Toimintakertomus Hyväksytty hallituksen kokouksessa

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2010 Hyväksytty hallituksen kokouksessa

2 Sisältö 1. Yleistä 2. Jäsenistö 3. Hallitus ja toimikunnat 4. Toimisto ja henkilöstö 5. Julkaisutoiminta ja tiedottaminen 6. Ohjelmatoiminta ja koulutus 7. Yhteistyö muiden instituutioiden kanssa 8. Kansainvälinen toiminta 9. Avustukset 10. Jäsenedut 1. Yleistä Vuonna 2010 toteutui Kanteleliiton 33. toimintavuosi. Kanteleliiton toiminta oli elinvoimaista, energistä ja uusia ideoita pulppuavaa myös kuluneena vuonna. Kasvava jäsenmäärä nuorine soittajineen, aktiiviset toimijat liiton ytimessä sekä eri yhteistyöorganisaatioissa ovat saaneet liiton, sen käytettävissä olevista pienistä toimintaresursseista huolimatta, näkymään laaja- alaisesti niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kanteleliitto perusti 2010 oman festivaalin. Liiton toimintavuoden suurin tapahtuma KanteleFest järjestettiin Haapavesi Folk festivaalin yhteydessä. KanteleFest tarjosi monipuolisen kattauksen kantelemusiikkia nykymusiikista rockin sekä kansanmusiikin kautta aina lapsille suunnattuun ohjelmistoon. Kokemukset olivat puolin ja toisin palkitsevia. Haapavesi Folk sai merkittävää lisäarvoa korketasoisen ohjelman myötä ja kantele puolestaan löysi uutta kuulijakuntaa Folkin monisatapäisestä yleisöstä. Muita vuoden tapahtumia olivat Folklandia-risteily, kevätpäivät Käpylässä Helsingissä sekä syyspäivät Palokan Pelimannitalolla Jyväskylässä. KanteleFestin toteutus kuvaa hyvin liiton toimintaa laajemminkin. Yksin olemme vahvoja omassa kentässämme, mutta ennen kaikkea toiminnan polttopisteessä on aktiivinen yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Liiton sisällä toimii useita todella aktiivisia yhteisöjä, mm. Finn-Kanteleet Lahden seudulla, Kajana-Kanteleet Kainuussa, Käenpiiat Espoossa, Aino-Tytöt Varsinais- Suomessa, Meri-Lapin Kanteleensoiton Edistämisrahasto Lounais-Lapissa, Jokilaaksojen Kanteleyhdistys, Three Rivers Kanteles Pohjois-Pohjanmaalla ja LuoMuKanteleet pääkaupunkiseudulla. Omalla toiminnallaan nämä yhteisöt edistävät alueellisesti mahdollisuuksia harrastaa kanteleensoittoa, tarjoavat elämyksiä konserttien ja tapahtumien muodossa sekä viestivät olemassaolollaan ja toiminnallaan ympäristöönsä ennen kaikkea kanteleen elinvoimaisuutta ja monipuolisuutta. Kantele-lehden joitakin vuosia sitten tapahtunut uudistuminen on saanut paljon positiivista

3 huomiota. Lehden tilaajakunta on kasvanut ja julkaisu toimii nykyisellään avarana ikkunana kanteleen historiaan sekä nykypäivään. Korkeatasoiset artikkelit, nuottiliite, lasten omat sivut sekä tapahtumista tiedottaminen luovat sisältöä, jonka pariin tulee lukijakunnalta saadun palautteen mukaan palattua moneen kertaan. Vuonna sivuston käyttäjämäärä saavutti uuden, entistä korkeamman tason. Edellisvuonna avattu sivusto antaa tietoa Kanteleliiton toiminnasta ja tapahtumista sekä levittää monipuolisesti tietoa soittimestamme. Sivusto palvelee erinomaisesti myös eri toimijoiden yhteistyötä jakamalla informaatiota keskitetysti yhdellä sivustolla. Vuonna 2010 Kanteleliiton toiminnan taloudellinen perusta oli rahassa mitattuna n euroa. Tästä leijonanosa oli opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustusta ( euroa) ja tämän lisäksi eri säätiöiltä saatu projektirahoitus kohdistui lähinnä KanteleFestin toteuttamiseen. Liiton toiminnan tulevaisuuden kannalta tärkein tavoite olisi saada opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus tasolle, joka mahdollistaisi kokopäiväisen työntekijän palkkaamisen. Toiminta on nykyisellään laajaa ja aktiivista, mutta avustuksen jäädessä puolipäiväisen työntekijän palkkaamisen tasolle, on toiminta toteutettava suurelta osin talkoovoimin. Viime vuosien aikana useat projektit sekä toiminnan pysyväisluonteisiksi kulmakiviksi muodostuneet tapahtumat, kuten kilpailut sekä uusimapana KanteleFest, ovat vaarassa jäädä toteutumatta, sillä resurssit ovat jatkuvasti liian niukat. Mikäli Kanteleliitto joutuisi luopumaan näistä näkyvistä ja koko kenttää kokoavista tapahtumista, olisivat vaikutukset maamme kantelekulttuurin näkyvyyden ja elinvoimaisuuden kannalta tuhoisat. Tulevaisuus näyttäytyy haasteellisena, mutta Kanteleliitto voi suhtautua siihen luottavaisin mielin. Liiton voima on kotimaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, jota se pyrkii aktiivisesti laajentamaan. Kanteleliitto on koti kaikille kanteleen ystäville. 2. Jäsenistö Vuoden 2010 lopussa Kanteleliitossa oli 888 jäsentä. Jäsenistössä ovat monipuolisesti edustettuna eri intressipiirit, niin rakentajat, soittajat, opettajat, tutkijat, säveltäjät kuin kuulijatkin. Kanteleliitto tarjoaa jäsenistölleen monia etuja. Jäsenet, perhejäseniä lukuun ottamatta, saavat Kantele-lehden sekä sen liitteenä vuosittain ilmestyvän CD-levyn. Jäsenet voivat myös ilmaiseksi jättää rivi-ilmoituksen Kantele-lehteen. Kanteleliitto tekee yhteistyötä eri musiikkialan yritysten kanssa. Musiikkiliike Tampereen Musiikki tarjoaa liiton jäsenille 10-25% alennuksen liikkeessä tehdyistä ostoksista. Liike toimittaa myös jäsenpalveluna tarviketoimituksia ulkopaikkakuntalaisille. Kanteleisiin ja kantelemusiikkiin erikoistunut IMU Inkoon Musiikki toimittaa jäsenistölle edullisesti monipuolisia kanteletarvikkeita nuoteista ja äänitteistä aina studiopalveluihin asti. Kanteleliitto järjestää jäsenistölleen edullisia koulutus- ja konserttitilaisuuksia. Kanteleliitto välittää jäsenistölleen kantelenuotistoa edulliseen hintaan sekä lainaa kantelekokoelmansa soittimia mm. vasta-alkajille sekä leireille ja erilaisille kursseille. Jäsenistö Lukumäärä % Henkilöjäsenet ,9% Perhejäsenet 86 9,7%

4 Kunniajäsenet 17 1,9% Kannattajajäsenet 1 0,01 Yhteisöjäsenet 21 2,4%

5 Yhteisöjäsenet Ala-Könni-opisto Jokilaaksojen Kanteleyhdistys ry Kalevalaseura Kanteleensoiton Opettajat ry Koistinen Kantele Oy LuoMuKanteleet ry Musiikkiyhdistys Jokilaaksojen kanteleet ry Oy Soitinrakentajat AmF Rakentimo Oy Texicalli Records Oy Finn-Kanteleet ry Kajaanin Seudun Kanteleyhdistys ry Kansanmusiikki-instituutti Kiuruveden Kanteleyhdistys ry Lovikka Ky Meri-Lapin Kanteleensoiton edistämisrahasto Naantalin Aino-Tytöt ry Pohjois-Karjalan Musiikkiyhdistys ry Rääkkylän Osuuspankki Vieremän Kanteleyhdistys ry Kunniajäsenet Maija-Liisa Balk Haruko Hayakawa Aino Huoponen Otto Koistinen Jaakko Laasanen Carl Rahkonen Sirkku Sakane Ismo Sopanen Géza Szilvay Ellen Urho Esko Finnström Gerry Henkel Antti Keränen Anneli Kuparinen Heikki Laitinen Hannu Saha Annikki Smolander-Hauvonen Marjatta Sopanen Anneli Toiminen Edesmenneitä kunniajäseniä ei mainita luettelossa. Jäsenmaksut Varsinainen jäsen 25 Perhejäsen (varsinaisen jäsenen kanssa samaan 5 perheeseen kuuluva henkilö) Yhteisöjäsen 100 Kannatusjäsen (yksityishenkilö) vähintään 60 Kannatusjäsen (yhteisö) vähintään 100 Kanteleliiton kevätkokous pidettiin Karjalatalolla Käpylässä, Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Sanna Pitkänen-Eerola ja sihteerinä Sirpa Lahti. Samassa yhteydessä vietettiin Kanteleliiton ja Kanteleensoiton opettajat ry:n yhteisiä kevätpäiviä. Syyskokous pidettiin Palokan Pelimannitalolla Jyväskylässä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pekka Lovikka ja sihteerinä Susanna Heinonen. 3. Hallitus ja toimikunnat Kanteliiton toimintaa johtaa 15-henkinen hallitus, jonka puheenjohtaja sekä kaksi varapuheenjohtajaa valitaan liiton syyskokouksessa. Hallituksen jäsenet valitaan kaksivuotiskaudeksi. Satu Sopanen-Helisalon pitkän puheenjohtajakauden jälkeen hallituksen

6 puheenjohtajana toimi vuosina kanteletaiteilija Eva Alkula. Varapuheenjohtajina vuonna 2010 toimivat Susanna Heinonen ja Vilma Timonen. Muut hallituksen jäsenet olivat: Johanna Aho Ville Eerola Mariia Huikari Maija Kauhanen Emmi Knuutinen Pekka Lovikka Aino Meisalmi-Minkkinen Rauno Nieminen Jyrki Pölkki Outi Sane Satu Sopanen-Helisalo Harri Suilamo Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana kolme kertaa: Musiikkikeskus Kallio- Kuninkalassa Järvenpäässä sekä ja virtuaalikokouksissa, joissa keskusteluyhteys luotiin Skype-järjestelmällä. Hallituksen kokouksissa asioiden esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Riikka Hiltunen saakka ja Ia Pellinen 1.8. lähtien. Kanteleliiton tilintarkastajina toimivat Mikko Jokinen (HTM) ja Ismo Sopanen, joiden varalla olivat Kalevi Hauvonen ja Ville Eerola. Hallituksen työvaliokunnan muodostaa puheenjohtajisto sekä sihteeri, jona vuonna 2010 toimi Kansanmusiikkiliiton toiminnanjohtaja. Kokoustensa välillä hallitus työskenteli etupäässä jakaantuneena Kanteleliiton toiminnan keskeisiä sektoreita vastaaviksi toimikunniksi. Toimikuntien jäsenet hallitus valitsi keskuudestaan. Toimikuntien työskentelyssä oli mukana myös hallituksen ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka kutsuttiin Kanteleliiton jäsenten joukosta. Toimintavuoden aikana työskentelivät seuraavat hallituksen nimeämät toimikunnat: Kantele-lehden toimitusneuvosto ja nettitoimikunta kantelekirjatoimikunta kantelekilpailutoimikunta virkistys- / koulutustoimikunta festivaalitoimikunta monimuotoisuustoimikunta 4. Toimisto ja henkilöstö Kanteleliiton toimisto sijaitsee Helsingin Kalliossa kiinteistössä, jossa se on osa Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen sekä Suomen Kansanmusiikkiliiton muodostamaa toimijayhteisöä. Hämeentie 34 D:ssä sijaitseva 60 m² toimistotila on alivuokrattu Suomen Kansanmusiikkiliitolta, jonka kanssa maisemakonttorityyppinen toimitila jaetaan. Kanteleliiton toimisto on ollut avoinna pääsääntöisesti maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin virka-aikaan. Muina aikoina toiminnanjohtaja on ollut tavoitettavissa puhelimitse. Toiminnanjohtajan työsuhde on osa-aikainen (20 h/ vko) ja työsuohde on vuoden 2008 alusta lähtien ollut toistaiseksi voimassaoleva. Kanteleliitto työllisti toimintavuoden lokakuusta vuoden loppuun myös projektityöntekijän, Tuomas Timosen, työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän Työtä nuorille -työllistämisrahan turvin. Kantele-lehden toimitus ja taitto on ulkoistettu Pro Motius ky:lle. Kanteleliiton tilinpidon on hoitanut helsinkiläinen Tilitoimisto Leerma Oy.

7 5. Julkaisutoiminta ja tiedottaminen Kantele-lehti Kantele-lehden päätoimittajana jatkoi vuoden loppuun Timo Väänänen ja lehden ulkoasusta sekä taitosta vastasi Pro Motius ky. Nelivärinen lehti ilmestyi neljä kertaa ja sen vuosikerrassa oli sivuja lähes 200, hieman vajaat 50 sivua numeroa kohden. Lehden painosmäärät olivat kpl, joista n. 900 kpl lähetettiin jäsenille ja n. 100 kpl annettiin ilmaisjakeluna tapahtumien yhteydessä. Kantele-lehti on irtonumeromyynnissä Helsingin Akateemisessa Kirjakaupassa ja se lähetetään ilmaiseksi kaikkien Suomi-Instituuttien kirjastoihin. Lehti saa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää kulttuurilehtitukea ja se kuuluu maamme kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtiä edustavaan Kultti ry:hyn. Lehden ulkoasu noudatti edellisvuosien linjaa ja jokaisessa numerossa julkaistiin Kanteleliiton uutisten lisäksi mm. Nina Ampujan toimittamat lastensivut ja Kanteleensoiton Opettajat ry:n toimittama kahdeksansivuinen nuottiliite. Lehden (4/2010) liitteenä ilmestyi kanteletaiteilija Ulla Katajavuoren ( ) äänitteistä tehty CD-levy, jonka Kanteleliitto julkaisi yhteistyössä IMU Inkoon Musiikin kanssa. Lehden asiantuntija-artikkeleita kirjoittivat mm. toimittaja Arja Kangasniemi, kanteletaiteilija ja kanteleensoiton opettaja Mirva Minkkinen sekä MuT Rauno Nieminen. Toiminnanjohtaja toimitti Kantele-lehteen liiton uutisia ja vastasi ilmoitusmyynnistä ja - markkinoinnista mm. konsertti- ja koulutustapahtumissa. Päätoimittaja teki tiivistä yhteistyötä toiminnanjohtajan kanssa ja osallistui lehden toimitusneuvoston työskentelyyn. Päätoimittaja Timo Väänäsen lisäksi toimitusneuvostoon kuuluivat vuonna 2010 Johanna Aho, Susanna Heinonen ja Outi Sané. Joulukuussa 2010 Kantele-lehden uudeksi päätoimittajaksi valittiin Sauli Heikkilä. Kantele-kirja Helmikuussa julkaistiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Kanteleliiton pitkäaikainen yhteishanke, 511-sivuinen Kantele-kirja. Kirjan sisältö jakaantuu kolmeen osioon, joiden kirjoittamisesta vastasivat säveltäjä ja dosentti Pekka Jalkanen, kansanmusiikin professori Heikki Laitinen ja filosofian tohtori Anna-Liisa Tenhunen. Jalkanen valotti kirjassa kantelemusiikin historiaa, Laitinen puolestaan soittimen historiaa ja sen asemaa kansallisena symbolina. Tenhunen esitteli soittajien, opettajien, rakentajien ja muiden alan vaikuttajien roolia kanteleen nousussa moderniksi ja monimuotoiseksi soittimeksi. Julkaisutilaisuudessa kuultiin kirjan kirjoittajien puheenvuorojen lisäksi kantelemusiikkia Eva Alkulan ja Arja Kastisen esittämänä. Kirjasto/arkisto VIOLA-tietokannassa Kanteleliiton kirja-, nuotti- ja äänitekokoelma on osa VIOLA-tietokantaa, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston bibliografia. Siihen on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä aina vuodesta 1901 alkaen. Kanteleliiton hakemisto on alihakemisto Maailman Musiikin Keskuksen hakemistolle. VIOLAn hakukäyttö on kaikille maksutonta, joten näin Kanteleliiton aineisto on saatu yhä laajemman käyttäjäpiirin saataville.

8 Muu tiedottaminen Kanteleliitolla on kotisivut ( jotka toimivat samalla Kantele-lehden verkkoversiona. Toiminnanjohtaja ja lehden päätoimittaja ylläpitävät kotisivuja. Sivut sisältävät lehden artikkeleiden lisäksi tietoa Kanteleliitosta, tapahtumakalenterin liiton ja sen jäsenten järjestämistä konserteista, kilpailuista, leireistä, kursseista ja muista alan tapahtumista. Se sisältää myös linkin liiton Japanissa toimivan sisaryhdistyksen, Nihon Kantele Tomonokain, japaninkielisille kotisivuille, Kanteleensoiton Opettajat ry:n esittelyn sekä kanteleiden luettelointioppaan museoiden käyttöön. Sivuilla on myös kattava sanahakupalvelu. Kanteleliiton kotisivut ovat kaikille avoimet ja toimivat yhdistävänä tekijänä alan toimijoille ja muille kanteleesta kiinnostuneille tahoille. Lehdistötiedotteita lähetettiin eri tapahtumien tiimoilta. Näkyvin uutinen vuoden aikana oli ensimmäinen KanteleFest-tapahtuma, joka järjestettiin Haapavesi Folk festivaalin yhteydessä. Muita tiedotteita lähetettiin Kantele-kirjan sekä Kultakantele, Vuoden kantele ja Vuoden kantelelevy -tunnustuksiin liittyen. 6. Ohjelmatoiminta ja koulutus Folklandia Folklandia-risteily on vuosittainen, tammikuun alussa järjestettävä kansanmusiikin ja tanssin talvifestivaali ja messutapahtuma. Folklandia on järjestetty vuodesta 1996 lähtien ja siihen osallistuu noin 1000 esiintyjää ja noin 3000 risteilijää. Toimintavuonna 2010 Kanteleliitto osallistui Folklandia-risteilylle tammikuun päivänä. Tällä risteilyllä Kanteleliittoa edustivat Vilma Timonen Quartet ja Teppanan Veljet featuring Pekko Käppi. Kanteleliitto ja Kantele-lehti olivat näkyvästi esillä laivan messuosastolla ja risteilyllä rekrytoitiin uusia jäseniä Kanteleliittoon. Kevätpäivät Kanteleliiton ja Kanteleensoiton Opettajat ry:n yhteiset kevätpäivät järjestettiin 13. helmikuuta Helsingissä Käpylän Karjalatalolla. Kevätpäivät oli liiton jäsenille maksuton ja tapahtuman yhteydessä järjestettyyn koulutukseen ja luennolle osallistui parikymmentä jäsentä. Kevätpäivien ohjelmassa olivat Maija Karhinen-Ilon Leikkivoimaa-työpaja sekä dosentti Minna Huotilaisen luento otsikolla Aivotutkimuksen tuomaa tietoa musiikkiharrastuksen vaikutuksista. Kevätpäivien päätteeksi osallistujat saivat nauttia lasten ja nuorten kantele-esityksistä Karjalatalon juhlasalissa järjestetyssä konsertissa. KanteleFest Vuonna 2010 näkyvin osa Kanteleliiton toimintaa oli ensimmäistä kertaa järjestetty KanteleFest - konserttitapahtuma, joka järjestettiin Haapavesi Folk Music Festivalin yhteydessä heinäkuuta. KanteleFestin ohjelma Ensimmäisen KanteleFestin tavoitteena oli tuoda esiin kantelemusiikin ja kantelekulttuurin monimuotoisuutta. KanteleFesteillä kantaesitettiin Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston lehtorin, MuM Soili Perkiön ja tansanialaisen MuT Arnold Chiwalalan Mukawa Kantele -

9 kanteletilausteos. KanteleFestin ohjelmistossa kuultiin useita tasokkaita kansanmusiikkiyhtyeitä, lastenmusiikkikonsertti sekä Haapaveden kirkossa järjestetty intiimi akustisen soolokantelemusiikin konsertti. Tapahtumassa tuotiin esiin kanteleen monipuolisuutta esittelemällä kanteletta taidemusiikkisoittimena sekä progerock-yhtyeen keulainstrumenttina. KanteleFestin ohjelman kokosi Kanteleliiton toiminnanjohtaja yhteistyössä Kanteleliiton festivaalitoimikunnan sekä Haapavesi Folk Music Festivalin taiteellisen johdon kanssa. Kanteleliiton tuottamaa ohjelmaa oli Haapavesi Folk Music Festivalin ohjelmassa ja lisäksi festivaalilla kuultiin muutamia kanteleyhtyeitä Haapavesi Folk Music Festivalin tuottamana. Konserttien lisäksi KanteleFest sisälsi kanteleensoiton työpajoja, suositut ilmakanteleen SM-kisat sekä kanteleaiheisen näyttelyn Haapaveden kirjastossa. Festivaalialueella oli Kanteleliiton esittelypöytä, jossa myytiin Kanteleliiton materiaalia, rekrytoitiin uusia jäseniä ja jaettiin Kantelelehden näytenumeroita. KanteleFestin toimintaidea ja taloudelliset edellytykset Ensimmäinen KanteleFest päätettiin järjestää yhteistyössä jo olemassa olevan festivaalin kanssa. Festivaalikumppanuus antoi mahdollisuuden laajentaa kantelemusiikin yleisöä tuomalla kantelemusiikkia sinne, missä yleisöä on valmiiksi. Yhteistyöpäätökseen vaikutti lisäksi tietoisuus Suomen kesän runsaasta musiikkitarjonnasta ja mahdollisen uuden festivaalin aiheuttamasta lisäkilpailusta. KanteleFestin järjestäminen oli Kanteleliitolle taloudellisesti haastavaa, sillä KanteleFestille ei hakemuksista huolimatta myönnetty kuluja kattavaa apurahaa tai valtionavustusta. Avustuksia myönnetään pääsääntöisesti vakiintuneille festivaaleille, ja Kanteleliitto toivookin KanteleFestin pääsevän tulevina vuosina valtionavun piiriin. Kanteleliitto ei saanut festivaalista tuloja kirkkokonsertin lipputuloja lukuun ottamatta. Haapavesi Folk Music Festival tarjosi konserteille puitteet, mikä mahdollisti sen, ettei KanteleFestistä aiheutunut Kanteleliitolle tilavuokra- tai laitekuluja. Budjetin pienuudesta huolimatta KanteleFest onnistui odotusten mukaisesti, ja sekä Kanteleliitto että Haapavesi Folk Music Festival olivat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön. KanteleFestin tulevaisuus Tulevaisuudessa KanteleFest järjestetään vuoden 2010 KanteleFestin tavoin yhteistyössä eri musiikinalojen festivaalien kanssa. Tulevat festivaalit toteutetaan joka toinen vuosi, vuorovuosin kantelekilpailujen kanssa. Jatkossa Kanteleliitto pyrkii tasapuoliseen festivaalitulojen ja -kulujen jakamiseen KanteleFestin kulloisenkin yhteistyökumppanin kanssa. Tulevien KanteleFestien ohjelmistossa painotetaan kunkin yhteistyöfestivaalin musiikin tyylilajia ja festivaalien ohjelmistot rakennetaan kokonaisuuksiksi, jotka edustavat kattavasti monimuotoista suomalaista kantelekulttuuria. Vuonna 2012 KanteleFest järjestetään klassisen musiikin festivaalin yhteyteen. KanteleFest 2010 ohjelma: klo Sisäisiä sointeja: Arja Kastinen ja Ritva Koistinen, Haapaveden kirkko klo Haapaveden kantele: Jaakko ja Sanna, Sali

10 klo Stringpurée Band, Sali klo Jamiteltta klo Satukantele klo Satukantele klo kielisen kanteleen alkeet aikuisille klo Kanteleen kyydissä workshop klo Vilma Timonen: Kanteleen kyydissä, Päälava klo Arnold Chiwalalan & Soili Perkiön kanteletilausteos Mukawa Kantele kantaesitys, Päälava klo Kardemimmit, Folk-Café klo Kantelekirkko, Haapaveden kirkko Oheistapahtumat: Kanteleen kielin näyttely, Haapaveden kirjasto 1.7. KanteleFest-työpajoja 3.7. Ilmakanteleen SM-kisat Kansainvälinen kanteleleiri järjestettiin Kuhmossa Sommelo-kansanmusiikkijuhlan yhteydessä kolmatta kertaa kansainvälinen kanteleleiri. Opiskelijoita leirillä oli yhteensä 18 ja he tulivat Suomesta, Ruotsista, Venäjältä, Saksasta ja Japanista. Leirin opettajina toimivat Eva Alkula, Vilma Timonen, Emmi Knuutinen ja Anu Alviola. Kurssin päätteeksi järjestettiin Kuhmo-talossa Kantelekavalkadikonsertti, jossa leiriläiset esiintyivät. Etno-Espa Etno-Espa on Helsingissä Espan lavalla pidettävä kansanmusiikkitapahtuma, joka järjestetään vuosittain elokuun aikana kansanmusiikkialan järjestöjen toimesta. Kanteleliitto on toiminut Etno- Espan yhteistyökumppanina useiden vuosien ajan ja vuonna 2010 Kanteleliitto tuotti festivaalille Rönsy-yhtyeen konsertin. Rönsy esiintyi Etno-Espa -festivaalilla 11. elokuuta. Yhteistyön myötä Kanteleliitto sai näkyvyyttä festivaalin markkinoinnissa sekä konserttipäivänä tapahtumapaikalla. Etno-Espan konserteissa nähtiin vuonna 2010 useita yhtyeitä, joissa oli mukana kanteleensoittajia. Kanteletta kuultiin Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!:n, Vilma Timosen Kanteleen kyydissä - lastenkonsertin, Minna Padilla & Helsinki Koto Ensemblen, Anette Åkerlund & Amaro Dzambiban sekä Tuulenkantajien ohjelmistossa. Etnosoi!

11 Kanteleliitto osallistui Maailman musiikin keskuksen tuottaman Etnosoi!-festivaalin Kaksi maata, kaksi soitinta -konsertin tuotantoon. Konsertti järjestettiin Itä-Helsingin kulttuurikeskus Stoassa 13. marraskuuta. Kaksi maata, kaksi soitinta -konsertissa vertailtiin suomalaisia ja turkkilaisia soitinpareja, joita olivat kantele ja kanun sekä jouhikko ja kemençe. Konsertissa esiintyivät turkkilaiset Göksel Baktagir (kanun) ja Neva Özgen (kemençe) sekä suomalaiset Timo Väänänen (kantele) ja Ilkka Heinonen (jouhikko). Kanteleliitto osallistui kanteleensoittaja Timo Väänäsen esiintymiskuluihin ja oli näkyvästi esillä festivaalin markkinointimateriaalissa sekä tapahtumapaikalla. Syyspäivät Kanteleliiton syyspäivät järjestettiin Jyväskylässä Palokan Pelimannitalossa ja Suomen kantelemuseossa Kanteleliiton syyskokous pidettiin syyspäivien yhteydessä. Syyspäivien ohjelmassa oli soitinrakentajien toiminnan esittelytilaisuus, johon osallistui aktiivisesti useita kanteleensoiton ammattilaisia ja harrastajia. Kantelealan toimijoiden kohtaaminen nosti esiin teeman unelmakanteleesta. Soittajat ja kanteleenrakentajat pohtivat mm., millainen on laadukkaan kanteleen sointi, millaisia ominaisuuksia hyvällä kanteleella ylipäätään tulisi olla ja miltä unelmainstrumentin soittaminen tuntuu. Syyspäivien ohjelmaan kuului kaikille avoin irlantilaisen kansanmusiikin kurssi, jota ohjasi amerikanirlantilainen harpunsoittaja Lily Neill. Neill on arvostettu, nuorena uransa aloittanut irlantilaisen harpun taituri, joka esiintyy ja opettaa säännöllisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Kurssilla opeteltiin irlantilaisen harpun perinteistä ohjelmistoa, ornamentaatiota, harmonioita, improvisaatiota sekä sovellettiin harpun soittotekniikoita kanteleelle. Koulutuksessa tutustuttiin myös lukujen irlantilaisten säveltäjien ohjelmistoon. Lily Neill esiintyi syyspäivien konsertissa, jossa esiintyi hänen lisäkseen kanteleensoittaja Eva Alkulan ja japanilaisen kotonsoittaja Tomoya Nakain muodostama duo. Kantelekokoelma Kanteleliitto omistaa parikymmentä viisikielistä kanteletta, joita lainataan eri tapahtumien ja koulutustilaisuuksien käyttöön. Kanteleiden lainausmahdollisuudesta tiedotetaan vuosittain Kantele-lehdessä. Vuonna 2010 viisikieliskokoelmaa lainattiin muun muassa musiikkileirien järjestäjille sekä Vilma Timosen kanteletyöpajoihin, joita järjestettiin Kanteleen kyydissä - konserttien yhteydessä. Kuluneena vuonna Koistinen Kantele Oy lahjoitti Kanteleliitolle kaksi konserttikanteletta, joiden lisäksi Kanteleliitto omistaa kolme kotikanteletta. Koneisto- ja kotikanteleita lainataan hakemuksia vastaan yhden lukuvuoden ajaksi sekä vasta-alkajille että pidemmällä oleville kanteleensoittajille. Lisäksi kantele voidaan lainata esimerkiksi säveltäjälle, joka tarvitsee kanteletta sävellystyönsä välineeksi. Muu toiminta Kanteleliiton monimuotoisuustoimikunta toteutti vuonna 2010 Mukawa Kantele hankkeen. Mukawa Kantele on tilausteos, joka kantaesitettiin heinäkuussa 2010 KanteleFesteillä. Syksyllä Mukawa Kantele -teosta vietiin kouluihin pedagogisena pakettina. Rumpali, MuK Tuomas Timonen palkattiin Mukawa Kantele -hankkeeseen kolmeksi kuukaudeksi euron työllistämistuen turvin. Tuki maksettiin Työtä Nuorille 2010 hankkeen rahoista.

12 Kanteleliitto on välittänyt kanteleensoittajien sekä -opettajien yhteystietoja erilaisten tapahtumien ja koulutustilaisuuksien järjestäjille sekä vastannut kanteletta koskeviin kysymyksiin. Liitto on myös välittänyt korvauksetta soittajia esiintymistilaisuuksiin, mutta kysynnän kasvaessa pyrkii jatkossa ohjaamaan soittajat kaupallisten ohjelmatoimistojen välitettäväksi. 7. Yhteistyö muiden instituutioiden kanssa Kuluneen vuoden aikana Kanteleliitto liittyi nuorisojärjestö Allianssiin, jonka kautta on mahdollista mm. osallistua maksuttomiin koulutustapahtumiin. Kanteleliitto on ollut mukana myös Nurmeksen kaupunginmuseon vuonna 2009 käynnistämässä Kantele eläväksi -hankkeessa, jossa keskitytään kanteleen kartoitus- ja tutkimustyöhön. Hankkeessa tutustutaan Nurmeksen museon kanteleisiin soittimia mitataan, kuvataan ja luetteloidaan sekä perehdytetään museohenkilökuntaa kantelekulttuuriin. Asiantuntijoina hankkeessa toimivat MuT, soitinrakentaja ja tutkija Rauno Nieminen sekä MuT, kanneltaja Timo Väänänen. Hankkeen aikana laaditaan kanteleiden luettelointiopas, jolla pyritään edistämään ja kartuttamaan kanteleista saatavaa tietoa. Kanteleliitto on jäsenenä seuraavissa organisaatioissa: Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus Kultti ry Folklore Suomi Finland Sivistysliitto Kansalaisfoorumi Kansantaiderahasto Vuoden aikana olemme tehneet yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: Etno-Espa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö IMU Inkoon Musiikki Kalevalaisten Naisten Liitto Kansanmusiikki-instituutti Kanteleensoiton Opettajat ry Kantelemuseo Maailman musiikin keskus Meri-Lapin Kanteleensoiton Edistämisrahasto Nurmeksen kaupunginmuseo Opetus- ja kulttuuriministeriö Oy Yleisradio Ab Pohjois-Karjalan Musiikkiyhdistys ry Pispalan Sottiisi Restel -hotellit Sellosali Seurasaarisäätiö Sibelius-Akatemia Sommelo Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Suomen Kansanmusiikkiliitto ry Suomen Musiikkioppilaitosten Liitto Suomen Säveltäjät ry

13 Tampereen konservatorio Ulkoasiainministeriö sekä lukuisat soitinrakentajat ja musiikkioppilaitokset. 8. Kansainvälinen toiminta Kilpailujen organisoijana Kanteleliitolla on jo perinteitä - se on järjestänyt Valtakunnallisia kantelekilpailuja vuodesta 1978 lähtien. Alkuvuosina kilpailuja järjestettiin kahden-kolmen vuoden välein ja nyt kilpailut järjestetään joka toinen vuosi, yhtye- ja soolokilpailut vuorovuosin. Vuonna 2010 aloitettiin järjestettävien 1. kansainvälisten kantelekilpailujen järjestelytyöt. Kilpailuun kutsutaan osallistujia Virosta, Latviasta, Liettuasta, Venäjältä ja Japanista. Japani-projekti Yhteistyötä vuonna 2008 perustetun Nihon Kantele Tomonokain (Japanin kanteleen ystävät) kanssa jatkettiin maiden välisen kulttuurivaihdon edistämiseksi sekä molemminpuolisen tiedottamisen ja verkottumisen ylläpitämiseksi. Kantele-lehden 4/2010 ohessa ilmestynyttä liitelevyä toimitettiin 120 kpl Japaniin. Nihon Kantele Tomonokain tärkeimpänä tehtävänä on toimia japanilaisten kanteleensoittajien ja kantelekulttuurista kiinnostuneiden henkilöiden yhdyssiteenä ja Suomen Kanteleliiton yhteistyökumppanina. 9. Avustukset Apurahat ja tuet (euroina) toimintavuonna 2010: Opetus- ja kulttuuriministeriön toiminta-avustus Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurilehtiavustus Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus Opetus- ja kulttuuriministeriön avustus Alfred Kordelinin säätiön apuraha ESEK (Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus) ESEK Föreningen Konstsamfundet LUSES (Luovan säveltaiteen edistämissäätiö) Yhteensä euroa 10. Jäsenedut Kantele-lehti postitettiin jäsenmaksunsa maksaneille.

14 Vuoden neljännen lehden liitteenä toimitettiin jäsenetuna CD-levy. Kanteleliiton jäsenet saivat lehdestä ilmaista rivi-ilmoitustilaa. Lehdissä 1/10 julkaistiin veloituksetta toimitukseen lähetetyt tiedot kesän kanteleleireistä edellisvuosien tapaan. Kanteleensoiton Opettajat ry (KantO ry) käytti Kantele-lehteä myös omana tiedotuskanavanaan. Kantelekilpailut olivat jäsenille ilmaisia. Liiton jäsenet saivat 10 25% alennuksen tamperelaisesta Tampereen musiikki -liikkeestä, joka hoiti myös jäsenpalveluna tarviketoimituksia ulkopaikkakuntalaisille. IMU Inkoon Musiikki toimitti edullisesti monipuolisia kanteletarvikkeita nuoteista ja äänitteistä aina studiopalveluihin asti. Kanteleliitto järjesti edullisia koulutus- ja konserttitilaisuuksia kevät- ja syyskokoustensa yhteydessä. Kanteleliitto välitti jäsenistölleen toimistossa myynnissä olevaa kantelenuotistoa lähes omakustannushintaan. Kanteleliitto lainasi kantelekokoelmastaan soittimia mm. leireille, vasta-alkajille ja kurssien järjestäjille.