Luonto kuntoutuksen tukena

Transkriptio

1 Luonto kuntoutuksen tukena Elisa Halonen Sosiaaliterapeutti, psykoterapeutti, puutarhaterapeutti, työnohjaaja, ryhmänohjaaja

2 Suomessa on Puoli miljoonaa kesämökkiä Lähes miljoona veneilijää Miljoona puutarhaharrastajaa koiraa hevosharrastajaa kalastuslupaa Metsästykseen käytetään 5,6milj. päivää/vuosi..miksi näin..?

3 Vihreän hoivan historia Taolalaiset 2000v. Sitten perustivat puutarhoja. Euroopassa keskiajalta luostarit, sairaalat, vankilat ja orpokodit yhdistivät ruuantuottamiseen hyötypuutarhat ja mieltä hoitavat esteettiset puutarhat. B. Rush luvun taitteessa psykiatrisen kehityksen vaikuttaja kirjoitti puutarhatyöskentelyn myönteisistä vaikutuksista mielisairauksien hoidossa.

4 1800-luvun puolivälissä lääkärit suosittelivat puutarhan hoitoa mielen virkistykseen luvun alussa Amerikassa puutarhanhoito vakiintui osaksi psykiatristen hoitolaitosten päiväohjelmaa USA:ssa sodan jälkeen hoidettiin sotaveteraanien posttraumaattisia stressireaktioita puutarhaohjelmalla luvulla varsinainen puutarhaterapia 1929 virallinen ammattinimike puutarhaterapeutti tutkimukset USA:ssa 1960-luvulla Britanniassa puutarhaterapia vammaistyössä.

5 Historia Suomessa Hoitolaitokset esteettisiin ympäristöihin. -> hoitopuutarhat 1900-luvulla hermoparantolat: Lapinlahden sairaala, Törnävän piirimielisairaala 1923, Kellokoski ja päihdehuollon yksiköt 1950-luvulla terapeuttinen puutarhan hoito taantui psyykelääkkeiden ja avohoidon kehityksen myötä. Kuntaliittojen lakkauttaminen 2000-luvun alussa -> Green care - vihreän hoivan paluu?

6 Tutkitut faktat luonnon hoidollisuudesta Metsässä oleminen helpottaa lievää ja keskivaikeaa masennusta. British Medical Journal 2005 Mitä vähemmän viheralueita on kilometrin säteellä kodista, sitä suurempaa on ihmisen yksinäisyys ja vähäisempää on sosiaalinen tuki, kertoo hollantilainen tutkimus. Maas ym Luonnossa verenpaine laskee, lihasjännitys hellittää ja parasympaattisen hermoston toiminta lisääntyy. Parasympaattinen hermosto tasaa sydämen sykettä ja hengitystiheyttä. Tyrväinen 2013 Luonnossa liikkuminen vahvistaa tarkkaavaisuutta, lisää psyykkistä tyyneyttä ja laskee merkittävästi stressihormonien tasoa. Korpela ym. 2014

7 Suomen Akatemian tutkimuksessa kartoitettiin kaupunkilaisten luontosuhdetta, sekä viheralueiden vaikutusta hyvinvointiin ja terveyteen. Kyselytutkimukseen osallistui vuotiasta Helsingistä ja Tampereelta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kaupunkilaisten kokonaismieliala on myönteisempi, kun he oleskelevat kotinsa lähiviheralueille yli 5tuntia kuukaudessa ja kaupungin ulkopuolella sijaitsevissa luontokohteissa 2-3kertaa kuukaudessa. Luonto ja ihmisten hyvinvointi tutkimus 2007 Puutarhanhoito, kävelyretket luonnossa ja eläinten läsnäolo lisäävät useiden tutkimusten mukaan vanhusten ruokahalua ja vähentävät lääkityksen tarvetta. M. Selhub 2012

8 Syljestä mitattu kortisolin eli stressihormonin määrä vähenee luonnossa oleskellessa. ADHD-piirteiset lapset keskittyvät paremmin tehtyään kävelylenkin puistossa. Taylor A. & Kuo F.E Park ym. 2007, Tsunnetsugu ym Kodin lähettyvillä sijaitsevat esteettiset viheralueet vähentävät myös psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen liittyvää epätasa-arvoa. Luontoympäristöt ovat ilmaiseksi kaikkien saatavilla ja käytettävissä. Jokainen voi halutessaan hoitaa psyykkistä ja fyysistä hyvinvointiaan luonnossa. Mitchell ym. 2015

9 Pienetkin kaupunkimetsät ja puistot auttavat stressistä palautumiseen. Jo lyhytaikainen vierailu viheralueella riittää stressihormonitason tasaamiseen. Luonnon metsien positiiviset psyykkiset ja fysiologiset vaikutukset ovat vain hieman korkeammat kuin kaupunkipuistoissa ja metsissä. Stressihormoni kortisolin taso laskee kaikilla esteettisillä viheralueilla. Ojala 2015 Mitä enemmän luonnossa ulkoilee, sitä enemmän saa mielen ja kehon elpymiskokemuksia ja sitä parempi on ihmisten emotionaalinen hyvinvointi. Korpela & Paronen, 2011

10 Luontoympäristö kehittää lasten keskittymistä, motorisia taitoja sekä sosiaalista ja kognitiivista kehitystä. Laaksoharju ym Mitä enemmän viheralueita lähistöllä on, sitä enemmän ihmiset tuntevat kokevansa yhteisöllisyyttä, kerrotaan japanilaisessa tutkimuksessa. Sugiyama ym. 2008

11 Luontokokemus kaikilla aisteilla - kiitos Vihreän luonnon näkeminen vähentää stressiä. Aaltojen kohinan kuunteleminen rentouttaa. Hajut palauttavat muistot ja vaikuttavat voimakkaasti tunteisiin. Luonnon vaikutukset koetaan aistien avulla. Aistit välittävät tietoa aivoille ihmisen ulkoisesta ja sisäisestä ympäristöstä. (aivotutkimukset)

12 Hajuaisti Yhteydessä makuaistiin Tuottaa vahvempia muistijälkiä kuin muut aistit - > palauttaa muistoja (dementikot) Hajuilla voi vaikuttaa uniin ja niiden tunnesisältöön. (saksalaistutkimus) Tuoksut ja hajut vaikuttavat parin valintaan ja ihmissuhteisiin. Luonnosta eristetyt tuoksut kauneudenhoidossa ja kosmetiikassa Esim. Pikonlinnan dementiayksikkö

13 Silmien kautta aivot muodostavat visuaalisen tulkinnan. Kirkkaus, värit, värikylläisyys Siniset ja vihreät rauhoittavat, alentavat stressitasoa ja verenpainetta. Punainen kiinnittää ihmisen huomion. Toimistojen, sairaalaosastojen, hoivakotien, saattokotien ym. ikkunanäkymällä on merkitystä. Esim. kaupunkirakentaminen -Toronton viherkattolaki uusille alueille 60% kattoalasta kasvillisuuden peittoon. -Saksassa viherkattoja 10milj. neliötä vuosittain. VALOSAASTE Näköaisti Esim. Luontokuvien katselu

14 Kuuloaisti Äänen korkeus, voimakkuus, sointi Kuulo- ja näköaisti täydentävät toisiaan Äänimaisema ekologia tutkii luonnon äänimaisemaa Luonnon ääniä kuuntelemalla lapsen kuuloaisti kehittyy parhaiten. Luonnon äänet rauhoittavat ihmistä, alentaa stressiä ja verenpainetta. Auttavat rentoutumaan ja nukahtamaan MELUSAASTE Esim. luonnonääni CD:t

15 Tuntoaisti Kosketus, terävyys, pehmeys, lämpötila, paine, kipu, kehonasento Taustalla solukalvojen mekaaninen painuminen Tuntoa aistivia soluja iholla, nivelissä, lihaksissa ja sisäelimissä Myönteinen kosketus (halaus) vaikuttaa rauhoittavasti, hidastaa hengitystiheyttä, sykettä. Esim. Paljain varpain konttorissa - Sisäpuistot toimistorakennuksissa (Iso-Britania, Japani)

16 Makuaisti Aistimme maut kielen makunystyröiden kautta Makea, hapan, suolainen, karvas, umami (=lihaisa, japaniksi herkullinen maku (wikipedia.)), kalsium? Ruoka maistetaan aivoissa kaikkien aistien vuorovaikutuksen tuloksena Maailmalla äänimenut

17 Aistipuutarha Esimerkkejä Metsäretket Viherseinä

18 Harjoitukset luonnossa JAPANISSA Shinrin yoku eli metsäkylpy tarkoittaa Japanissa lyhyttä, vapaa-ajalla tapahtuvaa leppoisaa kävelyretkeä metsäterapiapuistoon, Jossa uppoudutaan oman kehon tuntemuksiin Lääkärit ohjaavat potilaita sertifioituihin terveysmetsiin. SUOMESSA Metsämieli- menetelmä kannustaa yhdistämään metsässä oleiluun tai liikkumiseen rentoutus-, virkistys- ja mielentaitoharjoituksia. Metsämieliaskeleet johdattelevat metsään säännöllisinä hyvinvointitapoina ja tavoitteellisina voimavaraharjoituksina eri elämänvaiheissa. Terveysmetsätoiminta pääsee vielä Suomessakin Käypä hoito -suositusten joukkoon?

19 Luonnon ja maaseutuympäristön hyvinvointivaikustusten ammatillista hyödyntämistä Vihreä voima Terveyttä ylläpitävää toimintaa. Soveltuu kaikille itsehoitomenetelmäksi. Vihreä hoiva Ammatillista, tavoitteellista,tavoitteellista terapia-ja kuntoutustyöskentelyä.

20 Ammatillinen Green care TERAPEUTTINEN TYÖOTE Asiakkaan oma reflektointi ja pohdinta suuremmassa osassa Edellyttää terapeutilta psyko-, toiminta- tai taideterapeutin koulutusta sekä lisänä puutarhaterapeuttista koulutusta/ eläinavusteisen työskentelyn tai luontoyhteys ohjaaja- koulutusta Perustuu asiakkaan hoitosuunnitelmaan Sisältää aina tavoitteet, prosessin arvioinnin ja reflektion Mahdollistaa asiakkaan käyttäytymisen ja identiteetin käsittelyä ja reflektointia OHJAAVA TYÖOTE Ohjaamisessa on enemmän valmentamisen piirteitä (coaching) Green care- koulutusta eri ammattiryhmille Sosiaalipedagogien hevostai koiratoiminnan koulutus Eläinavusteisen valmennuksen koulutus Green care osaaminen seniori- ja vanhustyössä Green care- osaaminen osana yritystoimintaa ja maatilamatkailua

21 AMMATTILAISILTA EDELLYTETÄÄN Perustiedot ihmisen kehittymisen, kuntouttamisen ja hoitamisen peruskysymyksistä. Riittävää tuntemusta asiakasryhmän erityispiirteistä. Riittävä tuntemus käytettävän menetelmän perusteista. Ihmisten ja eläinten kohtaamistaidot Luottamusta herättävä varmuus ja rauhallisuus Toiminnan tavoitteet ja menetelmät muovautuvat asiakkaan tarpeen mukaan

22 Creen care toiminnan eettiset periaatteet Luonnon arvostaminen Vastuullisuus Eläinten kunnioittaminen ja suojelu Ammatillisuus Menetelmien tavoitteellinen käyttö Laatu ja turvallisuus Yhteistyö toimijoiden kesken Asiakassuhde Ihmisoikeuksien ymmärtäminen ja hyväksyminen Luottamuksellisuus (Green care Finland ry)

23 Green care- menetelmät

24 Green care-vuosikello Sininauhaliitto/vihreä veräjä-hanke. Tuomo Salovuori

25 Vihreän hoivan toimintaympäristöt Maatilan green care-käytö eli hoivamaatalous Viherympäristön green care-käyttö Eläinavusteiset menetelmät Luontoavusteiset menetelmät

26 Asiakasryhmät Lapset ja perheet (+ koulut/päiväkodit, lastensuojelulaitokset) Ikäihmiset (esim. muistisairaat) Vangit ( Keravan vankilan Kisko-hoito, yhteisöllinen psykososiaalinen päihdekuntoutus joka sisältää puutarhatyöt ja eläinten kanssa toimimisen) Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat Pitkäaikaistyöttömät Vammaisryhmät

27 Työyhteisön TYKY-päivätkin voivat olla eläin- ja luontoavusteisia.

28 Green care sosiaalisen kuntoutuksen menetelmänä Seinäjoen päihdeklinikalla: Luontoryhmä (esimerkkejä toiminnasta) t Siemenien/taimien istutusta Laavu- ja luontoretket Marjastus Sienestys

29 Kalastus Pajutyökurssi Miljoona pönttöä - talkoot

30 yle.fi/uutiset: Viinanpiruja karkotetaan metsäterapialla Ympyrä sulkeutuu tästä se alkoi Kemijärven A-kilta 1986

31 Puutarhaterapia Horticultural therapy Puutarhaterapia on kuntoutusmuoto, jossa kasvit ja niiden kasvatus sekä hoitoon liittyvä toiminta ovat oleellisessa osassa. Amerikan puutarhaterapiayhdistys määrittelee puutarhaterapian täydentäväksi terapiamuodoksi, ammattimaisesti johdetuissa terapia- ja kuntoutusohjelmissa.

32 Erja Rappe määrittelee väitöskirjassaan: Puutarhaterapia on ihmisen ja kasvien tavoitteellista vuorovaikutusta, jolla pyritään parantamaan tai kuntouttamaan toimintakykyä, ennaltaehkäistään toimintakyvyn heikkenemistä tai edistetään hyvinvointia. Hortonominen työ Kokemuksia vastuunotosta ja merkityksellisyydestä Onnistumisen kokemuksia Kehittää mm. kognitiivisia kykyjä ja luovuutta Opettaa epäonnistumisen sietämistä ja neg. tunteiden käsittelyä Puutarhaterapia ei aina ole aktiivista tekemistä, vaan oleilukin puutarhassa elvyttää ja alentaa stressiä. (Cooper Marcus & Barnes 1999, Rappe 2003)

33 Kokemuksiani puutarhaterapiasta Pikonlinnan dementiayksiköt Päihdekuntoutujien elämänpolut sisä-ja ulkotiloissa Päihdekuntoutujien luontoryhmässä osittaista puutarhaterapiaa Luova terapiamuoto Symbolityöskentelyä, asiakkaiden helpompi puhua tekemisen kautta. Sopii mies- ja naisryhmille. Voi toteuttaa myös yksilötyöskentelynä. Aistipuutarhan suunnittelu omaksi elvyttäväksi puutarhaksi

34 Kirjallisuutta ja linkkejä Salovuori, T. Luonto kuntoutuksen tukena Suomi, A., Juusola, M. & Anundi, E. Vihreä hoiva ja voima Rappe E & Malin M-H (2010) Green care mielenterveystyössä Sininauha/Vihreä veräjä hanke Helsinki.fi/ruralia/materiaalit GREEN CARE FINLAND RY c/o Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kampusranta 9 C Seinäjoki uori.pdf IHANIA KUVIA. KÄYKÄÄ KURKKAAMASSA!

35 Kiitos!