YHTEYSTIEDOT. Hämeenkatu 9 hsto 11

Transkriptio

1 Vuoden 2015 talousarvio-ohje Kiinteistöliiton julkaisema talousarvioohje vuodelle 2015 on julkaistu. Korjaus- ja energia-avustukset vuonna 2015 Vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan ensi vuoden korjaus- ja energia-avustusten määräraha on yhteensä 35 miljoonaa euroa. Lue tiedotteesta kuinka määrärahat jakautuvat. Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 6,4 prosenttia Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,99 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 6,4 prosenttia. YHTEYSTIEDOT Hämeenkatu 9 hsto Taloyhtiön viestintäilta tiistaina Viestintäillan koulutuspaikka on Fellmannian auditorio.

2 Sisältö Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen uutisia... 3 Taloyhtiön viestintäilta tiistaina Puheenjohtajan sähköpostiosoite jäsenrekisteriin... 3 Uutisia Kiinteistöliitosta... 3 Kiinteistöliiton lakimieheksi Kaisu Terkki... 3 Kiinteistöyhdistyksiin on liittynyt yli 800 uutta jäsentä... 3 Yli rekisteröitynyt Taloyhtio.netin käyttäjäksi... 4 Ajankohtaista... 4 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,0 prosenttia... 4 Korjaus- ja energia-avustukset vuonna Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 6,4 prosenttia... 4 Kauppa- ja yhdistysrekisterien asiakaspalvelu keskitetään Patenttija rekisterihallitukselle... 5 Vuoden 2015 sosiaalivakuutusmaksuista ennakkotietoa... 6 Isännöitsijöille valmisteilla henkilöpätevyysjärjestelmä... 6 Isännöinnin ammattilaiset tutkimus on julkaistu... 6 Talous ja verot... 7 Talousarvio-ohje vuodelle Remonttilainojen kilpailuttamisessa puutteita... 7 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,0 prosenttia... 7 Rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 1,3 prosenttia... 8 Vaikuttaminen... 8 Taloyhtiöiden hallinto jää asukkaille hämäräksi... 8 Lakiasiat... 8 Verottajalle ilmoitettava urakkatiedot... 8 Tutkimus ja kehitys... 9 Indeksitalo 2014: Kiinteistöverot ja vesikustannukset ripeässä nousussa

3 KIINTEISTÖLIITTO PÄIJÄT-HÄMEEN UUTISIA Taloyhtiön viestintäilta tiistaina Kiinteistöliitto Päijät-Häme järjestää koulutusillan, jonka aiheena on Taloyhtiön tiedottamisen ja viestinnän hoitaminen. Koulutuksessa on tarkoitus saada vastaukset yleisesti tiedottamisen ja viestintäasioiden hoitamiseen eli mistä viestittävä, miten viestitetään, sekä käydään läpi mm isojen remonttien viestintäasioiden hoitoa, sekä esitellään keinoja järjestää viestintäasioita taloyhtiössä. Luennoitsijana on Kiinteistöliiton viestintäpäällikkö Marjukka Vainio. Aika: tiistai kello (kahvi alkaen) Paikka: Fellmannian auditorio, Kirkkokatu 27 Lahti Ilmoittautumiset oheisen linkin kautta ilmoittautuminen sähköpostilla tai puhelimella Koulutusilta on jäsenkiinteistöjen edustajille maksuton, mutta edellyttää ilmoittautumista ennakkoon mennessä. Ei jäsentaloyhtiöiltä kustannus on 120 euroa. Puheenjohtajan sähköpostiosoite jäsenrekisteriin Haluatko yhdistyksen sähköisiä tiedotteita ajankohtaisista asioista? Laita sähköpostiosoitteesi meille, jotta voimme lisätä tiedon jäsenrekisteriin. Tiedot voi ilmoittaa osoitteeseen UUTISIA KIINTEISTÖLIITOSTA Kiinteistöliiton lakimieheksi Kaisu Terkki Kiinteistöliiton lakimieheksi on nimitetty OTK, VT Kaisu Terkki. Hän aloitti tehtävässään Terkki siirtyi Kiinteistöliiton palvelukseen Maanmittauslaitokselta, jossa hän on toiminut johtavana asiantuntijana vastaten osaltaan muun muassa kirjaamiseen liittyvien juridisten kysymysten ratkaisemisesta ja linjauksesta, henkilöstön neuvonnasta, koulutuskokonaisuuksien suunnittelusta ja toteutuksesta sekä kiinteistöoikeudellisiin kysymyksiin liittyvästä eurooppalaisesta yhteistyöstä. Lisäksi Terkki on toiminut lakimies- ja esimiestehtävissä Nordea Pankki Suomi Oyj:n palveluksessa sekä auskultoinut Helsingin käräjäoikeudessa. Terkki on valmistunut Helsingin yliopistosta vuonna Kiinteistöyhdistyksiin on liittynyt yli 800 uutta jäsentä Vuoden 2014 aikana (tammikuu-syyskuu) Kiinteistöliiton alueellisiin yhdistyksiin on liittynyt 801 uutta asunto- ja kiinteistöosakeyhtiötä. Eniten uusia jäseniä on liittynyt Kiinteistöliitto Uusimaahan (212), Kiinteistöliitto Pirkanmaahan (171) ja Kiinteistöliitto Varsinais-Suomeen (86) ja Kiinteistöliitto Päijät-Hämeeseen 42 yhtiötä ko aikana. Suomen Vuokranantajiin on liittynyt tammi-syyskuussa 1478 uutta jäsentä. 3

4 Yli rekisteröitynyt Taloyhtio.netin käyttäjäksi Kiinteistöliittoyhteisön tietoportaali Taloyhtio.net kasvaa vahvasti, sillä rekisteröityneiden käyttäjien määrä on jo yli Taloyhtio.net on taloyhtiöiden hallituksille ja puheenjohtajille, isännöitsijöille sekä kerros- ja rivitaloasukkaille suunnattu sivusto, joka avattiin vuoden 2003 Kiinteistömessuilla. Rekisteröityneet käyttäjät saavat käytettäväkseen tavallisia sivustolla kävijöitä enemmän tietoa taloyhtiöiden toiminnasta, ajankohtaisista asioista ja tapahtumista sähköisesti niin nettisivujen kuin sähköpostin kautta. Taloyhtio.net on alan suosituimpia sivustoja. Rekisteröityminen käyttäjäksi on maksutonta. AJANKOHTAISTA Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,0 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä vuoden 2013 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2010=100. Lue lisää osoitteesta Korjaus- ja energia-avustukset vuonna 2015 Vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaan ensi vuoden korjaus- ja energia-avustusten määräraha on yhteensä 35 miljoonaa euroa. Näistä kuntien myöntämille avustuksille määrärahat jakautuisivat seuraavasti: vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustus 12 milj. euroa kuntotutkimus kosteusvaurioituneeseen, terveyshaittaa aiheuttavaan rakennukseen 1 milj. euroa pientalojen harkinnanvarainen energia-avustus 2 milj. euroa Vuoden 2015 talousarvioesityksessä ei ole määrärahoja terveyshaitta-avustukseen. Se tarkoittaa sitä, että ARA ei ensi vuonna myönnä avustuksia terveyshaittoihin. Asiasta kerrotaan tarkemmin, kun määrärahat ja avustusmuodot vahvistuvat eduskunnan hyväksyessä talousarvioesityksen joulukuussa. Uusi sähköinen määrärahajärjestelmä käyttöön ensi vuonna ARA ottaa vuoden 2015 alussa korjaus- ja energia-avustuksissa käyttöön uuden sähköisen määrärahajärjestelmän. Järjestelmä on verkkosivustopohjainen ja kunta ilmoittaa jatkossa siinä määrärahatarpeensa ja saa määrärahat käyttöönsä järjestelmän kautta. Myös rahatilaukset siirtyvät vuoden 2015 aikana tähän järjestelmään. Järjestelmässä kunta näkee reaaliajassa määrärahatilanteensa, sen käytön ja jäljellä olevan määrän. ARA antaa ennen järjestelmän käyttöönottoa ohjeet kunnille ja järjestää koulutusta sen käytöstä. Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut nousivat 6,4 prosenttia Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,99 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Hoitokulut nousivat edellisvuodesta 6,4 prosenttia. 4

5 Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asunto-osakeyhtiöiden taloustilastosta. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 4,54 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 3,7 prosenttia. Hoitokuluista suurin suhteellinen osuus, 23,8 prosenttia, meni lämmitykseen. Korjausten osuus hoitokuluista oli 22,5 prosenttia ja vedenkäytön 7,9 prosenttia. Rivitaloosakeyhtiöiden hoitokulut olivat keskimäärin 3,25 euroa huoneistoneliöltä kuukaudessa. Kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden pääasiallisen tulonlähteen muodostivat hoitovastikkeet, jotka olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,75 euroa neliöltä kuukaudessa. Asuinhuoneistojen hoitovastikkeet nousivat 4,3 prosenttia vuodesta Hoitovastikkeiden osuus yhtiöiden varsinaisista tuotoista oli 84,7 prosenttia. Vuokrien osuus oli 5,6 prosenttia ja käyttökorvausten 9,5 prosenttia. Kaikkiaan kerrostaloasunto-osakeyhtiöiden tuotot nousivat 5,5 prosenttia vuodesta Asunto-yhteisöjen hoitokuluista kuviot Kiinteistöliiton jäsentaloille on tarjolla käytettäväksi kuviot kerros- ja rivitalojen hoitokuluista suuralueittain. Kuvioista selviää hoitokulujen jakautuminen kerros- ja rivitaloissa eriteltyinä suuralueittain. Kuvioista selviää myös rakennusvuosikymmenen vaikutus hoitokuluihin. Kuviot perustuvat Tilastokeskuksen tuottamiin lukuihin, jotka on poimittu Tilastokeskuksen julkaisusta. Kuviot on tehty Suomen Kiinteistöliiton tutkimus- ja kehitysosastolla. Liitteenä on kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa ja rivitaloissa koko maassa vuonna 2013 Kaikki kuviot löytyvät osoitteesta jäsensivut talous ajankohtaista - hoitokulut 2013 kuvioina. Kauppa- ja yhdistysrekisterien asiakaspalvelu keskitetään Patenttija rekisterihallitukselle Kauppa- ja yhdistysrekisterien asiakaspalvelu ja maistraattien asunto-osakeyhtiötehtävät keskitetään Patentti- ja rekisterihallitukselle. Asiakkaille ratkaisu turvaa käsittelyn ja neuvonnan tasaisen laadun, kun tulevaisuudessa henkilökohtainen asiointi vähenee huomattavasti sähköisten palveluiden myötä. Valtioneuvosto hyväksyi lakiluonnoksen kokouksessaan Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan syyskuussa Silloin maistraatit ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eivät enää käsittele kauppa- ja yhdistysrekistereihin liittyviä asioita. Maistraatit eivät myöskään käsittele asunto-osakeyhtiöilmoituksia. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi, että palveluiden keskittäminen Patentti- ja rekisterihallitukseen turvaa yhdenmukaiset kaupparekisteripalvelut ja tehostaa toimintaa. Ratkaisu varmistaa palvelun myös ruotsin kielellä. Kaupparekisteri-ilmoituksia voi edelleen jättää Verohallinnon toimipisteisiin. Tällä hetkellä Patentti- ja rekisterihallitus, maistraatit ja ELY-keskukset ottavat vastaan kauppa- ja yhdistysrekisteri-ilmoituksia, neuvovat ilmoitusten tekemisessä sekä antavat otteita ja jäljennöksiä rekistereistä. Lisäksi maistraatit käsittelevät asunto-osakeyhtiöilmoitukset ja neuvovat niiden tekemisessä. Taustalla lisääntyvät sähköiset palvelut Uudistuksen taustalla on sähköisten palveluiden lisääntyminen, mikä vähentää henkilökohtaisen asiakaspalvelun tarvetta. Kauppa- ja yhdistysrekistereistä vastaava Patentti- ja rekisterihallitus on parhaillaan ottamassa käyttöön uusia verkkopalveluita. Sähköisille palveluille on yhä suurempi kysyntä, koska tällöin asiakas voi hoitaa asiansa joustavasti ja nopeasti omassa aikataulussaan. Uudistus vähentää henkilötyövuosien tarvetta maistraateissa ja lisää sitä jonkin verran Patentti- ja rekisterihallituksessa. Uudistuksella ei ole vaikutuksia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten henkilöstöön. 5

6 Seuraavaksi selvitetään muun muassa, mitä tehtäväjärjestelyjä uudistus aiheuttaa maistraateissa ja miten kyseisiä tehtäviä hoitaneiden henkilöiden asema järjestetään. Muutoksessa pyritään varmistamaan henkilöstön työllistyminen ja noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa valtion yhteistoimintalain ja -sopimuksen mukaisesti sekä yleisiä periaatteita valtion henkilöstön asemasta organisaation muutostilanteissa. Lisäksi lain täytäntöönpanossa turvataan kielellisten palvelujen toteutuminen. Lakiluonnoksesta järjestettiin lausuntokierros kesällä Lausunto: Kaupparekisteri on julkinen rekisteri yrityksistä. Yritysten lisäksi kaupparekisteriin merkitään myös eräät muut yhteisöt, kuten asunto-osakeyhtiöt ja asumisoikeusyhdistykset. Yhdistysrekisteriin puolestaan merkitään yhdistyksiä koskevat tiedot. Vuoden 2015 sosiaalivakuutusmaksuista ennakkotietoa Alustavien arvioiden mukaan työnantajan sosiaalivakuutusmaksuihin tulee ensi vuonna seuraavia muutoksia: Työnantajan sairausvakuutusmaksu arvioidaan alenevan 0,06 prosenttiyksiköllä vuonna Maksu on arvion mukaan 2,08 prosenttia palkoista. Työnantajan keskimääräinen TyEL-maksuun tehdään 0,4 prosenttiyksikön korotus vuonna Puolet korotuksesta kohdistuu työnantajan maksuun. Keskimääräinen TyEL-maksu olisi siten 17,95 % vuonna Työttömyysvakuutusrahasto esittää työttömyysvakuutusmaksun nostamista 0,15 prosenttiyksiköllä vuonna Esityksen mukaan maksu olisi 0,80 prosenttia (0,75 % vuonna 2014) palkkasumman ensimmäisen euron osalta ja 3,15 prosenttia (2,95 % vuonna 2014) sen ylimenevältä osalta. Isännöitsijöille valmisteilla henkilöpätevyysjärjestelmä Isännöintiliitto alkaa valmistella henkilöpätevyysjärjestelmää. Aiemmin ISA-auktorisointi oli myös henkilöillä, mutta nykyään se on mahdollista vain yrityksille. Isännöitsijöiden henkilöpätevyyden todentamisessa olennaista taloyhtiön kannalta on järjestelmän riippumattomuus ja luetettavuus sekä se, että isännöitsijän pätevyys on määräajoin uusittava. Pätevyysjärjestelmää Isännöintiliitossa ryhtyy valmistelemaan Kaisa Leiwo, joka siirtyi Isännöintiliiton palvelukseen Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtajan tehtävistä. Leiwo aloitti työt Isännöintiliitossa lokakuussa Isännöinnin ammattilaiset 2014 tutkimus on julkaistu Kiinkon toimesta jo kolmannen kerran toteutetussa Isännöinnin ammattilaiset kyselytutkimuksessa selvitettiin sitä, miten isännöitsijät kokevat ammattinsa ja työnsä. Tänä vuonna päähuomio kiinnitettiin isännöitsijöiden työaikaan ja heidän näkemyksiinsä ammattitaidon kehittämisestä. Kiinteistöalan Koulutussäätiön rahoittaman tutkimuksen toteutti Promenade Research Oy ja se tehtiin yhteistyössä Isännöintiliiton kanssa. Lue lisää tutkimuksesta osoitteesta 6

7 TALOUS JA VEROT Talousarvio-ohje vuodelle 2015 Kiinteistöliitto julkaisee vuosittain talousarvio-ohjeen taloyhtiöiden seuraavan vuoden talousarvion laadinnan tueksi. Talousarvio-ohje vuodelle 2015 perustuu saatavilla olleeseen informaatioon. Ohje päivitetään tammikuun alussa Ohje on tarkoitettu Kiinteistöliiton jäsenkiinteistöjen käyttöön talousarvion laadinnan yhteyteen. Jäsentaloyhtiöiden hallitus, isännöitsijät ja tilintarkastajat sekä toiminnantarkastajat pääsevät kirjautumaan jäsensivuille tunnuksen ja salasanan avulla. Jäsenkäyttäjäksi rekisteröitymiseen ohjeet löytyvät osoitteesta Talousarvio-ohje löytyy osoitteesta Remonttilainojen kilpailuttamisessa puutteita Taloyhtiöiden korjaushankkeiden rahoittamiseksi tarvitaan usein lainaa, mutta lainarahan hankkimisessa on edelleen perustavaa laatua olevia puutteita. Lainatarjouksia kysytään liian usein vain yhdeltä rahoittajalta, vaikka taloyhtiön ja sen osakkaiden kannalta tarjouspyyntöjä on viisasta pyytää useilta rahoituslaitoksilta. Kaksi viidestä isännöitsijästä kysyy lainatarjouksen vain yhdeltä pankilta ja samaan tyytyy joka neljäs taloyhtiön hallitus. "Tarjouksen pyytäminen vain yhdeltä rahoittajalta ei ole aitoa kilpailuttamista", muistuttaa Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen. Rahoittajien välisen kilpailun hyödyntämiseksi taloyhtiön tarjouspyyntö kannattaa lähettää useammalle rahoittajalle, esimerkiksi 3-5 pankille. Myönteistä kehityksessä on, että 56 % taloyhtiöistä kysyi lainatarjousta kolmelta tai useammalta rahoituslaitokselta syksyllä Kaksi vuotta aiemmin näin teki vain 41 % taloyhtiöistä. Pankit ja muut rahoittajat antavat hyvin lainatarjouksia, kun taloyhtiöt tarjouksia pyytävät. "Taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän kannattaa korjaushankkeen yhteydessä huolehtia lainarahoituksen kilpailutuksesta, sillä eurot ovat samanlaisia tulevatpa ne mistä pankista tahansa", toteaa Kiinteistöliiton Hiltunen. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton syksyllä 2014 toteuttaman korjausrakentamisbarometrin ennakkotuloksista. Barometriin on vastannut jo 1300 taloyhtiöiden isännöitsijää ja hallituksen jäsentä. Korjausrakentamisbarometrin tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan marraskuun aikana. Säästöä lainatarjousten oikealla kilpailuttamisella Korjaushankkeiden rahoituksen asiallinen kilpailuttaminen voi tuoda taloyhtiölle - ja sitä kautta sen asuntoosakkeenomistajille - merkittäviä vuosittaisia säästöjä. Lainatarjoukset kannattaa pyytää siten, että rahoittajan tarjoama lainan kokonaiskorko (kiinteäkorkoinen laina) tai viitekoron päälle lisättävä korkomarginaali (lyhyet ja pitkät vaihtuvat viitekorot) sisältää kaikki lainan nostamiseen sekä korkojen ja lyhennyksien maksamiseen liittyvät kulut ja palkkiot. Kiinteistöliiton julkaisemat ohjeet taloyhtiöille lainatarjouksia varten ovat saatavissa osoitteessa Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,0 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä vuoden 2013 vastaavasta ajanjaksosta. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä 2010=100. 7

8 Rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 1,3 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset (Rakennuskustannusindeksi 2010=100) nousivat 1,3 prosenttia vuoden 2014 syyskuussa edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 1,8 prosenttia ja muiden panosten hinnat 1,2 prosenttia vuotta aiemmasta. VAIKUTTAMINEN Taloyhtiöiden hallinto jää asukkaille hämäräksi Kansalaiset pitävät taloyhtiön hallituksen jäsenyyttä tärkeänä luottamustoimena. Raha eli hallitusjäsenten palkkiot eivät kuitenkaan paranna arvostusta, kävi ilmi oikeusministeriön verkkokeskustelussa, jonka tulokset julkistettiin tänään torstaina. Taloyhtiön hallitus voi lisätä itse arvostustaan, jos se tiedottaa päätöksistä, ottaa asukkaiden ehdotuksia huomioon ja kommentoi asioita tilikauden aikanakin, ei vain yhtiökokouksissa. Keskusteluun osallistuneet kannattavat erityisen suosituksen laatimista tilikauden aikaisesta viestinnästä, koska nyt viestit eivät kulje. Isännöintiliitto ja Kiinteistöliitto käynnistävät tilikauden aikaista viestintää koskevan suosituksen laatimisen ja toivovat myös oikeusministeriön osallistuvan yhteistyöhön. Suosituksen perusteella viestintä voitaisiin järjestää kunkin taloyhtiön olosuhteet huomioiden tarkoituksenmukaisella tavalla. Viestintää koskeva suositus yhdenmukaistaisi taloyhtiöiden käytäntöjä ja voisi turvata tilikauden aikaisen viestinnän jatkuvuuden hallituksen ja/tai isännöitsijän vaihtuessa. Taloyhtiön rakennuksia ja taloutta koskevat tiedot, esimerkiksi tilinpäätökset ja toimintakertomukset, tulisi keskustelijoiden mielestä saada esille verkkoon. Kun ne olisivat osakkaiden saatavilla, yhtiön talous ja korjaustarve vaikuttaisivat nykyistä enemmän asuntojen arvoihin. Nyt esimerkiksi remonttitarpeet eivät vaikuta täysimääräisesti asuntojen arvoon, mikä ei kannusta suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon. Keskustelijat haluaisivat kiinteistönpidosta suunnitelmallisempaa. Taloyhtiöihin toivotaan toimintasuunnitelmaa kiinteistön ja rakennuksen pitoon. Kansalaiskyselyn taustaa: Yleisölle avoimessa verkkokeskustelussa oikeusministeriö keräsi käytännön kokemuksia ja ideoita muun muassa taloyhtiöiden tilikauden aikaisen viestinnän ja taloyhtiön johtamisen kehittämiseksi. Verkkokeskustelu toteutettiin yhteistyössä Isännöintiliiton, Kiinteistöliiton ja Kiinteistönvälitysalan keskusliiton kanssa. Keskusteluun osallistuneet 359 käyttäjää tekivät 159 ehdotusta taloyhtiön viestinnän, hallinnon ja riitojen ratkaisun kehittämiseksi. Verkkokeskustelun ehdotuksiin saatiin 1260 sanallista kommenttia ja lisäksi ehdotusten puolesta tai vastaan annettiin 4315 ääntä. LAKIASIAT Verottajalle ilmoitettava urakkatiedot Rakennustöistä on ilmoitettava Verohallinnolle, kun urakan hinta on yli euroa. Uusi velvollisuus ilmoittaa tietoja rakennusurakoista ja yhteisen työmaan työntekijöistä Verohallinnolle tuli voimaan Tiedonantovelvollisuus voi koskea taloyhtiötä, yhteisen työmaan päätoteuttajaa sekä taloyhtiön osakkeenomistajaa. Tavoitteena on rakennusalan harmaan talouden kitkeminen. Uusi ilmoitusvelvollisuus on osalle taloyhtiöitä ja isännöitsijöitä vielä tuntematon, eivätkä kaikki ilmoitusvelvolliset ole tietoisia mitä tietoja ja kenen tulisi Verohallinnolle ilmoittaa. Verohallinnon mukaan rakentamisilmoituksia on annettu ensimmäiseen määräaikaan mennessä ennakoitua vähemmän. 8

9 Rakennustyön tilaaja ilmoittaa urakkatiedot Rakennustyön tilaajan, esimerkiksi korjaushanketta toteuttavan taloyhtiön, on ilmoitettava tiedot Verohallinnolle kuukausittain. Tiedot on ilmoitettava työmaakohtaisesti kaikista ostetuista rakennusurakoista, kun tilatun urakkasopimuksen arvo on yli euroa ilman arvonlisäveroa. Urakkatietojen tiedonantovelvollisuus jatkuu työn vastaanottamiseen saakka. Jos tiedonantovelvollinen ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, voidaan tällöin määrätä enintään euron laiminlyöntimaksu. "Tulkinnanvaraisessa tilanteessa taloyhtiön kannattaa täyttää tiedonantovelvoite laiminlyöntimaksun välttämiseksi", toteaa Kiinteistöliiton vanhempi lakimies Kristel Pynnönen. Päätoteuttaja kannattaa nimetä urakkasopimuksessa Rakennustyömaan päätoteuttajan täytyy ilmoittaa kuukausittain tiedot kaikista yhteisellä työmaalla työskentelevistä henkilöistä, jos yhteisen rakennustyömaan kokorakennushankkeen arvo on yli euroa. Taloyhtiö on velvollinen antamaan tietoja myös yhteisen työmaan työntekijöistä, jos taloyhtiö toimii tällaisella työmaalla rakennuttajana, eikä päätoteuttajaa ole nimetty. "Taloyhtiön kannalta on tärkeää, että urakkasopimuksessa nimetään pääurakoitsija tai muu urakoitsija päätoteuttajaksi. Tällöin vastuu yhteisen työmaan työntekijätietojen ilmoittamisesta Verohallinnolle siirtyy taloyhtiöltä päätoteuttajaksi nimetylle urakoitsijalle", muistuttaa Kristel Pynnönen. Yhteinen työmaa muodostuu, jos samalla urakka-alueella työskentelee samanaikaisesti tai viivytyksettä peräkkäin useampi kuin yksi työnantaja (tai itsenäinen ammatinharjoittaja). Yhteinen työmaa voi muodostua myös, jos samalla urakka-alueella toimii samanaikaisesti taloyhtiön ja osakkaan urakoitsija. Kaupparekisteritiedot päivitettävä Katso-tunnisteen saamiseksi Taloyhtiön tulee toimittaa tiedot Verohallinnolle sähköisesti. Asunto-osakeyhtiöt tarvitsevat Suomi.fipalveluun kirjautumista varten Katso-tunnisteen. Kaupparekisterimerkintöjen pitää asunto-osakeyhtiön nimenkirjoittajien osalta olla ajan tasalla ennen kuin Katso-tunnisteen voi saada. Ilmoitettavat tiedot voidaan toimittaa Verohallinnolle myös Veronumero.fi -palvelun kautta. TUTKIMUS JA KEHITYS Indeksitalo 2014: Kiinteistöverot ja vesikustannukset ripeässä nousussa Taloyhtiöiden kustannustaakka on jatkanut nopeassa 3,4 prosentin vuotuisessa kasvussa. Vuodesta 2009 ns. indeksitalon kustannukset ovat nousseet peräti 33 prosenttia. Asuinkerrostalojen hoitokuluista keskimäärin runsaat puolet menee kiinteistöveroon, kaukolämpö-, vesi- ja jätevesi- sekä sähkö- ja jätehuoltomaksuihin. Erot kaupunkien välillä ovat suuret. Vihdissä 60 neliön kaksiossa maksuihin hupenee noin 790 euroa ja Lappeenrannassa noin 570 euroa enemmän vuodessa kuin kaksiossa Kokkolassa. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton julkaisemasta Indeksitalo 2014 tutkimuksesta. Indeksitalovertailun tulokset osoitteessa 9

10 Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa kerrostaloissa koko maassa vuonna 2013 Kiinteistövero 6,4 % Jätehuolto 3,3 % Sähkö 4,0 % Korjauskustannukset 22,5 % 4,54 /m 2 /kk Muut hoitokulut 4,4 % Henkilöstökulut 1,5 % Hallinto 9,3 % Käyttö ja huolto 12,1 % Vesi ja jätevesi 7,9 % Lämmitys 23,8 % Ulkoalueiden hoito 2,0 % Siivous 2,6 % Kiinteistönhoitokulut asunto-osakeyhtiömuotoisissa rivitaloissa koko maassa vuonna 2013 *) Korjauskustannukset 22,2 % Muut hoitokulut 7,7 % Henkilöstökulut 1,9 % Kiinteistövero 6,2 % Jätehuolto 4,9 % 3,25 /m 2 /kk Hallinto 9,9 % Käyttö ja huolto 4,9 % Ulkoalueiden hoito 3,1 % Sähkö 5,2 % Vesi ja jätevesi 10,5 % *) ml. huoneistokohtaisesti lämmitetyt as.oy:t Lämmitys 23,5 % Siivous 0,0 % Lähde: Tilastokeskus 10

11 JÄSENEDUT Neuvontapalvelut puhelimella tai varatulla ajalla yhdistyksen toimistolla. Suomen Kiinteistöliiton lakimiesten neuvontapalvelut Jäsensivut rekisteröitymällä jäseneksi jäsensivuille jäsennumerolla sinulla on kattava tietoverkko käytettävänäsi. Sivuilta on luettavissa mm kaikki koulutusten aineistot, jäsentiedotteet ja paljon muuta hyödyllistä. Yleisiltä sivuilta löydät mm. tapahtumakalenterin. Koulutusta taloyhtiöiden edustajille, alueen koulutukset löytyvät jäsensivuilta taloyhtio.net. Taloyhtiön kotisivut Kiinteistöliiton tarjoamat kotisivut taloyhtiöllenne. DNA maksuton 2 megan laajakaistayhteys jokaiseen huoneistoon ( saakka), taloyhtiön pitää kuulua kaapeli- ja kaksisuuntaiseen verkkoon. Kiinteistön sähkösopimus Lahti Energian kanssa. Suomen Kiinteistölehti 10 kertaa vuodessa hallituksen puheenjohtajalle. Talokeskuksen palvelut Tekninen tarkastuspalvelu 345 /ensimmäinen vuosi (normaalihinta 475 ) perustamismaksu 0. Ensimmäisen vuoden jälkeen normaalihinta. Kulutusseurantapalvelu 285 /ensimmäinen vuosi (normaalihinta 405 ) perustamismaksu 0 (normaalihinta 124 ). Ensimmäisen vuoden jälkeen -15 % normaalihinnasta. Tarjous on voimassa Lisätietoja matti.hellgren@talokeskus.fi Kiinteistöalan Kustannuksen tuotteista -10 % Starkki Oy Ab kanta-asiakkuus. Tiedustelut tiia.ketola@starkki.fi Yhdistyksen kotisivuilla on mm. yhdistyksen säännöt, tapahtumat ja jäsenmaksut. Lisätietoja: paijat-hame@kiinteistoliitto.fi 11

12 JÄSENNEUVONNAN PALVELUNUMEROT Neuvontapalveluihin pääsy edellyttää jäsennumeroa. Jäsennumero löytyy jäsentiedotteen ja Suomen Kiinteistölehden osoitekentästä. KIINTEISTÖLIITTO PÄIJÄT-HÄME Toiminnanjohtaja Raimo Kiljunen Puhelin Arkisin Kiinteistösihteeri Sinikka Huurinainen Puhelin Arkisin SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO LAKINEUVONTA (jäsenkiinteistöjen isännöitsijät, hallituksen jäsenet ja tilintarkastajat) Puhelin Maanantaista torstaihin klo ja perjantaisin klo TALOUS- JA VERONEUVONTA Puhelin Maanantaista torstaihin klo ENERGIANEUVONTA Puhelin Maanantaista perjantaihin klo KIINTEISTÖNPITOON LIITTYVÄ NEUVONTAPALVELU Puhelin