Tietokone ja musiikki versio
|
|
- Otto Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tietokone ja musiikki versio Luentokooste sekä kirjallisuusluettelo Tietokone ja musiikki Mikä on tietokone? yksinkertaisimmillaan kone joka vertaa ja toistaa käyttötarkoitus: syöttötieto -> tiedon käsittely -> tulostieto syöttötieto on sekä käsiteltävää lähdemateriaalia että toimintakäskyjä, joiden tuloksena syntyy tulostieto LISP-ohjelmointiympäristössä yhdistetään ohjelma sekä data jolloin ohjelma voi muuttaa itseään mahdollistaen AIsovellukset (keinoäly) PROLOG-kielessä ohjelma osaa kartuttaa tietoaan ja "kehittyä" (AI) Tietokonemusiikki = musiikki, jota on mahdotonta tai hankalaa toteuttaa ilman tietokonetta Wolfgang Amadeus Mozart "Ein Musikalisches Würfelspiel", sävellysautomaatti ilman tietokonetta esimerkiksi musiikin materiaalin tai prosessien hankala toteutus Magnus Lindberg ("Kraft", ohjelmointikielinä FORTH -> LISP -> Patchwork) mikäli tarvitaan synteettisiä ääniä tai äänianalyysiä Kaija Saariaho (esim. ihmisäänen ja huilun konvoluutio, risteyttäminen) ohjattu satunnaisuus, stokastiset prosessit, sävellysautomaatit Iannis Xenakis ja kaasumolekyylien käyttäytyminen Nyberg/Romanowski: Nuages-sävellysautomaatti monipuolinen tosiaikainen vuorovaikutus laitteiston kanssa Wayne Siegel "Movement Study" jossa tanssija ohjaa omaa musiikkiaan Otto Romanowski "JamBox" jossa kokija "soittaa" kuvaa ja musiikkia liikkeillään soittimien ja esittäjien mallinnus -> keinosäestäjä Tietokoneen kolme käyttöaluetta soitin (äänien muokkaus ja tuotanto) syntetisaattorit, audiotyöasemat, fysikaalinen soitinmallinnus tutkimus (musiikki- ja äänihavainnon tutkiminen) äänitutkimukseen tuotettavissa monimutkaista ja tarkasti määriteltyä materiaalia (illuusiot, binauraalisuus, huoneakustiikka) sävellys (keinoäly sekä strukturointityökalut) algoritminen/stokastinen/dynaaminen/vuorovaikutteinen jne. musiikki tyylin ja tulkinnan mallinnus sekä automaattisäestys Tärkeä aspekti on myös käyttöliittymä (user interface, UI) muusikon/säveltäjän liittäminen soittimiin/prosesseihin tällä hetkellä perinteiset ja kömpelöt menetelmät (koskettimisto, jousi, puhallus jne.) kehitteillä visuaalisia työkaluja (MAX, M, Metasynth jne.) uudet anturit ja ohjaimet (mm. aivo- ja bio-ohjaimet) 1/8
2 Johdatus MIDI-kieleen sekä sekvensserin toimintaperiaatteet MIDI (Musical Instruments Digital Interface) on kieli jolla kuvataan soittamisen tuottamia toimintoja ja ohjauksia esim. on/off tilat koskettimistolta, pedaaleista, kytkimistä, key-velocity (down/up), key/blow pressure jne. muuttuvat arvot koskettimen jälkipainosta, puhalluspaineesta, liukusäätimistä jne. perustuu 8-bittisyyteen josta käytetään itse tietoon vain 7-bittiä (lukualue 0 127) MIDI-ympäristössä auttaa ajattelutapa: syntetisaattori = orkesteri channel = muusikko (lyömäsoittaja on kanavalla 10) program tai patch = soitin (kanavalla 10 kyseessä lyömäsoitinsetti) Rajoituksia mm. 12-säveljärjestelmän tasavireisyys! 8 bittisyys yhteysnopeus (epästandardi KHz) yhteysprotokolla (yksisuuntainen, ei kovokättelyä) vain 16 kanavaa lyhyet, huonosti suojatut johdot (max. 15 m) Kehitysnäkymiä versio 2 tulossa (...?) mallinnukseen liittyviä ohjausparametrejä epäsynkroninen kaksisuuntaisuus hyvä resoluutio sekä laajakaistaisuus -> äänitiedon integrointi synkronoinnin parannukset (MTC) laajennettavuus mutta yhteensopiva MIDI 1.0 kanssa MIDIn pääasiallinen hyödyntäminen musiikin teossa Sekvensseri tallentaa vain ohjaustietoa (koskettimet, säätimet, ajoitus) yleensä passiivinen toimintamalli (ei älykkyyttä) ajatusmaailma perustuu perinteisiin analoginauhureihin mukana monasti kevyt notaatioeditori tahdistus: joko MTC (Midi Time Code) tai SMPTE (videotahdistus; hh:mm:ss:fr) sekvensserissä käytettäviä jippoja ja tehokeinoja monista raita ja viivästytä kopiota hieman -> delay, arpeggiator parametrien monistus ja uudelleentulkinta (mapping), esim. alkuperäinen pitch-bend muutetaan modulaatioksi kontrapunktiset työkalut (melodia ylösalaisin ja/tai takaperin) asteikkomappaus: transponointi, moodimuutos, yhdistäminen saman materiaalin kerrostaminen eri soinneilla (myös viipeen kera) -> layers erilaiset aikakorjaukset (quantization, groove) joissain ohjelmissa audio-to-midi-to-audio muunnokset Muita MIDI-sovelluksia Band-In-A-Box (automaattisovitus) tietokonenuotinnus (Finale, Sibelius, Igor) automaattisäestys (SmartMusic) MAX (graafinen MIDI-ohjelmointi) 2/8
3 Digitaaliaudion perusteita (DSP) 2000, Otto Romanowski & ORO-ART OY Perusteita ääniopista ääni on ilman värähtelyä (paineen muutoksia) termejä: taajuus eli frekvenssi (Hz), voimakkuus eli amplitudi (P), vaihe eli faasi (ϕ) ja aallonpituus (λ) yksinkertaisin värähtely on siniäänes joiden yhdistelmistä kaikki äänet koostuvat sinikäyrän-funktio: y(x) = P sin (2π vx + ϕ), jossa P=amplitudi, v=taajuus and ϕ=vaihe sävel = perustaajuus sekä siihen liittyvät ylä-äänekset (eli kuullaan korkeus ja sointiväri) spektri = kuvaus eri osaäänistä (osaäänesrakenne) synteesin perusaaltomuotoja: sini-, kolmio-, ramppi-, neliö- ja pulssiaalto tila-akustiikka (soittimet soivat aina jossain tilassa -> tila on osa soitinta ja musiikkia) äänisynteesin menetelmiä additive (lisätään ylä-ääneksiä) subtractive (suodatus, poistetaan taajuusalueita) modulaatio (FM, AM, RM, modulaattori muuttaa kantoaaltoa) aaltomuodon peilaus (non-linear distortion, waveshaping) takaisinkytkentä (esim. säröt) viipeet (delay, echo) kombinointi edellisistä (esim. chorus, flanger) Kuulotapahtuman fysikaalisia taustoja kuulo reagoi ilmanpaineen muutoksiin kuulotapahtuma: korvalehti -> korvakäytävä -> tärykalvo -> kuuloluut -> simpukan neste -> soluärsykkeet -> kuulohermoa pitkin välittyvät neuronipulssit -> aivojen hahmotus värähtelyn aistittu taajuusalue: 0Hz < f < 40KHz sävelkorkeushavainnon taajuusalue: 16Hz < f < 18KHz mielenkiintoinen alue 7Hz < f < 16Hz kun f<7hz -> ääni aistitaan rytminä, on myös lähellä aivojen omia perustaajuuksia kun f>16hz -> äänihavainto muuttu jatkumoksi -> sävelkorkeushavainto mutta kun 7<f<16Hz, niin kyseessä epämiellyttävä ärsyke (havainnon muutosalue) masking eli peittoilmiö (taajuus- ja aikapeitto) loudness (Fletcher-Munson -käyrä) kriittiset kaistat (sävelten erotuskynnys) sointijatkumo: siniäänes - harmoninen sointi - (sole) - epäharmoninen sointi (häly) - kohina huomaa soinnin kauneuskäsitteen muuntuminen historiassa Kuulemisen hahmottamisesta yleistä aistit reagoivat muutoksiin dynaaminen ominaisuus mielenkiintoisempi kuin staattinen (synteettinen) tasainen ääni hahmottuu taustaksi ja epätasainen pyrkii havainnossa etualalle toistuvuus luo turvallisen perustan jonka päällä toimitaan (rumpukomppi) ennakoitu yllätys on paras yllätys kuulemme myös ihollamme ja kehollamme (kuulokekuuntelun vaarat!) fysiikan tiedostamattomat lait matalat sävelet koetaan "isompina" kuin korkeat "tuhti" ja/tai matala sointi ei voi liikkua nopeasti korkeat ja vähäosaääniset soinnit koetaan "kevyinä" eli soveltuvat nopeisiin kuvioihin tila ja liike liikkuva ääni hahmottuu esiin taustasta lähestyvä ääni koetaan uhkaavana ja etääntyvä rauhoittavana voimakkaampi ääni edustalla ja hiljaisempi etäämpänä kuiva ääni edessä ja kaiutettu kaukana älä käytä useita erilaisia tilaefektejä koska siitä syntyy epätodellinen tuntu liike ilman doppleria on luonnoton sointiväreistä harmoninen spektri miellyttävämpi kuin epäharmoninen ylä-ääneksien logaritminen vaimeneminen on luonnollista (esim. pink-noise >< white-noise) säröytyminen (forseeraus) = tunteen lisäys (sanottavan painottaminen) 3/8
4 intuition ja opitun merkitys nouseva ääni uhkaava ja laskeva rauhoittava (Doppler-ilmiö) hahmolait (samakaltaisuus, läheisyys, täyttymys, odotus, toistuvuus jne.) tottumukset ja odotukset vaikuttavat tulokseen (mainostajan toiveuni) visuaalisuuden ja äänen suhde visuaalisuus hallitsee ääntä (mm. suuntakuulossa) visuaalisuuden ja äänen summa kannattaa pitää vakiona (-> ei säpinää molempiin) Samplaus eli näytteistäminen näytetaajuus eli sample rate, SR (yleisimmät: 8000, 22050, 32000, 44100, 48000, 96000, ) Nyqvistin taajuus = SR/2, -> korkein tuotettava taajuus on aina puolet SR:stä näytteen tarkkuus bitteinä, resoluutio (yleisimmät: 8, 12, 16, 24, 32) yleensä kokonaislukuina (integer), liukulukuesitys (floating point) tulossa kvantisointikohina ditherointi eli kohinan lisääminen pehmentää kvantisointivirheitä standardeja (resoluutio biteissä/näytetaajuus kilohertseissä): CD-levy (16/44.1), DAT-nauhuri (16/48), audiotyöasema (24/96) DSP (digital signal processing), äänenkäsittely dsp-työkaluja taajuuteen perustuvat: suodatus ja formanttimuutokset aikaan perustuvat: phase, chorus, delay yhdistelmät: kaiku, kaiunta, tilan simulointi näytetaajuuden muutokset (esim. 48 KHz --> 44.1 KHz) resoluution muutokset normalisointi (muutetaan voimakkain ääni maksimaaliseksi) ditherointikohinan lisääminen (= maskataan kvantisointikohinat) DC-offsetin poisto (muutetaan aaltomuodon symmetriatasapainoa) äänen pakkaus (MP3) äänen tuotto ohjelmapohjaiset syntetisaattorit (ns. softasynat) DAW (Digital Audio Workstation), digitaaliaudiotyöasema liitäntäformaatit: S/P-DIF (koaksiaalikaapeli, RCA-liittimet), AES/EBU (optinen liitäntä) toiminnot riippuvaisia prosessoritehosta sekä kiintolevyn nopeudesta (keskim. hakuaika oltava alle 11ms) laajennuspalikat sekä kommunikointi VST tai ASIO -liityntäpinnan kautta softasynat ja efektit (tehosteet) I/O-laitteet (muuntimet, päätelaitteet, liityntälaitteet) yleisimpiä termejä: eq, equalization = taajuuskorjaus (sointivärimuutos) reverb = kaiku stretch = "venytys" eli äänen keston muutos ilman korkeusmuutosta (muuttaa silti äänen väriä!) pitch-change = korkeuden muutos ilman tempon muutosta (muuttaa silti äänen väriä!) cross-fade = edellisen äänen loppuhännän ja seuraavan alun ristiinmiksaus effects = tehosteet (shifter, phaser, tap-delay jne.) normalize = laajentaa äänitiedoston dynamiikan maksimiin (0 db) CD-masterointi eli CD-levylle tulevan materiaalin lopputyöstö raitojen alkujen ja loppujen editointi, normalisointi sekä balansointi master EQ sekä kaiku PQ-alakoodit (index, start/stop/length, emphasize-bit, protection-bit, ISRC-data) lopullisen CD-aihion poltto perustuen Red-Book määrittelyyn Digitaaliaudion mahdollisuudet musiikin tekijän näkökulmasta keston ja korkeuden muutokset (toisistaan riippumattomat) loppumiksaus voidaan jättää avoimeksi (tai versiokohtaiset miksaukset) efektoinnit (kohina ei lisäänny) masterkaiun voi jättää esitykseen leikkaus/kopiointi/liimaus (esim. monistus) näytteen tarkkuudella 4/8
5 aaltomuodon muokkaus käsin todellisen ja synteettisen äänen miksaukset ja sekoitukset (konvoluutio, vocoder) Musique Concréte eli äänitetyn materiaalin muokkaus tee ja julkaise musiikkiäänitteesi itse (CD, MP3) Ääni ja verkkoviestintä yleistä äänimateriaalin verkkovälityksestä sinulla ei ole takeita toistettavan musiikkisi äänen laadusta mikä on vastaanottajan laitteisto tahi sen toimivuus? tosiaikainen äänen välitys verkossa kärsii ennakoimattomista viipeistä laajakaistainen tiedonvälitys vaatii pakettipohjaiselta systeemiltä resursseja haittaa tosiaikaista yhteismusisointia verkon yli tai monitapahtuman synkronointia et voi hallita julkaisemaasi musiikkia kuka käyttää julkaisemaasi musiikkia, missä ja miten? muista tekijänoikeus! ääni verkossa: tiedosto, jonka voi ladata ja tallentaa kiintolevylle (MIDI tai äänitiedosto) MIDI-tiedosto (MIDI-file, tiedoston päätteenä.mid) sisältö vain ohjauksia ei itse ääntä, tarvitsee siksi vähän tilaa et voi taata vastaanottajan äänenlaatua koska et tiedä minkälaisella syntetisaattorilla hän soittaa tietokoneen oma midi-player eli ohjelmallinen soitin -> naurettava äänen laatu ulkoinen syntetisaattori -> hieman parempi laatu (riippuu hinnasta) huomioitavaa kun teet jaettavan MIDI-tiedoston: tallenna mieluiten MIDI-formaatissa 1 tallenna joka raidan alkuun sointivaihtokomento (program change) käytä vain GM-sointeja (program change 1-128) käytä lyömäsoittimia vain kanavalla 10 (channel 10) älä käytä runsaasti jatkuvaa ohjaintietoa (esim. pitch bend, after touch), se kasvattaa tiedoston kokoa Äänitiedosto eli digitaaliaudio on tallenne oikeasta äänestä, vie runsaasti enemmän tilaa kuin MIDI termejä: bittimäärä eli tarkkuus tai resoluutio (bit-depth), näytetaajuus (sample-rate) puheeseen riittää: 8 bit/8 KHz (GSM-puhelimet) musiikkiin: kohtalainen: 8bit/ KHz, hyvä laatu: 16bit/22.05 tai 44.1 KHz pakkaamattomat äänitiedostot (.wav ja.aif) pakatuista tiedostomuodoista tunnetuin: mp3 (bittitiheys yleensä 128 tai 192Kbit) pakkaussovellukset maksullisia, soittosovellukset (=purku) maksuttomia MP3 on synnyttänyt ns. Napster-boomin, jossa kaikki Internetin asiakkaat voivat avata "ystävilleen" äänitekirjastonsa "lainattavaksi" tietovuo (stream) jota voi kuunnella mutta ei tallentaa QuickTime RealAudio Windows Media aktiivinen, soitettava komponentti Java-ohjelmointi (scriptit ja/tai appletit) jolla joko ohjataan selaimen omaa äänisynteesiä tai luodaan kokonaan oma äänisynteesiä (sisältää palikan lisäksi hyvän manuaalin, kannattaa tutustua) linkkivinkki: asteikkoja yms: academics.hamilton.edu/music/spellman/javamusic/scalebuilding.html fourier synteesi: kuva-ääni: ourworld.compuserve.com/homepages/peter_meijer/javoice.htm selaimien omat midi- ja äänituet voit asettaa selaimesi käyttämään haluamaasi ulkoista syntetisaattoria (esim. sekvensseriohjelmaasi tai ulkoista syntetisaattoria) voit asentaa selaimeen plug-in eli palikan esim: Beatnik; tunnistaa ja suorittaa audiota, midiä sekä omaa suojattua rmf-formaattia QuickTime; tunnistaa ja suorittaa useita ääni- ja kuvaformaatteja sekä myös tietovuota RealAudio; tietovuon soitin (radio, video, ääni) 5/8
6 HTML esimerkkejä linkki joka latautuu vasta käyttäjän klikatessa <A HREF="nauru.wav"> vitsin loppu</a> embed-toiminto joka lataa tiedoston välittömästi (ei sovellu usean tiedoston soittamiseen) äänitiedosto ohjauspaneelin kera (riippuu palikasta): <EMBED SRC="nauru.wav" HEIGHT="20" WIDTH="200"> </EMBED> automaattisesti taustamusiikiksi käynnistyvä tiedosto: <EMBED SRC="piisi.mid" VOLUME="70" HIDDEN="TRUE" AUTOSTART="TRUE"> </EMBED> Musiikin käyttöliittymiä 2000, Otto Romanowski & ORO-ART OY soittimen soittaminen on ihminen/kone -liityntä soittimen on annettava palautetta laulu on luonnollisin koska se on nopein palautteen antaja perinteiset käyttöliittymät (esim. huilu tai viulu) kiellettäisiin terveydellisistä syistä, jos ne keksittäisiin tänään, koska soittoasento on raskas ja fysiologisesti huono Voisimmeko kehittää uusia ohjaimia ja antureita? Antureiden tiedot muutetaan MIDIksi! uusia soittotapoja -> antureita ja ohjaimia vammaisille fysikaaliset anturit (valo, etäisyys, lämpö) biometriset anturit (verenpaine, pulssi, iriksen koko, ihon sähkönjohtokyky, hermopulssit, lihasjännitteet, aivoaallot, solut, geenit, eläimet, kasvit) sääanturit (ilmanpaine, kosteus, pilvimuodostelmat, sääprosessit) geoanturit (maan magneettikenttä, mannerten liikket, seisminen aktiviteetti, tulivuoret, veden virtaukset ja pinnanmuutokset, metsäpalot) ilmakehäanturit (saastumiset, otsonikato, revontulet, aurinkotuuli) avaruusanturit (auringon aktiviteetti/pilkut, meteorisateet, asteroidien liikkeet) kosmoanturit (gammapurkaukset, neutronisäteily, 20cm vedyn säteily, 3 Kelvinin taustasäteily) 6/8
7 Kirjallisuutta Elektronimusiikin historiaa Ernst, D.: The Evolution of Electronic Music; 1977, Schirmer Books, ISBN mm. hyvä levyhakemisto Holmes, T. B. : Electronic and Experimental Music; 1985, Charles Scribner's Sons, ISBN mm. mielenkiintoisia kuvia Akustiikka ja äänentuotto Helmholz, Hermann L. F. : On the Sensations of Tone; (1877 orig.) 1954, Dover Publications, ISBN Historiallinen perusteos Campbell, M. and Greated, C. : The Musician's Guide to Acoustics; 1987, J. M. Dent & Sons Ltd, ISBN Hieno johdanto akustiikkaan ja soittimiin. Epämatemaattinen lähestuymistapa. Meyer-Eppler, W. : Elektrische Klangerzeugung; 1949 (!), Ferd. Dümmlers Verlag Historiallinen äänen analyysin ja tuottamisen perusteos Chowning, J. and Bristow, D. : FM Theory & Applications; 1986, Yamaha Music Foundation, ISBN Hyvä kirja FM-synteesistä kiinnostuneille (DX-7) Rossing, T. D. : The Science of Sound; Addison-Wesley Pub. Co. ISBN mm. TKK käyttää tätä kirjaa Välimäki, V. : Discrete-Time Modeling of Acoustic Tubes Using Fractional Delay Filters (Doctoral Thesis); 1995, Report 37, Helsinki University of Technology, ISBN Tietokonemusiikki Hiller, L. and Isaacson, L. : Experimental Music; 1959 (!), McGraw-Hill Book Company, Inc., Library of Congress Catalog Card Number Tietokonemusiikin ensi askeleet sekä Illiac Suiten sävellyksen dokumetaatio Dodge, C. and Jerse, T. A. : Computer Music; 1985, Schirmer Books, ISBN X Perusteos Roads, C. : The Computer Music Tutorial; 1996, The MIT Press, ISBN Hyvä kirja Mathews, M. V. and Pierce, J. R. : Current Directions in Computer Music Research; 1989, The MIT Press, ISBN Sisältää mielenkiintoisen CD:n Roads, C. : The Music Machine; 1989, The MIT Press, ISBN artikkelia Computer Music Journal lehdistä vuosilta Sisältää myös mielenkiintoisia haastatteluja. Xenakis, I. : Formalized Music; 1971, Indiana University Press, ISBN Stokastisen musiikin filosofian perusteos Computer Music Journal; The MIT Press, Hyvä alan lehti sekä liite CD 7/8
8 Ohjelmointikielistä 2000, Otto Romanowski & ORO-ART OY Winston, P. H. : Artificial Intelligence; 1977, Addison-Wesley Publishing Company, Inc., ISBN Johdatus LISP-kieleen Laurson, M. : Patchwork, 1996, Sibelius Academy, Studia Musica No. 6, ISBN Kuuluisan suomalaisen PatchWork ympäristön esittely Winkler, T. : Composing Interactive Music; 1998, The MIT Press, ISBN X Hyvä johdanto MAX-kieleen Boulanger, R. (ed.): The Csound Book; 2000 The MIT Press, ISBN Hyvä kirja monialustaisesta Csound-ohjelmointikielestä Alan perusjärjestö: The International Computer Music Association (ICMA) 8/8
Äänisuunnittelun taustaa
Äänisuunnittelun taustaa Otto.Romanowski@iki.fi Luentopohja I. Ääni, havainto, evoluutio Perusteita ääniopista ääni on värähtelyä johon liittyy määritteet: taajuus eli frekvenssi (Hz), esim. 440 Hz voimakkuus
LisätiedotTiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015
Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen
LisätiedotSekvensseri. Otto Romanowski TeknoDida 2008
Sekvensseri Otto Romanowski TeknoDida 2008 Sekvensseri sovellus jolla tallennetaan ja toistetaan synkronoituja aikatapahtumia musiikkisekvensseri synkronoi ohjaus-, ääni- ja kuvatietoa käyttöympäristönä
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotPianon äänten parametrinen synteesi
Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Pianon akustiikkaa Kuinka ääni syntyy Sisält ltö Pianon ääneen liittyviä ilmiöitä Pianon äänen synteesi Ääniesimerkkejä Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
LisätiedotJohdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio
Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:
LisätiedotPäällekkäisäänitys Audacityllä
Päällekkäisäänitys Audacityllä Periaate: äänitetään soitin kerrallaan niin, että kuullaan aina aikaisemmin äänitetyt osuudet ja voidaan tahdistaa oma soitto niiden mukaan. Äänitarkkailu Jos on erikseen
LisätiedotCubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus
Cubase perusteet pähkinänkuoressa 1. Mikä Cubase on? 2. Projektin aloitus 3. Audion äänittäminen. 4. MIDI-tiedon tallentaminen ja virtuaali instrumentit 5. Miksaus. Mikä Cubase on? Cubase on Windows XP
Lisätiedot1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus
1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
LisätiedotELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus
L1: Audio Prof. Vesa Välimäki ELEC-C5340 - Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely Luennon sisältö Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus Lyhyt FIR-suodin
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotAdobe Audition CS6. Kuulosta parhaalta ADOBE AUDITION CS6 AU3 CS5.5 CS6. Adobe Audition CS6 Versioiden vertailu
Adobe Audition CS6 Versioiden vertailu Adobe Audition CS6 Kuulosta parhaalta ADOBE AUDITION CS6 AU3 CS5.5 CS6 AUDION EDITOINTI JA MONIEN RAITOJEN MIKSAUS Moniydin-/monisuoritinten optimointi Media-selain,
LisätiedotARVO - verkkomateriaalien arviointiin
ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 5/8: Mediaelementit Edellinen
LisätiedotLuento 15: Ääniaallot, osa 2
Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa
LisätiedotELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)
(5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea
LisätiedotÄänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen
1 Äänitiedostoista Äänitiedostot koostuvat joko yksistään musiikista, puheäänestä tai muista äänistä. Äänitiedostojen sisältöjä voidaan tietenkin yhdistää monella tavalla. Esim. puhetta sisältävään tiedostoon
LisätiedotAutomaattinen sovitus-, sävellys- ja harjoitteluohjelma. Suppea opas Band-In-A-Box, jäljempänä BIAB, ohjelman käyttöön Musiikkitalon Mac-luokassa.
Automaattinen sovitus-, sävellys- ja harjoitteluohjelma. Suppea opas Band-In-A-Box, jäljempänä BIAB, ohjelman käyttöön Musiikkitalon Mac-luokassa. Aloitus a) kirjaudu sisään uniarts-tunnuksillasi. b) kytke
LisätiedotC. Painikkeiden toiminnot ja soittimen käyttö 1. Painikkeiden toiminnot
Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A.VAROITUS Lue turvavaroitukset ennen kuin muutat
LisätiedotPLAY. TP1 Musiikkikasvatusteknologia Notaatio 2 ja yhteistoiminnallinen nuotinkirjoitus Jarmo Kivelä, projektikoordinaattori
PLAY TP1 Musiikkikasvatusteknologia Notaatio 2 ja yhteistoiminnallinen nuotinkirjoitus 19.2.2016 Jarmo Kivelä, projektikoordinaattori Noteflight nuotinkirjoitusympäristö Noteflight toimii verkkoselaimessa,
LisätiedotOnnittelut PRO-JECT-DA-muuntimen hankkimisesta. Lue huolellisesti tämä ohje, jotta kytket laitteen oikein ja saat siten parhaan äänenlaadun.
KÄYTTÖOHJE Pro-Ject DAC Box USB Hyvä musiikinystävä, Onnittelut PRO-JECT-DA-muuntimen hankkimisesta. Lue huolellisesti tämä ohje, jotta kytket laitteen oikein ja saat siten parhaan äänenlaadun.! Sähköiskuvaara.
LisätiedotC-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla
29.6.2018 1 C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla I Kasetin tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Kasettisoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä kopiointiohjelma klikkaamalla
LisätiedotLUE ENSIN KOKO OHJE LÄPI JA KYSY NEUVOA! 5. Klikkaa Audacity-ohjelmassa mikrofonikuvakkeen vieressä tekstiä Napsautus käynnistää seurannan.
C-KASETIN DIGITOINTI 1 LUE ENSIN KOKO OHJE LÄPI JA KYSY NEUVOA! 1. Yhdistä kasettisoitin tietokoneeseen. 2. Kirjaudu työasemalle kirjastokortillasi. 3. Käynnistä Audacity-ohjelma tuplaklikkaamalla pikakuvaketta
LisätiedotAudacity 1.2.6 -moniste
Audacity 1.2.6 -moniste by Sami Mäkinen Sisällysluettelo Äänitiedoston avaaminen ja soittaminen...1 Raitojen toiminnot...2 Äänen nauhoittaminen mikrofonilla...2 Tallentaminen...5 Valinta ja yksinkertaiset
LisätiedotAvokelanauhan digitointi Audacity-ohjelmalla
29.6.2018 1 Avokelanauhan digitointi Audacity-ohjelmalla I Nauhan tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen, näyttöön ja kelanauhuriin. Käynnistys Kelaa taaksepäin Kelaa eteenpäin Virtakytkin
LisätiedotHistoriaa musiikillisten äänten fysikaalisesta mallintamisesta
Äänilähteiden fysikaalinen mallintaminen uusin äänisynteesimetodi simuloi soittimen äänentuottomekanismia käyttö musiikillisissa äänissä: -jäljitellään olemassaolevia akustisia instrumentteja -mahdollistaa
LisätiedotC-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla
Digitointiohjeita_Kasetti 10.7.2014 1 C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla I Kasetin tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Kasettisoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä
LisätiedotAudacity-äänenkäsittelyohjelman pikakäyttöohje
Audacity-äänenkäsittelyohjelman pikakäyttöohje Työkalupalkki: Valintatyökalu: tällä voit valita äänijaksoja maalaamalla sinistä ääniaaltoa hiiren vasen nappi pohjassa. 2. Verhotyökalu: tällä voit muuttaa
LisätiedotKiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein.
Kiitos tämän digitaalisen MP3-soittimen ostamisesta. Lue laitteen käyttöohje huolellisesti ennen käyttöä. Näin varmistat, että käytät laitetta oikein. A. Huomaa 1) Sammuta virta, kun et käytä laitetta.
LisätiedotMono- ja stereoääni Stereoääni
1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet
Lisätiedotipad musiikin opetuksessa
ipad musiikin opetuksessa Oppiminen ja tulevaisuus Monimuotoinen tieto on pilvessä; se on turvassa, mutta siitä maksetaan Sulautetut tiedon käytön ja tuottamisen välineet silmälasit, vaatteet, kodinkoneet,
LisätiedotZAP SR300 Touch 8GB 100469
ZAP SR300 Touch 8GB 100469 Pikaopas Tekniset yleistiedot: Näyttö: 3 TFT-kosketusnäyttö; 400x240 pikseliä, 262,000 väriä. Audioformaatit: MP3, WMA, WAV, FLAC, APE, AAC ym. Videoformaatit: RM (Real Media),
LisätiedotLP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla
29.6.2018 1 LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla I Levyn tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Levysoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä kopiointiohjelma klikkaamalla
LisätiedotMP3 Manager Software for Sony Network Walkman
MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony
LisätiedotKuuloaistin ominaisuuksia
www.physicst day.org January 2014 A publication of the American Institute of Physics volume 67, number 1 Kuuloaistin ominaisuuksia Professori Tapio Lokki Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Tietotekniikan
LisätiedotOrganization of (Simultaneous) Spectral Components
Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille
LisätiedotVerkkoliittymän ohje. F-Secure Online Backup Service for Consumers 2.1
Verkkoliittymän ohje F-Secure Online Backup Service for Consumers 2.1 F-Secure Online Backup Service for Consumers -verkkoliittymän ohje... 2 Johdanto... 2 Mikä F-Secure Online Backup Service for Consumers
LisätiedotÄänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotPLAY. TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen (v1.1)
PLAY TP1 Mobiili musiikkikasvatusteknologia MEDIAT Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen 4.2.2016 (v1.1), projektipäällikkö Sisältö Kuvan ja äänen tallentaminen, muokkaaminen ja jakaminen
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen audio
SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,
LisätiedotRadiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut
Radiokurssi Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut Modulaatiot CW/OOK Continous Wave AM Amplitude Modulation FM Frequency Modulation SSB Single Side Band PM Phase Modulation ASK
LisätiedotJuha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive
Juha Henriksson Digitaalinen äänentallennus 1 Äänen korkeus Ääni on värähtelyä, joka etenee ilmassa ilmamolekyylien harventumina ja tiivistyminä Äänen korkeutta kutsutaan äänen taajuudeksi Taajuuden yksikkö
Lisätiedot16 Ääni ja kuuleminen
16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi
LisätiedotLP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla
Digitointiohjeita_LP 10.7.2014 1 LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla I Levyn tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Levysoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä kopiointiohjelma
LisätiedotLP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla
Digitointiohjeita_LP 17.3.2016 1 LP-levyn digitointi Audacity-ohjelmalla I Levyn tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Levysoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä kopiointiohjelma
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotC-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla
Digitointiohjeita_Kasetti 10.6.2016 1 C-kasetin digitointi Audacity-ohjelmalla I Kasetin tallennus tietokoneelle Kytke virta tietokoneeseen ja näyttöön. Kasettisoitin saa virtansa tietokoneesta. Käynnistä
LisätiedotBOOST-100 MASTER V OLUME MIC V OLUME POWER TREBLE BALANCE BASS SUOMI
KARAOKE-MIKSERIVAHVISTIN MASTER V OLUME MIC V OLUME MIC T REBLE MIC B ASS MIC E CHO MIC D ELAY KÄYTTÖOPAS SUOMI Turvaohjeet HUOM! On suositeltavaa kytkeä kaikki tarvittavat laitteet/kaapelit (AV ja kaiutin,
LisätiedotGARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu
GARAGEBAND-PIKAOPAS Timo Sipilä/Tervaväylän koulu 1. Käyttöliittymän yleiskatsaus Saat avattua uuden projektin klikkaamalla vasemmassa ylänurkassa olevaa + -merkkiä. Kun avaat uuden projektin, saat näkyviin
LisätiedotKohti uuden sukupolven digitaalipianoja
Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Esitys RISS:n kokouksessa 17.11.2010 Esityksen sisältö
LisätiedotSanasto: englanti-suomi
Sanasto: englanti-suomi amplification amplitude modulation, AM attack attack time attenuation band pass filter band rejection filter band width beating binaural brilliance center frequency chorus comb
LisätiedotDigitaalinen audio
8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä
LisätiedotVirheen kasautumislaki
Virheen kasautumislaki Yleensä tutkittava suure f saadaan välillisesti mitattavista parametreistä. Tällöin kokonaisvirhe f määräytyy mitattujen parametrien virheiden perusteella virheen kasautumislain
LisätiedotBEHRINGER MIKSERIN X2222 KÄYTTÖOHJE
BEHRINGER MIKSERIN X2222 KÄYTTÖOHJE GAIN-säätimellä säädetään MIC- ja/tai LINE-tulon herkkyyttä COMP-säätimellä säädetään kanavan kompressioefektin määrää. EQ-säätimillä voidaan säätää kanavan korkea ja
Lisätiedot6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4
Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info
1 SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 04.04.2012 Joonas Nikunen Harjoitystyö - 2 Suorittaminen ja Käytännöt Kurssin pakollinen harjoitustyö: Harjoitellaan audiosignaalinkäsittelyyn tarkoitetun
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - video. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - video KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Elävän kuvan muodot Videoon vaikuttavia asioita Kuvamuotojen ominaisuudet Audiomuotojen ominaisuudet
LisätiedotNokia langaton äänisovitin AD-47W
Nokia langaton äänisovitin AD-47W 9247383/1 SUOMI AD-47W-sovittimen avulla voit kytkeä langatonta Bluetooth-tekniikkaa tukevan yhteensopivan HF-laitteen tietokoneeseen (tai muuhun yhteensopivaan laitteeseen).
LisätiedotSignaalien datamuunnokset
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 06/02/2004 Luento 4a: Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan
LisätiedotHei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen
Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea
LisätiedotSignaalien datamuunnokset. Digitaalitekniikan edut
Signaalien datamuunnokset Datamuunnosten teoriaa Muunnosten taustaa Muunnosten teoriaa Muunnosten rajoituksia ja ongelmia Petri Kärhä 09/02/2009 Signaalien datamuunnokset 1 Digitaalitekniikan edut Tarkoituksena
Lisätiedotipad musiikin opetuksessa TeknoDida 2011 Otto.Romanowski@iki.fi
ipad musiikin opetuksessa TeknoDida 2011 Otto.Romanowski@iki.fi Yleistä sormitietokoneista Kevyt, kätevä ja edullinen ( ) Mediaselain (mm. kuva, video, musiikki, web, youtube, kirjat, SoMe) Mediatuotanto
LisätiedotKäyttöohje Nokia Musiikki
Käyttöohje Nokia Musiikki 1.0. painos FI Nokia Musiikki Windows Phone -puhelimen Nokia Musiikki -palvelusta voit ladata kappaleita puhelimeesi ja yhteensopivaan tietokoneeseesi. Pyyhkäise alkunäytössä
LisätiedotNokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje. 9232425 1. painos
Nokia Display Headset (HS-6) -laitteen käyttöohje 9232425 1. painos VAATIMUSTENMUKAISUUSILMOITUS NOKIA Oyj ilmoittaa vastaavansa siitä, että tuote HS-6 noudattaa Euroopan neuvoston direktiivin 1999/5/EY
LisätiedotSpektrin sonifikaatio
Spektrin sonifikaatio AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tehtävän kuvaus ja työn rakenne... 2 3. Teoria... 2 3.1 Ääni mekaanisena aaltona...
LisätiedotTeknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015 TKK, Espoo Henri.Penttinen@hut.fi
KITARAEFEKTEJÄ KAIKUKOPPAMALLEILLA Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1,2 ja Matti Karjalainen 1 1 Teknillinen korkeakoulu, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3000, 02015 TKK, Espoo Henri.Penttinen@hut.fi
LisätiedotSOITANNOLLINEN ÄÄNENMUODOSTUS FYSIKAALISELLA VIULUMALLILLA SORMITUSTEN NÄKÖKULMASTA
SOITANNOLLINEN ÄÄNENMUODOSTUS FYSIKAALISELLA VIULUMALLILLA SORMITUSTEN NÄKÖKULMASTA Jan-Markus Holm Musiikkitieteen laitos Jyväskylän yliopisto PL 35 40351 Jyväskylä jan-markus.holm@jyu.fi 1 JOHDANTO Viulun
LisätiedotYLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT
YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMISIA MIKROFONEJA KONDENSAATTORIMIKROFONEJA MIKKIVERTAILUA: DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI
LisätiedotTuulivoimaloiden (infra)ääni
Tuulivoimaloiden (infra)ääni 13.11.2018 I TkT Panu Maijala, VTT Kaikki tämän esityksen kuvat ja grafiikka: Copyright 2018 Panu Maijala Esityksen sisältö Mistä kiikastaa? Tuulivoimaloiden äänen perusteita.
LisätiedotT-61.246 DSP: GSM codec
T-61.246 DSP: GSM codec Agenda Johdanto Puheenmuodostus Erilaiset codecit GSM codec Kristo Lehtonen GSM codec 1 Johdanto Analogisen puheen muuttaminen digitaaliseksi Tiedon tiivistäminen pienemmäksi Vähentää
Lisätiedot1. Laitteen käyttöönotto ja käynnistys. 4. Kappaleitten soittaminen ja Auto-DJ. 5. Volume kontrollit sekä Ekvalisaattori ja Transponointi
1. Laitteen käyttöönotto ja käynnistys 2. Kappalehaku ja sen käyttö 3. Soittolistan käyttäminen 4. Kappaleitten soittaminen ja Auto-DJ 5. Volume kontrollit sekä Ekvalisaattori ja Transponointi 6. Musiikki
LisätiedotMatlab-tietokoneharjoitus
Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,
LisätiedotDigitaalisen tarinan koostaminen HTKS Tanja Välisalo
Digitaalisen tarinan koostaminen HTKS152 17.2.2014 Tanja Välisalo Digitaalisen tarinan käytännön toteutus 1. Kuva-, ääni- ja videomateriaalin muokkaaminen 2. Digitaalisen tarinan koostaminen Editointi
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
LisätiedotMusiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä
Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii
LisätiedotKuule - luonnollisesti
Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla
LisätiedotTuotetiedot C: Asennus
Tuotetiedot A: Analogiset tulot ja lähdöt B: Digitaalinen S/PDIF-lähtö ja -tulo C: Sisäiset analogiset tulot C A B Asennus Ennen asennusta: Jos sinulla on äänikortti järjestelmässä, poista se käytöstä
LisätiedotLataa Meditaatio- ja Rentoutusohjaus 1 (cd) Lataa
Lataa Meditaatio- ja Rentoutusohjaus 1 (cd) Lataa ISBN: 9781206200500 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.44 Mb Tällä ihanalla matkalla viet itsesi visualisoinnissa juuri sinne, minne sielusi haluaa!! Antaudu
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä
LisätiedotEtäkokouksen onnistumisen välttämätön edellytys on kuulla ja tulla kuulluksi. Ympäristö saattaa olla avotoimisto, auto, mikä tahansa muu kuin
Etäkokouksen onnistumisen välttämätön edellytys on kuulla ja tulla kuulluksi. Ympäristö saattaa olla avotoimisto, auto, mikä tahansa muu kuin ideaalinen olosuhde neuvottelulle. Hyvällä taustamelua vaimentavalla
LisätiedotKuulohavainto ympäristössä
Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka
LisätiedotHALLITSE ELÄMÄÄSI, ELÄ HETKESSÄ
HALLITSE ELÄMÄÄSI, ELÄ HETKESSÄ KAIKKI WIDEX BEYOND :N HUIKEAT OMINAISUUDET NYT LADATTAVANA Maailman parhaan äänenlaadun tarjoava iphonelle suunniteltu kuulokoje on nyt saatavana käytännöllisenä ladattavana
LisätiedotTiedonkeruu ja analysointi
Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat
LisätiedotSG520 Series. Käyttöohje Bolyguard Small riistakamera. Sivu 1
1 Yleiskatsaus Käyttöohje Bolyguard Small riistakamera SG520 Series Sivu 1 1 Yleiskatsaus Sisältö 1 Yleiskatsaus... 3 1.1 Kameran rakenne... 3 1.2 Yleinen kuvaus... 4 1.3 Näyttö... 4 1.4 Kuvien ja videoiden
LisätiedotKAIKUPEDAALIN VAIKUTUKSET PIANON ÄÄNEEN: ANALYYSI JA SYNTEESI 1 JOHDANTO 2 ÄÄNITYKSET JA SIGNAALIANALYYSI
: ANALYYSI JA SYNTEESI Heidi-Maria Lehtonen, Henri Penttinen, Jukka Rauhala ja Vesa Välimäki Teknillinen korkeakoulu Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio PL 3, 21 TKK, Espoo heidi-maria.lehtonen@tkk.fi,
Lisätiedot1 Diskreettiaikainen näytteistys. 1.1 Laskostuminen. Laskostuminen
AD/DA muunnos Lähteet: Pohlman. (1995). Principles of digital audio (3rd ed). Zölzer. (008). Digital audio signal processing (nd ed). Reiss. (008), Understanding sigma-delta modulation: The solved and
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotÄänitteitä lainaava asiakaskunta
Äänitteitä lainaava asiakaskunta 0 Äänitteiden lainaajat muodostavat musiikkiosaston suurimman asiakasryhmän (noin 70 %) 0 Musiikin suurkuluttajat käyttävät musiikkikirjastoa yhtenä musiikin hankintakanavana
LisätiedotVIANMÄÄRITYSMENETTELY SSD-NAVI (versio 3.00)
1 - SISÄLLYS Asiakkaan valitus Vianmääritys Yleiskuvaus ja pinnijärjestys Luku 2 Yleinen toimintaongelma Luku 3 Ei toimintaa tai ei käynnisty (musta ruutu): Luku 3-1 Painike ei toimi Luku 3-2 Kosketusnäyttö
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2015
Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,
LisätiedotVIANMÄÄRITYSMENETTELY SD-NAVI (versio 1.00)
1 - SISÄLLYS Asiakkaan valitus Vianmääritys Yleiskuvaus ja pinnijärjestys Luku 2 Yleinen toimintaongelma Luku 3 Ei toimintaa tai ei käynnisty (musta ruutu): Luku 3-1 Painike ei toimi Luku 3-2 Kosketusnäyttö
LisätiedotAaltoliike ajan suhteen:
Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,
LisätiedotDigitaalinen audio & video I
Digitaalinen audio & video I Johdanto Digitaalinen audio + Psykoakustiikka + Äänen digitaalinen esitys Digitaalinen kuva + JPEG 1 Johdanto Multimediassa hyödynnetään todellista ääntä, kuvaa ja videota
LisätiedotLähetys- ja jakelutekniikat
Lähetys- ja jakelutekniikat Sami Andberg (Helsingin yliopisto) gamedbrains.tv / Andberg Consulting Oy Sisältöä Digitaalisen videon (ja äänen) tekniikasta Mediatiedostot, kehykset Kuva- ja äänivirrat Jakelutekniikat
Lisätiedot3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.
Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013
Lisätiedot