Vuosaaren satamaa viimeistellään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaaren satamaa viimeistellään"

Transkriptio

1

2 K

3 &L 5/2008 Kaikki TALKOISIIN Vuosaaren satamaa viimeistellään 4 DB Schenker seminaari keskittyi ympäristökysymyksiin 10 Raahessa uudistetaan satamaa ja väyliä 13 Porin Satama jatkaa erikoistumista 14 Haminan satamassa suuria investointeja 16 Turun satamassa postitiivisia odotuksia 18 Maamme laajin logistinen alue Turun seudulle 21 Sea Focus 2008 selvitti Itämeren kaupankäynnin haasteita 22 Innorail Kouvola esittäytyi Berliinissä 26 Taantuma on todellista sanoi pääministeri radiossa. Taantuman ilmiöiden ehkäisemiseksi on kaikkien osallistuttava omalta osaltaan. Rakentaminen nyt ja taantuma-ajan hintojen hyödyntäminen on varmasti pidemmän päälle kannattava ratkaisu. Pääministeri vertasi yhdeksänkymmentäluvun alun taantumaa ja niitä ketkä silloin hyödynsivät sen hetkisen tilanteen. Samaa sanon minäkin. Rakentaminen etenkin uusien asuntojen rakentaminen asunnoiksi on monessakin suhteessa järkevää juuri nyt. Työllistäminen sekä rahan kiertäminen omassa yhteiskunnassa on tärkeä keino hillitä taantuman vaikutuksia. Hyvien aikojen säästöön jääneitä rahavaroja voi nyt hyödyntää edullisesti Ketkä sitten voivat osallistua talkoisiin? Yksityiset kuluttajat tietenkin, jokainen omalta osaltaan. Mikäli velkaantuminen ei ole ylittänyt vielä maksukykyä ei ole estettä ja pelkoa tulevasta!? Miten on valtion, puolustusvoimien, kaupunkien ja kuntien laita? Miten he voivat osallistua talkoisiin jolla taantumaa hillitään, tai parhaimmillaan nostetaan Suomi uuteen nousuun? Ainakin kaupungit sekä kunnat ovat taistelleet niukkojen rahavarojen kanssa jo pidemmän aikaa. Valtion kanta kuntiin ja kaupunkeihin on yksinkertaistettuna ollut suurin piirtein, että koettakaa hillitä menoja, kyllä se siitä. Kaupungit sekä kunnat ovatkin sittemmin hillinneet menojaan ihan kiitettävästi, ainakin ostohankinnoissa. Esimerkiksi kaikki kaupunkien sekä kuntien ostotarjonta kilpailutetaan ja voittajana on aina yksinkertaisesti halvimman tarjouksen tehnyt useimmiten ylikansallinen yritys. Paikalliset tai Suomalaiset yritykset eivät pärjää hintakilpailussa ylikansallisille yrityksille. Paikallinen yrittäjä jää nuolemaan näppejään hävittyään hintakilpailun, ja antaa loppujen lopuksi potkut myyjälleen riittämättömän liikevaihdon seurauksena. Työtön myyjä kiertelee työvoimatoimiston sekä oman paikkakuntansa sosiaalitoimiston väliä. Työtön elää tällöin käyttäen paikkakuntansa, sekä valtion ostohankinnoissa säästämiä rahoja elämiseensä. Työtön myyjäkään ei ole vielä tapahtumaketjun viimeinen lenkki. Oman talousalueen lopullinen tuottamattomuus, sekä kilpailukyvyn heikkeneminen ovat lopullista seurausta huonosti harkituista päätöksistä. Valtio, kaupungit sekä kunnat siis säästävät suuria summia ostohankinnoissaan ostamalla ulkopuoliselta ja samalla joutuvat tukemaan työllisyyttä tai siis jopa työttömyyttä omalla vastuualueellaan. Onko siis varmaa ettei paikallisia omia yrityksiä kannata tukea tekemällä ostot heiltä? Onko halvempaa siirtää rahaa taskusta toiseen myöhempää luovuttamista ajatellen? Käsittääkseni paikallinen yrittäjä on osa yhteiskuntaa joka pyörittää talouselämää. Paikallinen yritys luo paikallisia työpaikkoja ja ainakin osa rahasta jää pyörimään lähialueelle ja loppujen lopuksi suuri osa palautuu valtion, kuntien sekä kaupunkien kassaan erilaisten verojen muodossa. Luulisi olevan edullista maksaa hieman paikkakunnan omaa lisää palveluista ja samalla säästää tulevaisuudessa sosiaalimenoissa. Kaikkea vastuuta ei voi sälyttää yksityiselle kuluttajalle. Olisi mielekästä jos oma kunta tai kaupunki toimisi esimerkkinä tekemällä ostonsa omalta paikkakunnaltaan ja näin myös esimerkillään osoittaisi miten talous elvytetään. Minun mielestäni kyse on lyhytnäköisyydestä päätöksiä tehdessä. Ainakin tällä hetkellä jolloin ratkaistaan lähitulevaisuuden talouselämän suuntaviivoja. Kenenkään ei tulisi nyt luistaa yhteisistä talkoista lyhyen aikavälin edullisuuteen vedoten. Kuljetus & Logistiikka TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, Turku. Puh PÄÄTOIMITTAJA M-T. Saarinen, puh , TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki, puh , ILMOITUSMARKKINOINTI puh PAINOPAIKKA Painola, Piispanristi JAKELU Itella Oyj Leif Kuismanen Kuljetus&Logistiikka 5/2008 3

4 Teksti: Tero Tuisku Vuosaaren satamaa viimeistellään Uutta uljasta Vuosaaren satamaa viimeistellään käyttökuntoon. Valmistumisen jälkeen satamaportin läpi kulkee päivittäin noin ajoneuvoa. Liikkuminen ja tavarankäsittely satama-alueella on pyritty tekemään mahdollisimman joustavaksi ja nopeaksi. Satamaan tulee myös palvelukeskus, jossa kuljettajat voivat viettää lakisääteiset taukonsa sekä peseytyä, ruokailla ja jopa katsastuttaa autonsa. Vuosaaren satama-alueella käy kiivas hyörinä, vaikka se avataan vasta marraskuun lopulla. - Eri rakennuskohteet ovat nyt viimeistelyvaiheessa. Samanaikaisesti me valmistelemme sataman käyttöönottoa, toteaa Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita. Vuosaaren satama on hyvällä paikalla ajatellen kuljetus- ja logistiikka-alan yritysten tarpeita. Sataman portille pääsee, kun ajaa suoraan Kehä III:n itäpäähän. Juuri ennen satamaporttia on pitkä tunneli, joka alittaa Mustavuoren herkän luontoalueen. Tunnelissa on 4,5 metrin enimmäiskorkeus. - Tavanomaiset rekat mahtuvat hyvin tulemaan tunnelin kautta. Lähinnä rajoitus koskee vain poikkeuksellisen korkeita erikoiskuljetuksia. Näille on oma maan pinnassa kulkeva reittinsä, joka mahdollistaa ylikorkeat ja ylileveätkin kuljetukset, Noroviita sanoo. Sataman suurimman liikennevirran muodostavat rekat, konttiautot ja trailerit. - Kaikki lastinkäsittelyjärjestelmät ja liikennejärjestelyt viritetään siten, että purkamiset, lastaamiset ja liikkumiset satama-alueella sujuisivat mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Tämä on myös satamankäyttäjien ja tavaranomistajien edun mukaista. Satamaan johtavan vesiväylän syvyys on 12,5 metriä. - Syvyys on sama kuin Helsingin Länsisataman syväväylällä. Se riittää hyvin niin sanotuille feeder-aluksille, joita Itämerellä liikkuu. Suuret valtamerialukset eivät ainakaan tällä hetkellä tule juuri Etelä-Itämerta lähemmäs, Noroviita sanoo. 4 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

5 VUOSAAREN SATAMA Avataan Pinta-ala 250 hehtaaria. Varasto- ja terminaalitilaa neliömetriä. Kaksi 750-metristä konttilaituria. Meriväylän syvyys 12,5 metriä ihmisen työpaikka. Rakentamiskustannukset 687,5 miljoonaa euroa, josta itse sataman osuus on 57 prosenttia ja liikenneväylien 43 prosenttia. Neljänneksen osuus Suomen konttiliikenteestä. VUOSAAREN SATAMA-ALUEELLE TULEVIA YRITYKSIÄ JA TOIMIPAIKKOJA Finnsteve Steveco Multi-Link Terminals Container-Depot Marine Container Yard Arctic Container Sponda Nurminen Logistics Speed Group Delta Trucks K1 Katsastajat Portsari ABC-liikennemyymälä Ravintola Vuoska Gustav Paulig ABB Marine Aker Arctic Technology Tullin toimipiste Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita toteaa, että uuteen satamaan on tulossa varsin moderni lastikäsittelykapasiteetti ja -varustus. KOLME SATAMAOPERAATTORIA Vuosaaressa toimii kolme satamaoperaattoria eli Finnsteve, Multi-Link Terminals ja Steveco. Ne vastaavat osaltaan sataman turvallisuudesta. - Operaattoreilla on tuotannolliset kontrollipisteensä. Jokainen rekka ajaa sataman pääportin läpi. Jos kaikki on kunnossa, rekka pääsee pysähtymättä tuotantoportille, jossa se otetaan satamaoperaattorin tuotantojärjestelmään ja sille annetaan oikea nosto tai -purkauspaikka. Vuosaaren sataman erikoisuuksiin kuuluu rautatie 8-raiteisine ratapihoineen. Satamassa uskotaan, että rautatiekuljetukselle on kasvavaa tarvetta tulevaisuudessa. Satama-alueen maapohja on asvaltoitu kauttaaltaan. - Asvalttia on saman verran kuin 400 kilometrillä maantietä. Porttialueella on erityisen kovaa kulutusta kestävää asvalttipinnoitetta. Muuallakin on käytetty kohteen mukaan valittua asvalttilaatua. Vuosaaren satamaan nousee kaikkiaan kymmenen kiinteää nosturia, joista vastaavat satamaoperaattorit. Nostureista kuusi on aivan uusia ja muut neljä siirretään paikalle muista satamista. - Tänne on tulossa varsin moderni lastikäsittelykapasiteetti ja -varustus, Noroviita toteaa tyytyväisenä. Sataman porttialueelle tulee monipuolinen palvelukeskus kuljetusliikkeille ja ammattikuljettajille. Kuljetus&Logistiikka 5/2008 5

6 Finnsteven uudet nosturit valmiina tosityötä varten. - Porttialueella on esimerkiksi pysäköintipaikkoja, ravintola, suihku sekä autojen huoltopiste ja jopa katsastustoimistokin. Kuljettaja voi viettää palvelukeskuksessa hyvin lakisääteisen taukonsa. STEVECO TULEE IDÄSTÄ VUOSAAREEN Stevecon Vuosaaren yksikön johtaja Tomi Rautio sekä asiakaspalvelupäällikkö Heli Niemi ovat valmiita palvelemaan täyden palvelun logistiikkatalona Vuosaaren sataman käyttäjiä. Asiakkuuspäällikkö Perttu Hokkanen Spondasta sanoo, että tilojen kysyntä on kiihtynyt syksyn edetessä. Taustalla on viimeistelyä vaille valmis toimistotalo Vuosaari Service Center. Maan suurin satamaoperaattori Steveco Oy tekee historiallisen liikkeen. Tähän asti lähinnä Itä-Suomen satamissa toiminut yritys tulee operaattoriksi Vuosaaren satamaan. - Meille tulee tänne kaikkiaan satakunta ihmistä. Kaluston osalta laiturialueelle nousee kaksi upouutta Kenecranesin tekemää pukkinosturia. Näiden ohella käytämme viittä yhteistä nosturia. Lisäksi saamme tänne kaksi mobiilinosturia sekä muuta käsittelykalustoa, jota siirrämme Vuosaareen Kotkasta, Stevecon Vuosaaren yksikön johtaja Tomi Rautio kuvailee. Steveco on toiminut pitkään operaattorina Kotkan satamassa, jossa on myös yrityksen pääkonttori. Tytäryhtiön kautta Stevecolla on toimintaa Saimaalla, Haminan satamassa sekä Moskovan jokiterminaalissa, jota pyörittää OOO Steveco. - Vuosaaressa haastamme paikalliset operaattorit ja uskomme saavamme uuden sataman myötä asiakkaita myös täältä Helsingistä ja laajemminkin pääkaupunkiseudulta. Rautio toteaa, että Steveco ei ole pelkkä ahtausliike. - Olemme tänä päivänä täyden palvelun logistiikkatalo. Tarjoamme esimerkiksi kontinkäsittelyä, roro-terminaalitoimintoja, varastointia sekä Steveco Internationalin kautta kansainvälisiä logistisia palveluja. Voi sanoa, että pystymme hoitamaan tavarat tehtailta loppuasiakkaille asti. Steveco saa toimistotilat satama-alueelle rakennettavasta Vuosaari Service Centeristä. Asiakaspalvelupiste tulee porttialueelle, jossa tapahtuu lastin luovutus ja muut vastaavat toiminnot. Olemme täyden palvelun logistiikkatalo. -Tomi Rautio, Steveco Oy 6 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

7 SPONDA TARJOAA SYNERGIAETUJA Sponda Oyj on saanut tehtäväkseen etsiä ja löytää vuokralaisia sataman tiloihin. - Meillä on tarjolla ensinnäkin logistiikkatiloja 900 neliömetristä ylöspäin logistiikka-alueellamme. Toimistotiloja on saatavilla yhdestä huoneesta alkaen suurempiin kokonaisuuksiin sekä Gatehouse-porttirakennuksesta että Vuosaari Service Centeristä, asiakkuuspäällikkö Perttu Hokkanen Spondasta sanoo. Tarkkoja vuokrausastelukuja pörssiyhtiö voi ilmoittaa vain tulosjulkistustensa yhteydessä. Hokkasen mukaan tilojen kysyntä on kiihtynyt syksyn edetessä. - Vuokralaisiksi on tullut erilaisia vienti- ja tuontihuolintayrityksiä, satamaoperaattoreita sekä monia muita logistiikka-alan toimijoita. Satamassa oleva yritys Satamassa oleva yritys saa synergiaetua isosta logistiikkaalueesta, jossa yhdistyy neljästä saa synergiaetua isosta logistiikka-alueesta, pääkuljetusmuodosta kolme ja jossa yhdistyy neljästä vain lentoasema on hieman syrjempänä. Toisaalta lentokentällekin pääkuljetusmuodosta pääsee joutuisasti Kehä kolmosta kolme ja vain lentoasema pitkin, Hokkanen kuvailee. on hieman syrjempänä. Hokkasen mukaan hyvä sijainti - Perttu Hokkanen, tuo myös välitöntä taloudellista Sponda Oyj etua. - Kuljetuskustannuksia säästyy, kun tavarat voidaan ottaa suoraan laivasta terminaalikäsittelyyn. Tänä päivänä pitää huomata sekin, että näin pystytään vähentämään liikennepäästöjä. NURMINEN PÄÄSEE LÄHELLE RAUTATIETÄ Nurminen Logistics Oyj avaa logistiikkatavarataloksi nimeämänsä toimipaikan Vuosaaren satamaan. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuva tila on neliötä. Tila Vuosaaren kaikki kasvaa neliöön kaikkien lastinkäsittelyjärjestelmät ja vaiheiden valmistuttua. liikennejärjestelyt Nurmisen tavaratalossa on viritetään siten, että tarjolla varastointia, tavarankäsittelyä, huolintaa sekä räätälöityjä purkamiset, lastaamiset ja palvelukokonaisuuksia. Talon erikoisuuksiin kuuluu suora rauta- sujuisivat mahdollisimman liikkumiset satama-alueella tieyhteys 250 metrin laiturilla. joustavasti ja nopeasti. Helsingin suurin satamaoperaattori Finnsteve keskittää Vuosaaren - Kari Noroviita, toimintansa uuteen Vuosaaren satamakeskuksen johtaja satamakeskukseen ja lopettaa Länsisataman ja Sörnäisten sataman toimipaikat. Yritys ottaa käyttöönsä neljä Kalmarin valmistamaa isoa nosturia. Lukit, kurottajat ja muut työkoneet tulevat Finnsteven noin 70 hehtaarin toimialueelle. Oy Marine Container Yard Ab keskittää satamapalvelunsa Vuosaaren satamakeskukseen ja sulkee Länsisataman konttivarikon. Uusi konttivarikko nousee satamakeskuksen länsilaidalle. Maan johtavalle kahvitalolle Gustav Pauligille rakennetaan parhaillaan uutta kahvipaahtimoa satamakeskuksen Meriportin yritysalueelle. Muutto tapahtuu syksyllä Nykyinen, käytöstä poistuva paahtimo on myös Vuosaaressa runsaan kilometrin päässä satamasta. Satama soveltuu hyvin Pauligin toimipaikaksi. Onhan yritys merikuljetusten suurkäyttäjä. Raakakahvi tulee Pauligille laivoilla Etelä- ja Väli-Amerikasta sekä Itä-Afrikasta. Kahvi toimitetaan maailmalta Eurooppaan syvämerilaivoissa. Hampurin satamassa tuotteet siirretään pienempiin feeder-aluksiin, jotka tuovat raakakahvin perille Vuosaareen. Pauligin paahtimo valmistaa vuosittain noin sata miljoonaa kahvipakettia. Suomen ohella kahvia toimitetaan Venäjälle ja Baltian maihin. Kuljetus&Logistiikka 5/2008 7

8 Turun lennot tuovat tehokkuutta DHL Express aloitti syyskuun puolivälissä säännölliset, jokaisena arkipäivänä tapahtuvat rahtilennot Turun LogiCityn ja DHL:n Euroopan lajittelukeskuksen, Leipzigin välillä. -Voimme näin tehokkaasti yhdistää sekä lento- että maantiepikakuljetusten nouto- ja jakeluverkoston, perustelee DHL Express Suomen toimitusjohtaja Kenneth Palmgren Turun valintaa. DHL Express on jo elokuun alusta lähtien reitittänyt maantiepikakuljetuksensa Turun uuden terminaalinsa kautta. Palmgrenin mukaan näin on voitu parantaa palveluaikoja Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Uusi lento saapuu Leipzigista Turkuun joka arkiaamu kello ja lähtee paluumatkalle kello Turkuun lennetään Boeing 737 -koneella, jonka kantavuus on 16,5 tonnia. Näin kyytiin mahtuu suuria ja raskaitakin lähetyksiä. -Uudesta lennosta hyötyvät ennen muuta Länsi- ja Keski-Suomen asiakkaat. Koneen myöhäisen lähtöajan ansiosta alueen suurimmilla paikkakunnilla olevat asiakkaat voivat kerätä lähetyksiään koko työpäivän ajan. Noutoaikataulut siirtyvät merkittävästi myöhemmäksi, koska lähetyksiä ei enää toimiteta Helsingin lennolle, toteaa Kenneth Palmgren. Syksyn aikana Turun kaupunki- ja lähialueen palveluvalikoimaan lisätään myös aamupäivätoimitukset. (KA) LVM käynnisti ruuhkamaksujen käytöstä selvityksen Liikenne- ja viestintäministeriö on avannut internet-sivut, jossa voi seurata ruuhkamaksuista tehtävän selvitystyön etenemistä. Sivut tarjoavat myös laajasti tietoa ruuhkamaksuista ja sen käyttökokemuksista esimerkiksi Tukholmassa ja Lontoossa. Ruuhkamaksujen selvitystyö käynnistyi ja sen on määrä valmistua ensi kesäkuuhun mennessä. Viidessä vaiheessa etenevän selvityksen edistymistä voi seurata internetissä osoitteessa Selvitys koskee neljäätoista Helsingin seudun kuntaa. Muurla-Lohja moottoritie avataan Uusi E18 moottoritieosuus Muurla-Lohja avataan liikenteelle miuraad On ilo palvella ja onnistua! Varova Oy on palvellut menestyviä vienti- ja tuontiyrityksiä jo kuudenkymmenen vuoden ajan tehokkaasti, joustavasti ja yksilöllisesti. Tarjoamme käyttöönne maailmanlaajuiset kuljetusja huolintapalvelut, oikean kaluston ja optimaalisen nopeuden. Palvelut: Maantiekuljetukset Merikuljetukset Lentorahti Erikoiskuljetukset Transito Huolinta Perille kaikkialle maailmassa. Varmasti ja varovasti. Varova Oy PL 18, Helsinki puh. (09) Kuljetus&Logistiikka 5/2008

9 Toimittaja Kari Anttonen Vuosaareen syntyy AUTOILIJOIDEN KEIDAS Tikkurilan Rengas Oy avaa ensi vuoden tammi-helmikuussa uuden toimipisteen aivan Vuosaaren sataman portin pieleen. Läpi vuorokauden auki oleva autoilijoiden keidas huoltaa niin autot kuin kuljettajatkin. Jo vuonna 1991 perustetulla Tikkurilan Renkaalla on tällä hetkellä kolme toimipistettä pääkaupunkiseudulla. Helsingin Mannerheimintien lisäksi yritys palvelee Vantaan Kielotiellä sekä raskaaseen kalustoon keskittyneessä Vantaan Hakkilan tiloissa. Tikkurilan Rengas myy ja säilyttää nimensä mukaisesti autojen renkaita sekä vanteita. Yrityksestä saa myös yleisapua monenlaisiin auton vaivoihin ja vikoihin. Toimitusjohtaja Ari Kosonen kertoo Tikkurilan Renkaan kasvaneen tasaisesti vuosien varrella. Autorenkaiden myyntiluvut kohoavat jo lähes :een kuluvana vuonna. -Vuosaaresta on tulossa meidän päätoimipiste. Uusissa tiloissa voimme tarjota erittäin hyvät ja kilpailukykyiset palvelut, toteaa Kosonen. HUOLTOA AUTOILLE JA KULJETTAJILLE Vuosaareen kohoaa huoltotilojen lisäksi kahvila-ravintola Vuoska, jota ryhtyy vetämään Sirkka Kosonen. Sirkka ja Ari Kosonen uskovat, että tällaiselle autoilijan monipuoliselle keitaalle on tarvetta. Vuosaaressa panostetaan raskaaseen kalustoon. -Huoltohalliin mahtuu yhtä aikaa kaksi täysperävaunullista rekkaa. Ja vaikka palvelua saa 24 tuntia vuorokaudessa, pyrimme hinnoittelemaan palvelut autoilijoille ja yrittäjille edullisiksi, korostaa Ari Kosonen paikkaisen kahvila-ravintolan yhteyteen rakennetaan autonkuljettajille myös suihkut, saunat ja lounge -tilat televisioineen ja internet -yhteyksineen. -Vuosaaren toimipisteen ajatuksena on, että sieltä saa ruokaa ja huoltoa niin kuljettajat kuin autotkin, linjaa Kosonen. Kaksitoista henkilöä työllistävä Tikkurilan Rengas Oy kuuluu pohjoismaiseen DekkPartner -ketjuun, joka on itsenäisten kauppiaiden omistama. Toimipisteitä on yli 60 Suomessa ja koko Skandinaviassa noin 300. Vuosaareen Tikkurilan Rengas palkaa 6-8 uutta työntekijää. Kuljetus&Logistiikka 5/2008 9

10 Teksti: Tero Tuisku Kuvat: DB Schenker / Nina Dodd DB Schenker -päivän seminaari keskittyi YMPÄRISTÖ- KYSYMYKSIIN DB Schenker -päivän seminaarissa pohdittiin laajasti kuljetus- ja logistiikkatoimintojen vaikutuksia ympäristöön. Maailmanlaajuinen DB Schenker -konserni ilmoitti asettaneensa tavoitteekseen vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia nykyisestään vuoteen 2020 mennessä. Tämän luvataan onnistuvan siitäkin huolimatta, että kuljetusmäärät kasvavat kaiken aikaa. 10 Kuljetus&Logistiikka 5/2008 Finlandia-talossa järjestetty DB Schenker -päivä sai suuren suosion. Lokakuun alussa pidettyyn päivään osallistui noin 300 kuljetus- ja logistiikka-alan ammattilaista. Nämä olivat pääsääntöisesti DB Schenkerin asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. - Päivä järjestetään vaihtoehdoksi perinteiselle messuosallistumiselle. Messuilla kontaktit tahtovat jäädä melko pintapuolisiksi. Nyt pystymme keskustelemaan asiakkaidemme kanssa syvemmin ja pohtimaan laajemmin yhteistyömahdollisuuksia. Haluamme myös antaa asiakkaillemme syvempää tietoa ja ajattelemisen aihetta yhteisistä aiheistamme, Oy Schenker East Ab:n toimitusjohtaja Göran Åberg totesi päivän yhteydessä järjestetyn seminaarin avauspuheenvuorossa. Seminaarissa kuljetus- ja logistiikka-alan asiantuntijat eri tahoilta esittivät näkemyksiään. Projektipäällikkö Christina Wolf IVL Svenska Miljöinstitutista puhui kuljetustoiminnasta ja kestävästä kehityksestä. Hänen mukaansa esimerkiksi maailmanlaajuiset tulvat, kovat sateet ja myrskyt sekä poikkeuksellisen korkeat lämpötilat ovat konkreettisena näyttönä siitä, että muutoksilla on kiire. - Nykyinen tilanne kuljetuksessa ei edistä kestävää kehitystä. Syinä ovat esimerkiksi lyhytjänteinen toiminta, läpinäkyvyyden puute kuljetusketjussa sekä kestävän kehityksen epäselvät vastuukysymykset, Wolf totesi. Wolfin mukaan liikennepolttoaineissa ei ole tapahtunut riittävää parannusta ympäristöä ajatellen. - Biodieselin käyttö liikenteessä on vielä hyvin vähäistä. Toisaalta moottoreita olisi mahdollista parantaa muutenkin ympäristömyönteiseen suuntaan. Lisäksi kuljettajia pitäisi kouluttaa vähäpäästöiseen ajotapaan. GPS-paikannusta kannattaa suosia jakeluliikenteen reittisuunnittelussa. Syytä on myös siirtää yhä enemmän kuljetuksia rautateille ja vähentää maanteitse ja ilmateitse tapahtuvaa kuljetusta. Wolf painotti. UUSIA VAATIMUKSIA ASIAKKAILTA Göran Åberg totesi seminaariesitelmässään, että DB Schenkeriltä vaaditaan näinä aikoina paljon. - Meidän on pohdittava, miten pystymme tuottamaan lisäarvoa asiakkaillemme ja mitkä ovat vastauksemme muuttuvaan toimintaympäristöön, joka johtuu muun muassa parhaillaan vallitsevasta finanssikriisistä, kiristyvistä päästörajoituksista sekä verkkokaupan kasvusta ja kuljettajien työaikadirektiiveistä. Tämä kaikki asettaa uusia vaatimuksia kuljetus- ja varastopalvelujen tuotantoon. DB Schenker on selvittänyt asiakkaidensa näkemyksiä omasta toiminnastaan ja kuljetusalasta laajemminkin. Åberg esitti seminaarissa tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen kiinnostavimpiin tietoihin kuuluu se, millä perusteilla asiakkaat valitsevat käyttämänsä kuljetus- ja logistiikkayhtiön. - Ykköstoiveina tulivat esille edullinen hintatason kilpailutilanteessa, lupausten pitäminen sekä asiakkaan tarpeiden huomioiminen. Lisäksi asiakkaat odottavat koko logistiikkaketjulta läpinäkyvyyttä, innovatiivisuutta sekä

11 kattavaa ja jatkuvasti laajenevaan kuljetusverkostoa. Asiakkaat odottavat meiltä myös konkreettisia toimia ympäristön hyväksi, Åberg sanoi. - DB Schenker vastaa asiakkaiden odotuksiin muun muassa uusiutuvalla kalustolla sekä moderneilla toimintatavoilla. Konsernissa on tehty rakenteellisia muutoksia, joista yhtenä esimerkkinä on tehostettu asiakaspalvelu. Panostamme tuotekehitykseen, jota ohjaavat asiakkaiden muuttuvat tarpeet. Tämä näkyy esimerkiksi uusiutuneina kuljetusten seurantajärjestelminä. Olemme myös ottaneet lentoliikenteen osittain omaan ohjaukseen ja rautateillä otimme käyttöön omat blokkijunat. Åbergin mukaan DB Schenkerin organisaatiota on vahvistettu yritysostoin. - Suomessa ostokohteisiin kuuluvat Kotijakelu ja muualla Euroopassa esimerkiksi BAX, Spain-TIR sekä Romtrans. Ympäristöhaasteisiin olemme vastanneet laatimalla ympäristöraportin sekä aloittamalla systemaattiset laskennat ympäristökuormituksesta. Henkilöstöä myös palkitaan hyvistä ympäristösuorituksista. VIHREYS VIEHÄTTÄÄ Logistiikkajohtaja Detlef Trefzger Schenker AG:stä totesi, että ympäristövaatimukset asettavat suuria vaatimuksia konsernin toimintatapoihin. - Asiakkaiden taholta on tullut kysyntää entistä vihreämpiin kuljetus- ja logistiikkaratkaisuihin. Muutosta tukee myös polttoaineiden hintojen voimakas nousu. Tämä kaikki merkitsee esimerkiksi sitä, että meidän on lisättävä rautateiden käyttöä logistisessa ketjussa. Samoin lentokuljetuksista on siirryttävä yhä enemmän meri- ja rautatiekuljetuksiiin, Trefzger sanoi. Trefzger kertoi konsernin omistajayhtiön Deutsche Bahnin ympäristömyönteisistä toimista. Deutsche Bahn on koeajanut uuden Euroopan ja Aasian välisen rautatieyhteyden. Koeajon mukaan matka-aika Kiinasta Hampuriin kestää junalla runsaat kaksi viikkoa eli huomattavasti vähemmän kuin laivakuljetus. Trefzger esitti myös täsmällisen ja vaativan luvun DB Schenker -konsernin ympäristötavoitteista. - Aikomuksenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia nykyisestään vuoteen 2020 mennessä. Tämä onnistuu siitäkin huolimatta, että kuljetusmäärät kasvavat kaiken aikaa. Keinoina on muuttuvien kuljetustapojen ohella energiatehokkuuden parantaminen kaikissa terminaali- ja varastotiloissamme. Yhtenä tavoitteena on jopa siirtyminen aikaisempaa vihreämpiin tuotteisiin, joka vähentää niin sanottua hiilijalanjälkeä. Tämä tietysti tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Trefzger kuvaili myös DB Schenkerin suuruutta. Vuonna 1872 Saksassa perustetulla yrityksellä on nykyisin toimipaikkaa 150 maassa. Viime vuonna yritys kuljetti tavaraa huimat 312,8 miljoonaa tonnia. Se on vahva toimija kaikissa neljässä pääkuljetusmuodossa ja selkeästi alan suurin toimija Euroopassa. Maailmanlaajuisessa kilpailussa DB Schenker on kakkosena DHL:n jälkeen. UPM-KYMMENE PANOSTAA RFID-LUENTAAN UPM-Kymmenen logistiikkajohtaja Jussi Sarvikas kuvaili seminaarissa, miten yritys pyrkii tehostamaan logistisia toimintojaan. Yhtenä esimerkkinä on pyrkimys etäluettavan RFID:n (Radio frequency identification) laajamittaiseen hyödyntämiseen. - Se alkaa jo metsistä. Ehkä piankin tulevaisuudessa jokainen puunrunko varustetaan RFID-tunnisteella. Samoin sitä on tarkoitus käyttää esimerkiksi paperirullissa ja muissakin kohteissa pitkässä toimitus- ja valmistusketjussa. RFID tehostaa toimintoja ja alentaa kustannuksia sitä enemmän, mitä suurempia volyymit ovat. Emme todennäköisesti pääse niin suuriin volyymeihin kuin kappaletavarateollisuus tai kauppa, mutta silti tuotto voi olla riittävä, Sarvikas sanoi. UPM-Kymmene on ulkoistanut logistisia toimintojaan viime vuosina voimakkaasti alihankkijakumppaneiden hoidettavaksi. - Viime vuosikymmenen puolivälissä meillä oli logistisissa tehtävissä henkilöä. Tänä päivänä heitä on alle sata. Metsäjätti suosii logistiikkakumppaneita valitessaan globaaleja toimijoita. Yksi kumppani onkin DB Schenker. - Yleensä kumppanimme ovat omilla markkina-alueillaan johtavia yrityksiä. Edellytämme kumppaneiltamme erittäin vahvaa kilpailu- ja palvelukykyä, Sarvikas korosti. UPM-Kymmenen aikomuksena on panostaa myös kokonaan uusille tuotealueille. Selvityksen kohteena on lämmitysbrikettien tuotanto. Brikettejä käyttävät nykyään omakotitalouksien ohella myös esimerkiksi kaukolämpöä tuottavat yritykset. Tällä alalla vahvoja toimijoita Suomessa ovat Vapo ja Biowatti. Maailmalaajuisilla markkinoilla toimiva UPM-Kymmene on havainnut, että sanomalehtipaperin menekki on pudonnut Yhdysvalloissa. - Sähköinen media korvaa paperilehtiä ja paperin kautta saatavaa informaatiota. Euroopassa ei ole vielä tapahtunut samanlaista pudotusta sanomalehtipaperin kysynnässä, mutta ei kysyntä toisaalta kasvakaan, Sarvikas totesi. MERILIIKENNE JATKAA KASVUAAN Johtaja Simo Airas Finnlines Oy:stä kuvaili seminaarissa meriliikenteen tulevaisuuden näkymiä. - Itämeren talousalueen meriliikenne jatkaa kasvuaan. Venäjä rakentaa lisää uusia Itämeren kuivarahtisatamia kuten Lomonosov, Vistino ja Bronka. Toisaalta liikenteen puhtausvaatimukset lisääntyvät; esimerkiksi meripolttoaineen rikkipitoisuuden määrät kiristyvät edelleen. Vuonna 2010 sallittu pitoisuus on enintään 1,0 prosenttia ja vuonna 2015 enää 0,1 prosenttia, Airas sanoi. Itämeren merikuljetusten määrä on nykyään 750 miljoonaa tonnia. - Venäjän kauppa toimii Itämeren talousalueen moottorina. Venäjän ja EU-25-maiden välinen kauppa kasvoi vuosina keskimäärin 20 prosenttia vuodessa. Suomenlahden alusliikenteen ennustetaan kasvavan nykyisestään 24 prosenttia vuoteen 2015 mennessä, Airas totesi. Airas on huolissaan vienti- ja tuontikuljetusten epätasapainosta. - Yksikköliikenteessä epätasapainon kasvuun liittyy myös tyhjien yksiköiden merkittävä määrällinen nousu. Tämä vaikuttaa haitallisesti kaikkien ketjun osapuolten kustannustehokkuuteen. Helsinki-Travemünde-reitillä taas kuljetukset keskittyvät voimakkaasti loppuviikkoon kun sen sijaan alkuviikosta tavaratiloissa on paljon tyhjää. Tasainen tavaravirta säästäisi kustannuksia merkittävästi, Airas summasi. Kuljetus&Logistiikka 5/

12 GLi Yhtiöt on nuorekas, innokas ja pirteitä päätöksiä tekevä tämän vuosituhannen yksityinen yrityskeskittymä (GLi Logistics Oy, GLi Express Oy, GLi Service Oy ja GLi Reval Ou). Tarjoamme mm. kuljetus- ja logistiikka-alan koulutus-, kehittämis-, konsultointi- ja projektipalveluja asiakkaan toiveiden mukaan räätälöitynä. Liikenneyrittäjäkoulutus Koulutuksia keväällä 2009 Turussa, Tampereella, Kajaanissa, Kouvolassa Ilmoittaudu nopeasti, paikkoja rajoitetusti. Ammattipätevyyskoulutukset Jyväskylässä, Turussa, Seinäjoella, Helsingissä, Isossakyrössä, Aitoossa, Kälviällä, Tampereella, Vantaalla, Kajaanissa, Hinnerjoella jne. Aiheet: ennakoiva ajaminen (pakollinen), ADR, työhyvinvointi, ensiapu, trukkikortti, työturvallisuuskortti, laadullinen toiminta, ajoneuvotekniikka, asiakaspalvelu, tieturva, sisäinen yrittäjyys Lisätiedot Kristian Lella tai

13 Toimittaja Kari Anttonen Raahessa uudistetaan SATAMAA JA VÄYLIÄ Raahen sataman palvelut ovat parantumassa merkittävästi lähitulevaisuudessa syväsataman uudistusten myötä. Raaheen johtava väylä syvennetään ja satama on saamassa mm. uuden satamakentän. Raahen sataman ongelmaksi on muodostunut liian matala, 8-metrin väylä, joka ei vastaa tämän hetken vaatimuksia. Satamajohtaja Kaarlo Heikkinen kertoo, että muutokset raaka-aineiden tuonnissa edellyttävät kymmenen metrin syvyistä väylää. Satamaan ovat tähän saakka päässeet vain 8,0 metrin kulkusyvyiset alukset ja pienemmät jäänmurtajat. - Raahen syväsatamahankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat uuden uuden satama-altaan ruoppaaminen, läjitysaltaiden rakentaminen ja aallonmurtajan läpi rakennettava uusi kulkuaukko satama-altaaseen, toteaa Heikkinen. - Tähän, tänä vuonna aloitettuun vaiheeseen liittyy myös Merenkulkulaitoksen toteuttama meriväylän ruoppaaminen. Raahen kaupungin osuus ensimmäisen vaiheen kustannuksista on noin 23 miljoonaa euroa ja Merenkulkulaitoksen osuus on noin 16 miljoonaa euroa. Satamajohtaja Heikkisen mukaan Raahen sataman uudistukset ovat myös valtion näkökulmasta tärkeitä, koska ulkoväylän jäänmurrossa voidaan käyttää syventämisen jälkeen kaikkia jäänmurtajia. Valtio ja Euroopan Unionin aluekehitysrahasto, EAKR on myöntänyt hankkeeseen osarahoitusta. KOKONAAN UUSI SATAMANOSA Käytännössä Raaheen rakennetaan kokonaan uusi satamanosa, jonne tulee 355 metriä uutta syvälaituria ja noin 35 hehtaaria uutta varastokenttää. Syväsataman läjitysaltaiden penkereiden pituus on yhteensä 2,5 kilometriä. Läjitysaltaasta rakentuu myöhemmin uusi satamakenttä. Ruoppausmassoilla rakennettavista varastokentistä viisi hehtaaria tulee Lapaluodon satamanosaan. Uuden syvälaiturin rakentaminen kuuluu uudistushankkeen toiseen osaan, joka käynnistyy ensi vuoden alussa. Koko hankkeen investointikustannukset ovat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, josta Raahen kaupungin osuus on noin 30 miljoonaa euroa. Raahen satama on 6,6 miljoonan tonnin tavaraliikenteellään Perämeren suurin satama. Merkittävä osa tavaraliikenteestä on terästuotteita ja -raaka-aineita. Sataman kautta liikkuu runsaasti myös kontteja, sahatavaraa sekä projekti- että muita irtolasteja. Satamassa kävi viime vuonna 761 laivaa. Syväsatama- ja väylähanke valmistuu vuoden 2009 lopussa. Kuljetus&Logistiikka 5/

14 Teksti ja kuvat: Tiina-Maija Peltokoski/Porin Satama Porin Satama jatkaa erikoistumista kemikaali- ja projektikuljetuksiin Porin Satamassa on syksyn aikana valmistumassa useita investointeja. Niistä tärkeimmät ovat uusi suurikapasiteettinen kemikaalilaituri Tahkoluodossa sekä suurten ja painavien projektilastien käsittelykenttä Mäntyluodossa. Viimeaikaisten uudistusten ja vapaan tilan avulla Pori pyrkii johtavaksi tuonti- ja vientisatamaksi metalli-, kaivannais-, kemian- ja energiateollisuudelle. Porin Satamaan on juuri valmistunut uusi suurikapasiteettinen kemikaalilaituri. Lisäksi suurten ja raskaiden tuotteiden high & heavy -keskus on viimeistelyä vaille valmis. Miksi Porissa on haluttu investoida juuri näihin kohteisiin? Sataman takamaat huomioiden kyseessä on luonnollinen valinta. Kahden tunnin ajomatkan päässä meistä sijaitsee paljon kemian- ja energiateollisuuden toimijoita sekä metalliteollisuuden yrityksiä. Jo ennen uusia investointeja meiltä löytyi puitteet ja osaaminen, joita kyseiset toimijat voivat hyödyntää tehokkaassa kuljetusketjussaan. Uusilla investoinneilla toimintamme on vain vahvistunut entisestään, satamajohtaja Jaakko Nirhamo kertoo. HETI KÄYTTÖÖN Kemikaalilaiturin avajaisia vietettiin juuri lokakuun lopussa, minkä jälkeen investointi on otettu heti käyttöön. Sataman nykyiset kemian ja petrokemian asiakkaat ovat laajentaneet toimintaansa ja heidän lisääntynyt rahti kulkee uuden laiturin kautta. Myös uudet asiakkaat ovat Porin Sataman tähtäimessä. Esimerkiksi Helsingin Laajasalon terminaalin lopettaessa tulee sen kautta kulkevan kemikaaliliikenteen etsiytyä muualle. Meille tuo liikenne mahtuu hyvin väläyttää Nirhamo. VAHVUUTENA ISOT PROJEKTILASTIT Uuden high & heavy -keskuksen keskeisin etu on se, että satamakentiltä pääsee nope- 14 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

15 Porin Satama tarjoaa erinomaiset toimintamahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa, koska olemme yksi harvoista satamista, jolla on tilaa kasvaa. - Jaakko Nirhamo, satamajohtaja asti sekä laivaan että valtatielle, koska siirtomatkat ovat lyhyet. Satamaan johtavan tiestön suunnittelussa on selkeästi otettu huomioon suurten projektikuljetusten tarpeet esimerkiksi siltojen alituksissa. Satamassa puolestaan pystytään varastoimaan tuotteita sekä ulko- että sisätiloissa. Suuriin ja painaviin projektilasteihin keskittyminen on järkevää, koska Porin sataman toimijoilla on vahva pitkän ajan kokemus suurten kappaleiden käsittelyssä. Porissa sijaitsee Suomen vahvin satamanosturi Masa, joka pystyy nostamaan jopa 200 tonnin kappaleita. Vielä suuremmissa nostoissa apuna voidaan käyttää viereisen Technip Offshoren telakan nostovoimaa. TILA LUO TULEVAISUUTTA Satamajohtaja Nirhamo korostaa, että kaupunkikeskustoissa sijaitsevien torinvarsisatamien on erittäin vaikea saada toimitiloja etenkin kemikaaliliikenteelle. Porin Satamassa tilanne on toinen, koska kaupungin keskusta sijaitsee 20 kilometrin päässä satamasta. Tämä jos mikä on vahvuus erityisesti kemikaalikuljetuksissa. Yhteensä satamasta ja sen välittömästä läheisyydestä löytyy laajentumistilaa 200 hehtaaria eri logistiikka- ja teollisuustarpeisiin. Porin Satama tarjoaa erinomaiset toimintamahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa, koska olemme yksi harvoista satamista, jolla on tilaa kasvaa. Satsaammekin vain niihin asioihin, missä näemme, että meillä on tulevaisuutta. Päällekkäiset investoinnit muiden satamien kanssa eivät mielestäni ole järkeviä, ilmaisee Nirhamo. SUURTEN LAIVOJEN SUURI SATAMA Monelle on yllätys, että Porissa sijaitsee Suomen syvin meriväylä. Ei ole mikään pikku juttu, että 15,3 metrin syväys takaa sen, että kaikki Tanskan salmesta Itämerelle tulevat laivat pääsevät myös Porin satamaan. Cape-kokoluokan laivat tekevätkin Porista suurten laivojen suuren sataman. NOPEASTI MAALTA JA MERELTÄ Porin sataman luonnostaan syvä ja jäätön meriväylä takaa helpon navigoitavuuden, koska sataman edustalla ei ole lainkaan saaristoa. Myös kulku satamasta sisämaahan on helppoa. Valtatieyhteys alkaa satamasta ja jatkuu 11-tietä pitkin ilman pysähdyksiä suoraan Tampereelle. Samoin kulku valtatie 8 pitkin Pohjanmaan suuntaan on helppoa, etenkin kun tien parannustyöt saatiin valmiiksi kesän aikana. Matka Tampereelle ja Pohjanmaalle on alle kaksi tuntia ja kuudessa tunnissa Porin satamasta tavoittaa jopa neljä miljoonaa suomalaista. Ratayhteyksiäkin käytetään satamassa paljon esimerkiksi Boliden Harjavalta Oy: n rikastekuljetuksiin. Raideliikenne takaa hyvät mahdollisuudet myös kemikaalikuljetuksille. Tahkoluodon kemikaalisatamassa on valmis ratapiha kemikaalien purkamiseen sekä kemikaalivaunujen purkauslaitteistot ja -putkistot. Ne voidaan ottaa käyttöön hyvin nopeasti. PORI ON SUOMEN SATAMAELIITTIÄ Turvallisuuden huomioiminen on Porissa suuressa roolissa. Osoituksena hyvästä työstämme, olimme turvallisuusasioissa Suomen paras satama Taloustutkimuksen vuonna 2007 toteuttaman Satamatutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa mukana olleista 20 satamasta olimme kokonaisuudessaan neljänneksi paras joustavuuden ollessa yksi vahvuuksistamme. Edellisten lisäksi haluamme kehittää toimintaamme niin, että olemme entistä palvelevampi ja palvelualttiimpi satama, päättää satamajohtaja Jaakko Nirhamo. Suuriin ja painaviin projektilasteihin keskittyminen on järkevää, koska Porin sataman toimijoilla on vahva pitkän ajan kokemus suurten kappaleiden käsittelyssä. Porissa sijaitsee Suomen vahvin satamanosturi Masa, joka pystyy nostamaan jopa 200 tonnin kappaleita. Vielä suuremmissa nostoissa apuna voidaan käyttää viereisen Technip Offshoren telakan nostovoimaa. Kuljetus&Logistiikka 5/

16 Toimittaja Kari Anttonen Haminan satamassa SUURIA INVESTOINTEJA Haminan sataman vilkas ja yhä kasvava liikenne ajaa satamaoperaattori Hamina Multimodal Terminals Oy:n etsimään yhteistyökumppania. Syynä on edessä olevat suuret investoinnit. Hamina Multimodal Terminals vaihtoi yhtiöjärjestystä jo keväällä toukokuussa. Haminan kaupungin hallinnoimasta kommandiittiyhtiöistä tuli osakeyhtiö. Toimitusjohtaja Mervi Nurminen kertoo, että Haminan kaupungin rahkeet eivät enää riitä laajentamaan toimintaa. - Steveco jätti Haminan maaliskuussa ja samalla UPM Kymmene siirsi liikenteensä pois Haminasta. Metsäteollisuus on merkittävä asiakaskunta, joten oli tärkeätä, että saimme säilytettyä muut alan asiakkaat, korostaa Nurminen. KONTTILIIKENNE TÄRKEÄÄ Hamina Multimodal Terminalsille konttiliikenne on tärkein satamatoiminto. Vuonna 1999 aloittanut yritys perustettiin alkujaankin tuottamaan nimenomaan tehokkaita ja joustavia konttiterminaalipalveluja. Nyt operoitavien yksikköjen määrä on asettanut yhtiön positiivisen haasteen eteen. - Tavaravirtojen lisääntyminen on edellyttänyt uuden henkilökunnan rekrytoimista ja kouluttamista. Olemme tehneet myös kone- ja toimialuehankintoja, mikä näkyi yhtiön maalis-kesäkuun tuloksessa myös huomattavan suurina aloituskustannuksina sekä henkilöstön että kaluston ja tilavuokrien osalla. Nyt uudet palvelutuotteet ovat vakiintuneet, toteaa toimitusjohtaja Nurminen. - Haminasta lähtee mm. kaksi täyttä 50 vaunun konttijunaa viikoittain Venäjälle. Tämä block-train - konsepti on tällä hetkellä ainoa Suomen satamien ja Pietarin välinen konttijunatuote. 16 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

17 Haminan satamassa toimii yksi Itämeren tehokkaimmista konttiterminaaleista, jota laajennetaan parhaillaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Sataman kautta kulkee tällä hetkellä vuosittain noin TEU-yksikköä. Konttiterminaalin laajennus (v. 2012) mahdollistaa jopa miljoonan TEU:n käsittelyn. LIIKEVAIHTO RAJUSSA KASVUSSA Multimodal Terminals on merkittävä työllistäjä Haminassa, sillä yhtiön henkilökunnasta 82 prosenttia on haminalaisia. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä noin 190 henkilöä. Liikevaihto on kasvanut tammikuusta elokuuhun 147 prosenttia ja vuoden 2008 osalta arvioidaan päästävän noin 19 miljoonan euron liikevaihtoon. Kasvuun on vaikuttanut konttiliikenteen lisääntyminen 13 prosentilla ja uusien liiketoimintasektoreiden avaaminen. Myös Multimodal Terminalsin tuloskehitys on alkukesän jälkeen kääntynyt positiiviseksi. - Haminaan tulee runsaasti tavaraa ympäri maailmaa: Euroopasta, Kauko-Idästä ja Etelä-Amerikasta saakka. Tärkeitä tuontiartikkeleita ovat mm. liha ja kahvi, kertoo Mervi Nurminen.

18 Toimittaja Kari Anttonen Kansainvälisistä uhkakuvista huolimatta Turun satamassa POSITIIVISIA ODOTUKSIA Vaikka kansainvälinen rahoitus- ja talouskriisi on jo syksyn mittaan ehtinyt hiljentää tavarakuljetuksia, on Turun sataman toimitusjohtaja Christian Rambergilla toiveikkaat ja positiiviset odotukset lähitulevaisuudelta. Positiivista on esimerkiksi matkustajaliikenteeseen saatu entistä suurempi laiva, Galaxy ja viidenneksellä kasvanut tuontiautojen määrä. Olimme kaukaa viisaita ja varauduimme autojen tuonnin lisääntymiseen asfaltoimalla viime kesänä 12 hehtaaria uusia autokenttiä. Kuljetusten vähenemiseen viime vuodesta on vaikuttanut paitsi kansainväliset suhdanteet, myös Ruotsin junalautan, SkyWindin jääminen pois liikenteestä. Näin Turun satamalla on vähemmän kapasiteettia tarjolla. 18 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

19 Toimitusjohtaja Christian Rambergin mukaan Turun satamalla on runsaasti ilonaiheita tavaraliikenteen vähenemisestä huolimatta. Toinen, tulevaisuuden kannalta merkittävä uusi avaus on Schenkerin varastolaajennus Ovakon alueella. Sinne yritykselle tulee kaikkiaan noin neliömetriä lisätilaa. Kaikkiaan logistinen keskus tulee olemaan kooltaan neliömetriä, kertoo Ramberg. Kyseessä on tosi hyvä asia meille. Se osoittaa, että Turku on logistisena paikkana vetovoimainen. RUOTSIN POSTILLE LOGISTIIKKAKESKUS Toinen suuri asia Turun satamalle on Ruotsin Postin, Posten Logistikin päätös rakentaa neliömetriä katettua, lämmintä tilaa Ovakon alueelle. Turun kautta voidaan tavaraa jakaa nopeasti kolmeen suuntaan:kotimaan markkinoiden lisäksi Skandinaviaan ja Venäjälle. Yliyön kuljetukset onnistuvat laajalle alueelle, hehkuttaa Ramberg. Syynä logistiikan ottamiseksi kehityksen keihäänkärjeksi turussa on tavoite luoda uusia työpaikkoja. Logistinen rytmi on kuitenkin monesti vaikea muuttaa, joten kehitystyön on oltava pitkäjänteistä. Ovakon alue alkaa olla valmis. Nyt panostamme Pansion satamaan, johon keskitetään suurin osa Saksan ro-ro -liikenteestä. Sinne rakennetaan myös logistisia varastoja, joista kolme valmistuu jo tänä vuonna, paljastaa Ramberg. Turun sataman tavoitteena on luoda Pansion satamasta Lyypekin ja Travemunden vastapari. Varastojen lisäksi Pansio toimii myös telakkateollisuuden ulkovarastona. Kantasatamaakin on kehitetty ja siellä on tehty muutostöitä. Sinne on rakennettu jätevesien talteenotto -järjestelmä sekä uusia matkustajasiltoja ja katuja on nostettu. Matkustajaliikenteen kannalta tilanne onkin hyvä, arvioi Christian Ramberg. TALOUS VANKALLA POHJALLA Vaikka Turun sataman tavaraliikenne on vähentynyt kymmenen prosenttia viime vuodesta, ei sataman talous ole ahtaalla. Sataman toiminta on monen tukijalan varassa. Esimerkiksi kiinteistöjen,kenttien ja varastojen vuokraaminen on merkittävä osa liiketoimintaa. Olemme rakentaneet myös risteilyaluksille oman laiturin. Näitä aluksia vieraileekin kymmenkunta vuosittain. Vaikka Itämeren alueella ovat suhdanteet muuttuneet, uskoo Christian Ramberg kuljetusten kasvavan pitkällä aikavälillä. Satamat ovat tässä kehityksessä keskeisessä asemassa. Helsinkiin avataan Vuosaaren suursatama, mutta uutta satamakapasiteettia tarvitaan muuallekin. Toimitusjohtaja Ramberg pitää rautateiden kehittämistä tärkeänä. Toijalan radalle hän kaipaa akselipainojen nostoa ja lisää ohituspaikkoja niin Toijalaan kuin Riihimäellekin. Turusta pitäisi Rambergin mielestä saada suora yhteys Kouvolaan ilman junan kulkusuunnan vaihtamista. Kuljetus&Logistiikka 5/

20 Olemme enemmän yhdessä Kiitolinja on aina ollut kotimaan maantiekuljetusten tuttu ja turvallinen kumppani. Olemme myös paljon enemmän. Yhdessä maailmanlaajuisen Schenker-verkoston kanssa Kiitolinja on vastaus kaikkiin logistiikkaja varastointitarpeisiin Suomessa ja maailmalla. Yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelemme ja toteutamme parhaat mahdolliset palvelukokonaisuudet, olipa kyse lento-, meri- tai maantiekuljetuksista, varastoinnista tai muista logistiikan haasteista.

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! Finnsteve Vuosaaren satamassa Vuosaaren satama Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio! 1 Suomen ulkomaankaupan keskus Säännöllisen linjaliikenteen suuryksikköjen satamapalveluihin erikoistunut

Lisätiedot

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013

DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut. Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 DB Schenker ja Kiitolinja Yritysesittely ja palvelut Rauli Werdermann Tullikoulu 23.4.2013 Tätä me olemme Deutsche Bahn DB Schenker DB Schenker Suomessa Suomen tunnuslukuja Kiitolinja Tätä me olemme Deutsche

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Suomi English Русский

Suomi English Русский Suomi English Русский Nurmiselle kuljetettavan tuotteen koko tai määränpään kaukaisuus eivät ole ongelma. Kaikki logistiikka-alan palvelut yhdeltä tiskiltä Nurminen Logistics tarjoaa asiakkailleen kaikki

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ TILAT PARHAIMMALTA PAIKALTA MONENLAISIA MAHDOLLISUUKSIA HaminaKotkan satama yritys- ja logistiikka-alueineen tarjoaa dynaamisen, monipuolisen sekä logistisesti

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen

Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys. 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys 29.4.2008 Kotka Loppuseminaari Tutkimuspäällikkö Markku Haikonen 1 Kotka Sillamäe Kotka Rahtipotentiaalin selvitys Tutkimusotos: suuret huolinta- ja kuljetusyritykset

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Russian railways..today..in the future

Russian railways..today..in the future Russian railways.today..in the future Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit

Lisätiedot

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne

Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT. LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne Puoli vuotta VUOSAAREEN - OPERAATTORIN PALVELUT LOGISTICS 2008 17.4.2008 Tapio Orne PELIKENTTÄMME ON PUOLEN VUODEN KULUTTUA VUOSAARI TARJOAMME ASIAKKAILLEMME VUOSAARESSA SAMAT PALVELUT KUIN NYKYISISSÄ

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Russian railways Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010 Öljy ja öljytuotteita Kivihiili Rauta Kierrätysmetalli Rautamalmi Arvometallit Lannoitteet Kemialiset tuotteet Rakennusmateriaalit Sementti

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla. EK:n työmarkkinasektori Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n työtaistelutoimet ahtaus-, kuljetus- ja huolinta-alalla EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan lakonuhka Ahtausalan työehtosopimus päättyi 31.1.2010 Sopijapuolet:

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa

intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa KombiSuomi Konttiliikenne ja sen tulevaisuus intermodaalikuljetusten näkökulmasta Suomessa tutkija Tommi Mäkelä 2 Viitekehys ja lähtökohdat Yleisen Teollisuusliiton toimeksiannosta osana KombiSuomi-hanketta

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ.

DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. DHL KULJETUSVAKUUTUS OTA RENNOSTI. OLET HYVISSÄ KÄSISSÄ. OLETKO SUOJAUTUNUT KATTAVASTI? Rahdinkuljettajilla on rajoitettu vastuu tuotteiden katoamisesta tai vahingoittumisesta kansainvälisiä kuljetuksia

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

SE Mäkinen Logistics Luhtaanmäki. Suomeen uusi täyden palvelun ajoneuvologistiikkakeskus

SE Mäkinen Logistics Luhtaanmäki. Suomeen uusi täyden palvelun ajoneuvologistiikkakeskus SE Mäkinen Logistics Luhtaanmäki Suomeen uusi täyden palvelun ajoneuvologistiikkakeskus SE Mäkinen Logistics Luhtaanmäki täyden palvelun ajoneuvologistiikkakeskus autokaupan matemaattisessa keskipisteessä

Lisätiedot

Kuljetusliike Taipale Oy. SKAL Kuljetusyritys 2012

Kuljetusliike Taipale Oy. SKAL Kuljetusyritys 2012 Kuljetusliike Taipale Oy On strategisesti merkittävää, että liikennöitsijällä on oma liiteri. Kaija Taipale Jyväskylän terminaali Vuoden Kuljetusliike Taipale Oy on suomalainen perheyritys, joka on toiminut

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä

TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä Logistiikkapäällikkö Markku Hirvonen BPW Kraatz Oy TRAILCONT - miehittämätön raskaan ajoneuvokaluston varaosamyymälä Sisältö: Yritysesittelyt

Lisätiedot

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan?

Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? Mihin suomalaista merenkulkuosaamista tarvitaan? professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka - tutkimuskeskus 161008 0/20 Mihin merenkulkuosaamista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?

LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS MONIPUOLINEN MERENKULKUALAN OSAAJA Tarjoamme yliopistotasoista täydennyskoulutusta merenkulku-, satama- ja kuljetusalalla sekä meriteollisuudessa työskenteleville

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Kerca on valmis. KERCA - Kerava Cargo Center. - Logistiikkakeskittymä Keravan ja Vantaan rajalla. - Valmiiit, esirakennetut tontit

Kerca on valmis. KERCA - Kerava Cargo Center. - Logistiikkakeskittymä Keravan ja Vantaan rajalla. - Valmiiit, esirakennetut tontit Kerca on valmis. KERCA - Kerava Cargo Center - Logistiikkakeskittymä Keravan ja Vantaan rajalla - Valmiiit, esirakennetut tontit - Valmis kunnallistekniikka - Valmis palvelukeskittymä - Naapureina mm.

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä MegaHub Riihimäki Hämeenlinnantie Kinturintie Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 77 km Helsinki

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen

PR122013 8. huhtikuu 2013 Talous Sivu 1 / 5. Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Talous Sivu 1 / 5 Johdonmukainen kansallinen ja kansainvälinen laajentuminen Beckhoff Automationin vuoden 2012 maailmanlaajuinen liikevaihto oli 408 miljoonaa euroa Beckhoffin vuoden 2012 maailmanlaajuinen

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA

LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA LIITE 1. FORSSAN SEUDUN LOGISTIIKKAHANKKEIDEN VERTAILU SUOMEN TULEVAAN LOGISTIIKKASTRATEGIAAN SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIASSA Kehityskohde Keskeiset haasteet Tavoitteet FORSSAN SEUDULLA Vihreiden kuljetuskäytävien

Lisätiedot

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi POHDIN projekti Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi Teollisuushallissa kasataan keraamisia samankokoisia ja samanmuotoisia suorakulmaisia särmiöitä pakkausta ja kuljetusta varten täysiksi

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kauppa 2011 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,4; 8 % Rautatiekuljetukset; 1,2; 3 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI

HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI HAUKIPUTAAN KEHITYS OY LYHYESTI Haukiputaan Kehitys Oy toimi yli 30 vuotta Haukiputaan kunnan elinkeinoyhtiönä. Uuden Oulun perustamisen myötä yhtiön rooli supistui toimitilojen tarjoajaksi yrityksille

Lisätiedot

Itella Oyj Tulos 2007

Itella Oyj Tulos 2007 Itella Oyj Tulos 2007 15.2.2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tavaravirtojen hallintaan Itella Viestinvälitys kirjeiden, lehtien ja suoramainosten jakelupalvelut Itella Informaatio informaatiologistiikan

Lisätiedot

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA

Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA Juhlaa joka päivä! HYVÄ MAKU EI SYNNY SATTUMALTA, SE SYNTYY OSAAMISESTA - Leipomo Oy E. Boström Ab on perustettu 1939-100 %:nen perheyritys; 3 omistajaa - Liikevaihto vajaat 5 milj. - Vienti v. 2014 20

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET

ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET ITÄ-SUOMEN TAVARALIIKENNETUTKIMUS RASKAAT KULJETUKSET Johtaja Paavo Karvinen Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy RLKK 1 RAUTATIELOGISTIIKAN KEHITTÄMISKESKUS. PIEKSÄMÄKI 2

Lisätiedot

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Logistiikkakeskukset Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 02/2011 Joustava + suunnittelu vastuullisesti + johdettu strategisesti + sijoittunut yksilöllisesti + toteutettu MegaHub

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

LEMAN / Esitys / Historia. Historia

LEMAN / Esitys / Historia. Historia LEMAN / Esitys LEMAN / Esitys / Historia Historia 1900 Paul Lehmann perusti yrityksen Kööpenhaminassa 1925 25. vuosipäivä, toimipiste Kööpenhaminassa 1950 50. vuosipäivä, toimipisteitä Tanskassa 1971 LEMAN

Lisätiedot