JYVÄSKYLÄN ALUETOIMIPISTEEN TOIMINTA

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN ALUETOIMIPISTEEN TOIMINTA käynnistämisprojekti

2 2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 2. Aluetoimipisteen perustamisen lähtökohdat ja tavoitteet 3. Verkostoituminen, yhteistyö ja näkyvyys 4. Aluetoimiston asiakastyö 4.1 Asiakkaaksi ohjautuminen 4.2 Yksilötapaamiset 4.3 Ryhmät 4.4 Työtavat 5. Tiedottaminen 6. Työnohjaus-, konsultointi- ja koulutuskäytännöt 7. Aluetyöntekijöiden kouluttautuminen ja työssä jaksamisen varmistaminen 8. Resurssit 9. Yhteistyö Helsingin toimiston kanssa 10. Tuloksia ja arviointia 11. Suunnitelmia lähivuosille 12. Liitteet

3 3 1. Johdanto Vuonna 2006 käynnistyneen projektin tavoitteena oli Tukinaisen ensimmäisen aluetoimipisteen perustaminen Jyväskylään. Tarkoituksena oli mahdollistaa Tukinaisen palvelujen saatavuus valtakunnallisesti, luoda edellytyksiä paikallisesti tapahtuvalle yhteistyölle eri auttajatahojen kanssa ja vastata valtakunnallisesta kriisipäivystyksestä yhdessä Helsingin toimipisteen kanssa. Ajatuksena oli aluetoimiston perustamisen mallintaminen siten, että kokemuksista olisi hyötyä mahdollisten tulevien aluetoimistojen perustamisessa. Raportissa kuvataan projektin lähtökohtia, verkostoitumista Keski-Suomen toimijoiden kanssa sekä Tukinaisen aluetoimipisteen toimintaa. Raportissa hyödynnetään tilastotietoa, jota on kerätty syyskuusta 2006 lukien. Tilastot kuvaavat osallistumista valtakunnalliseen ja paikalliseen kriisipuhelinpäivystykseen, tapaamisia yhteistyökumppanien kanssa, toteutuneita kriisitapaamisia ja toteutuneita ryhmiä. Myös aluetoimiston työntekijöiltä tilatut ja toteutuneet koulutukset on tilastoitu. 2. Aluetoimipisteen perustamisen lähtökohdat ja tavoitteet Raiskauskriisikeskus Tukinainen on tarjonnut seksuaalirikosten kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja heidän kanssaan työskenteleville ammatillisia palveluja vuodesta 1993 alkaen (itsenäisenä yhdistyksenä vuodesta 2004). Seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä kohdanneiden uhrien avun tarve on koko ajan lisääntynyt. Seksuaalisen väkivallan uhrien auttamista ja traumatyötä koskevan tutkimustiedon lisääntyessä on uhrien auttaminen tullut myös haasteellisemmaksi käytännön työssä. Raiskauskriisikeskus Tukinainen toimii valtakunnallisesti. Jyväskylän aluetoimipisteen perustamisen tarkoituksena oli tavoittaa avun tarvitsijat erityisesti Keski-Suomen alueella. Tavoitteena oli alueellisen työn rakentaminen kiinteäksi osaksi Tukinaisen valtakunnallista toimintaa, yhteistyö ja verkottuminen eri alojen toimijoiden kanssa, tiedottaminen sekä toiminnan kehittäminen koko Tukinaisen toimintakentässä. Jyväskylä valikoitui alueellisen toimipisteen sijaintipaikaksi, koska yhteydenottoja tuli runsaasti Keski-Suomen alueelta. Tarkoituksena oli, että Jyväskylään sijoitettu toimipiste tarjoaisi apua keskisessä Suomessa. Jyväskylän aluetoimipisteessä aloitti kaksi kriisityöntekijää Aluetoimipisteen perustaminen aloitettiin kaluste- ja laitehankinnoilla sekä muulla uuden toimiston järjestelyllä. Koska aluetoimistossa ei ole kahden kriisityöntekijän lisäksi muuta henkilökuntaa, esim. erillistä toimistosihteeriä, on kriisityöntekijöiden toimenkuvaan koko ajan kuulunut varsinaisen asiakastyön lisäksi myös kaikki toimiston työt, kuten tarvike ja laitehankinnat, työn kirjaaminen, raportointi, tilastointi, arkistointi, puhelimeen vastaaminen ja rahan käyttöön sekä yleiseen tilojen ja talouden ylläpitoon liittyvät tehtävät. Aluetoimiston tavoitteet olivat: 1. Seksuaalisen väkivallan uhrien auttamiseksi tehtävä asiakastyö, puhelinpäivystys valtakunnallisessa kriisipuhelimessa, akuutti kriisityö sekä lyhytkestoinen kriisi- ja traumahoito (10-20 käyntikertaa) joko yksilökäyntien tai ryhmäkäyntien muodossa.

4 4 2. Yhteistyö Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella toimivien hoito- ja auttamistahojen kanssa yksittäisissä asiakas- ja ryhmätilanteissa, koulutusten ja konsultointien avulla. 3. Toimiminen ja työn kehittäminen tiiviissä yhteistyössä Helsingin toimipisteen kanssa. 4. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja oppilaitosyhteistyö. 3. Verkostoituminen, yhteistyö ja näkyvyys Verkostoituminen paikallisten toimijoiden kanssa on ollut keskeistä, ja se aloitettiin syksyllä 2006 ottamalla yhteyttä kaikkiin niihin tahoihin Jyvässeudulla, joiden tiedettiin kohtaavan seksuaalista väkivaltaa kokeneita asiakkaita. Syyskuussa 2006 järjestettiin avointen ovien päivä, jossa vieraili satakunta hoitoalan ammattilaista ja päätöksentekotason toimijaa. Verkostoitumisen ja yhteistyön tavoitteena oli tiedottaa Tukinaisen Jyväskylän aluetoimipisteen toiminnasta yhteistyötahoille ja asiakkaille. Loppusyksyllä 2007 järjestettiin toinen avointen ovien päivä. Jälleen osallistujia oli paljon ja uusia yhteistyökumppaneita tavoitettiin. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Jyväskylän aluetoimipiste esittäytyi 13 yhteistyökumppanille ja aluetoimipisteessä vieraili 25 yhteistyökumppania eri toimipisteistä. Toiminnan esittelyn lisäksi näissä tapaamisissa pohdittiin aktiivisesti seksuaalista väkivaltaa kohdanneen asiakkaan hoitopolkua. Niissä luotiin käytänteitä siitä, missä tilanteessa, millä tavoin ja missä vaiheessa asiakkaan hoitoa yhteistyökumppaneiden on hyvä ottaa yhteyttä ja millainen yhteistyö olisi asiakkaan kannalta hedelmällisintä. Vuonna 2008 Tukinaisen esittelyä jatkettiin ja yhteistyö eri tahojen kanssa lisääntyi. Yhteistyö konkretisoitui asiakastilanteisiin. Vuoden 2008 aikana Tukinaisen aluetoimipisteessä tehtävää työtä esiteltiin 14 eri auttamistaholle. Jyväskylän aluetoimipisteen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat olleet kriisikeskus Mobile, Turvaset-yksikkö, psykiatrian poliklinikat, sosiaalitoimi, Ensi- ja turvakoti sekä Keski-Suomen

5 5 keskussairaalan kriisiyksiköt Tehko (tehostettu kotihoito) ja Nova (psykiatrinen kriisihoito). Nuorten palvelukeskus, aluepsykologit, psykiatriset sairaalat, Nuorten varhaiskuntoutus ja Rikosuhripäivystys. Yhteistyökumppanit ovat toimineet lähettävänä tahona tai jatkohoitopaikkana. Hoitojakson alkaessa ja/tai päättyessä on usein pidetty yhteinen palaveri eri tahojen ja asiakkaan kanssa, jossa yhteistyön muotoja on suunniteltu. Asiakasprosessien yhteydessä tehtävä yhteistyö eri tahojen kanssa on projektin aikana lisääntynyt. Aluetoimisto on täydentänyt jo olemassa olevia julkisia tai muiden järjestöjen tarjoamia palveluita monin tavoin. On käynyt ilmi, että seksuaalisen väkivallan uhrit eivät aina koe saaneensa riittävää ja asiantuntevaa apua seksuaalisen väkivallan kokemustensa käsittelyyn, vaikka hoito on muuten ollut laadukasta. Tukinaisen ja aluetoimiston toiminnasta on tiedotettu tilaisuuksissa, joissa on kohdattu mm. paikallisia poliittisia päättäjiä. Näistä mainittakoon Amnestyn naisten kokemaan väkivaltaan liittyvä yleisötilaisuus ja Jyväskylän kaupungin järjestämä Naisten päivän tapahtuma. Päättäjiin on oltu yhteydessä myös suoraan sähköpostitse. Sanomalehti Keskisuomalainen on tehnyt kaksi haastattelua seksuaalista väkivaltaa ja Tukinaisen aluetoimiston työtä koskien. Alueen oppilaitosten kanssa on tehty yhteistyötä mm. esittelemällä aluetoimipisteen toimintaa sekä antamalla haastatteluja opiskelijoiden opinnäytetöihin liittyen. 4. Aluetoimiston asiakastyö 4.1 Asiakkaaksi ohjautuminen Jyväskylän kriisityöntekijät ovat vastanneet projektin alusta lähtien Tukinaisen valtakunnallisen kriisipuhelimen päivystyksestä keskimäärin 10 tuntia viikossa. Sitä kautta on tavoitettu seksuaalista väkivaltaa kohdanneita henkilöitä, joita on ohjattu selvittelykäynneille, kriisitapaamisiin ja ryhmiin. Alueelliseen puhelinpäivystykseen tulevien puhelujen määrä on vakiintunut noin 15 yhteydenottoon kuukaudessa. Jyväskylän alueellinen puhelinpäivystys päivystää kerran viikossa neljä tuntia kerrallaan. Puhelut ovat konsultointia ja asiakasyhteydenottoja. Suurin osa asiakkaista on tavoitettu yhteistyötahojen ja yhteistyöpalavereiden kautta. Asiakkaiden ikäjakauma on ollut vuotta. Suurin osa asiakkaista on vuotiaita seksuaalisen väkivallan uhreja. Asiakkaat ovat olleet esim. raiskauksen uhreja, ja tuolloin he ovat ottaneet yhteyttä noin viikon muutaman kuukauden kuluttua tapahtumasta. Osassa tapauksista raiskauksesta on kulunut jo vuosia. Lapsuuden aikaisen hyväksikäytön uhrit ovat toiseksi suurin asiakasryhmä. Elämän eri vaiheissa tapahtuvat kriisit voivat aktivoida lapsuuden aikaisia muistoja. Suuri asiakasryhmä ovat myös naiset, jotka lähisuhteissa kokevat seksuaalista väkivaltaa aikuisiällä. Miehiä on tavattu uhrien läheisinä. Aluetoimiston asiakkaat ovat olleet pääosin Keski-Suomesta, mutta myös kauempaa. Asiakkaita on tullut mm. Jyväskylästä ja sen maalaiskunnasta, Laukaasta, Muuramesta, Virroilta, Mäntästä, Jämsästä ja Jämsänkoskelta, Saarijärveltä, Hankasalmelta ja Kuopiosta. Kaukaa tulevien asiakkaiden kanssa tapaamisten tiheyttä on sovellettu ja täydennetty puhelin- tai sähköpostikontakteilla sekä kotitehtävillä. Esimerkiksi kaksoisaika joka toinen viikko on voinut olla sopiva työtapa.

6 6 4.2 Yksilötapaamiset Yksilötapaamiset alkoivat heinäkuussa Selvittelykäynnille (1-3 kertaa) on voinut tulla Tukinaisen matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti ilman lähetettä ja nimettömänä. Selvittelykäynneillä on kartoitettu asiakkaan tilannetta, vointia ja jaksamista sekä tehty jatkosuunnitelmia. Mukana on voinut olla myös omainen tai yhteistyötahon työntekijä. Usein selvittelykäynnit ovat johtaneet noin 10 kerran kriisitapaamisjaksoon, johon liittyen jakson tavoitteet on sovittu yhdessä asiakkaan kanssa kirjallisessa hoitosopimuksessa. Mahdollisen yhteistyötahon kanssa on oltu yhteydessä myös hoitojakson aikana ja sen päättyessä, jolloin on tehty suunnitelma mahdollisesta jatkohoidosta. Asiakasmäärät ovat lisääntyneet projektin kestäessä. Yhdellä työntekijällä on ollut keskimäärin noin kymmenen samanaikaista hoitojaksoa. Esimerkki 1. Nuori nainen soitti päivystyspuhelimeen jouduttuaan moninkertaisen seksuaalisen välivallan uhriksi sekä parisuhteessa että sen ulkopuolella. Hän koki olevansa jumissa ja uuvuksissa arjessaan ja väkivaltaisessa seurustelusuhteessaan. Asiakas ohjautui selvittelykäynneille ja kriisihoitojaksolle. Asiakas työsti käynneillä aktiivisesti sekä nykytilannettaan että seksuaalisen väkivallan historiaansa ja siihen johtaneita syitä. Koska asiakas oli itse aktiivinen ja tuottelias, työstämisen välineenä oli pääasiassa keskustelu ja elämänviivan tuottaminen paperille. Asiakkaan seksuaalisen väkivallan historian jäsentämisen kautta alkoi löytyä punainen lanka ja ymmärrys alisteisiin ja väkivaltaisiin suhteisiin ajautumiselle. Asiakas kykeni irtautumaan seurustelusuhteesta, jossa seksuaalista väkivaltaa tapahtui toistuvasti. Kriisihoitojakson jälkeen hän ei kokenut tarvitsevansa jatkohoitoa ja ryhtyi toimimaan monenlaisten positiivisten muutosten suuntaan elämässään. Esimerkki 2. Toimipisteen avoimien ovien päivässä syksyllä 2006 kävi vierailijana hoitaja paikallisesta psykiatrisesta sairaalasta. Alkuvuodesta 2008 kyseisestä sairaalasta otettiin aluetoimistoon yhteyttä osastohoidossa olevasta asiakkaasta, joka

7 7 psykoottisen alkuvaiheen jälkeen oli alkanut muistaa joutuneensa toistuvasti vakavan seksuaalisen- ja muunlaisenkin väkivallan kohteeksi puolen vuoden ajan, joka edelsi sairaalajaksoa. Osastolta toivottiin Tukinaisen apua asiakkaan seksuaalisen väkivallan hoidossa, joka täydentäisi psykiatrista osastohoitoa. Osastolla koettiin, että heillä ei ollut mahdollisuutta keskittää voimavaroja eikä tarvittavaa tietotaitoakaan seksuaalisen väkivallan työstämiseen asiakkaan kanssa. Tukinaisen työntekijä meni osastolle tapaamiseen, jossa olivat hänen lisäkseen mukana hoitaja ja asiakas. Sovittiin Tukinaisen kriisihoitojaksosta, joka mahdollistui asiakkaan saadessa turvan ja muun tarvittavan hoidon osastolla. Asiakas alkoi käydä Tukinaisen toimistolla aluksi hoitajan saattamana ja myöhemmin itsenäisesti työstäen käynneillä traumaattisia kokemuksiaan keskustelun ja toiminnallisten menetelmien, mm. kuvan kautta. Osaston ja Tukinaisen yhteistyössä asiakasta autettiin rikosilmoituksen tekemisessä ja lähestymiskiellon hakemisessa. Kriisihoitojakson aikana eräälle käyntikerralle kutsuttiin Rikosuhripäivystyksen työntekijä, joka aloitti asiakkaan tukihenkilönä rikosoikeudellisessa prosessissa. 4.3 Ryhmät Myös ryhmämuotoinen työskentely on kuulunut Jyväskylän aluetoimipisteen kehittämistyöhön. Kriisityöntekijät toimivat keväällä ohjaajapareina Helsingin Tukinaisen organisoimissa CPTryhmässä (Kognitiivisen prosessoinnin) Tampereella ja nuorten kuvaryhmässä Helsingissä. Keväällä ja syksyllä 2007 järjestettiin kaksi viikonloppuryhmää Jyväskylässä. Ryhmiin osallistui yhteensä kymmenen seksuaalista väkivaltaa kokenutta naista. Ryhmien ohjaamisesta vastasi Tukinaisessa vakinaisesti viikonloppuryhmiä ohjannut psykiatrisen hoitoalan ammattilainen ja ohjaajapareina toimivat Jyväskylän aluetoimipisteen kriisityöntekijät, jotka myös vastasivat ryhmien käytännön järjestelyistä ja osittain ryhmäläisten alkuhaastatteluista. Kriisityöntekijät ovat toimineet ohjaajapareina myös yhteensä neljässä viikonloppuryhmässä vuosina

8 8 Avointa vertaistukiryhmää alettiin Jyväskylässä suunnitella ja käynnistää loppuvuodesta Ryhmä käynnistyi tammikuussa Keski-Suomen asiakkaiden tarpeita vastaten ryhmä muotoutui täydentyväksi vertaistukiryhmäksi. Vuoden 2008 tavoitteena oli ryhmien vakiinnuttaminen. Tavoite toteutui. Tammikuussa alkoi avoin/täydentyvä ryhmä. Ryhmä kokoontui 10 kertaa ja siinä oli kolme jäsentä toukokuuhun saakka. Lisäksi tammikuussa 2008 aloitettiin Jyväskylän Ensi- ja Turvakodin (ETU) kanssa yhteistyönä ryhmä pienten lasten äideille, joilla on ollut väkivallan ja/tai seksuaalisen väkivallan kokemuksia. Ryhmä jatkui toukokuuhun nelijäsenisenä, ja se kokoontui yhteensä kymmenen kertaa. Nämä ryhmät toteutettiin joko Tukinaisen tai Ensi- ja Turvakodin tiloissa. Syyskuussa 2008 käynnistyi valokuvaterapeuttisesti orientoitunut ryhmä, jonka työskentelyssä oli mukana kaksi ammattivalokuvaajaa. Ryhmä kokoontui jouluun mennessä seitsemän kertaa ja siinä jatkaa viisi jäsentä keväällä Lokakuussa 2008 käynnistettiin yhdessä Jyväskylän Ensi- ja Turvakodin kanssa ryhmä naisille, joilla on sekä väkivallan/seksuaalisen väkivallan kokemuksia että mahdollista päihdetaustaa. Tämä ryhmä jatkaa myös kevääseen 2009 saakka ja siinä on neljä ryhmäläistä. Ryhmiin osallistuneet asiakkaat ovat olleet sitoutuneita ryhmän toimintaan. Niistä saatu asiakaspalaute on ollut myönteistä. Ryhmien sisältöjen ja niissä käsiteltyjen aiheiden suunnittelussa on otettu huomioon asiakkaiden tarpeet ja toiveet. Esimerkki ryhmään osallistuvasta asiakkaasta Asiakas ilmoittautui valokuvaryhmään kertoen olevansa sairaseläkkeellä ja mielenterveyskuntoutuja. Hänen lapsena kokemansa seksuaalinen hyväksikäyttö ja myöhemmin tapahtunut seksuaalinen häirintä olivat ryhmään hakeutumisen syynä. Ryhmässä hänen tavoitteitaan olivat itseinhon väheneminen ja työskentely niin, että rohkenisi ensimmäiseen parisuhteeseensa. Ryhmässä sovelletaan

9 9 valokuvaterapeuttisia menetelmiä. Omia vanhoja valokuvia analysoidaan esim. parityöskentelynä erilaisten kysymysten avulla. Uusien kuvien ottamisella pyritään rohkaisemaan ja kannustamaan itsen eri puolien katselemista. Palaute ryhmäläisiltä on ensiarvoisen tärkeää. Omien valokuvien katselemisen ja uusien valokuvien ottamisen kautta sekä niistä ryhmässä keskustelemisen avulla asiakas on voimaantunut, aktivoitunut ja rohkaistunut. Vertaistuki ja palaute ryhmässä on, luottamuksen kasvun myötä, ollut vaikuttamassa hyvään suuntaan. Asiakas on aloittanut ensimmäisen seurustelusuhteensa ja pystynyt myös sukulaisverkossaan ottamaan erilaista, näkyvämpää roolia. 4.4 Työtavat Yksilötyö Tukinaisessa perustuu lyhyisiin kriisiterapiajaksoihin. Työtavat asiakastyössä ovat määrittyneet kriisityöntekijöiden aiemman koulutuksen, kokemuksen ja viitekehyksen mukaan. Kriisityössä on käytetty perheterapian ja kognitiivisen psykoterapian viitekehystä ja välineinä luovia ja toiminnallisia menetelmiä (piirtäminen, draama, kortit, symboliesineet ja kotitehtävät, uutena muotona valokuva). Yksittäisinä menetelminä ovat olleet mm. kognitiivisen prosessoinnin terapia (CPT) raiskauksen uhreille, rentoutus- ja rauhoittumisharjoitukset, voimavarasuuntautuneisuus ja toiminnalliset menetelmät. Asiakastyö tilastoidaan ja dokumentoidaan asiakaskertomuksiin työn sisällön, työprosessien ja koko aluetoimipisteen työn seuraamista sekä kehittämistä varten. 5. Tiedottaminen Aluetoimipisteen toiminnan aloittamisesta tiedotettiin laajasti. Yhteistyökumppaneihin otettiin yhteyttä sähköpostitse. Yhteistyössä Tukinaisen tiedottajan kanssa suunniteltiin esitteitä sekä tilattiin käyntikortteja yhteistyötahoille ja asiakkaille jaettaviksi. Jyväskylän toiminnasta ilmoitettiin myös paikallisessa, suurilevikkisessä ilmaisjakelulehdessä. Kesällä 2007 aluetoimiston kriisityöntekijä tiedotti Tukinaisen toiminnasta Provinssirockissa Seinäjoella ja Qsrockissa Oulussa yhteistyössä YAD Jyväskylän järjestökylä projektin kanssa. Myös Ilosaarirockiin Joensuuhun lähetettiin tiedotusmateriaalia. Kokemukset olivat hyviä: kun Tukinainen vietiin sinne, missä suuri määrä ihmisiä on yhtä aikaa paikalla, saatiin näkyvyyttä ja kontakteja runsaasti.

10 10 6. Työnohjaus-, konsultointi- ja koulutuskäytännöt Tukinainen ry:n Jyväskylän aluetoimipiste on tarjonnut työnohjausta seksuaaliseen väkivaltaan ja hyväksikäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Työnohjaus on pääsääntöisesti liittynyt yksittäisiin asiakastilanteisiin. Työnohjausta on toteutettu myös puhelimitse. Konsultointia on toteutettu yhteistyöpalavereissa sekä puhelimitse paikallisten auttajatahojen kanssa. Konsultaatiopuhelujen määrä paikallisesti on lisääntynyt. Koulutuspyyntöjä on tullut yhteistyökumppaneilta runsaasti. Työntekijöitä on pyydetty mukaan seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön hoidon asiantuntijoina mm. asiakkaiden hoitoneuvotteluun, polikliinisen hoidon rinnakkaiseen erikoistyöhön sekä erilaisten ryhmien alustajiksi. Keväällä 2007 sosiaalityön opiskelija suoritti harjoittelujakson aluetoimipisteessä. Säännölliseksi käytännöksi on sovittu, että kätilöksi Jyväskylässä valmistuvat käyvät viimeisen lukukautensa aikana tutustumassa Tukinaisen toimintaan. Samoin sairaanhoidon opiskelijat kansainväliseltä kurssilta tutustuvat Tukinaiseen yhteiskunta- ja järjestöt jaksollaan. Tukinaisen aluetoimipisteen järjestämiä koulutuksia ovat mm: 2006 Norssin yläasteen koululaiset ja opettajat/seksuaalinen itsemääräämisoikeus 2007 Kaupunkiseurakunnan diakoniatyöntekijät/seksuaalisen väkivallan kohtaaminen 2007 Kriisikeskus Mobile/Erityiskysymyksiä seksuaalisen väkivallan kohtaamisessa ja hoidossa 2008 Paikalliset ammattiauttajat/seksuaalisen väkivallan kohtaaminen ja hoito

11 K-S Sairaanhoitopiirin psykiatrian avotyöntekijät/seksuaalisen väkivallan hoidon erityispiirteitä 2008 Naistetugi-keskuksen henkilökunta virossa/puhelimitse tehtävä kriisiauttaminen 2008 Vuosaaren lukion abiturientit/seksuaalinen itsemääräämisoikeus 7. Aluetyöntekijöiden kouluttautuminen ja työssä jaksamisen varmistaminen Jyväskylän aluetoimipisteen kriisityöntekijät olivat aiempien koulutustensa täydentämiseksi ja seksuaalisen väkivallan kohtaamista koskevan ammattitaitonsa lisäämiseksi aluksi perehdytysjaksolla Helsingissä toiminnan käynnistyttyä kesällä Keväällä 2007 työntekijät osallistuivat Tukinaisen henkilöstölleen järjestämään Ryhmätyön perusteet koulutukseen. Osaamistaan työntekijät ylläpitävät perehtymällä alan tutkimukseen ja osallistumalla alaan liittyville koulutuspäiville mm. perheterapiapäiville, kognitiivisen psykoterapian maailmankongressiin sekä erilaisille seksuaalisen väkivallan teemaa käsitteleville koulutuspäiville. Jatkuvan kouluttautumisen avulla on tarkoituksena päivittää työntekijöiden seksuaalisen väkivallan hoitoon liittyvää tietoa ja osaamista sekä edesauttaa työssä jaksamista. Näitä asioita on myös varmistettu työntekijöiden säännöllisellä työnohjauksella. Oman työn dokumentointi, tutkiva perusasenne työhön ja työn sisällön kehittäminen yhdessä muiden Tukinaisen kriisityöntekijöitten kanssa ylläpitää jaksamista ja ammattitaitoa siten, että on mahdollista toimia kouluttajana tällä erityisalueella. Yhteinen asiakastyönohjaus Helsingin kriisityöntekijöiden kanssa palvelee asiakastyön laadun varmistamista valtakunnallisesti. Syksyllä 2008 aloitettiin aluetoimiston oma opintopiiri. 8. Resurssit Tukinaisen Jyväskylän aluetoimipisteessä aloitti kaksi kokopäiväistä kriisityöntekijää Toinen työntekijöistä jäi äitiyslomalle keväällä Työntekijäresurssi on tuntimääräisesti säilynyt samana koko projektin ajan, vaikka tarve lisäresurssiin on ilmeinen. 9. Yhteistyö Helsingin toimiston kanssa Aluetoimiston näkökulmasta tiivis yhteistyö ja säännöllinen tiedonkulku Helsingin toimiston kanssa on tärkeää, jotta Tukinaisen toiminta on sisällöllisesti ja rakenteellisesti yhdenmukainen. Jyväskylän aluetoimiston työntekijät osallistuvat kuukausittain kokoontuvaan kriisityön koordinointikokoukseen. Kokoukset alkoivat keväällä Kriisityön sisältöjä kehitetään yhdessä muiden Tukinaisen kriisityöntekijöiden kanssa, myös säännöllinen yhteydenpito muuhun Tukinaisen hallintoon on välttämätöntä. 10. Tuloksia ja arviointia Vuonna 2006 Tukinaisen Jyväskylän aluetoimipisteessä oli yhteensä 14 yksilöasiakasta (asiakaskäyntejä 52), 2007 asiakkaita oli yhteensä 25 (asiakaskäyntejä 245) ja vuonna 2008 yhteensä 47 asiakasta (asiakaskäyntejä 360). Keskimäärin asiakkaan kriisijakso on sisältänyt seitsemän käyntiä. Aluetoimiston asiakkaat ovat olleet pääosin Keski-Suomesta, mutta myös

12 12 kauempaa yhteensä 11 kunnan alueelta. Ryhmiä toteutui kolmen vuoden aikana yhteensä neljä ja niissä oli yhteensä 16 osallistujaa. Helsingin toimiston kanssa yhteisiä ryhmiä toteutui kaksi, ja aluetoimiston työntekijä oli ohjaajaparina neljässä viikonloppuryhmässä. Tukinaisen Jyväskylän aluetoimipiste on tullut pääosin tutuksi paikallisille toimijoille. Yhteistyö sujuu, palaute sekä asiakkailta että yhteistyökumppaneilta on ollut myönteistä. Useimmat asiakkaat löytävät aluetoimipisteen jonkin toisen hoitotahon ohjaamana. Vuonna 2006 aluetoimisto oli aktiivisempi osapuoli ottaessaan yhteyttä yhteistyökumppaneihin; vuonna 2007 yhteydenottojen suunta kääntyi päinvastaiseksi. Monissa asiakasprosesseissa tehdään käytännön yhteistyötä yhteispalavereiden ja/tai työkokouksien muodossa. Tunnettuuden lisääntyessä asiakasvirta kasvaa. Todettavissa on, ettei palveluiden kysyntään ja tarpeeseen pystytä nykyisillä resursseilla vastaamaan. 11. Suunnitelmia lähivuosille Tukinaisen Jyväskylän aluetoimipisteen toiminta painottuu kriisityöhön, verkosto- ja yhteistyöhön sekä alueelliseen työskentelyyn. Kriisityö muodostuu kriisipuhelinpäivystyksen lisäksi asiakaskohtaisista selvittelykäynneistä, kriisitapaamisista sekä asiakkaille suunnatusta ryhmätoiminnasta. Yhteistyötä rakennetaan ja pidetään yllä entiseen tapaan asiakaslähtöisesti. Asiantuntijana toimiminen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja väkivaltaan liittyvissä asioissa erilaisissa auttamisverkostoissa jatkuu. Työmuotoina ovat erilaiset esittely- ja koulutustilaisuudet, hoidollisten työryhmien jäsenenä työskentely, työparityöskentely, puhelinkonsultaatiot sekä työnohjauskäynnit ja -puhelut. Vuoden 2009 toukokuussa otetaan käyttöön kriisityön asiakaspalautekysely yhdessä Helsingin kriisityön kanssa. Vuonna 2009 tehdään kysely Välisuomen terveyskeskuksien valmiuksista kohdata seksuaalista väkivaltaa kokeneita asiakkaita. Yhteistyötä kouluterveydenhuollon kanssa tullaan jatkamaan ja kehittämään. Suunnitelmana on ennaltaehkäisevä, seksuaalista itsemääräämisoikeutta koskeva kampanja keskisen Suomen yläasteilla. 12. Liitteet 1. Aluetoimiston toimintakertomukset vuosilta ja Moniste tukkimiehen kirjanpitoa varten 3. Aluetoimiston asiakaskertomuslomake 4. Aluetoimiston tilastointilomake 5. Pikatilastot 6. Aluetoimiston tuntilista työajan seuraamista varten

13 13 Liite 1. Aluetoimiston toimintakertomukset vuosilta ja 2008 Jyväskylän aluetoimipiste (toimintakertomukseen ) Tukinainen avasi kesäkuussa 2006 ensimmäisen aluetoimipisteensä Jyväskylään. Tarkoituksena oli näin ylläpitää ja laajentaa Tukinaisen toimintaa Keski-Suomessa ja parantaa palvelujen saatavuutta valtakunnallisesti. Fyysisesti aluetoimisto pantiin kasaan talkoovoimin ja kierrätyshankintoja hyödyntäen. Suunnitelmamme mukaisesti aloitimme varsinaisen työn verkostoitumisella. Otimme yhteyttä kaikkiin niihin tahoihin Jyvässeudulla, jotka työskentelevät seksuaalista väkivaltaa kohdanneitten kanssa. Kutsuimme kaikki avointen ovien päivään Kävijöitä laskettiin noin sata, joukossa oli paljon kentällä työskenteleviä, mutta myös johto- tai päätöksenteko-tasoa näkyi. Yhteistyö aloitettiin avoimien ovien päivässä sähköpostiosoitteita ja puhelinnumeroita vaihtamalla. Kevääseen mennessä olimme käyneet kahvilla 13 yhteistyökumppanin työpaikalla ja meillä oli vastaavasti kahviteltu 25 työryhmän (tai sen edustajan) kanssa. Esittelyn lisäksi näissä kahvitilaisuuksissa pohdittiin aktiivisesti sitä, millainen olisi asiakkaan hoitopolku, joka toisi hänet meille tai mikä olisi hoidollisesti laadukas tapa ohjata asiakas kriisiavun jälkeen meiltä jollekin toiselle toimijalle. Koulutusta olemme tarjonneet ja toteuttaneet yhteistyökumppaneille, 4 erimittaista koulutusta (lyhin oli oikeastaan tietoisku kätilöitten koulutuspäivässä ja pisin oli kokopäiväkoulutus diakoniatyöntekijöille). Koulutusta ei ole markkinoitu, pyynnöt ovat tulleet yhteistyön ja tiedottamisen yhteydessä. Valtakunnallista kriisipuhelinta päivystettiin kuluneena vuonna Jyväskylässä lähes päivittäin: vähimmilläänkin 2 iltapäivää viikossa (kevätkaudella lisäksi 1 kokopäivä/vko). Usein sen lisäksi sijaistettiin Helsingin päivystäjiä. Jyväskylän oma päivystysaika oli torstai-iltapäivänä, jolloin puheluita tuli harvakseltaan (enimmillään 5, vähimmillään 0). Usein yhteistyökumppanit soittivat tuon päivystysajan ulkopuolella. Asiakkailla oli alusta asti mahdollisuus varata kriisiaika aluetoimistoon. Tämän linjauksen ajateltiin palvelevan asiakkaita ja kartuttavan työntekijöitten asiantuntemusta tällä erikoisalalla. Matala vastaanottokynnys edisti myös yhteistyötä ruohonjuuritasolla. Sitkeän tiedottamisen, yhteistyön ja juurruttamisen tuloksena alkoi asiakkaita tulla enemmän maaliskuussa Tilastoituja kriisikäyntejä oli syyskuussa 06 2 kpl, toukokuussa -07 niitä oli 22. Ryhmätoiminta aloitettiin avoimella ryhmällä vuodenvaihteessa. 4 kokoontumisen jälkeen ryhmäläisiä oli tulossa 2 ja päätimme jäädä suunnittelutauolle tämän ryhmän suhteen. Viikonloppuryhmässä olimme vuorotellen, molemmat kerran, kokeneen ohjaajan apuohjaajana. Toinen niistä toteutui Jyväskylässä. Maaliskuussa alkoi CPT-ryhmä Tampereella, apuohjaaja oli Jyväskylän aluetoimistosta, ja nuorten kuvaryhmä Helsingissä, apuohjaajana Jyväskylän toinen työntekijä. Yhteensä ryhmäohjauskertoja kertyi Jyväskylän työntekijöille 19. Suunnittelemamme paikallinen ryhmätoiminta ei toteutunut ensimmäisenä toimintavuotena sellaisenaan, sillä asiakastyön pääpaino oli toiminnan alkamisen vuoksi yksilötyössä. Neuvotteluita tulevan kauden ryhmistä käytiin Ensi- ja Turvakodin sekä Nuorten avopalvelu Aisan kanssa. Suunnitelmat yhteisiä ryhmiä varten ovat pitkällä.

14 14 Jyväskylän aluetoimiston työntekijät kävivät ryhmätyön perusteet koulutuksessa Tukinaisen Helsingin toimistolla keväällä 07. Alkuaikojen rauhallisia hetkiä käytettiin itsenäiseen opiskeluun, eli luettiin alaan liittyvää kirjallisuutta sekä Tukinaisen omaa materiaalia. Kesällä 07 tehtiin 2 rockfestivaali kokeilua (Provinssirock ja Qsrock) yhteistyössä YAD Jyväskylän järjestökylä projektin kanssa. Tarkoituksena oli tiedottaminen ja näkyvyyden lisääminen. Myös Ilosaarirockiin lähetettiin tiedotusmateriaalia. Tästä ilmestyy erillinen raportti syyskuussa 07. Jyväskylän aluetoimiston toiminnasta on olemassa tilastot syyskuusta 06 alkaen, jotka löytyvät myös Helsingin Tukinaisen toimistolta. Tukinaisen Jyväskylän aluetoimistoon rekrytoitiin kesällä -07 uusi kriisityöntekijä äitiyslomalle jäävän tilalle sekä tuntityöntekijä avustamaan päivystyksessä ja muussa, myöhemmin suunniteltavassa, toiminnassa. Jyväskylän aluetoimiston toimintakertomus 2008 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen Jyväskylän toimipiste käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen tukemana kolmevuotisena projektina keväällä Aluetoimiston toiminta painottui kolmannen toimintavuoden aikana ryhmätoimintojen kehittämiseen pääasiallisen työmuodon ollessa kuitenkin edelleen yksilötapaamiset. Uusien asiakkaiden määrä lähes kaksinkertaistui edellisvuoteen verrattuna ollen vuonna Kaikkien asiakkaiden yhteenlaskettu käyntimäärä oli 367. Jyväskylän aluetoimipisteessä jatkettiin aiempina vuosina aloitettua verkottumista sekä jatkettiin yhteistyösuhteiden luomista ja niiden vakiinnuttamista. Tukinaisen toimintaa esiteltiin 14 yhteistyötaholle. Samalla näissä tilaisuuksissa pohdittiin mahdollisia yhteistyön muotoja seksuaalista väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kohdalla. Hoidolliset verkostopalaverit ja työparina toimiminen toisen mielenterveysalan ammattilaisen kanssa lisääntyivät vuoden 2008 aikana. Samoin lisääntyivät yksin työskentelevien seksuaalista väkivaltaa työssään kohtaavien sosiaali- ja terveydenhoitoalan ammattilaisten puhelinkonsultaatiot. Asiakastyössä uutena toimintana alkoi vuonna 2008 strukturoitu puhelinauttaminen myös Jyväskylän toimipisteessä. Siitä sadut kokemukset olivat molemminpuolisesti hyviä. Jyväskylän toimipiste vastasi osaltaan valtakunnallisesta kriisipuhelinpäivystyksestä. Aluetoimiston oma päivystysaika oli entiseen tapaan torstai-iltapäivisin. Alueelliseen puhelinpäivystykseen tulevien puhelujen määrä on vakiintunut noin 15 yhteydenottoon kuukaudessa. Puhelut ovat koostuneet konsultaatioista sekä suorista asiakasyhteydenotoista. Vuoden 2008 tavoitteena oli ryhmien tuominen aluetoimiston paikalliseksi työksi. Tavoite toteutui. Tammikuussa alkoi avoin/täydentyvä ryhmä, jonka ohjaajana toimi koko kevään osa-aikainen työntekijä. Kokopäiväinen ja toinen osa-aikainen työntekijä vuorottelivat hänen ohjaajaparinaan. Ryhmä kokoontui 10 kertaa ja siinä oli kolme jäsentä toukokuuhun saakka. Lisäksi tammikuussa aloitettiin Ensi- ja Turvakodin (ETU) kanssa yhteistyönä ryhmä pienten lasten äideille, joilla on ollut väkivallan ja/tai seksuaalisen väkivallan kokemuksia. Ryhmässä jatkoi toukokuuhun asti neljä jäsentä, ja se kokoontui myös 10 kertaa. Nämä ryhmät toteutettiin joko Tukinaisen tai ETU:n tiloissa. Syyskuussa aloitettiin valokuvaterapeuttisesti orientoitunut ryhmä. Ohjaajina toimivat kokopäiväinen ja osa-aikainen Tukinaisen kriisityöntekijä sekä valokuvaajapariskunta. Ryhmä

15 15 kokoontui jouluun mennessä seitsemän kertaa ja siinä jatkaa viisi jäsentä kevään 2009 puolella. Kaikissa ryhmissämme lopetti yksi ryhmäläinen joko ensimmäisen tai toisen kokoontumisen jälkeen. Lokakuussa alkoi yhdessä ETU:n työntekijän kanssa ohjattava ryhmä naisille, joilla on sekä väkivallan/seksuaalisen väkivallan kokemus että mahdollista päihdetaustaa. Tämä ryhmä jatkaa myös kevääseen saakka ja siinä on neljä ryhmäläistä. Ryhmät ovat olleet aika pieniä, mutta ryhmäläiset yllättävän sitoutuneita työskentelemään. Palaute on ollut erittäin myönteistä. Ryhmät ovat teemoitettu vastaukseksi havaittuun tarpeeseen. Jyväskylän aluetoimipiste järjesti vuonna 2008 ensimmäiset ammattiauttajakoulutukset Jyväskylässä, toisen keväällä ja toisen syksyllä. Ne oli pyynnöstä räätälöity psykiatrian avotyöntekijöille. Lisäksi aluetoimiston työntekijä oli kouluttamassa Virossa Naistetugi -keskuksen henkilökuntaa sekä puhumassa Vuosaaren lukion oppilaille ja henkilökunnalle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta. Jyväskylän aluetoimiston työntekijät jatkoivat ryhmätyönohjauksessa käymistä, minkä rinnalle aloitettiin yksilötyönohjaukseen osallistuminen. Näköaloja vuodelle 2009 Jyväskylän aluetoimipisteen toiminta painottuu edelleen kriisityön palveluihin, verkosto- ja yhteistyöhön sekä alueelliseen työskentelyyn. Kriisityön palvelut muodostuvat valtakunnallisen kriisipuhelinpäivystyksen osallistumisen lisäksi asiakaskohtaisista selvittelykäynneistä, kriisitapaamisista sekä asiakkaille suunnatusta ryhmätoiminnasta. Yhteistyötä rakennetaan ja pidetään yllä entiseen tapaan asiakaslähtöisesti. Asiantuntijana toimiminen seksuaaliseen hyväksikäyttöön ja väkivaltaan liittyvissä asioissa erilaisissa auttamisverkostoissa jatkuu. Työmuotoina ovat erilaiset esittely- ja koulutustilaisuudet, hoidollisten työryhmien jäsenenä työskentely, työparityöskentely, puhelinkonsultaatiot sekä työnohjauskäynnit- ja puhelut. Avoimeen ryhmään on ilmottautunut kolme jäsentä vuodelle 2009, mutta tällä henkilöresurssilla emme pysty vastaamaan tähän tarpeeseen. Suunnitelmana on rakentaa yhteistä asiakaskyselyä Helsingin toimiston kanssa ja kerätä siten asiakaspalautetta. Pohdintaan tulee myös Jyväskylän aluetoimiston mahdollinen rooli Tukinaisen Nettiprojektissa. Tilastoja -työnohjausta annettu 10 krt -omat työnohjaukset: -ryhmätyönohjaus jatkunut -kriisityöntekijän valokuvaterapiaopintopiiri jatkunut -08 työajalla tulevan kuvaryhmän työnohjaustukena -yksi kriisityöntekijöistä aloittanut henk.koht työnohjauksen ostamisen Verkostoyhteistyö (yhteistyökumppaneille järjestetyt tilaisuudet tai vierailut yhteistyökumppaneiden luona) Päihdehoitaja/seksuaaliterapeutti, joka tekemässä TK-palvelusuunnitelmasta lopputyötä

16 Keski-Suomen Keskussairaalaalan ensiapupäivytyksen RAP-tutkimuksia tekevä sairaanhoitaja Jyväskylän kaupungin kriisipalvelun työntekijä + opiskelija Yhteistyökäynti Kangasvuorensairaalan osastolla käynti Turvaset kuntoutusohjaajien avoimissa ovissa, Jyväskylän Delfiinit palaverissa Perhekoti Nurmipirtti tutustui Tukinaisen toimintaan.2.08 Kansainväliselle sh-ryhmälle esittäytyminen englanniksi (opiskelijoita Ghanasta, Mauritiukselta, Saksasta, Kiinasta, Venäjältä ja Suomesta).3.08 Nepan asumispalvelu ohjaajien tutustumiskäynti Tukinaisessa.3.08Tukinaisen esittely nuoriso psykiatrisella osastolla KSKS:ssa Yhteistyösuunnitelmia koulujen oppilashuoltotyöryhmän kanssa.9.08 Oulun Ensi-ja turvakodin sekä avohoidon työryhmäläisiä tutustumassa Tukinaisessa ortodoksisen kirkon aktiivijäsen Hannele Järvinen kävi tutustumassa ja jäsentämässä yhdessä ihmiskauppa-te taa Tukinaisen työntekijän kanssa Keski-Suomen perheterapiayhdistyksen workshopin valmistelijat kokoontuivat Tukinaisen tiloissa ja heille esiteltiin toimintaa huom.! hoidolliset verkostotapaaminen ei mukana Järjestetyt koulutukset seminaari Naistetugi työntekijöille Virossa Vuosaaren lukiolla luento seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ammattiauttajakoulutus Jyväskylässä Koulutukset joihin on osallistuttu Kognitiivisen psykoterapian maailman kongressiin osallistuminen Helsingissä Pro-tukipisteen koulutuksessa muokkaamassa viranomaisyhteistyötä

17 17 Liite 2. Moniste tukkimiehen kirjanpitoa varten Puhelut Puhelut valtakunnalliset Jyväskylän omat valtakunnalliset Jyväskylän omat

18 18 Liite 3. Aluetoimiston asiakaskertomuslomake Raiskauskriisikeskus Tukinainen Jyväskylän aluetoimisto nimi sotu Pv/Työntekijä Käyntityyppi Teksti Käynti

19 19 Liite 4. Aluetoimiston tilastointilomake Tukinaisen Jyväskylän aluetoimisto Toiminnan tilastointia kuu 2009 PUHELUT valtakunnalliset puhelut Jyväskylän puhelut päivystysvuoroja Jkl konsultaatio Jkl yhteistyö A/I K puheluita pyyntöjä yht. yht. yht. yht. yht. ASIAKASKÄYNNIT selvittelykäynnit hoitokäynnit läheisten käynnit pari- tai perhekäynnit puhelinasiakk. Helena Minna Pirkko Marika Yht. kaikki yht. asiakastapaamisia RYHMÄT avoin viikonloppu muu yht. yht. yht. YHTEISTYÖ/ASIANTUNTIJATYÖ meillä toteutuneet muualla toteutuneet koulutus työnohjaus yht. yht. annettu: saatu: OPISKELIJAT gradun tekijät harjoittelujakso tutustumiskäynnit MUUTA

20 20 Liite 5. Pikatilastot Pikatilasto (tarkemmat tiedot Helsingissä) 2006 kuukausi valtak.puhelut Jkl puhelut kriisitapaam. ryhmäkerrat koulutus muuta päivystys vuoroja* kesä ei heinä tilaselo toitu syys opiskelija 9 1 loka marras esittäytymisiä 12 0 joulu YHT A= klo 9-12, I= klo 12-15, K= klo 9-15 Pikatilasto (tarkemmat tiedot Helsingissä) 2007 kuukausi valtak.puhelut Jkl puhelut kriisitapaam. ryhmäkerrat koulutus muuta päivystys vuoroja* A/I K tammi helmi maalis huhti unkarilaisia vier touko kesä Provinssirock 12 2 heinä (Ilosaarirock) 0 0 ja Qsrock elo kriisitt.äitiysloma 12 5 sijainen syys tuntitt loka marras joulu YHT

21 21 Pikatilasto 2008 (tarkemmat tiedot Helsingissä) kuukausi valtak.puhelut Jkl puhelut kriisitapaam ryhmäkerrat koulutus muuta/konsultaatio puhelut (Jkl) päivystys vuoroja* A/I K tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu YHT Pikatilasto 2009 (tarkemmat tilastot Helsingissä) kuukausi valtak.puhelut Jkl puhelut kriisitapaam ryhmäkerrat koulutus Muuta/konsultaatio puhelut (Jkl) tammi toiminnan esittely 1 toisessa toimipisteessä, 2 aluetoimistolla/1 helmi Valtakunnalliset kehittämispäivät aluetoimiston maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu järjestämänä/2 päivystys vuoroja* A/I K

22 22 Liite 6. Aluetoimiston tuntilista työajan seuraamista varten Tukinaisen Jyväskylän toimipiste kuun työtunnit nimi: edelliseltä kuukaudelta siirtyvät työtunnit: saapumisaika poistumisaika ylityötunnit alityö tunnit muuta pv Seuraavalle kuulle siirtyvät työtunnit:

23 Tukinaisen Jyväskylän toimipiste: PL Jyväskylä toimiston puh faksi