RAHOITUKSEN PERUSTEET A250A0600 Kevät 2015/Lappeenrannan teknillinen yliopisto Timo Alho Kauppakorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAHOITUKSEN PERUSTEET A250A0600 Kevät 2015/Lappeenrannan teknillinen yliopisto Timo Alho Kauppakorkeakoulu"

Transkriptio

1 RAHOITUKSEN PERUSTEET A250A0600 Kevät 2015/Lappeenrannan teknillinen yliopisto Timo Alho Kauppakorkeakoulu Date Value of one euro in US dollars Value of one euro in Japanese yen 3 Jan Jan Pikkupoika rahasta: Pankista sitä tulee Keskiviikko (Kauppalehti) "No töistä, voi tulla pankistakin ihan hyvin. Tai jos ostaa syömistä, niin saa vaihtorahaa." Tämä on kolmasluokkalaisen pojan vastaus kysymykseen, mistä raha tulee. Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten suhtautuminen rahaan on yllättävän rationaalinen. Valtaosa lapsista sanoo, että rahaa käytetään elämiseen. 1

2 RAHOITUKSEN PERUSTEET Yliopisto-opettaja Timo Alho p Tutkija Timo Leivo - harjoitustyöt Tavoitteet Antaa perustiedot yrityksen rahoituksesta, rahoitussuunnittelusta ja rahoituksen analysointivälineistä sekä rahoitusmarkkinoiden toiminnasta Opetus Luennot ja harjoitukset /harjoitustyöesitykset Omakohtainen perehtyminen kirjallisuuteen Vierailuluennot (lisäpisteitä osallistumisesta) Tutkintovaatimukset Kirjallinen tentti 80 % Harjoitustyö 20 % Kirjallisuus Knüpfer, Samuli Puttonen, Vesa: Moderni rahoitus, 2004 tai uudempi Niskanen Niskanen: Yrityksen rahoitus, 2000 (luvut 1-3, 5-9,11-12) tai uudempi 2

3 YRITYSVIERAILUT Kalvot netissä luentojen jälkeen Sitä mukaan kun vierailut/luennot varmistuvat, niistä tiedotetaan kurssin kotisivulla NOPASSA. Suunnitteilla olevat vierailuluennot Sijoitusilta Analyytikon luento Pankki yrityksen yhteistyökumppanina Yrityksen rahoitussuunnittelu Arvostelu Tentti 5 tehtävää, 2 esseetä yksi soveltava tehtävä (voi olla myös laskuja) yksi kuuden käsitteen (lyhyen kysymyksen) tehtävä laskuja Vierailuista lisäpisteitä tenttiin HUOM! Vierailupisteet voimassa YHDEN VUODEN AJAN Tentti pitää selvittää ilman vierailupisteitä. Sen jälkeen vasta ne lasketaan mukaan arvosteluun. 3

4 RAHOITUKSEN PERUSTEET - SISÄLTÖ Luennot mitä rahoitus on rahoitusmarkkinoiden toiminta pääpiirteittäin Kiinteäkorkoiset velkainstrumentit Muut rahoitusinstrumentit rahoitussuunnittelu lyhyen aikavälin rahoitus investoinnit tilinpäätösanalyysi ja virtalaskelmat (Harjoitustyöt rahoitusmarkkinat ja rahoitusinstrumentit) Rahoitus ja sen lähitieteenalat Kansantaloustiede Teoriat, makrotaloudelliset tekijät Menetelmätieteet Tekniikat Rahoitus Laskentatoimi Data, talousprosessin ymmärtäminen Hallinto, oikeustiede, markkinointi, viestintä, käyttäytymistieteet jne. 4

5 1. MITÄ RAHOITUS ON? Rahoituksen kolme osapuolta Yritykset rahoituksen alijäämäsektori Rahoitusmarkkinat rahoituksen välittäjäkanava Sijoittajat rahoituksen ylijäämäsektorit yritykset rahoitusmarkkinat rahoituksen välittäjät Sijoittajat Rahoituksen keskeisiä osa-alueita yritysrahoitus (corporate finance) yrityksen näkökulma Keskeiset kysymykset: mihin kohteisiin sijoitetaan, mistä rahoitus, kuinka turvataan rahan riittävyys? rahoitussuunnittelu investointien suunnittelu omistusrakenne Rahainvestoinnit (investments), arvonmuodostus (Asset pricing) Sijoittajan näkökulma arvopapereiden hinnoittelumallit rahoitusmarkkinoiden tehokkuustarkastelut portfolioteoria johdannaisinstrumentit jne. Rahoitusmarkkinat ja rahoitusinstituutiot 5

6 Mitkä ovat yrityksen tavoitteet? Voiton maksimointi, omistajien varallisuuden maksimointi (osakkeen markkina-arvo), kasvu jne. Rahoitusteorian mukaan varallisuuden maksimointi hyväksyttävin kriteeri omistajilla oikeus vaatia tuottoa pelkästään voittoja tarkastelemalla unohdetaan aikatekijä riskitekijää ei huomioida vuotuisen voiton tarkastelussa KOLME MALLIA YRITYKSESTÄ: a) kiertokulkumalli YRITYS Suoritemarkkinat Raaka-ainemarkkinat Osingot Korot Osakesijoitukset Korkosijoitukset Money market Capital market Rahoitusmarkkinat Rahamarkkinat (alle vuoden korkomarkkinat) Pääomamarkkinat a. Pitkän rahan markkinat b. Osakemarkkinat (c. Johdannaismarkkinat) 6

7 b) tasemalli Investointipäätös käyttöomaisuus vaihto-omaisuus rahoitusomaisuus Rahoituspäätös oma pääoma pitkäaikainen vieras pääoma lyhytaikainen vieras pääoma Tasemallin avulla rahoitusta voidaan tarkastella kolmen päätöksen avulla investointipäätös rahoitusrakennepäätös käyttöpääomapäätös RAHOITUKSEN SYSTEMATIIKKA RAHAN LÄHTEET Tulorahoitus Pääomarahoitus 2 1 Oma Vieras pääoma pääoma Lyhytvaikutteiset tuotannontekijämaksut - raaka-aine - valmistustyö - vuokrat - hallinto Voitonjako - korot - verot - osingot RAHAN KÄYTTÖ * käyttöjärjestys Pitkävaikutteiset tuotannontekijämaksut -investoinnit Pääoman palautukset (-sijoitukset) - lainan lyhennys 7

8 YRITYKSEN KOKONAISRAHOITUS KOKONAISRAHOITUS VIERAS PÄÄOMA - Pitkäaikainen - Lyhytaikainen OMA PÄÄOMA TULORAHOITUS AVUSTUKSET c) Sidosryhmämalli yrityksellä sopimuksia ja velvotteita taustalla kiertokulkumalli, mutta huomioi markkinoiden epätäydellisyydet Työntekijät Osakkeenomistajat Yhteiskunta Asiakkaat Yritys Pankit ja muut velkojat Tavarantoimittajat Yritysjohto 8

9 Arvonmuodostuksen ja investointien keskeisiä kysymyksiä Miten pääoma tulisi sijoittaa? Mikä on rahoituskohteiden oikea hinta? Miten sijoituskohteiden hinta, tuotto ja riski liittyvät toisiinsa? Kuinka paljon minun tulisi riskiä kantaa? Maantieteellisten rajojen merkitys vähenee toimialasidonnaisuus kasvaa hajauttaminen Sijoitusmarkkinoiden käyttäytyminen yhdenmukaistuu Rahoituksen historiaa (Kinnunen 1997) 1900-luvun alku rahoitus alkoi kehittyä omaksi oppiaineeksi USA:ssa yritysten fuusiot toivat mukanaan suuret jvk- ja osake-emissiot 1920-luku teknologinen kehitys ja uudet teollisuuden alat johtivat pääomatarpeen kasvuun 1930-luku 1929 suuri pörssiromahdus likviditeetti-,konkurssi-, toiminnan lopettamis- ja saneerauskysymykset yritysten rahoitusta koskevat tiedot lisääntyivät yritystoiminnan säätelyn myötä 1940-luku näkökulma edelleen sijoittajassa (OPO ja VPO) huomiota myös lisää yrityksen rahavirtojen analysointiin ja valvontaan 9

10 1950-luku painopiste siirtyi yrityksen sisälle, esim. investointien suunnittelu uusilla laskentamenetelmillä operaatiotutkimuksen ja päätöksentekoteorian tarjoamien työkalujen soveltaminen alkoi osakkeen arvonmääritys tulevan osinkovirran nykyarvona (Gordon ja Shapiro 1956); portfolioteorian perusteet (Markowitz); pääomarakenteen ja osinkopolitiikan vaikutus yrityksen arvoon (Modigliani ja Miller) 1960-luku CAPM (Capital Asset Pricing Model, Sharpe ja Traynor) täydellisillä pääomamarkkinoilla 1970-luku huomio markkinoiden epätäydellisyyksiin ja informaatiotehokkuuteen APT (Arbitrage Pricing Theory, Ross); optioiden hinnoittelu (Black ja Scholes) 1980-luku markkinoiden epätäydellisyystekijät edelleen kiinnostuksen kohteena (mm. verollinen talous) 1990-luku arvopapereiden hinnoittelu korostuu yrityksen arvon määritys rahoitusmarkkinoiden globalisoituminen 2. RAHOITUSMARKKINAT rahoitusmarkkinoiden ja instituutioiden tarkoitus on saattaa rahan tarvitsijat (kysyntä) ja tarjoajat (tarjonta) yhteen rahoitusmarkkinoiden tehtävät allokointi informaation välittäminen riskin hallinta sijoitusten likvidisyyden parantaminen rahoitusmarkkinoiden ylläpito käytännössä rahoituksen välittäjien toimintaa (financial intermediaries) pankit, vakuutusyhtiöt, erityisluottolaitokset 10

11 eri sijoituskohteisiin sitoutuneiden varoissa on tapahtunut muutoksia viime vuosina - vakuutussäästäminen ja rahastosijoitukset lisääntyneet voimakkaasti 2000-luvulla - kotimaisten jvk-markkinoiden kasvu on pysähtynyt - yms. Suomen pankin rahoitusmarkkinaraportista 11

12 12

13

14 14

15 Öljyn tuontihinnat 15

16 RAHOITUSMARKKINAT Yrityksen rahan hankinta Yritysten rahanhankinta osake-emissiot lainaaminen Ensisijaismarkkinat primäärimarkkinat (primary markets) yritys itse myy (laskee liikkeelle) omia uusia osakkeitaan tai lainaa rahaa markkinoilta (laskee liikkeelle JVK:n) Toissijaismarkkinat sekundäärimarkkinat (secondary markets) sijoittajat käyvät kauppaa keskenään sijoitusinstrumenteilla Arvopaperisijoittaminen Sijoitus (investment) rahan tai muiden resurssien käyttämistä eli sijoittamista tulevaisuuden tuottoa vastaan tulevaisuuden rahavirrat: pääoman palautukset + tuotot Finanssi-investoinnit sijoituksia arvopapereihin Reaali-investoinnit reaaliomaisuus kuten maa, rakennukset, koneet ja osaaminen 16

17 Erilaisia arvopapereita Osakkeet Velkainstrumentit Välirahoitus Johdannaiset optiot termiinit futuurit swapit 2.1. Osakkeet oman pääoman ehtoista rahoitusta osakkeiden omistajat ovat yrityksen omistajia: päättävät voitonjaosta osakeyhtiö voi myydä osakkeitaan sijoittajille (uusmerkintäanti). listautumisanti (initial public offering, IPO) listautumisen jälkeinen osakeanti (seasoned stock offering) erilaiset osakesarjat mahdollisia (äänet, osinko, maksusija UusiOYL) suunnattu anti kohdennetaan tietylle sijoittajakohteelle rahastoanti yritykseen ei virtaa uutta rahaa, vaan omistajat saavat ilmaiseksi uusia osakkeita; kirjaus muilta oman pääoman tileiltä osakepääomaan split osakkeen arvon osittaminen, osakkeen nimellisarvo alenee. Reverse split päinvastainen esim. 2 osakkeen sijaan on enää 1 osake, joka on vastaa arvoltaan kahta vanhaa 17

18 Noteeratuilla osakkeilla käydään kauppaa pörssissä Pohjoismainen pörssi Suuret/keskisuuret/pienet Päälista, NASDAQ OMX First North - kasvumarkkinat kaupankäynti tapahtuu arvo-osuuksilla Osakeyhtiössä yrityksen ei tarvitse maksaa pääomaa takaisin kuten lainarahoituksessa (poikkeuksena esim. yritystoiminnan lopettaminen) oman pääomaehtoisessa rahoituksessa lähteinä voivat olla yksityiset henkilöt, yksityiset sijoittajat (osakeannit, pääomasijoittajat/venture capital yhtiöt), yritykset, julkiset yhteisöt, tulorahoitus Sidottu oma pääoma Osakepääoma Arvonkorotusrahasto Käyvän arvon rahasto Uudelleenarvostusrahasto Osakeyhtiölaki Vapaa oma pääoma - sijoitetun vapaan pääoman rahasto - edellisten tilikausien voitto/tappio - tilikauden voitto/tappio Uusi nimellisarvoton pääomajärjestelmä mahdollistaa maksuttomat osakkeet Merkintämaksun kirjaamisen joko osakepääomaan tai sijoitetun vapaan pääoman rahastoon Vapaaehtoisen pääomasijoituksen tekemisen (vapaan pääoman rahasto) ilman osakevastiketta Velkojainsuoja perustetaan tasetestiin ja maksukykyisyystestiin 18

19 TASE HE / OYL mukainen oman pääoman ryhmittely / Vastattavaa osakepääoma sidottua omaa pääomaa arvonkorotusrahasto käyvän arvon rahasto KPL 5:2a /IFRS uudelleenarvostusrahasto IFRS vapaan oman pääoman rahastot sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto vapaata omaa edellisten tilikausien voitto/tappio pääomaa tilikauden voitto/tappio (lunastusehtoinen osake) IFRS pääomalaina vierasta pääomaa (vieras pääoma) Omien osakkeiden ostot kassaylijäämän käyttö palauttaa käteistä osakkeenomistajille (vrt. osingot) sijoitus omiiin alihinnoiteltuihin osakkeisiin myöhemmin myynti markkinoilla tai esim. käyttö yrityskaupan maksuvälineenä kohottaa EPS-arvoa Pääomarakenteen muuttaminen kannustinjärjestelmät omien osakkeiden ostoilla on yleensä positiivinen signaali yrityksen tulevaisuudesta 19

20 Oman pääoman vertailu muihin Tulorahoitus vs. opo Tulorahoituksen etuja tulorahoituksen hankkiminen ei aiheuta erillisiä järjestelykustannuksia kuten liikkeeseenlaskukustannukset käyttö investointien rahoitukseen ei vähennä osakkeenomistajien kontrollimahdollisuuksia perheyhtiöillä usein ainoa mahdollisuus hankkia lisää omaa pääomaa johdon kannalta hyvä, koska ei tarvitse perustella omistajille tulorahoituksen haittoja tulorahoitus epävarma huonoina vuosina t. yritys sitoutunut vakaaseen osinkovirtaan tulorahoitusta pidetään usein ilmaisena, mikä voi johtaa tehottomiin investointeihin omistajien näkökulmasta ylisuuri kassa voi johtaa tehottomiin investointeihin. Emissiorahoitus voi estää tällaisen. Opo vs. vpo Opon etuja liika velkaisuus kasvattaa rahoitusriskiä -> yritysriski; opo toimii puskurina liian vähäinen opon määrä suhteessa vpo:hon -> opon tuottovaatimus kasvaa rahoitusriskin kasvun myötä opo joustavampi kuin vpo yritysjohdon kannalta; vpo:lle korot ja lyhennykset yrityksen menestymisestä riippumatta Vpon etuja tavallisesti halvempaa kuin opo liikkeeseenlaskukustannukset yleensä halvempia ja etukäteen tiedossa vpo:n ehtoisella rahoittajalla ei päätösvaltaa yrityksen asioissa korot ovat vähennyskelpoisia velan vipuvaikutus (vaikuttaa myös negatiivisesti) 20

21 Omistajien vaikutuskeinot osakeyhtiössä Kurssilasku/ -nousu Markkinapaikka Osakkeiden osto/ myynti Johto IR Kannustin järjestelmät Johdon vaihtamisen uhka Suora yhteydenotto Suodatin Analyytikot Markkinavaikutus Yhtiökokous Hallitus Viralliset kanavat Suorat kanavat Epäsuorat kanavat Vuoropuhelu Omistaja Henkilökohtainen vaikutus Epäviralliset kanavat Muut (media, internet) 2.2. Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus velkainstrumentit Rahoituslaitoslainat pankkilainat yksityisiä lainoja ei käydä kauppaa normaalisti ehdot neuvottelun tuloksena Joukkovelkakirjalainat (JVK eli bond) liikkeellelaskija maksaa velkakirjan haltijalle sovitun koron (yleensä kiinteä) ja kuoletuksen lainan merkitsijöitä paljon liikkeellelaskijoina voivat olla julkisyhteisöt ja muut kirjanpitovelvolliset voidaan käydä kauppaa toimivilla markkinoilla 21

22 Lyhytaikaiset velkainstrumentit luotollinen tili, vekseli rahamarkkinainstrumentit (maturiteetti alle 1 vuosi) pankkien sijoitustodistukset, valtion velkasitoumukset, yritystodistukset ja kuntatodistukset Välirahoitusinstrumentit välirahoitus (mezzanine-rahoitus); opon ja vpon ehtoisen rahoituksen välimuoto vaihtovelkakirjalainat, optiolainat, etuosake, pääomalaina 2.3. Johdannaisinstrumentit johdannaisten arvo riippuu kohde-etuuden (underlying asset) arvosta voidaan kuvitella vedonlyöntipaperiksi tai vakuutukseksi kohde-etuutena voi olla esim. osake, valuutta, kulta, kahvi jne. Optio antaa oikeuden ostaa tai myydä kohde-etuus tiettyyn hintaan kahdesta osapuolesta toisella oikeus ja toisella velvollisuus Termiini velvoittaa termiinisopimuksen osapuolet kauppaan sopimuksen mukaisesti Futuuri termiinin kaltainen; standardoitu sopimus SWAP koron- tai valuutanvaihtosopimus; osapuolet sopivat vaihtavansa koronmaksuja, valuuttavirtoja tai molempia samanaikaisesti 22

23 Mitä ovat optiot ja termiinit? KÄTEISKAUPPA Sopimus tänään Maksu ja toimitus heti Velvoittaa kaupan molempia osapuolia TERMIINI- JA FUTUURIKAUPPA Sopimus tänään Maksu ja toimitus tulevaisuudessa Velvoittaa kaupan molempia osapuolia OPTIOKAUPPA Sopimus tänään Maksu ja toimitus tulevaisuudessa Velvoittaa vain kaupan myyjä osapuolta, ostajalla on oikeus OPTIOT optio antaa oikeuden, mutta ei velvollisuutta haltijalle (ostaja) vastapuolella eli asettajalla (myyjällä) velvollisuus oikeus ostaa tai myydä (useimmiten kyseessä) optiolla oltava kohde-etuus kohde-etuutena voi olla osake, osakeindeksi, valuutta, raaka-aine jne. milloin kauppa voidaan toteuttaa, mihin hintaan preemio on option hinta asettaja saa korvauksena asettaessaan (myydessään) eurooppalainen optio amerikkalainen optio 23

24 Osto- ja myyntioptio oikeudet ja velvollisuudet Haltija (Ostaja) Asettaja (Myyjä) Osto-optio Oikeus ostaa Velvollisuus myydä Myyntioptio Oikeus myydä Velvollisuus ostaa Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet Osto-option ostajalla on oikeus ostaa tulevana ajankohtana kohde-etuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Osto-option myyjällä on velvollisuus myydä tulevana ajankohtana kohdeetuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption ostajalla on oikeus myydä tulevana ajankohtana kohdeetuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Oikeudestaan ostaja maksaa kaupantekohetkellä preemion eli option markkinahinnan. Myyntioption myyjällä on velvollisuus ostaa tulevana ajankohtana kohdeetuutena oleva tuote ennalta valittuun hintaan. Velvollisuudestaan myyjä saa kaupantekohetkellä korvaukseksi preemion eli option markkinahinnan. 24

25 Osto-option tuotto Tuotto Osakkeen kurssi tänään = 50 Osto-option (X=50) hinta tänään = 5 Myyty osto-optio Ostettu osto-optio Osakkeen kurssi toteutuspäivänä Osakkeen kurssi toteutuspäivänä Osto-option tuotto (X=50) Myyntioption tuotto 20 Osakkeen kurssi tänään = 50 Myyntioption (X=50) hinta tänään = 4 15 Tuotto Ostettu myyntioptio Myyty myyntioptio Osakkeen kurssi toteutuspäivänä Osakkeen kurssi toteutuspäivänä Myyntioption tuotto (X = 50)

26 Osto-option perusarvo Osto-option (C) perusarvo Perusarvo (= S - K) Osto-option perusarvo = Kohde-etuuden arvo - Toteutushinta ( S - K ) Kuitenkin aina ei-negatiivinen ( S - K 0 ) Toteutus -hinta (K) Kohde-etuuden arvo (S) Osto-option aika-arvo Osto-option arvo Aikaarvo Osto-option arvo Perusarvo (S-K) Osto-option perusarvo = Kohdeetuuden arvo -Toteutushinta, ei < 0 Osto-option aika-arvo = Osto-option hinta (preemio) - Perusarvo, ei < 0 Aika-arvo saadaan laskettua vähentämällä option markkinahinnasta eli preemiosta option perusarvo. K Kohdeetuuden arvo (S) Aika-arvoon vaikuttavat option jäljellä oleva voimassaoloaika, kohdeetuuden volatiliteetti, korkotaso 26

27 Myyntioption arvo Myyntioption arvo Perusarvo (K-S) K Aikaarvo Myyntioption perusarvo = Toteutushinta - Kohde-etuuden arvo, ei < 0 eli K -S 0 Myyntioption aika-arvo = myyntioption hinta - perusarvo huom! perusarvo ei voi olla negatiivinen Kohde-etuuden arvo (S) Myyntioption aika-arvoon vaikuttavat samat tekijät kuin osto-option aika-arvoonkin eli option jäljellä oleva voimassaoloaika, kohdeetuuden volatiliteetti ja korkotaso ARVOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Muuttujan arvo kasvaa Osto-option arvo Myyntioption arvo kohde-etuuden arvo S = spot toteutushinta K = strike tai X = exersice voimassaoloaika T = time to maturity volatiliteetti riskitön korko r = riskless rate osinko D = dividend Taustalla on ceteris paribus -ehto eli yhden muuttujan arvon muuttuessa muiden muuttujien arvon oletetaan pysyvän vakiona. 27

28 Esimerkki myyntioptiosta. Seppo Sijoittaja uskoo salkussaan olevan osakkeen kurssin (nyt 40 euroa) laskevan ja ostaa osakkeen X myyntioptioita, jotka oikeuttavat hänet myymään kolmen kuukauden kuluttua osakkeet hintaan 40 euroa. Onni Optimisti puolestaan uskoon X-osakkeen kurssin puolestaan nousevan ja on valmis asettamaan myyntioptioita markkinoilla määräytyneeseen hintaan 1 euro. Seppo ostaa näitä myyntioptioita kpl. Kassavirrat eri kursseilla Osakkeen hinta Seppo Onni 32, , , , , Esim. option ja osakkeen hintasuhteesta: Nokian renkaat Optio-oikeuden perustiedot Kaupankäyntitunnus: NRE1VEW207 Optio-oikeuden merkintäehdot Yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään 1 osakkeen (NRE1V) hintaan 22,97 EUR mennessä. Option kurssi 6,11 e Nokian renkaat: osakekurssi ,60 e Toisen option maturiteetti päättyy maaliskuussa Osakkeen hinta 15,70 optiolla ja option kurssi 11,50. 28

29 Henkilöstön optiojärjestelmä 2007 Nokian Renkaiden pidetty yhtiökokous päätti optio-oikeuksien liikkeelle laskemisesta Nokian Renkaat - konsernin henkilöstölle ja Nokian Renkaat Oyj:n kokonaan omistamalle tytäryhtiölle. Osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketaan, koska optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi konsernin henkilöstön kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Optio-oikeuksilla kannustetaan henkilöstöä pitkäjänteiseen työntekoon omistaja-arvon kasvattamiseksi. Termiinit Vanhimpia johdannaisinstrumentteja Velvoittavat haltijan ostamaan kohteena olevan kohde-etuuden tiettynä päivänä tiettyyn hintaan ja vastaavasti sopimuksen myyjän myymään kohde-etuuden Molemmin puolin sitova sopimus 29

30 Esimerkki termiinin käytöstä V V V P P P Yrityksen arvonmuutos (V) öljyn hinnan (P) muuttuessa Termiinin arvonmuutos (V) öljyn hinnan (P) muuttuessa Termiinin ja yrityksen arvonmuutos yhdistettynä Esimerkki termiinin spekulaatiosta Sijoittaja uskoo Yrityksen XXX osakkeen hinnan laskevan tämänhetkisestä 10 euron hinnastaan, mutta ei omista yhtään kyseisen yrityksen osaketta. Sijoittaja voi tällöin myydä 3 kuukauden osaketermiinin hintaan 10,12 euroa. Termiinistrategia tuottaa voittoa, mikäli osakkeen kurssi käyttäytyy sijoittajan odotusten mukaisesti. voitto/ tappio osakkeen kurssi 30

31 Esimerkki termiin käytöstä A ja B tekevät keskenään termiinisopimuksen, jonka mukaan A toimittaa B:lle kymmenen tonnia brasialaista kahvia, josta B maksaa A:lle USD 1540,00 per tonni. Termiinin toteutus tapahtuu fyysisenä toimituksena ja kahvierä luovutetaan ostajalle rotterdamilaisessa varastossa. A:lla on nyt lyhyt ja B:llä pitkä positio kahvissa. Kun termiinin toteutushetki koittaa, on kahvin spot-hinta USD 1680,00 / tonni. B pystyy termiinin ehtojen mukaisesti ostamaan 10 tonnia kahvia hinnalla, joka on USD 140,00 / tonni halvempi kuin spot-hinta eli B saa termiinistä voittoa yhteensä USD 1400,00. Jos A ja B olisivat sopineet termiinin toteutuksen tapahtuvan rahatoimituksena, olisi A vain maksanut B:lle USD 1400,00. Futuuri Kuin termiini, mutta käytettävät sopimukset on standardisoitu Määritelty sopimusaika ja kohde-etuusvakio (yleensä kappalemäärä) Standardisoituina mahdollisuus käydä kauppaa johdannaispörsseissä 31

32 Termiinin ja futuurin erot Termiini Vaihdettu over-the-counter markkinoilla Futuuri Vaihdettu pörssissä Ei standardisoitu Yleensä yksi määritelty saapumispäivä Maksu sopimuksen lopussa Todennäköisesti saapumispäivä saavutetaan Standardisopimus Lajitelma saapumispäiviä Maksu (nettoarvon) päivittäin Yleensä sopimus suljetaan Yhteenveto termiini/futuri Termiinin ja futuurin hinta määräytyy kohde-etuuden spot-hinnan mukaan Koska maksu tapahtuu vasta tulevan ajankohta, vaatii sopimuksen myyjä korvauksen sopimuksen voimassaoloajalle saatavan vaihtoehtoisen tuoton mukaan Sopimuksen ostaja voi tallettaa termiini/futuurikaupan ansiosta siirtyneen maksuhetken takia sopimuksen spot-hinnan kasvamaan voimassaoloajalta korkoa Termiinin/futuurin hinnan on oltava sopimushetken spot-hinta lisättynä voimassaoloajan riskittömällä tuotolla oikeus kohde-etuuteen säilyy termiini/futuurisopimuksen myyjällä aina sopimuksen päättymispäivään asti. Ostaja ei halua maksaa tänä aikana mahdollisesti tapahtuvasta arvon alenemisesta (esim. osinko) termiinin/futuurin hinnasta vähennetään kohde-etuuden mahdollinen arvonaleneminen, joka tiedetään sopimushetkellä varmasti. 32

33 Termiinin hinnoittelu - termiinin teoreettinen hinta Termiinin teoreettinen hinta F saadaan F = S(1 + r) T missä S on kohde-etuuden hinta r on riskitön korkokanta T on termiinin voimassaoloaika vuosina Swapit Koron- tai valuutanvaihtosopimuksia Kahden tahon keskenään tai kolmannen osapuolen välittämä sopimus koronmaksujen, valuuttavirtojen tai molempien vaihtamisesta Suhteellisen uusi johdannaisinstrumentti 33

34 Korkoswapit Samassa valuutassa tapahtuva koronvaihtosopimus Kiinteä korko vaihtuva korko Sopimus nimelliselle pääomalle, jolle koronmaksut Pääomat tai velat eivät siirry osapuolten välillä Välittäjän kautta tehtynä ei vaaraa toisen osapuolen sopimuksen laiminlyönnistä Valuutta swapit Valuutan vaihtosopimus Kaksi osapuolta vaihtaa eri valuuttamääräiset pääomat ja niiden korot keskenään Tehdään yleensä välittäjää käyttäen Esimerkki korkoswapin käytöstä Yritysten A ja B pankilta saamat lainatarjoukset Yritys A Yritys B Erotus Kiinteäkorko 4 % 5 % 1 % Vaihtuvakorko Euribor % Euribor % 0.35 % A ottaa lainan kiinteässä ja B vaihtuvassa. Tämän jälkeen tehdään SWAP. Sovitaan, että B maksaa A:lle kiinteää 4,7 % ja A maksaa B:lle vaihtuvaa euribor +0,3%. 34

35 Esimerkki korkoswapin käytöstä A:n, B:n ja pankkien väliset sopimukset Yritys A A maksaa vaihtuvaa korkoa B:lle Euribor % B maksaa kiinteää korkoa A:lle 4,7 % Yritys B 4% kiinteä korko Euribor +0.5% vaihtuvakorko Pankki Pankki Esimerkki korkoswapin käytöstä Sopimuksesta osapuolille kertyvät säästöt jakautuvat seuraavasti: YritysA YritysB Kiinteäkorko Laina 4 %:n korolla Maksaa kiinteää korkoa A:lle 4.7 % Vaihtuvakorko Maksaa B:lle euribor % Laina euribor % Netto maksut euribor % - (4.7 %-4 %) = euribor 0.4 % 4.7 % + (euribor %) euribor % = 4.9% Säästöt Euribor % - (euribor 0.4 %) = 0.55 % 5%-4.9%=0.1% 35

36 Valuutta swapit Valuutan vaihtosopimus Kaksi osapuolta vaihtaa eri valuuttamääräiset pääomat ja niiden korot keskenään Tehdään yleensä välittäjää käyttäen 2.4. Välirahoitus rahoitusmuodot, jotka ovat eivät selvästi luokiteltavissa omaksi tai vieraaksi pääomaksi riskiltään opo:n ja vpo:n välissä tuottovaatimus matalampi kuin opo:lla ja korkeampi vpo:lla osakeyhtiölaissa (OYL) ja arvopaperimarkkinalaissa (AML) säädellään välirahoitus-tuotteista 36

37 Optiolaina velkakirjalaina, jossa lisäksi oikeus merkitä velallisyrityksen osakkeita etu (optio) tietyn arvoinen ja siksi korko matalampi voidaan noteerata jälkimarkkinoilla optio-oikeus (warrantti) ja velkakirja erotettavissa toisistaan optio-oikeuden käyttö synnyttää uutta omaa pääomaa, mutta vpo säilyy Vaihtovelkakirjalaina velkakirjalaina, jossa oikeus vaihtaa velkakirja osittain tai kokonaan velallisyhtiön osakkeisiin eroaa optiolainasta: etu (optio) ei ole erotettavissa velkakirjasta korko matalampi kuin normaalilla joukkovelkakirjalainalla vaihto-oikeutta käytettäessä vpo muuttuu opo:ksi voidaan noteerata jälkimarkkinoilla 37

38 Pääomalaina vieraan pääoman ehtoinen sijoitus, jolle maksettavaan korvaukseen ja palauttamiseen liittyy oman pääoman piirteitä lainalle voi maksaa korkoa ja pääoman palautuksia vain, jos yritykselle jää täysi kate omalle pääomalle ei vakuutta, ei äänioikeutta kaikkia muita velkojia huonompi etuoikeus käytetään usein rahoituskriisissä (ei välttämättä) olevien yritysten pelastamiseen sijoittajina tuolloin tavallisesti yrityksen omistajat Etuosake (preffered share) äänivallaton oikeudet määritettävissä melko vapaasti yhtiökokouksessa rajoitettu mahdollisuus päätöksentekoon etuoikeutena parempi osinko tai etuoikeus osinkoon jako-osainen tuottaa suuremman oikeuden yhtiön varoihin kuin muut osakkeet jako-osaton tuloksesta riippumaton HUOM! Katso uusi OYL aiemmin tässä kalvonipussa koskien osakeyhtiön osakkeita ja omaa pääomaa 38

39 3. ARVONMÄÄRITYKSEN PERUSTEITA 3.1.Rahan aika-arvo Eri ajankohtina olevat kassavirrat yhteismitallistetaan, jotta vertailu mahdollista tehtyjen/tehtävien investointien kannattavuuden arviointi bird in the hand koronkorkolaskenta (compounding) ja nykyarvolaskenta (discounting) Nykyarvo (present value) Päätearvo (future value) aika 3.2. Korko ja koronkorko Korko on pääomalle maksettava korvaus Koronkorko: tietyltä jaksolta ansaittu korko lisätään pääomaan ja tämän jälkeen korkoa saadaan kasvaneelle pääomalle prolongointi kaava: Yksi jakso FV = PV x (1 + r) r= korkoprosentti Useita jaksoja FV n = PV x (1 + r) n Esim. a) Talletus 100 e ja aika 1 vuosi, korko 5 % FV 1 = 100 x (1+0,05) = 105 Esim. b) Aika 10 v. FV 10 = 100 x (1+0,05) 10 = 162,89 39

40 Koronkorko 100 eurolle 5000 Eurot % 10 % 15 % 20 % Vuodet Diskontatut arvot 100 eurolle Eurot % 6 % 12 % Vuodet 40

41 Koronkorkolaskenta: useita maksettavia tuottoja korkojakson sisällä esim. korko voidaan liittää pääomaan kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain kaava: FV = PV x (1 + r/m) mn Esim. 100 e talletus, korko 5 %, lisätään pääomaan puolivuosittain. Päätearvo (tuleva arvo 10 v. kuluttua) FV10 = 100 x (1 + 0,05/2) 2x10 = 163,86 Edellä olevalla tavalla tehdään ns. relatiivinen muunnos ( 12 % pa, 6 % ps. ja 3 % pq ovat relatiivisia) 3.3. Yksinkertainen korkolasku Korko lasketaan korkojakson sisällä liittämättä korkoa pääomaan välillä rahat nostetaan tililtä korkojakson päätyttyä; sijoitustodistusten tuotot ja nykyarvot 0 1 PV FV kaava: FV = PV x (1 + rn), n= ajan suhteellinen osuus korkojaksosta esim. 135 days/365 Mikä on summa, jos 100 e kasvaa korkoa 84 päivän ajan 8 %:n korkokannalla? 100 x (1 + 0,08 x 84/365) = 101,84 41

42 3.4. Koronkorko ja jaksolliset maksut jaksolliset maksut = maksut toistuvat yhtä suurina ja tasavälisinä jokaisen korkojakson lopussa Monta periodia Korkotekijän Korko- Korkotekijä x Vuosi Talletukset kasvaa korkoa kaava tekijä talletus (1+0,05) 5 1, , (1+0,05) 4 1, , (1+0,05) 3 1, , (1+0,05) 2 1, , (1+0,05) 1 1, , (1+0,05) ,00 yht. 6801, ,91 Tuleva arvo eli yhteinen loppuarvo Jaksollisten maksujen kaava: tuleva arvo kerää maksut (kassavirrat, CF) päättymishetkeen koronkorkoineen ensimmäinen maksu vuoden päästä ja viimeinen päättymishetkellä FV = CF x (1 + r) n 1 (1+ r) -1 r = korkoprosentti FV = CF x (1 + r) n 1 r x (1,05 5 1)/0,05 = 5525,63 42

43 Nykyarvo korkolaskulle (prolongointi) käänteinen lasku rahaa siirretään ajallisesti taaksepäin mikä on tulevaisuudessa olevan kassavirran arvo tänä päivänä diskonttaus periaatteessa kaikki rahoitusinstrumentit hinnoitellaan tällä tavalla käytetyin menetelmä investointien kannattavuutta laskettaessa PV (nykyarvo) saadaan ratkaisemalla edellisistä korkolaskukaavoista Koron korko Jaksollisten maksujen diskonttauskaava PV = FV/(1 + r) n PV = CF x (1 + r) n 1 x (1 + r) -n r Esimerkki Olet ostamassa autoa ja sinulla on mahdollisuus maksaa autostasi nyt euroa tai sitten seuraavan kuuden vuoden aikana (vuoden lopussa) 6000 euroa. Käytät arvioinnissa 8 prosentin korkokantaa. Kumpi tapa on edullisempi sinulle? PV = 6000 x 1, x 1,08-6 = 27737,28 1,08 1 Koska vuoden lopussa maksettavien maksujen nykyarvo on suurempi kuin ostohetkellä maksettava e. Kannattavampaa olisi siis maksaa heti alussa yhdessä erässä. 43

44 4. Velkainstrumenteista ja koroista 4.1. Kiinteäkorkoiset joukkovelkakirjalainat useisiin samansuuruisiin osiin jaettu laina, jossa liikkeelle laskija maksaa kiinteän koron ja lyhennyksen sopimuksen mukaan joukkovelkakirjalainat obligaatiot debentuurit ei vakuutta -> korkeampi korko ominaisuudet jaettu osiin kokonaismäärä kuponkikorko korkosidonnaisuudeltaan kiinteäkorkoisia laina-aika (maturiteetti = lainan juoksuaika, maturity) nimellisarvo (face value, maturity value, par value) joukkovelkakirjalainatyyppejä ja käsitteitä tasalyhenteiset kertalyhenteiset ns. bullet-lainat nollakuponkilainat (zero coupon bonds) ikuiset lainat (perpetual loans) emissiokurssi indeksisidonnaiset joukkovelkakirjalainat vaihtovelkakirjalainat (convertible bonds) optiolainat (bonds with warrants) high yield bondit (roskalainat eli junk bondit) (olemassa myös vaihtuvakorkoisia; tässä kappaleessa käsitellään vain kiinteäkorkoisia joukkovelkakirjalainoja) (private placement laina) 44

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa

Sijoitustodistuksen nykyinen markkinahinta: euroa. Jos viitekorko laskee 0,5 %-yksikköä, uusi markkinahinta: euroa AB30A0101 Finanssi-investoinnit 4. harjoitukset 7.4.015 Tehtävä 4.1 45 päivän kuluttua erääntyvälle, nimellisarvoltaan 100 000 euron sijoitustodistukselle maksettava vuosikorko on 3,0 %. Jos viitekorko

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit

r1 2 (1 0,02) 1 0,027556 (1 0, 0125) A250A0100 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset 21.4.2015 Futuuri, termiinit ja swapit A50A000 Finanssi-investoinnit 6. harjoitukset.4.05 Futuuri, termiinit ja swapit Tehtävä 6. Mikä on kahden vuoden bonditermiinin käypä markkinahinta, kun kohdeetuutena on viitelaina, jonka nimellisarvo

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000

OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 OPTIOT Vipua ja suojausta - mutta mitä se maksaa? Remburssi Investment Group 23.5.2000 MARKKINAKATSAUS AGENDA Lyhyt johdanto optioihin Näkemysesimerkki 1: kuinka tehdä voittoa kurssien laskiessa Näkemysesimerkki

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011

RBS Warrantit NOKIA DAX. SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit DAX NOKIA SIP Nordic AB Alexander Tiainen Maaliskuu 2011 RBS Warrantit Ensimmäiset warrantit Suomen markkinoille Kaksi kohde-etuutta kilpailukykyisillä ehdoilla ; DAX ja NOKIA Hyvät spreadit

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari ISBN 978-952-14-2312-3

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd

Mat-2.11 4 Investointiteoria. Tentti 6.9.2005. Mitd .* Mat-2.11 4 Investointiteoria Tentti 6.9.2005 Ki{oita jokaiseen koepapcriin selveisti: o Mat-2.114 Investointiteoria o opintoki{'an numero sekii sukunimi ja viralliset etunimet tekstaten o koulutusohjelma

Lisätiedot

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset

Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja. Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset 1 Työkalut rahoitusriskien hallintaan käytännön ratkaisuja Jukka Leppänen rahoituspäällikkö, johdannaiset KORKORISKI KOKONAISKORKO = Markkinakorko Marginaali Muut kulut Markkinakorko Markkinakorko aiheuttaa

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät

Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Mat-2.3114 Investointiteoria - Kotitehtävät Kotitehtäviä on yhteensä kahdeksan ja ne ratkeavat tavallisilla taulukkolaskentaohjelmistoilla. Jokaisesta kotitehtävistä saa maksimissaan 5 pistettä: 4p/oikea

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen 17.4.215 P - Analyzer pana Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 29 21 211 212 213 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 1 69 2 164 3 235 4 528

Lisätiedot

Rahoitukset perusteet

Rahoitukset perusteet Rahoitukset perusteet Esseekysymykset ja määritelmät LTKY:n tenttiarkiston 5.9.2008 alkavasta tentistä päättyen syksyn 2011 tenttiin. Ei sisällä laskutehtäviä, joita kokeissa on yleensä 1-2 kappaletta!

Lisätiedot

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti

Transkokko Oy - 17124311. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-16 10:52 Teppo Testi TRANSKOKKO OY POSTIOSOITE: TESTITIE 17,99999 TESTILÄ, SUOMI Y-TUNNUS. 1712431-1 D&B D-U-N-S NR. 46-111-2222 PUHELIN 99-123456 TILINPÄÄTÖS 201212 A Luottokelpoinen

Lisätiedot

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti

Testiyritys SQL-Suomalainen Oy - 00000006. Pvm Rating Limiitti Standard 2014-05-13 12:40 Erja Fasta TESTIYRITYS SQL-SUOMALAINEN OY (L) POSTIOSOITE: SQLKATU 60 60, 99999 KORVATUNTURI, SUOMI Y-TUNNUS. 0000000-6 D&B D-U-N-S NR. 65-200-7816 TILINPÄÄTÖS 201310 AA Hyvä

Lisätiedot

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa

Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Strukturoitujen Sijoitustuotteiden Sanastoa Arvostuspäivä on ajankohta, jonka mukaan lähtö- ja loppuarvo määritetään. Allokaatio Eri arvopaperilajien pidemmälle aikavälille määritetty suhteellinen osuus

Lisätiedot

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005

Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestia Oyj PÖRSSITIEDOTE 27.7.2005 klo 13.00 1 (5) ENNAKKOTIETO NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUKSESTA 1.1.-30.6.2005 Norvestian täydellinen osavuosikatsaus julkaistaan 9.8.2005 hallituksen kokouksen jälkeen.

Lisätiedot

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS

Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS VALTIOKONTTORI Valtiokonttorin TALOUSARVIO- EHDOTUS 2004 Valtionvelka VALTIOKONTTORI SISÄLLYSLUETTELO 36 Valtionvelan korot 3 36.01 Euromääräisen velan korko 6 36.03 Valuuttamääräisen velan korko 7 36.09

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä on 40 529

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh

Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Mitä tulisi elämästä, ellei meillä olisi rohkeutta. - Vincent van Gogh Taaleritehdas Oyj Taaleritehdas on finanssiryhmä, joka tarjoaa varainhoito- ja rahoituspalveluita institutionaalisille sijoittajille,

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013

VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus. TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Laskentatoimi ja rahoitus TILINPAATOSANALYYSI LASK1006 3 op Tentti 20.5.2013 Opettaja: Maria Kankaanpaa Nimi ja opintorekisterin numero: l_ Vuosikurssi: Paaaine

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj.e 10-12/2003 10-12/2002 2003 2002 Liikevaihto 683,8 637,4 2 738,2 2 612,3 Liiketoiminnan muut tuotot 6,7 1,8 28,1 13,2 Kulut -623,7-579,0-2

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla

Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Päiväkohtaista vipua Bull & Bear -sertifikaateilla Matias Juslin Equity Derivatives Public Distribution 21. marraskuuta 2013 Bull & Bear -sertifikaatit: Johdanto Pörssissä treidattu sertifikaatti, jolla

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 Liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 121,8 (121,2) milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen + 0,5 %. Liikevoitto

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Yritys ja Informaatio Rahoitusmarkkinoilla Vuosikertomuspäivä 19.5.2015 Professori Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland ~ Informaatio Rahoitusmarkkinoilla ~ Informaatio Johtaa Yrityksen

Lisätiedot

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Joukkolainat sijoituskohteena. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit

A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit A250A0100 Finanssi-investoinnit 5. harjoitukset 14.4.2015 Futuurit ja termiinit ehtävä 5.1 Kesäkuun 3. päivä ostaja O ja myyjä M sopivat syyskuussa erääntyvästä 25 kappaleen OMX Helsinki CAP-indeksifutuurin

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Helsingin Pörssin pohjoismaisella listalla (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä

Lisätiedot

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit...

Sisältö. Tuloslaskelma... 1. Tase... 2. Tilinpäätöksen liitetiedot... 3. Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7. Kirjanpitokirjat ja tositelajit... Tilinpäätös 2009 Sisältö Tuloslaskelma... 1 Tase... 2 Tilinpäätöksen liitetiedot... 3 Tilinpäätöksen allekirjoitukset... 7 Kirjanpitokirjat ja tositelajit... 8 Tilintarkastuskertomus... 9 TULOSLASKELMA

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja

Ahlstrom. Tammi kesäkuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Ahlstrom Tammi kesäkuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 6.8.215 Sisältö Huhti kesäkuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Huhti kesäkuu

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 %

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta:

Lisätiedot

TILIKAUSIVERTAILU Tilikausilta 2006-2010

TILIKAUSIVERTAILU Tilikausilta 2006-2010 TILIKAUSIVERTAILU Tilikausilta 2006-2010 Yritys Oy Y- 123456-7 Pvm 31.5.2011 Sisällys Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Tunnusluvut 4 Kustannusrakenneanalyysi 5 Kassavirtalaskelma 6 P-analyysi 7 Terveystodistus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot