Euroopan unioni. Eurooppa. Tietolehti nuorille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Euroopan unioni. Eurooppa. Tietolehti nuorille"

Transkriptio

1 Euroopan unioni Eurooppa. Tietolehti nuorille

2 Tämä tietolehti ja siihen liittyvä opettajan opas ovat saatavilla internetissä osoitteessa corner/index_fi.htm https://bookshop.europa.eu/fi/home/ Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bruxelles/Brussel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut syyskuussa Teksti: Eckart D. Stratenschulte, Europäische Akademie Berlin Julkaisun Eurooppa Tietolehti nuorille julkaisi alun perin aktion europa (Saksan liittohallitus, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio) Saksassa nimellä Europa: das Wissensmagazin für Jugendliche. Euroopan komission viestinnän pääosasto on tarkistanut ja päivittänyt sen. Alkuperäinen taitto: Zeitbild Verlag und Agentur für Kommunikation, Berlin / MetaDesign AG, Berlin. Zeitbild tuotti myös kuvasarjan, jossa esiintyvät nuoret Alice, Janette, Jello, Motian ja Patricia. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2015 ISBN doi: /2624 Euroopan unioni, 2015 Jäljentäminen on sallittu. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

3 Eurooppa. Tietolehti nuorille Sisällys 1. Arkipäivän Eurooppa 4 Hei! Me tulemme berliiniläisestä Robert Jungk koulusta ja toimimme oppainanne tässä tietolehdessä. 2. Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 10 Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan. 3. Miten Euroopan unioni toimii? 16 EU:ta verrataan usein valtioon. Sen rakenne on kuitenkin aivan erilainen. 4. Mitä EU oikeastaan tekee? 24 Jotkut sanovat, ettei EU tee tarpeeksi, toiset taas, että se sekaantuu kaikkeen. Kummat ovat oikeassa? 5. Euroopan unionin laajentuminen 34 Euroopan unionin perusti kuusi valtiota, mutta se on ollut alusta lähtien tarkoitettu koko Euroopalle ja avoin uusille jäsenille. 6. Eurooppa maailmassa 40 Me eurooppalaiset emme ole maailmassa yksin. Me emme edes ole enemmistö maailman väestöstä, kaukana siitä. 7. Euroopan tulevaisuus 46 Mitä seuraavaksi? Luomme katsauksen EU:n tuleviin tehtäviin. 3

4 Arkipäivän Eurooppa Hei! Me olemme Alice, Jello, Patricia, Motian ja Janette berliiniläisestä Robert Jungk koulusta, jossa on saksalais puolalaisia Eurooppa luokkia. Tapaamme myöhemmin tässä esitteessä, kun annamme teille tärkeitä vinkkejä, kiintoisia tehtäviä, lyhyitä tietovisoja ja aiheita pohdittaviksi. Oppimisen ei ole pakko olla tylsää! 4 Arkipäivän Eurooppa

5 Eurooppa on jossain muualla. Tämä lause on tietenkin järjetön, sillä olemme EU:n kansalaisia, ja Eurooppa on kotimme. Me siis muodostamme Euroopan. Silti monista tuntuu, että Eurooppa on jossain kaukana varsinkin Euroopan unioni. Tämän luvun tarkoituksena on tutustua Euroopan unioniin vähän paremmin. Eurooppa olemme me! Tehtävä Kuinka kaukana Bryssel on? Kuulemme Euroopan unionista päivittäin uutisissa tai luemme siitä sanomalehdistä. Monet eivät kuitenkaan ole lainkaan kiinnostuneita EU:sta. Mistä tämä johtuu mielestäsi? Corbis EU:lla ei ole merkitystä arkielämässämme. EU on aivan liian monimutkainen. Mediassa ei raportoida riittävästi EU:sta. Kaikki merkittävät kysymykset ratkaistaan jäsenvaltioissa, ei Brysselissä tai Strasbourgissa. Siksi riittää, että seuraa oman maansa politiikkaa. Politiikka on yleisesti tylsää. Tehtävä Mitä sinä ajattelet asiasta? Olen kiinnostunut Euroopan unionista hyvin paljon melko paljon jonkin verran vähän hyvin vähän en lainkaan koska Pieni Eurooppa visa Kuinka monta jäsenmaata Euroopan unionissa on? Miten Euroopan parlamentin jäsenet (mepit) valitaan? Heitä ei valita, vaan kunkin valtion päämies nimittää heidät hallituksen päämiehen ehdotuksesta. Kunkin jäsenvaltion parlamenttivaaleissa, sillä Euroopan parlamentin jäsenet ovat samalla kotimaidensa parlamenttien jäseniä. Jäsenvaltioiden parlamentit lähettävät heidät Euroopan parlamenttiin. Yleisillä ja salaisilla vaaleilla, aivan kuten jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenetkin. Liettua ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta Kuinka monta maata silloin käyttää euroa yhteisenä rahayksikkönään? Kaikki EU:n jäsenvaltiot 6 perustajavaltiota 13 maata 19 maata EU:n menot ovat vuonna 2014 noin 135 miljardia euroa. Kuinka suuren osan uskot tämän olevan EU maiden talouden tuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT)? 80,9 prosenttia 50,2 prosenttia 15,3 prosenttia 1,0 prosentti Euroopan unionin tuomioistuin valvoo, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan. Missä tuomioistuimen toimipaikka on? Lissabonissa Brysselissä Strasbourgissa Luxemburgissa Arkipäivän Eurooppa 5

6 Tehtävä Miten EU vaikuttaa arkielämään? Kymmenen esimerkkiä Fakta Euroopan sisäinen kauppa laajenee jatkuvasti. Suurten konsernien lisäksi myös pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät tästä. Näin turvataan työpaikkoja. Yhteys EU:hun Euroopan sisämarkkinoiden piirissä on 500 miljoonaa ihmistä. Sisämarkkinoiden luominen lisäsi vuosien 1992 ja 2011 välillä EU maiden välistä kauppaa 800 miljardista eurosta miljardiin euroon. hyvin tärkeää Tämä on minusta tärkeää merkityksetöntä Puhelujen hinnat ovat viime vuosina laskeneet selvästi. EU on vapauttanut televiestintämarkkinat, eli kansalliset monopolit on lopetettu ja kilpailu sallittu. Jos kilpailu ei toimi riittävän hyvin, EU puuttuu asiaan heti. Esimerkiksi kännykästä soitettavat ulkomaanpuhelut ovat halventuneet Euroopan parlamentin ja Euroopan komission toiminnan ansiosta. Lentämisestä on tullut viime vuosina paljon halvempaa, joten myös nuorilla ja lapsiperheillä on useammin varaa lentää. EU on lakkauttanut kansalliset monopolit ja sallinut kilpailun. Nykyisin voit lentää vaikka Unkarista Ranskaan brittiläisellä lentoyhtiöllä. Lisäksi matkustajien oikeuksia on parannettu. Jos jäät lennolta ylivarauksen vuoksi tai joudut jättämään lennon myöhästymisen vuoksi sovitun tapaamisen väliin, saat korvauksen. Niin kutsutut kotimyyntikaupat, joissa ihmiset puhutaan ympäri ostamaan tietosanakirjoja tai pölynimureita, voidaan perua, jotta yllätetyiksi tulleille ostajille ei synny vahinkoa. Sama koskee myös kadulla allekirjoitettuja lehtitilauksia tai muita sopimuksia. EU on pannut tällaisille kaupoille pisteen koko Euroopassa. Nyt kaupan jälkeen on vielä harkintamahdollisuus vaikka sopimus olisi jo allekirjoitettu. 6 Arkipäivän Eurooppa

7 Fakta Kulutustavaroiden, kuten sähkölaitteiden, takuuaika on nyt kaksi vuotta. Jos esimerkiksi kännykkä menee rikki vuoden kuluessa ostamisesta, se korjataan maksutta tai vaihdetaan. Yhteys EU:hun EU:n säännöksillä on luotu yhtenäiset määräajat. Takuu on voimassa koko Euroopassa. On siis samantekevää, missä EU maassa asiakas on tavaran ostanut. hyvin tärkeää Tämä on minusta tärkeää merkityksetöntä Ympäristön saastuminen ei noudata valtioiden rajoja. Meidän kaikkien on hengitettävä, joten ilman puhtaus on erittäin tärkeää. Viime vuosina hengitysilman laatu on parantunut. EU on säätänyt koko Eurooppaa koskevia sitovia ilmanlaatuvaatimuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava konkreettisten toimenpiteiden avulla, että näitä vaatimuksia noudatetaan. Vesi on pesemistä ja ennen kaikkea juomista varten. Siksi sen laatu on elintärkeää. EU:ssa asuvat voivat huoletta avata vesihanan ja täyttää siitä lasinsa. Jo 15 vuoden ajan EU on pitänyt yllä juomavesistandardeja, joita kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava. Matkustaminen Euroopassa on nykyisin hyvin yksinkertaista. Useimpien eurooppalaisten valtioiden välillä ei enää ole rajatarkastuksia. EU teki Schengenin sopimuksella valtioiden välisistä rajatarkastuksista tarpeettomia. Esimerkiksi Norjan Nordkappista Sisiliaan voi matkustaa ilman ainuttakaan rajatarkastusta. Vain Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti muodostavat poikkeuksen. Myöskään Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania eivät vielä kuulu Schengen alueeseen. EU:n kansalaiset voivat työskennellä monissa Euroopan valtioissa aivan samoin kuin kotimaassaan. Kaikki voivat itse päättää, missä he mieluiten haluavat elää ja mistä he etsivät työtä. EU on luonut sisämarkkinoidensa alueelle vapaan liikkuvuuden. Niinpä Wienistä kotoisin oleva voi työskennellä Brysselissä, Roomassa, Lontoossa tai Varsovassa aivan yhtä hyvin kuin Linzissä tai Innsbruckissa. Myös lomalla voi harmillisesti sairastua tai joutua onnettomuuteen. On hyvä tietää, että voit saada 28 EU maassa hoitoa mutkattomasti ja samaan hintaan kuin kyseisen maan kansalaiset (joissakin maissa ilmaiseksi). EU maat voivat käyttää toistensa sairausvakuutusjärjestelmiä. Sinun on vain näytettävä eurooppalainen sairaanhoitokortti tai vastaava lomake ja sen jälkeen voit keskittyä paranemiseen tarvitsematta taistella byrokratian kanssa kielellä, jota välttämättä et edes osaa. Tehtävä Mitä kaverisi vastasivat? Arvioikaa toistenne vastauksia ja keskustelkaa tuloksista. Tehtävä EU meillä kotona Mieti jokapäiväistä elämääsi ja perhettäsi. Miten EU näkyy niissä? Kerro esimerkkejä! Pohdi esimerkiksi ruokaa, rahaa, koulua ja opiskelua, matkustamista, ostoksia ja työntekoa. Arkipäivän Eurooppa 7

8 Koulutus ja opiskelu ulkomailla EU:ssa Tehtävä Vapaata liikkuvuutta eivät hyödynnä vain työntekijät, vaan myös matkailijat, eläkeläiset, opiskelijat ja harjoittelijat. Opiskelijoiden liikkuvuutta edistetään EU:n Erasmus+-ohjelmalla. Se tarjoaa opiskelijoille taloudellista tukea ja auttaa järjestelyissä heidän opiskellessaan ulkomailla eurooppalaisessa kumppanikorkeakoulussa. Eurooppalaisella pisteytysjärjestelmällä varmistetaan, että ulkomailla suoritetut opintosuoritukset otetaan huomioon opinnoissa kotimaassa. Ulkomailla suoritetut lukukaudet eivät siten mene tässäkään mielessä hukkaan. Erasmus+ tarjoaa myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tukea työharjoittelun rahoituksessa ja järjestelyissä. Monet EU:n nuoret Alice: Erasmus ohjelman perustettiin 27 vuotta sitten. Sen jälkeen yli 3 miljoonaa opiskelijaa on viettänyt sen avulla yhden tai kaksi lukukautta toisessa EU maassa. Ohjelmalle on nyt annettu lisävaroja, ja vuosina Erasmus+ tarjoaa neljälle miljoonalle eurooppalaiselle mahdollisuuden opiskella, suorittaa harjoittelua, työskennellä tai tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla. käyttävät vuosittain tätä mahdollisuutta täydentää koulutustaan ulkomailla. Ohjelman yhteystyöyritykset ja -laitokset ilmoittavat hankkeista, joihin nuoret harjoittelijat ja nuoret työntekijät, mutta myös työttömät voivat hakea. Erasmus+-ohjelmassa ei ole kyse vain muodollisesta koulutuksesta. Sillä myös tuetaan muunlaista oppimista, jolla edistetään nuorten henkilökohtaista kehittymistä ja työnsaantimahdollisuuksia sekä annetaan eväitä tulla aktiivisiksi kansalaisiksi. Nuoret voivat myös tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla, EU:ssa tai sen ulkopuolella. Tällaista työtä löytyy esimerkiksi hoiva-, ympäristö-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta aloilla sekä kehitysyhteistyössä. Vapaaehtoistyöhön osallistumisesta saa sen päätteeksi Youthpass-todistuksen, jossa kerrotaan hankkeesta. Aluksi saattaa ehkä tuntua vaikealta lähteä mukaan toimintaan vieraassa maassa. Nuorten myönteisten kokemusten perusteella lähteminen kuitenkin kannattaa. Voisitko itse kuvitella suorittavasi opintojakson tai -vuoden tai jopa koko tutkinnon ulkomailla? Listaa syyt puolesta ja vastaan. Kumpia on enemmän? Ulkomaanopintojen puolesta Ulkomaanopintoja vastaan Vertailkaa tuloksia ja keskustelkaa niistä. 8 Arkipäivän Eurooppa

9 Tehtävä Euroopan symbolit Tunnistatko nämä merkit ja esineet? Missä niitä voi nähdä? Pohdi, miten ne liittyvät Eurooppaan ja arkeemme. Arkipäivän Eurooppa Kysyimme aluksi, miksi Eurooppa tuntuu monista ihmisistä niin etäiseltä. Eri ihmisillä lienee tähän erilaisia perusteluja. Jos tutkailemme asiaa lähemmin, huomaamme kuitenkin nopeasti, että Eurooppa ja Euroopan unioni ovat itse asiassa hyvinkin lähellä. EU vaikuttaa elämäämme monilla aloilla. Otetaan esimerkiksi raha, yhteisvaluutta euro. Se ei ole vielä käytössä kaikissa EU maissa, mutta jo valtaosassa. Lomalla vaikka Itävallassa, Ranskassa tai Espanjassa voimme maksaa tällä yhteisellä rahalla. Myös niissä maissa, joissa euro ei ole kansallinen valuutta, sitä otetaan vahvana maailmanvaluuttana mielellään vastaan. Euron kanssa olemme tervetulleita kaikkialle maailmaan. Matkustamisen helppous EU:ssa on monista niin itsestään selvää, etteivät he enää edes huomaa sitä. Ei ole kuitenkaan kovinkaan kauan siitä, kun asiat olivat toisin. Rajoilla oli passitarkastuksia ja ruuhkia, ja tullivirkailijat tutkivat tarkasti, mitä ostoksia toimme mukanamme. Lentämisestä on tullut paljon halvempaa. Myös tämä on EU:n ansiota, sillä se on purkanut kansalliset monopolit. Tämä tarkoittaa, että joka maassa ei enää ole yhtä kansallista lentoyhtiötä, joka saa yksin liikennöidä kaikkia reittejä ja periä korkeita hintoja, vaan kaikki EU:ssa toimivat lentoyhtiöt saavat lentää minne haluavat. Niinpä nykyisin voi esimerkiksi varata irlantilaiselta lentoyhtiöltä lennon Tanskasta Espanjaan. Myös lentämisen turvallisuus EU:ssa johtuu siitä, että Euroopan unioni on asettanut kaikille jäsenvaltioille yhteiset turvallisuusstandardit, eivätkä tietyn turvallisuustason alittavat yhtiöt pääse Euroopan ilmatilaan. Monet näistä säännöksistä ovat nk. sisämarkkinoiden ansiota. Jos halutaan yhteiset markkinat, joilla jokainen voi ostaa ja tuottaa tavaroita miten ja missä haluaa, on asetettava yhteiset säännöt. Myös EU:n poliisiviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä, ja tätä varten perustettu toimielin, Europol, koordinoi tietoja. Europolissa ei ole superkyttiä, jotka kaahaavat pistoolit kädessä ympäri Eurooppaa, vaan jäsenvaltioissa kootaan tietoja rikollisista ja rikollisuudesta poliisiviranomaisten käyttöön koko EU:ssa. Kyse on aina vakavasta rikollisuudesta. Europol ei piittaa parkkisakoista. Se jäljittää ihmiskauppiaita ja huumeiden salakuljettajia, rahanväärentäjiä ja seksuaalirikollisia, varastettujen autojen kauppiaita ja internetpetosten tekijöitä, jotka kernaasti hyödyntäisivät avoimia rajoja likaisiin bisneksiinsä. Ympäristön saastuminen ei pysähdy rajakylttien kohdalla. Ympäristöön kohdistuvia riskejä voidaan torjua vain yhteistoimin. Tämä koskee suoraan meitä kaikkia, koska me kaikki hengitämme, juomme ja kulutamme vettä ja syömme pelloilta korjattua satoa. Eurooppalainen ympäristönsuojelu takaa yhteisten standardien avulla, että mikään EU maa ei voi saada taloudellista etua muihin nähden jättämällä ympäristövelvoitteet täyttämättä ja valmistamalla näin halvempia tuotteita. Euroopan sisämarkkinoiden reiluutta koskeva vaatimus turvaa työpaikkoja, koska se estää vilpillisen kilpailun. Monet ihmiset eivät halua syödä muuntogeenisiä elintarvikkeita. Mutta miten voimme tietää, onko maissihiutaleet valmistettu muuntogeenisestä maissista? EU on velvoittanut kaikki elintarvikkeiden valmistajat varustamaan tuotteensa merkinnöillä. Jos tuotteessa on muuntogeenisiä raaka aineita, se on myös kerrottava pakkauksessa. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Mutta jo nyt huomaat varmasti: Eurooppa olemme me kaikki. Ja Eurooppa koskee meitä kaikkia. Arkipäivän Eurooppa 9

10 2 Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 10 Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

11 Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan. Mitä maita EU:ssa on, ja miksi ne ovat liittyneet? Tehtävä Mitkä maat ovat jäseniä? Seuraavassa on luettelo valtioista. Ne kaikki sijaitsevat Euroopassa, mutta kaikki eivät kuulu Euroopan unioniin. Ota selvää, mitkä niistä ovat EU:n jäseniä, ja merkitse ne alla olevaan luetteloon liittymisajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Hae maat kartalta ja väritä ne liittymisvuoden mukaan (alkuperäiset jäsenet punaisella, vuonna 1973 liittyneet ruskealla jne.) Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Moldova, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Ukraina, Unkari, Vatikaanivaltio, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta. EU:n jäsenvaltiot Maa Liittynyt Väkiluku Pääkaupunki Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/ Tehtävä Mitä muuta tiedät näistä maista tai voit oppia? Kootkaa tietonne yhteen ryhmissä ja esittäkää ne. Mitä tiedätte näiden maiden ruuasta, kulttuurista tai kielistä? Kootkaa tietosivu maista, jotka tunnette tai joista olette oppineet lisää. Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 11

12 Pieni Eurooppa visa Imageglobe 1. Mikä on EU:n pienin pääkaupunki ja kuinka monta asukasta sillä on? 2. Missä EU:n pääkaupungissa on kylmintä, eli missä tammikuun keskilämpötila on alhaisin? 3. Mikä on Euroopan unionin korkein vuori? 4. Mihin meriin Euroopan unioni rajoittuu? 5. Mitkä EU maat ovat monarkioita, eli valtionpäämiehenä on esimerkiksi kuningas tai kuningatar? 6. Kuinka monta virallista kieltä on Belgiassa? 7. Missä Euroopan unionin valtiossa on suurin asukasluku? 8. Minkä EU maan pinta ala on suurin? 9. Mikä on Euroopan unionin itäisin pääkaupunki? Lisäkysymys eksperteille: 10. Miksi EU:n lipussa on kaksitoista tähteä eikä yksi tähti jokaista jäsenvaltiota kohden? Miksi Euroopan unionilla on niin monta virallista kieltä? EU on demokraattinen organisaatio. Se haluaa puhua kansalaisilleen, jäsenvaltioiden hallituksille ja hallinnoille, yrityksille ja muille organisaatioille näiden omalla kielellä. Ihmisillä on oikeus saada tietää, mitä heidän nimissään tehdään. Heillä on oltava mahdollisuus osallistua aktiivisesti ilman, että ensin täytyy oppia vieras kieli. Lisäksi Euroopan unioni antaa säännöksiä, jotka koskevat suoraan kaikkia ihmisiä EU:ssa. Kansalaisten ja tietenkin myös kansallisten tuomioistuinten on voitava saada nämä säännökset omalla äidinkielellään. Ne on siis julkaistava kaikilla virallisilla kielillä. Käyttämällä virallisia kieliä lisätään EU:n ja sen elinten avoimuutta, vastuullisuutta ja tehokkuutta. Tehtävä Puhutko eurooppaa? Kun maa, jonka pääkaupunki on Zagreb, liittyi jäseneksi, Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä. Kokoa nämä kielet seuraavista tavuista. a a a a a aat bul eng es ga ga hol i ii ja ka ka ka ka ki ki kreik kro la lan lan lat li li liet ma mal mi ni ni pan por puo rans ri ri ri ro ro ruot sa sak si slo slo suo ta ta tans ti ti ti tšek tu tu un vak vee vi vi 12 Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

13 Taloudellinen voima EU:n valtiot eivät ole erilaisia vain kooltaan, vaan jotkin niistä ovat myös rikkaampia kuin toiset. On maita, joissa ihmisillä menee keskimäärin oikein hyvin, ja maita, joissa elintaso on selvästi alhaisempi. Miten tätä oikeastaan voidaan mitata? Kaikissa maissahan on vauraita ja köyhiä ihmisiä. Kuka otetaan vertailukohdaksi pomo vai hänen autonkuljettajansa, sihteeri vai ylilääkäri? Taloustilastoissa tämä ongelma on ratkaistu siten, että niissä mitataan ensin maan taloudellinen suorituskyky. Se on kaikkien maassa yhden vuoden aikana tuotettujen arvojen yhteenlaskettu summa. Siinä ilmaistaan rahana ja lasketaan yhteen jokainen maassa vuoden aikana valmistettu auto, jokainen tehty hiustenleikkuu, jokainen lehmien tuottama ja edelleen myyty maitolitra ym. Näiden arvojen summaa kutsutaan bruttokansantuotteeksi (lyhenne BKT). BKT ei kuitenkaan vielä kerro paljon siitä, kuinka rikas jokin maa on, sillä on suuria ja pieniä maita. Siksi se jaetaan maassa asuvien ihmisten määrällä. Näin saadaan bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti. Mittaaminen ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista. Jos halutaan vertailla keskenään valtioita, joiden talous ei ole yhtä vahva, on otettava huomioon, että myös ostovoima on erilainen eri maissa. Jokainen ulkomailla joskus lomaillut on huomannut tämän. Hinnat saattavat yhtäkkiä tuntua hyvin korkeilta tai varsin edullisilta verrattuna kotimaan hintoihin. Kun leipä maksaa jossain maassa yhden euron, toisessa maassa siitä on maksettava kaksi tai kolme euroa. Tästä syystä ei katsota vain sitä, kuinka paljon rahaa jonkin maan asukkailla on henkeä kohden käytettävissään, vaan myös sitä, kuinka paljon sillä voi ostaa. Sehän on loppujen lopuksi tärkein asia. Tätä kutsutaan ostovoimapariteetiksi. Maita voidaan vertailla vain sen avulla. EU-maiden taloudellisen suorituskyvyn vertailu ostovoiman mukaan näyttää siis tältä: Näin eurooppalaisilla menee: (Väestön ostovoimalla mitattu bruttokansantuote asukasta kohden, 2013) Luxemburg Itävalta Alankomaat Ruotsi Irlanti Tanska Saksa Belgia Suomi Ranska Euroalue Yhdistynyt kuningaskunta EU (28 maata) Italia Espanja Malta Kypros Slovenia Tšekki Slovakia Kreikka Portugali Liettua Viro Puola Unkari Latvia Kroatia Romania Bulgaria Itävallan, Alankomaiden, Ruotsin, Irlannin ja Tanskan bruttokansantuote asukasta kohti on siis prosenttia suurempi kuin EU:n keskiarvo. Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan BKT on lähellä keskiarvoa tai 10 prosenttia sen yli, kun taas Italian ja Espanjan BKT on lähellä keskiarvoa tai 10 sen alle. Romanian ja Bulgarian luku on noin puolet EU:n keskiarvosta. EU:n sisäiset erot elintasossa ovat säilyneet pitkään, mutta EU pyrkii niiden kaventamiseen. Tämän vuoksi EU:n köyhimmät alueet saavat rahaa infrastruktuurinsa parantamiseen eli taloudellisten mahdollisuuksiensa lisäämiseen. Tätä kutsutaan rakennepolitiikaksi. EU käyttää siihen noin puolet koko talousarviostaan. Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 13

14 Euroopan unioni moninaisuudessaan yhtenäinen Kuten huomaat, EU muodostuu hyvin erilaisista valtioista. Niistä suurimmassa, Saksassa, on lähes 82 miljoonaa asukasta, ja pienimmässä, Maltassa, vähän yli Jäseniä ovat niin Suomi ja Italia kuin Portugali ja Puolakin. Karttaa katsoessa käy selväksi, miten monimuotoinen EU on. Sen alueella puhutaan monia eri kieliä ja käytetään kolmenlaisia aakkosia. On erilaisia perinteitä, kulttuureja, ruokailutottumuksia ja juhlapäiviä. Myös maiden historia on erilainen. Monet EU maat ovat joskus käyneet sotaa toisiaan vastaan ja valloittaneet toisiltaan alueita, ja ennakkoluuloja on edelleen. Miten nämä 28 valtiota ovat sitten onnistuneet liittymään yhteen? Tähän kysymykseen voidaan vastata vain historian avulla. Vain parikymmentä vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen alkoi kammottava toinen maailmansota. Sen jälkeen monet ihmiset totesivat, että tällaista ei saa tapahtua enää koskaan. Aiemmissa vihollisvaltioissa Saksassa ja Ranskassa syntyi ajatus, että vastakkainasettelu voitaisiin lopettaa ja korvata tekemällä yhteistyötä siten, että toista voi samalla pitää silmällä. Tätä mallia kannattivat Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ( ) ja Saksan liittokansleri Konrad Adenauer ( ), ja he myös toteuttivat sen. Nykyinen EU on syntynyt Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä (EHTY), joka perustettiin vuonna 1952 ja jonka tarkoituksena oli hallita hiilivaroja yhdessä. Hiilellä oli tuolloin sama merkitys kuin öljyllä ja maakaasulla nykyisin, eli se oli tärkein energialähde. Monet pelkäsivät, että tämä raaka aine voisi aiheuttaa Euroopassa uuden selkkauksen. Hiilen jakelu ja raskaan teollisuuden jälleenrakennus annettiin siksi hallinnoitavaksi yhteiselle viranomaiselle, jossa EHTYn jäsenet olivat edustettuina. Jäseniä olivat tuolloin Saksan ja Ranskan lisäksi Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. EHTYn periaate oli hyvin yksinkertainen: kaikilla valtioilla on sananvaltaa muiden asioihin, ja siitä hyvästä niiden on hyväksyttävä, että myös niiden omaan toimintaan vaikutetaan. Siten mikään valtio ei voinut toimia tai aseistautua salassa jotain toista vastaan, mutta Eurooppaa pystyttiin jälleenrakentamaan yhdessä. Samalla kumppanit lakkasivat pelkäämästä toisiaan, mikä takasi rauhan Euroopassa. EHTYn korkean viranomaisen ensimmäinen puheenjohtaja oli ranskalainen Jean Monnet ( ), joka myös kuuluu Euroopan yhdentymisen edistäjiin. Periaate laajennettiin joitakin vuosia myöhemmin koskemaan koko taloutta Euroopan talousyhteisön kautta. Se perustettiin vuonna 1957 Rooman sopimuksella ja aloitti toimintansa vuonna Näin vihollisuudet muuttuivat yhteistyöksi ja tämä yhteistyö on ollut erittäin menestyksekästä. Euroopan yhteisö sai aikaan laajan taloudellisen nousukauden. Ei ihme, että vuosien mittaan siihen on liittynyt yhä uusia valtioita. Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät nykyisen EU:n piiriin vuonna 1973, Kreikka vuonna 1981 ja Espanja ja Portugali vuonna Idän ja lännen välisen vastakkainasettelun päätyttyä tie oli avoin puolueettomille valtioille, Itävallalle, Ruotsille ja Suomelle, jotka liittyivät jäseniksi vuonna Sittemmin mukaan liittyivät myös aiemmin entisen Neuvostoliiton leiriin kuuluneet valtiot: vuoden 2004 laajentumisessa EU:hun liittyivät Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari ja Slovenia. Samalla jäseniksi liittyivät myös Malta ja Kypros. Vuonna 2007 samaa laajentumiskierrosta jatkettiin, kun Bulgaria ja Romania liittyivät. Kroatiasta tuli EU:n 28. jäsen 1. heinäkuuta Vaikka välillä koetaan kiistoja ja kiivaitakin erimielisyyksiä, EU:n perusperiaatteet ovat samat: rauhan varmistaminen jäsenvaltioiden kesken, kaikkia hyödyttävä yhteistyö sekä yhä enemmän myös yhteinen ulkoinen toiminta. Nobel palkintokomitea antoi tunnustuksen jo yli 60 vuotta jatkuneelle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa myöntämällä vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon Euroopan unionille. EU on maailman ensimmäinen valtioliitto, joka on saanut tämän kunnian. 14 Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?

15 Tehtävä EU:n historiaa kuvina Yhdistä seuraavat kuvat Euroopan unionin historiasta oikeisiin kuvateksteihin. EU EU EU 1. Toisen maailmansodan jälkeen monet kaupungit eri puolilla Eurooppaa olivat täysin raunioina. Kuvassa Frankfurt am Main Saksassa. 2. Symbolinen teko: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkean viranomaisen puheenjohtaja Jean Monnet (oik.) esittelee ensimmäisen eurooppalaisen teräsharkon ja avaa yhteiset teräsmarkkinat huhtikuussa Kuuden perustajavaltion (Belgian, Saksan liittotasavallan, Ranskan, Italian, Luxemburgin ja Alankomaiden) edustajat allekirjoittavat Rooman sopimukset Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamisesta. 4. Valtioiden ja hallitusten päämiehet allekirjoittavat 7. helmikuuta 1992 Maastrichtin sopimuksen, jolla perustetaan talous- ja rahaliitto. 5. Vuonna 1997 tehdyllä Amsterdamin sopimuksella sinetöidään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittainen luominen. Kuvassa sopimus allekirjoituksineen ja virallisine sinetteineen. 6. EU toivottaa vuonna 2007 Brysselissä sijaitsevaan Euroopan komission päärakennukseen ripustetulla suurella julisteella tervetulleiksi uudet jäsenensä, Bulgarian ja Romanian. 7. Nobelin rauhanpalkinto myönnetään 10. joulukuuta 2012 Oslossa Euroopan unionille. Nobel palkintokomitea antaa näin tunnustuksen EU:n vuosikymmeniä jatkuneelle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa. Imageglobe EU EU EU Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 15

16 3 Miten Euroopan unioni toimii? EU Euroopan parlamentti valitsi heinäkuussa 2014 Luxemburgin entisen pääministerin Jean Claude Junckerin komission puheenjohtajaksi. 16 Miten Euroopan unioni toimii?

17 EU:ta verrataan usein valtioon. Usein sanotaan, että EU:ssa asiat ovat niin ja niin, mutta meillä tehdään näin. Tämä on luonnollista, mutta vertailuissa on oltava varovainen. EU ei ole valtio, vaan ainutlaatuinen valtioiden yhteenliittymä. Siksi myös sen rakenne on erilainen kuin valtion. Tämän luvun tarkoituksena on esitellä EU:n toimintatapoja. Mitä toimielimiä sillä on ja mitä ne tekevät? Mitä vastuualueita niillä on? Vasemmalta oikealle Euroopan komissio Brysselissä, Euroopan parlamentti Strasbourgissa, EU:n tuomioistuin Luxemburgissa ja Euroopan unionin neuvosto Brysselissä. EU EU EU EU Kenellä on valta Euroopassa? Euroopan unionin toimielimet Kenellä oikeastaan on valta Euroopassa? EU:lla ei tietenkään ole yhtä pomoa, joka jakelisi määräyksiä. Jonkun on kuitenkin sanottava, mitä tehdään. Kuka päättää Euroopan asioista? Jokin komitea vai valtio kuka? Ensi silmäyksellä vaikuttaa pitkäveteiseltä tarkastella hallintorakenteita, mutta niissä valtaa käytetään. Euroopan unionin rakenteen tutkiminen selvittää myös valtakysymystä. Vastaus on tosin EU:ssa hieman erilainen kuin yksittäisessä jäsenvaltiossa. Euroopan unioni on valtioiden ja kansalaisten yhteenliittymä. Se näkyy myös sen rakenteessa. Sekä valtioilla (hallituksilla) että niiden kansalaisilla on sananvaltaa Euroopan asioihin. Sitä käytetään Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin välityksellä. Euroopan unionin neuvosto (jota joskus kutsutaan ministerineuvostoksi ) on EU maiden hallituksia edustava elin. Siinä kokoontuvat ministerit kaikista jäsenvaltioista. He ovat käsiteltävästä aiheesta riippuen esimerkiksi ulko-, sisä- tai maatalousministereitä. Neuvosto on toinen päättävistä elimistä. Neuvostossa keskustellaan politiikasta, ja se tekee myös aloitteet eurooppalaisiksi laeiksi, joita kutsutaan asetuksiksi tai direktiiveiksi. Ilman sitä Euroopan unionissa ei siis tapahdu mitään. Neuvosto tekee päätöksensä joko yksimielisesti tai enemmistön äänin. Enemmistöpäätöksellä on oltava puolellaan 55 prosenttia jäsenvaltioista, joiden on edustettava vähintään 65:tä prosenttia EU:n koko väestöstä (tätä kutsutaan kaksinkertaiseksi enemmistöksi ). Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu puolen vuoden välein, ja kukin jäsenvaltio toimii vuorollaan puheenjohtajana. Vuonna 2015 puheenjohtajina ovat Latvia ja Luxemburg, vuonna 2016 Alankomaat ja Slovakia ja vuonna 2017 Malta ja Yhdistynyt kuningaskunta. Eurooppalaista politiikkaa koskevat perustavanlaatuiset päätökset tekee Eurooppa neuvosto. Se koostuu EU:n valtion- ja hallitusten päämiehistä, jotka kokoontuvat säännöllisesti vähintään joka kolmas kuukausi. Eurooppa neuvostoa johtaa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi valittava puheenjohtaja. Miten Euroopan unioni toimii? 17

18 Janette: Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia ja päättää eurooppalaisista laeista (direktiiveistä ja asetuksista). Alice: Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo EU:n budjettia. Patricia: Ministerineuvosto edustaa EU:n jäsenmaiden hallituksia ja päättää eurooppalaisista laeista. Nyt puheenjohtajana toimii Puolan entinen pääministeri Donald Tusk. Useimmissa tapauksissa neuvosto ei kuitenkaan voi tehdä päätöksiä yksin. Se tarvitsee tuekseen valittua Euroopan parlamenttia, joka edustaa EU maiden kansalaisia. Parlamentti valitaan viiden vuoden välein suorilla vaaleilla. Euroopan parlamentin jäseniä on kaikista jäsenvaltioista yhteensä 751. Viimeksi vaalit pidettiin vuonna Suurilla EU mailla on enemmän jäseniä kuin pienillä. Parlamentti ei voi yksin tehdä EU:n puolesta lainvoimaisia päätöksiä, mutta yleensä Euroopan unionin neuvoston päätös ei voi tulla voimaan ennen kuin parlamentti on hyväksynyt sen. Tätä kutsutaan yhteispäätösmenettelyksi. Parlamentin on myös vahvistettava Euroopan komission kokoonpano äänestyksellä, ja se voi myös hylätä sen. Se myös hyväksyy EU:n budjetin. Ilman Euroopan parlamenttia eli kansalaisten suoraa edustusta Euroopassa ei siis voida päättää juuri mistään. Kolmas tärkeä EU:n toimielin on Euroopan komissio. Komission jäsenten kollegiossa on yksi jäsen kustakin valtiosta, mutta he eivät edusta komissiossa kotimaidensa kantoja, vaan ajavat Euroopan unionin yhteisiä etuja. Kukin komissaari vastaa tietystä alasta (kuten ministerit). Komission toimikausi on viisi vuotta. Ehdotuksen komission puheenjohtajasta tekee Eurooppa neuvosto ja nimityksestä äänestää Euroopan parlamentti. Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Jean Claude Juncker. Euroopan komissio valvoo, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisiä sääntöjä. Siksi sitä kutsutaan joskus perussopimusten vartijaksi. Se hallinnoi EU:ta neuvoston ja parlamentin ohjeiden mukaan. EU:n järjestelmän erityispiirre on se, että neuvosto ja parlamentti voivat tehdä päätöksiä vain komission ehdotusten pohjalta. Tämä yksinomainen aloiteoikeus antaa Euroopan komissiolle vaikutusvaltaa päätöksiin, koska se määrittää, mistä asioista päätetään. Näin varmistetaan, että Euroopan unionin yhteiset edut otetaan alusta lähtien huomioon. Neuvosto ja parlamentti voivat tietenkin poiketa komission ehdotuksesta. Nykyään voimassa on jo paljon EU maiden yhdessä laatimia lakeja. On ymmärrettävää, että näiden lakien tulkinnasta toisinaan myös kiistellään. Lisäksi usein on tapauksia, joissa yksittäiset valtiot eivät noudata tiettyjä säännöksiä. Kaikki asianomaiset voivat vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen. Tuomioistuimessa on yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta, mutta se antaa tuomionsa riippumattomasti EU:n lainsäädännön perusteella. Se voi kumota säännöksiä, jos ne ovat EU:n lainsäädännön vastaisia, ja määrätä valtioille sakkorangaistuksia, jos ne eivät noudata lakeja. Jello: Euroopan keskuspankki valvoo, että euro pysyy vakaana. Motian: Euroopan komissio vastaa Euroopan unionin hallinnosta ja tekee ehdotuksia eurooppalaisiksi laeiksi. 18 Miten Euroopan unioni toimii?

19 Kaikki tietävät, että raha on tärkeä asia. Ei kuitenkaan riitä, että rahaa on, vaan sen on myös säilytettävä arvonsa. Tästä huolehtii Euroopan keskuspankki (EKP), joka on euromaiden keskuspankki. Se koostuu niiden maiden edustajista, joissa euro on otettu käyttöön. EKP sääntelee liikkeellä olevan rahan määrää ja asettaa ohjauskorot. Euroopan unionin talousarvio on vuonna 2014 noin 135 miljardia euroa. Kun käytetään paljon rahaa, on myös valvottava, että sääntöjä noudatetaan. Tämä on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tehtävä. Se valvoo, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti ja järkevästi. Näin se huolehtii tehokkaasta varainkäytöstä. Kullakin jäsenvaltiolla on tilintarkastustuomioistuimessa yksi edustaja. Tehtävä Kuka tekee mitäkin EU:ssa? Edellä tuli varsin paljon tietoa toimielimistä, mutta nyt tiedät, kuka EU:ssa vastaa mistäkin. Testaa, kuinka tarkkaavaisesti luit tekstin. Laita rasti niiden toimielinten kohdalle, joihin kuvaus sopii. Kuvaus Eurooppaneuvosto Euroopan unionin neuvosto Euroopan parlamentti Euroopan komissio EU:n tuomioistuin Euroopan keskuspankki Euroopan tilintarkastustuomioistuin Tekee ehdotuksia EU laeiksi Yksi edustaja jäsenvaltiota kohti Asettaa ohjauskorot Valvoo EU:n menoja Kansalaiset valitsevat Päättää EU:n laeista (asetukset/direktiivit) On mukana valitsemassa Euroopan komission puheenjohtajaa Hallinnoi EU:ta Ajaa kansalaisten etuja Ajaa jäsenvaltioiden / niiden hallitusten etuja Päättää EU:n lakien tulkinnasta Määrittelee toimintalinjat Miten Euroopan unioni toimii? 19

20 Tehtävä Euroopan unionin toimielimet Tiivistä eri toimielinten vastuualueet vielä kerran kaavioksi. Olemme jo auttaneet sinua hiukan. Sinun tarvitsee vain yhdistää käsitteet oikeaan laatikkoon. Euroopan parlamentti Euroopan komissio Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan tilintarkastustuomioistuin Euroopan keskuspankki Eurooppa neuvosto Ministerineuvosto Edustaa valtion- tai hallitusten päämiehiä Asettaa tavoitteet ja prioriteetit, käsittelee unionin neuvoston erimielisyydet Tekee ehdotukset Euroopan unionin hallinnointi Tekee päätökset, hyväksyy direktiivit ja asetukset (eli EU lait) Edustaa hallituksia Edustaa kansalaisia Oikeuskäytäntö Ohjaa rahapolitiikkaa Valvoo tuloja ja menoja EU:n perussopimukset Euroopan unioni perustuu sopimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat keskenään tehneet ja jotka on hyväksytty kansallisissa parlamenteissa tai kansanäänestyksillä. Sopimuksissa määrätään, miten päätökset tehdään, mitkä toimivaltuudet eri toimielimillä on ja millä aloilla EU maat toimivat yhdessä. EU:n jatkokehitys tapahtuu puolestaan uusien sopimusten perusteella. Eri sopimuksista voi nähdä, miten Euroopan unioni on muuttunut. Nyt perustana on Lissabonin sopimus, joka allekirjoitettiin Portugalin pääkaupungissa vuonna Lissabonin sopimus tuli voimaan vuonna 2009, kun kaikki jäsenvaltiot olivat hyväksyneet sen. 20 Miten Euroopan unioni toimii?

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI

EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.

Lisätiedot

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaalit Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto

Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin

Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date

RESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

"4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta

4. Julistus Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 9 c artiklan 4 kohdasta ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 205 artiklan 2 kohdasta JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 22. lokakuuta 2007 (23.10) (OR. fr) CIG 3/1/07 REV 1 COR 2 OIKAISU ILMOITUKSEEN Lähettäjä: HVK:n puheenjohtajisto Päivämäärä: 22. lokakuuta 2007

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.10.2013 COM(2013) 688 final 2013/0329 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Australian liittovaltion, Brasilian liittotasavallan, Kanadan, Kiinan kansantasavallan

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE

LIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU Bulgarian tasavallan ja Romanian liittymisehtoja ja mukautuksia Euroopan unionin perussopimuksiin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen

Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen Ympäristölainsäädäntö lainsäädäntöprosessien seuranta ja niihin vaikuttaminen 1.10.2010 Sisältö Ympäristösäätelyä useilta tahoilta EU:n lainsäädännön perusteet EU:n toimielimet (3) EU:n päätöksenteko Säädösten

Lisätiedot

Toimitus. Kuljetus Suomi:

Toimitus. Kuljetus Suomi: Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.6.2013 COM(2013) 345 final 2013/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS euron käyttöönottamisesta Latviassa 1 päivänä tammikuuta 2014 FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Neuvosto

Lisätiedot

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa

EUROBAROMETER 74 Kansalaismielipide Euroopan unionissa EUROBAROMETER Kansalaismielipide Euroopan unionissa Standard Eurobarometer / Autumn 2010 TNS Opinion & Social Syksy 2010 Kansallinen raportti Suomi 2.2.2011 Euroopan komission Suomen-edustusto Näkemykset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.7.2016 COM(2016) 440 final 2016/0202 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS pöytäkirjan (2015) tekemisestä Euroopan unionin puolesta siviili-ilma-alusten kauppaa koskevan sopimuksen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.5.2016 COM(2016) 304 final 2016/0157 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS viisumien myöntämisen helpottamisesta tehdyn Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen mukaisesti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 86 final 2016/0052 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, ETA:n rahoitusjärjestelmää

Lisätiedot

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE)

*** SUOSITUSLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0052(NLE) Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2016/0052(NLE) 7.6.2016 *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan

Lisätiedot

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I

Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 33 finnische Anhänge (Normativer Teil) 1 von 15 LIITE A Sopimuksen 3 artiklassa tarkoitettu luettelo OSA I ETA-SOPIMUKSESSA TARKOITETUT SÄÄDÖKSET JOITA ON MUUTETTU

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Oikeudellisten asioiden valiokunta ILMOITUS JÄSENILLE NRO 29/2004 Asia: Valiokunnan tiedoksi annetut vetoomukset Liitteenä ovat yhteenvedot kahden vetoomuksen sisällöstä

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA

SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET YHTEINEN JULISTUS EUROOPAN UNIONIN JA EUROOPAN TALOUSALUEEN SAMANAIKAISESTA LAAJENTUMISESTA Sopimuspuolet korostavat olevan tärkeää, että nykyiset sopimuspuolet ja uudet

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.2.2016 COM(2016) 84 final 2016/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin sekä Islannin, Liechtensteinin ruhtinaskunnan ja Norjan kuningaskunnan välisen, vuosia 2014

Lisätiedot

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1

443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/EEE/BG/RO/fi 1 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte (Normativer Teil) 1 von 9 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/EEE/BG/RO/fi 1 2 von 9 443 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 57 finnische Schlussakte

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO

(Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO 7.6.2008 C 141/27 V (Ilmoitukset) HALLINNOLLISET MENETTELYT KOMISSIO Ehdotuspyyntö 2008 Kulttuuriohjelma (2007 2013) Ohjelmatoimien toteutus: monivuotiset yhteistyöhankkeet, yhteistyötoimet, erityistoimet

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2007 Julkaistu Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2007 N:o 39 40 SISÄLLYS N:o Sivu 39 Laki Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden

Lisätiedot

EU:n kansalais- aloite

EU:n kansalais- aloite EU:n kansalaisaloite Miljoona EU-kansalaista voi pyytää komissiota tekemään lakialoitteen. Suomessa valtiolliseen kansalaisaloitteeseen tarvitaan 50 000 äänioikeutettua. 02 2012 2/8 EU:N KANSALAISALOITE

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.6.2014 COM(2014) 325 final 2014/0169 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 974/98 muuttamisesta Liettuan toteuttaman euron käyttöönoton vuoksi FI FI PERUSTELUT 1.

Lisätiedot

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 13. marraskuuta 2012 AINEISTOTUTKIMUS EUROOPAN PARLAMENTIN VAALEISTA 2009 Äänestämättä jättäminen ja äänestyskäyttäytyminen vuonna 2009

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen

Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset alkaen Henkilökorttilaki ja Perusmaksutili vaikutukset 1.1.2017 alkaen Kaksi 1.1.2017 voimaan astuvaa lakimuutosta helpottaa pankkipalvelujen tarjoamista oleskeluluvan saaneille. Henkilökorttilaki Ulkomaalaisen

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

EUROOPAN NEUVOSTO IHMISOIKEUKSIEN PUOLUSTAJA YHTEENVETO

EUROOPAN NEUVOSTO IHMISOIKEUKSIEN PUOLUSTAJA YHTEENVETO EUROOPAN NEUVOSTO IHMISOIKEUKSIEN PUOLUSTAJA YHTEENVETO Euroopan neuvostoon kuulumaton valtio (Valko-Venäjä) JÄSENVALTIOT PÄÄMAJA JA TOIMISTOT BUDJETTI Alankomaat, Albania, Andorra, Armenia, Azerbaidzhan,

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto

Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto 1. Toyota Prius takuutiedot Ihmisen tarpeisiin suunniteltu Toyota Prius on ajonautinto Asiakkaat ovat aina olleet Toyotalle kaikkein tärkeimpiä. Toivottavasti Toyota Prius muodostuu tärkeäksi osaksi jokapäiväistä

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja

11.1.2013. Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 11.1.2013 Ritva Viljanen apulaiskaupunginjohtaja 00.0.2012 1 Naisten ja miesten hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen sekä toiminnallisen tasa-arvon edistäminen Helsingin valtuustokauden strategian

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

lokakuuta 2011 Bryssel

lokakuuta 2011 Bryssel EUROOPAN PARLAMENTTI 2009 2014 Istuntoasiakirja ESITYSLISTALUONNOS 12. - 13. lokakuuta 2011 Bryssel 23/09/11 473.261 FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI Menettelyjen selitykset Käsitellyistä teksteistä

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293. EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN. EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM2006-03293 EUR-14 Nikula Piia,Koikkalainen Anna 21.12.2006 JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisön säädösten mukauttaminen Bulgarian tasavallan ja Romanian

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Petr Ježek (PE595.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Petr Ježek (PE595. Euroopan parlamentti 2014-2019 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 20.1.2017 2016/2170(DEC) TARKISTUKSET 1-12 Petr Ježek (PE595.376v01-00) Vastuuvapaus 2015: Euroopan oikeudellisen

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

NYKYISTEN SOPIMUSPUOLTEN JA UUSIEN SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET JA LAUSUMAT

NYKYISTEN SOPIMUSPUOLTEN JA UUSIEN SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET JA LAUSUMAT NYKYISTEN SOPIMUSPUOLTEN JA UUSIEN SOPIMUSPUOLTEN YHTEISET JULISTUKSET JA LAUSUMAT AF/EEE/BG/RO/DC/fi 1 YHTEINEN JULISTUS BULGARIAN TASAVALLAN JA ROMANIAN EUROOPAN TALOUSALUEESEEN OSALLISTUMISTA KOSKEVAN

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 (02.07) (OR. fr) 11253/08 FRONT 62 COMIX 533

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 (02.07) (OR. fr) 11253/08 FRONT 62 COMIX 533 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. kesäkuuta 2008 (02.07) (OR. fr) 11253/08 FRONT 62 COMIX 533 SAATE Lähettäjä: Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Saapunut: 25.

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 8 VUODEN 2015 YLEISEEN TALOUSARVIOON OMAT VARAT EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 8 VUODEN 2015 YLEISEEN TALOUSARVIOON OMAT VARAT EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.10.2015 COM(2015) 545 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 8 VUODEN 2015 YLEISEEN TALOUSARVIOON OMAT VARAT EUROOPAN TIETOSUOJAVALTUUTETTU FI FI Euroopan komissio ottaa huomioon

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot