RAHOITUKSEN PERUSTEET A250A0600 Kevät 2015/Lappeenrannan teknillinen yliopisto Timo Alho Kauppakorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAHOITUKSEN PERUSTEET A250A0600 Kevät 2015/Lappeenrannan teknillinen yliopisto Timo Alho Kauppakorkeakoulu"

Transkriptio

1 RAHOITUKSEN PERUSTEET A250A0600 Kevät 2015/Lappeenrannan teknillinen yliopisto Timo Alho Kauppakorkeakoulu Date Value of one euro in US dollars Value of one euro in Japanese yen 3 Jan Jan Pikkupoika rahasta: Pankista sitä tulee Keskiviikko (Kauppalehti) "No töistä, voi tulla pankistakin ihan hyvin. Tai jos ostaa syömistä, niin saa vaihtorahaa." Tämä on kolmasluokkalaisen pojan vastaus kysymykseen, mistä raha tulee. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten suhtautuminen rahaan on yllättävän rationaalinen. Valtaosa lapsista sanoo, että rahaa käytetään elämiseen. 1

2 RAHOITUKSEN PERUSTEET Yliopisto-opettaja Timo Alho p Tutkija Timo Leivo - harjoitustyöt Tavoitteet Antaa perustiedot yrityksen rahoituksesta, rahoitussuunnittelusta ja rahoituksen analysointivälineistä sekä rahoitusmarkkinoiden toiminnasta Opetus Luennot ja harjoitukset /harjoitustyöesitykset Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen Vierailuluennot (lisäpisteitä osallistumisesta) Tutkintovaatimukset Kirjallinen tentti 80 % Harjoitustyö 20 % Kirjallisuus Knüpfer, Samuli Puttonen, Vesa: Moderni rahoitus, 2004 tai uudempi Niskanen Niskanen: Yrityksen rahoitus, 2000 (luvut 1-3, 5-9,11-12) tai uudempi 2

3 YRITYSVIERAILUT Kalvot netissä luentojen jälkeen Sitä mukaan kun vierailut/luennot varmistuvat, niistä tiedotetaan kurssin kotisivulla NOPASSA. Suunnitteilla olevat vierailuluennot Sijoitusilta Analyytikon luento Pankki yrityksen yhteistyökumppanina Yrityksen rahoitussuunnittelu Arvostelu Tentti 5 tehtävää, 2 esseetä yksi soveltava tehtävä (voi olla myös laskuja) yksi kuuden käsitteen (lyhyen kysymyksen) tehtävä laskuja Vierailuista lisäpisteitä tenttiin HUOM! Vierailupisteet voimassa YHDEN VUODEN AJAN Tentti pitää selvittää ilman vierailupisteitä. Sen jälkeen vasta ne lasketaan mukaan arvosteluun. 3

4 RAHOITUKSEN PERUSTEET - SISÄLTÖ Luennot mitä rahoitus on rahoitusmarkkinoiden toiminta pääpiirteittäin Kiinteäkorkoiset velkainstrumentit Muut rahoitusinstrumentit rahoitussuunnittelu lyhyen aikavälin rahoitus investoinnit tilinpäätösanalyysi ja virtalaskelmat (Harjoitustyöt rahoitusmarkkinat ja rahoitusinstrumentit) Rahoitus ja sen lähitieteenalat Kansantaloustiede Teoriat, makrotaloudelliset tekijät Menetelmätieteet Tekniikat Rahoitus Laskentatoimi Data, talousprosessin ymmärtäminen Hallinto, oikeustiede, markkinointi, viestintä, käyttäytymistieteet jne. 4

5 1. MITÄ RAHOITUS ON? Rahoituksen kolme osapuolta Yritykset rahoituksen alijäämäsektori Rahoitusmarkkinat rahoituksen välittäjäkanava Sijoittajat rahoituksen ylijäämäsektorit yritykset rahoitusmarkkinat rahoituksen välittäjät Sijoittajat Rahoituksen keskeisiä osa-alueita yritysrahoitus (corporate finance) yrityksen näkökulma Keskeiset kysymykset: mihin kohteisiin sijoitetaan, mistä rahoitus, kuinka turvataan rahan riittävyys? rahoitussuunnittelu investointien suunnittelu omistusrakenne Rahainvestoinnit (investments), arvonmuodostus (Asset pricing) Sijoittajan näkökulma arvopapereiden hinnoittelumallit rahoitusmarkkinoiden tehokkuustarkastelut portfolioteoria johdannaisinstrumentit jne. Rahoitusmarkkinat ja rahoitusinstituutiot 5

6 Mitkä ovat yrityksen tavoitteet? Voiton maksimointi, omistajien varallisuuden maksimointi (osakkeen markkina-arvo), kasvu jne. Rahoitusteorian mukaan varallisuuden maksimointi hyväksyttävin kriteeri omistajilla oikeus vaatia tuottoa pelkästään voittoja tarkastelemalla unohdetaan aikatekijä riskitekijää ei huomioida vuotuisen voiton tarkastelussa KOLME MALLIA YRITYKSESTÄ: a) kiertokulkumalli YRITYS Suoritemarkkinat Raaka-ainemarkkinat Osingot Korot Osakesijoitukset Korkosijoitukset Money market Capital market Rahoitusmarkkinat Rahamarkkinat (alle vuoden korkomarkkinat) Pääomamarkkinat a. Pitkän rahan markkinat b. Osakemarkkinat (c. Johdannaismarkkinat) 6

7 b) tasemalli Investointipäätös käyttöomaisuus vaihto-omaisuus rahoitusomaisuus Rahoituspäätös oma pääoma pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikainen vieras pääoma Tasemallin avulla rahoitusta voidaan tarkastella kolmen päätöksen avulla investointipäätös rahoitusrakennepäätös käyttöpääomapäätös RAHOITUKSEN SYSTEMATIIKKA RAHAN LÄHTEET Tulorahoitus Pääomarahoitus 2 1 Oma Vieras pääoma pääoma Lyhytvaikutteiset tuotannontekijämaksut - raaka-aine - valmistustyö - vuokrat - hallinto Voitonjako - korot - verot - osingot RAHAN KÄYTTÖ * käyttöjärjestys Pitkävaikutteiset tuotannontekijämaksut -investoinnit Pääoman palautukset (-sijoitukset) - lainan lyhennys 7

8 YRITYKSEN KOKONAISRAHOITUS KOKONAISRAHOITUS VIERAS PÄÄOMA - Pitkäaikainen - Lyhytaikainen OMA PÄÄOMA TULORAHOITUS AVUSTUKSET c) Sidosryhmämalli yrityksellä sopimuksia ja velvotteita taustalla kiertokulkumalli, mutta huomioi markkinoiden epätäydellisyydet Työntekijät Osakkeenomistajat Yhteiskunta Asiakkaat Yritys Pankit ja muut velkojat Tavarantoimittajat Yritysjohto 8

9 Arvonmuodostuksen ja investointien keskeisiä kysymyksiä Miten pääoma tulisi sijoittaa? Mikä on rahoituskohteiden oikea hinta? Miten sijoituskohteiden hinta, tuotto ja riski liittyvät toisiinsa? Kuinka paljon minun tulisi riskiä kantaa? Maantieteellisten rajojen merkitys vähenee toimialasidonnaisuus kasvaa hajauttaminen Sijoitusmarkkinoiden käyttäytyminen yhdenmukaistuu Rahoituksen historiaa (Kinnunen 1997) 1900-luvun alku rahoitus alkoi kehittyä omaksi oppiaineeksi USA:ssa yritysten fuusiot toivat mukanaan suuret jvk- ja osake-emissiot 1920-luku teknologinen kehitys ja uudet teollisuuden alat johtivat pääomatarpeen kasvuun 1930-luku 1929 suuri pörssiromahdus likviditeetti-,konkurssi-, toiminnan lopettamis- ja saneerauskysymykset yritysten rahoitusta koskevat tiedot lisääntyivät yritystoiminnan säätelyn myötä 1940-luku näkökulma edelleen sijoittajassa (OPO ja VPO) huomiota myös lisää yrityksen rahavirtojen analysointiin ja valvontaan 9

10 1950-luku painopiste siirtyi yrityksen sisälle, esim. investointien suunnittelu uusilla laskentamenetelmillä operaatiotutkimuksen ja päätöksentekoteorian tarjoamien työkalujen soveltaminen alkoi osakkeen arvonmääritys tulevan osinkovirran nykyarvona (Gordon ja Shapiro 1956); portfolioteorian perusteet (Markowitz); pääomarakenteen ja osinkopolitiikan vaikutus yrityksen arvoon (Modigliani ja Miller) 1960-luku CAPM (Capital Asset Pricing Model, Sharpe ja Traynor) täydellisillä pääomamarkkinoilla 1970-luku huomio markkinoiden epätäydellisyyksiin ja informaatiotehokkuuteen APT (Arbitrage Pricing Theory, Ross); optioiden hinnoittelu (Black ja Scholes) 1980-luku markkinoiden epätäydellisyystekijät edelleen kiinnostuksen kohteena (mm. verollinen talous) 1990-luku arvopapereiden hinnoittelu korostuu yrityksen arvon määritys rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen 2. RAHOITUSMARKKINAT rahoitusmarkkinoiden ja instituutioiden tarkoitus on saattaa rahan tarvitsijat (kysyntä) ja tarjoajat (tarjonta) yhteen rahoitusmarkkinoiden tehtävät allokointi informaation välittäminen riskin hallinta sijoitusten likvidisyyden parantaminen rahoitusmarkkinoiden ylläpito käytännössä rahoituksen välittäjien toimintaa (financial intermediaries) pankit, vakuutusyhtiöt, erityisluottolaitokset 10

11 eri sijoituskohteisiin sitoutuneiden varoissa on tapahtunut muutoksia viime vuosina - vakuutussäästäminen ja rahastosijoitukset lisääntyneet voimakkaasti 2000-luvulla - kotimaisten jvk-markkinoiden kasvu on pysähtynyt - yms. Suomen pankin rahoitusmarkkinaraportista 11

12 12

13

14 14

15 Öljyn tuontihinnat 15

16 RAHOITUSMARKKINAT Yrityksen rahan hankinta Yritysten rahanhankinta osake-emissiot lainaaminen Ensisijaismarkkinat primäärimarkkinat (primary markets) yritys itse myy (laskee liikkeelle) omia uusia osakkeitaan tai lainaa rahaa markkinoilta (laskee liikkeelle JVK:n) Toissijaismarkkinat sekundäärimarkkinat (secondary markets) sijoittajat käyvät kauppaa keskenään sijoitusinstrumenteilla Arvopaperisijoittaminen Sijoitus (investment) rahan tai muiden resurssien käyttämistä eli sijoittamista tulevaisuuden tuottoa vastaan tulevaisuuden rahavirrat: pääoman palautukset + tuotot Finanssi-investoinnit sijoituksia arvopapereihin Reaali-investoinnit reaaliomaisuus kuten maa, rakennukset, koneet ja osaaminen 16

17 Erilaisia arvopapereita Osakkeet Velkainstrumentit Välirahoitus Johdannaiset optiot termiinit futuurit swapit 2.1. Osakkeet oman pääoman ehtoista rahoitusta osakkeiden omistajat ovat yrityksen omistajia: päättävät voitonjaosta osakeyhtiö voi myydä osakkeitaan sijoittajille (uusmerkintäanti). listautumisanti (initial public offering, IPO) listautumisen jälkeinen osakeanti (seasoned stock offering) erilaiset osakesarjat mahdollisia (äänet, osinko, maksusija UusiOYL) suunnattu anti kohdennetaan tietylle sijoittajakohteelle rahastoanti yritykseen ei virtaa uutta rahaa, vaan omistajat saavat ilmaiseksi uusia osakkeita; kirjaus muilta oman pääoman tileiltä osakepääomaan split osakkeen arvon osittaminen, osakkeen nimellisarvo alenee. Reverse split päinvastainen esim. 2 osakkeen sijaan on enää 1 osake, joka on vastaa arvoltaan kahta vanhaa 17

18 Noteeratuilla osakkeilla käydään kauppaa pörssissä Pohjoismainen pörssi Suuret/keskisuuret/pienet Päälista, NASDAQ OMX First North - kasvumarkkinat kaupankäynti tapahtuu arvo-osuuksilla Osakeyhtiössä yrityksen ei tarvitse maksaa pääomaa takaisin kuten lainarahoituksessa (poikkeuksena esim. yritystoiminnan lopettaminen) oman pääomaehtoisessa rahoituksessa lähteinä voivat olla yksityiset henkilöt, yksityiset sijoittajat (osakeannit, pääomasijoittajat/venture capital yhtiöt), yritykset, julkiset yhteisöt, tulorahoitus Sidottu oma pääoma Osakepääoma Arvonkorotusrahasto Käyvän arvon rahasto Uudelleenarvostusrahasto Osakeyhtiölaki Vapaa oma pääoma - sijoitetun vapaan pääoman rahasto - edellisten tilikausien voitto/tappio - tilikauden voitto/tappio Uusi nimellisarvoton pääomajärjestelmä mahdollistaa maksuttomat osakkeet Merkintämaksun kirjaamisen joko osakepääomaan tai sijoitetun vapaan pääoman rahastoon Vapaaehtoisen pääomasijoituksen tekemisen (vapaan pääoman rahasto) ilman osakevastiketta Velkojainsuoja perustetaan tasetestiin ja maksukykyisyystestiin 18

19 TASE HE / OYL mukainen oman pääoman ryhmittely / Vastattavaa osakepääoma sidottua omaa pääomaa arvonkorotusrahasto käyvän arvon rahasto KPL 5:2a /IFRS uudelleenarvostusrahasto IFRS vapaan oman pääoman rahastot sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto vapaata omaa edellisten tilikausien voitto/tappio pääomaa tilikauden voitto/tappio (lunastusehtoinen osake) IFRS pääomalaina vierasta pääomaa (vieras pääoma) Omien osakkeiden ostot kassaylijäämän käyttö palauttaa käteistä osakkeenomistajille (vrt. osingot) sijoitus omiiin alihinnoiteltuihin osakkeisiin myöhemmin myynti markkinoilla tai esim. käyttö yrityskaupan maksuvälineenä kohottaa EPS-arvoa Pääomarakenteen muuttaminen kannustinjärjestelmät omien osakkeiden ostoilla on yleensä positiivinen signaali yrityksen tulevaisuudesta 19

20 Oman pääoman vertailu muihin Tulorahoitus vs. opo Tulorahoituksen etuja tulorahoituksen hankkiminen ei aiheuta erillisiä järjestelykustannuksia kuten liikkeeseenlaskukustannukset käyttö investointien rahoitukseen ei vähennä osakkeenomistajien kontrollimahdollisuuksia perheyhtiöillä usein ainoa mahdollisuus hankkia lisää omaa pääomaa johdon kannalta hyvä, koska ei tarvitse perustella omistajille tulorahoituksen haittoja tulorahoitus epävarma huonoina vuosina t. yritys sitoutunut vakaaseen osinkovirtaan tulorahoitusta pidetään usein ilmaisena, mikä voi johtaa tehottomiin investointeihin omistajien näkökulmasta ylisuuri kassa voi johtaa tehottomiin investointeihin. Emissiorahoitus voi estää tällaisen. Opo vs. vpo Opon etuja liika velkaisuus kasvattaa rahoitusriskiä -> yritysriski; opo toimii puskurina liian vähäinen opon määrä suhteessa vpo:hon -> opon tuottovaatimus kasvaa rahoitusriskin kasvun myötä opo joustavampi kuin vpo yritysjohdon kannalta; vpo:lle korot ja lyhennykset yrityksen menestymisestä riippumatta Vpon etuja tavallisesti halvempaa kuin opo liikkeeseenlaskukustannukset yleensä halvempia ja etukäteen tiedossa vpo:n ehtoisella rahoittajalla ei päätösvaltaa yrityksen asioissa korot ovat vähennyskelpoisia velan vipuvaikutus (vaikuttaa myös negatiivisesti) 20

21 Omistajien vaikutuskeinot osakeyhtiössä Kurssilasku/ -nousu Markkinapaikka Osakkeiden osto/ myynti Johto IR Kannustin järjestelmät Johdon vaihtamisen uhka Suora yhteydenotto Suodatin Analyytikot Markkinavaikutus Yhtiökokous Hallitus Viralliset kanavat Suorat kanavat Epäsuorat kanavat Vuoropuhelu Omistaja Henkilökohtainen vaikutus Epäviralliset kanavat Muut (media, internet) 2.2. Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus velkainstrumentit Rahoituslaitoslainat pankkilainat yksityisiä lainoja ei käydä kauppaa normaalisti ehdot neuvottelun tuloksena Joukkovelkakirjalainat (JVK eli bond) liikkeellelaskija maksaa velkakirjan haltijalle sovitun koron (yleensä kiinteä) ja kuoletuksen lainan merkitsijöitä paljon liikkeellelaskijoina voivat olla julkisyhteisöt ja muut kirjanpitovelvolliset voidaan käydä kauppaa toimivilla markkinoilla 21

22 Lyhytaikaiset velkainstrumentit luotollinen tili, vekseli rahamarkkinainstrumentit (maturiteetti alle 1 vuosi) pankkien sijoitustodistukset, valtion velkasitoumukset, yritystodistukset ja kuntatodistukset Välirahoitusinstrumentit välirahoitus (mezzanine-rahoitus); opon ja vpon ehtoisen rahoituksen välimuoto vaihtovelkakirjalainat, optiolainat, etuosake, pääomalaina 2.3. Johdannaisinstrumentit johdannaisten arvo riippuu kohde-etuuden (underlying asset) arvosta voidaan kuvitella vedonlyöntipaperiksi tai vakuutukseksi kohde-etuutena voi olla esim. osake, valuutta, kulta, kahvi jne. Optio antaa oikeuden ostaa tai myydä kohde-etuus tiettyyn hintaan kahdesta osapuolesta toisella oikeus ja toisella velvollisuus Termiini velvoittaa termiinisopimuksen osapuolet kauppaan sopimuksen mukaisesti Futuuri termiinin kaltainen; standardoitu sopimus SWAP koron- tai valuutanvaihtosopimus; osapuolet sopivat vaihtavansa koronmaksuja, valuuttavirtoja tai molempia samanaikaisesti 22

23 Mitä ovat optiot ja termiinit? KÄTEISKAUPPA Sopimus tänään Maksu ja toimitus heti Velvoittaa kaupan molempia osapuolia TERMIINI- JA FUTUURIKAUPPA Sopimus tänään Maksu ja toimitus tulevaisuudessa Velvoittaa kaupan molempia osapuolia OPTIOKAUPPA Sopimus tänään Maksu ja toimitus tulevaisuudessa Velvoittaa vain kaupan myyjä osapuolta, ostajalla on oikeus OPTIOT optio antaa oikeuden, mutta ei velvollisuutta haltijalle (ostaja) vastapuolella eli asettajalla (myyjällä) velvollisuus oikeus ostaa tai myydä (useimmiten kyseessä) optiolla oltava kohde-etuus kohde-etuutena voi olla osake, osakeindeksi, valuutta, raaka-aine jne. milloin kauppa voidaan toteuttaa, mihin hintaan preemio on option hinta asettaja saa korvauksena asettaessaan (myydessään) eurooppalainen optio amerikkalainen optio 23

24 Osto- ja myyntioptio oikeudet ja velvollisuudet Haltija (Ostaja) Asettaja (Myyjä) Osto-optio Oikeus ostaa Velvollisuus myydä Myyntioptio Oikeus myydä Velvollisuus ostaa Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Osto-option ostajalla on oikeus ostaa tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Osto-option myyjällä on velvollisuus myydä tulevana ajankohtana kohdeetuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption ostajalla on oikeus myydä tulevana ajankohtana kohdeetuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption myyjällä on velvollisuus ostaa tulevana ajankohtana kohdeetuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. 24

25 Osto-option tuotto Tuotto Osakkeen kurssi tänään = 50 Osto-option (X=50) hinta tänään = 5 Myyty osto-optio Ostettu osto-optio Osakkeen kurssi toteutuspäivänä Osakkeen kurssi toteutuspäivänä Osto-option tuotto (X=50) Myyntioption tuotto 20 Osakkeen kurssi tänään = 50 Myyntioption (X=50) hinta tänään = 4 15 Tuotto Ostettu myyntioptio Myyty myyntioptio Osakkeen kurssi toteutuspäivänä Osakkeen kurssi toteutuspäivänä Myyntioption tuotto (X = 50)

26 Osto-option perusarvo Osto-option (C) perusarvo Perusarvo (= S - K) Osto-option perusarvo = Kohde-etuuden arvo - Toteutushinta ( S - K ) Kuitenkin aina ei-negatiivinen ( S - K 0 ) Toteutus -hinta (K) Kohde-etuuden arvo (S) Osto-option aika-arvo Osto-option arvo Aikaarvo Osto-option arvo Perusarvo (S-K) Osto-option perusarvo = Kohdeetuuden arvo -Toteutushinta, ei < 0 Osto-option aika-arvo = Osto-option hinta (preemio) - Perusarvo, ei < 0 Aika-arvo saadaan laskettua vähentämällä option markkinahinnasta eli preemiosta option perusarvo. K Kohdeetuuden arvo (S) Aika-arvoon vaikuttavat option jäljellä oleva voimassaoloaika, kohdeetuuden volatiliteetti, korkotaso 26

27 Myyntioption arvo Myyntioption arvo Perusarvo (K-S) K Aikaarvo Myyntioption perusarvo = Toteutushinta - Kohde-etuuden arvo, ei < 0 eli K -S 0 Myyntioption aika-arvo = myyntioption hinta - perusarvo huom! perusarvo ei voi olla negatiivinen Kohde-etuuden arvo (S) Myyntioption aika-arvoon vaikuttavat samat tekijät kuin osto-option aika-arvoonkin eli option jäljellä oleva voimassaoloaika, kohdeetuuden volatiliteetti ja korkotaso ARVOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Muuttujan arvo kasvaa Osto-option arvo Myyntioption arvo kohde-etuuden arvo S = spot toteutushinta K = strike tai X = exersice voimassaoloaika T = time to maturity volatiliteetti riskitön korko r = riskless rate osinko D = dividend Taustalla on ceteris paribus -ehto eli yhden muuttujan arvon muuttuessa muiden muuttujien arvon oletetaan pysyvän vakiona. 27

28 Esimerkki myyntioptiosta. Seppo Sijoittaja uskoo salkussaan olevan osakkeen kurssin (nyt 40 euroa) laskevan ja ostaa osakkeen X myyntioptioita, jotka oikeuttavat hänet myymään kolmen kuukauden kuluttua osakkeet hintaan 40 euroa. Onni Optimisti puolestaan uskoon X-osakkeen kurssin puolestaan nousevan ja on valmis asettamaan myyntioptioita markkinoilla määräytyneeseen hintaan 1 euro. Seppo ostaa näitä myyntioptioita kpl. Kassavirrat eri kursseilla Osakkeen hinta Seppo Onni 32, , , , , Esim. option ja osakkeen hintasuhteesta: Nokian renkaat Optio-oikeuden perustiedot Kaupankäyntitunnus: NRE1VEW207 Optio-oikeuden merkintäehdot Yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään 1 osakkeen (NRE1V) hintaan 22,97 EUR mennessä. Option kurssi 6,11 e Nokian renkaat: osakekurssi ,60 e Toisen option maturiteetti päättyy maaliskuussa Osakkeen hinta 15,70 optiolla ja option kurssi 11,50. 28

29 Henkilöstön optiojärjestelmä 2007 Nokian Renkaiden pidetty yhtiökokous päätti optio-oikeuksien liikkeelle laskemisesta Nokian Renkaat - konsernin henkilöstölle ja Nokian Renkaat Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan henkilöstöä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Termiinit Vanhimpia johdannaisinstrumentteja Velvoittavat haltijan ostamaan kohteena olevan kohde-etuuden tiettynä päivänä tiettyyn hintaan ja vastaavasti sopimuksen myyjän myymään kohde-etuuden Molemmin puolin sitova sopimus 29

30 Esimerkki termiinin käytöstä V V V P P P Yrityksen arvonmuutos (V) öljyn hinnan (P) muuttuessa Termiinin arvonmuutos (V) öljyn hinnan (P) muuttuessa Termiinin ja yrityksen arvonmuutos yhdistettynä Esimerkki termiinin spekulaatiosta Sijoittaja uskoo Yrityksen XXX osakkeen hinnan laskevan tämänhetkisestä 10 euron hinnastaan, mutta ei omista yhtään kyseisen yrityksen osaketta. Sijoittaja voi tällöin myydä 3 kuukauden osaketermiinin hintaan 10,12 euroa. Termiinistrategia tuottaa voittoa, mikäli osakkeen kurssi käyttäytyy sijoittajan odotusten mukaisesti. voitto/ tappio osakkeen kurssi 30

31 Esimerkki termiin käytöstä A ja B tekevät keskenään termiinisopimuksen, jonka mukaan A toimittaa B:lle kymmenen tonnia brasialaista kahvia, josta B maksaa A:lle USD 1540,00 per tonni. Termiinin toteutus tapahtuu fyysisenä toimituksena ja kahvierä luovutetaan ostajalle rotterdamilaisessa varastossa. A:lla on nyt lyhyt ja B:llä pitkä positio kahvissa. Kun termiinin toteutushetki koittaa, on kahvin spot-hinta USD 1680,00 / tonni. B pystyy termiinin ehtojen mukaisesti ostamaan 10 tonnia kahvia hinnalla, joka on USD 140,00 / tonni halvempi kuin spot-hinta eli B saa termiinistä voittoa yhteensä USD 1400,00. Jos A ja B olisivat sopineet termiinin toteutuksen tapahtuvan rahatoimituksena, olisi A vain maksanut B:lle USD 1400,00. Futuuri Kuin termiini, mutta käytettävät sopimukset on standardisoitu Määritelty sopimusaika ja kohde-etuusvakio (yleensä kappalemäärä) Standardisoituina mahdollisuus käydä kauppaa johdannaispörsseissä 31

32 Termiinin ja futuurin erot Termiini Vaihdettu over-the-counter markkinoilla Futuuri Vaihdettu pörssissä Ei standardisoitu Yleensä yksi määritelty saapumispäivä Maksu sopimuksen lopussa Todennäköisesti saapumispäivä saavutetaan Standardisopimus Lajitelma saapumispäiviä Maksu (nettoarvon) päivittäin Yleensä sopimus suljetaan Yhteenveto termiini/futuri Termiinin ja futuurin hinta määräytyy kohde-etuuden spot-hinnan mukaan Koska maksu tapahtuu vasta tulevan ajankohta, vaatii sopimuksen myyjä korvauksen sopimuksen voimassaoloajalle saatavan vaihtoehtoisen tuoton mukaan Sopimuksen ostaja voi tallettaa termiini/futuurikaupan ansiosta siirtyneen maksuhetken takia sopimuksen spot-hinnan kasvamaan voimassaoloajalta korkoa Termiinin/futuurin hinnan on oltava sopimushetken spot-hinta lisättynä voimassaoloajan riskittömällä tuotolla oikeus kohde-etuuteen säilyy termiini/futuurisopimuksen myyjällä aina sopimuksen päättymispäivään asti. Ostaja ei halua maksaa tänä aikana mahdollisesti tapahtuvasta arvon alenemisesta (esim. osinko) termiinin/futuurin hinnasta vähennetään kohde-etuuden mahdollinen arvonaleneminen, joka tiedetään sopimushetkellä varmasti. 32

33 Termiinin hinnoittelu - termiinin teoreettinen hinta Termiinin teoreettinen hinta F saadaan F = S(1 + r) T missä S on kohde-etuuden hinta r on riskitön korkokanta T on termiinin voimassaoloaika vuosina Swapit Koron- tai valuutanvaihtosopimuksia Kahden tahon keskenään tai kolmannen osapuolen välittämä sopimus koronmaksujen, valuuttavirtojen tai molempien vaihtamisesta Suhteellisen uusi johdannaisinstrumentti 33

34 Korkoswapit Samassa valuutassa tapahtuva koronvaihtosopimus Kiinteä korko vaihtuva korko Sopimus nimelliselle pääomalle, jolle koronmaksut Pääomat tai velat eivät siirry osapuolten välillä Välittäjän kautta tehtynä ei vaaraa toisen osapuolen sopimuksen laiminlyönnistä Valuutta swapit Valuutan vaihtosopimus Kaksi osapuolta vaihtaa eri valuuttamääräiset pääomat ja niiden korot keskenään Tehdään yleensä välittäjää käyttäen Esimerkki korkoswapin käytöstä Yritysten A ja B pankilta saamat lainatarjoukset Yritys A Yritys B Erotus Kiinteäkorko 4 % 5 % 1 % Vaihtuvakorko Euribor % Euribor % 0.35 % A ottaa lainan kiinteässä ja B vaihtuvassa. Tämän jälkeen tehdään SWAP. Sovitaan, että B maksaa A:lle kiinteää 4,7 % ja A maksaa B:lle vaihtuvaa euribor +0,3%. 34

35 Esimerkki korkoswapin käytöstä A:n, B:n ja pankkien väliset sopimukset Yritys A A maksaa vaihtuvaa korkoa B:lle Euribor % B maksaa kiinteää korkoa A:lle 4,7 % Yritys B 4% kiinteä korko Euribor +0.5% vaihtuvakorko Pankki Pankki Esimerkki korkoswapin käytöstä Sopimuksesta osapuolille kertyvät säästöt jakautuvat seuraavasti: YritysA YritysB Kiinteäkorko Laina 4 %:n korolla Maksaa kiinteää korkoa A:lle 4.7 % Vaihtuvakorko Maksaa B:lle euribor % Laina euribor % Netto maksut euribor % - (4.7 %-4 %) = euribor 0.4 % 4.7 % + (euribor %) euribor % = 4.9% Säästöt Euribor % - (euribor 0.4 %) = 0.55 % 5%-4.9%=0.1% 35

36 Valuutta swapit Valuutan vaihtosopimus Kaksi osapuolta vaihtaa eri valuuttamääräiset pääomat ja niiden korot keskenään Tehdään yleensä välittäjää käyttäen 2.4. Välirahoitus rahoitusmuodot, jotka ovat eivät selvästi luokiteltavissa omaksi tai vieraaksi pääomaksi riskiltään opo:n ja vpo:n välissä tuottovaatimus matalampi kuin opo:lla ja korkeampi vpo:lla osakeyhtiölaissa (OYL) ja arvopaperimarkkinalaissa (AML) säädellään välirahoitus-tuotteista 36

37 Optiolaina velkakirjalaina, jossa lisäksi oikeus merkitä velallisyrityksen osakkeita etu (optio) tietyn arvoinen ja siksi korko matalampi voidaan noteerata jälkimarkkinoilla optio-oikeus (warrantti) ja velkakirja erotettavissa toisistaan optio-oikeuden käyttö synnyttää uutta omaa pääomaa, mutta vpo säilyy Vaihtovelkakirjalaina velkakirjalaina, jossa oikeus vaihtaa velkakirja osittain tai kokonaan velallisyhtiön osakkeisiin eroaa optiolainasta: etu (optio) ei ole erotettavissa velkakirjasta korko matalampi kuin normaalilla joukkovelkakirjalainalla vaihto-oikeutta käytettäessä vpo muuttuu opo:ksi voidaan noteerata jälkimarkkinoilla 37

38 Pääomalaina vieraan pääoman ehtoinen sijoitus, jolle maksettavaan korvaukseen ja palauttamiseen liittyy oman pääoman piirteitä lainalle voi maksaa korkoa ja pääoman palautuksia vain, jos yritykselle jää täysi kate omalle pääomalle ei vakuutta, ei äänioikeutta kaikkia muita velkojia huonompi etuoikeus käytetään usein rahoituskriisissä (ei välttämättä) olevien yritysten pelastamiseen sijoittajina tuolloin tavallisesti yrityksen omistajat Etuosake (preffered share) äänivallaton oikeudet määritettävissä melko vapaasti yhtiökokouksessa rajoitettu mahdollisuus päätöksentekoon etuoikeutena parempi osinko tai etuoikeus osinkoon jako-osainen tuottaa suuremman oikeuden yhtiön varoihin kuin muut osakkeet jako-osaton tuloksesta riippumaton HUOM! Katso uusi OYL aiemmin tässä kalvonipussa koskien osakeyhtiön osakkeita ja omaa pääomaa 38

39 3. ARVONMÄÄRITYKSEN PERUSTEITA 3.1.Rahan aika-arvo Eri ajankohtina olevat kassavirrat yhteismitallistetaan, jotta vertailu mahdollista tehtyjen/tehtävien investointien kannattavuuden arviointi bird in the hand koronkorkolaskenta (compounding) ja nykyarvolaskenta (discounting) Nykyarvo (present value) Päätearvo (future value) aika 3.2. Korko ja koronkorko Korko on pääomalle maksettava korvaus Koronkorko: tietyltä jaksolta ansaittu korko lisätään pääomaan ja tämän jälkeen korkoa saadaan kasvaneelle pääomalle prolongointi kaava: Yksi jakso FV = PV x (1 + r) r= korkoprosentti Useita jaksoja FV n = PV x (1 + r) n Esim. a) Talletus 100 e ja aika 1 vuosi, korko 5 % FV 1 = 100 x (1+0,05) = 105 Esim. b) Aika 10 v. FV 10 = 100 x (1+0,05) 10 = 162,89 39

40 Koronkorko 100 eurolle 5000 Eurot % 10 % 15 % 20 % Vuodet Diskontatut arvot 100 eurolle Eurot % 6 % 12 % Vuodet 40

41 Koronkorkolaskenta: useita maksettavia tuottoja korkojakson sisällä esim. korko voidaan liittää pääomaan kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain kaava: FV = PV x (1 + r/m) mn Esim. 100 e talletus, korko 5 %, lisätään pääomaan puolivuosittain. Päätearvo (tuleva arvo 10 v. kuluttua) FV10 = 100 x (1 + 0,05/2) 2x10 = 163,86 Edellä olevalla tavalla tehdään ns. relatiivinen muunnos ( 12 % pa, 6 % ps. ja 3 % pq ovat relatiivisia) 3.3. Yksinkertainen korkolasku Korko lasketaan korkojakson sisällä liittämättä korkoa pääomaan välillä rahat nostetaan tililtä korkojakson päätyttyä; sijoitustodistusten tuotot ja nykyarvot 0 1 PV FV kaava: FV = PV x (1 + rn), n= ajan suhteellinen osuus korkojaksosta esim. 135 days/365 Mikä on summa, jos 100 e kasvaa korkoa 84 päivän ajan 8 %:n korkokannalla? 100 x (1 + 0,08 x 84/365) = 101,84 41

42 3.4. Koronkorko ja jaksolliset maksut jaksolliset maksut = maksut toistuvat yhtä suurina ja tasavälisinä jokaisen korkojakson lopussa Monta periodia Korkotekijän Korko- Korkotekijä x Vuosi Talletukset kasvaa korkoa kaava tekijä talletus (1+0,05) 5 1, , (1+0,05) 4 1, , (1+0,05) 3 1, , (1+0,05) 2 1, , (1+0,05) 1 1, , (1+0,05) ,00 yht. 6801, ,91 Tuleva arvo eli yhteinen loppuarvo Jaksollisten maksujen kaava: tuleva arvo kerää maksut (kassavirrat, CF) päättymishetkeen koronkorkoineen ensimmäinen maksu vuoden päästä ja viimeinen päättymishetkellä FV = CF x (1 + r) n 1 (1+ r) -1 r = korkoprosentti FV = CF x (1 + r) n 1 r x (1,05 5 1)/0,05 = 5525,63 42

43 Nykyarvo korkolaskulle (prolongointi) käänteinen lasku rahaa siirretään ajallisesti taaksepäin mikä on tulevaisuudessa olevan kassavirran arvo tänä päivänä diskonttaus periaatteessa kaikki rahoitusinstrumentit hinnoitellaan tällä tavalla käytetyin menetelmä investointien kannattavuutta laskettaessa PV (nykyarvo) saadaan ratkaisemalla edellisistä korkolaskukaavoista Koron korko Jaksollisten maksujen diskonttauskaava PV = FV/(1 + r) n PV = CF x (1 + r) n 1 x (1 + r) -n r Esimerkki Olet ostamassa autoa ja sinulla on mahdollisuus maksaa autostasi nyt euroa tai sitten seuraavan kuuden vuoden aikana (vuoden lopussa) 6000 euroa. Käytät arvioinnissa 8 prosentin korkokantaa. Kumpi tapa on edullisempi sinulle? PV = 6000 x 1, x 1,08-6 = 27737,28 1,08 1 Koska vuoden lopussa maksettavien maksujen nykyarvo on suurempi kuin ostohetkellä maksettava e. Kannattavampaa olisi siis maksaa heti alussa yhdessä erässä. 43

44 4. Velkainstrumenteista ja koroista 4.1. Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat useisiin samansuuruisiin osiin jaettu laina, jossa liikkeelle laskija maksaa kiinteän koron ja lyhennyksen sopimuksen mukaan joukkovelkakirjalainat obligaatiot debentuurit ei vakuutta -> korkeampi korko ominaisuudet jaettu osiin kokonaismäärä kuponkikorko korkosidonnaisuudeltaan kiinteäkorkoisia laina-aika (maturiteetti = lainan juoksuaika, maturity) nimellisarvo (face value, maturity value, par value) joukkovelkakirjalainatyyppejä ja käsitteitä tasalyhenteiset kertalyhenteiset ns. bullet-lainat nollakuponkilainat (zero coupon bonds) ikuiset lainat (perpetual loans) emissiokurssi indeksisidonnaiset joukkovelkakirjalainat vaihtovelkakirjalainat (convertible bonds) optiolainat (bonds with warrants) high yield bondit (roskalainat eli junk bondit) (olemassa myös vaihtuvakorkoisia; tässä kappaleessa käsitellään vain kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja) (private placement laina) 44

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

KUVAT. Kansainvälisen toiminnan rahoitus

KUVAT. Kansainvälisen toiminnan rahoitus Kansainvälisen toiminnan rahoitus KUVAT 1 Rahoitussuunnittelu REAALIPROSESSI Tuotannontekijämarkkinat Meno MOBILA OY Tulo Suoritemarkkinat Kassa RAHAPROSESSI Kassastamaksut Kassaanmaksut Korot Verot Osingot

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0

Yhtiön taloudelliset tiedot päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 EFECTE OYJ Yhtiön taloudelliset tiedot 30.9.2017 päättyneeltä yhdeksän kuukauden jaksolta (Luvut euroina, ellei toisin ilmoitettu) Konsernin Tuloslaskelma 1.1.2017 30.9.2017 1.1.2016 30.9.2016 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta

1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta 1.1 Tulos ja tase KUMULATIIVINEN MYYNTI Current Ratio koko yritys 12 1 8 6 4 2 215 KUM TOT. 115 KUM TOT. 415 KUM TOT. 315 KUM TOT. 715 KUM TOT. 615 KUM TOT. 515 KUM TOT. 915 KUM TOT. 815 KUM TOT. 1,77

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Mitä tilinpäätös kertoo?

Mitä tilinpäätös kertoo? Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa 1. Arvon määritys a) Mitkä tekijät vaikuttavat osto- ja myyntioptioiden arvoon ja miten? b) Yrityksen osingon oletetaan olevan ensi vuonna 3 euroa per osake ja osinkojen uskotaan kasvavan 6 % vuosivauhtia.

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista

Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista Tietoja koron-ja valuutanvaihtosopimuksista Tämä esite sisältää tietoja Danske ankin kautta tehtävistä koron- ja valuutanvaihtosopimuksista. Koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla voidaan käydä Danske ankin

Lisätiedot

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0

Muuntoerot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0. Tilikauden laaja tulos yhteensä 2,8 2,9 4,2 1,1 11,0 Kamux Oyj Liite pörssitiedotteeseen klo 12:00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2016 Tässä liitteessä esitetyt Kamux Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset taloudelliset tiedot osavuosijaksoilta

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Tunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua.

Tunnuslukuopas. Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua. Tunnuslukuopas TM Henkilökohtaista yritystalouden asiantuntijapalvelua www.mediatili.com Kannattavuus Kannattavuus on eräs yritystoiminnan tärkeimpiä mittareita. Mikäli kannattavuus on heikko, joudutaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta

Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta Tilinpäätöksen tunnuslukujen tulkinta TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA VOIDAAN LASKEA 1) tuloslaskelmapohjaisesti eli suoriteperusteisesti tai 2) rahoituslaskelmapohjaisesti eli maksuperusteisesti. MITTAAMISEN

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase Tuloslaskelma ja tase 30.6.2018 BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2018 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 Liiketoiminnan muut tuotot * 2 237 121,94 13 879,38 20 466,26 Materiaalit

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS

FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS FINAVIA KONSERNI TASEKIRJA VÄLITILINPÄÄTÖS 30.9.2010 Tulos ja tase, FAS (Toteuma) Finavia konserni TULOSLASKELMA, FAS EUR 1.1.-30.9.2010 1.1.-30.9.2009 LIIKEVAIHTO 231 834 836,24 241 094 465,00 Valmiiden

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari ISBN 978-952-14-2312-3

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017 VUOSIKERTOMUS 2017 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2017 1.1. 31.12.2016 LIIKEVAIHTO 121 109 124 180 Valmistus omaan käyttöön 14 673

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016 VUOSIKERTOMUS 2016 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2016 1.1. 31.12.2015 LIIKEVAIHTO 124 180 124 532 Valmistus omaan käyttöön 673 4 647

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 )

KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) VUOSIKERTOMUS 2018 TULOSTIEDOT KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 01.01.-31.12.2018 01.01.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 129 238 121 109 Valmistus omaan käyttöön 0 14 Liiketoiminnan muut tuotot 989 993 Materiaalit

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.217 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 38.9% edellisvuodesta ollen EUR 52.m (EUR 37.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017

LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 LIITE PRIVANET GROUP OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2017 KONSERNIN KESKEISET AVAINLUVUT (tilintarkastetut) Privanet Group -konserni 1-12/2017 1-12/2016 Muutos 7-12/2017 7-12/2016 Muutos 12kk 12kk 6 kk

Lisätiedot

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-13 12:40 Erja Fasta TESTIYRITYS SQL-SUOMALAINEN OY (L) POSTIOSOITE: SQLKATU 60 60, 99999 KORVATUNTURI, SUOMI Y-TUNNUS. 0000000-6 D&B D-U-N-S NR. 65-200-7816 TILINPÄÄTÖS 201310 AA Hyvä

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd .* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY

IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY IMATRAN VUOKRA-ASUNNOT OY 1. Toimiala Imatran Vuokra-asunnot Oy omistaa n. 1600 vuokra-, opiskelija- ja ryhmäkotiasuntoa. Yhtiö huolehtii asuntojen ylläpidosta, peruskorjauksesta ja tarvittaessa myös uudisrakentamisesta.

Lisätiedot