Sisältö- ja media-alan yritys-selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö- ja media-alan yritys-selvitys"

Transkriptio

1 Sisältö- ja media-alan yritys-selvitys Launonen Tapani Leppäniemi Matti POEM, OAMK 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tavoitteet Sisältö- ja media-alan määritelmä kasvuselvityksessä. 3 2 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa mukana olevat yritykset 5 4 Liiketoiminta Tuotteet ja verkostot Liikevaihto Henkilöstö Kasvu Kasvuyritykset Kasvuyritysten liikevaihto Kasvuyritysten liikevaihto toimialoittain Kasvuyritysten henkilöstö Kasvuyritysten henkilöstö toimialoittain Vuoden 2002 jälkeen perustetut yritykset Sisältö- ja media-alan kasvu toimialoittain Kansainvälinen liiketoiminta 31 8 Yritysten kehittämistoiminta Liiketoiminnan kehittäminen Tuotekehitys Alueelliset kehityspalvelut 40 9 Yritysten näkemykset toimialan kehityksestä Yritysten kehityssuunnitelmat Alueen puuttuvat resurssit ja kehittäjäorganisaatiot Kehittäjäorganisaatioiden rooli toimialan kehityksessä yritysten näkökulmasta Yhteenveto 48 2

3 1 Johdanto 1.1 Tavoitteet Sisältö- ja media-alan kasvuselvityksen tavoitteena oli tunnistaa Oulun seudun sisältö- ja media-alan kasvuhakuiset yritykset ja toimialat, joilla on kansallisia ja kansainvälisiä menestysmahdollisuuksia. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, millä osa-alueilla kasvu on tapahtunut ja missä se on jatkossa mahdollista. Avainkysymyksiä olivat: Mitkä tekijät ovat edistäneet ja rajoittaneet yritysten kasvua ja kehittymistä? Miten yritykset saavuttavat vuodelle 2010 asetetut kasvutavoitteet? Mitkä ovat alueen puuttuvat resurssit, ja miten kehittäjäorganisaatioiden toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää? Minkälaisia palveluita yritykset haluavat tulevaisuuden kärkihankkeilta? Tutkimuksessa selvitettiin, miten yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä on kehittynyt vuodesta 2002 lähtien sekä yritysten tavoitteet vuoteen Lisäksi tutkittiin muun muassa yritysten omistuspohjaa, liikevaihdon jakautumista alueellisesti, yritysten kehittämistoimintaan hankittuja rahoituksia, yritysverkostojen laajuutta sekä eri rahoitusmuotojen ja kehityspalvelujen toimivuutta. Samalla yrityksiltä kysyttiin kehitysideoita kehittäjäorganisaatioiden tulevaan toimintaan, palveluihin ja rooliin. 1.2 Sisältö- ja media-alan määritelmä kasvuselvityksessä Tutkimuksen pohjana on käytetty Media Forumin toiminnan aikana syntynyttä sisältö- ja media-alan yrityslistausta. Yritykset, jotka valittiin tutkimukseen, tuottavat sisältöjä ja käyttävät mediaa laajaalaisesti. Valittu lähestymistapa mahdollisti tutkimuksen laajentamisen ICT-rajapinnassa toimiviin ohjelmistotaloihin, jotka kokevat tekevänsä sisältö- ja media-alan osaamista vaativia ohjelmistoja. 3

4 2 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin touko-lokakuussa 2007 haastattelemalla Oulun seudun sisältö- ja media-alan yrityksiä. Yhteyttä otettiin 221 yritykseen, joista 117 osallistui tutkimukseen. 60 yritystä kieltäytyi tutkimuksesta. Loppuja 44 yritystä ei tavoitettu haastatteluun. Ne olivat esimerkiksi muuttaneet pois Oulun seudulta tai lopettaneet toimintansa. Saadaksemme laajemman kuvan Oulun seudun sisältö- ja media-alan koosta, selvitimme Patenttija Rekisterihallituksesta niiden yritysten liikevaihtotiedot, joita emme tavoittaneet kyselyyn, mutta kuuluivat alkuperäiseen määritelmän mukaisesti tutkimuksen piiriin. Vuodelta 2002 varmennettuja tietoja saatiin 26 yrityksestä ja vuodelta 2006 tietoja saatiin 31 yrityksestä. Koska kaikkia alan yrityksiä ei haastateltu, tutkimus ei anna täydellistä kuvaa Oulun alueen sisältö- ja media-alan kokonaiskoosta. Sitä vastoin tutkimus tarjoaa suuntaviivoja, tavoitteita ja ennusteita alan lähemmälle tarkastelulle. Tutkimuksessa on pyritty tunnistamaan alan sisäisiä kehitystrendejä tutkimalla toimialojen välisiä eroja. Lisäksi yritysten liiketoimintaa on tarkasteltu erityisesti taloudellisen kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Tutkimuksessa mukana olevien yritysten valinnan pohjana oli Tilastokeskuksen toimialajako, joka sisältää elokuva- ja av-tuotannot, julkaisu- ja kustannustoiminnan, koulutuksen ja konsultoinnin, mainonnan ja markkinoinnin, multimedian, ohjelmistotuotannot sekä äänituotannot. Lisäksi tutkimukseen otettiin mukaan tapahtumajärjestäjät. Huomionarvoista on, että vaikka tutkimuksessa oli mukana ohjelmistotaloja, niin tutkimus ei tarkastele ohjelmistotuotantotoimialaa kokonaisuutena. Selvityksessä olivat mukana ainoastaan sisältö- ja media-alaan kuuluvat ohjelmistotalot. Tutkimus vahvisti ennakkoaavistuksen, että toimialaluokitukset ovat auttamattomasti vanhentuneita. Tutkimuksen alussa löytyi kaikkiaan 4-5 erilaista sisältö- ja media-alan toimialaluokitusta. Myös valtakunnallisella tasolla työstetään uutta sisältö- ja media-alan toimialaluokitusta, jonka toivotaan aikanaan ajantasaistavan myös Tilastokeskuksen toimialaluokitukset. Oman haasteensa tutkimukselle toi myös se tosiseikka, että käytännössä yritykset ilmoittavat Yritysrekisteriin useita eri toimialoja, koska yritykset a) toimivat aidosti usealla eri toimialalla tai b) määrittelevät alun perin toimialansa mahdollisimman laveasti, jottei rekisteritietoja tarvitse yritystoiminnan tarkentuessa tai muuttuessa päivittää. Näin säästyy ylimääräiseltä byrokratialta ja hintavilta muutosmaksuilta. 4

5 3 Tutkimuksessa mukana olevat yritykset Tutkimuksessa mukana olevat 117 yritystä sijaitsivat pääasiassa Oulussa. Kaikkiaan 104 yritystä ilmoitti kotikunnakseen Oulun. Loput 13 yritystä sijoittuivat Haukiputaalle (5 yritystä), Kempeleeseen (2), Oulunsaloon (2) sekä Iihin, Muhokselle, Raaheen ja Ylivieskaan (yksi yritys kustakin kunnasta). Lukumääräisesti tarkastellen yritystoiminta on kasvanut voimakkaimmin 2000-luvulla. Kuten kuvasta 1 ilmenee, yli puolet haastatelluista yrityksistä (60 yritystä) oli perustettu 2000-luvulla. Sisältö- ja mediaalan liiketoiminnan voi kuitenkin nähdä antaneen jo viime vuosikymmenellä selkeitä viitteitä esiinmarssistaan, sillä alalle perustettiin uutta liiketoimintaa tasaisesti joka vuosi läpi koko 1990-luvun. Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että ennen 1990-lukua sisältö- ja media-alan liiketoiminta oli Oulun seudulla vielä vakiintumatonta ja uutta liiketoimintaa syntyi satunnaisesti. Ennen 1980-lukua Oulun seudun sisältö- ja media-ala rajoittui pääasiassa sanomalehtien kustannus- ja julkaisutoimintaan. Vasta 1980-luvulta voidaan tunnistaa ensimmäiset merkit sisältö- ja media-alan heräämisestä Oulun seudulla. Kuva 1. Yrityksen perustamisvuosi Yrityksen perustamisvuosi < Oulun seudun sisältö- ja media-alalla toimivien yritysten liiketoiminta on selvityksen perusteella varsin laaja-alaista. Huomionarvoista on, että 38 prosenttia yrityksistä (44 yritystä) ilmoitti toimivansa useammalla kuin yhdellä toimialalla. Keskimäärin yritykset ilmoittivat toimivansa 1,7 toimialalla. Kuten alla olevasta kuvasta 2 ilmenee, suurin yksittäinen toimiala oli mainonta- ja markkinointi. Kaikkiaan 51 yritystä ilmoitti toimivansa kyseisellä toimialalla. Toiseksi suurimmaksi toimialaksi osoittautui ohjelmistotuotanto (32 yritystä) ennen julkaisu- ja kustannustoimintaa (27 yritystä) sekä elokuva- ja av-tuotantoa (26 yritystä). Myös koulutusta ja konsultointia (20 yritystä), multimediatuotantoja (20 yritystä) sekä äänituotantoja (17 yritystä) harjoitti suhteellisen moni yritys. 5

6 Kuva 2. Yritykset toimialoittain Yritykset toimialoittain elokuva- ja avtuotannot Julkaisu- ja kustannus Koulutus- ja konsultointi Mainonta- ja markkinointi Multimedia Ohjelmistotuotannot Äänituotuotannot Sisältö- ja media-alan laajuuden selvittämiseksi, yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan myös toimialasegmenttinsä. Yritykset raportoivat toimivansa keskimäärin 4 toimialasegmentillä. Suurin yksittäinen toimialasegmentti oli graafinen suunnittelu, jolla raportoi toimivansa 40 yritystä. WWWsivuja ilmoitti suunnittelevansa vajaat 1/3 yrityksistä (34 yritystä). Suunnilleen saman verran oli markkinointi- ja yritysviestintäpalveluita tarjoavia yrityksiä (35 yritystä). Lisäksi ohjelmointia (32 yritystä), sovellusten sisältösuunnittelua (31 yritystä) sekä valokuvausta (29 yritystä) harjoittavat yritykset olivat vahvasti edustettuina tutkimukseen haastateltujen yritysten joukossa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun sisältö- ja media-alan yrityksille on tunnusomaista, että niiden liiketoiminta on laaja-alaista, eikä keskittymistä tiettyyn selkeästi fokusoituun ydinosaamiseen ole tunnistettavissa. Tilanteeseen ovat johtaneet yhtäältä yritysten nopeasti muuttuva toimintaympäristö sekä toisaalta alan lyhyt historia ja vakiintumattomuus Oulun seudulla. Toisaalta kuten jo edellä todettiin, yllä olevia tilastoja vääristää myös se tosiasia, että yritystä rekisteröitäessä on helpompaa ja halvempaa ilmoittaa mahdollisimman laaja toimialamääritys, kuin maksaa jälkikäteen tapahtuvasta muutoksesta. 6

7 Kuva 3. Yritykset toimialasegmenteittäin Yritykset toimialasegmenteittäin Tuotantoyhtiöt Kalustovuokraus Tuotantopalvelut Lehtijulkaisut Nettiportaalit/palvelut Painotalot Kustantamot Tv-kanava Koulutus Konsultointi Markkinointi- ja yritysviestintä Valokuvaus WWW-sivusuunnittelu Graafinen suunnittelu Animaatiot Pelit 3D Digitaaliset tehosteet Sovelluksien sisältösuunnittelu Huom. kuvassa 3 tuotantoyhtiöt tarkoittaa AV- ja elokuvatuotantoyhtiöitä Ohjelmointi (toteutus) Testaus Tietoturva Ääni Musiikki Äänitehosteet Muu Selvityksen mukaan Oulun seudun sisältö- ja media-alan yritykset toimivat hyvin yrittäjävetoisesti. Kuten kuvasta 4 on nähtävissä, kaikkiaan 80 prosenttia yrityksistä (94 yritystä) ilmoitti, että kaikki yrityksen omistajat työskentelevät yrityksessä. Vastaavasti taas 15 prosenttia yrityksistä (18 yritystä) raportoi, että vain osa omistajista on yrityksen palveluksessa. Ainoastaan 5 prosenttia yrityksistä (5 yritystä) ilmoitti, etteivät omistajat työskentele yrityksessä. Kuva 4. Omistajien työskentely yrityksessä Omistajien työskentely yrityksessä 90 % 80 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 15 % 10 % 0 % Kyllä Osa Ei 5 % 7

8 Toimitusjohtajan sukupuoli Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että Oulun seudun sisältö- ja media-ala on vahvasti miesvetoinen. Ainoastaan noin joka kuudetta yritystä johti nainen (20 naistoimitusjohtajaa). Vastaavasti taas miestoimitusjohtaja oli 83 prosentissa yrityksistä (97 miestoimitusjohtajaa). Toimialan ulkopuolinen omistus yrityksessä Kuten yllä todettiin, Oulun seudun sisältö- ja media-ala on hyvin omistajavetoista. Näin ollen ei ole kovinkaan yllättävää, että haastatelluilla yrityksillä oli suhteellisen vähän toimialan ulkopuolista omistusta. Hieman yli 3/4 yrityksistä (89 yritystä) ilmoitti, ettei yrityksessä ole lainkaan toimialan ulkopuolista omistusta. Samalla 28 yritystä raportoi, että niillä on omistusta myös toimialan ulkopuolelta. Kaiken kaikkiaan voitaneen sanoa, että sisältö- ja media-alan yritysten omistuspohja on varsin kapea. Tutkituissa yrityksissä oli keskimäärin 4 omistajaa / osakasta. Huomionarvoista on, että aineistossa oli mukana 45 yritystä, joilla oli vain yksi omistaja. Lisäksi aineistossa oli ainoastaan 9 yritystä, joilla oli 10 tai enemmän omistajia. Nämä yritykset edustivat pääsääntöisesti ohjelmistotuotantoa. Osa julkaisu- ja kustannustoimintaa harjoittavista yrityksistä (5 sanomalehteä) suljettiin tämän kysymyksen osalta tarkastelujen ulkopuolelle, koska niiden omistusrakenne poikkesi merkittävästi muusta aineistosta. Näiden yritysten omistajamäärä vaihteli muutamasta sadasta useaan tuhanteen. 8

9 4 Liiketoiminta 4.1 Tuotteet ja verkostot Selvityksen perusteella Oulun seudun sisältö- ja media-alan liiketoiminta painottuu yritysten väliseen kaupankäyntiin (B-to-B). Kuten kuvasta 5 nähdään, kaikkiaan 89 prosenttia tutkituista yrityksistä (104 yritystä) ilmoitti toimivansa B-to-B -markkinoilla. Ainoastaan 11 prosenttia yrityksistä (13 yritystä) raportoi operoivansa yksinomaan kuluttajamarkkinoilla. Kuva 5. Yrityksen B-to-B -asiakkaat Onko yrityksellä B-to-B asiakkaita? 100 % 90 % 89 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kyllä 11 % Ei Haastateltuja yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan, miten niiden B-to-B asiakkaat keskimäärin jakautuvat maantieteellisesti. Kuvasta 6 on havaittavissa, että runsaat puolet (53 prosenttia) B-to-B asiakkaista sijaitsi Oulun seudulla. Vastaavasti taas 41 prosenttia B-to-B asiakkuuksista oli muualla Suomessa. Ainoastaan 6 prosenttia B-to-B asiakkaista löytyi ulkomailta. 9

10 Kuva 6. B-to-B asiakkaiden jakautuminen alueittain B-to-B asiakkaiden jakautuminen alueittain 60 % 53 % 50 % 40 % 41 % 30 % 20 % 10 % 6 % 0 % Ouluseutu Muu Suomi Kv. markkinat Oulun seudun sisältö- ja media-alan yritykset tuottavat aktiivisesti tuotteita / palveluita myös kuluttajamarkkinoille. Kuten kuvasta 7 nähdään, 45 prosenttia yrityksistä (53 yritystä) ilmoitti toimivansa kuluttajamarkkinoilla. Vastaavasti taas 55 prosenttia yrityksistä (64 yritystä) ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan kuluttajatuotteita. Yrityksiä pyydettiin myös määrittelemään keskeiset kuluttajatuotteensa. Haastattelujen perusteella voi todeta, että yritysten tuottamien kulutushyödykkeiden kirjo on niin valtaisa, ettei yhteenvetojen tai luokittelujen tekeminen kulutustuotteista ole mahdollista. Kuva 7. Yrityksellä tuotteita kuluttajamarkkinoilla Onko yrityksellänne kuluttajatuotteita? 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei Kyllä Kuluttajatuotteiden osalta tutkittujen yritysten liiketoiminta näyttäisi olevan maantieteellisesti tarkastellen hieman laajemmalle levittäytynyttä kuin B-to-B kaupankäynnin. Kuten kuvasta 8 on nähtävissä, yritykset ilmoittivat, että keskimäärin 45 prosenttia kuluttajatuotteiden markkinoista on Oulun seudun ulkopuolella, 40 prosenttia Oulun seudulla ja 15 prosenttia Suomen rajojen 10

11 ulkopuolella. Erityisesti kansainvälinen liiketoiminta näyttäisi kuluttajatuotteiden osalta olevan aktiivisempaa kuin B-to-B tuotteiden osalta. Kuva 8. Kuluttajatuotteiden markkina-alueet Kuluttajatuotteiden markkina-alueiden jakautuminen 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 40 % 45 % 20 % 15 % 15 % 10 % 5 % 0 % Ouluseutu Muu Suomi Kv. markkinat Tutkimuksen mukaan suurin osa pienemmistäkin yrityksistä oli verkostoitunut tuotteidensa tai palveluidensa tuotannossa. Kaikkiaan 86 prosenttia haastatelluista yrityksistä (101 yritystä) ilmoitti tekevänsä alihankintayhteistyötä tuotteidensa tai palveluidensa tuotannossa (Kuva 9). Ainoastaan 14 prosenttia yrityksistä (16 yritystä) kertoi valmistavansa tuotteensa tai tarjoavansa palvelunsa ilman alihankkijoita. Kuva 9. Yritysten alihankintayhteistyö Onko yrityksellänne alihankkijayhteistyötä? 100 % 90 % 86 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 14 % 10 % 0 % Kyllä Ei Yrityksiltä kysyttiin myös tuotteiden ja palveluiden tuotantoon ja kehitykseen liittyvien alihankkijoiden ja kumppaneiden kokonaismäärä alueittain. Kuva 10 havainnollistaa, että suunnilleen puolet alihankintayhteistyöstä tapahtuu paikallisesti. Haastateltujen yritysten yhteenlaskettu alihankinta- ja 11

12 kumppanuussuhteiden määrä oli Oulun seudulta yritykset nimesivät 514 alihankinta- ja kumppanuussuhdetta. Muualla Suomessa yrityksillä oli 373 tuotantoon ja kehitykseen liittyvää alihankinta- ja kumppanuussuhdetta. Myös ulkomaista yhteistyötä tehtiin palveluiden ja tuotteiden tuotannossa, sillä haastatellut yritykset ilmoittivat käyttävänsä yhteensä 152 ulkomaista alihankkijaa tai kumppania tuotteidensa ja palveluidensa valmistukseen. Keskimääräisesti tarkastellen tämä tarkoittaa sitä, että yrityksillä oli paikallisesti viisi alihankkijaa / kumppania tuotteiden ja palveluiden tuotannossa, kun vastaava luku muualla Suomessa sijaitsevien alihankkijoiden kohdalla oli neljä. Suomen rajojen ulkopuolella Oulun seudun sisältö- ja media-alan yrityksillä oli keskimäärin kaksi alihankkijaa ja kumppania. Kuva 10. Alihankkijoiden ja kumppaneiden kokonaislukumäärä alueittain 600 Alihankkijoiden ja kumppaneiden kokonaislukumäärä alueittain Ouluseutu Muu Suomi Muu maailma Kun yrityksiltä kysyttiin, onko joillakin yrityksenne tarvitsemilla osaamisalueilla puutteita Oulun seudun alihankkija- ja kumppaniverkostoissa, yritykset nostivat esille seuraavat osaamisalueet: - Kuvankäsittely - Flash-animaatio - Web-puolen suunnitteluosaaminen - Laitevuokraus av-alalle - Kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin osaaminen - Kuluttajamarkkinointi ja brandin rakennusosaaminen - Peli- ja graafisen alan osaaminen - Java-osaaminen - Sähköisen median tuotanto / verkkoratkaisut - Sisällöntuotanto Parannusehdotuksia näihin puutteisiin yritykset eivät kuitenkaan oikein osanneet antaa. Vastauksista ilmeni seuraavanlaisia asioita: Koulutusta web-suunnitteluun, lisätä web-suunnitteluun keskittyneiden graafikoiden määrää. Kansainvälisten asioiden hoitoon ja kehittämiseen osaajia. 12

13 Kasataan puolen kymmenen ihmisen tiimi, joka hoitaisi oululaisten yritysten kv-markkinointia. Tiimin pitäisi olla yrittäjäystävällinen, eli lähellä ja helposti tavoitettavissa. Heidän pitäisi saada myös kuunnella yrityksiä ja saada kauppoja aikaiseksi. Tekijäpankki, joka yhdistää eri vahvuuksia omaavat pienemmät tekijät. Katto-organisaatio, jonka nimikkeen alla tämä tekijäpankki toimisi. Organisaatiolla tulisi yhteinen markkinointinimi. Enemmän osaavia freelancer-copyjä. Kalustovuokrausyritys Ouluun. Java-koulutusta tai Helsingistä työntekijöitä Ouluun. Pitäisi saada enemmän kärkiyrityksiä ja sitä kautta kokemusta. Määritellään klusteri ja annetaan leaderi yritykselle enemmän rahaa. Käytännön kautta vain voi oppia. Rahassa olisi sisällä sellainen diili että, käytettävä tietty määrä euroja Oulun alueelle ja myöhemmin jakaa se markkinointioppi mitä on maailmalta saatu. Ei puutteita, pikemminkin liikaakin alan tuotantoja, media-ala ylikuumentunut ylikoulutuksen vuoksi, ihmisillä enemmän intoa kuin kuntoa, ilmaiseksi tehdyt työt syövät markkinoita. Ylitarjonta. Oulussa on se ongelma että kaikki keskittyy alihankinta-caseihin. Kaikki mitä meillä tehdään, niin koodi pysyy itsellä ja samoin ylläpito. Peliohjelmointikoulutusta pitää saada. 4.2 Liikevaihto Tutkimuksen perusteella Oulun seudun sisältö- ja media-alan kokonaisliikevaihto on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla. Kuten kuvasta 11 ilmenee, tutkittujen yritysten liikevaihto oli vuosien aikana yli kaksinkertaistunut runsaasta 22 miljoonasta eurosta vajaaseen 50 miljoonaan euroon. Vastaavana aikana tutkimuksen ulkopuoliset yritykset (31 kpl) olivat kasvaneet vajaat 20 prosenttia runsaasta 58 miljoonasta vajaaseen 73 miljoonaan. Nämä tiedot hankittiin Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH). Näissä tiedoissa oli mukana myös Kaleva kustannuksen emoyhtiön liikevaihtotiedot. Myös vuosi 2007 oli tutkimuksessa mukana olleille yrityksille suosiollinen, sillä niiden kokonaisliikevaihto kasvoi noin 20 prosenttia vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkittujen yritysten kokonaisliikevaihto oli vuoden 2007 lopussa runsaat 60 miljoonaa euroa. Lisäksi yritysten arviot liikevaihtonsa kehityksestä olivat positiivisia. Lähes puolet yrityksistä (52 yritystä) arvioi vähintään tuplaavansa liikevaihtonsa vuoden 2010 loppuun mennessä. Käytännössä tämä ennakoisi alalle voimakasta kasvua, ja tarkoittaisi samalla sitä, että sisältö- ja media-ala yli kaksinkertaistaisi liikevaihtonsa vuosikymmenen loppuun mennessä. Siten tutkittujen yritysten kokonaisliikevaihto olisi yli 132 miljoonaa euroa vuonna

14 Kuva 11. Tutkittujen yritysten liikevaihto Tutkittujen yritysten liikevaihto (v ) Tutkitut yritykset PRH:n luvut Oulun seudun sisältö- ja media-alan yritysten liiketoiminta painottuu kotimaan markkinoille. 93 prosenttia liikevaihdosta tulee kotimaasta (Kuva 12). Siten ainoastaan 7 prosenttia liikevaihdosta raportoitiin tulevan kansainvälisiltä markkinoilta. Luvut ovat keskiarvoja, jotka on laskettu yritysten ilmoittamista prosenttiluvuista. Kuva 12. Liikevaihdon jakautuminen alueittain v Yritysten liikevaihto alueittain v (keskimäärin prosenttia) 60 % 52 % 50 % 41 % 40 % 30 % 20 % 10 % 7 % 0 % Ouluseutu Muu Suomi Kv. markkinat 14

15 Yritysten päämarkkina-alueet voidaan karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: 1) Oulun seudulla toimivat yritykset (liikevaihdosta yli 50 prosenttia Oulun seudulta), 2) valtakunnallisesti toimivat yritykset (liikevaihdosta yli 50 prosenttia muualta Suomesta), ja 3) kansainväliset yritykset (yli 50 prosenttia liikevaihdosta kansainvälisiltä markkinoilta). Luokittelun tulokset ovat nähtävissä kuvassa 13. Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, että sisältö- ja media-alan liiketoiminta suuntautuu pääasiassa Suomen rajojen sisäpuolelle, sillä ainoastaan 6 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että yli puolet liikevaihdosta muodostui kansainvälisiltä markkinoilta. Kuva 13. Yrityksen päämarkkina-alue (yli 50 % liikevaihdosta muodostuu ko. alueelta) Yrityksen päämarkkina-alue (yli 50 % liikevaihdosta muodostuu ko. alueelta) 60 % 57 % 50 % 40 % 38 % 30 % 20 % 10 % 6 % 0 % Ouluseutu 50%< Muu Suomi 50%< Kv. markkinat 50%< Kuten kuvasta 14 havaitaan, yritykset aikovat varmistaa tulevaisuuden kasvuennusteidensa toteutumisen erityisesti kansainvälistä liiketoimintaa lisäämällä. Huomionarvoista on, että yritysten liiketoiminnan painopiste on paikallisuuden kustannuksella siirtymässä kansainvälisille markkinoille. Yritysten arvioiden mukaan liikevaihdosta 17 prosenttia muodostuisi kansainvälisiltä markkinoilta nykyisen 6 prosentin sijaan. Samalla Oulun seudulla syntyvän liikevaihdon osuus laskisi nykyisestä 57 prosentista 42 prosenttiin. Tämä asettaa omat haasteensa myös alueen kehittäjäorganisaatioille ja koulutuslaitoksille, jotta yritysten kansainvälistymispyrkimyksille luodaan paremmat edellytykset, ja että pyrkimyksiä tuetaan riittävällä osaamisella ja ammattitaidolla. Luvut ovat keskiarvoja, jotka on laskettu yritysten ilmoittamista prosenttiluvuista. Yritysten kansainvälistä liiketoimintaa ja kansainvälistymispyrkimyksiä tarkastellaan lähemmin luvussa 7. 15

16 Kuva 14. Liikevaihdon jakautuminen alueittain v Liikevaihdon jakautuminen alueittain v (keskimäärin prosenttia) 45 % 40 % 35 % 42 % 40 % 30 % 25 % 20 % 15 % 17 % 10 % 5 % 0 % Ouluseutu Muu Suomi Kv. markkinat 16

17 5 Henkilöstö Tutkittujen sisältö- ja media-alan yritysten henkilöstömäärä on kasvanut koko 2000-luvun. Kuten kuvasta 15 havaitaan, vuodesta 2002 vuoteen 2006 uusia työpaikkoja syntyi 369. Vuonna 2002 yrityksissä työskenteli 497 henkilöä, ja vuonna 2006 vastaava luku oli 866 henkilöä. Myös vuonna 2007 kokonaishenkilöstömäärä jatkoi kasvuaan. Vuoden 2007 aikana yritykset palkkasivat 74 uutta työntekijää. Vuonna 2010 yritykset arvioivat työllistävänsä lähes henkilöä, joka tarkoittaa, että alalle syntyisi 546 uutta työpaikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Siten alalle voidaan ennakoida suhteellisen voimakasta työvoimakysyntää lähivuosina. Kuva 15. Yritysten kokonaishenkilöstömäärä Haastateltujen yritysten henkilöstömäärä (v ) Koska tutkittujen yritysten henkilöstömäärä on kasvanut, on luontevaa, että myös yritysten keskikoko on kasvanut tarkasteluajanjaksolla. Kuten kuvasta 16 on nähtävissä, haastatelluissa yrityksissä työskenteli vuonna 2002 keskimäärin 6 henkilöä. Vuonna 2006 vastaava luku oli 7 henkilöä. Vuonna 2007 yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä nousi 8 henkilöön. Vuoden 2010 loppuun mennessä yritykset arvioivat työllistävänsä keskimäärin 13 henkilöä. 17

18 Kuva 16. Yritysten henkilöstömäärä keskimäärin Tutkittujen yritysten henkilöstömäärä keskimäärin Kuva 17 kertoo, montako kyseisen koulutuksen saanutta henkilöä työskentelee tutkituissa yrityksissä yhteensä. Sisältö- ja media-alan osaamista edellyttäviä työpaikkoja yrityksissä oli yhteensä 268. Tästä huolimatta sisältö- ja media-alan koulutuksen saaneita henkilöitä työskenteli yrityksissä ainoastaan 199. Alalle näyttäisi olevan tunnusomaista freelancereiden aktiivinen hyödyntäminen. Kaiken kaikkiaan haastatellut yritykset arvioivat hyödyntävänsä freelancereita 88 henkilötyövuoden verran. Kyseisen työmäärän toteuttamiseen oli käytetty 522 freelanceria. Oulun seudun freelancerien kokonaismäärää luku ei kuitenkaan kerro, sillä tunnetusti monet aktiiviset freelancerit tekevät töitä useammalle kuin yhdelle yritykselle. Lisäksi ohjelmistotuotannon vahvasta alueellisesta roolista johtuen, teknisen koulutuksen omaavia henkilöitä on alalla suuri määrä suhteessa muun koulutuksen omaaviin työntekijöihin. Tutkituissa yrityksissä työskenteli yhteensä 491 teknisen koulutuksen saanutta henkilöä. Kaupallisen koulutuksen saaneita henkilöitä yrityksissä oli 155. Kuva 17. Työntekijöiden koulutustausta Työntekijöiden koulutustausta Teknisen koulutuksen saaneet henkilöt Kaupallisen koulutuksen saaneet henkilöt Sisältö- ja media-alan osaamista edellyttävät työpaikat Sisältö- ja media-alan koulutuksen saaneet henkilöt Sisältö- ja media-alan Sisältö- ja media-alan freelancerit freelance-työntekiät (henkilötyövuosina) Tutkituissa yrityksissä työskenteli keskimäärin neljä teknisen koulutuksen saanutta henkilöä ja kaksi kaupallisen koulutuksen saanutta henkilöä (Kuva 18). Sisältö- ja media-alan osaamista edellyttämiä työpaikkoja yrityksissä oli keskimäärin kolme, vaikka sisältö- ja media-alan saaneita henkilöitä 18

19 työskenteli yrityksissä keskimäärin vain kaksi. Työvoimasta ei kuitenkaan näyttäisi olevan pulaa, vaan sisältö- ja media-alan osaajien yhden henkilötyövuoden vaje täytetään käyttämällä freelancerien tarjoamia palveluita. Kuva 18. Yrityksessä keskimäärin työntekijöitä koulutustaustan mukaan jaoteltuna Henkilöstöä keskimäärin koulutustausta huomioiden Teknisen koulutuksen saaneet henkilöt Kaupallisen koulutuksen saaneet henkilöt Sisältö- ja media-alan osaamista edellyttävät työpaikat Sisältö- ja media-alan koulutuksen saaneet henkilöt Sisältö- ja media-alan freelancerit (henkilötyövuosina) Sisältö- ja media-alan freelance-työntekiät 19

20 6 Kasvu Liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä mitattuna Oulun seudun sisältö- ja media-ala oli kasvanut voimakkaasti 2000-lvulla. Jotta voitiin tunnistaa kasvua vauhdittaneet toimialat, yritykset luokiteltiin kolmeen kategoriaan: Kasvuyritykset (38 yritystä). Liikevaihdolla mitattuna nämä yritykset vauhdittivat eniten toimialan kasvua vuosien välisenä aikana. Yli 80 prosenttia tutkittujen yritysten kokonaisliikevaihdosta kertyi näiltä yrityksiltä. Tämän kategorian valintakriteerinä oli, että yritys kasvatti liikevaihtoaan tarkasteluajanjaksolla vähintään euroa. Tähän valintakriteeriin päädyttiin, koska haluttiin tunnistaa ne yritykset, jotka ovat eniten kasvattaneet alan kokonaisliikevaihtoa. Vuoden 2002 jälkeen perustetut yritykset (pois lukien kasvuyritykset) (30 yritystä). Kuten edellä todettiin, Oulun seudun sisältö- ja media-alalle on ominaista 2000-luvulla perustettujen yritysten suuri määrä. Jotta myös tämä kasvu tulee huomioiduksi raportissa, luokiteltiin vuoden 2002 jälkeen perustetut, mutta alan liikevaihtoa vähemmän kuin euroa kasvattaneet yritykset omaksi kategoriakseen. Muut yritykset (49 yritystä). Loput yritykset, jotka eivät täyttäneet kumpaakaan yllä mainittua kriteeriä, luokiteltiin omaksi kategoriakseen. Myös näiden yritysten liikevaihto oli keskimääräisesti tarkastellen kasvanut, mutta liikevaihdon kasvu oli absoluuttisesti tarkastellen huomattavasti vähäisempää kuin kasvuyritysten. Yritykset oli myös perustettu ennen vuotta Koska selvityksen tarkoituksena oli tunnistaa Oulun seudun sisältö- ja media-alan kasvuyritykset ja erityisesti kasvutoimialat, tämä kategoria jätettiin tarkastelujen ulkopuolelle. 6.1 Kasvuyritykset Yllä mainituilla kriteereillä mitattuna tutkimuksessa oli mukana yhteensä 38 kasvuyritystä. Kyseinen luokittelu toimi perustana myös toimialojen väliselle vertailulle. Yritysten sijoittaminen tietylle toimialalle oli äärimmäisen haasteellinen tehtävä, koska useat tutkimukseen osallistuneet yritykset ilmoittivat toimivansa useammalla kuin yhdellä toimialalla. Tästä syystä tutkimuksessa päädyttiin seuraavanlaiseen ratkaisuun: tarkasteltavan yrityksen sijoittuminen tiettyyn toimialaan päätettiin vertaamalla yrityksen haastattelussa ilmoittamia toimialoja siihen informaatioon, jota yritys antoi toiminnastaan kotisivuillaan. Tämän jaottelun perusteella kasvuyritykset jakaantuivat toimialoittain seuraavasti: Ohjelmistotuotanto: 19 yritystä Pelituotanto: 2 yritystä Elokuva- ja av-tuotannot: 4 yritystä Mainonta- ja markkinointi (= Mainostoimistot): 6 yritystä Äänituotanto: 3 yritystä Muut: 4 yritystä (2x valokuvaus, tapahtumajärjestäjä, äänilevyjulkaisija) Kasvuyritysten liikevaihto Vuosina kasvuyritysten liikevaihto oli euromääräisesti tarkastellen kasvanut huomattavasti ripeämmin kuin muiden yritysten (Kuva 19). Kasvuyritysten (38 yritystä), kokonaisliikevaihto kasvoi tarkasteluajanjaksolla runsaat 25 miljoonaa euroa. Vastaavasti taas muiden yritysten (48 yritystä) kokonaisliikevaihto kasvoi ainoastaan noin 2 miljoonaa euroa. Uusien yritysten liikevaihto oli tarkasteluajanjaksolla kivunnut noin 0,5 miljoonaan euroon. Kasvuyritysten kokonaisliikevaihto jatkoi kasvuaan myös vuonna 2007, ja kasvu tulee yritysten arvioiden mukaan jatkumaan vakaana vuosikymmenen loppuun saakka. 20

21 Kuva 19. Kasvuyritysten, uusien yritysten ja muiden yritysten liikevaihto Yritysten liikevaihto (v ) Kasvuyritykset Uudet yritykset Muut yritykset Vuonna 2002 kasvuyritysten osuus haastateltujen yritysten liikevaihdosta oli noin 75 prosenttia (Taulukko 1). Vuonna 2006 osuus oli kivunnut 84 prosenttiin. Kasvua oli kertynyt 4 vuoden aikana lähes 10 prosenttia. Vuosikymmenen loppua lähestyttäessä näyttäisi siltä, että kasvuyritysten osuus kokonaisliikevaihdosta tulisi vakiintumaan noin 85 prosentin tasolle. Taulukko 1 Kasvuyritysten osuus kokonaisliikevaihdosta Vuosi Kasvuyritysten liikevaihto yhteensä Tutkittujen yritysten kokonaisliikevaihto Kasvuyritysten osuus kokonaisliikevaihdosta (%:a) ,7 % ,1 % Poistettu: Poistettu: ,7 % ,0 % Kasvuyritysten liikevaihto toimialoittain Ohjelmistotuotanto oli liikevaihdolla mitattuna ylivoimaisesti suurin toimiala sisältö- ja media-alalla (Kuva 20). Ohjelmistotuotantojen kasvuyrityksiä oli yhteensä 19. Kuten aikaisemmin on todettu, tässä tutkimuksessa olivat mukana ainoastaan sisältö- ja media-alaan kuuluvat ohjelmistotalot. Ohjelmistotuotannon kasvuyritysten liikevaihto oli yli kaksinkertaistunut vuosina Kun ohjelmistotuotannon kasvuyritysten liikevaihto vuonna 2002 oli vajaat 13 miljoonaa euroa, vuonna 2006 yritykset tekivät liikevaihtoa yli 33 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 kasvuvauhti näyttäisi entisestään kiihtyneen, sillä kasvuyritysten arvioiden mukaan niiden vuoden 2007 yhteenlaskettu liikevaihto ylittäisi 40 miljoonaa euroa. Vuosikymmenen loppuun mennessä ohjelmistotuotannon kasvuyritykset arvioivat liikevaihtonsa yli kaksinkertaistuvan lähes 97 miljoonaan euroon. 21

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 2/2010 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan yritysten näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015

Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu. Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Matkailun tulo- ja työllisyysvertailu Kooste Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tilastoista 2015 Rakennetiedot Henkilöstömäärä Liikevaihto Yritykset (YTR) Toimipaikat (YTR) 2012 2013 2012

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015

Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Vahvaa kasvua hyvällä kannattavuudella. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q3/2015 Juha Varelius 30.10.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 10,2 prosenttia

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1-6/2012. Juha Varelius, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1-6/2012 Juha Varelius, toimitusjohtaja 09.08.2012 KATSAUSKAUDEN PÄÄKOHDAT Liikevaihto laski selvästi Liikevaihto 50,6 (65,7) miljoonaa euroa Q2 liikevaihto 24,5 (32,4) miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin

Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Avoimen julkisen tiedon vaikutus suomalaisiin yrityksiin Maankäyttötieteiden laitos Geoinformatiikan tutkimusyhmä Julkisen tiedon avaaminen - tutkimustietoa avaamispäätöksen tueksi Tarve Paikkatietojen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre

Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena. Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Teknologiayritysten kasvu ja hautomot kasvun tukena Ulla Hytti ja Katja Mäki Turun kauppakorkeakoulu, TSE Entre Esityksen agenda Miten hautomon piirissä toimintansa aloittaneiden yritysten toiminta on

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 1. Tutkimuksen tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Alkon myymälöiden vaikutus niiden välittömässä läheisyydessä tai vaikutuspiirissä

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008

MARIMEKKO OYJ. Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 MARIMEKKO OYJ Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2008 5.11.2008 LIIKETOIMINNAN KEHITYS 1-9/2008 Liikevaihto kasvoi ja tulos parani ennakoidun mukaisesti. Suomessa merkittävä osa kasvusta kertyi kertaluonteisista

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy

ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005. A.C. Nielsen Finland Oy ALKON MYYMÄLÄN VAIKUTUS YMPÄRISTÖNSÄ PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTIIN 9.11.2005 1(8) Alkon myymälän vaikutus ympäristönsä päivittäistavaramyyntiin: 1. Tutkimuksen tavoite 2. Menetelmä Tutkimuksen tavoitteena on

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn

Kuva 1. BKT kasvaa ja kuluttajien luottamus on korkeimmalla tasolla sitten syksyn Suomi ei ole enää taantumassa, ja talouden kasvun odotetaan jatkuvan myös kuluvana vuonna. Vuosi 216 toi lupauksen paremmasta myös media-alalle. Mediaalan odotetaan kasvavan lievästi vuonna 217. I/217

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016

STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot

Lapin suhdannetiedot. Lapin maakunnan suhdannetiedot Lapin suhdannetiedot Lapin maakunnan suhdannetiedot Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminnan ja louhinnan (TOL B) toimialan liikevaihto kasvoi viime vuonna 16,7 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna. Myönteisintä

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015

Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 2015 Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdannekatsaus, huhtikuu 215 Tässä tarkastellaan Keski-Pohjanmaan maakunnan suhdanteita Tilastokeskuksesta tilatulla (tilaajina Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto ja Pohjanmaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016

ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016 ANNISKELULUVANHALTIJAT 2016 HTSY Verohallinto Päiväys 28.2.2017 2 (5) ANNISKELULUVANHALTIJAT Harmaan talouden selvitysyksikössä (HTSY) on tutkittu Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valviran)

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016? Osa A Johtaminen 1 Mikä seuraavista kuvaa parhaiten toimipaikassa tehtyjä toimenpiteitä, kun tuotannossa havaittiin ongelma vuosina 2011 ja 2016? Esimerkki: laadullisen vian löytäminen tuotteesta tai koneiston

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015

ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 ISÄNNÖINTIYRITYSTEN TALOUSBAROMETRI 2015 TOTEUTUS Isännöintiyritysten Talousbarometri toteutettiin toukokesäkuussa 2015 Vastaajia yhteensä 206 (vuonna 2014: 176) Isännöintiyritysten johtoa Omistajia ja

Lisätiedot

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0.

806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy (1 α) = 99 1 α = 0. 806109P TILASTOTIETEEN PERUSMENETELMÄT I Hanna Heikkinen Esimerkkejä estimoinnista ja merkitsevyystestauksesta, syksy 2012 1. Olkoon (X 1,X 2,...,X 25 ) satunnaisotos normaalijakaumasta N(µ,3 2 ) eli µ

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016

Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2016 18.8.2016 Hannu Lehto, toimitusjohtaja Veli-Pekka Paloranta, talousjohtaja 1 Innovatiivinen rakennusalan uudistaja AKTIIVINEN SUUNNITTELUN OHJAUS SUORAVIIVAINEN

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2015

KONEen osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2015 Elämyksellisiä kauppakeskuksia. Miellyttävä ostosympäristö on avain sekä kauppakeskusten asiakkaiden että kauppiaiden tyytyväisyyteen. Kun liikkuminen keskuksessa on vaivatonta, kävijät viihtyvät ostoksilla

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA.

VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. VUOSI 2015 OLI DIGIALLE MENESTYKSEKÄS. LIIKEVAIHTO JATKOI VAHVAA KASVUAAN Q4 AIKANA. Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2015 ja osavuosikatsaus Q4/2015 Juha Varelius 4.2.2016 Digia lyhyesti Suomalainen ohjelmisto-

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Glaston tammi-syyskuu 2016

Glaston tammi-syyskuu 2016 Glaston tammi-syyskuu 216 31.1.216 Q3 lyhyesti Markkinat neljänneksen alussa hiljaiset mutta vilkastuivat katsauskauden loppupuolella Saadut tilaukset olivat 25,6 (28,2) miljoonaa euroa Machines tilaukset

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot