Anturityö, Tomi Pulli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Anturityö, Tomi Pulli"

Transkriptio

1 Anturityö, Tomi Pulli Työn tavoite Työssä tutustutaan analogi- ja digitaalianturien käyttöön Arduino-mikrokontrollerin kanssa. Työssä opastetaan, kuinka erityyppiset anturit kytketään mikrokontrolleriin ja kuinka antureita luetaan mikrokontrollerin avulla. Samalla tutustutaan signaalien keskiarvoistamiseen ja antureiden kalibrointiin. Esimerkkiantureina käytetään analogista 3-akselista kiihtyvyysanturia ADXL335 (valmistaja Analog Devices), analogista ultraäänietäisyysanturia LV-MaxSonar-EZ1 (valmistaja Maxbotix) sekä digitaalista lämpötila-anturia DS18B20 (valmistaja Dallas Semiconductor). Tarvikkeet Arduino Uno (tai vastaava) Analog Devices ADXL335 Maxbotix LV-MaxSonar-EZ1 Dallas Semiconductor DS18B20 4,7 kω vastus Kytkentälevy ja johtoja USB-kaapeli 1. Kiihtyvyysanturi Kiihtyvyysanturi mittaa kappaleen kiihtyvyyttä suhteessa vapaassa pudotuksessa olevan tarkkailijan kiihtyvyyteen. Näin ollen pudotetun anturin mittaama kiihtyvyys on ideaalisessa tapauksessa 0 m/s 2, kun taas paikallaan olevan anturi mittaa noin 9.8 m/s 2 :n kiihtyvyyttä ylöspäin. Kallistetun paikallaan olevan anturin lukema on verrannollinen kallistuskulmaan suhteessa painovoiman voimavektoriin. Työssä tutustutaan Analog Devicesin ADXL335-kiihtyvyysanturin käyttöön. Anturin pääkomponentti on jousitettu kappale, joka liikkuu anturia käännettäessä. Liikkuvaan kappaleeseen kiinnitetty levy muodostaa yhdessä anturin kiinteän levyn kanssa levykondensaattorin, jonka kapasitanssi on verrannollinen anturin kallistuskulmaan (tai yleisemmin kiihtyvyyteen). ADXL335 mittaa kiihtyvyyttä kolmen akselin suhteen, joten levykondensaattoreita on anturin sisällä useampia. Kapasitanssien vaihtelu muunnetaan lopulta jännitevaihteluiksi anturin kolmessa ulostulossa. Anturin kytkentä 1. Kiihtyvyysanturin ADXL335 käyttöjännitteen tulee olla välillä 1,8 3,6 V, joten et voi käyttää Arduino Unon 5 V:n jännitelähtöä. Kytke Arduino Unon 3.3 V:n jännitelähtö (POWER 3.3V) kiihtyvyysanturin käyttöjännitteeksi (Vin tai VCC). Kytke kiihtyvyysanturin GND-liitin maapotentiaaliin. (Huom. Mikäli käyttämässäsi mikrokontrollerissa ei ole 3.3 V:n ulostuloa, voit käyttää esimerkiksi 5 V:n käyttöjännitettä ja 3.3 V:n regulaattoria. Kytkentäohjeen löydät regulaatorin tietolehdestä.) 2. Kytke kiihtyvyysanturin X-, Y- ja Z-liittimet Arduinon ANALOG IN -liittimiin (A0, A1 ja A2).

2 3. Tarkistettuasi kytkennät, kiinnitä Arduino USB-kaapelilla tietokoneeseen. Kuva 1: Kiihtyvyysanturin ja mikrokontrollerin välinen kytkentä. Anturin käyttö 1. Käynnistä Arduino-sovellus. Varmista, että ohjelma tunnistaa mikrokontrollerin. Avaa mittausohjelma kiihtyvyysanturi File > Sketchbook > Projects > kiihtyvyysanturi. 2. Tallenna tiedosto uudella nimellä File > Save As > kiihtyvyysanturi_r<ryhmän numero>. 3. Silmäile ohjelmakoodi läpi. 1. Ohjelman ensimmäisessä osiossa määritellään ajon aikana käytettävät muuttujat. Varmista, että pinninumerot (xpin, ypin, zpin) vastaavat kytkentääsi. 2. Ohjelman setup-osion Serial.begin(9600)-komento muodostaa sarjaporttiyhteyden mikrokontrollerin ja tietokoneen välillä. Yhteyden avulla anturin arvot voidaan lukea tietokoneella. 3. Ohjelman loop-osion koodia ajetaan toistuvasti kunnes Arduinon virta katkaistaan. Kommenttirivit alkavat merkeillä //. Pitkät kommentit alkavat merkeillä /* ja päättyvät merkkeihin */. Kommenttiriveillä olevaa ohjelmakoodia ei ajeta. 4. Kun olet tutkinut ohjelmakoodia tarpeeksi, varmista koodin oikeellisuus klikkaamalla vasemman yläkulman Verify-painiketta. Tämän jälkeen voit lähettää ohjelmakoodin mikrokontrollerille painamalla Upload-painiketta. Mikäli ohjelmakoodin lähetys mikrokontrollerille epäonnistuu, ota yhteys assistenttiin. 5. Tarkkaile sarjaliikennettä klikkaamalla ohjelman oikean yläkulman Serial Monitor -painiketta. Mikrokontrolleri syöttää sarjaporttiin rivejä muodossa Arvot: 0,0,0. Merkkijonon kolme numeroa ovat verrannollisia kiihtyvyysanturin X-, Y- ja Z-ulostulojen jännitearvoihin. Arduino Unon analogi-digitaalimuuntimen resoluutio on 10 bittiä ja referenssijännite on 5 V. Näin ollen digitaalisana 0 vastaa 0 V:n jännitettä, kun taas 1023 vastaa 5 V:n jännitettä. Tarkkaile numeroarvojen muuttumista käännellessäsi anturia. 6. Kiihtyvyysanturin ulostulo on tyypillisesti melko vähäkohinainen. Toisin sanoen anturin ollessa paikallaan ei ulostulon lukuarvotkaan juuri muutu. Kohisevia ja häiriöherkkiä antureita käytettäessä kannattaa mittaustuloksia usein keskiarvoistaa tavalla tai toisella. Kommentoi loop()-osion alun kolme analogread()-riviä pois asettamalla // merkit koodirivien alkuun. Poista tämän jälkeen /* ja */ seuraavan koodipätkän ympäriltä. Lataa ohjelmakoodi mikrokontrollerille ja käynnistä Serial Monitor uudelleen. Vaikuttiko keskiarvoistus mihinkään? Voit halutessasi kokeilla keskiarvoistettavien mittapisteiden määrän (nave) lisäämistä ja vähentämistä. (Huom. Esimerkkikoodissa esitetty keskiarvoistustapa ei ole kovin elegantti, mutta helposti luettava ja toimiva. Parempi tapa on käyttää juoksevaa keskiarvoa: arduino.cc/en/tutorial/smoothing )

3 7. Kiihtyvyysantureita käytetään yleisesti kallistuskulman mittaamiseen esimerkiksi kännyköissä ja taulutietokoneissa. Tarkkojen jännitearvojen sijaan olemme kiinnostuneita kutakin digitaalisanaa vastaavasta kulmasta. Jotta Arduinon lukema raakadata voidaan muuttaa kulmiksi, pitää anturille suorittaa alkeellinen kalibrointi: 1. Käännä anturi -90 asteen kulmaan x-akselin suhteen. Kirjoita x-akselin lukema ohjelmakoodin alkuosan xmin-muuttujaan. 2. Käännä anturi +90 asteen kulmaan x-akselin suhteen. Kirjoita x-akselin lukema ohjelmakoodin alkuosan xmax-muuttujaan. Mikäli xmax-muuttujan arvo on pienempi kuin xmin-muuttujan arvo, vaihda arvot keskenään. 3. Poista kommenttimerkit /* ja */ ennen ja jälkeen map()- ja print()-koodirivejä. 4. Lataa ohjelmakoodi mikrokontrollerille ja käynnistä Serial Monitor uudelleen. 8. Mikrokontrolleri lähettää sarjaporttiin nyt raakadatan lisäksi kutakin arvoa vastaavat kallistuskulmat. Kääntele anturia ja seuraa arvojen muuttumista. Käännä anturi -90 ja 90 asteen kulmiin y-akselin suhteen. Toimiiko x-akselin suhteen tehty kalibrointi y-akselille? Tee tarvittaessa uusi kalibrointi y-akselin suhteen (luo arvot ymin sekä ymax ja päivitä map()- komento). Toimiiko lineaarimuunnos (map()-komento)? Miksi z-akselin arvot eivät käyttäydy samalla tavalla kuin kahden muun akselin? (Vinkki: Pohdi kuinka kiihtyvyysanturi mittaa kulmia.) 2. Digitaalinen lämpötila-anturi Lämpötilan mittaamiseen on kehitetty lukuisia eri menetelmiä. Lämpötilan mittauksessa voidaan käyttää hyväksi esim. materiaalien lämpölaajenemista (nestepohjainen lämpömittari, kaksoismetallilämpömittari), resistanssin muutosta lämpötilan funktiona (PT100 platinavastuslämpötila-anturi, termistori), lämpösähköistä ilmiötä (termopari) ja lämpösäteilyä (infrapunakamera). Dallas Semiconductorin DS18B20-lämpötila-anturi muuttaa lämpötilan suoraan digitaaliseen muotoon. Anturin toiminta perustuu oskillaattoriin (värähtelijään), jonka värähtelytaajuus riippuu voimakkaasti lämpötilasta. Anturin elektroniikka laskee kuinka monta pulssia toinen, lähes lämpötilariippumaton oskillaattori ehtii tuottaa voimakkaasti lämpötilariippuvaisen oskillaattorin määräämänä aikana. Lämpötilan kohotessa lämpötilariippuvaisen oskillaattorin jaksonaika suurenee, ja näin myös mittausjaksolle (verrannollinen jaksonaikaan) mahtuvien pulssien määrä kasvaa. DS18B20-lämpötila-anturi ottaa vastaan komennot (esim. lämpötilakysely) ja lähettää vastaukset (esim. lämpötila tai virheilmoitus) digitaalisessa muodossa. Anturin käyttöönotto Arduinon kanssa on selvästi hankalampaa kuin esimerkiksi edellisen työn analogisen kiihtyvyysanturin käytön aloittaminen. Toisaalta digitaalisuudesta on monissa sovelluksissa myös paljon etua. Työssä käytettyjä lämpötilaantureita voi esimerkiksi kytkeä sarjaan, jolloin laajahkon lämpötila-anturiverkon hallintaan riittää yksi signaalijohdin. Kullakin anturilla on oma uniikki osoitteensa, jonka avulla sarjaan kytketyt lämpötilaanturit voidaan helposti yksilöidä. Työssä käytettyä lämpötila-anturia (kuten myös monia muita digitaalisia antureita) varten löytyy internetistä valmis koodikirjasto ja lukuisia Arduino-esimerkkejä. Pyörää ei siis tarvitse keksiä uudelleen.

4 Anturin kytkentä 1. Lämpötila-anturin käyttöjännitteen (VDD tai +) tulee olla välillä 3,0 5,5 V. Voit siis käyttää Arduinon 3.3 V tai 5 V lähtöjä (POWER-osio). Kytke GND (tai -) maapotentiaaliin. 2. Kytke anturin dataliitin (DQ tai S) Arduinon DIGITAL 2 -liittimeen. 3. Lämpötila-anturi vaatii ylösmenovastuksen. Kytke 4.7 kω vastus dataliittimen (DQ tai S) ja käyttöjännitteen (3,3 V tai 5 V) välille. 4. Tarkista kytkentä huolellisesti. Väärin kytkettynä lämpötila-anturi kuumenee voimakkaasti. Kiinnitä Arduino USB-kaapelilla tietokoneeseen. (Huom. DS18B20-lämpötila-anturia voi käyttää myös ilman erillistä käyttöjännitettä, jolloin anturi saa tarvittavan virran signaaliliittimen kautta. Tämä kuitenkin hidastaa anturin lukemista jonkin verran. Vaihtoehtoinen kytkentä löytyy anturin tietolehdeltä.) Kuva 2: Lämpötila-anturin ja mikrokontrollerin välinen kytkentä. Anturin käyttö 1. Käynnistä Arduino-sovellus. Varmista, että ohjelma tunnistaa mikrokontrollerin. Avaa mittausohjelma kiihtyvyysanturi File > Sketchbook > Projects > lampoanturi. 2. Silmäile ohjelmakoodi läpi. 1. Ohjelman ensimmäisessä osiossa määritellään ajon aikana käytettävät muuttujat. Varmista, että pinninumero (tpin) vastaa kytkentääsi. 2. Ohjelman setup-osiossa muodostetaan jälleen sarjaporttiyhteys mikrokontrollerin ja tietokoneen välille. Ohjelman loop-osion koodia ajetaan toistuvasti kunnes Arduinon virta katkaistaan. 3. Ohjelmakoodin viimeinen osio määrittelee gettemp-funktion. Saako valmiista koodista selvää? Kun funktiota kutsutaan (esim.) komennolla temp = gettemp() ohjelmakoodin setup- tai loop-osiossa, funktio käskee anturia mittaamaan lämpötilan ja lähettämään tuloksen mikrokontrollerille. Yksikkömuunnoksen jälkeen funktio palauttaa lämpötilan celsius-asteina ja tulos tallennetaan muuttujaan temp. (Huom. Esimerkissä käytetty gettemp-funktio olettaa, että käytössä on vain yksi anturi. Esimerkkejä useamman lämpötila-anturin käytöstä sarjassa löydät internetistä.)

5 3. Kun olet tutkinut ohjelmakoodia tarpeeksi, tarkistuta koodi klikkaamalla Verify-painiketta. Lähetä koodi tämän jälkeen mikrokontrollerille painamalla Upload-painiketta. Kun lähetys on valmis, avaa Serial Monitor. 4. Onko lämpötila-anturin lukema mielestäsi järkevä vai tulisiko se kalibroida? Vertaa anturin lukemaa toiseen lämpömittariin, jos sellainen on saatavilla. Miten kalibroisit lämpötila-anturin? Onko anturi kohinainen? Lämmitä anturia esimerkiksi koskemalla sitä sormellasi. Kuinka nopeasti anturi reagoi lämpötilan muutoksiin? Kuinka kauan lämpötilan tasaantuminen kestää? 5. Tutki lämpötila-anturin tietolehteä (datasheet). Millä lämpötila-alueella anturi toimii? Entä mikä on luvattu tarkkuus? 6. Mitä hyötyä anturin digitaalisuudesta on verrattuna analogianturiin? Entä mitä haittaa? 3. Analoginen etäisyysanturi Etäisyysmittari voidaan toteuttaa esimerkiksi lasereiden, infrapunaledien tai ultraäänianturin avulla. Maxbotix LV-MaxSonar-EZ1-etäisyysanturi mittaa kuinka kauan laitteen lähettämältä 42 khz taajuiselta ultraäänipulssilta kestää heijastua takaisin anturille. Kun edestakaiseen matkaan kulunut aika ja äänennopeus ilmassa tiedetään, on kohteen etäisyys helppo selvittää. Anturissa on analoginen, digitaalinen ja pulssinleveysmoduloitu ulostulo. Alla olevassa esimerkissä käytetään anturin analogiulostuloa. Anturin kytkentä 1. Ultraäänietäisyysanturin LV-MaxSonar-EZ1 käyttöjännitteen tulee olla välillä 2,5 5,5 V. Kytke Arduino Unon 5 V:n jännitelähtö (POWER 5V) anturin käyttöjännitteeksi (+5). Kytke etäisyysanturin GND-liitin maapotentiaaliin. 2. Kytke etäisyysanturin analoginen ulostulo (AN) Arduinon ANALOG IN -liittimeen (A3). 3. Tarkistettuasi kytkennät, kiinnitä Arduino USB-kaapelilla tietokoneeseen. Kuva 3: Etäisyysanturin ja mikrokontrollerin välinen kytkentä. Anturin käyttö 1. Käynnistä Arduino-sovellus. Varmista, että ohjelma tunnistaa mikrokontrollerin. Avaa mittausohjelma kiihtyvyysanturi File > Sketchbook > Projects > etaisyysanturi. 2. Tallenna tiedosto uudella nimellä File > Save As > etaisyysanturi_r<ryhmän numero>. 3. Silmäile koodi läpi ja tarkistuta se klikkaamalla Verify-painiketta. Lähetä koodi tämän jälkeen mikrokontrollerille painamalla Upload-painiketta. Kun lähetys on valmis avaa, Serial Monitor. 4. Anturin antamat etäisyydet eivät pidä paikkansa. Muokkaa koodin riviä uvalcm = niin, että etäisyys tulostetaan senttimetreinä. Katso vinkit ohjelmakoodin kommenteista.

6 5. Liikuta kättä pystysuunnassa anturin yläpuolella ja tarkkaile lukuarvojen muuttumista. Onko anturin lukema tarkka? Mikä on pienin etäisyys, jolla etäisyysanturi näyttää järkeviä lukuarvoja? Liikuta kättäsi vaakasuunnassa anturin yläpuolella esim. 40 cm:n korkeudella anturista. Mitä huomaat? 6. Tutki anturin tietolehteä (datasheet). Millä alueella anturin luvataan toimivan? Mikä on laitteen resoluutio?

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi.

Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Lämpötilahälytin Tällä ohjelmoitavalla laitteella saat hälytyksen, mikäli lämpötila nousee liian korkeaksi. Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Hälyttimen toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle.

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

LEGO EV3 Datalogging mittauksia

LEGO EV3 Datalogging mittauksia LEGO EV3 Datalogging mittauksia Tehtäväkortit 19.2017 Energiamittari/ Tehtäväkortti / 2017Innokas 1 Ledin palamisajan määrittäminen Generaattorin kytkeminen Kytke generaattori energiamittarin sisääntuloon

Lisätiedot

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje

Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Mikro-ohjain µc harjoitukset - yleisohje Keijo Salonen 20. marraskuuta 2016 Sisältö 1 Esittely 2 2 Arduino UNO R3 mikro-ohjain kortti 2 3 Koekytkentälevy 5 4 Elektroniikan komponentit 7 5 Työkalut ja muut

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Kiihtyvyysanturi Tarvittavat laitteet: PC Labview

Lisätiedot

Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen:

Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen: Lämpöantureilla mittaaminen Tämän harjoituksen jälkeen: olet tutustunut mittausjärjestelyissä vastaan tuleviin elektronisiin piireihin, osaat tehdä yksinkertaisen lämpötilamittauksen analogisilla lämpöantureilla,

Lisätiedot

MIKROAALTOMITTAUKSET 1

MIKROAALTOMITTAUKSET 1 MIKROAALTOMITTAUKSET 1 1. TYÖN TARKOITUS Tässä harjoituksessa tutkit virran ja jännitteen käyttäytymistä gunn-oskillaattorissa. Piirrät jännitteen ja virran avulla gunn-oskillaattorin toimintakäyrän. 2.

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

Äänellä vauhtia robottiin

Äänellä vauhtia robottiin Äänellä vauhtia robottiin Tehtävä Rakentaa ja ohjelmoida Lego Mindstorms NXT-sarjalla robotti, joka väistää esteitä ja kulkee sitä nopeampaa mitä kovempi ääni sen lähistöllä on. Robotti tunnistaa esteet

Lisätiedot

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights

Lisätiedot

S85 laseretäisyysanturi

S85 laseretäisyysanturi Anturi Valokennot Etäisyysanturit S85 laseretäisyysanturi Laser 2-luokan näkyvä valo helpottaa asennusta Tunnistusetäisyys 10 tai 20 m, tarkkuus 7 mm, toistotarkkuus 1 mm 4-20 ma tai 0-10 V skaalattava

Lisätiedot

MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma

MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma MrSmart 8-kanavainen lämpötilamittaus ja loggaus, digitoija ja talletusohjelma Kuva 1 MrSmart on digitointilaite PC:lle Yleistä MrSmart on sarjaliikenteellä toimiva sarjaliikennedigitoija. Laite mittaa

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia

OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 11 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen OPERAATIOVAHVISTIMET 2. Operaatiovahvistimen ominaisuuksia TYÖN TAVOITE Tutustua operaatiovahvistinkytkentään

Lisätiedot

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla

Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävä 5. ECIO dataloggeri lämpötila-anturilla Tehtävänä on rakentaa lämpötilamittausjärjestelmän prototyyppi verolevylle ja yhdistää se tietokoneen sarjaterminaaliohjelmaan. Käytettävissä on mikro-ohjaimen

Lisätiedot

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 LUE KOKO OHJE HUOLELLA LÄPI ENNEN KUIN ALOITAT!!! Tehtävä 1a Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 MITTAUSMODULIN KOKOAMINEN

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Sähköpajan elektroniikkaa

Sähköpajan elektroniikkaa Sähköpajan elektroniikkaa Kimmo Silvonen (X) "Virtalähde", teholähde, verkkolaite (wall-wart) Elektroniikkapiirit vaativat toimiakseen käyttöjännitteen. Paristot noin 1,5 V tai 3 V / kenno Ladattavat NiMH-akut

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä

Lisätiedot

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta

Lisätiedot

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio

Tekniikka ja liikenne (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Tekniikka ja liikenne 4.4.2011 1 (5) Tietoliikennetekniikan laboratorio Työ 1 PCM-työ Työn tarkoitus Työssä tutustutaan pulssikoodimodulaation tekniseen toteutustapaan. Samalla nähdään, miten A/Dmuunnin

Lisätiedot

Arduinon ohjelmointi. Sami-Petteri Pukkila. 6. helmikuuta 2017

Arduinon ohjelmointi. Sami-Petteri Pukkila. 6. helmikuuta 2017 Sami-Petteri Pukkila sami-petteri.pukkila@aalto.fi Mistä kaikki lähtee liikkeelle? Ennen kuin alat ohjelmoimaan, mieti mitä projektissa kannattaa tehdä. Jaa projekti pieniin osaprojekteihin ja kehitä näille

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

Arduino. Kimmo Silvonen (X)

Arduino. Kimmo Silvonen (X) Arduino Kimmo Silvonen (X) Arduino, toimiva oma versio (osat Pajalla) ATmega 328P IC DIL-kotelossa (DIP) päältä katsottuna, Arduinon pinnit +5 V TX RX DTR FT232 10k 22p 22p Reset 1 RX D0 TX D1 D2 PWM D3

Lisätiedot

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori: Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.

Lisätiedot

Mittaustekniikka (3 op)

Mittaustekniikka (3 op) 530143 (3 op) Yleistä Luennoitsija: Ilkka Lassila Ilkka.lassila@helsinki.fi, huone C319 Assistentti: Ville Kananen Ville.kananen@helsinki.fi Luennot: ti 9-10, pe 12-14 sali E207 30.10.-14.12.2006 (21 tuntia)

Lisätiedot

Electric power steering

Electric power steering AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Electric power steering Ohjausmoottorin jäähdytys ja ylikuumenemisen esto Väliraportti 15.10.2014 Työn ohjaaja: Ville Matikainen Tekijät: Samppa

Lisätiedot

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 9..006: tehtävät,3,5,7,9. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo Silvonen.

Lisätiedot

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä.

Tehtävä 8. Jännitelähteenä käytetään yksipuolista 12 voltin tasajännitelähdettä. Tehtävä 8 1. Suunnittele Micro-Cap-simulaatio-ohjelman avulla kaistanpäästösuodin, jonka -alarajataajuus f A = 100 Hz @-3 db -ylärajataajuus f Y = 20 khz @-3 db -jännitevahvistus A U = 2 Jännitelähteenä

Lisätiedot

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5)

VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. VIM-RM1 FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) VIM RM1 VAL0123136 / SKC9068201 VIBRATION MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1998-06-04 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. SÄÄTÖ 5. KALIBROINTI

Lisätiedot

Mallit: P4000-sarja s.2 P s.3 P s.4 P795 s.5 Anturit s.6

Mallit: P4000-sarja s.2 P s.3 P s.4 P795 s.5 Anturit s.6 Mallit: P4000-sarja s.2 P700-705 s.3 P750-755 s.4 P795 s.5 Anturit s.6 P4000W P4000W on perusmittari moniin käyttötarkoituksiin. Se sopii erinomaisesti laadunvalvonnan mittauksiin tai prosessien tarkkailuun.

Lisätiedot

MC5 ohje. Antti Harjunpää

MC5 ohje. Antti Harjunpää MC5 ohje Antti Harjunpää Mittauskytkennät Vastuslämpötila-anturin simulointi ( PT100..) 2,3 tai 4 johtiminen kytkentä Termopari lämpötila-anturin simulointi Esim K-tyyppi, NiCr/NiAl Paine INT1C = 1 bar

Lisätiedot

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja.

Liikennevalot. Arduino toimii laitteen aivoina. Arduinokortti on kuin pieni tietokone, johon voit ohjelmoida toimintoja. Liikennevalot Laite koostuu Arduinokortista ja koekytkentälevystä. Liikennevalon toiminnat ohjelmoidaan Arduinolle. Ledit ja muut komponentit asetetaan koekytkentälevylle. Arduino toimii laitteen aivoina.

Lisätiedot

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla

1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla PERMITTIIVISYYS Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä. Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset +Q ja Q ja levyjen

Lisätiedot

TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje

TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje TUTA Q2 Tallentava valvontakamera Asennusohje 1.02 Version 1.8.2011 Uusin versio tästä käsirkirjasta löytyy internet-osoitteesta: http://www.microdata.fi/pdf/tuta/tuta-q2_kasikirja.pdf Copyright 2011 Microdata

Lisätiedot

Ohjelmoi Arduino Grovella

Ohjelmoi Arduino Grovella Ohjelmoi Arduino Grovella Tomi Hukkalainen ja Kati Sormunen 25.9.2016 2016 Innokas 1 Tarvikkeet 25.9.2016 2016 Innokas 2 Tarvikkeet Näissä harjoituksissa käytetään Seeduino Lotus piirilevyä, jossa käytetään

Lisätiedot

Arduino ohjelmistokehitys

Arduino ohjelmistokehitys Arduino ohjelmistokehitys http://www.arduino.cc/ jak Sisältö Mikä on Arduino? Ohjelmistonkehitysympäristö (Arduino IDE) Ohjelmointikieli Esimerkkejä Lähteitä Arduino -ohjelmistokehitys/ jak 2 Mikä on Arduino?

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan

Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan Moottorin lämpötilan mittauksen kytkeminen taajuusmuuttajaan IEC standardin asettama vaatimus: IEC 60664-1:2007 Pienjänniteverkon laitteiden eristyskoordinaatio. Osa 1:Periaatteet, vaatimukset ja testit.

Lisätiedot

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Pynnönen 1.5.2000. Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: EAOL 1/5 Opintokokonaisuus : Jakso: Harjoitustyö: Passiiviset komponentit Pvm : vaihtosähköpiirissä Opiskelija: Tarkastaja: Arvio: Tavoite: Välineet: Opiskelija oppii ymmärtämään vastuksen, kondensaattorin

Lisätiedot

Fluke 170 -sarjan digitaaliset True-RMS-yleismittarit

Fluke 170 -sarjan digitaaliset True-RMS-yleismittarit TEKNISET TIEDOT Fluke 170 -sarjan digitaaliset True-RMS-yleismittarit Digitaaliset Fluke 170 -sarjan yleismittarit ovat alan ammattilaisten luottolaitteet sähkö- ja elektroniikkajärjestelmien vianhakuun

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

CEM DT-3353 Pihtimittari

CEM DT-3353 Pihtimittari CEM DT-3353 Pihtimittari Sivu 1/5 CEM DT-3353 Pihtimittari Ongelma Mittarin ohjelmisto ilmoittaa NO DATA vaikka tiedonsiirtokaapeli on kytketty tietokoneen ja mittarin välille, mittarissa on virta päällä

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 5 A/D- ja D/A-muunnokset ja niiden vaikutus signaaleihin Signaalin A/D-muunnos Analogia-digitaalimuunnin (A/D-muunnin) muuttaa analogisen signaalin digitaaliseen muotoon, joka voidaan lukea

Lisätiedot

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä

Lisätiedot

Ohjeet Minifactory 3 tulostimen käyttöönottoon

Ohjeet Minifactory 3 tulostimen käyttöönottoon Ohjeet Minifactory 3 tulostimen käyttöönottoon Jooseppi Järvinen Turun normaalikoulu 28.8.2014 1 Nämä ohjeet on laadittu Minifactory 3 tulostimen käyttöönottokoulutuksessa ja näiden ohjeiden mukaisesti

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin

HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tarvittavat laitteet: PC Labview

Lisätiedot

JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät

JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät 2 ELEKTRONIIKAN JÄRJESTELMÄT Aktiivisuusranneke Mittaa liikettä Keskustelee käyttäjän kanssa ledeillä ja värinällä Keskustelee radioiden

Lisätiedot

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle

ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi. Jukka Helle ELEC-A4010 Sähköpaja Arduinon ohjelmointi Jukka Helle Arduino UNO R3 6-20VDC 5VDC muunnin 16 MHz kideoskillaattori USB-sarjamuunnin (ATmega16U2) ATmega328 -mikro-ohjain 14 digitaalista I/O väylää 6 kpl

Lisätiedot

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen

Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Alumiinin lämpölaajenemiskertoimen määrittäminen Ryhmä 3 Henri Palosuo Kaarle Patomäki Heidi Strengell Sheng Tian 1. Johdanto Materiaalin

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Megatunen käyttö. Asenna megatune koneelle MsExtra-sivuilta: http://www.msextra.com/manuals/ms_extra_manual_index.htm

Megatunen käyttö. Asenna megatune koneelle MsExtra-sivuilta: http://www.msextra.com/manuals/ms_extra_manual_index.htm Megatunen käyttö Asenna megatune koneelle MsExtra-sivuilta: http://www.msextra.com/manuals/ms_extra_manual_index.htm Avaa Megatune ja File valikosta configurator. Sieltä asennetaan perusasetukset. Koodin

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

1 Pakkaus. Asennusopas. Värisäädettävä nestekidenäyttö. Tärkeää

1 Pakkaus. Asennusopas. Värisäädettävä nestekidenäyttö. Tärkeää Asennusopas Värisäädettävä nestekidenäyttö Tärkeää Perehdy laitteen turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön lukemalla PRECAUTIONS (TURVATOIMET), tämä Asennusopas ja CD-ROM-levylle tallennettu Käyttöopas.

Lisätiedot

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5)

TDC-SD TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. TDC-SD_Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) TDC-ANTURI RMS-SD MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA _Fin.doc 2008-02-01 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. TEKNISET TIEDOT 2. MALLIN KUVAUS 3. TOIMINNON KUVAUS 4. UUDELLEENKÄYTTÖOHJEET 5. KÄÄMITYKSEN TARKASTUS 1. TEKNISET

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos. Harjoitustyö 4: Cache, osa 2 TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 4: Cache, osa 2.. 2010 Ryhmä Nimi Op.num. 1 Valmistautuminen Cache-työn toisessa osassa

Lisätiedot

BT-A51. Käyttöohje. KORVAKUUMEMITTARI Malli BT-A51

BT-A51. Käyttöohje. KORVAKUUMEMITTARI Malli BT-A51 BT-A51 Käyttöohje KORVAKUUMEMITTARI Malli BT-A51 JOHDANTO Hyvä käyttäjä, kiitos kun olet valinnut meidän tuotteemme. Lue käyttöohje huolellisesti ennen tuotteen käyttöä. Nämä ohjeet opastavat kuinka tuotetta

Lisätiedot

Laboratorioraportti 3

Laboratorioraportti 3 KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Laboratorioraportti 3 Laboratorioharjoitus 1B: Ruuvijohde Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Mittaustilanne Harjoituksessa

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Laboratoriotyö. 1. Laitteisto. 1.1 Kamera

Laboratoriotyö. 1. Laitteisto. 1.1 Kamera Laboratoriotyö 1. Laitteisto 1.1 Kamera Järjestelmän kamerassa (Hitachi, VK-C77E) on CCD -kenno ja mahdollisuus kuvan asynkroniseen päivitykseen. Kamerassa on sarjaliitäntä, jonka kautta voidaan ohjata

Lisätiedot

Dimense Kinos - järjestelmän käyttöohje

Dimense Kinos - järjestelmän käyttöohje Dimense Kinos - järjestelmän käyttöohje Järjestelmän asentaminen Kinos-mittalaite sijoitetaan hallin päätyyn tukevalle seinätelineelle huomioiden laitteen suurehko paino, joka on noin 40 kg. Mittalaitteen

Lisätiedot

Uuden Peda.netin käyttöönotto

Uuden Peda.netin käyttöönotto Sisällysluettelo Uuden Peda.netin käyttöönotto...2 Sisään- ja uloskirjautuminen...2 OmaTila...3 Peda.netin yleisrakenne...4 Työvälineet - Sivut...5 Sivun lisääminen omaan profiiliin:...5 Sivun poistaminen

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin. VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

ArchiCad:istä Inventoriin ja NC-jyrsin mallin teko

ArchiCad:istä Inventoriin ja NC-jyrsin mallin teko ArchiCad:istä Inventoriin ja NC-jyrsin mallin teko Huomattavaa! Kun tallennat archicad:issä Stl tiedoston tarkasta että mallisi on oikeassa mittakaavassa (esim. mikäli ArchiCad malli mallinnettu metrimittakaavassa

Lisätiedot

KREATEL IPTV-STB 1510 ASENNUSOHJE

KREATEL IPTV-STB 1510 ASENNUSOHJE 1 (9) KREATEL IPTV-STB 1510 Mikä IPTV-boksi on? Pystyäksesi katsomaan normaalilla TV-vastaanottimellasi digitaalisia -lähetyksiä, tarvitset IPTV-boksin, joka muuntaa laajakaistaverkossa välitettävän digitaalisesti

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490

KÄYTTÖOPAS. Tarkkuuskosteus-lämpömittari. Malli RH490 KÄYTTÖOPAS Tarkkuuskosteus-lämpömittari Malli RH490 Johdanto RH490-kosteus-lämpömittari mittaa kosteutta, ilman lämpötilaa, kastepistelämpötilaa, märkälämpötilaa ja vesihöyryn määrää ilmassa. Edistyneitä

Lisätiedot

em4 3G, GPRS tai Ethernet Loggaus ja hälytys Analogiset tulot/lähdöt Etäkäyttö Keskus Pienoislogiikat

em4 3G, GPRS tai Ethernet Loggaus ja hälytys Analogiset tulot/lähdöt Etäkäyttö Keskus Pienoislogiikat Keskus Pienoislogiikat em4 3G, GPRS tai Ethernet Loggaus ja hälytys Analogiset tulot/lähdöt Etäkäyttö www.oem.fi, asiakaspalvelu@oem.fi, PUH, 0207 499 499, FAX 0207 499 456 1 / 6 Toiminta Crouzet logiikkaperhe

Lisätiedot

Juha Haataja 4.10.2011

Juha Haataja 4.10.2011 METROPOLIA Taulukkolaskenta Perusteita Juha Haataja 4.10.2011 Lisätty SUMMA.JOS funktion käyttö (lopussa). Tavoite ja sisältö Tavoite Taulukkolaskennan peruskäytön hallinta Sisältö Työtila Omat kaavat,

Lisätiedot

Tiedonkeruu ja analysointi

Tiedonkeruu ja analysointi Tiedonkeruu ja analysointi ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Raine Viitala 30.9.2015 ViDRoM Virtual Design of Rotating Machines Mitataan dynaamista käyttäytymistä -> nopeuden funktiona Puhtaat

Lisätiedot

Sisällysluettelo. HUOM! Muista lukea tämä opas huolellisesti ennen käyttöönottoa.

Sisällysluettelo. HUOM! Muista lukea tämä opas huolellisesti ennen käyttöönottoa. 2 Sisällysluettelo Aihe: Sivunumero: 1. Yleistä tietoa laitteesta 1.1. Tärkeimmät ominaisuudet 3. 1.2. Laitteistovaatimukset 3. 1.3. Rajoitukset/kiellot 3. 2. Piirtopöydän esittely 2.1. Laitteen osat 4.

Lisätiedot

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE

TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE TASAVIRTAPIIRI - VASTAUSLOMAKE Ryhmä Tekijä 1 Pari Tekijä 2 Päiväys Assistentti Täytä mittauslomake lyijykynällä. Muista erityisesti virhearviot ja suureiden yksiköt! 4 Esitehtävät 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

Valintanauhan komennot Valintanauhan kussakin välilehdessä on ryhmiä ja kussakin ryhmässä on toisiinsa liittyviä komentoja.

Valintanauhan komennot Valintanauhan kussakin välilehdessä on ryhmiä ja kussakin ryhmässä on toisiinsa liittyviä komentoja. Pikaopas Microsoft Excel 2013 näyttää erilaiselta kuin aiemmat versiot. Tämän oppaan avulla pääset alkuun nopeasti ja saat yleiskuvan uusista ominaisuuksista. Komentojen lisääminen pikatyökaluriville Pidä

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain

smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain Ominaisuudet SmarTAllInOne on sarjaliikenteellä toimiva kahdeksankanavainen releohjain, AD-muunnin, PWM-anto ja digitaalitulo-ohjain. Samaan, tavalliseen

Lisätiedot

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla

Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla Peilaus pisteen ja suoran suhteen Pythonin Turtle moduulilla ALKUHARJOITUS Kynän ja paperin avulla peilaaminen koordinaatistossa a) Peilaa pisteen (0,0) suhteen koordinaatistossa sijaitseva - neliö, jonka

Lisätiedot

CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa

CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa CipherLab CPT-8001L -tiedonkeruupäätteen käyttö Ecomin kanssa Sisällys Laitteen käyttöönotto...3 Latauskehdon asennus...3 Tiedonsiirto-ohjelman asennus...4 Keräilylaitteen käyttö...5 Viivakoodien luku...5

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M

KÄYTTÖOHJE PEL / PEL-M V2.0.0 (05.09.2014) 1 (6) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot