Infra tuotetietomallistandardit selvitys Suomalaisen infra tuotetietomallin perustaksi

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT R Infra tuotetietomallistandardit selvitys Suomalaisen infra tuotetietomallin perustaksi Kirjoittaja Juha Hyvärinen Luottamuksellisuus Luottamuksellinen

2 1 (26) Raportin nimi Infra tuotetietomallistandardit Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Rakennustietosäätiö RTS Tilaus CF/cf / Christer Finne PL Helsinki Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi Infra tuotetietostandardien selvitys (IFC Roads) VTT V Raportin laatija(t) Sivujen lukumäärä Juha Hyvärinen 26 Avainsanat Raportin numero GIS, infrarakentaminen, tuotemalli, standardi VTT R Tiivistelmä Suomalaisen infra tuotetietomallin kehittämisen kannalta huomioonotettavien kansainvälisten standardien kartoitus: mitä standardeja on olemassa tai kehitteillä, ja keskeisimpien standardien sovellusalue, kattavuus ja teknologiapohja. Luottamuksellisuus Espoo Allekirjoitukset VTT:n yhteystiedot Luottamuksellinen Arto Kiviniemi Teknologiapäällikön sijainen Juha Hyvärinen Erikoistutkija VTT kirjaamo PL VTT kirjaamo@vtt.fi Käyntiosoite: Vuorimiehentie 5, Espoo Puh Faksi Jakelu (asiakkaat ja VTT) Tilaaja VTT VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 2 (26) Alkusanat Tämä selvitys on tehty VTT:ssa marras joulukuussa 2007 Infra2010 ohjelman tilaamana Infra tuotetietomallin määrittelyn tueksi, erityisesti kansainvälistä standardointia koskevaksi tausta aineistoksi. Kiitän Pekka Vaaraa (Rakli ry) ja Christer Finneä (Rakennustietosäätiö) saamistani arvokkaista ohjeista ja kommenteista tätä selvitystä tehdessäni. Toivon että tämä selvitys osaltaan auttaa tuotetietomallin kehittämistä Suomen infra alalla eteenpäin. Espoossa Juha Hyvärinen

4 3 (26) Sisällysluettelo 1 Johdanto 4 2 Tavoite 5 3 Kohteen kuvaus ja rajaukset 5 4 Tulokset INSPIRE direktiivi ISO 191xx Geographic information/geomatics LandXML Industry Foundation Classes IFC Muut suomalaiset hankkeet InfraModel KuntaGML Tie ja ratarekisterien uudistaminen Maanmittauslaitos 14 5 Johtopäätökset ISO 191xx sarja LandXML IFC Kehitysskenaariot 15 6 Lähdeviitteet 18 7 LIITE 1 ISO TC 211 julkaisut Valmistuneet julkaisut Työn alla olevat julkaisut 20 8 LIITE 2 ISO standardointiprosessin vaiheet 21 9 LIITE 3 LandXML sisältö LandXML LandXML LIITE 4 IFC2x4 ennakoitu sisältö 25

5 4 (26) 1 Johdanto Infra teknologiaohjelman jo aivan alkuvaiheissa tiedostettu tiedonsiirron ja hallinnan menetelmien kehittämistarve infra alalla [1] on johtanut toisaalta tiedonsiirron kehittämiseen lyhyellä tähtäimellä sekä toisaalta pitkän tähtäimen ratkaisujen hakemiseen. Lyhyellä tähtäimellä on tiedonsiirtoformaatin ja siirrettävän tiedon määrittelyssä suunnittelu ja rakentamisprosessien tarpeisiin edetty mm. InfraModel ja InfraModel2 hankkeissa , sekä viimeksi InfraModel pilotoinnissa ja 3D ROAD hankkeessa 2. Pitkän tähtäimen ratkaisujen suunnittelussa on Infra2010 ohjelmassa kehitetty tiekartat eri osaalueille, joista tiedonhallintaa koskeva osa on esitetty kuvassa 1; tuotetietomallin (Product Data Model) kehitys ja käyttöönottotyötä varten on selvitetty tuotemalliteknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja arvioitu siihen siirtymiseen tarvittavia panostuksia Infra alan tuotetietomalliselvityksessä (InfraPDM) 2007 [2]. Nyt käynnissä olevaan Infra tuotetietomallin määrittelyyn tähtäävää valmistelutyötä varten tässä raportissa selvitetään infra alan kannalta keskeisiä kansainvälisiä tietomalli ja tiedonsiirtostandardeja. 1 Tiekartta infran elinkaaren tiedonhallinnan kehittämiseksi

6 5 (26) 2 Tavoite Tämän raportin on tarkoitus osaltaan tukea suomalaisen infra alan avoimen tuotetietomallin kehitystyötä, erityisesti selvittämällä mitä kansainvälisiä standardeja tuotetietomallin ratkaisuvaihtoehtoja määriteltäessä tulisi ottaa huomioon. Selvityksessä otetaan huomioon myös muut suomalaiset hankkeet (InfraModel, kuntagml, tie ja ratarekisterien uudistaminen, Maanmittauslaitos) ja niiden mahdolliset vaikutukset standardien valintaan. Keskeisimmät standardit pyritään tunnistamaan ja niiden osalta analysoidaan sovellusalue, kattavuus ja teknologiapohja. Analyysin pohjalta arvioidaan eri standardien soveltuvuutta ja niiden soveltamiseen liittyviä vahvuuksia ja heikkouksia. 3 Kohteen kuvaus ja rajaukset Selvityksessä on otettu mahdollisimman laaja näkökulma infra elinkaaritietoon ja tuotetietomallin tarpeisiin ottaen huomioon prosessit, toimijat, ohjelmistot ja erityisesti informaation: hankekohtaisissa malleissa eri elinkaaren vaiheissa, sekä yleisissä tietovarastoissa (ei vain tiettyä hanketta varten ylläpidetyissä). ELINKAAREN KATTAVA HALLINTAPROSESSI Toteutusmuoto INVESTOINTI elinkaarimalli ST T YLLÄPITO Prosessi LÄHTÖ TIETOJEN HANKINTA SUUN NITTELU RAKEN TAMINEN RAKENNETUN TODENTA MINEN KÄYTTÖ JA YLLÄPITO PALVELUT LUOVUTUS MITTAUKSET Sovellukset CAD visualisointi simulointi QTO aikataulu automaatio kunto telematiikka arvo Hanketieto LÄHTÖTIETO MALLI SUUNNITTELU MALLI GEOMETRIAMALLI RAKENNEMALLI TOTEUTUS MALLI RAKENNEMALLI KUSTANNUSMALLI TOTEUMA MALLI YLLÄPITO MALLI JÄÄNNÖS ARVO MALLI Yleiset tietovarastot KUSTANNUSTIETO TUOTE JA MENETELMÄKIRJASTOT 2 Infra elinkaari ja tiedonhallinta. JULKISET TIETOKANNAT JA REKISTERIT

7 6 (26) Yhteisen, avoimen tuotetietomallin kannalta merkittävinä tässä yhteydessä pidetään kaikenlaisia tiedonsiirtoa (ja saantia) tukevia standardeja (sekä de jure että de facto). Tällöin ei lähtökohtaisesti tehdä eroa eri toteutustapojen välillä: esim. tiedostopohjainen tiedonsiirto vs. palvelinrajapinnat. Selvityksessä ei oteta kantaa esim. eri standardien soveltuvuuteen ohjelmistojen tai tietovarastojen sisäiseen toteutukseen (tai sisäisen toteutuksen ja standardin välisten muunnosten haastavuuteen); myöskään ei ole arvioitu mahdollista työmäärää standardien lokalisoinnissa ja soveltamisessa Suomen infra alan tarpeisiin. 4 Tulokset Tässä luvussa tarkastellaan erityisesti seuraavia standardeja: ISO sarja (ISO teknisen komitean TC211 tuottama), sekä siihen liittyvä muu standardointi (esim. CEN/TC287 ja OGC Open Geospatial Consortium) LandXML (LandXML.org) IFC (IAI/buildingSMART), erityisesti IFC for GIS, Bridge & Roads Aluksi kuitenkin luodaan lyhyt katsaus EU:n INSPIRE direktiiviin, jolla on vaikutusta erityisesti viranomaisten tuottamiin ja käyttämiin paikkatietoja koskeviin palveluihin ja niiden rajapintojen toteutuksessa huomioon otettaviin standardeihin. 4.1 INSPIRE direktiivi EU:n direktiivi Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (2007/2/EY ) tähtää parempaan paikkatietojen saatavuuteen, laatuun, rakenteeseen, saavutettavuuteen ja yhteiskäyttöön. Infrastruktuurin tarkoituksena on tukea ympäristöön suoraan tai välillisesti vaikuttavia politiikkoja ja toimia koskevaa päätöksentekoa; se tulee perustumaan jäsenvaltioiden paikkatieto infrastruktuureihin, joiden tulee olla yhteisten täytäntöönpanosääntöjen mukaisia ja siten yhteensopivia ja käytettävissä yhteisön sisällä ja yli valtioiden rajojen. Direktiivi koskee (ensisijaisesti) viranomaisten hallussa olevia tai heidän puolestaan säilytettäviä paikkatietoja ja paikkatietojen käyttöä viranomaisten toimesta. Tietojen käyttöä kaupallisiin tarkoituksiin voidaan rajoittaa, tai se voi olla maksullista. Infrastruktuurin teknisestä toteutuksesta todetaan, että verkkopalvelut ovat tarpeen paikkatietojen vaihdon mahdollistamiseksi eri viranomaistasojen välillä yhteisössä, ja että verkkopalveluissa olisi myös oltava tekninen mahdollisuus siihen, että viranomaiset pystyvät antamaan paikkatietoaineistonsa ja palvelunsa muiden käyttöön.

8 7 (26) Toteutuksessa on otettava huomioon asiaankuuluvat käyttäjien vaatimukset, nykyiset aloitteet ja kansainväliset standardit paikkatietoaineistojen yhdenmukaistamiseksi sekä toteutettavuus ja kustannus hyötynäkökohdat. Jos kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti perustetut järjestöt ovat hyväksyneet asianmukaisia standardeja paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen yhteentoimivuuden ja yhdenmukaistamisen varmistamiseksi, kyseiset standardit on liitettävä osaksi direktiivin täytäntöönpanosääntöjä ja säännöissä on tarvittaessa viitattava olemassa oleviin teknisiin välineisiin. Ensivaiheessa vaikutusta lienee ainakin metatietoa käsittelevien standardien soveltamiseen, esim. Suomessa JHS 158 Paikkatiedon metadata suositukseen. INSPIRE tuli voimaan , ja jäsenvaltioiden on seurattava ja selvitettävä sen käyttöönottoa, sekä toimitettava viimeistään 15 päivänä toukokuuta 2010 komissiolle kertomus, sisältäen mm. seuraavat seikat: a) miten paikkatietojen viranomaistuottajien, käyttäjien ja välittäjänä toimivien elinten toimet koordinoidaan, suhteet kolmansiin osapuoliin ja laadunvarmistuksen järjestäminen; b) viranomaisten ja kolmansien osapuolten osuus paikkatietoinfrastruktuurin toiminnassa ja koordinoinnissa; c) paikkatietoinfrastruktuurin käyttöä koskevat tiedot; d) viranomaisten väliset tietojen yhteiskäyttöä koskevat sopimukset; e) direktiivin täytäntöönpanon kustannukset ja hyöty. Suomessa vastuutahona on Maa ja metsätalousministeriö (MMM). 4.2 ISO 191xx Geographic information/geomatics ISO Technical Committee 211 Geographic information/geomatics on vuodesta 1994 lähtien toimittanut paikkatietoaineistoihin ja paikkatietopalveluihin liittyviä standardeja. ISO TC 211 komiteassa on 30 täysivaltaista äänestävää jäsentä (P members) ja 31 tarkkailevaa (O members) jäsentä eri puolilta maailmaa; lisäksi se tekee yhteistyötä useiden muiden ISO:n komiteoiden/alakomiteoiden sekä n. 30 muun organisaation kanssa. Suomea (Pmember) komiteassa edustaa SFS:n mandaatilla Maanmittauslaitos (MML). Standardit ovat ostettavissa normaalisti SFS:n kautta. Päätehtävänä komitealla TC211 on ollut standardin Geographic Information (ISO 191xx) tuottaminen; tämä sisältää tällä hetkellä 34 julkaistua osaa, numeroilla ISO (ks. luettelo LIITE 1 ISO TC 211 julkaisut). Standardin tämänhetkinen kattavuus kokonaisuudessaan käy ilmi liitteestä, samoin käynnissä oleva kehitys; seuraavassa yhteenveto sen keskeisistä piirteistä. ISO 191xx standardin luonne on olla tekninen kehys eri sovellusalueiden tarpeisiin määriteltäville tietomallispesifikaatiolle (jotka voivat olla esim. kansallisia sovellusstandardeja). Tässä tarkoituksessa ISO 191xx sarja määrittelee perustietotarpeisiin standardit, jotka ovat hyödynnettävissä useissa eri sovelluksissa, mm.: paikkatietojen metatietojen mallin geometrian ja topologian mallintamisen aikatekijöiden mallintamisen luokitusmenetelmien mallinnus Näiden lisäksi standardit käsittävät yleiset menetelmät mallien määrittelylle ja niiden implementoinnille:

9 8 (26) geografisten olioiden (features) mallintamisen yleisen menetelmän sovellusmallien (application schemas) määrittelyn säännöt käytettävän käsitemallinnuskielen (UML) säännöt tiedon XML koodaukseen sekä erityisesti Geography Markup Language (GML) spesifikaation. yleiset spesifikaatiot eri palveluiden rajapintojen toteuttamiselle, kuten Web Map Service (WMS) sekä esim. (ei vielä valmiina) Catalogue Service for Web (CSW) ja Web Feature Service (WFS). ISO 191xx standardit perustuvat tietomallien (käsitemallien) määrittelyyn, johon tarkoitukseen OMG:n (Object Management Group) kehittämän UML kielen 3 käyttö on määritelty osassa ISO Tietomallit voidaan tallentaa ja siirtää eri UML työkalujen välillä XMI muodossa (XML Metamodel Interchange), josta esitystavasta voidaan myös generoida määrittely (XML skeema XSD) tiedonsiirtoa varten. XML tiedostojen siirron lisäksi (tai jopa sen sijaan) standardi tarjoaa Web Service teknologian käyttöä tiedonsaantiin (WMS, CSW, WFS). Oleellisen osan standardia muodostavat sen laajennettavuusmekanismit: geneerinen malli geografisten ilmiöiden (konkreettiset tai abstraktit) mallintamiseksi (ISO Feature cataloguing methodology) ja säännöt sovelluskohtaisten skeemojen määrittelylle (ISO Rules for application schema). Feature on siis termi geografiselle oliolle (Feature Type on sen määrittely, olioluokka ), joka voi olla esim. tie, sen osa tai koko tieverkko. Sovellus skeema kokoaa yhteen tiettyä käyttötarkoitusta varten tarpeelliset feature määrittely ja niihin liittyvät standardiskeemat, ks. periaate esimerkki kuvassa 3. ISO 191xx Standard schemas Spatial Metadata Application schema Applied standard schemas / classes Spatial Metadata Temporal Rules for application schema Feature cataloguing methodology Features Road 3 Periaatteellinen esimerkki ISO 191xx standardin mukaisen sovellusskeeman muodostamisesta. ISO 191xx ei siis esim. määrittele tieverkkomallia tai väylä ja rakennemallia, vaan antaa standardiin perustuvan menetelmän ( työkalut ) niiden mallintamiseen; esim. Ruotsissa tie ja rataverkon mallin määritelty Stanliprojektissa 4 ja julkaistu standardina SS :2006 (Geografisk information Väg och järnvägsnät Del 1: Begreppsmodell och applikationsschema). 3 ISO/IEC 19501:2005, Information technology Open Distributed Processing Unified Modeling Language Version

10 9 (26) TC211:n tuottamat ISO standardit ovat normaalisti hankittavissa ISO:n tai kansallisten standardointiorganisaatioiden kautta (SFS); joissa maissa on saatavissa myös kansallisia sovellusstandardeja (kuten SS Ruotsissa). Eurooppalaisen standardointijärjestön vastaava tekninen komitea, CEN/TC287 Geographic Information, on omien standardien tuottamisen sijaan päättänyt ISO TC211:n standardien julkaisemiseen Eurooppalaisina standardeina (tähän mennessä 22 ISO191xx sarjan osaa julkaistu EN tunnuksella). CEN/TC287 on myös omaksunut roolikseen implementointiohjeistuksen antamisen sekä implementointien testauksen ja rekisteröinnin Eurooppalaisen SDI:n (Spatial Data Infrastructure) tukemiseksi; lisäksi tarkoituksena on SDI:n kannalta oleellisten standardien kartoitus (mm. alan ylläpitää kansallisten standardien listaa 5 ). Open Geospatial Consortium, Inc. (OGC) on not for profit organisaatio, jonka tarkoituksena on määritellä (de facto) standardeja ja edistää niiden implementointia paikkatietopalveluiden tuottamiseksi; OGC toimii myös läheisessä yhteistyössä ISO TC211:n kanssa (A liaison), toisaalta de jure standardointiin vaikuttamiseksi ja toisaalta näiden standardien implementoinnin edistämiseksi; toistaiseksi näkyvin tulos implementointi spesifikaatioiden lisäksi on GML spesifikaatio (Geography Markup Language), joka on julkaistu ISO standardina (ISO 19136), sekä WMS (Web Map Server interface ISO 19128); lisäksi OGC:n Web Feature Service (WFS) sekä Web Coverage Service (WCS) ja myös Catalogue Service for Web (CSW) ovat eri vaiheissa ISO standardoinnissa. OGC:lla on n. 350 jäsentä (organisaatioita) eri puolilta maailmaa; päätösvaltaisia jäseniä on 21 (yksi Saksasta, kaksi Intiasta ja muut Pohjois Amerikasta), muut voivat osallistua jäsenyystasonsa mukaisesti tekniseen työskentelyyn. Sovellus ja järjestelmätoimittajista ovat mukana päätösvaltaisina jäseninä Autodesk, Bentley, Intergraph, Leica, MapInfo ja Oracle sekä mm. Google ja Microsoft. Suomesta jäsenenä on Geodeettinen laitos. OGC:n tuottamat spesifikaatiot ovat vapaasti ja maksutta (paitsi ISO standardeina julkaistut) saatavissa 6. ISO TC204 Intelligent Transport Systems on ottanut vastuulleen alun perin Eurooppalaisen GDF (Geographic Data Files) standardin, joka on julkaistu numerolla ISO 14285:2004. Viime aikoina ISO TC204 ja ISO TC211 ovat pyrkineet harmonisoimaan standardejaan, mikä on johtanut mm. yhteisen mallintamiskielen (UML) omaksumiseen sekä pitkälti ISO191xx sarjan perusperiaatteiden omaksumiseen GDF standardin puolella pyrkimyksenä mm. GDF GDL koodaus. Muita ISO standardin (tai aiempien GDL versioiden) sovelluksia ovat esim. CityGML, LandGML, ja nyt Suomessa kehitettävä KuntaGML. GMLsovellusskeema voidaan määritellä myös suoraan XSD muodossa (käyttämättä UML kieltä ja XMI XSD muunnosta)

11 10 (26) 4.3 LandXML LandXML on vuonna 2000 Autodeskin toimesta käynnistetty hanke infrasuunnittelutiedon avoimeen, XML pohjaiseen siirtoon järjestelmien välillä. Nykyisin lähes n. 600 organisaatiota ja n. 60 sovellusta tukevat LandXMLkehitystä, mm. Autodesk, Bentley, EaglePoint, Trimble, Leica, Topcon. Käytännössä LandXML spesifikaation toimittamisesta vastaa kuitenkin yksi Autodeskin sponsoroima skeema arkkitehti, eikä päätöksenteko LandXMLorganisaatiossa ei ole täysin läpinäkyvää. LandXML spesifikaatio on kehitetty ja se julkaistaan yhtenä XML skeemana (XSD) eikä sen määrittelyssä käytetä kehittyneempää käsitemallinnusmenetelmää tai kieltä, kuten ISO 191xx (UML) tai IFC (EXPRESS). LandXML spesifikaatio on vapaasti ja maksutta saatavissa 7, samoin joitakin open source työkaluja ja sovelluksia. LandXML skeeman (versio 1.0) keskeiset elementit on havainnollistettu kuvassa 4, ja näistä tarkempi kuvaus InfraModel luvussa (4.5.1). Lista koko kattavuudesta on esitetty liitteessä 9. Myös LandXML mahdollistaa laajennukset skeemaa muuttamatta, ns. Feature elementtejä käyttämällä (joita mm. InfraModel laajennuksissa hyödynnetään). 4 LandXML spesifikaation (versio 1.0) keskeinen kattavuus. Vuonna 2004 tehdyssä yhteishankkeessalandxml.org:n ja OGC:n välillä (LandGML Interoperability Experiment) kehitettiin tiedonsiirtoa LandXML ja GML pohjaisten sovellusten välillä. Tuloksena oli LandGML määrittely ( Geography Markup Language Application Schema that can exactly model 7

12 11 (26) LandXML 1.0 using GML 3.1 ) ja muunnostyökalut (LandGML to LandXML transform tool provided by Autodesk / LandXML.org; LandXML to LandGML by Galdos Systems and Autodesk). Viimeaikaisesta kehityksestä uusien versioiden huomioon ottamiseksi (LandXML 1.1 ja GML standardi ISO 19136:2007) tai muunnostyökalujen hyödyntämisestä käytännössä ei ole tietoa. 4.4 Industry Foundation Classes IFC IFC on IAI:n (International Alliance for Interoperability) lähtökohtaisesti talonrakennuksen ja kiinteistönhallinnan tarpeisiin tuottama tuotetietomallistandardi (de facto, keskeiset osat julkaistu myös numerolla ISO/PAS 16739:2005). IAI on not for profit organisaatio, jonka jäseniä ovat alueelliset IAI järjestöt, eli Chapterit eri puolilla maailmaa (nykyisin 12 Chapteria, joista osa toimii buildingsmart nimellä); näihin kuulu kaikkiaan n. 500 jäsen organisaatiota. Suomessa on toiminta on järjestetty Rakennustietosäätiön toimikunnaksi (Suomen IAI Forum, nykyisin buildingsmart Finland), joka edustaa Suomea IAI Nordic Chapterissa, jossa muut jäsenet ovat Ruotsin, Norjan ja Tanskan IAI/buildingSMART forumit. IFC käyttää ISO standardin tuotemallinnusmenetelmiä (ns. STEPteknologia): EXPRESS käsitemallinnuskieli (ISO ), tiedonsiirtoformaatti (ISO , ns. STEP Physical File, SPF), sekä kyseisen standardin määrittelemiä ns. yleisiä resurssimalleja, esim. geometrian ja topologian osalta. IFC standardi julkaistaan yhtenä EXPRESS skeemana, ja siihen liittyvänä htmldokumentaationa sekä XML muodossa dokumentoituina property set määrittelyinä. Perinteisen STEP teknologian lisäksi IFC julkaistaan XMLskeemana (muunnos EXPRESS mallista noudattaen standardin osaa ISO ); ifcxml mahdollistaa tiedonsiirron XML tiedostomuodossa. Tällä hetkellä vallitseva käytäntö perustuu IFC tiedostojen siirtoon, vaikkakin joitakin IFCmallipalvelimia on markkinoilla, jopa Web Service toteutuksia. IFC on talonrakennuksen ja kiinteistöhallinnan tarpeisiin kehitetty tuotemallistandardi, mutta sen perusta on geneerinen: kuvassa 5 esitetty tämän hetkisen version (IFC2x3 technical corrigendum 1, 2007) modulaarinen rakenne on kerroksittain yleisestä spesifiseksi tarkentuva. Alimmalla tasolla määritellyt resurssi skeemat ovat täysin sovellusriippumattomia, yleiskäyttöisiä (kuten ISO 191xx standardin geometria, topologia, metatieto yms.). Myös oliohierarkian perustason skeemat (Kernel, Control Extension, Product Extension, Process Extension) määrittelevät sovellusriippumattomalla tavalla yleiset (abstraktit) olioluokat, niiden väliset relaatiot ja niiden ominaisuudet (metatiedon); vasta tätä ylemmällä tasolla määrittelyt ovat talonrakennukseen (sen eri osa alueille) erityisesti tehtyjä. Tarkemmalla tasolla olioluokka määrittelyt käsittävät eri ammatti alat (arkkitehtuuri, rakenne ja talotekniikka) ja eri prosessit; elinkaaren eri vaiheet varhaisesta suunnittelusta (tietyssä määrin myös vaatimusten hallinnasta) käyttöja ylläpitovaiheeseen. IFC malli mahdollistaa myös laajennukset itse skeemaa muuttamatta ns. Property Set mekanismin avulla; tämän sallii lisäominaisuuksien (myös monimutkaisten) liittämisen skeemassa määriteltyihin olioihin, tai ns. Proxy olioon, joka edustaa

13 12 (26) IFC skeemassa määrittelemätöntä oliota (ei semanttista merkitystä). ISO Feature catalogues periaatteesta IFC Property Set poikkeaa juuri siinä, ettei sitä ole tarkoitettu varsinaiseksi olioluokan määrittelyksi, vaan sellaisen täydennykseksi. 5 IFC standardin modulaarinen rakenne (skeemat) Viime aikoina on tullut esiin myös IFC spesifikaatioon liittyen tarpeita kehittää yhteensopivuutta talonrakennuksen prosesseissa käytettävien ja paikkatietosovellusten (tietovarastojen) kanssa. Toistaiseksi IAI:n strategiana on ollut tukea tiedon muunnoksia IFC ja GIS pohjaisten mallien välillä talonrakennuksen tarpeiden laajuudessa (esim. ns. IFC for GIS eli IFG laajennus sekä IFC for Roads mahdollisesti myöhemmin). Tällä hetkellä valmisteltavana oleva versio IFC2x4 (tunnettiin aiemmin työnimellä IFC2x3G) oletetaan julkaistavan loppuvuonna 2008, ja sen odotetaan sisältävän ensimmäiset GIS yhteensopivuutta tukevat laajennukset (ks. liite 10). Joitakin myös infra rakentamiseen liittyviä laajennustarpeita IFC spesifikaatioon joka tapauksessa liittyy talonrakennuksenkin näkökulmasta (pohjatutkimukset, geotekninen suunnittelu). On esitetty myös näkemyksiä, joiden mukaan IFC for Roads voisi johtaa laajempaan IAI:n julkaisemaan infrarakentamista koskevaan spesifikaatioon, johon sisältyisi myös jo aiemmin määritelty, IFC laajennukseksi aiottu siltamalli (IFC Bridge), jota ei vielä ole tuotu standardin osaksi. Näitä ei kuitenkaan ole

14 13 (26) vielä ohjelmoitu tuleviin IFC versioihin (ainakaan IFC2x4). Myös IFC for Roads 8 projektin aktiivisten osapuolten tavoitteet ovat toistaiseksi epäselvät: aiottujen käyttötapausten määrittely on käynnissä, ja seuraava raportti IAI:n tekniselle komitealle on luvattu kevään 2008 (huhtikuu) kokoukseen. IFC ja ifcxml spesifikaatiot ovat vapaasti ja maksutta saatavissa 9, samoin joitakin open source työkaluja ja sovelluksia. IFC:n ydin skeemat (ns. IFC2x Platform, ks. kuva 5) on julkaistu myös ISO/PAS 16739:2005 numerolla. ISOsääntöjen mukaan PAS on joko peruutettava kuuden vuoden jälkeen, tai vietävä normaalin prosessin kautta IS standardiksi; tämän hetken suunnitelman mukaan IAI aikoo viedä IFC2x4 version tähän prosessiin. 4.5 Muut suomalaiset hankkeet InfraModel InfraModel on vuonna 2002 alkaneissa Infra teknologiaohjelman hankkeissa (InfraModel, InfraModel2) kehitetty avoin Suomalainen menetelmä liikenneväylien suunnitelmatietojen siirtoon. Menetelmä perustuu kansainväliseen LandXML standardiin (versio 1.0), jota on täsmennetty ja laajennettu suomalaiseen käytäntöön sopivilla InfraModel lisätiedoilla ja testattu pilotointihankkeessa. InfraModel toteutus sisältää: Suunnitelman yleistiedot projekti, suunnitelma, ohjelmisto, yksiköt, koordinaattijärjestelmät Perusaineisto maastomallin ja maaperämallin pinnat lähtöaineisto: pisteet ja viivat sekä näiden lajikoodaus kolmiopinnat Liikenneväylät (tie, rata, katu, vesiväylä) geometrialinjat rakenne taiteviivoina pinnoittain ryhmiteltyinä sekä kolmiopintoina mitoitusparametritietoa soveltuvin osin informaationa Vesihuoltoverkostot kaivot (laitteet) ja putket ominaisuuksineen rummut Pohjanvahvistus, aluesuunnittelu voidaan soveltaa pintamaisten rakenteiden tiedonsiirtoon (maisemoinnit, vastapenkereet, massanvaihdot jne.) international.org/

15 14 (26) Lisäksi kehitetty pohjatutkimuksia varten Infra formaatti (de facto Suomessa, ei LandXML pohjainen) KuntaGML Hankkeessa toteutetaan paikkatietopalvelurajapinta kuntien tietojärjestelmiin, ISO standardin mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa tietopalvelurajapinnan tietosisältönä ovat asemakaavan pohjakartan ja asemakaavan tiedot Tie ja ratarekisterien uudistaminen Tiehallinnon ja ratahallintokeskuksen perusrekisterien uudistamisselvitys on käynnissä rinnakkaisessa toimeksiannossa VTT:ssa (Pekka Siltanen, Paula Järvinen). Hankkeessa otetaan myös huomioon kansainvälinen standardointi ja tässä raportissa esitetyt johtopäätökset Maanmittauslaitos Kansallinen paikkatietoportaali hankeessa (2006) on selvitetty Suomen kansallisen paikkatietostrategian mukaisen paikkatietoalan internet portaalin perustamisedellytyksiä. Loppuraportissa 10 on annettu suositukset INSPIREdirektiiviä noudattavan, kv. standardeihin perustuvan portaalin toteuttamiseksi. 5 Johtopäätökset Tehdyn selvityksen perusteella voidaan todeta, ettei tällä hetkellä ole olemassa (tai välittömästi näköpiirissä) yhtään avointa kansainvälistä tuotetietomallistandardia, joka kattaisi infra alan tarpeet riittävän laajasti (elinkaaren kaikki vaiheet ja eri infra kohteet). Kolmen erityisesti tarkastellun standardin osalta johtopäätökset esitetään seuraavassa. 5.1 ISO 191xx sarja Status virallisena ISO standardina (ja CEN:in julkaisemana myös EuroNormina) on vahva ja käyttö perusteltua erityisesti toteutuksissa, joissa on noudatettava INSPIRE direktiivia. Myös teollisuuden (infra ala ja ohjelmistotoimittajat) tuki, varsinkin OGC:n toiminnan kautta on vankalla pohjalla. Toteutusteknologioiden XML pohjaisuus on myös yleisesti koettu implementoinnin kannalta eduksi. Toistaiseksi standardin kehitys ja sen implementoinnit ovat painottuneet yleisten paikkatietopalveluiden toteuttamiseen, eikä toistaiseksi ole kokemuksia siitä, kuinka standardin tarjoama kehys soveltuu suunnittelun ja rakentamisen tietotarpeisiin (esim. rakenne ja analyysimallit) tai ns. insinöörirakenteiden mallintamiseen (sillat, tunnelit, padot yms.). 10

16 15 (26) ISO 191xx standardin käyttö näyttää painottuvan ensisijaisesti sovelluksiin, joissa olemassa olevista tietovarastoista haetaan paikkatietoa hyödynnettäväksi tavalla tai toisella (suunnittelun lähtötiedot, paikannus ja navigointipalvelut yms.), mahdollisesti myös näitä tietoja ylläpitäviin sovelluksiin. Hyödyntäminen lisääntyy koko ajan, erityisesti GML sovellusten kautta. 5.2 LandXML 5.3 IFC LandXML on teollisuus standardi, eikä sillä ole virallista statusta. Toisaalta sen käyttötarkoitus on pääasiassa hankeosapuolten välisessä suunnittelutiedon siirrossa (ei niinkään viranomaistiedon välityksessä). Suomessa tehdyt InfraModel määritykset LandXML skeeman tarkentamiseksi ja laajentamiseksi on implementoitu yleisimmin käytettyihin ohjelmistoihin ja myös verifioitu pilotoimalla. Suurin epävarmuustekijä LandXML standardin käytössä liittyy sitä kehittävän ja ylläpitävän organisaation (LandXML.org) luonteeseen: vapaaehtoistyötä tekevän jäsenistön lisäksi näyttää vain yksi henkilö olevan sitoutunut (ja resursoitu Autodeskin toimesta) toimimaan järjestössä ammattimaisesti. Tällaisessa tilanteessa standardin kehitysaikataulu (tai kehitys ylimalkaan) ei ole kovin hyvin ennakoitavissa. Varsin todennäköinen kehityslinja on myös GML sovellusten tuleminen yhä enenevässä määrin LandXML:n nykyisille käyttöalueille (vuonna 2004 tehty LandGML kokeilu antaisi ymmärtää tämän olevan hyvin mahdollista). IFC ei ole varsinaisesti infra standardi eikä ainakaan aivan lähiaikoina tulle merkittävästi siihen suuntaan kehittymään. IAI:n strategiana on toistaiseksi ollut mahdollistaa tarpeellisen tiedon välittäminen IFC ja GIS pohjaisten mallien välillä (esim. ns. IFG laajennus tulevaan versioon IFC2x4 tässä tarkoituksessa ja IFC for Roads mahdollisesti myöhemmin). Pitkällä tähtäimellä ei ole suljettu pois mahdollisuutta IAI:n julkaisemasta IFC yhteensopivasta infra rakeneiden tuotetietomallista (radat, tiet, sillat), mutta se ei välttämättä tulisi olemaan nykyisen spesifikaation laajennus, vaan sen kanssa rinnakkainen (samaa teknologiapohjaa hyödyntävä). Joitakin myös infra rakentamista tukevia laajennuksia tullaan IFC spesifikaatioon joka tapauksessa tarvitsemaan talonrakennuksenkin tarpeista lähtien (pohjatutkimukset, geotekninen suunnittelu ja rakentaminen). IFC:n vahvuutena voidaan pitää sen pohjautumista ISO TC184/SC4 (STEP) tuotetietoteknologiaan, johon kuuluu nykyisin myös XML pohjainen tiedonsiirto; toinen vahvuus on laaja elinkaarinäkökulma. Lisäksi insinöörirakenteiden (kuten sillat) mallintamiseen IFC tarjoaa jo hyvät perusteet. 5.4 Kehitysskenaariot Koska ei ole löytynyt valmiina (tai lähiaikoina valmistuvaa) yhtä standardia käytettäväksi laajan tuotetietomallin kehityksen pohjana, olisi toinen vaihtoehto laatia pitkän tähtäimen strategia, jossa ainakin aluksi mahdollistetaan useamman standardin kanssa toimiminen. Tällöin olisi luontevaa ryhtyä soveltamaan ISO

17 16 (26) 191xx standardeja (ja niiden OGC implementointi spesifikaatioita) alueilla, joissa ne jo nyt ovat saavuttaneet riittävän kypsyyden. Lähinnä suunnittelutiedon siirrossa toistaiseksi lienee syytä käyttää InfraModel hankkeissa kehitettyjä menetelmiä, joista saatavat kokemukset (ja mahdollisesti myös InfraModelmäärittelyt) ovat myöhemmin hyödynnettävissä ISO 191xx mukaisia sovellusskeemoja määriteltäessä. Samaan aikaan on syytä myös ottaa huomioon infrarakentamiseen kuuluvat ja siihen liittyvät vaativat rakenteet (sillat, mastot yms. sekä rakennukset) joiden mallintamiseen IFC nyt ja todennäköisesti jatkossakin antaa parhaat edellytykset; IFC myös tuo tarvittavan liitynnän malleihin, joilla on suora yhteys valmistusteknologioihin, kun esim. teräsrakenteisten siltojen suunnitelmat täytyy viedä detaljointiin ja valmistukseen. LÄHTÖTIETO MALLI SUUNNITTELU MALLI TOTEUTUS MALLI TOTEUMA MALLI YLLÄPITO MALLI JÄÄNNÖSARVO MALLI KUSTANNUSTIETO TUOTE JA MENETELMÄKIRJASTOT JULKISET TIETOKANNAT JA REKISTERIT Ensisijainen soveltamisalue ISO 191xx LandXML IFC* Potentiaalinen soveltamisalue ISO 191xx LandXML IFC* * IFC:n ensisijainen soveltamisalue on ortogonaalinen tähän kuvaukseen nähden: talonrakennuksen elinkaaren eri vaiheiden mallit 6 Eri standardien ensisijainen ja potentiaalinen soveltuvuus. Mahdollisuuksien mukaan tulisi osallistua infratuotetietomalleja koskevaan kansainväliseen standardointityöhön, jotta varmistetaan toisaalta mahdollisimman ajantasaisen ja oikean tiedon saaminen omien sovellusten kehitystyöhön, ja toisaalta varmistetaan yhteensopivuus myös tulevaisuudessa sekä vaikutetaan standardien kehittymiseen omalta kannalta suotuisasti. ISO TC211 komitean standardeihin muodollinen vaikuttaminen tapahtuu kansallisen organisaation kautta (SFS, käytännössä MML:n organisoimana) standardi ehdotusten kommentointina ja äänestyssuosituksina, tai aktiivisemmin osallistumalla standardeja ja niiden päivityksiä valmisteleviin työryhmiin SFS:n nimeäminä asiantuntijoina. Mikäli halutaan viedä omia aiheita standardointiprosessiin, siihen tarvitaan käytännössä yhteistyötä joidenkin komitean keskeisten jäsenmaiden kanssa (riittävän tuen saamiseksi aloitteelle); luonnollisinta olisi

18 17 (26) aloittaa yhteistyö muiden pohjoismaiden kanssa, joissa ainakin Norjassa ja Ruotsissa on tehty työtä ISO 191xx standardien soveltamiseksi (ja myös kehittämiseksi). Yhteistyö olisi kannattavaa myös siinä tapauksessa, että halutaan kehittää vain kansallisia ISO 191xx sovellusstandardeja, jotta näissä maissa tehty työ ja kokemukset voidaan hyödyntää omassa työssä. Myös kotimaisten ISO 191xx pohjaisten kehityshankkeiden väliseen yhteistyöhön tulisi pyrkiä. jotta mahdolliset kansallisten standardit (joko SFS tai JHS julkaisuina) palvelevat mahdollisimman hyvin niiden eri soveltajia (esim. KuntaGML sovellusskeemoja on suunniteltu tarjottavaksi JHS julkaisuiksi). ISO TC211 komitean standardeihin (ja niiden implementointisuosituksiin) voidaan vaikuttaa myös välillisesti OGC:n kautta, ainakin periaatteessa. Vaikuttaminen LandXML spesifikaatioon tapahtuu vähemmän muodollisesti joko osallistumalla teknisiin keskusteluihin verkossa tai olemalla suoraan yhteydessä skeema arkkitehtiin (Nathan Crews); InfraModel hankkeiden aikana luotua yhteyttä on suotavaa hyödyntää. Kotimaassa aloitettua InfraModel yhteistyötä on suositeltavaa jatkaa ja organisoituminen jo ehdotetulla tavalla Rakennustietosäätiön toimikunnaksi tai osaksi laajempaa infra tiedonhallintaa koskevaa (pää)toimikuntaa voi tarjota myös tavan kanavoida yhteydet LandXMLorganisaatioon. IAI:n (tai buildingsmartin) suunnitelmiin infra tuotetietomallin suhteen voidaan vaikuttaa osallistumalla aktiivisesti Rakennustietosäätiön buildingsmart toimikunnan kautta ja myös epämuodollisemmin eri tasoilla kansainvälisessä toiminnassa. Tällöin tulisi kysymykseen yleinen kannanmuodostus siihen, missä määrin IAI:n tulisi laajentaa rooliaan infra alalle ja kuinka laajasti infratieto tulisi ottaa huomioon tai jopa osaksi IFC standardia. Konkreettisemmin IFC kehitystyöhön osallistuminen voi tapahtua projektityöskentelyyn osallistumalla, tällä hetkellä varsinkin IFC for Roads projektiin, jonka suhteen tulisi pyrkiä vähintään kommentoivaan roolin; myös kehitettyä siltoja koskevaan mallia olisi syytä tarkastella suomalaisten tarpeiden kannalta ja tarvittaessa kommentoida teknisesti sekä mahdollisesti pyrkiä vaikuttamaan sen käyttöön saamisen (osana IFC standardia tai muulla soveltuvalla tavalla).

19 18 (26) 6 Lähdeviitteet [1] Liukas, J (2001): Infratietojärjestelmät Esiselvitys, SKOL ry & Sito Oy. [2] Hyvärinen, J; Porkka, J; Pienimäki, M; Korkiala Tanttu, L; Mäkeläinen, T; Kiviniemi, A (2006): Infra alan tuotetietomalliselvitys Yhteenvetoraportti, VTT. [3] Euroopan unionin virallinen lehti, L 108/1,

20 19 (26) 7 LIITE 1 ISO TC 211 julkaisut Statusta koskevat lyhenteet: ks. LIITE Valmistuneet julkaisut ISO 6709:1983 Standard representation of latitude, longitude and altitude for geographic point locations (under revision) ISO 19101:2002 Reference model ISO/TS 19103:2005 Conceptual schema language (under revision) ISO 19105:2000 Conformance and testing ISO 19106:2004 Profiles ISO 19107:2003 Spatial schema ISO 19108:2002 Temporal schema ISO 19108:2002/Cor 1:2006 Temporal schema ISO 19109:2005 Rules for application schema ISO 19110:2005 Feature cataloguing methodology ISO 19111:2007 Spatial referencing by coordinates ISO 19112:2003 Spatial referencing by geographic identifiers ISO 19113:2003 Quality principles (under revision) ISO 19114:2003 Quality evaluation procedures ISO 19114:2003/Cor 1:2005 Quality evaluation procedures ISO 19115:2003 Metadata ISO 19115:2003/Cor 1:2006 Metadata ISO 19116:2004 Positioning services ISO 19117:2005 Portrayal (under revision) ISO 19118:2005 Encoding (under revision) ISO 19119:2005 Services ISO/TR 19120:2001 Functional standards ISO/TR 19121:2000 Imagery and gridded data ISO/TR 19122:2004 Qualification and certification of personnel ISO 19123:2005 Schema for coverage geometry and functions ISO :2004 Simple feature access Part 1 ISO :2004 Simple feature access Part 2 ISO 19127:2005 Geodetic codes and parameters ISO 19128:2005 Web Map Server Interface ISO 19131:2007 Data product specification ISO 19132:2007 Location based services Reference model ISO 19133:2005 Location based services Tracking and navigation ISO 19134:2007 Location based services Multimodal routing and navigation ISO 19135:2005 Procedures for item registration ISO 19136:2007 Geography Markup Language (GML) ISO 19137:2007 Core profile of the spatial schema ISO 19138:2006 Data quality measures ISO 19139:2007 Metadata Implementation specification

21 20 (26) 7.2 Työn alla olevat julkaisut ISO/DIS 6709 Standard representation of geographic point location by coordinates (Revision) ISO//CD TS Reference Model Part 2: Imagery ISO/CD TS Conceptual schema language (revision) ISO/NP TS Terminology ISO 19110:2005/CD Amd1 Feature cataloguing methodology ISO/CD Spatial referencing by coordinates Part 2: Extension for parametric value ISO/AWI Quality principles (revision) ISO/DIS Metadata Part 2: Extensions for imagery and gridded data ISO/NP Portrayal (revision) ISO/CD Encoding (revision) ISO 19119:2005/FD Amd1 Extensions of the service meta model ISO/DIS Feature concept dictionaries and registers ISO/WD Imagery, gridded and coverage data framework ISO/DIS Schema for moving features ISO/CD Web Feature Service ISO/CD Filter encoding ISO/DIS Classification Systems Part 1: Classification system structure ISO/CD Classification Systems Part 2: Land Cover Classification System LCCS ISO/CD Cross domain vocabularies ISO/AWI Location Based Services Linear Referencing System ISO/NP Rights expression language for geographic information GeoREL ISO/NP Dynamic position identification scheme for Ubicious space (u position) Lisäksi mahdollisesti tulossa: ISO/NP Registry of representations of geographic point location ISO/NP Location Based Services Transfer Nodes ISO/NP Ontology

22 21 (26) 8 LIITE 2 ISO standardointiprosessin vaiheet TC/SC Technical Committee / Subcommittee: ISO tietyn alueen standardoinnista vastaamaan perustettu tekninen komitea / alakomitea; kumpaankin voidaan myös perustaa työryhmiä, WG Working Group; eri komiteoiden kesken myös usein perustetaan yhteiskomiteoita, JTC Joint Technical Committee. NP New work item Proposal: normaalin standardointiprosessin käynnistävä työaiheen määrittely, tulee olla yhteensopiva olemassa tai valmisteilla olevien ISO standardien kanssa (ei tuoteta keskenään kilpailevia standardeja). WD Working Draft: standardin valmisteluvaiheen työversio(t), saatujen kommenttien perusteella työaihe voidaan peruuttaa tai hyväksyä seuraavaan vaiheeseen prosessissa. CD Committee Draft: standardin versio, josta äänestetään valmistelevassa komiteassa/alakomiteassa (ja jota vielä myös kommentoidaan), voidaan palauttaa valmistelevalle työryhmälle, peruuttaa tai hyväksyä seuraavaan vaiheeseen. DIS Draft International Standard: standardin ensimmäinen versio, josta äänestetään kansallisten organisaatioiden kesken, voidaan lähettää takaisin valmistelevaan komiteaan/alakomiteaan, peruuttaa tai hyväksyä seuraavaan vaiheeseen. FDIS Final DIS: ehdotus standardiksi muodollista hyväksymistä varten josta äänestetään kansallisten organisaatioiden kesken, voidaan lähettää takaisin valmistelevaan komiteaan/alakomiteaan, peruuttaa tai hyväksyä viralliseksi standardiksi. IS International Standard: muodollisen prosessin läpikäynyt ja äänestyksessä hyväksytty virallinen ISO:n julkaisema standardi; standardin valmistellut komitea/alakomitea voi sen muuttamista tai esittää sen peruuttamista. PAS Publicly Available Specification: Tekninen komitea/alakomitea voi päättää julkaista työryhmän valmisteleman spesifikaation (sen sijaan että CD vietäisiin seuraavaan vaiheeseen) PAS statuksella (saa ISO numeron, muttei ole virallinen standardi); PAS ei saa olla ristiriidassa tai päällekkäinen voimassa olevien standardien kanssa (halutessaan TC/SC voi revisioida olemassa olevia standardeja tämän välttämisksi), mutta eri PAS julkaisujen kesken ei ole samaa vaatimusta. PAS on voimassa kolme vuotta kerrallaan, yhteensä korkeintaan kuusi vuotta, jonka jälkeen se on joko peruutettava tai vietävä normaalin prosessin kautta viralliseksi standardiksi. TS Technical Specification: Tekninen komitea/alakomitea voi päättää julkaista työryhmän valmisteleman spesifikaation (sen sijaan että vietäisiin DIS seuraavaan vaiheeseen) TSstatuksella joko äänioikeutetun jäsenen tai A statuksen omaavan yhteistyö organisaation ehdotuksesta; periaatteessa muuten samat säännöt kuin PAS:n kohdalla. TR Technical Report: Sama menettely kuin TS:n kohdalla, mutta koskee informatiivisia (einormatiivisia) dokumentteja.

23 22 (26) IWA International Workshop Agreement: voidaan saada aikaan n. vuodessa, kehitystyöhön osallistuvat alan toimijat suoraan (eivät kansallisten standardointi organisaatioiden kautta kuten teknisissä komiteoissa ja alakomiteoissa); voi olla muodollisen standardin esiaste. ISO:n julkaisemiin dokumentteihin (IS, TS, TR, PAS, IWA) voidaan lisäksi toimittaa korjausversioita (Corrigendum) tai lisäyksiä (Amendment).

24 23 (26) 9 LIITE 3 LandXML sisältö 9.1 LandXML 1.0 Project Project name and description. Application Application used to produce the data. Author (who created the data). Units Linear, angular, area, time, temperature, pressure, diameter, volume, flow and velocity. Coordinate Systems Grid and Projected coordinate systems EPSG (European Petroleum Standards Group) codes Cogo (Coordinate Geometry) Points The basic 3D point with name, number, description, code and purpose. Cogo Geometry Contiguous Lines, circular curves, spirals, irregular lines and chains. Parcels Closed parcel coordinate geometry Area, centroid, owner, class, type Alignments Road centerline 2D coordinate geometry. Profiles: vertical design alignments and sampled ground profiles. Cross Sections: design cross sections and sampled surface sections. Superelevations Station Equations Surfaces (digital terrain models) TIN Triangulated Irregular Network of 3 point triangle faces. Grid 4 point grid faces. Source Data: breaklines, contours and points used to compute the TIN or GRID. Roadways (3D road model) Alignments (profiles, cross sections) Surfaces (top and sub surfaces) PlanFeatures Lanes and Intersections PipeNetworks Stormwater pipes and structures. PlanFeatures Generic geometric data like fence lines, curbs, building outlines, and planting areas. Monuments Survey monument data Survey order, class, type, description. Survey

25 24 (26) Raw and reduced survey observations. Optical, EDM and GPS supported. Equipment, personnel and data collection parameters. 9.2 LandXML 1.1 The intent for this revision of the LandXML schema is to make corrections and add support for additional data based on real world data exchange by over 40 LandXML supported applications. There will not be any drastic model changes that will cause significant work to update the existing applications. Existing LandXML applications can support LandXML 1.1 by simply changing the LandXML header to reflect the new schema version. Scope of Proposed Changes for version Change <CoordinateSystem> to support common EPSG coordinate system names shared by OpenGIS and GML schemas. 2. Clarify what is meant by zenithangle in the survey data. 3. Add support for PI based alignment definitions. 4. Add railway cant (superelevation) data to <Alignment>. 5. Add data structure to support electronic Australian cadastral survey system. 6. Allow duplicate name attributes across collections of same element type. 7. Add road design cross section definitions to Alignments. 8. Add support for non linear road design cross section transitions. 9. Adjust the PipeNetwork structure to better support modern hydraulic materials such as curved pipe.

26 Bo ile r P r eh e at er Valves Pump Set [P hys ic al Asso ciation ] Air H an d li n g Un it Luminaires [S patia l A ssociatio n] TUTKIMUSRAPORTTI VTT R (26) 10 LIITE 4 IFC2x4 ennakoitu sisältö Shape (explicit) Shape (extrusions) beams, pipes, ducts, walls etc. Shape (topology) line representations for pipe, duct, etc. Building Elements wall, door, window, roof, stairs, etc. HVAC Equipment chillers, fans, pumps, boilers, coils, cooling towers, heaters, heat exchangers, etc.. Spaces, Space Structure space, storey, part, building, site Zones, Compartments fire, workstation, rising ducts, shafts can Electrical Elements transformers, motors, generators, switches, protective devices, power and communication outlets panels, cubicles Sanitary Elements WC s, urinals, baths, bidets, traps gulleys Fire Protection Elements sprinklers, hose reels, hydrants, wet/dry rising mains Furniture inc. system furniture Relations Between Elements holes, chases, voids, zones Structural analysis: structural members, boundary conditions, connections, supports, loads, etc. Structural Elements members, profiles, rebars, properties, joints, features, surface and Systems piping, ducting, cable, structural Controls, Instruments sensor, actuator, controller, gauge, meter Grids Lighting fittings, rendering, photo accurate lighting Draughting Manholes manholes, inspection chambers, access chambers, meter chambers, valve chambers Time Series time related events Constraints rules, specifications, requirements trigger conditions Environmental Impact embodied energy, CO2 Holes and Bases holes, sleeves, packing, framing, upstands, vibration isolation Accessories brackets, drop rods, steel sections, bracket assemblies, screws, bolts etc. Asset Management maintenance history, inventories Help request, action, permit, warranty, operation

27 Name Title Name Title Name Title Name Title Name Title Name Title Name Title Name Title Name Title TUTKIMUSRAPORTTI VTT R (26) and Actors people, organizations, addresses 30 Geographical Elements features, contours, regions Costing cost planning, estimates, budgets, whole life Coordinate Mapping geodetic, cartesian Work Plans and Schedules inc. nested schedules, resource allocation Orders work orders, change orders, purchase orders External Data Classification OCCS Uniclass Associated Documents Connectivity services, structure, building