Sisältö- ja media-alan yritys-selvitys

Transkriptio

1 Sisältö- ja media-alan yritys-selvitys Launonen Tapani Leppäniemi Matti POEM, OAMK 1

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Tavoitteet Sisältö- ja media-alan määritelmä kasvuselvityksessä. 3 2 Tutkimuksen toteutus Tutkimuksessa mukana olevat yritykset 5 4 Liiketoiminta Tuotteet ja verkostot Liikevaihto Henkilöstö Kasvu Kasvuyritykset Kasvuyritysten liikevaihto Kasvuyritysten liikevaihto toimialoittain Kasvuyritysten henkilöstö Kasvuyritysten henkilöstö toimialoittain Vuoden 2002 jälkeen perustetut yritykset Sisältö- ja media-alan kasvu toimialoittain Kansainvälinen liiketoiminta 31 8 Yritysten kehittämistoiminta Liiketoiminnan kehittäminen Tuotekehitys Alueelliset kehityspalvelut 40 9 Yritysten näkemykset toimialan kehityksestä Yritysten kehityssuunnitelmat Alueen puuttuvat resurssit ja kehittäjäorganisaatiot Kehittäjäorganisaatioiden rooli toimialan kehityksessä yritysten näkökulmasta Yhteenveto 48 2

3 1 Johdanto 1.1 Tavoitteet Sisältö- ja media-alan kasvuselvityksen tavoitteena oli tunnistaa Oulun seudun sisältö- ja media-alan kasvuhakuiset yritykset ja toimialat, joilla on kansallisia ja kansainvälisiä menestysmahdollisuuksia. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, millä osa-alueilla kasvu on tapahtunut ja missä se on jatkossa mahdollista. Avainkysymyksiä olivat: Mitkä tekijät ovat edistäneet ja rajoittaneet yritysten kasvua ja kehittymistä? Miten yritykset saavuttavat vuodelle 2010 asetetut kasvutavoitteet? Mitkä ovat alueen puuttuvat resurssit, ja miten kehittäjäorganisaatioiden toimintaa voitaisiin jatkossa kehittää? Minkälaisia palveluita yritykset haluavat tulevaisuuden kärkihankkeilta? Tutkimuksessa selvitettiin, miten yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä on kehittynyt vuodesta 2002 lähtien sekä yritysten tavoitteet vuoteen Lisäksi tutkittiin muun muassa yritysten omistuspohjaa, liikevaihdon jakautumista alueellisesti, yritysten kehittämistoimintaan hankittuja rahoituksia, yritysverkostojen laajuutta sekä eri rahoitusmuotojen ja kehityspalvelujen toimivuutta. Samalla yrityksiltä kysyttiin kehitysideoita kehittäjäorganisaatioiden tulevaan toimintaan, palveluihin ja rooliin. 1.2 Sisältö- ja media-alan määritelmä kasvuselvityksessä Tutkimuksen pohjana on käytetty Media Forumin toiminnan aikana syntynyttä sisältö- ja media-alan yrityslistausta. Yritykset, jotka valittiin tutkimukseen, tuottavat sisältöjä ja käyttävät mediaa laajaalaisesti. Valittu lähestymistapa mahdollisti tutkimuksen laajentamisen ICT-rajapinnassa toimiviin ohjelmistotaloihin, jotka kokevat tekevänsä sisältö- ja media-alan osaamista vaativia ohjelmistoja. 3

4 2 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin touko-lokakuussa 2007 haastattelemalla Oulun seudun sisältö- ja media-alan yrityksiä. Yhteyttä otettiin 221 yritykseen, joista 117 osallistui tutkimukseen. 60 yritystä kieltäytyi tutkimuksesta. Loppuja 44 yritystä ei tavoitettu haastatteluun. Ne olivat esimerkiksi muuttaneet pois Oulun seudulta tai lopettaneet toimintansa. Saadaksemme laajemman kuvan Oulun seudun sisältö- ja media-alan koosta, selvitimme Patenttija Rekisterihallituksesta niiden yritysten liikevaihtotiedot, joita emme tavoittaneet kyselyyn, mutta kuuluivat alkuperäiseen määritelmän mukaisesti tutkimuksen piiriin. Vuodelta 2002 varmennettuja tietoja saatiin 26 yrityksestä ja vuodelta 2006 tietoja saatiin 31 yrityksestä. Koska kaikkia alan yrityksiä ei haastateltu, tutkimus ei anna täydellistä kuvaa Oulun alueen sisältö- ja media-alan kokonaiskoosta. Sitä vastoin tutkimus tarjoaa suuntaviivoja, tavoitteita ja ennusteita alan lähemmälle tarkastelulle. Tutkimuksessa on pyritty tunnistamaan alan sisäisiä kehitystrendejä tutkimalla toimialojen välisiä eroja. Lisäksi yritysten liiketoimintaa on tarkasteltu erityisesti taloudellisen kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta. Tutkimuksessa mukana olevien yritysten valinnan pohjana oli Tilastokeskuksen toimialajako, joka sisältää elokuva- ja av-tuotannot, julkaisu- ja kustannustoiminnan, koulutuksen ja konsultoinnin, mainonnan ja markkinoinnin, multimedian, ohjelmistotuotannot sekä äänituotannot. Lisäksi tutkimukseen otettiin mukaan tapahtumajärjestäjät. Huomionarvoista on, että vaikka tutkimuksessa oli mukana ohjelmistotaloja, niin tutkimus ei tarkastele ohjelmistotuotantotoimialaa kokonaisuutena. Selvityksessä olivat mukana ainoastaan sisältö- ja media-alaan kuuluvat ohjelmistotalot. Tutkimus vahvisti ennakkoaavistuksen, että toimialaluokitukset ovat auttamattomasti vanhentuneita. Tutkimuksen alussa löytyi kaikkiaan 4-5 erilaista sisältö- ja media-alan toimialaluokitusta. Myös valtakunnallisella tasolla työstetään uutta sisältö- ja media-alan toimialaluokitusta, jonka toivotaan aikanaan ajantasaistavan myös Tilastokeskuksen toimialaluokitukset. Oman haasteensa tutkimukselle toi myös se tosiseikka, että käytännössä yritykset ilmoittavat Yritysrekisteriin useita eri toimialoja, koska yritykset a) toimivat aidosti usealla eri toimialalla tai b) määrittelevät alun perin toimialansa mahdollisimman laveasti, jottei rekisteritietoja tarvitse yritystoiminnan tarkentuessa tai muuttuessa päivittää. Näin säästyy ylimääräiseltä byrokratialta ja hintavilta muutosmaksuilta. 4

5 3 Tutkimuksessa mukana olevat yritykset Tutkimuksessa mukana olevat 117 yritystä sijaitsivat pääasiassa Oulussa. Kaikkiaan 104 yritystä ilmoitti kotikunnakseen Oulun. Loput 13 yritystä sijoittuivat Haukiputaalle (5 yritystä), Kempeleeseen (2), Oulunsaloon (2) sekä Iihin, Muhokselle, Raaheen ja Ylivieskaan (yksi yritys kustakin kunnasta). Lukumääräisesti tarkastellen yritystoiminta on kasvanut voimakkaimmin 2000-luvulla. Kuten kuvasta 1 ilmenee, yli puolet haastatelluista yrityksistä (60 yritystä) oli perustettu 2000-luvulla. Sisältö- ja mediaalan liiketoiminnan voi kuitenkin nähdä antaneen jo viime vuosikymmenellä selkeitä viitteitä esiinmarssistaan, sillä alalle perustettiin uutta liiketoimintaa tasaisesti joka vuosi läpi koko 1990-luvun. Tutkimuksen valossa näyttäisi siltä, että ennen 1990-lukua sisältö- ja media-alan liiketoiminta oli Oulun seudulla vielä vakiintumatonta ja uutta liiketoimintaa syntyi satunnaisesti. Ennen 1980-lukua Oulun seudun sisältö- ja media-ala rajoittui pääasiassa sanomalehtien kustannus- ja julkaisutoimintaan. Vasta 1980-luvulta voidaan tunnistaa ensimmäiset merkit sisältö- ja media-alan heräämisestä Oulun seudulla. Kuva 1. Yrityksen perustamisvuosi Yrityksen perustamisvuosi < Oulun seudun sisältö- ja media-alalla toimivien yritysten liiketoiminta on selvityksen perusteella varsin laaja-alaista. Huomionarvoista on, että 38 prosenttia yrityksistä (44 yritystä) ilmoitti toimivansa useammalla kuin yhdellä toimialalla. Keskimäärin yritykset ilmoittivat toimivansa 1,7 toimialalla. Kuten alla olevasta kuvasta 2 ilmenee, suurin yksittäinen toimiala oli mainonta- ja markkinointi. Kaikkiaan 51 yritystä ilmoitti toimivansa kyseisellä toimialalla. Toiseksi suurimmaksi toimialaksi osoittautui ohjelmistotuotanto (32 yritystä) ennen julkaisu- ja kustannustoimintaa (27 yritystä) sekä elokuva- ja av-tuotantoa (26 yritystä). Myös koulutusta ja konsultointia (20 yritystä), multimediatuotantoja (20 yritystä) sekä äänituotantoja (17 yritystä) harjoitti suhteellisen moni yritys. 5

6 Kuva 2. Yritykset toimialoittain Yritykset toimialoittain elokuva- ja avtuotannot Julkaisu- ja kustannus Koulutus- ja konsultointi Mainonta- ja markkinointi Multimedia Ohjelmistotuotannot Äänituotuotannot Sisältö- ja media-alan laajuuden selvittämiseksi, yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan myös toimialasegmenttinsä. Yritykset raportoivat toimivansa keskimäärin 4 toimialasegmentillä. Suurin yksittäinen toimialasegmentti oli graafinen suunnittelu, jolla raportoi toimivansa 40 yritystä. WWWsivuja ilmoitti suunnittelevansa vajaat 1/3 yrityksistä (34 yritystä). Suunnilleen saman verran oli markkinointi- ja yritysviestintäpalveluita tarjoavia yrityksiä (35 yritystä). Lisäksi ohjelmointia (32 yritystä), sovellusten sisältösuunnittelua (31 yritystä) sekä valokuvausta (29 yritystä) harjoittavat yritykset olivat vahvasti edustettuina tutkimukseen haastateltujen yritysten joukossa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Oulun seudun sisältö- ja media-alan yrityksille on tunnusomaista, että niiden liiketoiminta on laaja-alaista, eikä keskittymistä tiettyyn selkeästi fokusoituun ydinosaamiseen ole tunnistettavissa. Tilanteeseen ovat johtaneet yhtäältä yritysten nopeasti muuttuva toimintaympäristö sekä toisaalta alan lyhyt historia ja vakiintumattomuus Oulun seudulla. Toisaalta kuten jo edellä todettiin, yllä olevia tilastoja vääristää myös se tosiasia, että yritystä rekisteröitäessä on helpompaa ja halvempaa ilmoittaa mahdollisimman laaja toimialamääritys, kuin maksaa jälkikäteen tapahtuvasta muutoksesta. 6

7 Kuva 3. Yritykset toimialasegmenteittäin Yritykset toimialasegmenteittäin Tuotantoyhtiöt Kalustovuokraus Tuotantopalvelut Lehtijulkaisut Nettiportaalit/palvelut Painotalot Kustantamot Tv-kanava Koulutus Konsultointi Markkinointi- ja yritysviestintä Valokuvaus WWW-sivusuunnittelu Graafinen suunnittelu Animaatiot Pelit 3D Digitaaliset tehosteet Sovelluksien sisältösuunnittelu Huom. kuvassa 3 tuotantoyhtiöt tarkoittaa AV- ja elokuvatuotantoyhtiöitä Ohjelmointi (toteutus) Testaus Tietoturva Ääni Musiikki Äänitehosteet Muu Selvityksen mukaan Oulun seudun sisältö- ja media-alan yritykset toimivat hyvin yrittäjävetoisesti. Kuten kuvasta 4 on nähtävissä, kaikkiaan 80 prosenttia yrityksistä (94 yritystä) ilmoitti, että kaikki yrityksen omistajat työskentelevät yrityksessä. Vastaavasti taas 15 prosenttia yrityksistä (18 yritystä) raportoi, että vain osa omistajista on yrityksen palveluksessa. Ainoastaan 5 prosenttia yrityksistä (5 yritystä) ilmoitti, etteivät omistajat työskentele yrityksessä. Kuva 4. Omistajien työskentely yrityksessä Omistajien työskentely yrityksessä 90 % 80 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 15 % 10 % 0 % Kyllä Osa Ei 5 % 7

8 Toimitusjohtajan sukupuoli Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että Oulun seudun sisältö- ja media-ala on vahvasti miesvetoinen. Ainoastaan noin joka kuudetta yritystä johti nainen (20 naistoimitusjohtajaa). Vastaavasti taas miestoimitusjohtaja oli 83 prosentissa yrityksistä (97 miestoimitusjohtajaa). Toimialan ulkopuolinen omistus yrityksessä Kuten yllä todettiin, Oulun seudun sisältö- ja media-ala on hyvin omistajavetoista. Näin ollen ei ole kovinkaan yllättävää, että haastatelluilla yrityksillä oli suhteellisen vähän toimialan ulkopuolista omistusta. Hieman yli 3/4 yrityksistä (89 yritystä) ilmoitti, ettei yrityksessä ole lainkaan toimialan ulkopuolista omistusta. Samalla 28 yritystä raportoi, että niillä on omistusta myös toimialan ulkopuolelta. Kaiken kaikkiaan voitaneen sanoa, että sisältö- ja media-alan yritysten omistuspohja on varsin kapea. Tutkituissa yrityksissä oli keskimäärin 4 omistajaa / osakasta. Huomionarvoista on, että aineistossa oli mukana 45 yritystä, joilla oli vain yksi omistaja. Lisäksi aineistossa oli ainoastaan 9 yritystä, joilla oli 10 tai enemmän omistajia. Nämä yritykset edustivat pääsääntöisesti ohjelmistotuotantoa. Osa julkaisu- ja kustannustoimintaa harjoittavista yrityksistä (5 sanomalehteä) suljettiin tämän kysymyksen osalta tarkastelujen ulkopuolelle, koska niiden omistusrakenne poikkesi merkittävästi muusta aineistosta. Näiden yritysten omistajamäärä vaihteli muutamasta sadasta useaan tuhanteen. 8

9 4 Liiketoiminta 4.1 Tuotteet ja verkostot Selvityksen perusteella Oulun seudun sisältö- ja media-alan liiketoiminta painottuu yritysten väliseen kaupankäyntiin (B-to-B). Kuten kuvasta 5 nähdään, kaikkiaan 89 prosenttia tutkituista yrityksistä (104 yritystä) ilmoitti toimivansa B-to-B -markkinoilla. Ainoastaan 11 prosenttia yrityksistä (13 yritystä) raportoi operoivansa yksinomaan kuluttajamarkkinoilla. Kuva 5. Yrityksen B-to-B -asiakkaat Onko yrityksellä B-to-B asiakkaita? 100 % 90 % 89 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kyllä 11 % Ei Haastateltuja yrityksiä pyydettiin ilmoittamaan, miten niiden B-to-B asiakkaat keskimäärin jakautuvat maantieteellisesti. Kuvasta 6 on havaittavissa, että runsaat puolet (53 prosenttia) B-to-B asiakkaista sijaitsi Oulun seudulla. Vastaavasti taas 41 prosenttia B-to-B asiakkuuksista oli muualla Suomessa. Ainoastaan 6 prosenttia B-to-B asiakkaista löytyi ulkomailta. 9

10 Kuva 6. B-to-B asiakkaiden jakautuminen alueittain B-to-B asiakkaiden jakautuminen alueittain 60 % 53 % 50 % 40 % 41 % 30 % 20 % 10 % 6 % 0 % Ouluseutu Muu Suomi Kv. markkinat Oulun seudun sisältö- ja media-alan yritykset tuottavat aktiivisesti tuotteita / palveluita myös kuluttajamarkkinoille. Kuten kuvasta 7 nähdään, 45 prosenttia yrityksistä (53 yritystä) ilmoitti toimivansa kuluttajamarkkinoilla. Vastaavasti taas 55 prosenttia yrityksistä (64 yritystä) ilmoitti, ettei heillä ole lainkaan kuluttajatuotteita. Yrityksiä pyydettiin myös määrittelemään keskeiset kuluttajatuotteensa. Haastattelujen perusteella voi todeta, että yritysten tuottamien kulutushyödykkeiden kirjo on niin valtaisa, ettei yhteenvetojen tai luokittelujen tekeminen kulutustuotteista ole mahdollista. Kuva 7. Yrityksellä tuotteita kuluttajamarkkinoilla Onko yrityksellänne kuluttajatuotteita? 60 % 55 % 50 % 45 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ei Kyllä Kuluttajatuotteiden osalta tutkittujen yritysten liiketoiminta näyttäisi olevan maantieteellisesti tarkastellen hieman laajemmalle levittäytynyttä kuin B-to-B kaupankäynnin. Kuten kuvasta 8 on nähtävissä, yritykset ilmoittivat, että keskimäärin 45 prosenttia kuluttajatuotteiden markkinoista on Oulun seudun ulkopuolella, 40 prosenttia Oulun seudulla ja 15 prosenttia Suomen rajojen 10

11 ulkopuolella. Erityisesti kansainvälinen liiketoiminta näyttäisi kuluttajatuotteiden osalta olevan aktiivisempaa kuin B-to-B tuotteiden osalta. Kuva 8. Kuluttajatuotteiden markkina-alueet Kuluttajatuotteiden markkina-alueiden jakautuminen 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 40 % 45 % 20 % 15 % 15 % 10 % 5 % 0 % Ouluseutu Muu Suomi Kv. markkinat Tutkimuksen mukaan suurin osa pienemmistäkin yrityksistä oli verkostoitunut tuotteidensa tai palveluidensa tuotannossa. Kaikkiaan 86 prosenttia haastatelluista yrityksistä (101 yritystä) ilmoitti tekevänsä alihankintayhteistyötä tuotteidensa tai palveluidensa tuotannossa (Kuva 9). Ainoastaan 14 prosenttia yrityksistä (16 yritystä) kertoi valmistavansa tuotteensa tai tarjoavansa palvelunsa ilman alihankkijoita. Kuva 9. Yritysten alihankintayhteistyö Onko yrityksellänne alihankkijayhteistyötä? 100 % 90 % 86 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 14 % 10 % 0 % Kyllä Ei Yrityksiltä kysyttiin myös tuotteiden ja palveluiden tuotantoon ja kehitykseen liittyvien alihankkijoiden ja kumppaneiden kokonaismäärä alueittain. Kuva 10 havainnollistaa, että suunnilleen puolet alihankintayhteistyöstä tapahtuu paikallisesti. Haastateltujen yritysten yhteenlaskettu alihankinta- ja 11

12 kumppanuussuhteiden määrä oli Oulun seudulta yritykset nimesivät 514 alihankinta- ja kumppanuussuhdetta. Muualla Suomessa yrityksillä oli 373 tuotantoon ja kehitykseen liittyvää alihankinta- ja kumppanuussuhdetta. Myös ulkomaista yhteistyötä tehtiin palveluiden ja tuotteiden tuotannossa, sillä haastatellut yritykset ilmoittivat käyttävänsä yhteensä 152 ulkomaista alihankkijaa tai kumppania tuotteidensa ja palveluidensa valmistukseen. Keskimääräisesti tarkastellen tämä tarkoittaa sitä, että yrityksillä oli paikallisesti viisi alihankkijaa / kumppania tuotteiden ja palveluiden tuotannossa, kun vastaava luku muualla Suomessa sijaitsevien alihankkijoiden kohdalla oli neljä. Suomen rajojen ulkopuolella Oulun seudun sisältö- ja media-alan yrityksillä oli keskimäärin kaksi alihankkijaa ja kumppania. Kuva 10. Alihankkijoiden ja kumppaneiden kokonaislukumäärä alueittain 600 Alihankkijoiden ja kumppaneiden kokonaislukumäärä alueittain Ouluseutu Muu Suomi Muu maailma Kun yrityksiltä kysyttiin, onko joillakin yrityksenne tarvitsemilla osaamisalueilla puutteita Oulun seudun alihankkija- ja kumppaniverkostoissa, yritykset nostivat esille seuraavat osaamisalueet: - Kuvankäsittely - Flash-animaatio - Web-puolen suunnitteluosaaminen - Laitevuokraus av-alalle - Kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin osaaminen - Kuluttajamarkkinointi ja brandin rakennusosaaminen - Peli- ja graafisen alan osaaminen - Java-osaaminen - Sähköisen median tuotanto / verkkoratkaisut - Sisällöntuotanto Parannusehdotuksia näihin puutteisiin yritykset eivät kuitenkaan oikein osanneet antaa. Vastauksista ilmeni seuraavanlaisia asioita: Koulutusta web-suunnitteluun, lisätä web-suunnitteluun keskittyneiden graafikoiden määrää. Kansainvälisten asioiden hoitoon ja kehittämiseen osaajia. 12

13 Kasataan puolen kymmenen ihmisen tiimi, joka hoitaisi oululaisten yritysten kv-markkinointia. Tiimin pitäisi olla yrittäjäystävällinen, eli lähellä ja helposti tavoitettavissa. Heidän pitäisi saada myös kuunnella yrityksiä ja saada kauppoja aikaiseksi. Tekijäpankki, joka yhdistää eri vahvuuksia omaavat pienemmät tekijät. Katto-organisaatio, jonka nimikkeen alla tämä tekijäpankki toimisi. Organisaatiolla tulisi yhteinen markkinointinimi. Enemmän osaavia freelancer-copyjä. Kalustovuokrausyritys Ouluun. Java-koulutusta tai Helsingistä työntekijöitä Ouluun. Pitäisi saada enemmän kärkiyrityksiä ja sitä kautta kokemusta. Määritellään klusteri ja annetaan leaderi yritykselle enemmän rahaa. Käytännön kautta vain voi oppia. Rahassa olisi sisällä sellainen diili että, käytettävä tietty määrä euroja Oulun alueelle ja myöhemmin jakaa se markkinointioppi mitä on maailmalta saatu. Ei puutteita, pikemminkin liikaakin alan tuotantoja, media-ala ylikuumentunut ylikoulutuksen vuoksi, ihmisillä enemmän intoa kuin kuntoa, ilmaiseksi tehdyt työt syövät markkinoita. Ylitarjonta. Oulussa on se ongelma että kaikki keskittyy alihankinta-caseihin. Kaikki mitä meillä tehdään, niin koodi pysyy itsellä ja samoin ylläpito. Peliohjelmointikoulutusta pitää saada. 4.2 Liikevaihto Tutkimuksen perusteella Oulun seudun sisältö- ja media-alan kokonaisliikevaihto on kehittynyt suotuisasti 2000-luvulla. Kuten kuvasta 11 ilmenee, tutkittujen yritysten liikevaihto oli vuosien aikana yli kaksinkertaistunut runsaasta 22 miljoonasta eurosta vajaaseen 50 miljoonaan euroon. Vastaavana aikana tutkimuksen ulkopuoliset yritykset (31 kpl) olivat kasvaneet vajaat 20 prosenttia runsaasta 58 miljoonasta vajaaseen 73 miljoonaan. Nämä tiedot hankittiin Patentti- ja rekisterihallituksesta (PRH). Näissä tiedoissa oli mukana myös Kaleva kustannuksen emoyhtiön liikevaihtotiedot. Myös vuosi 2007 oli tutkimuksessa mukana olleille yrityksille suosiollinen, sillä niiden kokonaisliikevaihto kasvoi noin 20 prosenttia vuonna Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkittujen yritysten kokonaisliikevaihto oli vuoden 2007 lopussa runsaat 60 miljoonaa euroa. Lisäksi yritysten arviot liikevaihtonsa kehityksestä olivat positiivisia. Lähes puolet yrityksistä (52 yritystä) arvioi vähintään tuplaavansa liikevaihtonsa vuoden 2010 loppuun mennessä. Käytännössä tämä ennakoisi alalle voimakasta kasvua, ja tarkoittaisi samalla sitä, että sisältö- ja media-ala yli kaksinkertaistaisi liikevaihtonsa vuosikymmenen loppuun mennessä. Siten tutkittujen yritysten kokonaisliikevaihto olisi yli 132 miljoonaa euroa vuonna

14 Kuva 11. Tutkittujen yritysten liikevaihto Tutkittujen yritysten liikevaihto (v ) Tutkitut yritykset PRH:n luvut Oulun seudun sisältö- ja media-alan yritysten liiketoiminta painottuu kotimaan markkinoille. 93 prosenttia liikevaihdosta tulee kotimaasta (Kuva 12). Siten ainoastaan 7 prosenttia liikevaihdosta raportoitiin tulevan kansainvälisiltä markkinoilta. Luvut ovat keskiarvoja, jotka on laskettu yritysten ilmoittamista prosenttiluvuista. Kuva 12. Liikevaihdon jakautuminen alueittain v Yritysten liikevaihto alueittain v (keskimäärin prosenttia) 60 % 52 % 50 % 41 % 40 % 30 % 20 % 10 % 7 % 0 % Ouluseutu Muu Suomi Kv. markkinat 14

15 Yritysten päämarkkina-alueet voidaan karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: 1) Oulun seudulla toimivat yritykset (liikevaihdosta yli 50 prosenttia Oulun seudulta), 2) valtakunnallisesti toimivat yritykset (liikevaihdosta yli 50 prosenttia muualta Suomesta), ja 3) kansainväliset yritykset (yli 50 prosenttia liikevaihdosta kansainvälisiltä markkinoilta). Luokittelun tulokset ovat nähtävissä kuvassa 13. Kaiken kaikkiaan voitaneen todeta, että sisältö- ja media-alan liiketoiminta suuntautuu pääasiassa Suomen rajojen sisäpuolelle, sillä ainoastaan 6 prosenttia yrityksistä ilmoitti, että yli puolet liikevaihdosta muodostui kansainvälisiltä markkinoilta. Kuva 13. Yrityksen päämarkkina-alue (yli 50 % liikevaihdosta muodostuu ko. alueelta) Yrityksen päämarkkina-alue (yli 50 % liikevaihdosta muodostuu ko. alueelta) 60 % 57 % 50 % 40 % 38 % 30 % 20 % 10 % 6 % 0 % Ouluseutu 50%< Muu Suomi 50%< Kv. markkinat 50%< Kuten kuvasta 14 havaitaan, yritykset aikovat varmistaa tulevaisuuden kasvuennusteidensa toteutumisen erityisesti kansainvälistä liiketoimintaa lisäämällä. Huomionarvoista on, että yritysten liiketoiminnan painopiste on paikallisuuden kustannuksella siirtymässä kansainvälisille markkinoille. Yritysten arvioiden mukaan liikevaihdosta 17 prosenttia muodostuisi kansainvälisiltä markkinoilta nykyisen 6 prosentin sijaan. Samalla Oulun seudulla syntyvän liikevaihdon osuus laskisi nykyisestä 57 prosentista 42 prosenttiin. Tämä asettaa omat haasteensa myös alueen kehittäjäorganisaatioille ja koulutuslaitoksille, jotta yritysten kansainvälistymispyrkimyksille luodaan paremmat edellytykset, ja että pyrkimyksiä tuetaan riittävällä osaamisella ja ammattitaidolla. Luvut ovat keskiarvoja, jotka on laskettu yritysten ilmoittamista prosenttiluvuista. Yritysten kansainvälistä liiketoimintaa ja kansainvälistymispyrkimyksiä tarkastellaan lähemmin luvussa 7. 15

16 Kuva 14. Liikevaihdon jakautuminen alueittain v Liikevaihdon jakautuminen alueittain v (keskimäärin prosenttia) 45 % 40 % 35 % 42 % 40 % 30 % 25 % 20 % 15 % 17 % 10 % 5 % 0 % Ouluseutu Muu Suomi Kv. markkinat 16

17 5 Henkilöstö Tutkittujen sisältö- ja media-alan yritysten henkilöstömäärä on kasvanut koko 2000-luvun. Kuten kuvasta 15 havaitaan, vuodesta 2002 vuoteen 2006 uusia työpaikkoja syntyi 369. Vuonna 2002 yrityksissä työskenteli 497 henkilöä, ja vuonna 2006 vastaava luku oli 866 henkilöä. Myös vuonna 2007 kokonaishenkilöstömäärä jatkoi kasvuaan. Vuoden 2007 aikana yritykset palkkasivat 74 uutta työntekijää. Vuonna 2010 yritykset arvioivat työllistävänsä lähes henkilöä, joka tarkoittaa, että alalle syntyisi 546 uutta työpaikkaa seuraavan kolmen vuoden aikana. Siten alalle voidaan ennakoida suhteellisen voimakasta työvoimakysyntää lähivuosina. Kuva 15. Yritysten kokonaishenkilöstömäärä Haastateltujen yritysten henkilöstömäärä (v ) Koska tutkittujen yritysten henkilöstömäärä on kasvanut, on luontevaa, että myös yritysten keskikoko on kasvanut tarkasteluajanjaksolla. Kuten kuvasta 16 on nähtävissä, haastatelluissa yrityksissä työskenteli vuonna 2002 keskimäärin 6 henkilöä. Vuonna 2006 vastaava luku oli 7 henkilöä. Vuonna 2007 yritysten keskimääräinen henkilöstömäärä nousi 8 henkilöön. Vuoden 2010 loppuun mennessä yritykset arvioivat työllistävänsä keskimäärin 13 henkilöä. 17

18 Kuva 16. Yritysten henkilöstömäärä keskimäärin Tutkittujen yritysten henkilöstömäärä keskimäärin Kuva 17 kertoo, montako kyseisen koulutuksen saanutta henkilöä työskentelee tutkituissa yrityksissä yhteensä. Sisältö- ja media-alan osaamista edellyttäviä työpaikkoja yrityksissä oli yhteensä 268. Tästä huolimatta sisältö- ja media-alan koulutuksen saaneita henkilöitä työskenteli yrityksissä ainoastaan 199. Alalle näyttäisi olevan tunnusomaista freelancereiden aktiivinen hyödyntäminen. Kaiken kaikkiaan haastatellut yritykset arvioivat hyödyntävänsä freelancereita 88 henkilötyövuoden verran. Kyseisen työmäärän toteuttamiseen oli käytetty 522 freelanceria. Oulun seudun freelancerien kokonaismäärää luku ei kuitenkaan kerro, sillä tunnetusti monet aktiiviset freelancerit tekevät töitä useammalle kuin yhdelle yritykselle. Lisäksi ohjelmistotuotannon vahvasta alueellisesta roolista johtuen, teknisen koulutuksen omaavia henkilöitä on alalla suuri määrä suhteessa muun koulutuksen omaaviin työntekijöihin. Tutkituissa yrityksissä työskenteli yhteensä 491 teknisen koulutuksen saanutta henkilöä. Kaupallisen koulutuksen saaneita henkilöitä yrityksissä oli 155. Kuva 17. Työntekijöiden koulutustausta Työntekijöiden koulutustausta Teknisen koulutuksen saaneet henkilöt Kaupallisen koulutuksen saaneet henkilöt Sisältö- ja media-alan osaamista edellyttävät työpaikat Sisältö- ja media-alan koulutuksen saaneet henkilöt Sisältö- ja media-alan Sisältö- ja media-alan freelancerit freelance-työntekiät (henkilötyövuosina) Tutkituissa yrityksissä työskenteli keskimäärin neljä teknisen koulutuksen saanutta henkilöä ja kaksi kaupallisen koulutuksen saanutta henkilöä (Kuva 18). Sisältö- ja media-alan osaamista edellyttämiä työpaikkoja yrityksissä oli keskimäärin kolme, vaikka sisältö- ja media-alan saaneita henkilöitä 18

19 työskenteli yrityksissä keskimäärin vain kaksi. Työvoimasta ei kuitenkaan näyttäisi olevan pulaa, vaan sisältö- ja media-alan osaajien yhden henkilötyövuoden vaje täytetään käyttämällä freelancerien tarjoamia palveluita. Kuva 18. Yrityksessä keskimäärin työntekijöitä koulutustaustan mukaan jaoteltuna Henkilöstöä keskimäärin koulutustausta huomioiden Teknisen koulutuksen saaneet henkilöt Kaupallisen koulutuksen saaneet henkilöt Sisältö- ja media-alan osaamista edellyttävät työpaikat Sisältö- ja media-alan koulutuksen saaneet henkilöt Sisältö- ja media-alan freelancerit (henkilötyövuosina) Sisältö- ja media-alan freelance-työntekiät 19

20 6 Kasvu Liikevaihdolla ja henkilöstömäärällä mitattuna Oulun seudun sisältö- ja media-ala oli kasvanut voimakkaasti 2000-lvulla. Jotta voitiin tunnistaa kasvua vauhdittaneet toimialat, yritykset luokiteltiin kolmeen kategoriaan: Kasvuyritykset (38 yritystä). Liikevaihdolla mitattuna nämä yritykset vauhdittivat eniten toimialan kasvua vuosien välisenä aikana. Yli 80 prosenttia tutkittujen yritysten kokonaisliikevaihdosta kertyi näiltä yrityksiltä. Tämän kategorian valintakriteerinä oli, että yritys kasvatti liikevaihtoaan tarkasteluajanjaksolla vähintään euroa. Tähän valintakriteeriin päädyttiin, koska haluttiin tunnistaa ne yritykset, jotka ovat eniten kasvattaneet alan kokonaisliikevaihtoa. Vuoden 2002 jälkeen perustetut yritykset (pois lukien kasvuyritykset) (30 yritystä). Kuten edellä todettiin, Oulun seudun sisältö- ja media-alalle on ominaista 2000-luvulla perustettujen yritysten suuri määrä. Jotta myös tämä kasvu tulee huomioiduksi raportissa, luokiteltiin vuoden 2002 jälkeen perustetut, mutta alan liikevaihtoa vähemmän kuin euroa kasvattaneet yritykset omaksi kategoriakseen. Muut yritykset (49 yritystä). Loput yritykset, jotka eivät täyttäneet kumpaakaan yllä mainittua kriteeriä, luokiteltiin omaksi kategoriakseen. Myös näiden yritysten liikevaihto oli keskimääräisesti tarkastellen kasvanut, mutta liikevaihdon kasvu oli absoluuttisesti tarkastellen huomattavasti vähäisempää kuin kasvuyritysten. Yritykset oli myös perustettu ennen vuotta Koska selvityksen tarkoituksena oli tunnistaa Oulun seudun sisältö- ja media-alan kasvuyritykset ja erityisesti kasvutoimialat, tämä kategoria jätettiin tarkastelujen ulkopuolelle. 6.1 Kasvuyritykset Yllä mainituilla kriteereillä mitattuna tutkimuksessa oli mukana yhteensä 38 kasvuyritystä. Kyseinen luokittelu toimi perustana myös toimialojen väliselle vertailulle. Yritysten sijoittaminen tietylle toimialalle oli äärimmäisen haasteellinen tehtävä, koska useat tutkimukseen osallistuneet yritykset ilmoittivat toimivansa useammalla kuin yhdellä toimialalla. Tästä syystä tutkimuksessa päädyttiin seuraavanlaiseen ratkaisuun: tarkasteltavan yrityksen sijoittuminen tiettyyn toimialaan päätettiin vertaamalla yrityksen haastattelussa ilmoittamia toimialoja siihen informaatioon, jota yritys antoi toiminnastaan kotisivuillaan. Tämän jaottelun perusteella kasvuyritykset jakaantuivat toimialoittain seuraavasti: Ohjelmistotuotanto: 19 yritystä Pelituotanto: 2 yritystä Elokuva- ja av-tuotannot: 4 yritystä Mainonta- ja markkinointi (= Mainostoimistot): 6 yritystä Äänituotanto: 3 yritystä Muut: 4 yritystä (2x valokuvaus, tapahtumajärjestäjä, äänilevyjulkaisija) Kasvuyritysten liikevaihto Vuosina kasvuyritysten liikevaihto oli euromääräisesti tarkastellen kasvanut huomattavasti ripeämmin kuin muiden yritysten (Kuva 19). Kasvuyritysten (38 yritystä), kokonaisliikevaihto kasvoi tarkasteluajanjaksolla runsaat 25 miljoonaa euroa. Vastaavasti taas muiden yritysten (48 yritystä) kokonaisliikevaihto kasvoi ainoastaan noin 2 miljoonaa euroa. Uusien yritysten liikevaihto oli tarkasteluajanjaksolla kivunnut noin 0,5 miljoonaan euroon. Kasvuyritysten kokonaisliikevaihto jatkoi kasvuaan myös vuonna 2007, ja kasvu tulee yritysten arvioiden mukaan jatkumaan vakaana vuosikymmenen loppuun saakka. 20

21 Kuva 19. Kasvuyritysten, uusien yritysten ja muiden yritysten liikevaihto Yritysten liikevaihto (v ) Kasvuyritykset Uudet yritykset Muut yritykset Vuonna 2002 kasvuyritysten osuus haastateltujen yritysten liikevaihdosta oli noin 75 prosenttia (Taulukko 1). Vuonna 2006 osuus oli kivunnut 84 prosenttiin. Kasvua oli kertynyt 4 vuoden aikana lähes 10 prosenttia. Vuosikymmenen loppua lähestyttäessä näyttäisi siltä, että kasvuyritysten osuus kokonaisliikevaihdosta tulisi vakiintumaan noin 85 prosentin tasolle. Taulukko 1 Kasvuyritysten osuus kokonaisliikevaihdosta Vuosi Kasvuyritysten liikevaihto yhteensä Tutkittujen yritysten kokonaisliikevaihto Kasvuyritysten osuus kokonaisliikevaihdosta (%:a) ,7 % ,1 % Poistettu: Poistettu: ,7 % ,0 % Kasvuyritysten liikevaihto toimialoittain Ohjelmistotuotanto oli liikevaihdolla mitattuna ylivoimaisesti suurin toimiala sisältö- ja media-alalla (Kuva 20). Ohjelmistotuotantojen kasvuyrityksiä oli yhteensä 19. Kuten aikaisemmin on todettu, tässä tutkimuksessa olivat mukana ainoastaan sisältö- ja media-alaan kuuluvat ohjelmistotalot. Ohjelmistotuotannon kasvuyritysten liikevaihto oli yli kaksinkertaistunut vuosina Kun ohjelmistotuotannon kasvuyritysten liikevaihto vuonna 2002 oli vajaat 13 miljoonaa euroa, vuonna 2006 yritykset tekivät liikevaihtoa yli 33 miljoonaa euroa. Vuonna 2007 kasvuvauhti näyttäisi entisestään kiihtyneen, sillä kasvuyritysten arvioiden mukaan niiden vuoden 2007 yhteenlaskettu liikevaihto ylittäisi 40 miljoonaa euroa. Vuosikymmenen loppuun mennessä ohjelmistotuotannon kasvuyritykset arvioivat liikevaihtonsa yli kaksinkertaistuvan lähes 97 miljoonaan euroon. 21