemiönsaari kartalla hankkeen yhteydessä kunnan graafista ohjeistoa uudistetaan, ja kunnan koko visuaalinen ilme muuttuu näin ollen entistä yhtenäisemmäksi. Työ aloitettiin syksyllä 2011, ja se viedään päätökseen vuoden 2012 aikana. Ajatuksena on, että Kemiönsaaren iskuvoima paranee näiden toimenpiteiden ansiosta. Yhtenäistämisen kohteina ovat mm. verkkosivut, ilmoitukset, esitteet, käyntikortit ja turisteille jaettava aineisto. Kunnan arvostukset, toisin sanoen avoimuus, aktiviteetti ja uusiutuminen sekä pyrkimys entistä kokonaisvaltaisempaan lapsiystävällisyyteen näkyvät vahvasti uudessa visuaalisessa linjassa. Osasto on harjoittanut jonkin verran yhteistyötä Länsi-Turunmaan kaupungin kanssa eräisiin hankkeisiin, turismiin ja KOKO-ohjelmaan liittyvissä kysymyksissä. Samanaikaisesti olemme kuitenkin enenevässä määrin irtautuneet vanhasta tavastamme hoitaa asioita verrattuna Turunmaan seudun aikaan. Mahdolliset tulevaisuudessa toteutettavat kuntaliittymät aiheuttavat sen, että meidän on tältä osin jälleen tehtävä uudelleenarviointeja, esimerkiksi yritysrekisterin ylläpito- yms kysymyksissä. Kemiönsaaren kunta ja Länsi- Turunmaan kaupunki muodostavat yhteisen seutukunnan Varsinais-Suomessa. Vuonna 2011 Kemiönsaari hoiti alueellisten asioiden yhteisen valvonnan. 62

63 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristolautakunta Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävänä on hoitaa saaristokysymyksiä kunnallisella tasolla, kehittää elinkeinoja, liikennettä ja asumista saaristoalueilla sekä edistää saariston kokonaisvaltaista kehitystä koskien niin asukkaiden elinehtoja kuin saaristoympäristöäkin. Lisäksi lautakunta vastaa saariston edunvalvonnasta. Kunnalla on yhteinen Ulkosaaret-valtuuskunta yhdessä Länsi-Turunmaan kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Perinteiset saaristoelinkeinot menettävät jatkuvasti merkitystään. Sen vuoksi täytyy luoda edellytyksiä uusille elinkeinoille saaristossa. Erityisesti pitäisi hyödyntää kasvavaa vapaa-ajan asukkaiden joukkoa sekä matkailijavirtoja, joiden avulla voitaisiin luoda lisää työpaikkoja ja toimeentulomahdollisuuksia saaristoon ja näin taattaisiin elinvoimainen pysyvä asutus saaristoon jatkossakin TALOUSSUUNNITELMA Kunnan saaristo-ohjelmassa luetellaan ne toimenpiteet ja projektit, jotka ovat ajankohtaisia tällä suunnittelujaksolla. Tärkeimmät panostukset kohdistuvat saariston yhteyksiin, elinkeinoihin ja työpaikkoihin, jätevesi- ja vesihuollosta vastaavien vesiosuuskuntien perustamiseen suurimpiin saaristokyliin, kaavoitukseen ja asuntorakentamiseen sekä luontoon ja ympäristöön. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Saavitettava taso / seuranta Tehdään valmiiksi Kemiönsaaren Saaristo-ohjelmaa sovelletaan käytönnössä saaristo-ohjelma Ohjelmassa pyritään tukemaan ja vaikuttamaan seuraaviihin asioihin: -Kehitetään tiheämpiä ja tarkoituksenmukaisempia yhteysalusreittejä -Toiveissa kolmas jäissä kulkeva yhteysalus tulevaisuudessa -Tuetaan vesiosuuskuntien perustamista isompiin kyliin ja puhdistuslaitosten rakentamista -Tuetaan vuokra-asuntojen rakentamista Rosalaan -Tuetaan ja tutkitaan mahdollisuutta saada kuituoptiikka saaristoon yhteisymmärryksessä eri operaattoreiden kanssa Seuranta Saaristo-ohjelma hyväksyttiin vuoden 2011 alussa Yhteysalusliikenne toimii tyydyttävällä tavalla Uusien alusten hankkimiseksi on parhaillaan käynnissä tarjouskilapilu Vesiosuuskuntia ei ole perustettu Rosalan rivitalohankken suunnittelu on käynnissä Vänössä on laajakaistahanke virerillä 63

64 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristolautakunta Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Kokousten lukumäärä Nettokustannus/kokous HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Henkilötyövuodet Yhteensä SAARISTOLAUTAKUNTA BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA11 TP11: Lisääntyneet kustannukset kalanpojanistutukseen Vähentyneet henkilöstökustannukset harvempien kokousten vuoksi Kokousten määrän väheneminen johtui siitä että puheenjohtaja vaihtui vuoden aikana 64

65 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristolautakunta Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminnassa ei vuoden aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Puheenjohtaja vaihtui keväällä, seurauksena että pari kokousta jäi pitämättä. Yhteinen Turunmaan ulkosaariston neuvottelukunta johti jossakin määrin myös siihen että tarve kokousten koollekutsumiseen väheni. 65

66 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Matkailusta vastaa Villa Landessa toimiva markkinointi- ja matkailutiimi. Tiimi huolehtii mm. saaren matkailun kehittämisestä ja koordinoinnista yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja muiden paikallisten ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa, yhteydenpidosta alan toimijoihin ja myös muihin yhteistyökumppaneihin, matkailuneuvonnan ja palveluneuvontapisteiden matkailuasiakaspalvelusta, matkailun websivujen ylläpidosta ja kehittämisestä, esitteiden ja muun matkailumateriaalin hankinnasta, messuosallistumisista, Villa Landen kokoustilavarauksista sekä Luckanin toiminnasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Matkailun katsotaan olevan kansallisesti kasvava elinkeino, joka pyrkii kasvattamaan kansantaloutta n. 2 % vuonna Matkailu on muuttumassa entistä enemmän kansainväliseksi Suomen kansallisten panostuksien ansiosta. Vaatimukset matkailupalveluiden laadun, sisällön ja saatavuuden suhteen kasvavat koko ajan ja Suomessa panostetaan alaan vahvasti rakentamalla uutta, kehittämällä verkkopalveluja sekä eri tapahtumien kautta. Matkailu suuntautuu entistä enemmän elämystuotantoon ja asiakkaalle helppoihin valmiisiin paketteihin. TALOUSSUUNNITELMA Nyt kun Turunmaan Seutu ry ei enää huolehdi Kemiönsaaren matkailusta, olemme uuden tilanteen edessä ja Kemiönsaaren on valittava suunta ja yhteistyökumppaninsa. Olemme alalla melko pieni toimija ja talous asettavat tiettyjä rajoitteita yhteistyölle suurempien toimijoiden kanssa. Suunnitelmakaudella kartoitetaan Kemiönsaaren matkailun kapasiteetti ja tahtotila jatkotoimenpiteiden pohjaksi. Keskustellaan uusista yhteistyötavoista saarella ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Meillä on tietty melko vakaa asiakaspiiri, mutta siitä huolimatta meidän täytyy uudistua pysyäksemme mukana kehityksessä. Olemme melko tuntemattomia ja kansallisesti/kansainvälisesti meidät nähdään osana saaristoa. Kunnan markkinointipanostukset tukevat myös matkailun kehitystä. 66

67 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Matkailuyritysten kehitystarpeet kartoitetaan Luodaan keskusteluryhmä Webbpalveluiden kehittäminen Yhteistyön ja näkyvyyden lisääntyminen Kehityshanke matkailuyritysten yhteistyön kehittämiseksi käynnistetään tarvittaessa Seuranta per Helmikuussa käynnistettiin Kemiönsaari kartalle projekti, joka jatkuu vuoden 2012 puolelle (uusitaan kunnan graafinen ilme ja tuotetaan markkinointi- ja matkailumateriaalia). Toteutettiin Kemiönsaari liikkuvina kuvina projekti yhdessä 15 matkailuyrittäjän kanssa ja tuloksena yrittäjille omat ja kunnalle 6 erilaista mainosfilmiä Ryhmä tapaa neljä kertaa vuodessa Yksi benchmarking-matka vuodessa Seuranta per Keskusteluryhmä korvattiin matkailuyrittäjien tapaamisilla, joita järjestettiin kaksi kertaa. Toteutettiin kehitysosaston benchmarking matka Raaseporiin, jossa tutustuttiin kaupungin markkinointiin ja matkailuun. Päätös tulevaisuudesta Valitaan eri kanavat, joissa näytään tulevaisuudessa Seuranta per siirrettiin syksyn aikana kunnan kotisivujen alle ja ne julkaistaan 2012 kolmella kielellä (ruotsi, suomi ja englanti). Kemiönsaaren kunnalle avattiin oma Facebooksivu. Osallistutaan 1-3 messuihin Kehitetään yhteistyötä valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa Osallistutaan eri seminaareihin, kokouksiin, jne. Seuranta per Kunta osallistui Matka 2011 sekä Vene2011 messuille Helsingissä. Yhteistyötä lisätty mm. Turku Touringin ja MEK, Suomen matkailunedistämiskeskuksen kanssa. Aktiivisesti mukana mm. Scandinavian Islands projektissa (Cross Border seminaari), maaseudun matkailuyrittäjien Porukka ryhmässä sekä Turku Touringin koulutus-, ym. tilaisuuksissa. 67

68 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset BS09 BG10 BG11 MUU TA 11 TP11 Websivujen kävijämäärä Artikkelit alan lehdissä Matkailumessut Yrittäjätapaamisten osallistujamäärät Mittari Matkailun menot/asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä BS09 BG10 BG11 MUU TA 11 TP11 Matkailukehittäjä 1 0, Matkailusihteeri Markkinointi/matkailupäällikkö 0 0, Yhteensä MATKAILU POIKKEAMAT TA11 TP11: BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Budjetoidut palvelujen ostot pienenivät Visitkimitoon.fi sivustoa ei uusittu ja siirretty Djangoon - Matkailuesitteiden lay-out toteutettiin kunnan sisällä Ostot tilikauden aikana pienenivät Mainosmateriaalin määrää pienennettiin 68

69 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi eteni suurimmaksi osaksi odotetulla tavalla. Markkinointi- ja matkailutiimissä pieniä muutoksia aiheutti henkilöstöpuolen vaihdokset. Kunnan markkinointi- ja matkailupäällikkö oli syksyllä virkavapaalla neljä kuukautta, jona aikana tilalle palkattiin markkinointi- ja matkailukoordinaattori. Lisäksi kunnan markkinointihenkilö palasi äitiyslomalta työhön syyskuussa. Asiantuntijapalveluihin budjetoitu summa ylittyi aiheutuen matkailun verkkosivujen teknisestä avusta ja vastaavasti mainosmateriaalikustannukset alittuivat syystä, että matkailuesitettä ei uusittu vuonna Lisää näkyvyyttä saatiin vuoden aikana kunnan ja matkailuyrittäjien yhteisen Kemiönsaari kuvina projektin avulla, jolloin Kemiönsaari esiintyi myös ensimmäisen kerran televisiomainoksissa MTV3-kanavalla. Lisääntynyt yhteistyö matkailuyrittäjien kanssa, mm. messuilla, on aikaansaanut sen, että myös yrittäjien keskinäinen yhteistyö on selvästi lisääntynyt ja se näkyy esim. yhteisinä matkailupaketteina. Tulevaisuudessa tähän tulisi pyrkiä yhä enemmän ja saada yrittäjät löytämään synergiaa yhdessä tekemisestä. 69

70 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Maaseutuyksikkö vastaa maaseutuhallinnosta. Maaseutulautakunnan tehtäviin kuuluu muun muuassa hoitaa kunnan omia peltoja ja metsätalousmaita sekä kylien kehitys. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Lomituspalvelujen hallinto siirtyy Salon kaupunkiin lähtien. Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa velvoittaa kunnat perustamaan yhteistoiminta-alueita, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä maatalousyrittäjää. Yhteistoimintaalueen on aloitettava toimintansa viimeistään TALOUSSUUNNITELMA Maaseutuyksikkö valmistautuu maaseutuhallinnon uudistukseen. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Järjestä kokous kylätoimikunnille Tuet maksetaan annetun aikataulun mukaisesti Saavutettava taso / seuranta Vähintään 1 kokous. Seuranta Lähidemokratia-seminaari järjestettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen kylät ry: kanssa. Tarkistetaan vuoden lopussa. Seuranta Tuet maksettiin annetun aikataulun mukaisesti. AVAINLUVUT Suoritukset TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Tilojen määrä Maataloustukihakemukset HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Maaseutusihteeri

71 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maaseutu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja MAASEUTUYKSIKKÖ POIKKEAMAT TA11 TP11: Pienentyneet tulot, vuokratulot ja metsänmyyntiä Pienentyneet menot, eläkemenoperusteiset eläkemaksut Pienentyneet menot, metsänhoitokulut Yhteensä BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Maataloustuki hallinnossa ei tapahtunut suurempia muutoksia vuoden aikana. Sähköisesti jätettyjen tukihakemuksien määrä oli 63,5 prosenttia (46% vuonna 2010). Maataloustukia maksettiin 6,5 miljoonaa euroa. 71

72 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Markkinointia hoitaa markkinointi- ja matkailutiimi (kolme työntekijää) ja markkinointi keskittyy koko saaren markkinointiin. Tiimi vastaa mm. markkinoinnin koordinoinnista yhteistyössä saaren yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa sekä saaren ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa, aktiivisesta kontaktista eri toimijoihin, markkinointimateriaalin tuottamisesta, kehitysosaston websivujen kehittämisestä ja päivittämisestä, osallistumisesta messuihin, PR- toiminnasta, kunnan lehden julkaisusta kahdesti vuodessa sekä eri tapahtumien ja tilaisuuksien koordinoinnista. Tiimi toimii Villa Landessa ja hoitaa myös kunnan kokoustilojen varauksia. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kunnat kilpailevat entistä kovemmin asukkaista ja matkailijoista. Myös ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Asiakkaiden käyttäytyminen elää muutosvaihetta. Enää ei riitä, että asiakkaalle tarjotaan tuotetta tämän päivän asiakkaat haluavat elämyksiä ja henkilökohtaista, korkealaatuista palvelua. Markkinointitoimenpiteiden täytyy olla linjassa tarjonnan kanssa ja sen on perustuttava tosiasioihin. Positiivinen imago on kaiken a ja o, jotta pärjätään tämän päivän kovassa kilpailussa. Osallisuus on entistä tärkeämpää ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaita markkinoijia ovat omat asukkaamme ja tyytyväiset asiakkaat, jotka kertovat positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari panostaa kolmevuotiseen markkinointihankkeeseen, jolla pyritään saamaan Kemiönsaari kartalle. Mikäli hankerahoitusta ei saada, brändäys toteutetaan pienemmässä mittakaavassa. Ensimmäisenä vuonna tehdään pohjatyö yleisen näkyvyyden lisäämiseksi ja seuraavana kahtena vuonna valitaan tietty teema, jotta saavutetaan kohderyhmät paremmin. Kunta kutsuu saarelle eri kohderyhmiä ja näkyy myös sponsoroinnin kautta. Lisäksi järjestetään säännöllisesti yrittäjätapaamisia ja benchmarking-matkoja sekä saarella että saaren ulkopuolelle yritysyhteistyön tiivistämiseksi ja saaren kehittämiseksi. 72

73 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Kemiönsaaren brändäys Näkyvyys lisääntyy Brändäyksen pohjatyö valmis kesäkuussa Seuranta per Brändäyksen pohjatyö tehtiin kevään 2011 aikana. Teemaksi profiloitui Lasten saari ja tavoitteeksi tulla yhä lapsiystävällisemmäksi kunnaksi tulevaisuudessa. Perustettiin Lasten saari -työryhmä. Osallistutaan 1-2 messuille Julkaistaan kaksi lehteä, touko- ja joulukuussa Seuranta per Kunta osallistui Rakenna ja Sisusta messuille Turussa ja Oma mökki messuille Helsingissä. Julkaistiin kaksi Kemiönsaari lehteä, touko- ja joulukuussa. Yritysyhteistyö lisääntyy Kutsutaan saarelle 2-3 eri kohderyhmää Vähintään kaksi yrittäjätapaamista vuodessa Benchmarkning-matkoja yrittäjille Messuosallistumiset yhteistyössä yrittäjien kanssa Seuranta per Järjestettiin 3 tutustumisvierailua Kemiönsaarelle: Turku Touring, Matkailun edistämiskeskus MEK, Fin Deluxe Reisen sekä kaksi lehtivierailua Valitut Palat ja Matkailu kotimaassa lehti. Järjestettiin kaksi yrittäjätapaamista. Rakenna ja Sisusta messuilla mukana neljä yrittäjää saarelta. 73

74 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP09 TA10 TA11 MUU TA11 TP11 Kävijät kehitysos. websivuilla Lehtikirjoitusten määrä Yrittäjätapaamisten osallistujamäärät Kutsuvieraiden määrä Messuosallistumiset Mittari TP09 TA10 TA11 MUU TA11 TP11 Markkinoinnin nettokustannus/ asukas HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP09 TA10 TA11 MUU TA11 TP11 Markkinoija MARKKINOINTI BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA11 TP11: Palvelujen ostot Lehtimainontaa ja mainosmateriaalin määrää vähennettiin Aineet, tarvikkeet ja ostot Kunnan mainoslahjojen määrää lisättiin 74

75 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi eteni suurimmaksi osaksi odotetulla tavalla. Markkinointi- ja matkailutiimissä pieniä muutoksia aiheutti henkilöstöpuolen vaihdokset. Kunnan markkinointi- ja matkailupäällikkö oli syksyllä virkavapaalla neljä kuukautta, jona aikana tilalle palkattiin markkinointi- ja matkailukoordinaattori. Lisäksi kunnan markkinointihenkilö palasi äitiyslomalta työhön syyskuussa. Tämä näkyi myös budjetoitujen palkkakulujen ylityksenä. Suunnitellut markkinointitoimenpiteet toteutuivat odotusten mukaisesti ja jopa yli odotusten. Kunnan eri osastoilla alettiin jalkauttaa brändäysprosessin tuloksena syntynyttä ajatusta Kemiönsaaresta yhä lapsiystävällisempänä kuntana. Lisäksi koululaisille järjestettiin piirustuskilpailu kunnan uudesta maskotista. Kunnan graafisen linjan uudistaminen aloitettiin projektin kautta ja tämä työ jatkuu edelleen. Tällä tähdätään näkyvyyden lisäämiseen ja positiiviseen erottumiseen joukosta, jotka ovat avainsanoja myös tulevaisuudessa. 75

76 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinoelämän edistämistoiminnasta vastaavat kunnanjohtajan johdolla elinkeinojohtaja yhdessä kehitysjohtajan kanssa. Elinkeinoelämän toimintaa tukee elinkeinotiimi, jonka muodostavat keskeiset toimijat kunnan organisaatiossa. Kunnan kehitysyhtiö on myös integroitu osa elinkeinoelämän toimintaa. Elinkeinoelämän toiminta kattaa kaikki elementit, jotka liittyvät kunnalliseen elinkeinoelämän toimintaan, mutta se keskittyy erityisesti infrastruktuuriin kuten luomaan yleisiä fyysisiä edellytyksiä elinkeinotoiminnalle, fyysistä suunnittelua, yritystontteja ja toimitiloja. Toimintaan kuuluu myös yritysneuvonta, rahoituskysymykset, tiedotus, kurssit, projektitoiminta ja yrittäjäverkoston luominen. Tavoitteena on niin olemassa olevan yritystoiminnan kehittäminen kuin uusien yritysten luominen TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kunnan elinkeinoelämässä on tapahtunut rakennemuutos viimeisten vuosien aikana ja tämä muutos tulee jatkumaan. Teknologiateollisuuden merkitys ja painoarvo kunnan elinkeinorakenteessa on vähentynyt ja tämä kehitys jatkuu. Sama koskee myös perinteisiä maaseutu- ja saaristoelinkeinoja. Sen sijaan palvelualojen merkitys on yhä suurempi, erityisesti matkailun ja kaupan alalla. Kasvava sektori, jolla on suuri kehittymispotentiaali saarella, on vene- ja mökkipalvelut TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaari panostaa useampaan eri projektiin elinkeinoelämän puolella, niin yleisempiin kuin erikoistuneempiinkin projekteihin. Kunta ylläpitää valmiutta aloittaa tarvittaessa, lyhyelläkin varoitusajalla uusia projekteja, jotka edistävät elinkeinoelämää SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Järjestetään yrittäjätapaamisia, Saavutettava taso / seuranta Vähintään 10 tilaisuutta/seminaareja Perustetaan uusia yrityksiä Nettokorotus vähintään 21 Tarjotaan liiketilaa yrityksille Ainakin yhdelle yritykselle pitäisi pystyä tarjoamaan liiketillaa lyhyellä varoitusajalla Seuranta Yrittäjätapaamisia eri muodoissa on järjestetty enemmän kuin 10 kpl Uusia yrityksiä on perustettu 46 kappaletta Sopivaa liiketilaa ei ole aina pystytty tarjoamaan 76

77 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Yritysten määrä Uusia yrityksiä Nettolisäys HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilöstötyövuodet TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Työvuodet 0 0,2 0,2 0 0,2 ELINKEINOELÄMÄ POIKKEAMAT TA11 TP11: BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Toimintatuotot, TJ-palvelujen myynti tytäryhtiöille, liian paljon budjetoitu Henkilöstökulut, jaksotetut palkat ja sairausvaakutuskorvaukset Palvelujen ostot, painatus ja ilmoittelu, koulutus, matkakorvaukset ym Muut toimintakulut, sisäiset vuokrat YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Elinkeinotoiminta hoituu kehitysosaston, elinkeinotiimin sekä Dragsfjärdin Teollisuus Oy:n piirissä. Uusi tulokas on Faxell 2.0 Oy Ab joka perustettiin , tehtävänään Taalintehtaan kehittäminen. Uusi yrityksiä, useimmat mikroluokassa on perustettu nopeaan tahtiin. Isompien yritysten perustaminen, joilla olisi ratkaiseva merkitys työpaikoissa mitattuna, tulee vaatimaan sekä teollisuusalueita että toimitiloja lähitulevaisuudessa. 77

78 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kemiönsaaren kunta on jo vuoden 2009 tammikuusta alkaen työskennellyt siirtääkseen projekteja Turunmaan Seutu ry:ltä kunnalle. Monet niistä ovat jo saatettu päätökseen tai ovat loppumaisillaan. Voidaan todeta, että projektien lukumäärä on liian suuri, jotta niitä pystytään hoitamaan tarkoituksenmukaisesti. Projektit, joissa kunta on mukana samoin kuin kunnan maksamat osuudet on nyt kartoitettu. Kemiönsaaren kunta näkee mahdollisuutena sen, että projektien kautta kunnan eri osia voidaan yhä jatkossakin kehittää. Ei ole kuitenkaan mielekästä pitää käynnissä liian monta erilaista projektia samanaikaisesti. Linjanvetona on, että kunta lähtee jatkossa mukaan ainoastaan sellaisiin projektikokonaisuuksiin, jotka hyödyttävät kuntaa, sen kehittymistä ja asukkaita tavalla tai toisella. Huolellisen harkinnan jälkeen voimme mahdollisesti osallistua vain joihinkin sellaisiin projekteihin, jotka ovat kunnan strategian ja ohjelman mukaisia. Projektitoiminnan määrärahaan sisältyvät kunnan maksamat osuudet omista pääprojekteista sekä kunnan osuudet niistä 40 projektista, joissa Kemiönsaari on ollut osittain mukana jo Turunmaan Seutu ry:n ajoista lähtien. Lisäksi mukana määrärahassa ovat Leader -yhdistyksen Samassa veneessä sekä Turunmaan Seutu ry:n jäsenmaksut. KÖLI -projektin kautta laaditaan tietokoneistettu projektinhallintaohjelma, joka tulee jatkossa helpottamaan projektien käsittelyä kunnassa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Rakennemuutosvaihe päättyy Uusi rakennemuutosvaihe alkaa sen jälkeen. TALOUSSUUNNITELMA Kemiönsaaren kunta vähentää projektien määrää, joissa on mukana, mutta hakee mahdollista hankerahoitusta muutamiin projekteihin, jotka hyödyttävät kuntaa. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Projektien määrän vähentäminen Projektinhallintaohjelma Projektinvetäjiä tuetaan Saavutettava taso / seuranta Projektien määrää vähennetään min. 10:llä Seuranta Päätettyjen projektien määrä yli 10 kpl Projektinhallintaohjelma on valmis keväällä 2011 Seuranta Projektihallintaohjelma ei pidetty tarpeellisena tai hintansa arvoisena. Pienempi määrä projekteja voi hallinnoida ilman ohjelmaa perinteiseen tapaan. Projektinhallinnan käsikirja laaditaan keväällä 2011 Seuranta Projektihallinan käsikirja saatavissa. Osana KOMIprojektia projektipäälliköiden tueksi on myös palkattu projektkoordinaattoria. 78

79 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Käsiteltyjen projektien lukumäärä Mittari Omien päähankkeiden lukumäärä Hankkeiden lukumäärä, osasto mukana Ulkoiset varat euro/asukas (päähank.) HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä BS 2009 BG 2010 BG 2011 EP 2012 EP 2013 Projektipäällikkö 5 5,2 5,1 5 5 PROJEKTITOIMINTA MUUTOKSET TS 11 TA11: Henkilöstön bruttokustannukset ,11 - KOMI-ja KÖLI-projektit Ostopalvelut ,71 - Projektipäällikkövirat muunnettiin ostopalveluiksi Muut palvelut ,46 Sisäiset vuokrat ,27 BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

80 KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYSOINTI JA TULEVAN KEHITYKSEN ARVIOINTI Projektitoiminnan suuri henkilöstövaihdos johtuu virkojen projektityylistä. Vuoden lopussa osastolla oli neljä projektipalkattua työntekijää. Vireillä oleva Suomen kuntarakenteen uudistus vuodesta 2014 alkaen tuo mukanaan epävarmuutta projektitoimintaan ja projektien jatkuvuuteen. Todennäköisemmin toimintaa laantuu hieman, ja kasvaa taas uuden toimintatavan varmistamisesta. Projektit ovat pysyneet hyvin taloudellisissa kehyksissään. Vuoden puolessa välissä ideoitiin Varsinais-Suomen Liiton rakennemuutosrahoista johtuen uutta projektia. Ideasta syntyi käytännössä KOMI-projekti, jonka puitteissa kunnan tiedottaja ja kunnan projektien koordinaattori toimivat. Projekti rasittaa osaston tulosta muita projekteja enemmän, koska se ei alun perin ollut mukana vuoden 2011 budjetissa. Projektitoiminnan lopulliset kustannukset ovat selvästi bruttokustannuksia pienemmät. Vuoden 2011 aikana käynnissä olevien projektien keskiarvoinen tukitaso oli 73,38 %. 80

81 SIVISTYSOSASTO 15.3 Sivistysosasto Sivistysosaston hallinto Lastenhuoltoyksikkö Opetusyksikkö Aikuisopisto Kirjastoyksikkö Vapaa-ajanyksikkö Kulttuuriyksikkö Sivistysosasto Kustannuslaji prosentissa 3% 4% 12% 0% Henkilöstökulut Ostopalvelut 20% 60% Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut Sivistysosasto toimintakate yksiköttäin 2% 2% 5% 5% 2% 66% 19% Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopisto yksikkö Kirjasto yksikkö Vapaa-ajan yksikkö Kultuuriyksikkö 81

82 SIVISTYSOSASTO TP 2010 Alkuperäinen Poikkeama TA 2011 TA-muutos TA 2011 TP 2011 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,57 % Maksutuotot ,68 % Tuet ja avustukset ,11 % Vuokratuotot ,60 % Muut toimintatuotot ,46 % TOIMINTATUOTOT ,80 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,81 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,86 % Muut henkilöstösivukulut ,17 % Henkilöstösivukulut ,93 % Henkilöstökulut ,83 % Palvelujen ostot ,20 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,53 % Avustukset ,28 % Vuokrakulut ,36 % Muut toimintakulut ,37 % TOIMINTAKULUT ,65 % TOMINTAKATE ,98 % SUUNNITELMAPOISTOT ,74 % TILIKAUDEN TULOS ,10 % 82

83 2011 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % SIVISTYSOSASTO TOIMINTATULOT ,80 % TOIMINTAMENOT ,65 % TOIMINTAKATE ,98 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,74 % TILIKAUDEN TULOS ,10 % SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT ,36 % TOIMINTAMENOT ,87 % TOIMINTAKATE ,52 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,03 % TILIKAUDEN TULOS ,71 % LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,28 % TOIMINTAMENOT ,97 % TOIMINTAKATE ,41 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT 0 0 TILIKAUDEN TULOS ,41 % OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,56 % TOIMINTAMENOT ,92 % TOIMINTAKATE ,97 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,32 % TILIKAUDEN TULOS ,97 % AIKUISOPISTO TOIMINTATULOT ,23 % TOIMINTAMENOT ,41 % TOIMINTAKATE ,33 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,44 % KIRJASOTYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,29 % TOIMINTAMENOT ,06 % TOIMINTAKATE ,57 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,10 % TILIKAUDEN TULOS ,57 % VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,59 % TOIMINTAMENOT ,55 % TOIMINTAKATE ,30 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,84 % TILIKAUDEN TULOS ,11 % KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,08 % TOIMINTAMENOT ,62 % TOIMINTAKATE ,91 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,65 % 83

84 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö, niin sivistysjohtaja, sivistysosaston hallintojohtaja ja toimistosihteeri kuin myös kulttuurisihteeri ja aikuisopiston, lasten päivähoidon sekä vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 13 henkilöä. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Perusopetuksen opetussuunnitelma uusitaan vuosina Valtion toimesta kannustetaan vapaan sivistystyön yksiköitä muodostamaan nykyistä suurempia yhteistyöalueita. TALOUSSUUNNITELMA Sivistystoimisto käynnistää talousarviovuonna oman toimintansa kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena on saada toimiston kaikki toimistotehtävät sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Prosessina työstettävä toiminnankehittämishanke, perustuu suoritettavaan kartoitukseen Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Tavoitetaso / seuranta Otetaan käyttöön joku kartoitetuista toiminnan kehittämisehdotuksista. Seuranta Prosessi on käynnissä ja ensimmäinen askel on otettu. Sivistystoimistolle laaditaan henkilöstöpoliittisen ohjelman mukainen hyvinvointiohjelma. Seuranta Työntekijöillä on ollut mahdollisuus osallistua hyvinvointiohjelmiin. Sivistystoimistolla on vuoden aikana ollut yksi oma tilaisuus. 84

85 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Kokousten lukumäärä TP09 TP10 TA11 TP11 Sivistyslautakunta Ruotsinkielinen koulujaosto Suomenkielinen koulujaosto HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Sivistysjohtaja Sivistyosaston hallintojohtaja 0,4 0,6 0,6 0,6 Toimistosihteeri Yhteensä 2,4 2,6 2,6 2,6 SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA11 TP11: Arvioitua korkeammat henkilöstökustannukset (eläkekustannukset) Palvelujen ostot, posti ja tele, vakuutukset, koulutus ym Talousarvion ja tilipäätöksen erotus n YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia. Osaston henkilöstöstä muodostuu yhä tiivimpi tiimi ja meillä on kaikki edellytykset laadun parantamiseen ja tehokkaampaan työskentelyyn hyvällä yhteistyöllä muiden yksiköiden kanssa. Suuria taloudellisia yllätyksiä ei ilmaantunut, mutta henkilöstökustannukset nousivat hieman johtuen suurimmilta osin eläkekustannuksista. 85

86 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö TOIMINTA Päivähoitoyksikön perustehtävänä on tarjota päivähoitoa kun perhe sitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon siitä ajankohdasta, kun äidin äitiysvapaa loppuu kunnes koulu alkaa. Tarjottu päivähoitopaikka perustuu lapsen päivähoito- ja kasvatustarpeeseen. Päivähoito edistää yhteistyössä perheen kanssa lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoito järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa ja perhepäivähoidossa Dragsfjärdissä, Västanfjärdissä, Kemiössä sekä Hitis/Rosalassa. Pienimpiä lapsia hoidetaan perhe- ja ryhmäperhepäiväkodeissa ja 3 5-vuotiaat päiväkodeissa. Pjonkis-päiväkodissa on pienten lasten ryhmä joka on tarkoitettu 1 3-vuotiaille lapsille. Päivähoitoon kuuluu myös lakisääteinen kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki. Toiminta seuraa varhaiskasvatuksen (0 5 v.) suunnitelmaa. Kemiön päivähoidon piiriin kuuluu vuonna 2011 noin 260 lasta. Kotihoidon tukea maksetaan noin euroa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Joustavimpia aukioloaikoja vaaditaan kaikissa hoitomuodoissa. Lisääntyvä maahanmuutto Virosta lisää avun ja tuen tarvetta suomen kielessä. Kemiössä päivähoitoon on jono, vapaita päivähoitopaikkoja löytyy Västanfjärdissä, Dragsfjärdissä ja Taalintehtaalla. TALOUSSUUNNITELMA Pidemmät aukioloajat eri päivähoitoyksiköissä. Vieraiden kielten opetusmenetelmän kehittäminen lapsille joiden äidinkieli ei ole ruotsi tai suomi. Ryhmärakenteiden uudistaminen Kemiön päivähoidossa. Kaikille Kemiönsaarella päivähoitoa tarvitseville voidaan tarjota päivähoitopaikka nykyisessä päivähoidossa. Alue jossa paikkaa tarjotaan on kuitenkin koko Kemiönsaari. 86

87 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Panostaminen henkilökunnan Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko lastenhoidolle. täydennyskoulutukseen Seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle järjestettiin Villa Landessa Marie-Louise Nybergin kanssa. Aiheena lasten mielikuvituksen ja kielen stimuloiminen. Suunnitellaan miltä Kemiön Suunnitelma valmis päivähoito näyttää tulevaisuudessa Seuranta Eri työryhmiä on perustettu ja työ on suunnitteluvaiheessa. Suunnitelma siitä, mitä lapsikylän tulisi tarjota lapsille, jatkuu. Kaikista ryhmäperhepäiväkodeista tulee Kaikki päiväkodit/ryhmäperhepäiväkodit lajittelevat. vihreä lippu-esikouluja. Henkilösten koulutusilta keväällä Lasten kanssa työskennellään ympäristöteemalla Seuranta Henkilöstön koulutus ei toteutunut Kaikki päiväkodit/ryhmäperhepäiväkodit lajittelevat paitsi Pjonkis jossa muutto Amospuistoon vaikutti asiaan. Päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa on työskennelty ympäristöteemalla koko vuoden. 87

88 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Lapsia yhteensä : Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit Henkilöstö yhteensä: Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit Mittarit Nettokustannus / lapsi Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäiväkodit Kodinhoitotuki, kustannus/perhe 63 perhettä 3989 Lapset muissa kunnissa/kustannus per lapsi 7788 HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Henkilötyövuosien määrä Päivähoidon johtaja Pedagoginen ohjaaja 1,25 1,25 1,25 1,25 Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja 0,25 0,25 0,25 0,25 suom. lastenhoitaja/lähihoitaja 18,5 17,5 17,5 15 Perhepäivähoitaja, ryhmä 14, Perhepäivähoitaja, kotona Toimistosihteeri 1,75 1,75 1,75 1,75 88

89 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö TOIMINNAN KUSTANNUKSET, LAPSIMÄÄRÄT JA TUNNUSLUVUT PER HOITOPAIKKA LASTENHUOLTOYKSIKKÖ Kustannukset Lapsimäärä ka Henkilökunnan Kustannus /lapsi kevät / syksy määrä ka sl/vl Perhepäivähoito RYHMÄPERHEPÄIVHOITO Bullerbyn Karusellen Kottebo Lill-Saga , PÄIVÄKOTI Pjonkis , Hulta päiväkoti , Furubo päiväkoti , Sofia päiväkoti , ESIKOULU Pjonkis ru / suom , Hulta ru / suom , Furubo Sofia ,75 12,387 Hitis-Rosala , AAMU- JA ILTAPÄIVÄ TOIMINTA Kustannukset Lapsimäärä ka Henkilökunnan Kustannus /lapsi kevät / syksy määrä ka sl/vl Kemiö , Taalintehdas , Västanfjärd ,

90 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö LASTENHUOLTOYKSIKKÖ POIKKEAMAT TA11 TP11: *Toiminnan tulot - päivähoitomaksut * Palkat ja palkkiot määräaikaispalkatut, pitkäaikaissairauslomat - eläkekustannukset, henkilöstösivukulut *Palvelujen ostot perhepäivähoitajan kustannuskorvaus - koulutus, kulttuuripalvelut - sisäinen ruokapalvelu * Palvelujen ostot materiaali, tarvikkeet ja tavarat *Avustukset ja yhtymät kotihoidontuki *Poistetut saatavat päivähoitomaksut yhteensä BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Taloudellisesti päivähoidon yksikkö ei ole pysynyt talousarviossaan. Budjetoitua suurempia kustannuksia olivat sijaishenkilökunnan kustannukset - sekä lomasijaiset että sairauslomasijaiset. Erityistarpeessa olevia lapsia varten on jouduttu palkkaamaan tilapäistä henkilökuntaa. Muita tilinpäätökseen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä ovat päivähoitomaksujen poistetut saatavat, jaksotetut palkat ja eläkkeet. Vuoden alussa huomattiin huonolaatuinen sisäilma Pjonkiksen päiväkodissa ja esikoulussa. Ilmalaadun mittaukset johtivat siihen, että toiminta tarvitsi kokonaan uudet tilat koska lapsikylä oli vielä selvityksen alla 90

91 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Lastenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö tarvittiin tilapäisiä tiloja ja päätettiin vuokrata moduulitaloja. Pjonkis-talossa pärjättiin syksyn kun ulkopuolelle tehtiin ensiaputoimenpide ja sisäpuolelle asennettiin ilmanpuhdistaja. Moduulitalot tulivat joulukuussa ja Pjonkis muutti uusiin tiloihin Vaikka talousarvio ylitettiin eurolla ja toimintatilojen kanssa on ongelmia, päivähoidon tulevaisuus näyttää valoisalta. Kun lapsikylä valmistuu, päivähoidon hyvä laatu voidaan parantaa entisestään. Lisäksi monen yksikön tuominen saman katon alle tuo lisää kustannustehokkuutta. 91

92 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (åk 1-9) ja Kimitonejdens skola (åk 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös Kimitoöns gymnasiumista ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Yhä useampi lapsi ja nuori tarvitsee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista tukea ja apua. Perusopetuslakia ollaan muuttamassa, jotta voitaisiin entistä aikaisemmin antaa tehostettua tukea lapsille, joilla on erityistarpeita. Tehostetun tuen toimenpiteet otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Perusopetuksen tuntijakoa ja opetussuunnitelman perusteita ollaan muuttamassa ja nyt suunnitellaan, että ne otetaan käyttöön syksyllä TALOUSSUUNNITELMA Erityisopetuksen työmenetelmiä kehitetään ja luodaan yksittäisten oppilaiden tarpeita huomioon ottavia pienryhmäratkaisuja eri ainekokonaisuuksiin. Koulut työstävät uusia työtapoja ja näin pyritään saamaan uuden kouluverkon mukainen arki sujumaan. 92

93 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Prosessina työstettävä toiminnankehittämishanke, perustuu suoritettavaan kartoitukseen Saavutettava taso / seuranta Otetaan käyttöön joku kartoitetuista toiminnan kehittämisehdotuksista Seuranta Moni koulu käyttää prosessina työstettävää toiminnankehittämistä Yhteistyö yli kielirajojen Suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen välisen yhteistyön lisääminen. Seuranta Uusi yhteistyö Amosparkenin ja Keskuskoulun välillä. Kaikkien koulujen opetussuunnitelmiin Selvitetään mahdollisuuksia kevään 2011 aikana. äidinkielisuunnattua suomea ruotsinkielisissä Seuranta kouluissa ja ruotsia suomenkielisissä kouluissa. Aineen tarpeessa olevvien oppilaiden määrä on pieni, 2-5 per vuosiluokka Panostus henkilökunnan hyvinvointiin Luodaan henkilökunnan vuosikoulutusohjelma. Panostetaan 55 vuotta täyttäneisiin opettajiin. Seuranta Hyvinvointikoulutusohjelmia on järjestetty Arviointitoiminta systematisoidaan. Laaditaan toistuvasti toteutettava järjestelmä. Ensimmäinen arviointi toteutetaan. Seuranta Arviointiohjelma on vielä suunnitteluvaiheessa. Vihreä Lippu kaikkiin kouluihin Jokainen koulu lajittelee jätteensä. Ympäristöaiheinen päivä järjestetään kevätlukukaudella 93

94 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT oppilaita yhteensä TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 keskiarvo/vuosi Oppilastilastoa TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Oppilaita yhteensä/keskiarvo/vuosi Amosparkens skola ,5 134 Dalsbruk skola ,5 236 Hitis-Rosala skola ,5 10 Västanfjärd skola ,5 51 Kimitonejdens skola Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä Oppilastilasto TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Kemiönsaaren keskuskoulu ,5 119,5 Taalintehtaan koulu ,5 34,5 Suomenkieliset oppilaat yhteensä Erityisopetus TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 yksilöllisissä pienryhmissä integroituna yleisopetukseen Erityisopetus muutettu Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 Oppilaita yhteensä TP 09 TP 10 TA 11 TP Kuljetusoppilaat TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Ruotsinkieliset Suomenkieliset Tuntikehys lv 9-10 lv lv Ruotsinkielinen opetus 1391, Suomenkielinen opetus

95 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja KUSTANNUS / OPPILAS TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Ruotsinkielinen opetus Amosparkens skola Dalsbruk skola Hitis-Rosala skola Västanfjärd skola Kimitonejdens skola Erityisopetus Suomenkielinen opetus Kemiönsaaren keskuskoulu Taalintehtaan koulu Erityisopetus * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS

96 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Esikoulu Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkielistä esikouluopetusta annetaan Kemiössä, Västanfjärdissä ja Taalintehtaalla ja suomenkielistä Kemiössä ja Taalintehtaalla. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai yli. YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia perusopetukseen siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2011 noin 65 lasta. Lisääntyvä maahanmuutto Virosta lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen kielessä. TALOUSSUUNNITELMA Lisääntyvä maahanmuutto Virosta lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen kielessä. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Panostaminen henkilökunnan Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko lastenhoidolle täydennyskoulutukseen Seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle järjestettiin Villa Landessa Marie-Louise Nybergin kanssa. Aiheena lasten mielikuvituksen ja kielen stimuloiminen. Suunnitellaan miltä Kemiön Esikoulu muuttaa Lapsikylään. esikoulu näyttää tulevaisuudessa Seuranta Eri työryhmiä on perustettu ja työ on suunnitteluvaiheessa. Kaikista esikoulusta tulee Henkilöstön koulutus 2012 vihreä lippu-esikouluja. Lajittelevat Lasten kanssa työskennellään ympäristöteemalla Seuranta Henkilöstön koulutus ei toteutunut. Kaikki esikoulut lajittelevat. Kaikissa esikouluissa on työskennelty ympäristöteemalla. 96

97 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Esikoulu Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Lapsia yhteensä: Henkilöstö yhteensä: Mittari Nettokustannus/lapsi HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Lastentarhanopettaja esikoulussa 4,5 4,5 Erityislastentarhanopettaja 0,75 0,75 Lastenhoitaja/lähihoitaja 0,75 0,75 Koulunkäyntiavustaja 2,25 2,25 97

98 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito/aamu- ja iltapäivähoitotoiminta Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö TOIMINTA Aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään 1 ja 2. luokan koululaisille. Hoitoa tarjotaan oppilaille joiden vanhemmat käyvät töissä tai opiskelevat klo Aamu- ja iltapäivähoitoa järjestetään Kemiössä, Västanfjärdissä, Dragsfjärdissä saakka sekä Taalintehtaalla. Kaikissa aamu- ja iltapäivätoimintapaikoissa on yksi työntekijä joka vastaa toiminnasta. Tämän lisäksi löytyy myös muuta henkilökuntaa avuksi erityisapua tarvitseville lapsille, sekä suurissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivähoidolla on toimintasuunnitelma ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivähoidossa on vuonna 2011 noin 86 lasta. YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Kemiön aamu- ja iltapäivähoidossa on vuonna 2011 ja 2012 noin 40 lasta ja vuonna 2013 hieman vähemmän. TALOUSSUUNNITELMA Amosparken-koulun tiloista keskustellaan yhdessä koulun kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen Saavutettava taso / seuranta Kerran vuodessa yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko lastenhoidolle Seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilöstölle järjestettiin Villa Landessa Marie-Louise Nybergin kanssa. Aiheena lasten mielikuvituksen ja kielen stimuloiminen. Suunnitellaan miltä Kemiön Suunnitelma valmis aamu- ja iltapäivhoito näyttää Seuranta Kemiön aamu- ja iltapäivähoidon suunnitelma on työstänyt työhryhmä johon on kuulunut henkilökuntaa jokaisesta aamu- ja iltapäivätoimintapaikasta. Suunnitelma on valmis. Vihreä Lippu kaikkiin päivä- ja ryhmä- Jokainen päivä- ja ryhmäperhepäiväkoti lajittelee jätteensä. perhepäiväkoteihin Koulutusilta henkiökunnalle keväällä Lasten kanssa työskennellään ympäristöteemalla. Seuranta Kaikki aamu- ja iltapäivätoimintapaikat lajittelevat. Henkilöstön koulutus ei toteutunut. Ympäristöteemalla työskentely jatkuu kaikissa toimipaikoissa. 98

99 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito/aamu- ja iltapäivähoitotoiminta Vastuuhenkilö: Lastenhuoltopäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Lapsia yhteensä: Henkilöstö yhteensä: Mittari Nettokustannus/lapsi HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Aamu-ja iltapäivähoidon 3,5 Koulunkäyntiavustaja 1,5 99

100 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOISEN ASTEEN KOULUTUS TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. MUUTOKSET TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ Toisen asteen koulutuksen järjestäjille asetetaan yhä suurempia vaatimuksia, kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Suurilla lukioilla on enemmän resursseja tarjota valintamahdollisuuksia. Ammattiin johtavista oppilaitoksista tulee yhä suositumpia ja ne ovat entistä merkittävämpi kilpailija perinteisille lukioille. TALOUSSUUNNITELMA Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus kannettaviin tietokoneisiin jatkuu. Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa tehtävä yhteistyö jatkuu, yhteistyön muoto on keskinäinen verkkopohjaisten kurssien tarjonta. Yhteistyötä Axell Brusabyn kanssa lisätään. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Prosessina työstettävä toiminnankehittämishanke, perustuu suoritettavaan kartoitukseen Saavutettava taso / seuranta Otetaan käyttöön joku kartoitetuista toiminnan kehittämisehdotuksista Seuranta Moni koulu käyttää prosessina työstettävää toiminnankehittämistä Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Luodaan henkilökunnan vuosikoulutusohjelma. Panostetaan 55 vuotta täyttäneisiin opettajiin. Seuranta Hyvinvointikoulutusohjelmia on järjestetty Aloitetaan arviointiohjelma Laaditaan toistuvasti toteutettava järjestelmä. Ensimmäinen arviointi toteutetaan. Seuranta Arviointiohjelma on vielä suunnitteluvaiheessa. Hevoshoitajalinja aloitetaan kokeeksi Pyritään saamaan lukion erityislinjoja pysyviksi. Seuranta syksysta 2011 Kimitoöns gymnasiumissa on toiminut hevoshoitajalinja. 100

101 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 09 TP 10 TA 11 TP 11 Kimitoöns gymnasium Brusaby oppilaita KÖG:ssa Tuntikehys kehys / oppilas 2,48 2,43 2,35 2,49 KUSTANNUS / OPPILAS * Kustannus/oppilas: pääomakustannukset sisältyvät kiinteistöjen vuokriin alkaen TA11 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA HENKILÖSTÖBUDJETTI, peruskoulu ja lukio Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Rehtori 12, Ruotsinkieliset opettajat 65, Suomenkieliset opettajat 14, Koulunkäyntiavustajat 14,75 16, ,4 koulusihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 Kuraattori, ped.ohj./psyk 3 3 2,25 2,25 Yhteensä 111,98 95,4 94,75 94,15 101

102 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja OPETUSYKSIKKÖ BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA11 TP11: Lisääntyneet tulot ryhmien pienentämistä varten Lisääntyneet tulot oppilaan oppimisen tuen parantamista varten Muut tulot jotka eivät sisältyneet talousarvioon Lisääntyneet henkilöstökustannukset Palvelujen ostot (suurin erä oppilaat muissa kunnissa) Vähentyneet ostot Avustukset ja tuet Muut kustannukset, suurin vaikutus sisäisten vuokrien laskeminen Talousarvion ja tilinpäätöksen erotus YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Oppilaiden tarvitsema fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tuki ja avuntarve on kasvanut merkittävästi. Perusopetuslain muutos mahdollisti sen, että voidaan entistä aikaisemmin antaa sitä tukea mitä lapset tarvitsevat jotta koulunkäynti sujuisi mahdollisimman hyvin. Muutos asettaa uusia vaatimuksia opettajille ja oppilaanhuoltohenkilöstölle. Esikoulumme ja koulumme tarvitsevat tulevina vuosina uusia työtapoja saavuttaakseen laadukkaan koulutuksen vaatimukset ja tavoitteet. Vuoden 2011 aikana maahanmuutto Virosta on jatkunut ja virolaislasten osuus suomenkielisissä kouluissamme on nyt n. 10 %. Maahanmuuton kasvusta johtuen palkkakustannukset suomenkielisessä perusopetuksessa on kasvanut enemmän kuin ruotsinkielisessä. Aamu- ja iltapäivähoito on toiminut Amosparkenin, Västanfjärdin ja Dalsbruks koulujen yhteydessä, sekä kevätlukukaudella 2011 Furubossa. Toiminta on kaikin puolin sujunut hyvin. Kimitoöns gymnasium on jatkanut korkeatasoista koulutustarjontaansa. Tulevaisuuden haasteet ovat monia kun oppilasmäärä vähenee ja valtion taholta vaaditaan suurempia yksiköitä. Vuoden aikana hevoshoitajalinjasta muodostui pysyvä lukiolinja yhteistyössä Axxell Brusabyn kanssa. Yleisesti taloudesta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset olivat budjetoitua suuremmat johtuen monesta tekijästä: 102

103 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja - opettajien palkankorotuksen toteutuma nosti palkkoja enemmän kunnassamme kuin yleisesti Suomessa - maahanmuutto vaati enemmän resursseja suomenkielisiin kouluihin - lisätöitä opetussuunnitelman muutosta johtuen - suurempi koulunkäyntiavustajien resurssitarve esikouluissa Opetusyksiköllä on monta tulevaisuuden haastetta mutta niihin kunta vastaa hyvin joustavuudella, luovuudella ja terveellä taloudellisella suunnittelulla. 103

104 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopisto antaa kuntalaisille mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan toimintaan eriaiheisilla kursseilla ja esitelmillä (teoreettisilla ja käytännöllisillä). Kuvataiteen perusopetusta (7-12 v.) järjestetään v alkaen. Jatkokoulutusta ja projekteja järjestetään myös ulkopuolisella rahoituksella. Opistolla on käytössään opintoseteleitä(opetushallituksen kautta), joita työttömät, eläkeläiset ja maahanmuuttajat saavat käyttää erityisillä kursseilla ottamalla yhteyttä toimistoon. Opisto on mukana seuraavissa projekteissa: EDUvuxen Åboland ja Kehitysyhteistyöprojektissa Väståbolands medborgarinstitutin kanssa. Opetushallituksen rahoittama projekti kestävästä kehityksestä on käynnistynyt. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Kurssitoiminnan pitää olla niin lähellä kuntalaista kuin mahdollista. Työttömyys kasvaa ja ihmiset eläköityvät suurin joukoin. Maailma tietokoneistuu ja moni kansainvälistyy. Opisto seuraa aktiivisesti mukana muuttuvassa maailmassa. TALOUSSUUNNITELMA Opisto tarvitsee uusia tiloja käytännöllisiä kursseja varten, joissa opiskelijat voivat jättää tavaroitaan seuraavaa kurssi-iltaa varten, esim. Huonekalujen entisöinti ja verhoilukurssit sekä uusia liikunta- ja kudontatiloja. Kurssitoimintaa järjestetään n h/v. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Yhteistyö Turunmaan Vapaan sivistystyön kanssa Selvitys v Henkilökunnan hyvinvointi ja jatkokoulutus Tuntiopettajien jatkokoulutus Arviointitoiminnan järjestäminen Tehdään kiertävä arviointijärjestelmä Arviointityötä tehdään aineittain Seuranta Vapaan sivistystyön selvitys on aloitettu. Yhteinen opettajain koulutus pidettiin Länsiturunmaan kaupungissa Arviointityö on jatkunut. 104

105 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori AVAINLUVUT MUUT TA Suoritteet TP 09 TP 10 TA TP 11 Kurssilaiset Mittarit Tunnit/kurssilainen 4379\ \ \ \2547 Nettokustannus/kurssilainen Nettokustannus/tunti HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Rehtori Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,8 0,8 0,8 0,8 AIKUISOPISTOYKSIKKÖ POIKKEAMAT TA11 TP11: Tuntiopettajien ja henkilökunnan matkakustannukset Muut palvelut mm. kurssien kustannukset Puhelin, mainostaminen, postitus 4120 BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Talousarvio on pysynyt raameissaan. Kurssisihteeri- ja toimistosihteerin työt tehdään sijaisella. Miten vapaan sivistystyön järjestäminen tulevaisuudessa järjestetään selviää lähivuosina. 105

106 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (1078/1998). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja ovat muuttuneet. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä infotulvasta. TALOUSSUUNNITELMA Jatkaa toiminnan sopeuttamista kuntien yhdistymiseen jälkeen. Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja tutkia mahdollisuutta hankkia enemmän e-materiaalia. Jatkaa yhteistyötä Länsi- Turunmaan kaupungin kanssa (Blanka-yhteistyö). SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Bibliografisen tietokannan standardin vaihto Toiminnan tehostaminen ja erikoistuminen Kokoelman kehittäminen Kirjaston toimenkuvan selkeyttäminen Kirjaston toimintaperiaate on ympäristöystävällinen Tavoitetaso / seuranta MARC21 otetaan käyttöön 2011 Seuranta MARC21 otettiin käyttöön 2011 Työtehtävien tarkastus Seuranta Työtehtävien tarkastus jatkuu Aineistosuunnitelman toteuttaminen Seuranta Aineistosuunnitelmatyö jatkuu Blanka som brand -projektin toteuttaminen Länsi- Turunmaan kirjastojen kanssa Seuranta Blanka som brand -projekti toteutettiin Kirjastoa markkinoidaan ympäristöystävällisenä vaihtoehtona Seuranta On käytetty markkinoinnissa 106

107 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja AVAINLUVUT Suoritteet TP 09 TP 10 TA 11 MUU TA 11 TP 11 Kirjastojen lkm Aukiolotunteja Fyysiset käynnit Kokonaislainaus Lainaajia Kokoelmat Hankinnat Fyysiset käynnit Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kärran kirjatupa Kokonaislainaus Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kärran kirjatupa Lainaajia Taalintehtaan kirjasto Kemiön kirjasto Västanfjärdin kirjasto Hiittisten kirjasto Kärran kirjatupa Mittarit Fyysiset käynnit/asukas 7,1 6, ,9 Kokonaislainaus/asukas 10,4 10,4 10,9 10,9 10,4 Lainaajia/asukas 40% 38% 39% 39% 40% Kokoelmat/asukas 12,7 11,9 12,3 12,3 11,3 Hankinnat/asukas 0,5 0,5 0,5 0,5 0,4 Toimintakulut/asukas 73,0 79,6 73,2 73,2 84,6 Kirjastoaineistokulut/asukas 10,5 11,2 10,3 10,3 10,3 HENKILÖSTÖBUDJETTI Vuosityö TP 09 TP 10 TA 11 MUU TA 11 TP 11 Kirjastotoimenjohtaja Kirjastonhoitaja 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Kirjastovirkailija 5,4 5,4 5,4 5,4 5,4 107

108 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimenjohtaja KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA11 TP11: Lisätuloja projektirahoituksesta Henkilöstökulujen nousu eläkekustannusten vuoksi Kuljetus- ja koulutuspalvelujen kustannusten nousu Kustannusten vähennys, kirjastoaineisto Kustannusten nousu, vuokrat ja kulukirjatut saatavat YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kulunut vuosi ei tuonut suurempia muutoksia. Kirjaston aineiston läpikäynti on ollut käynnissä kaikissa kirjastoissa sisältäen materiaalin poistoa ja materiaalisiirtoja kirjastojen kesken. Kirjastojen hankinnat on tehty yhteisesti. Kirjasto-ohjelman päivitys tehtiin toukokuussa 2011, kaikki kirjastot olivat tuolloin kiinni kuusi päivää. 108

109 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajan yksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-aikayksikön tehtävä on tukea, ohjata, kehittää sekä luoda mahdollisuuksia liikunta- ja nuorisotoiminnalle. Tämän lisäksi yksikköön kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja yhdistysten välillä. Yksikkö tukee paikallisia seuroja jotka järjestävät vapaa-ajantoimintaa. Yksiköllä on seuraavat virat: yksi Vapaa-aikatoimenjohtaja, kaksi liikunnanohjaajaa, yksi nuorisotyön koordinaattori, yksi nuoriso-ohjaaja sekä yksi hallivalvoja/siivooja. Yksikköön kuuluu kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Lasten ja nuorten ruutuaika lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähentyy. Ihmisten fyysinen kunto laskee ja sairaudet jotka liittyvät huonoon kuntoon lisääntyy. Vapaa-ajanyksikkö rohkaisevat lapsia ja nuoria liikkumaan uusilla mielenkiintoisilla toimintamuodoilla. Tupakkaa ja alkoholia käytetään nuoremmissa iässä kuin aikaisemmin. Lisääntynyt alkoholinkäyttö on vaara terveydelle ja liikenteelle. Pahimmassa tapauksessa alkoholinkäyttö aiheuttaa liikenneonnettomuuksia tai syrjäytymistä. Vapaa-ajanyksikkö perustaa yhdessä muiden virastojen kanssa verkoston, missä lisääntyneellä yhteistyöllä ennaltaehkäistään nuorten päihteiden käyttöä. TALOUSSUUNNITELMA Liikunta Liikuntasektorin tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien yhdistysten tukena. Liikuntasektori tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä lähiliikuntapaikkoja, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä yhdessä urheiluseurojen kanssa kunnanmestaruuskilpailuja sekä järjestämällä eri ikäryhmille terveyttä edistävää liikuntaa joka täydentää yhdistysten toimintaa. Nuoriso Nuorisosektorin tärkein tehtävä on luoda hyvät edellytykset kunnan nuorisotoiminnalle ja toimia nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen tukevana elimenä. Tämä tapahtuu etupäässä tukemalla yhdistyksiä ja yhteisöjä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä toimintaa nuorisotaloissa vaihtoehtona alkoholille ja huumeille. 109

110 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajan yksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Enemmän liikettä ja leikkejä Lapsille alle kouluikää Aktiivinen välitunti ylä- ja ala- Kouluissa. tavoiteltava taso / seuranta Liikuntavälineitä hankitaan päiväkodeille sekä ryhmäpäiväkodeille. Päivähoitajat saavat liikuntakoulutusta Motorinen havannointi 3-vuotiaille otetaan mukaan toimintaan. Perustetaan motoriikka ryhmä pienille lapsille. Seuranta Liikuntavälineet sekä koulutus ok. Motorinen havannointi ja motoriikkaryhmä talvella 2012 Välkkis koulutus järjestetään kiinnostuneille Oppilaille ylä- ja alakoulussa. Koulupihojen välineistö parannetaan liikuntapaikka- Strategian mukaisesti. Seuranta Koulutus siirretty eteenpäin. Dalsbruks skolanin piha sekä Västanfjärdin skolan piha on suunniteltu 2011 ja toteutetaan Edistää terveyttä liikunnan Vuoden aikana päivitetään terveysliikuntastrategiaa Avulla kaikille asukkaille Seuranta Terveysliikuntastrategia ei ole päivitetty mutta terveyttä edistävää ohjelmaa on laadittu kunnassa. Voimaa vanhuuteen ohjelmassa uusia toimintamuotoja on otettu käyttöön iäkkäille ihmisille. Markkinoidaan kuntaa nuorille Järjestetään erilaisia teemapäiviä nuorille luokissa 6, 8, sekä lukion ykkösluokassa. Jotta he muuttavat takaisin opiskeluiden jälkeen. Seuranta Toteutettu suunnitelmien mukaan. Ympäristötavoite (hyötyliikuntaa) Panostetaan enemmän lounais-suomen pyöräilykampanjaan ja rohkaisemme asukkaat pyöräilemään töihin ja takaisin kampanjan aikana. Seuranta Vuodesta 2010 saatiin yli 200 kirjauksia enemmän. Yhteensä 2189 kirjauksia ja 1 kirjaus vastaa 10 km pyöräily. 110

111 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajan yksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja AVAINLUVUT TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Baana Kävijämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käynti Slaggis Kävijämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käynti Lammis Kävijämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käynti Ekniemen nuorisoleirialue Yöpymisvuorokausia Netto tilinpäätös Nettoskustannus/vrk Amospuisto Käyttäjämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käyttäjä ,40 0,44 Koulukeskuksen liikuntapaikka Käyttäjämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käyttäjä Taalintehtaan liikuntapuisto Käyttäjämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käyttäjä Ruukkihalli (kouluajan ulkopuolella) Käyttäjämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käyttäjä Björkbodan jalkapallokenttä Käyttäjämäärä Netto tilinpäätös Nettokustannus/käyttäjä HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 2009 TP 2010 TA 2011 TP 2011 Vuosityö Vapaa-aikatoimenjohtaja Liikunnanohjaaja Nuoriso-ohjaaja Erityisnuorisotyöntekijä 1 1 Nuorisotyön koordinaattori 1 1 Hallivalvoja/siivooja Muutokset

112 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja VAPAA-AJANYKSIKKÖ POIKKEAMAT TA11 TP11: BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Tulot: Osanottomaksuja n arvioitua enemmän. Myös vuokratuloja/sisäänpääsytuloja Ruukkihallista sekä Ekniemen nuorisoleirialueelta n arvioitua enemmän. Menot! Henkilöstökustannuksia: sairaslomia n , kenttähoito ja ulkoalueiden hoito n arvioitua enemmän. Ostetut palvelut: ulkoilualueiden kustannuksia n arvioitua enemmän. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana oli paljon sairaslomia, mikä vaikeutti talousarvion toteutumavertailua. Sairaslomat tapahtui vielä pääosin syksyllä, joka on aiheuttanut että kaikki sairasvakuutuskorvaukset Kelasta ei ole saatu mukaan tilinpäätökseen. Kenttähoidossa talousarvio oli vuoden 2010 tasolla jolloin kesäharjoittelija hoiti kenttiä huhtisyyskuuhun. Tällä kertaa ei löytynyt sopivaa harjoittelijaa, joka tarkoitti että palkka oli ihan eri suuruusluokissa kuin Uusi jääkenttä Taalintehtaalla ja uusi frisbeegolfrata Amospuistossa aiheutti myös paljon enemmän töitä kuin Jääkenttien hoito oli myös kalliimpi kuin aikaisemmin. Jalkapallokentillä tehtiin paikkakylvö sekä ilmastus ja hoidettiin muutenkin paremmin kuin aikaisemmin. Talousarvio 2012 sisältää enemmän pelivaraa. Budjetti sisältää myös kenttähoitajan virkaa, joka auttaa pitämään henkilöstökustannukset kurissa jatkossa. Liikunta- ja vapaa-aikasektorin kustannukset olivat 57 ja nuorisosektorin kustannukset 29 per asukas. Maan keskiarvo on liikuntasektorilla 90 ja nuorisosektorilla 45 per asukas. 112

113 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TOIMINTA Kulttuuriyksikön tehtävä on edistää taiteen ja kulttuurin integroimista kunnan muihin palveluihin, osaksi kunnan muuta kehitystä. Yksikön tehtävänä on edistää kuntalaisille tarjottavia monipuolisia kulttuuripalveluita, sekä mahdollistaa luovan toiminnan harrastamista ympäri vuoden. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET VUOSINA Kulttuurin merkitys yhteiskunnassamme ja tieto kulttuurin myönteisistä vaikutuksista hyvinvointiimme kasvaa. Sekä lakkautetut koulut että suuret kiinteistökustannukset ovat haasteita jotka vaativat uusia ratkaisuja, sillä sopivat toimitilat ovat keskeinen tekijä. Kunnan taloudelliset paineet asettavat haasteita, myös kulttuuripalveluille. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan kulttuuriohjelma otetaan käyttöön. Erityisesti huomioidaan lastenkulttuuriasiat sekä edistetään kulttuuria harrastamisen edellytyksiä. Bio Fix digitalisoidaan. Bio Ponyn tulevaisuus selvitetään. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Kulttuuriohjelma valmistuu Panostetaan lastenkulttuuriasoihin Edistetään kulttuurin harrastusedellytykset Kulttuuriympäristöä vaalitaan ja kehitetään Kulttuuritarjonta edistetään ja kehitetään Saavutettava taso / seuranta Lautakunta/hallitus/valtuusto hyväksyy ohjelman ja ohjelma otetaan käyttöön Seuranta Kulttuuriohjelma hyväksytty kaikissa instansseissa ja otettu käyttöön Kehitetään toimintamalleja kulutturille kouluissa Uusi lastenkulttuuritapahtuma järjestetään Seuranta Työn alla. Toteutetaan v aikana Kulttuuritoiminnalle sopivat tilat kartoitetaan Seuranta Villa Landea ja Bio Ponya on markkinoitu kulttuuritoiminnalle hyvillä tuloksilla Muiden tilojen kartoitus on aloitettu Ympäristötaideteokset ja kulttuuriympäristöt kartoitetaan ja kehitetään Seuranta Kulttuuriympäristöjen ja muinaisjäännösten inventointi aloitettu yhteistyöhankkeena Yhteistyössä järjestetään kulttuuritapahtumia Myönnetään avustuksia yhdistyksille ja ryhmille Seuranta Kulttuuritapahtumien määrä on voimakkaasti kasvanut Bio Fix on digitalisoitu ja elokuvatarjonta on kasvanut Kulttuuriavustuksia on myönnetty yhdistyksille ja ryhmille 113

114 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri AVAINLUVUT Suoritteet TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Tapahtumia omia/yhteistyössä, määrä Tapahtumia omia/yhteistyössä kävijäm Elokuvaesitykset, määrä Elokuvaesitykset, kävijämäärä Mittarit Nettokust. Kulttuuritoimsito /asukas 6,42 6,96 7,16 7,16 10,04 Yleiset kulttuuriavustukset /asukas 1,29 1,86 1,96 1,96 1,72 HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Kulttuurisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 3 kk 1,0 KULTTUURIYKSIKKÖ POIKKEAMAT TA11 TP11: BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Avustukset Sagalundin museosäätiölle ja Musiikkiopisto Arkipelagille, virheellisesti budjetoitu Ostopalveluna, pitäisi olla Avustukset Yhteisölle-tilillä Toimintatulot (avustukset ja lipputulot) kasvaneet Vastaavasti ostopalvelujen kulut ovat kasvaneet Henkilöstökulut kasvaneet johtuen avustuskelpoisista palkkauskuluista Sisäiset vuokrakulut ovat kasvaneet, johtuen mm. Villa Landen lisääntyvästä käytöstä

115 SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana yhteistyöhankkeiden määrä ja kulttuuritarjonta ovat lisääntynyt voimakkaasti ja kehitys näyttää jatkuvan. Tämä edellyttää yhä suurempaa työpanosta, tiloja ja välineitä sekä markkinointia ja tiedottamista. Lisäksi vierailevat artistit ja järjestäjät edellyttävät tiettyä palvelua. Villa Landen äänitekniikka on tarkistettava ja Bio Ponylle hankittava tekniikkalaitteita. Villa Landen elokuvalaitteiden digitalisoituminen oli onnistunut investointi, mutta se asettaa myös uusia vaatimuksia. Kustannukset kasvavat johtuen Kemiön ja Taalintehtaan/Rosalan eri ohjelmatarjonnasta. Kulturum Bio Pony-hanke aloitettiin vuoden lopussa ja johtaa v Bio Ponyn toimintasuunnitelmaan. Hanke on kuitenkin jo nyt osoittanut, että Bio Pony tarvitaan pieniä kulttuuritapahtumia ja kokouksia varten. Tila ei kuitenkaan vasta tämän päivän vaatimuksia ja on uudistettava ja tarvittavia laitteita on hankittava. 115

116 PERUSPALVELUOSASTO 15.4 Peruspalveluosasto Peruspalveluosaston hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuoltoyksikkö Terveydenhuoltoyksikkö Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto Kustannuslaji prosentissa 3% 3% 5% 0% Henkilöstökulut 39% Ostopalvelut 49% Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Peruspalveluosasto toimintakate yksiköttäin 1% 35% 14% 24% Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuollon yksikkö 26% Terveydenhuollon yksikkö Erikoissairaanhoito 116

117 PERUSPALVELUOSASTO TP 2010 Alkuperäinen TA 2011 TA-muutos TA 2011 TP 2011 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,16 % Maksutuotot ,01 % Tuet ja avustukset ,77 % Vuokratuotot ,30 % Muut toimintatuotot ,99 % TOIMINTATUOTOT ,77 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot ,47 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut ,64 % Muut henkilöstösivukulut ,28 % Henkilöstösivukulut ,00 % Henkilöstökulut ,35 % Palvelujen ostot ,60 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,86 % Avustukset ,73 % Vuokrakulut ,24 % Muut toimintakulut ,25 % TOIMINTAKULUT ,34 % TOMINTAKATE ,83 % SUUNNITELMAPOISTOT ,82 % TILIKAUDEN TULOS ,94 % 117

118 2011 Talousarvio Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATULOT ,77 % TOIMINTAMENOT ,35 % TOIMINTAKATE ,93 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS ,58 % PERUSPALVELU HALLINTO TOIMINTATULOT ,26 % TOIMINTAMENOT ,10 % TOIMINTAKATE ,89 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,12 % TILIKAUDEN TULOS ,81 % SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,05 % TOIMINTAMENOT ,82 % TOIMINTAKATE ,32 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,32 % VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,09 % TOIMINTAMENOT ,70 % TOIMINTAKATE ,73 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,05 % TILIKAUDEN TULOS ,81 % TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT ,31 % TOIMINTAMENOT ,88 % TOIMINTAKATE ,04 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,11 % TILIKAUDEN TULOS ,21 % ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATULOT ,00 % TOIMINTAMENOT ,78 % TOIMINTAKATE ,78 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT ,00 % TILIKAUDEN TULOS ,78 % 118

119 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalveluosaston hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluu peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, avohoidosta ja asumispalveluista, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vuodeosastojen, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Terveydenhuollon lainsäädäntö on muuttumassa. On mahdollista, että uudella lainsäädännöllä on vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön sekä asukkaiden mahdollisuuksiin hakea hoitoa oman kotikuntansa ulkopuolelta. Muutokset koskevat todennäköisesti sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Mitä todennäköisimmin vuoden 2011 aikana kotikuntalaki ja sosiaalihuoltolaki tulevat muuttumaan. Muutokset johtaisivat siihen, että myös laitospotilailla olisi mahdollisuus vaihtaa kotikuntaa ja myös anomaan hoitopaikkaa mistä kunnasta tahansa, siis toisesta kunnasta kuin kotikunnasta. TALOUSSUUNNITELMA Peruspalveluosaston työprosessien kartoittaminen ja kehittäminen jatkuu - Yhteinen vanhustenhuolto-ohjelma laaditaan yhdessä vanhustenhuollon, terveydenhuollon, peruspalvelun hallinnon ja luottamushenkilöiden kanssa - Uusi Turunmaan hyvinvointisuunnitelma huomioidaan lapsia ja nuoria koskevassa työssä - Peruspalveluosastolle laaditaan oma visio ja ohjelma. Ohjelma perustuu kunnan strategiaan Toiminnassa otetaan jo nyt huomioon sosiaali- ja terveydenhuoltoon suunnitellut suuret muutokset - Terveyden edistämisen ohjelma laaditaan. 119

120 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalveluosaston hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Turunmaan hyvinvointisuunnitelman hyväksyminen Saavutettava taso / seuranta Hyvinvointisuunnitelma huomioidaan lapsia ja nuoria koskevassa työssä. Seuranta Hyvinvontisuunnitelma on valmis mutta sitä ei ole hyväksytty. Vanhustenhuolto-ohjelman laatiminen Asianosaiset hyväksyvät ohjelman Seuranta Asianosaiset eivät ole hyväksyneet ohjelmaa. Ohjelma laaditaan niin että huomioidaan koko peruspalveluosaston strategia ja visio Laaditaan peruspalvelua koskeva visiointi ja strategia Johtavat virkamiehet tekevät laadinnan Seuranta Peruspalveluosaston rakenteita ja toimintaa koskeva selvitys on tehty. Tätä voidaan osoittaan käyttää peruspalveluosaston strategian ja vision perusteena. Kaikki peruspalvelun yksiköt panostavat jätteiden Kaikki yksiköt erottelevat jätteensä määrän vähentämiseen Kaikki yksiköt panostavat jätteiden määrän vähentämiseen Seuranta Kaikki yksiköt erottelevat jätteensä Kaikki yksiköt panostavat jätteiden määrän vähentämiseen AVAINLUVUT Suoritukset TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Peruspalvelulautakunta, kokoukset Vanhusneuvosto, kokoukset HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Peruspalvelujohtaja Hallintopäällikkö Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 Laitosapulainen 0, Varastonhoitaja Yhteensä 3,69 3,6 3,6 3,6 3,6 120

121 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalveluosaston hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA11 TP11: Peruspalveluosaston hallinto Keskusvarasto n euro n euro YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Peruspalveluosaston hallinto on vastannut peruspalvelulautakunnan työstä, osaston operatiivisesta johtamisesta, yleisestä hallinnosta sekä talousohjauksesta. Peruspalveluosaston johtotyhmä koostuu kuudesta jäsenestä. Johtoryhmä kokoontuu joka viikko. Laajennettu peruspalveluosaston johtoryhmä kokoontuu joka kolmas viikko. Ryhmään kuuluu peruspalveluoaston johtoryhmän lisäksi neljä jäsentä. Peruspalveluosaston johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokouksissa pidetään pöytäkirjaa. Kuluneen vuoden aikana osasto on tehnyt yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa kuten esim. Kårkulla samkommunin, sosiaalialan osaamiskeskuksen Vasso Oy.n, Ab Det finlandssvenska kompetenscentret för det sociala områdetin, Länsi- Turunmaan (nykyisen Paraisten kaupungin) kanssa koskien perheneuvolatoimintaa ja päihdehuoltoa. Keskusvarasto vastaa peruspalveluosaston hoitotarvikkeiden hankinnoista ja toimituksista. Peruspalvelulautakunta on alittanut talousarviossa varatut nettokustannukset n eurolla. Peruspalveluosaston hallinto on ylittänyt talousarviossa varatut nettokustannukset n eurolla. Syy on että kustannukset jotka syntyivät selvityksestä joka tehtiin peruspalveluosaston toiminnasta ja rakenteesta sekä mahdollisuuksista kehittää toimintaa näkyvät kirjanpidossa tällä kustannuspaikalla. Keskusvarasto on ylittänyt talousarvionsa n eurolla. Yhteensä peruspalveluosaston hallinto on ylittänyt budjetoituja nettokustannuksia n eurolla vuonna Tulevaisuuden kehityksestä voidaan sanoa että peruspalveluosaston kehitys on kokonaan riippuvainen siitä miten valtio johtaa kehitystä lähitulevaisuudessa. 121

122 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalveluosaston hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja Tulevaisuudessa tulisi tehdä enemmän tutkimuksia koskien yksikköjen toimintaa. Esim. opiskelijat voivat suorittaa tutkimuksia. Kunnan tuleva kehitystyö voi perustua tutkimuksiin. Vuonna 2012 tulee arvioida mikäli peruspalveluosasto tarvitsee oman keskusvaraston tai jos hoitotarvikkeita voidaan toimittaa kuntaa jollakin toisella tavalla. 122

123 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta asiakkaita palvellaan myös kolmena päivänä viikossa Taalintehtaalla ja tarvittaessa myös Lammalan Silverbackenissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Yhä useammat lapset ja nuoret tarvitsevat tukea ja apua, mikä näkyy muun muassa lastensuojelutoimintaan kohdistuvien paineiden kasvuna. Tämän myötä yhteistyö muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien instanssien kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Asiaa käsitellään myös valmisteilla olevassa lasten ja nuorten Hyvinvointisuunnitelmassa. Yhteiskunnan suhdanteet vaikuttavat suuressa määrin aikuissosiaalityöhön, maailmantalouden taantuma näkyy nopeasti aikuissosiaalityöhön kohdistuvien vaatimusten lisääntymisenä. Päihdehuollossa astuu vuoden 2011 alusta voimaan katkaisuhoitoa koskeva sopimus Salon A-klinikan kanssa. Vammaishuoltoon vaikuttaa lähivuosina valtioneuvoston periaatepäätös ja ohjelma tammikuulta 2010, jonka mukaan kehitysvammaisten laitoshoitoa selvitetään ja muita asumismahdollisuuksia kehitetään vuosien aikana. TALOUSSUUNNITELMA Sosiaaliyksikön prosesseja käydään läpi ja tehostetaan Turunmaalaisen Työprosessit -projektin avulla. Tämän yhteydessä tehdään henkilökunnan työnkuvaukset. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Työnkuvaukset Saavutettava taso / seuranta Sosiaaliyksikön henkilökunnalla on työnkuvaukset Seuranta Jokainen sosiaaliyksiköllä on työnkuvaukset Työprosessien määrittely Lastensuojelua, lastenvalvontaa, toimeentulotukea ja asunnon muutostöitä koskevat työprosessit ovat läpi käydyt ja muistiin kirjoitetut Seuranta Lastensuojelua ja lastenvalvontaa koskevat työprosessit ovat läpi käydyt ja muistiin kirjoitetut. Toimeentulotukea koskeva työprosessi on käyty läpi mutta ei muistiin kirjoitettu. Asunnon muutöstöitä koskevaa työprosessia käsitellään parhaillaan kiinteistöyksikön kanssa. 123

124 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö AVAINLUVUT Suoritteet TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Lastensuojeluilmoitukset Huostaanotetut lapset 31 joulukuuta Kuljetuspalvelumatkat /kuljetuspalvelumatka 21,70 18,06 21,50 21,50 14,67 Toimentulotukea saavat taloudet /asukas 38,23 27,64 23,30 23,30 24,71 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Sosiaalipäällikkö ,94 Etuuskäsittelijä Sosiaalityöntekijä Lastenvalvoja ,8 Perhetyöntekijä Sosiaaliohjaaja 0,29 Yhteensä ,03 SOSIAALIYKSIKKÖ BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE POIKKEAMAT TA11 TP11: Lastensuojelun ostopalveluja Mielenterveyspalveluja, ostopalveluja Vammaisten laitoshoito Vammaisten työllistäminen Kuljetuspalvelu

125 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Paine lastensuojelussa on kova, vuoden lopulla sosiaaliyksikön resursseja jaettiin niin että yksi (1)sosiaaliohjaaja pystyi aloittamaan työt 80 (%) prosenttisesti. Lisääntyneitä henkilökuntaresursseja tarvitaan myös tulevaisuudessa vastaamaan lastensuojelulain vaatimuksia, riittävän avohoidon tarjonnan turvaamiseksi sekä mahdollisuuksien mukaan sijoittamisten välttämiseksi. Laitoshoito vammaisille tulee Valtion periaatepäätöksen 2010 mukaan lopettaa, mikä näkyy kustannusten alenemisena laitoshoidossa jo vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa korkeampia kustannuksia asumisessa ja työllistymisessä vammaishoidossa. Kuljetuspalveluiden matkojen määrä on kasvanut, kun taas kustannukset ovat laskeneet verrattuna 2010 tilinpäätökseen. Vuonna 2010 taksimatkat kilpailutettiin ja vuonna 2011 on taksiautoilijoiden kanssa ollut voimassa oleva sopimus. 125

126 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Toiminta on jaettu kolmeen alueeseen. Alueet keskittyvät pääasiassa kunnan vanhainkoteihin/palveluasumisyksiköihin, missä myös kanslia- ja henkilöstötilat sijaitsevat. Vanhainkodit ovat Almakoti (37 hoitopaikkaa tehostettu palveluasuminen mukaan lettuna), Hannakoti (49 hoitopaikkaa) ja palveluasumisyksikkö Silverbacken (16 asumispaikkaa, tehostettu palveluasuminen). Hannakodin yhteydessä järjestetään myös tuettua palveluasumista; Fridhem (9 asumispaikkaa). Kotihoitotiimit toimivat pääasiassa yksikkölähtöisesti paitsi Taalintehtaan ja ulkosaariston tiimit joilla on omat kansliatilat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Suomessa 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä kasvaa huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jopa yli 85 vuotiaiden henkilöiden määrä kasvaa voimakkaasti. Tämä aiheuttaa suuria vaatimuksia vanhustenhuollolle sekä vanhusten kotona omassa asunnossa asumisen kehittämiselle ja tukemiselle. Vanhustenhuollolta puuttuu oma lainsäädäntö. Ehdotusluonnoksen odotetaankin valmistuvan kevään 2011 aikana. Uuden lain tarkoituksena on nostaa eräitä laatusuosituksen omaavia kysymyksiä lakitasolle, koota eri lakien vanhuspalveluja koskevat säännökset saman lain alle, sekä luoda valvontaviranomaisille edellytykset vanhustenhuollon palvelujen laadun valvontaan. Laki tulee myös vahvistamaan asiakkaan asemaa. TALOUSSUUNNITELMA Henkilökunnan ammattitaitoa kohotetaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Kaikissa palveluyksiköissä painotetaan vanhusten hoidon ja palvelujen laatuvaatimusten noudattamista. SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Jokainen kotihoitotiimi toimii käytännössä rinnakkain Saavutettava taso / seuranta Arvioidaan/tarkistetaan sekä asiakkaiden että henkilökunnan jakautuminen Arviointi ja työtehtävien jakautuminen on jatkunut mm Eero Kitinojan selvitystyön ja työnohjauksen kautta. Panostaminen henkilökunnan hyvinvointiin Osaava ja motivoitunut henkilökunta joka on myönteisesti suhtautunut kehitykseen Arviointitoiminta otetaan käyttöön Työnohjaus ryhmissä jatkuu Almakodissa. Arvioinnit syksyllä ja keväällä. Työnohjaus Almakodissa on jatkunut. Kemiön kotihoidon henkilökunnalle on aloitettu työnohjausta syksyllä. Jatkuva jatkokoulutus, kehityskeskustelut Koko henkilökunta on saanut PKV koulutusta ( P ääasiallisesti K eskushermostoon V aikuttava lääke) Kaikki kodinhoitajat ovat saaneet lääkehoitokoulutusta. Noin puolet kodinhoitajista ovat saaneet "kunnonhoitaja" koulutusta Kehityskeskusteluita on pidetty kattavasti yhdessä yksikössä. Toisissa yksiköissä vähemmissä määrin. Kyselyt lähetetään asiakkaille/omaisille vuoden alussa Kyselylomakkeita on lähetetty vanhainkotien sekä tehostetun palveluasumisen asiakkaille/omaisille tammikuussa-helmikuussa. 126

127 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö AVAINLUVUT Suoritteet TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Kotihoitokäynnit Päiväkeskus käynnit Omaishoidontuki asiakkaat/vuosi Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok Tehostettu asuminen, hoitovuorok Laitoshoito, hoitovuorok Mittari Kotihoito /käynti 29,79 18,76 30,40 30,40 20,74 Omaishoidontuki /asiakas/vuosi 3091, , , ,11 Kevyt palveluasuminen /asumispäivä 11,3 11,14 20,73 20,73 19,58 Tehostettu asuminen Alma /asumispäivä 43,50 39,54 69,79 69,79 63,46 Silverbacken /asumispäivä 85,37 93,70 111,04 111,04 101,53* Laitoshoito Almakoti /hoitovuorokausi 110, ,33 122,33 131,53 Hannakoti /hoitovuorokausi 77, ,88 85,88 88,13 * sisältää päiväkeskuksen kustannukset Västanfjärdissä HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Vanhustenhuollon päällikkö Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Esimiehet Vastaava sairaanhoitaja/esimies Vastaava sairaanhoitaja Ryhmän vetäjät Sairaanhoitajajt/Terveydenhoitajat Lähihoitajat/Perushoitajat 32,8 32,8 34,8 34,8 33,8 Mielenterveyshoitaja Kuntohoitaja Kotihoitaja 19,5 19,5 19,5 19,5 19,5 Kotiapulainen 3,75 3,75 2,75 2,75 2,75 Hoitoapulainen Laitoshoitaja Askarruttaja 1,78 1,78 1,78 1,78 1,78 Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 Resurssihenkilö Yhteensä 93,207 93,207 94,207 93,207 94,

128 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ POIKKEAMAT TA11 TP11: Lisääntyneet kulut sisäisistä vuokrista Lisääntyneet kulut ATK-palveluista Lisääntyneet tulot aktiivisesta hoitotukiseurannasta sekä lisääntyneistä ruokapalveluasiakkaista Lisääntyneet henkilöstökulut Vähentyneet lääkekulut BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vanhustenhuollon toimintakate on ollut arvioitua pienempi. Kulut sisäisistä vuokrista oli runsaat arvioitua suuremmat, mutta kulut sisäisistä ruokapalveluista arvioitua pienemmät. ATK-kulut olivat runsaat arvioitua suuremmat kotihoidon dokumentointiohjelman johdosta. Tulot myydyistä ruoka-aterioista olivat lähes arvioitua suuremmat. Tarve sijaisista on lisääntynyt, koska kotihoitohenkilökunta jakaa ruoka-ateriat. Merkittävä kotihoitokäyntien nousu johtuu osittain siitä, että paljon hoitoa vaativia asiakkaita yhä enemmän hoidetaan kotona sekä ATK-ohjelman tavasta käsitellä tilastoja. Aikaisemmin tilastointi perustui toteutuneisiin käynteihin, nyt hoitosuunnitelmiin. Lisääntyneiden henkilöstökulujen syitä löytyy myös pitkistä sairauspoissaoloista sekä äitiys- ja hoitovapaista. Runsaasta täydennyskoulutuspanostuksesta huolimatta, vanhustenhuollon koulutusmäärärahat ovat alittuneet. Koulutusta on pitkälti toteutettu edullisesti aikuisopiston kautta. Yksi lähihoitajan toimi Hanna-kodissa on eläkkeelle siirtymisen yhteydessä muutettu sairaanhoitajan toimeksi. Hoitopäivämaksujen tuotot olivat arvioitua suuremmat. Suurin syy tähän oli pitkäaikaisten laitoshoitopotilaiden aktiivinen hoitotuen seuranta. Suurempi panostus kotihoidon henkilökunnan ammattitaidon kohottamiseen on välttämätöntä, jotta voimme vastata tämän päivän odotuksiin. Samanaikaisesti meidän tulisi pyrkiä kohti valtakunnallisia suosituksia laitoshoitopaikkoja ja tehostettua asumista koskien. Tulevaisuudessa tulisi vakinaistaa useampia sairaanhoitokoulutettuja kotihoidossa. Nykyisellä henkilöstömäärällä hoidon järjestäminen tuottaa vaikeuksia. 128

129 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia ja ensihoito. Taalintehtaalla ja Kemiössä asukkaita palvelevat terveysasemat, Hiittisissä ja Lammalassa neuvolat. Molemmissa terveysasemissa toimivat lääkärin- ja hammaslääkärivastaanottojen lisäksi myös neuvola ja vuodeosasto. Taalintehtaan vuodeosasto on 23-paikkainen kuntouttava osasto ja Kemiön vuodeosasto 27- paikkainen akuuttiin hoitoon suuntautuva osasto. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Vuoden 2005 alussa voimaan astuneet lakimuutokset säätävät miten välitön yhteys ja hoidon tarpeen arviointi on terveyskeskuksissa järjestettävä ja missä ajassa potilaan on viimeistään päästävä kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen tai sairaalaan. Tavoitteisiin pääsemiseksi vaaditaan ensisijaisesti että taataan henkilöstön saatavuus. Myös eri ammattiryhmien välistä työnjakoa on kehitettävä. Uusi terveydenhuoltolaki, joka astuu voimaan , on ensi askel sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa. Uudistus toteutetaan vaiheittain niin, että toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset yhdistetään tässä esityksessä uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Palvelujen järjestämistä ja rakenteita koskevat säännökset jäävät ennalleen olemassa oleviin lakeihin. Uuden lain mukaan asiakas voi valita vapaammin hoitopaikkansa ja mahdollisuuksien mukaan häntä hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen. Hoitopaikan valinnanvapaus laajenee vaiheittain. Ensimmäinen vaihe tulee voimaan terveydenhuoltolain voimaantulon yhteydessä ja toinen vaihe Laissa painotetaan myös terveyden edistämistä ja terveysongelmien ennaltaehkäisemistä. Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on tullut voimaan Määräaikaiset terveystarkastukset on järjestettävä mennessä. TALOUSSUUNNITELMA Eri toiminta-alueiden työmalleja tulee kehittää niin, että voidaan vastata nykyiseen ja mahdollisesti kasvavaan palvelukysyntään tarjolla olevin henkilöstöresurssein. Vuodeosastojen toiminnassa huomioidaan kalliin polikliinisen hoidon yhä kasvava tarve. Ensihoidon järjestämisvastuu siirretään kunnalta sairaanhoitopiirille, uuden sosiaali- ja terveydenhuoltolain mukaisesti. Koko maata kattava ereseptipalvelu tullaan nykyisen suunnitelman mukaan ottamaan käyttöön asteittain vuosina , ja kansalliset KanTa-palveluihin tullaan myöhemmin sisällyttämään myös earkistopalvelu. 129

130 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Onnistunut lääkäri- ja hammaslääkärirekrytointi. Palkataan vähintään yksi lääkäri ja kaksi hammaslääkäriä nykyisten lisäksi. Seuranta Vuonna 2011 terveyskeskus onnistui palkkaamaan yhden osaja yhden kokoaikaisen lääkärin, ja osa-aikaisen hammaslääkärin, mutta ei vakinaiiksi viranhaltijoiksi. Vuokralääkäreitä ja -hammaslääkäreitä on ollut suhteellisen hyvin tarjolla. Dementiapoliklinikan perustaminen vuode- Dementiapoliklinikka aloittaa toimintansa v osastojen yhteyteen. Seuranta Dementiapoliklinikka ei aloittanut toimintaansa osana vuodeosastojen toimintaa koska koko terveydenhuollon organisaatiota selvitettiin. Jatkossa muistivastaanotto-toimintaa voisi yhdistää muihin vanhusväestölle suunnattuihin neuvolapalveluihin. ereseptipalvelun käyttöönotto. Panostaminen henkilökunnan hyvinvointiin. ereseptipalvelun käyttöönotto kansallisen aikataulun mukaisesti. Seuranta ereseptipalvelu otetaan käyttöön kevään 2012 aikana Kemiönsaarella kansallisen ja alueellisen aikataulun mukaisesti. Henkilökuntaa on koulutettu eresepti- ja tietosuoja-asioissa, ja laaja itseauditointi on saatettu loppuun. Työnohjaus, jatkuva jatkokoulutus, kehityskeskusteluja. Arvoinnit keväällä ja syksyllä. Seuranta Työnohjausta on järjestetty tarpeen mukaan. Kehityspäiviä on pidetty sekä vuodeosastojen henkilöstölle että avohoidossa. Kaikki yksiköt ovat järjestäneet TYKY-toimintaa. Suurelle osalle henkilöstöä on pidetty kehityskeskustelu, eri yksiköiden suunnitelmien mukaisesti. Henkilökunnan työtä helpottavaa työvälineistöä on hankittu, ja suurta huomiota on kiinnitetty työolosuhteisiin. 130

131 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TUNNUSLUVUT Suoritteet TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Käynnit, perusterveydenhuolto Käynnit, tukipalvelut Käynnit, hammashuolto Hoitovuorokaudet, TVO *) Hoitovuorokaudet, KVO Mittarit TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Käynntit/hoitohenkilökunta, avohoito Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut Paikkaluku, Taalintehtaan vuodeos. (TVO) Paikkaluku, Kemiön vuodeos. (KVO) Hoitaja/potilas, Taalintehtaan vuodeos. 0,61 0,59 0,59 0,59 0,59 Hoitaja/potilas, Kemiön vuodeos. 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 Avohoito, /käynti 41,40 40,33 45,22 46,41 38,56 Hammashuolto, /käynti 65,10 74,67 87,04 87,68 84,84 Hoitovuorokausi TVO, /vrk 198,94 *) 185,76 174,46 178,82 184,01 Hoitovuorokausi KVO, /vrk 154,13 157,51 174,79 176,53 163,62 Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. 131

132 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 09 TP 10 TA 11 Henkilötyövuosien määrä MUUT TA 11 TP 11 Johtava lääkäri Johtava hoitaja avohoito Johtava hoitaja vuodeos Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4 Laitosapulainen 10,333 10,423 10,284 10,284 10,284 Lääkäri Osastonhoitaja Apul. osastonhoitaja Sairaanhoitaja 15,4 14,9 15,5 15,5 15,5 Perushoitaja/Lähihoitaja Vastaanottoapulainen Välinehuoltaja Terveydenhoitaja 8 8 7,583 7,583 7,583 Psykologi Laboratoriohoitaja Röntgenhoitaja Fysioterapeutti 2 2,5 2,5 2,5 2,5 Hammaslääkäri 3,5 3,5 3,5 3,5 3 Suuhygienisti Hammashoitaja Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 1,307 Askarruttaja 0,784 0,784 0,784 0,784 0,784 Yhteensä 82,724 82,814 82,858 82,858 83,

133 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ POIKKEAMAT TA11 TP11: BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -5 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Lisääntyneet myynti- ja maksutulot (mm vuodeosastomaksut) Vähentyneet henkilöstökustannukset (johtivat lisääntyneisiin henkilöstövuokrakustannuksiin) Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista (suurimmat erot selostettu alla) Lisääntyneet kustannukset. fysioterapia- ja erik.hammaslääk.palv. ostoista, Lisääntyneet kustannukset erikoislääkärikäyntien ja palveluiden ostoista, Lisääntyneet kustannukset ambulanssilla tehtävistä potilaskuljetuksista, Lisääntyneet kustannukset henkilöstön matkoista, Lisääntyneet kustannukset laboratoriotutkimuksista, Vähentyneet kustannukset magneettikuvauksista ja tietotomografioista, Vähentyneet kustannukset koulutuspalveluista, Lisääntyneet kustannukset vuokratyövoimasta (lääkäreitä, hammaslääkäreitä, Vähentyneet sisäisen ruokapalvelun kustannukset, Lisääntyneet kustannukset sisäisestä talouspalvelusta, Lisääntyneet kustannukset materiaali- ja tavaraostoista (suurimmat erot selostettu alla) Vähentyneet kustannukset vaatteiden ja tekstiilien ostoista, Vähentyneet kustannukset lääkkeistä, Lisääntyneet hoitotarvikekustannukset, Lisääntyneet kustannukset jaetuista hoitotarvikkeista, Lisääntyneet kustannukset apuvälinehankinnoista, Lisääntyneet kustannukset pienhankinnoista, Lisääntyneet muut kustannukset (esim. johtuen asiakassaatavista)

134 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Terveydenhuoltolaki astui voimaan Asiakkaan oikeus käyttää julkisia terveydenhoitopalveluja kotikuntansa ulkopuolella, siellä missä hän oleskelee pidempiaikaisesti, ei aiheuttanut suurta kysynnän muutosta. Tavoitteeksi asetettu mahdollisuus konsultaatioon kolmen päivän sisällä on saavutettu lääkärinvastaanotoilla. Mikäli potilaan ensimmäisen konsultaation ei ole tehnyt lääkäri, niin hoitaja on voinut antaa ohjeista puhelimitse tai antamalla ajan hoitajan vastaanotolle. Akuutisti sairastuneet ovat saaneet välitöntä hoitoa. Astmahoitaja on tehnyt spirometriatutkimuksia, ja toiminut myös muistihoitajana. Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa on tehostunut koskien avohoidon muistitutkimuksia. Kunnan hoitoyksiköt ovat ottaneet yhteyttä infektiohoitajaan ja konsultoineet häntä huomattavasti useammin kuin ennen. EReseptit otetaan käyttöön vuonna Lääkäreistä yksi on toiminut ereseptitestihenkilönä. Avohoidon hoitohenkilökunta on vuonna 2011 suorittanut pakollisen ereseptikoulutuksen. Lääkärinvastaanotoille hankittiin uudet työtuolit henkilökunnalle, instrumenttihuoltoon uusi lämpölaite ja pöytä. Suunnitelmat lääkärinvastaanottojen toiminnan muuttamisesta on pantu käytäntöön; akuutti ja ei-akuutti vastaanotto. Puhelinneuvonnan ja hoidon tarpeen arvioinnin kehittäminen tehdään tekemällä muutoksia sairaanhoitajien työtehtäviin ja vastuualueisiin sekä TeleQ-puhelupalvelun avulla. Vuoden aikana kolme avohoidon työntekijää on jäänyt eläkkeelle. Kun vastaanottoavustaja jäi eläkkeelle, muutettiin toimi sairaanhoitajan toimeksi joka täytetään vuonna Sairaanhoitajan toimen avulla pystytään vastaamaan entistä paremmin potilaan hoitoon ohjaukseen. Kun yksi terveydenhoitaja jäi eläkkeelle, työt jaettiin muiden terveydenhoitajien kesken. Toimenpide ei onnistunut täysin, vaan on tuottanut ylityötä eikä lain vaatimia toimenpiteitä ole voitu täyttää. Syynä on ollut mm. Axxell Brusabyn opiskelijaterveydenhuollon huomattava lisääntyminen sekä diabeteshoidon ja aikuisvastaanoton yhteensovittaminen neuvolatyön kanssa. Työnjaon kehittäminen jatkuu vuonna Apuvälinelainaukseen on kiinnitetty erityistä huomiota, koko ajan kasvavien kustannusten johdosta. Työterveydenhuollon kysyntä on kasvanut. Osa pois siirtyneistä pienistä firmoista on tullut takaisin kunnallisen työterveyshuollon piiriin. Terveyskasvatuksen yhteistyöryhmä on työstänyt yläasteelle Vauhdilla aikuisuuteen - esitteen, joka otetaan käyttöön kevät lukukaudella Kunnan Terveyden edistämisen strategia on työn alla. Strategia pohjautuu kunnan strategiaan sekä STM:n Terveydenedistämisen laatusuosituksen. Avohoidolla on ollut kaksi yhteistä kehityspäivää, joissa on käsitelty tulevaisuudensuunnitelmia, yhteistyötä ja kommunikaatiota. Henkilöstö on osallistunut oman alansa jatkokoulutuksiin. Koskien tukipalveluita voi todeta että fysioterapiaan onnistuttiin palkkaamaan osa-aikainen fysioterapeutti vakinaiseen työsuhteeseen. Pystyttiin parantamaan fysioterapiapalveluja, vaikkakin tarvetta olisi vielä enemmän. Laboratoriokäyntien määrä oli korkea vuonna 2011, lähes , eli käyntiä enemmän kuin vuonna Västanfjärdin näytteenotto lakkautettiin kesäkuussa 2011, johtuen alhaisesta käyntimäärästä. Kaikki laboratorion viitearvot on päivitetty ja laboratorionäyterekisteri siivottiin jotta se vastaisi päivittäistä työtä. Taalintehtaalle hankittiin uusi sentrifugi. INR-hoitajatoiminta alkaa vuonna 2012, koulutus on alkanut vuonna Röntgenhoitajalle ei saatu vuosilomasijaista, vaan asiakkaat ohjattiin Salon Sairaalaan. Neuvolatoimintojen palkkoja ja palkkioita on ylitetty lähes eurolla, syynä laajennetun kotisairaanhoidon tarve saaristossa sekä alkuvuoden sairaslomasijaisuudet. Lääkärinvastaanotot alittivat palkkabudjetin eurolla, mutta samalla käytettiin n euroa vuokralääkäreihin. Neuvolatoiminnassa palvelujen ostot ovat ylittyneet yli eurolla, sos. ja terveyspalvelujen tarve lisääntynyt. Henkilökunnan matkakustannukset ovat ylittyneet, yhtenä syynä on useammassa toimipisteessä toimiminen sekä saariston kotisairaanhoito. Jaettuihin hoitotarvikkeisiin on kulunut yli euroa enemmän kuin neuvoloissa oli budjetoitu, syynä yllä mainittu laajennettu kotisairaanhoito, ja lääkärinvastaanotoilla ylitys oli n euroa tarvikkeiden osalta. Fysioterapian apuvälinekustannukset ylittyivät lähes eurolla, syynä kasvava apuvälinekysyntä. 134

135 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Lääkärinvastaanotoilla ja työterveyshuollossa on saatu tuloja enemmän kuin budjetoitu, kuten myös röntgentoiminnassa. Avoimia hammaslääkärin virkoja ei ole saatu täytettyä. Vain yksi virka on täytettynä. Lisäksi syyskuun lopulta lähtien yksi hammaslääkäri on ollut osa-aikaisessa sijaisuudessa, mutta vain 15 t/kk. Muuten hammaslääkärityövoima on tullut työvoimaa vuokraavista yrityksistä (MedOne, Mediradix, Puumedi). Hammashoidossa on potilaita ja käyntejä ollut enemmän kuin edellisinä vuosina. Vuonna 2010 hammaslääkäreitä oli koko vuoden yhteensä alle 3 hammaslääkäriä (1 vakituinen, alle 2 vuokrahammaslääkäriä). Vuonna 2011 vuokratyövoimana ostettiin noin kahden hammaslääkärin työpanos. Lisäksi huhtikuussa aloitti määräaikaisessa työsuhteessa suuhygienisti. Suuhygienistille saatiin siirrettyä osa hammaslääkäreiden aikaisemmin tekemistä hoidoista ja hammaslääkäreille vapautui aikoja uusille potilaille. Suuhygienistin palkkaaminen mahdollisti myös ennaltaehkäisevän työn kehittämisen. Suuhygienistillä oli yli käyntiä yhdeksän kuukauden aikana. Hammashoidon budjetti ylittyi vuonna 2011 lähes eurolla. Ylitys tulee suurimmaksi osaksi vuokratyövoimasta, johon käytettiin lähes euroa. Vakituisten hammaslääkäreiden (3½) palkkoihin ja palkkioihin oli budjetoituna euroa, josta toteutui n euroa. Myös ostopalvelua yksityisiltä erikoishammaslääkäreiltä on ostettu enemmän kuin budjetoitiin, euroa -> n euroa (ero n euroa). Myös hoitotarvikkeisiin kului budjetoitua enemmän, euroa -> n euroa (ero n euroa). Toisaalta potilastuloja tuli budjetoitua enemmän, euroa -> n euroa (ero n euroa). Hammaslääkäritilanne jatkuu koko maassa edelleen huonona. Samoin on varauduttava siihen, että myös hoitohenkilöstöstä ja hygienisteistä on puutetta. Hoitovuorokausien määrä kasvoi hiukan vuodesta 2010 ( kpl) vuoteen 2011 ( kpl). Samalla osastojen käyttöaste kasvoi prosenttiyksiköllä, vuoden ,3 %:sta vuoden ,3 %:iin. Polikliinisten päivä- tai yöhoitovuorokausien määrä oli vuonna , kpl ja määrä laski hieman verrattuna vuoden 2010 vastaavaan lukuun, joka oli 65 kpl. Potilaspaikkojen määrä vähennettiin paikkaan johtuen sijaispulasta kymmeneksi viikoksi kesän aikana. Vuonna 2011 palkattiin sairaanhoitaja vakituiseen toimeen vuodeosastoilla, muilta osin ei tapahtunut muutoksia henkilöstön suhteen. On ollut vaikeaa rekrytoida koulutettua henkilökuntaa sijaisuuksiin, erityisesti sairaanhoitajasijaisia kesälomien ajaksi. Fysioterapeutti teki paljon kotikäyntejä, erityisesti kuntouttavalta osastolta. Vuodeosastoilla on lisääntynyt tarve fysioterapeuttipalveluista, jotta osastojen kuntoutusta voisi edelleen vahvistaa. Vuodeosaston teettämän potilaskyselyn tulokset näyttävät että potilaat ovat tyytyväisiä vuodeosastoilla saamaansa hoitoon. Vuodeosastoilla on kehitetty kansainvälisesti ja kansallisesti huomiota saanutta potilasturvallisuutta. Henkilökunta osallistui keväällä 2011 sairaanhoitopiirin järjestämään potilasturvallisuusseminaariin. Molempien osastojen koko henkilökunnalle järjestettiin kehityspäivät, joissa uusi lainsäädäntö koskien potilasturvallisuutta ja STM:n julkaisu Suomalainen potilasturvallisuusstrategia käsiteltiin. Vuoden 2012 aikana laaditaan suunnitelma sairaanhoitolaitteiden käytöstä ja turvallisesta potilashoidosta. Sairaanhoitokoulutuksen omaavat henkilöt suorittivat vuonna 2011 pakollisen eresepti -koulutukseen. Henkilökunta on ahkerasti osallistunut sairaanhoitopiirin järjestämiin maksuttomiin koulutuksiin. Investointimäärärahalla on osastoille hankittu sänky, vaaka pyörätuolipotilaille (monikäyttövaaka) ja huuhteluastia huuhteluhuoneeseen. Taalintehtaan vuodeosaston parveke kunnostettiin jotta sitä voisivat potilaat paremmin käyttää. Vuodeosastot pysyivät talousarvion raameissa. Vuodeosastomaksut tuottivat enemmän kuin budjetoitu, ja materiaalihankinnoissa pystyttiin säästämään. Lääkekustannukset alittuivat johtuen lähinnä siitä, että kalliita suonensisäisiä lääkehoitoja oli vähemmän kuin edellisinä vuosina. Sisäisen ruokapalvelun kustannukset alittivat budjetoidun eurolla, mutta potilaskuljetuksiin kului euroa enemmän kuin budjetoitu. Potilaskuljetuksista johtuvat kustannukset laskivat kuitenkin vuodesta eurolla. Koulutuksiin kului runsaat euroa vähemmän kuin budjetoitu, koska henkilöstö on osallistunut kehityspäiviin ja webpohjaisiin koulutuksiin. 135

136 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA Sairaanhoitopiirit ovat muuttuneet ja muuttumassa. Eräät sairaanhoitopiirit tuottavat osan palveluista yhteisin organisaatioin ja ostaen naapureiltaan. Omavaraisuus on vähentynyt. Palveluja on organisoitu liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin. Osa näistä palvelee kahta tai useampaa sairaanhoitopiiriä. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon palveluja organisoidaan tähänastista enemmän yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden eli ns. miljoonapiirien pohjalta. Näiden myötä väestömäärä on riittävä myös lääkäri- ja erikoislääkärikoulutuksen tarpeisiin. Perussairaanhoidon ja erikoissairaanhoidon hallinnollisia esteitä madalletaan ja poistetaan. Tietoverkot, etäkonsultaatiot, yhteiset arkistot ja liikkuvat palvelut mahdollistavat uusia konsepteja tulevaisuudessa. Kunnan ja sairaanhoitopiirin rajat muodostavat vastedes nykyistä pienemmän esteen asiakkaiden palvelujen käytölle. TALOUSSUUNNITELMA Kunnan osalta erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on pidettävä kohtuullisena siten, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta tyydyttävällä tavalla. Potilaat saavat oikeanlaista hoitoa oikealla hoitotasolla. Kunta osallistuu aktiivisesti mahdollista päivystysyhteistyötä koskevaan keskusteluun, kuten myös keskusteluihin jotka liittyvät yhteistyöhön terveyskeskuksen eri tukipalveluiden osalta ja myös liittyen tietotekniikkaan. 136

137 PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2011 Tavoite Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Saavutettava taso / seuranta Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny. Seuranta Sakkomaksuja ei ole syntynyt. TUNNUSLUVUT Suoritteet TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Avohoitokäynnit (VSSHP) Hoitojaksojen määrä (VSSHP) Mittarit TP 09 TP 10 TA 11 MUUT TA 11 TP 11 Nettokustannukset, /asukas ERIKOISSAIRAANHOITO POIKKEAMAT TA11 TP11: BS 2009 BS 2010 BG 2011 ÄND BG 2011 BS 2011 TP 2009 TP 2010 TA 2011 MUU TA 2011 TP 2011 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Yksityiset erikoissairaanhoitopalvelut n euroa n euroa YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Erikoissairaanhoito koostuu kokonaisuudessaan palveluiden ostoista. Kunnalla on pieniä mahdollisuuksia vaikuttaa erikoissairaanhoidon käyttöön. Sakkomaksuja sen takia ettei potilaita ei ole voitu kotiuttaa ei miltei koskaan makseta. Kustannukset erikoissairaanhoidon palveluiden ostoista Varsinaissuomen sairaanhoitopiiriltä ovat vuonna 2011 olleet pienemmät kuin tähän tarkoitukseen varatut menot. Sen sijaan kustannukset yksityisen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat olleet korkeammat kuin tähän tarkoitukseen varatut menot. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoito pysyi annetussa talousarviokehyksessä. Kunnat odottavat että valtio antaisi suuntaviivoja miten terveydenhuolto tulisi järjestää maassa. 137

138 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA OSASTO 15.5 Ympäristö ja tekniikka osasto Ympäristö ja tekniikkaosaston hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntayksikkö Kaavoitusyksikkö Ympäristö- ja tekniikkaosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2% 2% 4% Ostopalvelut 25% 36% Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 31% Vuokrat Muut toimintakulut Ympäristö- ja tekniikka toimintakate yksiköttäin (ilman sisäisen vuokran pääomavuokraa) 37% 10% 40% YjaT hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö 5% 8% Yhdyskuntatekniikka Kaavoitus 138