Kiva, kun tulit! Pohdiskellen, kuunnellen, keskustellen saamme kaikkien kokemukset yhteiseen käyttöön koulutuksemme onnistumiseksi.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiva, kun tulit! Pohdiskellen, kuunnellen, keskustellen saamme kaikkien kokemukset yhteiseen käyttöön koulutuksemme onnistumiseksi."
  • Ada Aho
  • 8 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Kiva, kun tulit! Pohdiskellen, kuunnellen, keskustellen saamme kaikkien kokemukset yhteiseen käyttöön koulutuksemme onnistumiseksi. 1

2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN KOULUTUS Yhteistyössä koko VARES-verkoston kanssa 2

3 VARES-hanke, sen päämäärä ja päätavoite Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus hanke Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama vuosille Hanketta hallinnoi Oulun Seudun Setlementti ry Päämääränä on luoda Oulua ja Oulun seutua palveleva pysyvä kumppanuuden hengessä toimiva vapaaehtoistoiminnan organisointimalli ja VARESkeskus (Vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen resurssikeskus) Päätavoitteena on kehittää Oulun ja Oulun seudun vapaaehtoistoimintaa niin, että se vastaa mahdollisimman hyvin vapaaehtoistoiminnan tarpeeseen alueella 3

4 OULUN SEUTU Asukkaita noin Oulu (62 %) Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 4

5 Hankkeen resurssit Kuntakumppanuus Oulun kaupunki Kempeleen kunta Tyrnävän kunta Oppilaitos- ja korkeakoulukumppanuus Oulun lyseon lukio Oulun normaalikoulun lukio Oulun seudun amk, sosiaali- ja terveysalan yksikkö Oulun yliopisto Pohjola-opisto Järjestökumppanuus (sosiaali- ja terveysala) Hyvän mielen talo ry Kumppanuuskeskus Lomakoti Onnela ry Mielenvireys ry MLL, Pohjois-Pohjanmaan piiri Nuorten Areena ry Nuorten Ystävät ry Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry Oulun kriisikeskus Oulun Seudun Muistiyhdistys ry Oulun Seudun Mäntykoti ry Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Parasta Lapsille ry Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, STKL Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ry Syömishäiriöliitto-SYLI ry Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry 5

6 Hankkeen resurssit jatkuu Muu kumppanuus Aseman Lapset ry./oulun Walkers OsNa ry Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö Oulun ev.-lut. seurakunnat Oulun Latu ry Oulun NMKY ry Oulun NNKY Pohjois-Suomen Pääskyt ry Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Poske SPR, Oulun osasto Suomen Rytmimusiikin Ystävät ry Suomen Setlementtiliitto ry Yrityskumppanuus Esperi hoiva Oulu Huovisen Leipomo Hankekumppanuus Asumispalvelusäätiö ASPA/Verkotprojekti ESKO-hankekokonaisuus Järjestötieto-hanke, JÄTI Kempeleen Pirilän toimintakeskushanke VVV Viestintä ja Vertaistoiminta verkkoon hanke Yhteispalvelun kokeilu ja kehittämishanke, YPP Santra-hanke, Espoo 6

7 Yksilöllisesti llisesti yhteisöllisin menetelmin Oulun kansalaisopisto 8000 oppilasta tuntia Lapsi- ja nuorisotyö Musiikkileikkikoulu 120 lasta Musiikkikoulu 250 lasta Balettikoulu 200 lasta Harrastekerhot 100 lasta Senioritoiminnot 600 osallistujaa Sosiaalinen nuorisotyö Setlementtipaja/Pajakymppi Tyttöjen talo Hakeva ja osallistava perhetyö Kemin kansalaisopisto 1500 oppilasta 7000 tuntia Oulun Seudun Setlementti ry. VARES-hanke Ikä-ESKO-hanke Pohjola-opisto 75 opp/linjat 65 opp./avoin Yo 4000 opintoviikkoa Syötekeskus/Hailuoto Nuorisokeskus Syöte Nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut Kurssikeskus Syöte majoitusvrk nuorisovrk. Riita- ja rikosasioiden sovittelu Oulun läänissä Rikosuhripäivystys Pohjois-Suomen aluetoimisto Monikulttuurinen toiminta Ystävyystalo Kulttuurivälittäjätoiminta Naisten Koulu ESR-projekteja 500 osallistujaa 7

8 Kurssin sisältö Pe klo Vapaaehtoistoiminnan monet kasvot Tutustuminen ryhmään kahvittelun lomassa Mitä on vapaaehtoistoiminta La klo Vapaaehtoisen voimavarat (lounas klo 12 13) Elämänkaaresta Itsetuntemuksesta Vuorovaikutustaidoista Ti klo Täälläkin tarvitaan vapaaehtoisia Tutustuminen vapaaehtoistoimintaan SPR, Oulun osastossa La klo Voimia ja iloa vapaaehtoistoiminnasta (lounas klo 12 13) Vapaaehtoisen erilaiset tehtävät Haasteelliset tilanteet ja oma jaksaminen Vapaaehtoistoimintaan lähteminen, kurssipalaute, todistukset Koulutuksen päätöskahvit ja todistusten jako n.klo

9 Kurssin tausta-aineistoa Katajainen, Lipponen, Litovaara: Voimaa! Oman tarinan mahdollisuudet, Duodecim, 2009 Kansalaistoimintaan kätketty aarre, toim. Aaro Harju, Kansalaisareena, 2007 Vapaaehtoistyön rajapinnoilla, Riitta Mykkänen-Hänninen, AKK Stadia, 2007 Keltinkangas-Järvinen, Liisa: Hyvä itsetunto, WSOY, 2006 Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto, STKL, 2005 Laine,Ruishalme ym.: OPI JA OHJAA sosiaali- ja terveysalalla, WSOY,2004 Tukea ja mahdollisuuksia vapaaehtoistoiminnalle, toim. Pirkko Hakkarainen, Kansalaisareena 2003 Tukihenkilön taskumatti, Esa Nyman, TSL, 2003 Vapaaehtoistyö auttamisena ja oppimisena, toim. Antti Eskola ja Leena Kurki, Vastapaino, 2001 Ojala & Uutela: Rakentava vuorovaikutus, WSOY,1999 Kalliopuska Mirja: Sosiaaliset taidot, Edita,1995 Tony Dunderfelt: Elämänkaaripsykologia,WSOY, 1991 ja kouluttajien omia muistiinpanoja vuosien varrelta eri lähteistä, joita ei voi enää jäljittää 9

10 TUTUSTUMME TOISIIMME TORIKÄVELYLLÄ Kuljemme kaikki ristiin rastiin soiton tahdissa, kun soitto pysähtyy tervehdimme lähinnä olevaa ja kysymme toisiltamme: kuka olet? ja kerro jotain itsestäsi. Soiton jatkuessa jatkamme matkaa ja pysähdymme tervehtimään aina uutta ystävää. ******************************************************************************** Valitse itseäsi si miellyttävä kuva. Etsi oma ryhmäsi. Sen jälkeen siirrymme kahville oman ryhmän kanssa samaan pöytään keskustelemaan kuvista ja tekemään oma tarina. 10

11 1. VAPAAEHTOISTOIMINNAN MÄÄRITELMÄ Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta, jota tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan (Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto) 11

12 VAPAAEHTOISTOIMINTA ON: Ihmisten keskinäistä tukea vertaistoimintaa Toisten ihmisten auttamista palvelutoimintaa Yhteiskunnallista osallistumista Kansalaisvaikuttamista ja järjestötoimintaa 12

13 HISTORIAA Vapaaehtoistoiminnasta voidaan puhua vasta, kun työ ja vapaa-aika erotetaan toisistaan. Vapaa-aika on historiallisesti nuorta; ihmisten auttaminen kulttuurisesti hyvin vanhaa, mm. köyhien, sairaiden, myös vieraisiin yhteisöihin kuuluvien auttaminen kuuluu olennaisesti monoteistisiin uskontoihin; juuret filantropiassa ja syvällä ihmisen sisimmässä luku: talkootyö, vastavuoroinen auttaminen, isännän vastuu, ammattikiltojen apu,köyhäinapu, hyväntekeväisyys 13

14 HISTORIAA JATKUU 1800 luvun lopulla syntyivät ensimmäiset sosiaali- ja terveysalan järjestöt (esim. SPR, Suomen mielenterveysseura, kaupunkilähetykset); kansan sivistäminen ja valistus vapaaehtoisvoimin 1900 luvun alkuvuosikymmenet: erityisryhmien edunvalvontaa, vaikuttamistoimintaa, terveyden/sosiaalihuoltoalan koulutuksen käynnistäminen, auttamisen voimakas ammatillistuminen alkoi vähitellen 14

15 HISTORIAA JATKUU 1950 jälleenrakennuksen aikaa = yhteisvastuu; vapaaehtoisten koulutus alkaa (1959, SPR ja kirkon diakoniatyö), vapaa huoltotyö; sosiaaliturvajärjestelmän kehittyminen, vapaaehtoistyön uudet muodot ja roolit luvut eivät olleet kovin otollista aikaa vapaaehtoistyölle; voimakas yhteiskunnan ylläpitämän palvelujärjestelmän rakentaminen 1980-luvulla vapaaehtoistyö julkisten palvelujen täydentäjä 1990 luvulla uudet vapaaehtoistoiminnan muodot: vertaistuki, oma-apuryhmät, uusosuuskunnat, uusi arvostuksen aika orastaa luvulla uusi arvostuksen aika: vapaaehtoistoiminta näkyväksi, vakiintunut asema hyvinvointiyhteiskunnan palvelujärjestelmässä; yhteiskunnallisen demokratian ja solidaarisuuden toteuttamista; osallistuminen ja vaikuttaminen tulevaisuus? 15

16 VAPAAEHTOISTOIMINNAN NYKYMUOTOJA: Ystävä- ja lähimmäistoiminta kotona ja laitoksissa, näkövammaisten lukupalvelu Vertaistukitoiminta, oma-apuryhmätoiminta Puhelinpäivystys eri yhteisöissä Tuki- ja kummioppilastoiminta Kerho-, seura- ja yhdistystoiminta, talkootyö Erilaiset kertaluontoiset tehtävät, esim. lipaskeräykset, kampanjat Osallistuminen erilaisten järjestöjen hallitus- ja työryhmätyöskentelyihin 16

17 TUTKITTUA TIETOA AUTTAMISHALUSTA (Ray 5/2008, haastattelu 1000 suomalaista, nettipaneelissa vastauksia 2500) 68 % suomalaisista on valmis auttamaan apua tarvitsevia omilla teoillaan, esim. vapaaehtoistyöllä Nuoret ovat kaikkia ikäryhmiä valmiimpia auttamaan ventovieraita ihmisiä Auttamisaktiivisuudessa ei kuitenkaan ole havaittavissa ikäeroja 17

18 TUTKITTUA TIETOA AUTTAMISHALUSTA (Ray 5/2008, haastattelu 1000 suomalaista, nettipaneelissa vastauksia 2500) 91 % vastaajista oli sitä mieltä, että auttaminen tuottaa heille iloa. Muita tärkeitä motiiveja auttamiselle olivat myötätunto toista kohtaan sekä kokemus velvollisuudesta. Eniten suomalaiset auttavat omaa perhettään ja lähipiiriään. Myötätuntoa herättävät myös sairaat lapset, ikääntyneet ja kansainvälisten kriisien uhrit Kolmannes suomalaisista osallistuu johonkin järjestöjen organisoimaan vapaaehtoistoimintaan 18

19 TUTKITTUA TIETOA AUTTAMISHALUSTA (Ray 5/2008, haastattelu 1000 suomalaista, nettipaneelissa vastauksia 2500) 73 % kertoi antaneensa rahaa erilaisiin keräyksiin. Keskimäärin lahjoitettiin /v. Eniten oli annettu sotaveteraaneille, lapsille sekä kansainvälisiin kriiseihin. Korkeasta auttamisvalmiudesta huolimatta; yli puolet suomalaisista uskoo ihmisten halukkuuden tukea lähipiiriä olevan laskussa ja reilu kolmannes uskoo innon tukea omaa lähipiiriään olevan vähenemässä 19

20 VAPAAEHTOISTYÖSTÄ YLEISEMMIN eniten tehdään Pohjoismaissa ja Hollannissa keskimäärin 33-35% kansalaisista tekee vapaaehtoistyötä, ikääntyvistä n. 45% Norjassa ja Tanskassa mm. valtio tukee voimakkaasti järjestöjen tekemää vapaaehtoistyötä keskeisiä muotoja: perhe- ja naapuriapu, sairaiden ja vammaisten hoito, hyväntekeväisyys, uskonnollinen ja poliittinen työ Suomessa eduskunnassa vapaaehtoistyön tukiryhmä ja KANE = kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta vuosi 2011 EU:ssa vapaaehtoistyön vuosi 20

21 PORINATEHTÄVÄ alkuryhmissä Mitä tarkoittaa, että toiminta on vapaaehtoista? Kirjatkaa muistiin ajatuksianne Kustakin ryhmästä tuodaan muutamia vapaaehtoistoiminnan periaatteita fläpille yhteisen keskustelun pohjaksi 21

22 VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET (Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto) : Tavallisen ihmisen tieto ja taito Vapaaehtoisuus Tasa-arvoisuus Vastavuoroisuus Palkattomuus Ei- ammattimaisuus Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus Suvaitsevaisuus Puolueettomuus Autettavan ehdoilla toimiminen Yhteistyö Yhteisöllisyys Toiminnan ilo Oikeus tukeen ja ohjaukseen Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen 22

23 MIETITÄÄNPÄ YKSIN JA YHDESSÄ Mieti alla olevia kysymyksiä yksin ja kirjaa ajatuksiasi muistiin vain itseäsi varten. Mitkä asiat tuovat minulle iloa päivittäin? Mitä kaipaan omaan päivääni lisää? 23

24 MIETITÄÄNPÄ YKSIN JA YHDESSÄ Mitä vapaaehtoistoiminta voi tuoda elämääni? Plussat? Miinukset? Keskustelkaa niistä pareittain jaetaan ajatukset yhdessä 24

25 VAPAAEHTOISTOIMINNAN MOTIIVIT (lähde: Anne Birgitta Yeung, Innoittava vapaaehtoistoiminta; teoksessa Kansalaistoimintaan kätketty aarre, toim. A. Harju, 2007) Itsensä toteuttaminen Oman hyvinvoinnin ylläpito Emotionaaliset palkinnot Halu auttaa Omat elämänkokemukset Antaessaan saa Ryhmään kuuluminen Identiteetti Elämän kulku 25

26 VAPAAEHTOISTOIMINNAN MOTIIVIT (lähde: Anne Birgitta Yeung, Innoittava vapaaehtoistoiminta; teoksessa Kansalaistoimintaan kätketty aarre, toim. A. Harju, 2007) Tekemisen kaipuu Auttamisen halu Kokeilun halu Ryhmän kaipuu Tyhjä elämäntilanne Halu kokea merkityksellisyyttä Sosiaaliset suhteet kiinnostavat Arvoista nouseva empatia Vastapainoa muulle elämälle Halu ja ajatus tehdä velvollisuutensa Oma luonne ja persoona Uusien tuttavien ja ystävien kaipuu Antaa ohjelmaa arkeen Sosiaalisen verkoston kaipuu Halu kanavoida oma energiaa Auttamishalu ja arvot keskeisiä 26

27 PORINAHETKI pienryhmissä Millaisena näen vapaaehtoistoimijan? Millainen on tyypillinen vapaaehtoinen? Mitä oikeuksia vapaaehtoistoimijalle kuuluu? Mitä velvollisuuksia on vapaaehtoisella? vapaaehtoistoimijan profiilikyselyn tilanne tällä hetkellä? 27

28 VAPAAEHTOISEN ROOLI, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa Oikeus osallistua peruskoulutukseen (velvollisuus) Oikeus sitoutua itselleen sopivaksi ajaksi itselleen sopivaan tehtävään Oikeus perehdytykseen, tukeen ja ohjaukseen Oikeus saada etukäteen opastusta siihen, miten toimia ja tieto kehen ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa. 28

29 VAPAAEHTOISEN ROOLI, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa Velvollisuus pitää kiinni sovituista asioista ja luvatuista sitoumuksista Velvollisuus ja oikeus osallistua jatkokoulutuksiin, tapaamisiin, palautteen antamiseen, raportointiin tai muihin tehtävään liittyviin käytäntöihin. Vaitiolovelvollisuus 29

30 VAPAAEHTOISEN ROOLI, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa Oikeus yhteistyöhön Oikeus saada toiminnasta iloa ja jaksamista Oikeus siirtyä muihin tehtäviin 30

31 VAPAAEHTOISEN ROOLI, OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa Vakuutukset ja kulukorvaukset: Vakuutusten ja kulukorvauksien osalta erilaisia käytäntöjä olemassa. Esim. OSS ry : on vakuuttanut AVEK-läheisauttajana toimivat henkilöt. mikäli läheisauttajalle syntyy matkakuluja ystävän luona käynnistä, hänelle korvataan matkat edullisimman kulkuneuvon mukaan. 31

32 VAPAAEHTOISTOIMIJAN KESKEISIÄ TAITOJA Oikeus/velvollisuus peruskoulutukseen jatkuu huomenna yhteisillä pohdinnoilla otsikkona Kohtaaminen ja vuorovaikutus : Itsetuntemus kuka minä olen? omien elämänkokemusten ja taitojen käyttäminen Sosiaaliset taidot kohtaaminen vuorovaikutus 32

33 KOTITEHTÄVÄ Ajattele kulkuasi oman elämäsi polulla syntymästä tähän päivään; sen nousuja ja laskuja, tasamaita ja tähtihetkiä, elämänrepun keventäjiä ja kuorman lisääjiä Kulkemista omalla elämän polulla voi myös kuvata piirtämällä tai kirjoittamalla jos ei tänä iltana, ehkä joskus myöhemmin 33

34 Kiitos tästt stä illasta! Hyvää kotimatkaa ja rauhallisia unia, tapaamme aamulla klo

35 lauantai-aamu Lokakuinen aamunavaus: usvan ja kylmyyden keskellä lähes pimeässä metsässä tiukuttaa lintu iloisesti toivottaa hyvää päivän matkaa kaikille joilla korvat kuulla. Maaria Leinonen 35

36 Tänä päivänä on kolme teemaa, joiden kaikkien kautta etsimme voimavaroja vapaaehtoisena toimimiseen. 1. Ihmisen elämänkaaren tuntemus on tärkeä työväline vapaaehtoiselle. 2. Vastauksen löytäminen kysymykseen Kuka minä olen? antaa uusia näköaloja myös toisen ihmisen tuntemiselle. 3. Sekä ihmisen elämänkaaren että oman itsensä tunteminen auttavat ymmärtämään myös erilaisia kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa. 36

37 2. IHMISEN ELÄMÄNKAARI Miten minusta tuli minä? 37

38 Elämänkaari, elämän kulku, elämäntarina Ihmisen elämänkaaren ja sen lainalaisuuksien tunteminen sekä oman elämän kulun näkeminen suhteessa siihen antaa vahvat eväät vapaaehtoisena toimimiseen. Elämänkaaren tunteminen ja erityisesti oman elämäntarinan hyväksyminen auttavat, kun haluaa löytää vastauksia kysymykseen Kuka minä olen?. Jokainen joutuu elämänsä aikana kohtaamaan erilaisia ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Ihmisen elämänkaareen tutustuminen voi auttaa vapaaehtoista ymmärtämään paremmin erilaisia kohtaamisia. 38

39 Elämänkaariajattelun lähtökohtia 1. Ihmisen kehitys jatkuu koko elämänkaaren ajan. Myös aikuisuuden ja vanhuuden vaiheissa syntyy ihmistä uudistavia kykyjä ja voimia. 2. Jokaisen ihmisen elämä muodostaa ainutlaatuisen yksilöllisen kokonaisuuden. 3. Suurista yksilöllisistä eroista huolimatta voidaan ihmisen elämänkaaresta löytää yleisiä kehityksen lainalaisuuksia. 4. Yksittäisen ihmisen kehitystapahtumia voi parhaiten ymmärtää, kun tuntee yllä olevat lainalaisuudet 39

40 Elämänkaariajattelun lähtökohtia KÄSITTEITÄ ELÄMÄNKAARI = Inhimillisen kehityksen lainalaisuudet; teoriat ja näkemykset, jotka koskettavat laajoja ihmisryhmiä. ELÄMÄNKULKU = Jokaisen ihmisen oma kokemuksellinen tarina, elämänkerta, joka on ainutlaatuinen versio oletetusta yleisestä kehityskertomuksesta. 40

41 Millaisia elämäntarinoita ryhmästämme löytyy? Näkyvätkö elämänkaaren lainalaisuudet? Muodostakaa rivi, josta jokainen etsii ikänsä perusteella oman paikan. Nuorin hakeutuu oven viereen ja vanhin ikkunan viereen. Käydään keskustelua ikäryhmien välillä. 41

42 Elämänkulku =elämän polku Etsi muististasi muutamia hyviä muistoja oman elämäsi polulta, joiden tiedät vaikuttaneen elämänkulkuusi myönteisesti. 42

43 n.18 25v suuret vaellusvuodet (Tony Dunderfelt) huomio omissa mahdollisuuksissa ensimmäiset itsenäiset päätökset matkustusta ammatin etsimistä elämänkumppanin haku alkaa 43

44 n. 28vuotiaaksi rauhoittumista aikuisuuden portilla itsenäistyminen irtautuminen vanhemmista lopullisesti toinen puberteetti omien arvojen luominen tyypillistä käydä läpi ajatuksiaan: Kenen ajatuksia ajattelen? moni tunnistaa kantavansa vanhempiensa arvoja välit poikki vanhempiin unet lapsuudesta ja nuoruudesta 44

45 28-vuotiaan naisen ajatuksia: Irrotan, kuorin, pudotan yltäni pois kaikkea tarttunutta. Iirrotan ihmisten mielipiteitä, irrotan kerjäläisiä, hyväksikäyttäjiä, riippujia ravistelen. kaikki pois, jotta saan katsoa kuka minä olen. 45

46 n.28/30v 35 vuotta Ihanteet vaihtuvat ikälisiin. yksi aikuisuuden kriisipiste oman rajallisuuden kohtaaminen elämään juurtuminen: työ, perhe, koti arkipäivä rutiini Elämä ajautunut pelkkiin kompromisseihin jatkuu.. 46

47 n.28/30v 35 vuotta yhä syvemmät sisäiset voimat pyrkivät esiin vastaan tulee kolme veljestä : RAHA, VALTA, ja SEKSI, joihin liittyy valtavasti sisäisiä ja ulkoisia komentoja paha olo syytämme ulkopuolisia 47

48 n.28/30v 35 vuotta omat vanhemmat ikääntyvät ystäviä sairastuu avioerot yleisiä 48

49 n. 42 vuotiaana puhkeaa yksilöllisyys kukkaan Pohdittavaksi nousee koko oman elämän tarkoitus: - KENEN ELÄMÄÄ ELÄN? - TÄTÄKÖ HALUAN? - KENEN TAKIA OLEN TEHNYT VALINTANI? 49

50 n.42 vuotiaana puhkeaa yksilöllisyys kukkaan Suuria elämän muutoksia: *maalle muutto *ammatin vaihto *opiskelun aloitus *avioerot (arvomaailmojen muutokset puhumatta) 50

51 , n.42 vuotiaana uudelleen syntyminen voimanpyrähdys, uuden luomista, OMIEN RAJOJEN LÖYTYMINEN LUOVUUDEN LÖYTYMINEN ELÄMÄNKOKEMUS luopumista, RAPPEUTUMINEN KATKEROITUMINEN (TOIVEET, HAAVEET) OMA TEHTÄVÄ HUKASSA 51

52 Yksilöllisten päämäärien vaihe, 40 50v Robert Gould: ihminen viimeistään lakkaa uskomasta illuusioon ikuisesta rauhasta ja turvallisuudesta ihminen joutuu kasvokkain elämän loppumisen kanssa: oma fyysinen ja psyykkinen rajallisuus 52

53 Yksilöllisten päämäärien vaihe, 40 50v oman kuoleman läheisyys tosi asia itsessä olevan vihan olemassa olon hyväksyminen minut omistetaan kokemuksesta minä olen kokemukseen - elämän merkitys on yksilössä itsessään 53

54 Sisäisyyden kypsyminen, n.50v 60/65v biologiset muutokset ulkoinen aikaansaaminen ei ole enää elämän ainoa arvo luopumisen ja valintojen opettelua uusia sopimuksia itsensä ja muiden kanssa; elämän kanssa 54

55 Sisäisyyden kypsyminen, n.50v 60/65v keskittyminen olennaiseen antaa voimia yksilölliset luovuuden voimat liikkeelle sisäisen minuuden ominaisuudet voivat kypsyä ja kehittyä vasta pitkän elämänkokemuksen jälkeen, myöhemmässä iässä 55

56 Sisäisyyden kypsyminen, n.50v 60/65v Erik H. Eriksonin elämänkaariteorian neljän viimeisen vaiheen kehitys-tehtävät: USKOLLISUUS - RAKKAUS - HUOLENPITO - nuoruus varhainen aikuisuus keski-ikä VIISAUS - vanhuus 56

57 Kypsyyden ikävaihe 60/65v Minkä ikäinen on suomalainen vanhus? ikääntyessä muuttuvat suhteet maailmaan, itseen, aikaan RIIPPUVAISUUS - ITSENÄISYYS MENNEISYYS (tulevaisuus) vanhenemisoireet vievät aikaa ja keskittymisvoimaa mielialan merkitys ympäristön odotukset ristiriidassa omien odotusten kanssa 57

58 Vanhuus Eletyn elämän hyväksyminen, sen tarkoituksen löytäminen Työelämästä luopuminen ja sopeutuminen roolimuutoksiin Vähentyneen fyysisen voiman ja terveyden hyväksyminen Sopeutuminen yksinoloon 58

59 Ikääntymisen puolia fyysinen, sosiaalinen, yksilöllinen PITKÄN IÄN SALAISUUS: Mielekäs sosiaalinen rooli omassa yhteisössä Optimistinen elämänasenne ja myönteinen minäkuva Suhteellisen hyvä terveys Tupakoimattomuus 59

60 Vanhuksen eläminen menneisyydessä ei ole sairaus, vaan se on hänen keinonsa selviytyä. Kun näkö heikkenee, vanhus näkee sielunsa silmin. Kun kuulo heikkenee, hän kuulee menneisyytensä ääniä. Kun nykyiset muistot ja ystävät kuolevat, hän elää lapsuutensa näyttämöllä. Tunteet ja muistot, jotka pitkään ovat saattaneet olla piilossa alitajunnassa tulevat esiin ja muokkaavat hänen rationaalista ajatteluaan. Menneisyys rakentuu uudelleen hänen mielessään. Hän yrittää ratkaista aiemmin selvittämättä jääneet ongelmat, jotta saavuttaisi rauhan. 60

61 3. ITSETUNTEMUKSESTA Kuka minä olen? Ota selville mikä olet ja ole sellainen. Pindaros (kreikkalainen runoilija, n ekr.) 61

62 Itsetuntemus Muistele heitä hetken aikaa. Olet elämäsi aikana kohdannut monia ihmisiä, jotka ovat jollakin tavalla vaikuttaneet elämää ääsi. 62

63 Itsetuntemus Ajattele nyt ihmisiä,, jota ihailet ja arvostat suuresti. Kirjoita paperin toiselle puolelle niitä piirteitä,, joita heissä erityisesti arvostat. Käännä sen jälkeen j paperi ja muistele niitä ihmisiä, joista et ole koskaan pitänyt ja joiden kanssa et haluaisi olla missää ään n tekemisissä. Kirjoita paperin tälle puolelle niitä piirteitä,, jotka heissä erityisesti ärsyttävät. t. 63

64 Itsetuntemus Lue nyt paperin ensimmäinen puoli. Sen otsikoksi voit kirjoittaa: TÄSSÄ OLEN MINÄ, PARHAIMMILLANI! Käännä paperi ja kirjoita otsikoksi: TÄSSÄ OLEN MINÄ, PAHIMMILLANI! Tässäpä on meille kaikille miettimistä 64

65 Vapaaehtoisena olet monenlaisissa vuorovaikutustilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. Jotta vuorovaikutus toimisi hyvin, on tärkeää muistaa oma elämänkokemus tiedostaa oma arvomaailmansa tuntea omat tavat reagoida erilaisissa tilanteissa tietää ja ymmärtää omat oppimistavat ja kyvyn havainnoida tietää ja tunnistaa oman persoonallisuuden vahvuudet sekä kehitettävät puolet Itsetuntemus vahvistaa itsetuntoa ja lisää itseluottamusta 65

66 Kuka minä olen? Jokainen peilaa muita ihmisiä omista lähtökohdistaan käsin: käyttäytymistä olemusta puhetta 66

67 Onko näin? Asioihin yleensä positiivisesti ja elämänmyönteisesti suhtautuva ja itseensä tyytyväinen ihminen näkee muissakin hyvää ja suhtautuu heihin myönteisesti Kielteinen ja epäilevä suhtautuminen elämään ja omaan itseen näkyy siten, että on vaikeaa nähdä hyvää ympärillään tai muissa ihmisissä 67

68 Minän eri osa-alueet Yksityinen minä Sosiaalinen minä Ihanneminä 68

69 Yksityinen minä Oma tieto itsestä Omat ajatukset, haaveet ja pelot vain omassa tiedossa Voi itse päättää mitä kertoo toisille Tuo itsenäisyyden ja riippumattomuuden tunteen 69

70 Sosiaalinen minä Muotoutuu kuulumisesta johonkin ryhmään tai yhteisöön Eri ryhmissä tulee esille minän erilaiset puolet Ryhmässä on mahdollista saada itsestä ja toiminnastaan palautetta 70

71 Ihanneminä Toiveita siitä, minkälainen itse haluaisi olla Tavoite, johon haluaa pyrkiä Piirteitä, joita kehitän itsessäni 71

72 Minä-ihanne ja odotukset Minä-ihanteessa on kysymys aina ihmisen omista odotuksista itseään kohtaan Elleivät odotukset täyty, hän kokee itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi, VAIKKA toisten ihmisten käsitys hänestä ja hänen aikaansaannoksistaan olisikin erittäin myönteinen 72

73 Minä-ihanne ja minuuden kehittäminen Ihanneminä on yksilön käsityksiä ja odotuksia siitä, millainen haluaisin olla ja millainen minun tulisi olla. Lapsena minä-ihannetta ohjaavat voimakkaasti merkityksellisten ihmisten, erityisesti vanhempien, odotukset ja vaatimukset. Realistinen ja selkeä minä-ihanne tukee ihmisen kehitystä Liian korkealle asetetut ihanteet saattavat aiheuttaa jatkuvia epäonnistumisen tunteita. Ihannetta ei ole helppo muuttaa 73

74 Minäkäsitys, minäkuva on sitä, miten näen itseni alkaa kehittyä elämän ensimmäisinä vuosina syntyy: tunteesta, että on hyväksytty, omista havainnoista, muiden palautteista, muiden käsityksistä on niiden käsitysten, asenteiden ja tuntemusten joukko, joka ihmisellä on ominaisuuksistaan, kyvyistään ja suhteistaan ympärillä oleviin on tapa, millä ihminen määrittelee ja luokittelee itsensä nuoruusiän kehitystehtävänä on muodostaa mahdollisimman todenmukainen minäkuva 74

75 Itsetunto tarkoittaa sitä, miten suhtautuu itseensä, minäkuvan laadullinen arvio sitä, miten tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet, myönteiset ja kielteiset tunteet itseä kohtaan itsensä arvostamista, oman elämän näkemistä arvokkaana ja ainutlaatuisena kykyä arvostaa muita itsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissa pettymysten ja epäonnistumisten sietoa Terve itsetunto on subjektiivinen tunne omasta hyvyydestä. 75

76 Itsetunto kehittyy eri elämänvaiheissa kokemusten ja toisilta saadun palautteen kautta on suhteellisen pysyvä, perusitsetunto, mutta voi vahvistua, voi vaihdella, voi laskea ei ole pelkkää itsevarmuutta, ei jatkuvaa itsensä ihastelemista, ei itsekkyyttä eli itsensä toteuttamista toisten kustannuksella 76

77 Itseluottamus Luottamusta siihen mitä saa aikaan, käsitystä omasta arvosta, minäkuvan myönteinen osa Itseluottamuksen kehittymiseen vaikuttavat ihminen itse ja omaan elämänpiiriin kuuluvat ihmiset. Lapsuudessa saatu rakkaus ja turvallisuudentunne sekä onnistumisen kokemukset ovat lähtökohta hyvälle itsetunnolle, joka auttaa selviytymään myöhemmin eteen tulevista vastoinkäymisistä. 77

78 Arvoista Osa itsetuntemusta on omien arvojen tunnistaminen, tiedostaminen ja tarkistaminen Arvot ovat asioita, joita pidämme oikeina, hyvinä, tärkeinä ja välttämättöminä elämässämme Arvot tuovat mielekkyyttä ja tasapainoa elämään Omien arvojen tunnistaminen vahvistaa meitä ihmisinä ja auttaa suuntaamaan energiaamme haluttuihin kohteisiin Arvot ovat mm. kulttuurisidonnaisia Mitkä ovat Sinulle tärkeitä arvoja? 78

79 Itsetuntemusta voi tietoisesti lisätä opettelemalla tuntemaan itseään ja hyväksymään itsensä. etsimällä elämäänsä asioita, joissa kokee olevansa hyvä, onnistuvansa ja joista voi tuntea iloa. 79

80 Itsetuntemus, harjoitteita Hyvät ominaisuudet Jokaisella on hyviä ominaisuuksia, myös sellaisia joita ei ole muilla, tutustutaan niihin Muodostetaan neljän hengen ryhmät, yhteinen paperiarkki, jonka keskelle piirretään neliö, laidoille tilaa Laidoille ryhmän yksittäisten jäsenten kolme hyvää ominaisuutta Keskelle kirjoitetaan ryhmän jäsenten kolme yhteistä hyvää ominaisuutta 80

81 Toisen itsetuntoa voi tukea: Kannustamalla toista, korostamalla onnistumisia Keskittymällä kuunteluun Löytämällä vahvoja puolia toisesta 81

82 Itseluottamus ja vuorovaikutus Itseluottamuksen laadulla on keskeinen merkitys sekä ihmisen käsitykselle itsestään, että hänen käyttäytymiselleen vuorovaikutustilanteissa. 82

83 Mitä itsetunto ei ole Itsetunto ei tarkoita samaa kuin itsevarma esiintyminen tai ulkoinen menestyminen Itsetunto ei ole sosiaalista rohkeutta eikä itsekkyyttäkään Täydellisen itseluottamuksen ei tule olla edes tavoitteena, sillä se ei ole enää inhimillistä. 83

84 Kuka minä olen? Vastaa kolmella sanalla tai lauseella seuraaviin kysymyksiin: 1. Millainen olen omasta mielestäni? Millaisia peruspiirteitä minusta löytyy? 2. Mitä mieltä muut ovat minusta? Mitä olen vuosien mittaan kuullut itsestäni? 3. Mitä piirteitä minun tulisi itsessäni kehittää? Millainen haluaisin olla? 84

85 4. KOHTAAMINEN JA VUOROVAIKUTUS Vapaaehtoistoiminta on ennen kaikkea toisen ihmisen kohtaamista ja vuorovaikutusta, jonka sujuvuutta voi edistää monin tavoin esim.: - kehittämällä itsetuntemusta - ymmärtämällä erilaisia tunteita - huomioimalla ympäristön merkityksen kohtaamistilanteissa 85

86 Vuorovaikutus LÄHETTÄJÄ = TULKITSIJA VASTAANOTTAJA=TULKITSIJA Sanoma Vuorovaikutusta on katsominen kuunteleminen..puhuminen kuunteleminen..puhuminen kät- teleminen koskettaminen koskettaminen läheisyys ja etäisyys toisesta ihmisestä ä hiljaa oleminen kehon liikkeet ja asennot ilmeet ilmeet.eleet 86

87 Vuorovaikutus on tietoista tiedostamatonta MINÄ EN SANONUT, ETTÄ HÄN VARASTI RAHAA. Vuorovaikutuksesta on puhutut sanat 7 % oheisviestintää 38 % sanatonta viestintää 55 % 87

88 Reviirin rajat INTIIMI ETÄISYYS (0 45 CM) Tämä reviiri pitää sisällään vanhempien ja lasten tai rakastavaisten välisen suhteen. Vieraan ihmisen tulo tälle alueelle tuntuu epämiellyttävältä Henkilökohtainen etäisyys (45-125cm) Tämä reviiri kattaa tavallisimmat arjen toiminnot 88

89 Reviirin rajat jatkuu.. Sosiaalinen etäisyys ( cm) Esimerkiksi esimies ja alainen käyttävät tätä etäisyyttä. Koskettaminen ei ole mahdollista, eikä tämän reviirin sisällä tapaavien ihmisten välttämättä tarvitse keskustella toistensa kanssa Julkinen etäisyys ( cm) Esimerkiksi juhlapuhujat ovat yleensä tällä etäisyydellä yleisöstään. Viestit on sanottava selkeästi ja kuuluvalla äänellä 89

90 Vapaaehtoinen vuorovaikuttajana 1. Etsikää itsellenne pariksi joku, jolla jotain yhteistä kanssanne 2. Parit etsivät itselleen toisen parin, jolla on jotain yhteistä heidän kanssaan. 3. Mitä se yhteinen on? 90

91 Kohtaamisia Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä: Mihin asioihin kiinnität huomiota, kun tapaat uuden ihmisen? Minkälaisen ensivaikutelman vapaaehtoisena toimivan tulisi antaa? Millaista on hyvä ja toimiva vuorovaikutus? Mitä ongelmia voi vuorovaikutuksessa esiintyä? 91

92 Millaista on hyvä kohtaaminen? Rauhallisuus, kärsivällisyys, ajan antaminen Arvostus, kunnioitus, tasa-arvoisuus Kuunteleminen, vuorovaikutus, dialogi Avoin ja positiivinen ilmapiiri 92

93 Kohtaamista tapahtuu, kun - katseet kohtaavat rakkaus, viha, pelko sydämet kohtaavat ystävyys kehot kohtaavat rakkaus ajatukset kohtaavat samanmielisyys, vuoropuhelu, luovuus ryhmäläiset kohtaavat me-henki, perhe organisaatiot kohtaavat - kumppanuus tiedot kohtaavat uudet teoriat sukupolvet kohtaavat sukupolvienvälinen yhteys syntyy kulttuurit kohtaavat monikulttuurisuus poliitikot ja kansa kohtaavat - demokratia ihmiset kohtaavat arjessa - kansalaisyhteiskunta 93

94 Vuorovaikutuksen perustaitoja Itsensä ja muiden esitteleminen Kuunteleminen Keskustelun aloittaminen Keskustelutaidot Kysyminen ja neuvon tiedusteleminen Toisen vapaamuotoinen haastatteleminen Kohteliaisuuksien esittäminen ja vastaanottaminen Avun pyytäminen 94

95 KEHITTYNEITÄ SOSIAALISIA TAITOJA Ryhmään liittyminen ohjeiden antaminen Anteeksi pyytäminen Toisiin vaikuttaminen Ystävyyden luominen Ryhmässä toimiminen Opetuksen seuraaminen Haastattelutaidot Jämäkkyyden osittaminen Yhteistyötaidot 95

96 Sosiaaliset tunnetaidot Tunteiden ja tunnetilojen havaitseminen Tunteiden ja tunnetilojen ymmärtäminen Empatiataidot Vihan ja pelon ilmaiseminen ja käsittely Tunteiden ilmaiseminen Tunnetilojen nimeäminen Kiintymyksen ilmaiseminen Toisen vihan ja pelon kohtaaminen ja käsittely Omien ja toisten tunnetilojen kohtaaminen 96

97 Muita sosiaalisia vuorovaikutustaitoja toisten auttaminen toiselle omasta jakaminen palvelutaidot luvan pyytäminen neuvottelutaidot positiivinen vaikuttaminen suhtautuminen kiusaamiseen ja väkivaltaan toisten ongelmien välittäminen syytösten ja epäoikeudenmukaisuuksien käsittely ryhmäpaineen käsittely valmius onnistua vaikeissa keskusteluissa päätöksentekotaidot häviämisen taidot ulkopuolelle jäämisen ja yksinäisyyden käsittely selviytyminen hämmentävistä tilanteista suosion saavuttaminen suostutteluun reagoiminen toisista ihmisistä kiinnostumisen osoittaminen sosiaalisen tasa-arvoisuuden osoittaminen 97

98 Ohjeita kuuntelijalle: Empatia Pyri ymmärtämään toisen ihmisen elämäntilannetta ja ajatuksia. Kunnioita häntä tärkeänä ja kanssasi tasa-arvoisena ihmisenä. Aitous Ole aidosti oma itsesi. Jos et tiedä tai et osaa kommentoida, sano se reilusti. 98

99 Ohjeita kuuntelijalle Tilan antaminen keskity toisen sanomaan, tunteisiin, anna aikaa,tilaa Luottamus omiin voimavaroihin luota toisen ihmisen ratkaisukykyyn, kun hän on saanut luottamuksella ja turvallisesti keskustella kanssasi Avointen kysymysten kysyminen kysymykset alkavat sanoilla: miten? missä? kuka? 99

100 Hyödyllisiä kysymyksiä kuuntelijalle: Tarkoitatko, että? Tuntuuko sinusta? Minulle tulee tuosta mieleen..? En oikein ymmärrä mitä tarkoitat? Kertoisitko minulle? Voisitko kertoa enemmän..? Oletko ajatellut..? Miltä se sinusta tuntuu..? Tuleeko sinulla jotain muuta mieleen? Milloin sinusta tuntui tuolta? Tuntuuko sinusta nyt siltä? Mitä tarkoitat? Ymmärsinkö oikein? 100

101 Palautteen antaminen Asiaan kohdistuva kritiikki vaikuttaa käyttäytymiseen, mutta henkilöön kohdistuva kritiikki voi haavoittaa psyykkisesti ja heikentää itseluottamusta. 101

102 Palautteen vastaanottaminen Jos ihmisen käsitys itsestä on myönteinen ja hän luottaa omiin kykyihinsä, hän panee merkille ennen kaikkea myönteiset kokemukset ja onnistumiset Hyvän itseluottamuksen omaava ihminen suhtautuu kriittisesti toisilta saamaansa palautteeseen ja pystyy puolustamaan omia käsityksiään 102

103 Palautteen vastaanottaminen Jokainen on kukan arvoinen Kirjoita itsestäsi 10 myönteistä asiaa esim. positiivisia luonteenpiirteitä mistä tiedän paljon? mitä osaan hyvin? mitä hyvät ystävät ovat minusta sanoneet 103

104 Myönteinen palaute Jokaiselle on tärkeää, että hänet hyväksytään ja että häntä rakastetaan sellaisena kuin hän on, oman itsensä vuoksi eikä esim. vain hyvien saavutustensa takia. Ihminen ylläpitää sisäistä tasapainotilaa ottamalla vastaan ensisijaisesti sellaista palautetta itsestään, joka vastaa hänen jo luomaansa minäkuvaa. 104

105 Sanojen mahti Vapaaehtoisen roolissa joutuu sanojaan ja tekojaan harkitsemaan vielä enemmän kuin yksityiselämässä. 105

106 MINÄ VAPAAEHTOISENA Valitse oma puusi 106

107 Lopuksi tänään Vain harvalla on rohkeutta esiintyä niin hyvänä kuin todella on A.W.Hare Kuuluthan Sinä heihin! Kiitos tästä päivästä. Hyvää kotimatkaa ja tapaamisiin tiistaina. 107

108 5. VOIMIA JA ILOA VAPAAEHTOISTOIMINNASTA! Viimeisen koulutuspäivän tavoitteena on: Omien odotusten ja motiivien tiedostaminen Erilaisiin vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksin tutustuminen Itselle mielekkään paikan löytäminen Uusien tuttavuuksien syntyminen ja kokemuksien jakaminen Löytää ihmisenä kasvamisen mahdollisuus Perehdytyksen, ohjauksen ja tuen saaminen 108

109 10 Mitä odotan vapaaehtoistoiminnalta? KIRJOITA LUETTELONA KAHDEKSAN (8) ERI ASIAA PIIRRÄ KOMPASSI JA ASETA ASIAT KOMPASSIN NUOLIIN ERI KOHTIIN TÄRKEYDEN MUKAAN NUOLEN PÄÄ ON 10 JA KESKIPISTE ON 0 Tarkastellaan yhdessä parin kanssa. 109

110 Välähdyksiä vapaaehtoistoiminnasta VIDEOT: Loma ainakin lapselle, Parasta Lapsille ry KAVERI-projekti, Kehitysvammaisten Tukiliitto Irti huumeista ry:n vapaaehtoinen, Poliisi TV v Tuleeko kukaan? Vapaaehtoiskeskus Pysäkki, TV 1 v

111 Vapaaehtoisen erilaiset tehtävät Valitse se pöytä, josta löydät itseäsi kiinnostavan vapaaehtoistoiminnan kohderyhmän: lapset, nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat, tapahtumat ja kampanjat halu osallistua,vaikuttaa ja toimia 111

112 Miten tässä toimisin vapaaehtoisena? Keskustelkaa ryhmässänne, mitä kokemuksia teillä on ollut vapaaehtoistoiminnassa haastaviin tilanteisiin liittyen. Kuvailkaa jokin keskustelussanne esille tulleista tilanteista paperille. Tapaus annetaan ohjeen mukaan seuraavaan ryhmään pohdittavaksi. 112

113 Haastavia tilanteita vapaaehtoisena Vaikeudet ja niistä selviytyminen ovat osa elämää. Jokainen meistä kohtaa ongelmia, hankalia tilanteita ja vaikeita elämänvaiheita Vaikeuksista selviämisen kokemus on tärkeä psyykkinen voimavara Tunne ja kokemus selviämisestä auttaa jaksamaan uusissa vaikeissa tilanteissa 113

114 Haastavia tilanteita vapaaehtoisena Osa haasteista liittyy ihmisen elämänkaareen ja kehitysvaiheisiin(murrosikä, kolmenkympin kriisi, keski-iän kriisi, vanheneminen, eläkkeelle siirtyminen) Yksilölliset ja tilannekohtaiset vaikeudet taas aiheutuvat omasta elämästä riippumattomista tekijöistä esim. yllättävät ennen kokemattomat tilanteet 114

115 Jos vapaaehtoisena kohtaan vaikean tilanteen, miten toimin? Tavallinen, turvallinen ihminen on useimmiten paras ja riittävä tuki vaikean tilanteen kohdanneelle ihmiselle. Läsnäolo, kuuntelu ja koskettaminen ovat vapaaehtoisen tukemisen keinoja. Tarvittaessa otan yhteyttä yhdyshenkilöön 115

116 6. MITÄ VAPAAEHTOISENA VOIN TEHDÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Tutustu pöydillä oleviin vapaaehtoistehtäviin ja valitse niistä kolme sinulle sopivinta tehtävää Etsi joku, joka on valinnut samoja tehtäviä kuin sinä ja keskustelkaa, mitä kysymyksiä näistä herää? Kysellään ja keskustellaan yhdessä 116

117 Vapaaehtoista auttamis- ja tukitoimintaa voidaan tehdä monella tavalla: yksin, pareina ja ryhmissä. Myös vapaaehtoistoiminnan kohde voi olla monimuotoinen. Vapaaehtoinen Avuntarvitsija yksi vapaaehtoinen yhdelle avuntarvitsijalle kaksi vapaaehtoista yhdelle avuntarvitsijalle ryhmä vapaaehtoisia yhdelle avuntarvitsijalle Yksi vapaaehtoinen kahdelle avuntarvitsijalle Kaksi vapaaehtoista kahdelle avuntarvitsijalle Ryhmä vapaaehtoisia kahdelle avuntarvitsijalle yksi vapaaehtoinen ryhmälle avuntarvitsijoita kaksi vapaaehtoista ryhmälle avuntarvitsijoita ryhmä vapaaehtoisia ryhmälle avuntarvitsijoita Vapaaehtoistoiminnan termit Santra-hanke

118 Kampanjat ja muut tapahtumat esim.2009 Liikuta minua kampanja Kukan päivänä (seuraava ) Verkostoitumistapahtuma Koskettelukirja -kampanja alkaa ja kirjojen näyttely Innostuksen kevätkylvö-seminaarissa 118

119 Tästä löydät paikkoja, joista voit kysyä mahdollisuutta toimia vapaaehtoisena: Oulun Kaupunki:esim. Nuorisoasiain keskus Oulun evl.-lut.seurakunnat Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, STKL Kumppanuuskeskus!! esim. Yhden vanhemman perheiden liitto Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Oulun Seudun Mäntykoti ry Oulun Dementia Yhdistys ry MLL, Pohjois-pohjanmaan piiri Lomakoti Onnela ry Oulun Kehitysvammaisten Tuki ry Nuorten Areena ry Esperi hoivakoti Oulu Oulun NNKY Nuorten Ystävät ry Hyvän mielen talo ry Mielenvireys ry Oulun Kriisikeskus SPR, Oulun osasto OsNa ry Kempeleen kunta Tyrnävän kunta Oulun Seudun Setlementti ry: Tyttöjen talo, Monikulttuurinen ystävyystalo, Sovittelutoimisto AVEK-toiminta, kotona ja laitoksissa Koskettelukirja-kampanja Liikuta minua -kampanja 119

120 Miten voin aloittaa vapaaehtoisena, kun tiedän jo mitä haluaisin tehdä? käyn vapaaehtoistoiminnan peruskoulutuksen (jos en ole vielä käynyt) otan yhteyttä paikkaan, jossa tiedän voivani aloittaa sovin ajan haastatteluun saan yhteyshenkilön ja perehdytyksen tehtävään teen sopimuksen toiminnastani aloitan vapaaehtoisena osallistun yhteisiin purkutilanteisiin osallistun jatkokoulutukseen ja virkistystoimintaan 120

121 Miten voin aloittaa vapaaehtoisena jos en vielä tiedä,mitä haluaisin tehdä? mietin mikä minua kiinnostaa seuraan tiedotusvälineistä aihetta käsitteleviä artikkeleita ja ohjelmia selailen nettiä ja etsin itseäni kiinnostavalla hakusanalla osallistun vapaaehtoistoiminnan infotilaisuuteen käyn VARES-keskuksen kotisivuilla kohdassa tule vapaaehtoiseksi otan yhteyttä sivustolla olevaan yhteyshenkilöön, jonka jälkeen prosessi jatkuu kuten edellisessä diassa jos en vieläkään löydä omaa paikkaasi, VARESkeskuksesta otetaan minuun yhteyttä noin kuukauden kuluttua koulutuksen loputtua mikäli olen antanut luvan 121

122 Koulutustyöryhmä Valikko-ryhmä MaMu Työryhmi ryhmiä ja koulutusryhmiä VaLu 122

123 2008 Joulukuun Joulukuun juhla Kesäjuhla

124 7. VAPAAEHTOISENA JAKSAMINEN Näitä on pohdittu ja näistä on keskusteltu - omista motiiveista ja odotuksista - omista vahvuuksista ja voimavaroista - antamisen ja saamisen tasapainosta - milloin ja missä haluaisin aloittaa vapaaehtoisena Nyt on aika miettiä, mikä auttaa jaksamaan 124

125 Voimavarani Omaa jaksamista ja elämänvoimaa voi tarkastella akkuvertauksen avulla mitkä ovat elämässäsi lataavia ja kuluttavia tekijöitä? paljonko akkusi kestää kuormitushuippuja? millainen akkusi on tänään? mihin arvelet vapaaehtoistoiminnan sijoittuvan? lataako? kuormittaako? sekä että? 125

126 Oma elinvoiman akkuni (parikeskustelu) Lataavat asiat Kuluttavat asiat hyvä lataus tyhjenevä melkein tyhjä 126

127 Vapaaehtoisen sudenkuoppia Omien voimavarojen, motiivien, terveydentilan ja roolin yli- tai väärin arviointi Ei tunnista hyväksikäyttöä tai sen uhkaa, ei osaa sanoa ei Hyvän tekemisen ansaan lankeaminen Suhteellisuuden tajun hämärtyminen : mitä voin tehdä Vaikeiden asioiden, tabujen, kohtaaminen ja käsittely 127

128 Vapaaehtoisena jaksaminen Oma elämäntilanne aikaa ja mielenkiintoa tehtävään, joustavuutta mahdollisuus hyödyntää itselle tärkeitä asioita Omiin arvoihin sopiva vapaaehtoistoiminta avoimuus yksilön ja yhteisön arvoista ja toimintaperiaatteista mahdollisuus osallistua jatkuvaan keskusteluun toiminnan tavoitteista ja käytännöistä 128

129 Vapaaehtoisena jaksaminen Toiminnan selkeys kuka tekee, mitä tehdään, miksi tehdään, kuka muu tekee, kuka on vastuussa Riittävät toimintaedellytykset koulutus ja perehdytys, tiedotus, tuki ja huolto, muut toimintaresurssit, sopimukset 129

130 Hyvinvoivan vapaaehtoisen muistilistaa Kiitä ja arvosta itseäsi Opettele sanomaan ei Opettele irrottautumaan tee se mitä tarvitset ja haluat Anna itsellesi lupa väsyä ja saada hoivaa Pidä huoli fyysisestä kunnostasi Säästä aikaa ja voimia olennaiseen Pidä kirjaa vapaaehtoistoiminnasta Iloitse onnistumisista tee vaikka yksi asia hyvin Vaihda ajatuksia ja keskustele vapaaehtoisten kanssa. Käy työnohjauksellisissa keskusteluissa, joissa voit purkaa tuntojasi Pyydä palautetta pyydä apua ja tukea Unelmoi ja anna mielikuvituksen lentää Etsi tarvittaessa uusia haasteita 130

131 Mistä syntyy iloa ja voimaa vapaaehtoistoiminnassa? Itsensä tunteminen ja toteuttaminen Toimintaan oikeat motiivit ja riittävästi ohjausta sekä tukea Saaminen ja antaminen tasapainossa Toimiva palautejärjestelmä, saa ansaittua arvostusta ja kiitosta 131

132 TERVETULOA VAPAAEHTOISTEN KASVAVAAN JOUKKOON toivottaa Vares-keskuksen väki kumppaneineen 132

133 Tie Tietä kulkemalla Sen oppii tuntemaan Ja kohta kulkijalla On tieto hallussaan Niin kuin Tie elämä eläjää opettaa Silmien edessä maailma meitä odottaa. Mutta jos liikaa pinnistää, Se pään vain sekoittaa Minä olen minä ja sinä olet joku muu, Ja muina ihmisinä meiltä luonnistuu se, minkä tekijäksi ei sovi kukaan muu. Silloin on löytynyt Tie Ja Tietä kulkiessa muut tiet unohtuu. B. Hoff, Nalle Puh ja Tao, 1996 Kiitos kurssista! ILOA UUUDELLA TIELLÄSI! 133

VARES keskus yhteisöllisyyden ytimessä

VARES keskus yhteisöllisyyden ytimessä VARES keskus yhteisöllisyyden ytimessä Yhteistyöstä yhteiseen työhön Vapaaehtoistoiminnan koulutusmalli Oulun seudulla Suvimaria Saarenpää VARES-keskus www.vareskeskus.fi 1 OULUN SEUTU Asukkaita noin 220

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi Vapaaehtoistoiminnan Doinita Negruti kurssi Kurssin sisältö Osa 1: Vapaaehtoistoiminta Suomessa (6 h) Yhteiskunnan sektorit Kansalaistoiminnan historiaa Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus, periaatteet, oikeudet

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koulutus

Vapaaehtoistoiminnan koulutus Vapaaehtoistoiminnan koulutus 24.1.2017 Yksinäinen vanhus Yksinäinen vanhus VAPAAEHTOISTYÖ VAI VAPAAEHTOISTOIMINTA? 1800 1850 1900 1950 1970 2000 Vapaaehtoistoiminnan historia Vastavuoroinen auttaminen

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit. OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi Kuvat: Suomen Punainen Risti Itsetuntemus ja erilaisuuden hyväksyminen Kun opimme tiedostamaan omien ajattelu- ja toimintatapojemme taustalla vaikuttavia

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ

VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ VAPAAEHTOISTYÖ JÄRJESTÖTOIMINNAN YTIMESSÄ Järjestömessut 20.3.2018 Lapin ammattikorkeakoulu Sirkka Kellokumpu, SPR Lapinpiiri Suvimaria Saarenpää, Rovaniemen Neuvokas HYVÄÄ ELÄMÄÄ RAKENNETAAN YHDESSÄ Maakunnat

Lisätiedot

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara

MATKALLA TÖIHIN TYÖELÄMÄVALMIUDET. & iida. saara MATKALLA TÖIHIN MITEN RAKENNAN OMAN POLKUNI? MISTÄ MOTIVAATIOTA? OSAANKO MINÄ? SUOMEN KIELEN TAITO JA VIESTINTÄ? VERKOSTOITUMINEN? MIHIN VOIN VAIKUTTAA? MIHIN KAIKKEEN KANNATTAA OSALLISTUA? OLENKO MINÄ

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Mielekästä ikääntymistä

Mielekästä ikääntymistä Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille

Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille Vapaaehtoistoiminnan käsikirja vapaaehtoisille ja ammattilaisille Hyvää mieltä vapaaehtoistoiminnasta! Mitä vapaaehtoistoiminta on? Vapaaehtoistoiminnassa toimit omasta halustasi ja ilman rahallista korvausta,

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää Anna Viipuri 30.9.2014 Toimintakyky Ihminen on kokonaisuus, toimintakyvyn tukeminen on kokonaisvaltaista. Se on haastavaa, mikä edellyttää hoitajalta

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko

Lisätiedot

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari 10.11.2015 Oulu Projektipäällikkö Kati Kaarlejärvi VÄKIVALLANTEKIJÄÄ VOIDAAN AUTTAA. VIA VIS väkivaltatyö Kodin ulkopuolista väkivaltaa vähentävä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Maahanmuuton prosessi ja stressi

Maahanmuuton prosessi ja stressi Maahanmuuton prosessi ja stressi Tavoite: Käydä läpi maahanmuuton psyykkistä prosessia, stressiin vaikuttavia tekijöitä ja selviämiskeinoja. Normalisoida kuormittavia tilanteita ja keskustella niistä.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI Huoli puheeksi ikääntyvän omaisasia sanoiksi OPAS AMMATTILAISILLE Sain toivoa tulevaan. Oli helpottavaa, kun sai purkaa pahaa oloa. Vahvistui ajatus, että itsestä täytyy pitää huolta.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa? Tyttöjen Talo Rovaniemi Syksy 2016 Isosisko-kyselyn yhteenvetoa 1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 10/10 vastaajaa Teehetki 7/10 Muita tapahtumia ja teemakertoja 4/10 Toivetorstai

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot