Euroopan unioni. Eurooppa. Tietolehti nuorille
|
|
- Marjut Saarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Euroopan unioni Eurooppa. Tietolehti nuorille
2 Tämä tietolehti ja siihen liittyvä opettajan opas ovat saatavilla internetissä osoitteessa corner/index_fi.htm Euroopan komissio Viestinnän pääosasto Julkaisut 1049 Bruxelles/Brussel BELGIA Käsikirjoitus on valmistunut syyskuussa Teksti: Eckart D. Stratenschulte, Europäische Akademie Berlin Julkaisun Eurooppa Tietolehti nuorille julkaisi alun perin aktion europa (Saksan liittohallitus, Euroopan parlamentti, Euroopan komissio) Saksassa nimellä Europa: das Wissensmagazin für Jugendliche. Euroopan komission viestinnän pääosasto on tarkistanut ja päivittänyt sen. Alkuperäinen taitto: Zeitbild Verlag und Agentur für Kommunikation, Berlin / MetaDesign AG, Berlin. Zeitbild tuotti myös kuvasarjan, jossa esiintyvät nuoret Alice, Janette, Jello, Motian ja Patricia. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2015 ISBN doi: /2624 Euroopan unioni, 2015 Jäljentäminen on sallittu. Yksittäisten valokuvien käyttöön tai jäljentämiseen on haettava lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.
3 Eurooppa. Tietolehti nuorille Sisällys 1. Arkipäivän Eurooppa 4 Hei! Me tulemme berliiniläisestä Robert Jungk koulusta ja toimimme oppainanne tässä tietolehdessä. 2. Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 10 Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan. 3. Miten Euroopan unioni toimii? 16 EU:ta verrataan usein valtioon. Sen rakenne on kuitenkin aivan erilainen. 4. Mitä EU oikeastaan tekee? 24 Jotkut sanovat, ettei EU tee tarpeeksi, toiset taas, että se sekaantuu kaikkeen. Kummat ovat oikeassa? 5. Euroopan unionin laajentuminen 34 Euroopan unionin perusti kuusi valtiota, mutta se on ollut alusta lähtien tarkoitettu koko Euroopalle ja avoin uusille jäsenille. 6. Eurooppa maailmassa 40 Me eurooppalaiset emme ole maailmassa yksin. Me emme edes ole enemmistö maailman väestöstä, kaukana siitä. 7. Euroopan tulevaisuus 46 Mitä seuraavaksi? Luomme katsauksen EU:n tuleviin tehtäviin. 3
4 Arkipäivän Eurooppa Hei! Me olemme Alice, Jello, Patricia, Motian ja Janette berliiniläisestä Robert Jungk koulusta, jossa on saksalais puolalaisia Eurooppa luokkia. Tapaamme myöhemmin tässä esitteessä, kun annamme teille tärkeitä vinkkejä, kiintoisia tehtäviä, lyhyitä tietovisoja ja aiheita pohdittaviksi. Oppimisen ei ole pakko olla tylsää! 4 Arkipäivän Eurooppa
5 Eurooppa on jossain muualla. Tämä lause on tietenkin järjetön, sillä olemme EU:n kansalaisia, ja Eurooppa on kotimme. Me siis muodostamme Euroopan. Silti monista tuntuu, että Eurooppa on jossain kaukana varsinkin Euroopan unioni. Tämän luvun tarkoituksena on tutustua Euroopan unioniin vähän paremmin. Eurooppa olemme me! Tehtävä Kuinka kaukana Bryssel on? Kuulemme Euroopan unionista päivittäin uutisissa tai luemme siitä sanomalehdistä. Monet eivät kuitenkaan ole lainkaan kiinnostuneita EU:sta. Mistä tämä johtuu mielestäsi? Corbis EU:lla ei ole merkitystä arkielämässämme. EU on aivan liian monimutkainen. Mediassa ei raportoida riittävästi EU:sta. Kaikki merkittävät kysymykset ratkaistaan jäsenvaltioissa, ei Brysselissä tai Strasbourgissa. Siksi riittää, että seuraa oman maansa politiikkaa. Politiikka on yleisesti tylsää. Tehtävä Mitä sinä ajattelet asiasta? Olen kiinnostunut Euroopan unionista hyvin paljon melko paljon jonkin verran vähän hyvin vähän en lainkaan koska Pieni Eurooppa visa Kuinka monta jäsenmaata Euroopan unionissa on? Miten Euroopan parlamentin jäsenet (mepit) valitaan? Heitä ei valita, vaan kunkin valtion päämies nimittää heidät hallituksen päämiehen ehdotuksesta. Kunkin jäsenvaltion parlamenttivaaleissa, sillä Euroopan parlamentin jäsenet ovat samalla kotimaidensa parlamenttien jäseniä. Jäsenvaltioiden parlamentit lähettävät heidät Euroopan parlamenttiin. Yleisillä ja salaisilla vaaleilla, aivan kuten jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenetkin. Liettua ottaa euron käyttöön 1. tammikuuta Kuinka monta maata silloin käyttää euroa yhteisenä rahayksikkönään? Kaikki EU:n jäsenvaltiot 6 perustajavaltiota 13 maata 19 maata EU:n menot ovat vuonna 2014 noin 135 miljardia euroa. Kuinka suuren osan uskot tämän olevan EU maiden talouden tuotannosta eli bruttokansantuotteesta (BKT)? 80,9 prosenttia 50,2 prosenttia 15,3 prosenttia 1,0 prosentti Euroopan unionin tuomioistuin valvoo, että unionin lainsäädäntöä noudatetaan. Missä tuomioistuimen toimipaikka on? Lissabonissa Brysselissä Strasbourgissa Luxemburgissa Arkipäivän Eurooppa 5
6 Tehtävä Miten EU vaikuttaa arkielämään? Kymmenen esimerkkiä Fakta Euroopan sisäinen kauppa laajenee jatkuvasti. Suurten konsernien lisäksi myös pienet ja keskisuuret yritykset hyötyvät tästä. Näin turvataan työpaikkoja. Yhteys EU:hun Euroopan sisämarkkinoiden piirissä on 500 miljoonaa ihmistä. Sisämarkkinoiden luominen lisäsi vuosien 1992 ja 2011 välillä EU maiden välistä kauppaa 800 miljardista eurosta miljardiin euroon. hyvin tärkeää Tämä on minusta tärkeää merkityksetöntä Puhelujen hinnat ovat viime vuosina laskeneet selvästi. EU on vapauttanut televiestintämarkkinat, eli kansalliset monopolit on lopetettu ja kilpailu sallittu. Jos kilpailu ei toimi riittävän hyvin, EU puuttuu asiaan heti. Esimerkiksi kännykästä soitettavat ulkomaanpuhelut ovat halventuneet Euroopan parlamentin ja Euroopan komission toiminnan ansiosta. Lentämisestä on tullut viime vuosina paljon halvempaa, joten myös nuorilla ja lapsiperheillä on useammin varaa lentää. EU on lakkauttanut kansalliset monopolit ja sallinut kilpailun. Nykyisin voit lentää vaikka Unkarista Ranskaan brittiläisellä lentoyhtiöllä. Lisäksi matkustajien oikeuksia on parannettu. Jos jäät lennolta ylivarauksen vuoksi tai joudut jättämään lennon myöhästymisen vuoksi sovitun tapaamisen väliin, saat korvauksen. Niin kutsutut kotimyyntikaupat, joissa ihmiset puhutaan ympäri ostamaan tietosanakirjoja tai pölynimureita, voidaan perua, jotta yllätetyiksi tulleille ostajille ei synny vahinkoa. Sama koskee myös kadulla allekirjoitettuja lehtitilauksia tai muita sopimuksia. EU on pannut tällaisille kaupoille pisteen koko Euroopassa. Nyt kaupan jälkeen on vielä harkintamahdollisuus vaikka sopimus olisi jo allekirjoitettu. 6 Arkipäivän Eurooppa
7 Fakta Kulutustavaroiden, kuten sähkölaitteiden, takuuaika on nyt kaksi vuotta. Jos esimerkiksi kännykkä menee rikki vuoden kuluessa ostamisesta, se korjataan maksutta tai vaihdetaan. Yhteys EU:hun EU:n säännöksillä on luotu yhtenäiset määräajat. Takuu on voimassa koko Euroopassa. On siis samantekevää, missä EU maassa asiakas on tavaran ostanut. hyvin tärkeää Tämä on minusta tärkeää merkityksetöntä Ympäristön saastuminen ei noudata valtioiden rajoja. Meidän kaikkien on hengitettävä, joten ilman puhtaus on erittäin tärkeää. Viime vuosina hengitysilman laatu on parantunut. EU on säätänyt koko Eurooppaa koskevia sitovia ilmanlaatuvaatimuksia. Jäsenvaltioiden on varmistettava konkreettisten toimenpiteiden avulla, että näitä vaatimuksia noudatetaan. Vesi on pesemistä ja ennen kaikkea juomista varten. Siksi sen laatu on elintärkeää. EU:ssa asuvat voivat huoletta avata vesihanan ja täyttää siitä lasinsa. Jo 15 vuoden ajan EU on pitänyt yllä juomavesistandardeja, joita kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava. Matkustaminen Euroopassa on nykyisin hyvin yksinkertaista. Useimpien eurooppalaisten valtioiden välillä ei enää ole rajatarkastuksia. EU teki Schengenin sopimuksella valtioiden välisistä rajatarkastuksista tarpeettomia. Esimerkiksi Norjan Nordkappista Sisiliaan voi matkustaa ilman ainuttakaan rajatarkastusta. Vain Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti muodostavat poikkeuksen. Myöskään Bulgaria, Kroatia, Kypros ja Romania eivät vielä kuulu Schengen alueeseen. EU:n kansalaiset voivat työskennellä monissa Euroopan valtioissa aivan samoin kuin kotimaassaan. Kaikki voivat itse päättää, missä he mieluiten haluavat elää ja mistä he etsivät työtä. EU on luonut sisämarkkinoidensa alueelle vapaan liikkuvuuden. Niinpä Wienistä kotoisin oleva voi työskennellä Brysselissä, Roomassa, Lontoossa tai Varsovassa aivan yhtä hyvin kuin Linzissä tai Innsbruckissa. Myös lomalla voi harmillisesti sairastua tai joutua onnettomuuteen. On hyvä tietää, että voit saada 28 EU maassa hoitoa mutkattomasti ja samaan hintaan kuin kyseisen maan kansalaiset (joissakin maissa ilmaiseksi). EU maat voivat käyttää toistensa sairausvakuutusjärjestelmiä. Sinun on vain näytettävä eurooppalainen sairaanhoitokortti tai vastaava lomake ja sen jälkeen voit keskittyä paranemiseen tarvitsematta taistella byrokratian kanssa kielellä, jota välttämättä et edes osaa. Tehtävä Mitä kaverisi vastasivat? Arvioikaa toistenne vastauksia ja keskustelkaa tuloksista. Tehtävä EU meillä kotona Mieti jokapäiväistä elämääsi ja perhettäsi. Miten EU näkyy niissä? Kerro esimerkkejä! Pohdi esimerkiksi ruokaa, rahaa, koulua ja opiskelua, matkustamista, ostoksia ja työntekoa. Arkipäivän Eurooppa 7
8 Koulutus ja opiskelu ulkomailla EU:ssa Tehtävä Vapaata liikkuvuutta eivät hyödynnä vain työntekijät, vaan myös matkailijat, eläkeläiset, opiskelijat ja harjoittelijat. Opiskelijoiden liikkuvuutta edistetään EU:n Erasmus+-ohjelmalla. Se tarjoaa opiskelijoille taloudellista tukea ja auttaa järjestelyissä heidän opiskellessaan ulkomailla eurooppalaisessa kumppanikorkeakoulussa. Eurooppalaisella pisteytysjärjestelmällä varmistetaan, että ulkomailla suoritetut opintosuoritukset otetaan huomioon opinnoissa kotimaassa. Ulkomailla suoritetut lukukaudet eivät siten mene tässäkään mielessä hukkaan. Erasmus+ tarjoaa myös ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tukea työharjoittelun rahoituksessa ja järjestelyissä. Monet EU:n nuoret Alice: Erasmus ohjelman perustettiin 27 vuotta sitten. Sen jälkeen yli 3 miljoonaa opiskelijaa on viettänyt sen avulla yhden tai kaksi lukukautta toisessa EU maassa. Ohjelmalle on nyt annettu lisävaroja, ja vuosina Erasmus+ tarjoaa neljälle miljoonalle eurooppalaiselle mahdollisuuden opiskella, suorittaa harjoittelua, työskennellä tai tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla. käyttävät vuosittain tätä mahdollisuutta täydentää koulutustaan ulkomailla. Ohjelman yhteystyöyritykset ja -laitokset ilmoittavat hankkeista, joihin nuoret harjoittelijat ja nuoret työntekijät, mutta myös työttömät voivat hakea. Erasmus+-ohjelmassa ei ole kyse vain muodollisesta koulutuksesta. Sillä myös tuetaan muunlaista oppimista, jolla edistetään nuorten henkilökohtaista kehittymistä ja työnsaantimahdollisuuksia sekä annetaan eväitä tulla aktiivisiksi kansalaisiksi. Nuoret voivat myös tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla, EU:ssa tai sen ulkopuolella. Tällaista työtä löytyy esimerkiksi hoiva-, ympäristö-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikunta aloilla sekä kehitysyhteistyössä. Vapaaehtoistyöhön osallistumisesta saa sen päätteeksi Youthpass-todistuksen, jossa kerrotaan hankkeesta. Aluksi saattaa ehkä tuntua vaikealta lähteä mukaan toimintaan vieraassa maassa. Nuorten myönteisten kokemusten perusteella lähteminen kuitenkin kannattaa. Voisitko itse kuvitella suorittavasi opintojakson tai -vuoden tai jopa koko tutkinnon ulkomailla? Listaa syyt puolesta ja vastaan. Kumpia on enemmän? Ulkomaanopintojen puolesta Ulkomaanopintoja vastaan Vertailkaa tuloksia ja keskustelkaa niistä. 8 Arkipäivän Eurooppa
9 Tehtävä Euroopan symbolit Tunnistatko nämä merkit ja esineet? Missä niitä voi nähdä? Pohdi, miten ne liittyvät Eurooppaan ja arkeemme. Arkipäivän Eurooppa Kysyimme aluksi, miksi Eurooppa tuntuu monista ihmisistä niin etäiseltä. Eri ihmisillä lienee tähän erilaisia perusteluja. Jos tutkailemme asiaa lähemmin, huomaamme kuitenkin nopeasti, että Eurooppa ja Euroopan unioni ovat itse asiassa hyvinkin lähellä. EU vaikuttaa elämäämme monilla aloilla. Otetaan esimerkiksi raha, yhteisvaluutta euro. Se ei ole vielä käytössä kaikissa EU maissa, mutta jo valtaosassa. Lomalla vaikka Itävallassa, Ranskassa tai Espanjassa voimme maksaa tällä yhteisellä rahalla. Myös niissä maissa, joissa euro ei ole kansallinen valuutta, sitä otetaan vahvana maailmanvaluuttana mielellään vastaan. Euron kanssa olemme tervetulleita kaikkialle maailmaan. Matkustamisen helppous EU:ssa on monista niin itsestään selvää, etteivät he enää edes huomaa sitä. Ei ole kuitenkaan kovinkaan kauan siitä, kun asiat olivat toisin. Rajoilla oli passitarkastuksia ja ruuhkia, ja tullivirkailijat tutkivat tarkasti, mitä ostoksia toimme mukanamme. Lentämisestä on tullut paljon halvempaa. Myös tämä on EU:n ansiota, sillä se on purkanut kansalliset monopolit. Tämä tarkoittaa, että joka maassa ei enää ole yhtä kansallista lentoyhtiötä, joka saa yksin liikennöidä kaikkia reittejä ja periä korkeita hintoja, vaan kaikki EU:ssa toimivat lentoyhtiöt saavat lentää minne haluavat. Niinpä nykyisin voi esimerkiksi varata irlantilaiselta lentoyhtiöltä lennon Tanskasta Espanjaan. Myös lentämisen turvallisuus EU:ssa johtuu siitä, että Euroopan unioni on asettanut kaikille jäsenvaltioille yhteiset turvallisuusstandardit, eivätkä tietyn turvallisuustason alittavat yhtiöt pääse Euroopan ilmatilaan. Monet näistä säännöksistä ovat nk. sisämarkkinoiden ansiota. Jos halutaan yhteiset markkinat, joilla jokainen voi ostaa ja tuottaa tavaroita miten ja missä haluaa, on asetettava yhteiset säännöt. Myös EU:n poliisiviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä, ja tätä varten perustettu toimielin, Europol, koordinoi tietoja. Europolissa ei ole superkyttiä, jotka kaahaavat pistoolit kädessä ympäri Eurooppaa, vaan jäsenvaltioissa kootaan tietoja rikollisista ja rikollisuudesta poliisiviranomaisten käyttöön koko EU:ssa. Kyse on aina vakavasta rikollisuudesta. Europol ei piittaa parkkisakoista. Se jäljittää ihmiskauppiaita ja huumeiden salakuljettajia, rahanväärentäjiä ja seksuaalirikollisia, varastettujen autojen kauppiaita ja internetpetosten tekijöitä, jotka kernaasti hyödyntäisivät avoimia rajoja likaisiin bisneksiinsä. Ympäristön saastuminen ei pysähdy rajakylttien kohdalla. Ympäristöön kohdistuvia riskejä voidaan torjua vain yhteistoimin. Tämä koskee suoraan meitä kaikkia, koska me kaikki hengitämme, juomme ja kulutamme vettä ja syömme pelloilta korjattua satoa. Eurooppalainen ympäristönsuojelu takaa yhteisten standardien avulla, että mikään EU maa ei voi saada taloudellista etua muihin nähden jättämällä ympäristövelvoitteet täyttämättä ja valmistamalla näin halvempia tuotteita. Euroopan sisämarkkinoiden reiluutta koskeva vaatimus turvaa työpaikkoja, koska se estää vilpillisen kilpailun. Monet ihmiset eivät halua syödä muuntogeenisiä elintarvikkeita. Mutta miten voimme tietää, onko maissihiutaleet valmistettu muuntogeenisestä maissista? EU on velvoittanut kaikki elintarvikkeiden valmistajat varustamaan tuotteensa merkinnöillä. Jos tuotteessa on muuntogeenisiä raaka aineita, se on myös kerrottava pakkauksessa. Esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon. Mutta jo nyt huomaat varmasti: Eurooppa olemme me kaikki. Ja Eurooppa koskee meitä kaikkia. Arkipäivän Eurooppa 9
10 2 Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 10 Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?
11 Euroopan unioni koostuu 28 valtiosta, jotka ovat liittyneet yhteen rakentaakseen yhdessä tulevaisuuttaan. Mitä maita EU:ssa on, ja miksi ne ovat liittyneet? Tehtävä Mitkä maat ovat jäseniä? Seuraavassa on luettelo valtioista. Ne kaikki sijaitsevat Euroopassa, mutta kaikki eivät kuulu Euroopan unioniin. Ota selvää, mitkä niistä ovat EU:n jäseniä, ja merkitse ne alla olevaan luetteloon liittymisajankohdan mukaisessa järjestyksessä. Hae maat kartalta ja väritä ne liittymisvuoden mukaan (alkuperäiset jäsenet punaisella, vuonna 1973 liittyneet ruskealla jne.) Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Espanja, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Malta, Moldova, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Serbia, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekki, Ukraina, Unkari, Vatikaanivaltio, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta. EU:n jäsenvaltiot Maa Liittynyt Väkiluku Pääkaupunki Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/1958 Perustajajäsen 1952/ Tehtävä Mitä muuta tiedät näistä maista tai voit oppia? Kootkaa tietonne yhteen ryhmissä ja esittäkää ne. Mitä tiedätte näiden maiden ruuasta, kulttuurista tai kielistä? Kootkaa tietosivu maista, jotka tunnette tai joista olette oppineet lisää. Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 11
12 Pieni Eurooppa visa Imageglobe 1. Mikä on EU:n pienin pääkaupunki ja kuinka monta asukasta sillä on? 2. Missä EU:n pääkaupungissa on kylmintä, eli missä tammikuun keskilämpötila on alhaisin? 3. Mikä on Euroopan unionin korkein vuori? 4. Mihin meriin Euroopan unioni rajoittuu? 5. Mitkä EU maat ovat monarkioita, eli valtionpäämiehenä on esimerkiksi kuningas tai kuningatar? 6. Kuinka monta virallista kieltä on Belgiassa? 7. Missä Euroopan unionin valtiossa on suurin asukasluku? 8. Minkä EU maan pinta ala on suurin? 9. Mikä on Euroopan unionin itäisin pääkaupunki? Lisäkysymys eksperteille: 10. Miksi EU:n lipussa on kaksitoista tähteä eikä yksi tähti jokaista jäsenvaltiota kohden? Miksi Euroopan unionilla on niin monta virallista kieltä? EU on demokraattinen organisaatio. Se haluaa puhua kansalaisilleen, jäsenvaltioiden hallituksille ja hallinnoille, yrityksille ja muille organisaatioille näiden omalla kielellä. Ihmisillä on oikeus saada tietää, mitä heidän nimissään tehdään. Heillä on oltava mahdollisuus osallistua aktiivisesti ilman, että ensin täytyy oppia vieras kieli. Lisäksi Euroopan unioni antaa säännöksiä, jotka koskevat suoraan kaikkia ihmisiä EU:ssa. Kansalaisten ja tietenkin myös kansallisten tuomioistuinten on voitava saada nämä säännökset omalla äidinkielellään. Ne on siis julkaistava kaikilla virallisilla kielillä. Käyttämällä virallisia kieliä lisätään EU:n ja sen elinten avoimuutta, vastuullisuutta ja tehokkuutta. Tehtävä Puhutko eurooppaa? Kun maa, jonka pääkaupunki on Zagreb, liittyi jäseneksi, Euroopan unionilla on 24 virallista kieltä. Kokoa nämä kielet seuraavista tavuista. a a a a a aat bul eng es ga ga hol i ii ja ka ka ka ka ki ki kreik kro la lan lan lat li li liet ma mal mi ni ni pan por puo rans ri ri ri ro ro ruot sa sak si slo slo suo ta ta tans ti ti ti tšek tu tu un vak vee vi vi 12 Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?
13 Taloudellinen voima EU:n valtiot eivät ole erilaisia vain kooltaan, vaan jotkin niistä ovat myös rikkaampia kuin toiset. On maita, joissa ihmisillä menee keskimäärin oikein hyvin, ja maita, joissa elintaso on selvästi alhaisempi. Miten tätä oikeastaan voidaan mitata? Kaikissa maissahan on vauraita ja köyhiä ihmisiä. Kuka otetaan vertailukohdaksi pomo vai hänen autonkuljettajansa, sihteeri vai ylilääkäri? Taloustilastoissa tämä ongelma on ratkaistu siten, että niissä mitataan ensin maan taloudellinen suorituskyky. Se on kaikkien maassa yhden vuoden aikana tuotettujen arvojen yhteenlaskettu summa. Siinä ilmaistaan rahana ja lasketaan yhteen jokainen maassa vuoden aikana valmistettu auto, jokainen tehty hiustenleikkuu, jokainen lehmien tuottama ja edelleen myyty maitolitra ym. Näiden arvojen summaa kutsutaan bruttokansantuotteeksi (lyhenne BKT). BKT ei kuitenkaan vielä kerro paljon siitä, kuinka rikas jokin maa on, sillä on suuria ja pieniä maita. Siksi se jaetaan maassa asuvien ihmisten määrällä. Näin saadaan bruttokansantuote (BKT) asukasta kohti. Mittaaminen ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertaista. Jos halutaan vertailla keskenään valtioita, joiden talous ei ole yhtä vahva, on otettava huomioon, että myös ostovoima on erilainen eri maissa. Jokainen ulkomailla joskus lomaillut on huomannut tämän. Hinnat saattavat yhtäkkiä tuntua hyvin korkeilta tai varsin edullisilta verrattuna kotimaan hintoihin. Kun leipä maksaa jossain maassa yhden euron, toisessa maassa siitä on maksettava kaksi tai kolme euroa. Tästä syystä ei katsota vain sitä, kuinka paljon rahaa jonkin maan asukkailla on henkeä kohden käytettävissään, vaan myös sitä, kuinka paljon sillä voi ostaa. Sehän on loppujen lopuksi tärkein asia. Tätä kutsutaan ostovoimapariteetiksi. Maita voidaan vertailla vain sen avulla. EU-maiden taloudellisen suorituskyvyn vertailu ostovoiman mukaan näyttää siis tältä: Näin eurooppalaisilla menee: (Väestön ostovoimalla mitattu bruttokansantuote asukasta kohden, 2013) Luxemburg Itävalta Alankomaat Ruotsi Irlanti Tanska Saksa Belgia Suomi Ranska Euroalue Yhdistynyt kuningaskunta EU (28 maata) Italia Espanja Malta Kypros Slovenia Tšekki Slovakia Kreikka Portugali Liettua Viro Puola Unkari Latvia Kroatia Romania Bulgaria Itävallan, Alankomaiden, Ruotsin, Irlannin ja Tanskan bruttokansantuote asukasta kohti on siis prosenttia suurempi kuin EU:n keskiarvo. Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan BKT on lähellä keskiarvoa tai 10 prosenttia sen yli, kun taas Italian ja Espanjan BKT on lähellä keskiarvoa tai 10 sen alle. Romanian ja Bulgarian luku on noin puolet EU:n keskiarvosta. EU:n sisäiset erot elintasossa ovat säilyneet pitkään, mutta EU pyrkii niiden kaventamiseen. Tämän vuoksi EU:n köyhimmät alueet saavat rahaa infrastruktuurinsa parantamiseen eli taloudellisten mahdollisuuksiensa lisäämiseen. Tätä kutsutaan rakennepolitiikaksi. EU käyttää siihen noin puolet koko talousarviostaan. Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 13
14 Euroopan unioni moninaisuudessaan yhtenäinen Kuten huomaat, EU muodostuu hyvin erilaisista valtioista. Niistä suurimmassa, Saksassa, on lähes 82 miljoonaa asukasta, ja pienimmässä, Maltassa, vähän yli Jäseniä ovat niin Suomi ja Italia kuin Portugali ja Puolakin. Karttaa katsoessa käy selväksi, miten monimuotoinen EU on. Sen alueella puhutaan monia eri kieliä ja käytetään kolmenlaisia aakkosia. On erilaisia perinteitä, kulttuureja, ruokailutottumuksia ja juhlapäiviä. Myös maiden historia on erilainen. Monet EU maat ovat joskus käyneet sotaa toisiaan vastaan ja valloittaneet toisiltaan alueita, ja ennakkoluuloja on edelleen. Miten nämä 28 valtiota ovat sitten onnistuneet liittymään yhteen? Tähän kysymykseen voidaan vastata vain historian avulla. Vain parikymmentä vuotta ensimmäisen maailmansodan jälkeen alkoi kammottava toinen maailmansota. Sen jälkeen monet ihmiset totesivat, että tällaista ei saa tapahtua enää koskaan. Aiemmissa vihollisvaltioissa Saksassa ja Ranskassa syntyi ajatus, että vastakkainasettelu voitaisiin lopettaa ja korvata tekemällä yhteistyötä siten, että toista voi samalla pitää silmällä. Tätä mallia kannattivat Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ( ) ja Saksan liittokansleri Konrad Adenauer ( ), ja he myös toteuttivat sen. Nykyinen EU on syntynyt Euroopan hiili- ja teräsyhteisöstä (EHTY), joka perustettiin vuonna 1952 ja jonka tarkoituksena oli hallita hiilivaroja yhdessä. Hiilellä oli tuolloin sama merkitys kuin öljyllä ja maakaasulla nykyisin, eli se oli tärkein energialähde. Monet pelkäsivät, että tämä raaka aine voisi aiheuttaa Euroopassa uuden selkkauksen. Hiilen jakelu ja raskaan teollisuuden jälleenrakennus annettiin siksi hallinnoitavaksi yhteiselle viranomaiselle, jossa EHTYn jäsenet olivat edustettuina. Jäseniä olivat tuolloin Saksan ja Ranskan lisäksi Italia, Belgia, Alankomaat ja Luxemburg. EHTYn periaate oli hyvin yksinkertainen: kaikilla valtioilla on sananvaltaa muiden asioihin, ja siitä hyvästä niiden on hyväksyttävä, että myös niiden omaan toimintaan vaikutetaan. Siten mikään valtio ei voinut toimia tai aseistautua salassa jotain toista vastaan, mutta Eurooppaa pystyttiin jälleenrakentamaan yhdessä. Samalla kumppanit lakkasivat pelkäämästä toisiaan, mikä takasi rauhan Euroopassa. EHTYn korkean viranomaisen ensimmäinen puheenjohtaja oli ranskalainen Jean Monnet ( ), joka myös kuuluu Euroopan yhdentymisen edistäjiin. Periaate laajennettiin joitakin vuosia myöhemmin koskemaan koko taloutta Euroopan talousyhteisön kautta. Se perustettiin vuonna 1957 Rooman sopimuksella ja aloitti toimintansa vuonna Näin vihollisuudet muuttuivat yhteistyöksi ja tämä yhteistyö on ollut erittäin menestyksekästä. Euroopan yhteisö sai aikaan laajan taloudellisen nousukauden. Ei ihme, että vuosien mittaan siihen on liittynyt yhä uusia valtioita. Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska liittyivät nykyisen EU:n piiriin vuonna 1973, Kreikka vuonna 1981 ja Espanja ja Portugali vuonna Idän ja lännen välisen vastakkainasettelun päätyttyä tie oli avoin puolueettomille valtioille, Itävallalle, Ruotsille ja Suomelle, jotka liittyivät jäseniksi vuonna Sittemmin mukaan liittyivät myös aiemmin entisen Neuvostoliiton leiriin kuuluneet valtiot: vuoden 2004 laajentumisessa EU:hun liittyivät Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari ja Slovenia. Samalla jäseniksi liittyivät myös Malta ja Kypros. Vuonna 2007 samaa laajentumiskierrosta jatkettiin, kun Bulgaria ja Romania liittyivät. Kroatiasta tuli EU:n 28. jäsen 1. heinäkuuta Vaikka välillä koetaan kiistoja ja kiivaitakin erimielisyyksiä, EU:n perusperiaatteet ovat samat: rauhan varmistaminen jäsenvaltioiden kesken, kaikkia hyödyttävä yhteistyö sekä yhä enemmän myös yhteinen ulkoinen toiminta. Nobel palkintokomitea antoi tunnustuksen jo yli 60 vuotta jatkuneelle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa myöntämällä vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon Euroopan unionille. EU on maailman ensimmäinen valtioliitto, joka on saanut tämän kunnian. 14 Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan?
15 Tehtävä EU:n historiaa kuvina Yhdistä seuraavat kuvat Euroopan unionin historiasta oikeisiin kuvateksteihin. EU EU EU 1. Toisen maailmansodan jälkeen monet kaupungit eri puolilla Eurooppaa olivat täysin raunioina. Kuvassa Frankfurt am Main Saksassa. 2. Symbolinen teko: Euroopan hiili- ja teräsyhteisön korkean viranomaisen puheenjohtaja Jean Monnet (oik.) esittelee ensimmäisen eurooppalaisen teräsharkon ja avaa yhteiset teräsmarkkinat huhtikuussa Kuuden perustajavaltion (Belgian, Saksan liittotasavallan, Ranskan, Italian, Luxemburgin ja Alankomaiden) edustajat allekirjoittavat Rooman sopimukset Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamisesta. 4. Valtioiden ja hallitusten päämiehet allekirjoittavat 7. helmikuuta 1992 Maastrichtin sopimuksen, jolla perustetaan talous- ja rahaliitto. 5. Vuonna 1997 tehdyllä Amsterdamin sopimuksella sinetöidään vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen asteittainen luominen. Kuvassa sopimus allekirjoituksineen ja virallisine sinetteineen. 6. EU toivottaa vuonna 2007 Brysselissä sijaitsevaan Euroopan komission päärakennukseen ripustetulla suurella julisteella tervetulleiksi uudet jäsenensä, Bulgarian ja Romanian. 7. Nobelin rauhanpalkinto myönnetään 10. joulukuuta 2012 Oslossa Euroopan unionille. Nobel palkintokomitea antaa näin tunnustuksen EU:n vuosikymmeniä jatkuneelle työlle rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi Euroopassa. Imageglobe EU EU EU Euroopan unioni mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? 15
16 3 Miten Euroopan unioni toimii? EU Euroopan parlamentti valitsi heinäkuussa 2014 Luxemburgin entisen pääministerin Jean Claude Junckerin komission puheenjohtajaksi. 16 Miten Euroopan unioni toimii?
17 EU:ta verrataan usein valtioon. Usein sanotaan, että EU:ssa asiat ovat niin ja niin, mutta meillä tehdään näin. Tämä on luonnollista, mutta vertailuissa on oltava varovainen. EU ei ole valtio, vaan ainutlaatuinen valtioiden yhteenliittymä. Siksi myös sen rakenne on erilainen kuin valtion. Tämän luvun tarkoituksena on esitellä EU:n toimintatapoja. Mitä toimielimiä sillä on ja mitä ne tekevät? Mitä vastuualueita niillä on? Vasemmalta oikealle Euroopan komissio Brysselissä, Euroopan parlamentti Strasbourgissa, EU:n tuomioistuin Luxemburgissa ja Euroopan unionin neuvosto Brysselissä. EU EU EU EU Kenellä on valta Euroopassa? Euroopan unionin toimielimet Kenellä oikeastaan on valta Euroopassa? EU:lla ei tietenkään ole yhtä pomoa, joka jakelisi määräyksiä. Jonkun on kuitenkin sanottava, mitä tehdään. Kuka päättää Euroopan asioista? Jokin komitea vai valtio kuka? Ensi silmäyksellä vaikuttaa pitkäveteiseltä tarkastella hallintorakenteita, mutta niissä valtaa käytetään. Euroopan unionin rakenteen tutkiminen selvittää myös valtakysymystä. Vastaus on tosin EU:ssa hieman erilainen kuin yksittäisessä jäsenvaltiossa. Euroopan unioni on valtioiden ja kansalaisten yhteenliittymä. Se näkyy myös sen rakenteessa. Sekä valtioilla (hallituksilla) että niiden kansalaisilla on sananvaltaa Euroopan asioihin. Sitä käytetään Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin välityksellä. Euroopan unionin neuvosto (jota joskus kutsutaan ministerineuvostoksi ) on EU maiden hallituksia edustava elin. Siinä kokoontuvat ministerit kaikista jäsenvaltioista. He ovat käsiteltävästä aiheesta riippuen esimerkiksi ulko-, sisä- tai maatalousministereitä. Neuvosto on toinen päättävistä elimistä. Neuvostossa keskustellaan politiikasta, ja se tekee myös aloitteet eurooppalaisiksi laeiksi, joita kutsutaan asetuksiksi tai direktiiveiksi. Ilman sitä Euroopan unionissa ei siis tapahdu mitään. Neuvosto tekee päätöksensä joko yksimielisesti tai enemmistön äänin. Enemmistöpäätöksellä on oltava puolellaan 55 prosenttia jäsenvaltioista, joiden on edustettava vähintään 65:tä prosenttia EU:n koko väestöstä (tätä kutsutaan kaksinkertaiseksi enemmistöksi ). Neuvoston puheenjohtajuus vaihtuu puolen vuoden välein, ja kukin jäsenvaltio toimii vuorollaan puheenjohtajana. Vuonna 2015 puheenjohtajina ovat Latvia ja Luxemburg, vuonna 2016 Alankomaat ja Slovakia ja vuonna 2017 Malta ja Yhdistynyt kuningaskunta. Eurooppalaista politiikkaa koskevat perustavanlaatuiset päätökset tekee Eurooppa neuvosto. Se koostuu EU:n valtion- ja hallitusten päämiehistä, jotka kokoontuvat säännöllisesti vähintään joka kolmas kuukausi. Eurooppa neuvostoa johtaa kahdeksi ja puoleksi vuodeksi valittava puheenjohtaja. Miten Euroopan unioni toimii? 17
18 Janette: Euroopan parlamentti edustaa kansalaisia ja päättää eurooppalaisista laeista (direktiiveistä ja asetuksista). Alice: Euroopan tilintarkastustuomioistuin valvoo EU:n budjettia. Patricia: Ministerineuvosto edustaa EU:n jäsenmaiden hallituksia ja päättää eurooppalaisista laeista. Nyt puheenjohtajana toimii Puolan entinen pääministeri Donald Tusk. Useimmissa tapauksissa neuvosto ei kuitenkaan voi tehdä päätöksiä yksin. Se tarvitsee tuekseen valittua Euroopan parlamenttia, joka edustaa EU maiden kansalaisia. Parlamentti valitaan viiden vuoden välein suorilla vaaleilla. Euroopan parlamentin jäseniä on kaikista jäsenvaltioista yhteensä 751. Viimeksi vaalit pidettiin vuonna Suurilla EU mailla on enemmän jäseniä kuin pienillä. Parlamentti ei voi yksin tehdä EU:n puolesta lainvoimaisia päätöksiä, mutta yleensä Euroopan unionin neuvoston päätös ei voi tulla voimaan ennen kuin parlamentti on hyväksynyt sen. Tätä kutsutaan yhteispäätösmenettelyksi. Parlamentin on myös vahvistettava Euroopan komission kokoonpano äänestyksellä, ja se voi myös hylätä sen. Se myös hyväksyy EU:n budjetin. Ilman Euroopan parlamenttia eli kansalaisten suoraa edustusta Euroopassa ei siis voida päättää juuri mistään. Kolmas tärkeä EU:n toimielin on Euroopan komissio. Komission jäsenten kollegiossa on yksi jäsen kustakin valtiosta, mutta he eivät edusta komissiossa kotimaidensa kantoja, vaan ajavat Euroopan unionin yhteisiä etuja. Kukin komissaari vastaa tietystä alasta (kuten ministerit). Komission toimikausi on viisi vuotta. Ehdotuksen komission puheenjohtajasta tekee Eurooppa neuvosto ja nimityksestä äänestää Euroopan parlamentti. Puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Jean Claude Juncker. Euroopan komissio valvoo, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisiä sääntöjä. Siksi sitä kutsutaan joskus perussopimusten vartijaksi. Se hallinnoi EU:ta neuvoston ja parlamentin ohjeiden mukaan. EU:n järjestelmän erityispiirre on se, että neuvosto ja parlamentti voivat tehdä päätöksiä vain komission ehdotusten pohjalta. Tämä yksinomainen aloiteoikeus antaa Euroopan komissiolle vaikutusvaltaa päätöksiin, koska se määrittää, mistä asioista päätetään. Näin varmistetaan, että Euroopan unionin yhteiset edut otetaan alusta lähtien huomioon. Neuvosto ja parlamentti voivat tietenkin poiketa komission ehdotuksesta. Nykyään voimassa on jo paljon EU maiden yhdessä laatimia lakeja. On ymmärrettävää, että näiden lakien tulkinnasta toisinaan myös kiistellään. Lisäksi usein on tapauksia, joissa yksittäiset valtiot eivät noudata tiettyjä säännöksiä. Kaikki asianomaiset voivat vedota Euroopan unionin tuomioistuimeen. Tuomioistuimessa on yksi tuomari kustakin jäsenvaltiosta, mutta se antaa tuomionsa riippumattomasti EU:n lainsäädännön perusteella. Se voi kumota säännöksiä, jos ne ovat EU:n lainsäädännön vastaisia, ja määrätä valtioille sakkorangaistuksia, jos ne eivät noudata lakeja. Jello: Euroopan keskuspankki valvoo, että euro pysyy vakaana. Motian: Euroopan komissio vastaa Euroopan unionin hallinnosta ja tekee ehdotuksia eurooppalaisiksi laeiksi. 18 Miten Euroopan unioni toimii?
19 Kaikki tietävät, että raha on tärkeä asia. Ei kuitenkaan riitä, että rahaa on, vaan sen on myös säilytettävä arvonsa. Tästä huolehtii Euroopan keskuspankki (EKP), joka on euromaiden keskuspankki. Se koostuu niiden maiden edustajista, joissa euro on otettu käyttöön. EKP sääntelee liikkeellä olevan rahan määrää ja asettaa ohjauskorot. Euroopan unionin talousarvio on vuonna 2014 noin 135 miljardia euroa. Kun käytetään paljon rahaa, on myös valvottava, että sääntöjä noudatetaan. Tämä on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tehtävä. Se valvoo, että EU:n varoja käytetään asianmukaisesti ja järkevästi. Näin se huolehtii tehokkaasta varainkäytöstä. Kullakin jäsenvaltiolla on tilintarkastustuomioistuimessa yksi edustaja. Tehtävä Kuka tekee mitäkin EU:ssa? Edellä tuli varsin paljon tietoa toimielimistä, mutta nyt tiedät, kuka EU:ssa vastaa mistäkin. Testaa, kuinka tarkkaavaisesti luit tekstin. Laita rasti niiden toimielinten kohdalle, joihin kuvaus sopii. Kuvaus Eurooppaneuvosto Euroopan unionin neuvosto Euroopan parlamentti Euroopan komissio EU:n tuomioistuin Euroopan keskuspankki Euroopan tilintarkastustuomioistuin Tekee ehdotuksia EU laeiksi Yksi edustaja jäsenvaltiota kohti Asettaa ohjauskorot Valvoo EU:n menoja Kansalaiset valitsevat Päättää EU:n laeista (asetukset/direktiivit) On mukana valitsemassa Euroopan komission puheenjohtajaa Hallinnoi EU:ta Ajaa kansalaisten etuja Ajaa jäsenvaltioiden / niiden hallitusten etuja Päättää EU:n lakien tulkinnasta Määrittelee toimintalinjat Miten Euroopan unioni toimii? 19
20 Tehtävä Euroopan unionin toimielimet Tiivistä eri toimielinten vastuualueet vielä kerran kaavioksi. Olemme jo auttaneet sinua hiukan. Sinun tarvitsee vain yhdistää käsitteet oikeaan laatikkoon. Euroopan parlamentti Euroopan komissio Euroopan unionin tuomioistuin Euroopan tilintarkastustuomioistuin Euroopan keskuspankki Eurooppa neuvosto Ministerineuvosto Edustaa valtion- tai hallitusten päämiehiä Asettaa tavoitteet ja prioriteetit, käsittelee unionin neuvoston erimielisyydet Tekee ehdotukset Euroopan unionin hallinnointi Tekee päätökset, hyväksyy direktiivit ja asetukset (eli EU lait) Edustaa hallituksia Edustaa kansalaisia Oikeuskäytäntö Ohjaa rahapolitiikkaa Valvoo tuloja ja menoja EU:n perussopimukset Euroopan unioni perustuu sopimuksiin, joita jäsenvaltiot ovat keskenään tehneet ja jotka on hyväksytty kansallisissa parlamenteissa tai kansanäänestyksillä. Sopimuksissa määrätään, miten päätökset tehdään, mitkä toimivaltuudet eri toimielimillä on ja millä aloilla EU maat toimivat yhdessä. EU:n jatkokehitys tapahtuu puolestaan uusien sopimusten perusteella. Eri sopimuksista voi nähdä, miten Euroopan unioni on muuttunut. Nyt perustana on Lissabonin sopimus, joka allekirjoitettiin Portugalin pääkaupungissa vuonna Lissabonin sopimus tuli voimaan vuonna 2009, kun kaikki jäsenvaltiot olivat hyväksyneet sen. 20 Miten Euroopan unioni toimii?
EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
Lisätiedot8. Miten EU toimii? III EU:n tavoitteet ja toiminta
8. Miten EU toimii? EU:n toimielimet EU:n tärkeimmät toimielimet ovat: 1) Ministerineuvosto eli Euroopan unionin neuvosto 2) Eurooppa-neuvosto eli huippukokous 3) Euroopan parlamentti 4) Euroopan komissio.
LisätiedotEurooppa. Tietolehti nuorille
Eurooppa. Tietolehti nuorille Euroopan unioni Tämä tietolehti ja siihen liittyvä opettajan opas ovat saatavilla internetissä osoitteessa europa.eu/teachers-corner/index_fi.htm bookshop.europa.eu Euroopan
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.1.2012 K(2012) 430 lopullinen KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 25.1.2012, kansalaisaloitteesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 211/2011
LisätiedotLomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?
MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,
LisätiedotEUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO EU:N KESKEINEN PÄÄTÖKSENTEKIJÄ Euroopan unionin neuvosto epävirallisesti myös EU:n neuvosto tai pelkkä neuvosto on EU:n keskeinen päätöksentekijä. Tässä toimielimessä kokoontuvat
LisätiedotEurooppa pähkinänkuoressa
Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotJulkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille
Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot
LisätiedotLEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.
EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa
LisätiedotEurooppa pähkinänkuoressa
Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotBELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,
PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN
Lisätiedot22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19
22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en)
EUROOPPA-NEUVOSTO Bryssel, 31. toukokuuta 2013 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0900 (NLE) EUCO 110/13 INST 234 POLGEN 69 OC 295 SÄÄDÖKSET Asia: LUONNOS EUROOPPA-NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Euroopan
LisätiedotEhdotus neuvoston päätökseksi alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. lokakuuta 2014 (OR. en) 14333/14 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio Neuvosto Ed. asiak. nro: 13884/14 Asia: CDR 109 INST 511 AG 17 Ehdotus neuvoston
LisätiedotEUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI
EUROOPPA-NEUVOSTO JA NEUVOSTO LYHYESTI EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n toiminnan suuntaviivat ja poliittiset painopisteet.
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO
Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:N STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on se EU:n toimielin, joka määrittelee Euroopan unionin yleisen suunnan ja prioriteetit. Sen jäseninä ovat EU:n jäsenmaiden
LisätiedotEuroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen
P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))
LisätiedotMikä on Euroopan unioni?
Mikä on Euroopan unioni? Euroopan = sijaitsee Euroopassa unioni = yhdistää maita ja ihmisiä Katsotaanpa tarkemmin: Mikä yhdistää eurooppalaisia? Miten EU syntyi? Mitä EU nykään tekee? 2 Maanosamme Eurooppa
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan
Lisätiedot995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8
995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA
LisätiedotOpintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille
Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman
LisätiedotEuroparlamenttivaalit
Europarlamenttivaalit 25.5.2014 Vaalijärjestelyt Parlamentin toiminta ja tehtävät Äänestysaktiivisuus 1 Europarlamenttivaalit Järjestetään joka 5. vuosi Parlamentti on ainoa unionin toimielin, jonka kokoonpanosta
LisätiedotESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00, klo 9.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. heinäkuuta 2019 (OR. en) 10824/19 OJ CRP2 25 ESITYSLISTAEHDOTUS PYSYVIEN EDUSTAJIEN KOMITEA (Coreper II) Europa-rakennus, Bryssel 3. ja 4. heinäkuuta 2019 (klo 10.00,
LisätiedotLIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.2.2014 COM(2014) 91 final ANNEX 2 LIITTEET LIITE II PÄÄTÖSASIAKIRJA asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Kroatian tasavallan osallistumista Euroopan talousalueeseen koskevan
Lisätiedot15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen
Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen
LisätiedotEuroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa
Euroopan alueiden komitea (AK): Paikallis- ja aluehallintoa edustava neuvoa-antava elin Euroopan unionissa Miksi alueiden komitea? Annetaan alue- ja paikallishallinnolle mahdollisuus vaikuttaa EU:n lainsäädännön
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) 9438/17 ADD 1 MAP 12 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. toukokuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Euroopan komission pääsihteerin
LisätiedotHiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi. Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto
Hiili- ja teräsyhteisöstä Euroopan unioniksi Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Historia 2 Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta
LisätiedotOIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan
LisätiedotTämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien
LisätiedotKomissio toimitti 13. toukokuuta 2015 eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa neuvostolle
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. toukokuuta 2015 (OR. en) 9224/15 ECON 376 UEM 171 SOC 339 EMPL 213 COMPET 250 ENV 332 EDUC 158 RECH 149 ENER 190 JAI 354 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia:
LisätiedotEhdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen
LisätiedotPöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista
1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009
Viestinnän pääosasto Osasto C Suhteet kansalaisiin YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 27.5.2009 Vaaleja edeltävä tutkimus ensimmäinen osa Alustavat tulokset: Euroopan
LisätiedotNEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN
NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANNASTA VASTAAVA YKSIKKÖ 15/09/2008 EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009 Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät
Lisätiedot1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala
1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotLIITE. Euroopan parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset.
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.3.2014 COM(2014) 196 ANNEX 1 LIITE parlamentin vaaleja koskevien komission suositusten täytäntöönpanoon liittyvät jäsenvaltioiden vastaukset asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS
LisätiedotViimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän tukea ja kohdentavat sen paremmin
IP/07/1919 Bryssel 13. joulukuuta 2007 Viimeisimmän valtiontukien tulostaulun mukaan jäsenvaltiot myöntävät vähemmän ja kohdentavat sen paremmin Euroopan komission viimeisin valtiontukien tulostaulu osoittaa
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja
LisätiedotSN 1316/14 vpy/sl/mh 1 DG D 2A LIMITE FI
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 30. tammikuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2013/0268 (COD) SN 1316/14 LIMITE ILMOITUS Asia: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o.../20.., annettu...,
LisätiedotTöihin Eurooppaan EURES
Töihin Eurooppaan EURES Työskentely ulkomailla Työskentely ulkomailla houkuttelee yhä useampaa suomalaista työnhakijaa. Erityisesti nuoret ja korkeakoulutetut ovat halukkaita muuttamaan ulkomaille töihin.
LisätiedotKOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu ,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2014 C(2014) 7461 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.10.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 liitteen I sekä Euroopan
Lisätiedot13060/17 ADD 1 1 DPG
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2017 (OR. en) 13060/17 ADD 1 PV/CONS 52 ECON 806 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3563. istunto (talous- ja rahoitusasiat), Luxemburg,
LisätiedotZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö
Lisätiedot1995 Schengen Sisämarkkinat
Tähänastisista saavutuksista... 1957 Rooman sopimus 1992 Maastrichtin sopimus 1995 Schengen 2004 Laajentuminen itään 1987 Erasmus 1993 Sisämarkkinat 2002 Euro 2012 Nobelin rauhanpalkinto 1 10 painopistettä
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO. EU:n strategiaelin
Euroopan unionin neuvosto EUROOPPA-NEUVOSTO EU:n strategiaelin EUROOPPA-NEUVOSTO STRATEGIAELIN Eurooppa-neuvosto on Euroopan unionin liikkeellepaneva voima. Se määrittelee EU:n suunnan ja poliittiset prioriteetit.
LisätiedotLIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan
LisätiedotEuroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto
Euroopan unionin historia, perustamissopimukset ja poliittinen muoto 1 Euroopan unionin historia 2 Euroopan unionin historia Nykyiseen Euroopan unioniin johtanut kehitys alkoi toisen maailmansodan raunioilta
LisätiedotEuroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014
Euroopan unioni ja europarlamenttivaalit 2014 1 Euroopan unionin jäsenmaiden lippuja. Sisällys Euroopan unioni eli EU 3 Mitä EU-jäsenyys merkitsee Suomelle? 4 Mitä EU-jäsenyys merkitsee suomalaisille?
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Istuntoasiakirja 2004 C6-0161/2004 2003/0274(COD) FI 28/10/2004 YHTEINEN KANTA Neuvoston 21. lokakuuta 2004 vahvistama yhteinen kanta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen
LisätiedotPÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1
PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan
LisätiedotEurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää
Eurooppavaalien lähtölaskenta: seitsemän poliittista ryhmää Euroopan parlamentin jäsenet eivät istu ja seiso lähtökohtaisesti maanmiestensä ja -naistensa joukoissa, vaan järjestäytyvät poliittisiin ryhmiin
LisätiedotEU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013
EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. heinäkuuta 2015 (OR. en) 11130/15 ASIM 62 RELEX 633 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10830/2/15 REV 2 ASIM
LisätiedotTerveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009
Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka
LisätiedotYhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS
EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden
LisätiedotKANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012
KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n
Lisätiedot15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön
LisätiedotILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä
LisätiedotA8-0321/78
17.10.2018 A8-0321/78 Tarkistus 78 Keith Taylor Verts/ALE-ryhmän puolesta Mietintö A8-0321/2018 Andrzej Grzyb Puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistäminen (COM(2017)0653
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 26. kesäkuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0132 (NLE) 10257/15 ACP 96 N 455 PTOM 13 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Neuvoston päätös Euroopan kehitysrahaston
LisätiedotEurooppa-neuvosto Neuvosto
FI NEUVOSTON PÄÄSIHTEERISTÖ YLEISTIETOA Eurooppa-neuvosto Neuvosto Eurooppaa rakentamassa SYYSKUU 2013 Oikeudellinen huomautus Tämän esitteen on tuottanut neuvoston pääsihteeristö ainoastaan tiedotustarkoituksiin.
LisätiedotSisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600
Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä
LisätiedotEuroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ
Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Bryssel, 21. elokuuta 2013 Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Toimielimiä koskeva osa TIIVISTELMÄ
LisätiedotSopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA
404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotKUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto
KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.9.2015 COM(2015) 490 final ANNEX 7 LIITE asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA- NEUVOSTOLLE JA NEUVOSTOLLE Pakolaiskriisin hallinta: Euroopan muuttoliikeagendaan
LisätiedotRESTREINT UE. Strasbourg COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date
EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 1.7.2014 COM(2014) 447 final 2014/0208 (NLE) This document was downgraded/declassified Date 23.7.2014 Ehdotus NEUVOSTON ASETUS asetuksen (EY) N:o 2866/98 muuttamisesta Liettuaa
LisätiedotPysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten tarkistaminen Euroopan parlamentin kokoonpanoa koskevat siirtymätoimenpiteet
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2009 (07.12) (OR. fr,es) 17196/09 POLGEN 232 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Perussopimusten
LisätiedotL 172 virallinen lehti
Euroopan unionin L 172 virallinen lehti Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö 61. vuosikerta 9. heinäkuuta 2018 Sisältö II Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset ASETUKSET Komission
LisätiedotEUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 9. huhtikuuta 207 (OR. en) 206/025 (COD) PE-CONS 3/7 VISA 8 COEST 55 COMIX 62 CODEC 295 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
LisätiedotBryssel COM(2016) 85 final ANNEX 4 LIITE. asiakirjaan
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.2. COM() 85 final ANNEX 4 LIITE asiakirjaan Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Tilannekatsaus Euroopan muuttoliikeagendaan sisältyvien ensisijaisten
LisätiedotTyöhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013
Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja
LisätiedotKOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.10.2015 COM(2015) 523 final KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE Euroopan kehitysrahasto (EKR): maksusitoumuksia, maksuja ja jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevat ennusteet
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
LisätiedotKirjoituskilpailu. "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia."
Kirjoituskilpailu "Niin samanlaisia, niin erilaisia, niin eurooppalaisia." Tiesitkö, että Euroopan unioni (EU) on peräkkäisten laajentumisten ansiosta maailman suurin talousalue, jossa on yli 500 miljoonaa
LisätiedotEuroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
Lisätiedot