Vuosaaren satamaa viimeistellään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaaren satamaa viimeistellään"

Transkriptio

1

2 K

3 &L 5/2008 Kaikki TALKOISIIN Vuosaaren satamaa viimeistellään 4 DB Schenker seminaari keskittyi ympäristökysymyksiin 10 Raahessa uudistetaan satamaa ja väyliä 13 Porin Satama jatkaa erikoistumista 14 Haminan satamassa suuria investointeja 16 Turun satamassa postitiivisia odotuksia 18 Maamme laajin logistinen alue Turun seudulle 21 Sea Focus 2008 selvitti Itämeren kaupankäynnin haasteita 22 Innorail Kouvola esittäytyi Berliinissä 26 Taantuma on todellista sanoi pääministeri radiossa. Taantuman ilmiöiden ehkäisemiseksi on kaikkien osallistuttava omalta osaltaan. Rakentaminen nyt ja taantuma-ajan hintojen hyödyntäminen on varmasti pidemmän päälle kannattava ratkaisu. Pääministeri vertasi yhdeksänkymmentäluvun alun taantumaa ja niitä ketkä silloin hyödynsivät sen hetkisen tilanteen. Samaa sanon minäkin. Rakentaminen etenkin uusien asuntojen rakentaminen asunnoiksi on monessakin suhteessa järkevää juuri nyt. Työllistäminen sekä rahan kiertäminen omassa yhteiskunnassa on tärkeä keino hillitä taantuman vaikutuksia. Hyvien aikojen säästöön jääneitä rahavaroja voi nyt hyödyntää edullisesti Ketkä sitten voivat osallistua talkoisiin? Yksityiset kuluttajat tietenkin, jokainen omalta osaltaan. Mikäli velkaantuminen ei ole ylittänyt vielä maksukykyä ei ole estettä ja pelkoa tulevasta!? Miten on valtion, puolustusvoimien, kaupunkien ja kuntien laita? Miten he voivat osallistua talkoisiin jolla taantumaa hillitään, tai parhaimmillaan nostetaan Suomi uuteen nousuun? Ainakin kaupungit sekä kunnat ovat taistelleet niukkojen rahavarojen kanssa jo pidemmän aikaa. Valtion kanta kuntiin ja kaupunkeihin on yksinkertaistettuna ollut suurin piirtein, että koettakaa hillitä menoja, kyllä se siitä. Kaupungit sekä kunnat ovatkin sittemmin hillinneet menojaan ihan kiitettävästi, ainakin ostohankinnoissa. Esimerkiksi kaikki kaupunkien sekä kuntien ostotarjonta kilpailutetaan ja voittajana on aina yksinkertaisesti halvimman tarjouksen tehnyt useimmiten ylikansallinen yritys. Paikalliset tai Suomalaiset yritykset eivät pärjää hintakilpailussa ylikansallisille yrityksille. Paikallinen yrittäjä jää nuolemaan näppejään hävittyään hintakilpailun, ja antaa loppujen lopuksi potkut myyjälleen riittämättömän liikevaihdon seurauksena. Työtön myyjä kiertelee työvoimatoimiston sekä oman paikkakuntansa sosiaalitoimiston väliä. Työtön elää tällöin käyttäen paikkakuntansa, sekä valtion ostohankinnoissa säästämiä rahoja elämiseensä. Työtön myyjäkään ei ole vielä tapahtumaketjun viimeinen lenkki. Oman talousalueen lopullinen tuottamattomuus, sekä kilpailukyvyn heikkeneminen ovat lopullista seurausta huonosti harkituista päätöksistä. Valtio, kaupungit sekä kunnat siis säästävät suuria summia ostohankinnoissaan ostamalla ulkopuoliselta ja samalla joutuvat tukemaan työllisyyttä tai siis jopa työttömyyttä omalla vastuualueellaan. Onko siis varmaa ettei paikallisia omia yrityksiä kannata tukea tekemällä ostot heiltä? Onko halvempaa siirtää rahaa taskusta toiseen myöhempää luovuttamista ajatellen? Käsittääkseni paikallinen yrittäjä on osa yhteiskuntaa joka pyörittää talouselämää. Paikallinen yritys luo paikallisia työpaikkoja ja ainakin osa rahasta jää pyörimään lähialueelle ja loppujen lopuksi suuri osa palautuu valtion, kuntien sekä kaupunkien kassaan erilaisten verojen muodossa. Luulisi olevan edullista maksaa hieman paikkakunnan omaa lisää palveluista ja samalla säästää tulevaisuudessa sosiaalimenoissa. Kaikkea vastuuta ei voi sälyttää yksityiselle kuluttajalle. Olisi mielekästä jos oma kunta tai kaupunki toimisi esimerkkinä tekemällä ostonsa omalta paikkakunnaltaan ja näin myös esimerkillään osoittaisi miten talous elvytetään. Minun mielestäni kyse on lyhytnäköisyydestä päätöksiä tehdessä. Ainakin tällä hetkellä jolloin ratkaistaan lähitulevaisuuden talouselämän suuntaviivoja. Kenenkään ei tulisi nyt luistaa yhteisistä talkoista lyhyen aikavälin edullisuuteen vedoten. Kuljetus & Logistiikka TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, Turku. Puh PÄÄTOIMITTAJA M-T. Saarinen, puh , TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki, puh , ILMOITUSMARKKINOINTI puh PAINOPAIKKA Painola, Piispanristi JAKELU Itella Oyj Leif Kuismanen Kuljetus&Logistiikka 5/2008 3

4 Teksti: Tero Tuisku Vuosaaren satamaa viimeistellään Uutta uljasta Vuosaaren satamaa viimeistellään käyttökuntoon. Valmistumisen jälkeen satamaportin läpi kulkee päivittäin noin ajoneuvoa. Liikkuminen ja tavarankäsittely satama-alueella on pyritty tekemään mahdollisimman joustavaksi ja nopeaksi. Satamaan tulee myös palvelukeskus, jossa kuljettajat voivat viettää lakisääteiset taukonsa sekä peseytyä, ruokailla ja jopa katsastuttaa autonsa. Vuosaaren satama-alueella käy kiivas hyörinä, vaikka se avataan vasta marraskuun lopulla. - Eri rakennuskohteet ovat nyt viimeistelyvaiheessa. Samanaikaisesti me valmistelemme sataman käyttöönottoa, toteaa Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita. Vuosaaren satama on hyvällä paikalla ajatellen kuljetus- ja logistiikka-alan yritysten tarpeita. Sataman portille pääsee, kun ajaa suoraan Kehä III:n itäpäähän. Juuri ennen satamaporttia on pitkä tunneli, joka alittaa Mustavuoren herkän luontoalueen. Tunnelissa on 4,5 metrin enimmäiskorkeus. - Tavanomaiset rekat mahtuvat hyvin tulemaan tunnelin kautta. Lähinnä rajoitus koskee vain poikkeuksellisen korkeita erikoiskuljetuksia. Näille on oma maan pinnassa kulkeva reittinsä, joka mahdollistaa ylikorkeat ja ylileveätkin kuljetukset, Noroviita sanoo. Sataman suurimman liikennevirran muodostavat rekat, konttiautot ja trailerit. - Kaikki lastinkäsittelyjärjestelmät ja liikennejärjestelyt viritetään siten, että purkamiset, lastaamiset ja liikkumiset satama-alueella sujuisivat mahdollisimman joustavasti ja nopeasti. Tämä on myös satamankäyttäjien ja tavaranomistajien edun mukaista. Satamaan johtavan vesiväylän syvyys on 12,5 metriä. - Syvyys on sama kuin Helsingin Länsisataman syväväylällä. Se riittää hyvin niin sanotuille feeder-aluksille, joita Itämerellä liikkuu. Suuret valtamerialukset eivät ainakaan tällä hetkellä tule juuri Etelä-Itämerta lähemmäs, Noroviita sanoo. 4 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

5 VUOSAAREN SATAMA Avataan Pinta-ala 250 hehtaaria. Varasto- ja terminaalitilaa neliömetriä. Kaksi 750-metristä konttilaituria. Meriväylän syvyys 12,5 metriä ihmisen työpaikka. Rakentamiskustannukset 687,5 miljoonaa euroa, josta itse sataman osuus on 57 prosenttia ja liikenneväylien 43 prosenttia. Neljänneksen osuus Suomen konttiliikenteestä. VUOSAAREN SATAMA-ALUEELLE TULEVIA YRITYKSIÄ JA TOIMIPAIKKOJA Finnsteve Steveco Multi-Link Terminals Container-Depot Marine Container Yard Arctic Container Sponda Nurminen Logistics Speed Group Delta Trucks K1 Katsastajat Portsari ABC-liikennemyymälä Ravintola Vuoska Gustav Paulig ABB Marine Aker Arctic Technology Tullin toimipiste Vuosaaren satamakeskuksen johtaja Kari Noroviita toteaa, että uuteen satamaan on tulossa varsin moderni lastikäsittelykapasiteetti ja -varustus. KOLME SATAMAOPERAATTORIA Vuosaaressa toimii kolme satamaoperaattoria eli Finnsteve, Multi-Link Terminals ja Steveco. Ne vastaavat osaltaan sataman turvallisuudesta. - Operaattoreilla on tuotannolliset kontrollipisteensä. Jokainen rekka ajaa sataman pääportin läpi. Jos kaikki on kunnossa, rekka pääsee pysähtymättä tuotantoportille, jossa se otetaan satamaoperaattorin tuotantojärjestelmään ja sille annetaan oikea nosto tai -purkauspaikka. Vuosaaren sataman erikoisuuksiin kuuluu rautatie 8-raiteisine ratapihoineen. Satamassa uskotaan, että rautatiekuljetukselle on kasvavaa tarvetta tulevaisuudessa. Satama-alueen maapohja on asvaltoitu kauttaaltaan. - Asvalttia on saman verran kuin 400 kilometrillä maantietä. Porttialueella on erityisen kovaa kulutusta kestävää asvalttipinnoitetta. Muuallakin on käytetty kohteen mukaan valittua asvalttilaatua. Vuosaaren satamaan nousee kaikkiaan kymmenen kiinteää nosturia, joista vastaavat satamaoperaattorit. Nostureista kuusi on aivan uusia ja muut neljä siirretään paikalle muista satamista. - Tänne on tulossa varsin moderni lastikäsittelykapasiteetti ja -varustus, Noroviita toteaa tyytyväisenä. Sataman porttialueelle tulee monipuolinen palvelukeskus kuljetusliikkeille ja ammattikuljettajille. Kuljetus&Logistiikka 5/2008 5

6 Finnsteven uudet nosturit valmiina tosityötä varten. - Porttialueella on esimerkiksi pysäköintipaikkoja, ravintola, suihku sekä autojen huoltopiste ja jopa katsastustoimistokin. Kuljettaja voi viettää palvelukeskuksessa hyvin lakisääteisen taukonsa. STEVECO TULEE IDÄSTÄ VUOSAAREEN Stevecon Vuosaaren yksikön johtaja Tomi Rautio sekä asiakaspalvelupäällikkö Heli Niemi ovat valmiita palvelemaan täyden palvelun logistiikkatalona Vuosaaren sataman käyttäjiä. Asiakkuuspäällikkö Perttu Hokkanen Spondasta sanoo, että tilojen kysyntä on kiihtynyt syksyn edetessä. Taustalla on viimeistelyä vaille valmis toimistotalo Vuosaari Service Center. Maan suurin satamaoperaattori Steveco Oy tekee historiallisen liikkeen. Tähän asti lähinnä Itä-Suomen satamissa toiminut yritys tulee operaattoriksi Vuosaaren satamaan. - Meille tulee tänne kaikkiaan satakunta ihmistä. Kaluston osalta laiturialueelle nousee kaksi upouutta Kenecranesin tekemää pukkinosturia. Näiden ohella käytämme viittä yhteistä nosturia. Lisäksi saamme tänne kaksi mobiilinosturia sekä muuta käsittelykalustoa, jota siirrämme Vuosaareen Kotkasta, Stevecon Vuosaaren yksikön johtaja Tomi Rautio kuvailee. Steveco on toiminut pitkään operaattorina Kotkan satamassa, jossa on myös yrityksen pääkonttori. Tytäryhtiön kautta Stevecolla on toimintaa Saimaalla, Haminan satamassa sekä Moskovan jokiterminaalissa, jota pyörittää OOO Steveco. - Vuosaaressa haastamme paikalliset operaattorit ja uskomme saavamme uuden sataman myötä asiakkaita myös täältä Helsingistä ja laajemminkin pääkaupunkiseudulta. Rautio toteaa, että Steveco ei ole pelkkä ahtausliike. - Olemme tänä päivänä täyden palvelun logistiikkatalo. Tarjoamme esimerkiksi kontinkäsittelyä, roro-terminaalitoimintoja, varastointia sekä Steveco Internationalin kautta kansainvälisiä logistisia palveluja. Voi sanoa, että pystymme hoitamaan tavarat tehtailta loppuasiakkaille asti. Steveco saa toimistotilat satama-alueelle rakennettavasta Vuosaari Service Centeristä. Asiakaspalvelupiste tulee porttialueelle, jossa tapahtuu lastin luovutus ja muut vastaavat toiminnot. Olemme täyden palvelun logistiikkatalo. -Tomi Rautio, Steveco Oy 6 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

7 SPONDA TARJOAA SYNERGIAETUJA Sponda Oyj on saanut tehtäväkseen etsiä ja löytää vuokralaisia sataman tiloihin. - Meillä on tarjolla ensinnäkin logistiikkatiloja 900 neliömetristä ylöspäin logistiikka-alueellamme. Toimistotiloja on saatavilla yhdestä huoneesta alkaen suurempiin kokonaisuuksiin sekä Gatehouse-porttirakennuksesta että Vuosaari Service Centeristä, asiakkuuspäällikkö Perttu Hokkanen Spondasta sanoo. Tarkkoja vuokrausastelukuja pörssiyhtiö voi ilmoittaa vain tulosjulkistustensa yhteydessä. Hokkasen mukaan tilojen kysyntä on kiihtynyt syksyn edetessä. - Vuokralaisiksi on tullut erilaisia vienti- ja tuontihuolintayrityksiä, satamaoperaattoreita sekä monia muita logistiikka-alan toimijoita. Satamassa oleva yritys Satamassa oleva yritys saa synergiaetua isosta logistiikkaalueesta, jossa yhdistyy neljästä saa synergiaetua isosta logistiikka-alueesta, pääkuljetusmuodosta kolme ja jossa yhdistyy neljästä vain lentoasema on hieman syrjempänä. Toisaalta lentokentällekin pääkuljetusmuodosta pääsee joutuisasti Kehä kolmosta kolme ja vain lentoasema pitkin, Hokkanen kuvailee. on hieman syrjempänä. Hokkasen mukaan hyvä sijainti - Perttu Hokkanen, tuo myös välitöntä taloudellista Sponda Oyj etua. - Kuljetuskustannuksia säästyy, kun tavarat voidaan ottaa suoraan laivasta terminaalikäsittelyyn. Tänä päivänä pitää huomata sekin, että näin pystytään vähentämään liikennepäästöjä. NURMINEN PÄÄSEE LÄHELLE RAUTATIETÄ Nurminen Logistics Oyj avaa logistiikkatavarataloksi nimeämänsä toimipaikan Vuosaaren satamaan. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuva tila on neliötä. Tila Vuosaaren kaikki kasvaa neliöön kaikkien lastinkäsittelyjärjestelmät ja vaiheiden valmistuttua. liikennejärjestelyt Nurmisen tavaratalossa on viritetään siten, että tarjolla varastointia, tavarankäsittelyä, huolintaa sekä räätälöityjä purkamiset, lastaamiset ja palvelukokonaisuuksia. Talon erikoisuuksiin kuuluu suora rauta- sujuisivat mahdollisimman liikkumiset satama-alueella tieyhteys 250 metrin laiturilla. joustavasti ja nopeasti. Helsingin suurin satamaoperaattori Finnsteve keskittää Vuosaaren - Kari Noroviita, toimintansa uuteen Vuosaaren satamakeskuksen johtaja satamakeskukseen ja lopettaa Länsisataman ja Sörnäisten sataman toimipaikat. Yritys ottaa käyttöönsä neljä Kalmarin valmistamaa isoa nosturia. Lukit, kurottajat ja muut työkoneet tulevat Finnsteven noin 70 hehtaarin toimialueelle. Oy Marine Container Yard Ab keskittää satamapalvelunsa Vuosaaren satamakeskukseen ja sulkee Länsisataman konttivarikon. Uusi konttivarikko nousee satamakeskuksen länsilaidalle. Maan johtavalle kahvitalolle Gustav Pauligille rakennetaan parhaillaan uutta kahvipaahtimoa satamakeskuksen Meriportin yritysalueelle. Muutto tapahtuu syksyllä Nykyinen, käytöstä poistuva paahtimo on myös Vuosaaressa runsaan kilometrin päässä satamasta. Satama soveltuu hyvin Pauligin toimipaikaksi. Onhan yritys merikuljetusten suurkäyttäjä. Raakakahvi tulee Pauligille laivoilla Etelä- ja Väli-Amerikasta sekä Itä-Afrikasta. Kahvi toimitetaan maailmalta Eurooppaan syvämerilaivoissa. Hampurin satamassa tuotteet siirretään pienempiin feeder-aluksiin, jotka tuovat raakakahvin perille Vuosaareen. Pauligin paahtimo valmistaa vuosittain noin sata miljoonaa kahvipakettia. Suomen ohella kahvia toimitetaan Venäjälle ja Baltian maihin. Kuljetus&Logistiikka 5/2008 7

8 Turun lennot tuovat tehokkuutta DHL Express aloitti syyskuun puolivälissä säännölliset, jokaisena arkipäivänä tapahtuvat rahtilennot Turun LogiCityn ja DHL:n Euroopan lajittelukeskuksen, Leipzigin välillä. -Voimme näin tehokkaasti yhdistää sekä lento- että maantiepikakuljetusten nouto- ja jakeluverkoston, perustelee DHL Express Suomen toimitusjohtaja Kenneth Palmgren Turun valintaa. DHL Express on jo elokuun alusta lähtien reitittänyt maantiepikakuljetuksensa Turun uuden terminaalinsa kautta. Palmgrenin mukaan näin on voitu parantaa palveluaikoja Suomen ja Manner-Euroopan välillä. Uusi lento saapuu Leipzigista Turkuun joka arkiaamu kello ja lähtee paluumatkalle kello Turkuun lennetään Boeing 737 -koneella, jonka kantavuus on 16,5 tonnia. Näin kyytiin mahtuu suuria ja raskaitakin lähetyksiä. -Uudesta lennosta hyötyvät ennen muuta Länsi- ja Keski-Suomen asiakkaat. Koneen myöhäisen lähtöajan ansiosta alueen suurimmilla paikkakunnilla olevat asiakkaat voivat kerätä lähetyksiään koko työpäivän ajan. Noutoaikataulut siirtyvät merkittävästi myöhemmäksi, koska lähetyksiä ei enää toimiteta Helsingin lennolle, toteaa Kenneth Palmgren. Syksyn aikana Turun kaupunki- ja lähialueen palveluvalikoimaan lisätään myös aamupäivätoimitukset. (KA) LVM käynnisti ruuhkamaksujen käytöstä selvityksen Liikenne- ja viestintäministeriö on avannut internet-sivut, jossa voi seurata ruuhkamaksuista tehtävän selvitystyön etenemistä. Sivut tarjoavat myös laajasti tietoa ruuhkamaksuista ja sen käyttökokemuksista esimerkiksi Tukholmassa ja Lontoossa. Ruuhkamaksujen selvitystyö käynnistyi ja sen on määrä valmistua ensi kesäkuuhun mennessä. Viidessä vaiheessa etenevän selvityksen edistymistä voi seurata internetissä osoitteessa Selvitys koskee neljäätoista Helsingin seudun kuntaa. Muurla-Lohja moottoritie avataan Uusi E18 moottoritieosuus Muurla-Lohja avataan liikenteelle miuraad On ilo palvella ja onnistua! Varova Oy on palvellut menestyviä vienti- ja tuontiyrityksiä jo kuudenkymmenen vuoden ajan tehokkaasti, joustavasti ja yksilöllisesti. Tarjoamme käyttöönne maailmanlaajuiset kuljetusja huolintapalvelut, oikean kaluston ja optimaalisen nopeuden. Palvelut: Maantiekuljetukset Merikuljetukset Lentorahti Erikoiskuljetukset Transito Huolinta Perille kaikkialle maailmassa. Varmasti ja varovasti. Varova Oy PL 18, Helsinki puh. (09) Kuljetus&Logistiikka 5/2008

9 Toimittaja Kari Anttonen Vuosaareen syntyy AUTOILIJOIDEN KEIDAS Tikkurilan Rengas Oy avaa ensi vuoden tammi-helmikuussa uuden toimipisteen aivan Vuosaaren sataman portin pieleen. Läpi vuorokauden auki oleva autoilijoiden keidas huoltaa niin autot kuin kuljettajatkin. Jo vuonna 1991 perustetulla Tikkurilan Renkaalla on tällä hetkellä kolme toimipistettä pääkaupunkiseudulla. Helsingin Mannerheimintien lisäksi yritys palvelee Vantaan Kielotiellä sekä raskaaseen kalustoon keskittyneessä Vantaan Hakkilan tiloissa. Tikkurilan Rengas myy ja säilyttää nimensä mukaisesti autojen renkaita sekä vanteita. Yrityksestä saa myös yleisapua monenlaisiin auton vaivoihin ja vikoihin. Toimitusjohtaja Ari Kosonen kertoo Tikkurilan Renkaan kasvaneen tasaisesti vuosien varrella. Autorenkaiden myyntiluvut kohoavat jo lähes :een kuluvana vuonna. -Vuosaaresta on tulossa meidän päätoimipiste. Uusissa tiloissa voimme tarjota erittäin hyvät ja kilpailukykyiset palvelut, toteaa Kosonen. HUOLTOA AUTOILLE JA KULJETTAJILLE Vuosaareen kohoaa huoltotilojen lisäksi kahvila-ravintola Vuoska, jota ryhtyy vetämään Sirkka Kosonen. Sirkka ja Ari Kosonen uskovat, että tällaiselle autoilijan monipuoliselle keitaalle on tarvetta. Vuosaaressa panostetaan raskaaseen kalustoon. -Huoltohalliin mahtuu yhtä aikaa kaksi täysperävaunullista rekkaa. Ja vaikka palvelua saa 24 tuntia vuorokaudessa, pyrimme hinnoittelemaan palvelut autoilijoille ja yrittäjille edullisiksi, korostaa Ari Kosonen paikkaisen kahvila-ravintolan yhteyteen rakennetaan autonkuljettajille myös suihkut, saunat ja lounge -tilat televisioineen ja internet -yhteyksineen. -Vuosaaren toimipisteen ajatuksena on, että sieltä saa ruokaa ja huoltoa niin kuljettajat kuin autotkin, linjaa Kosonen. Kaksitoista henkilöä työllistävä Tikkurilan Rengas Oy kuuluu pohjoismaiseen DekkPartner -ketjuun, joka on itsenäisten kauppiaiden omistama. Toimipisteitä on yli 60 Suomessa ja koko Skandinaviassa noin 300. Vuosaareen Tikkurilan Rengas palkaa 6-8 uutta työntekijää. Kuljetus&Logistiikka 5/2008 9

10 Teksti: Tero Tuisku Kuvat: DB Schenker / Nina Dodd DB Schenker -päivän seminaari keskittyi YMPÄRISTÖ- KYSYMYKSIIN DB Schenker -päivän seminaarissa pohdittiin laajasti kuljetus- ja logistiikkatoimintojen vaikutuksia ympäristöön. Maailmanlaajuinen DB Schenker -konserni ilmoitti asettaneensa tavoitteekseen vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia nykyisestään vuoteen 2020 mennessä. Tämän luvataan onnistuvan siitäkin huolimatta, että kuljetusmäärät kasvavat kaiken aikaa. 10 Kuljetus&Logistiikka 5/2008 Finlandia-talossa järjestetty DB Schenker -päivä sai suuren suosion. Lokakuun alussa pidettyyn päivään osallistui noin 300 kuljetus- ja logistiikka-alan ammattilaista. Nämä olivat pääsääntöisesti DB Schenkerin asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. - Päivä järjestetään vaihtoehdoksi perinteiselle messuosallistumiselle. Messuilla kontaktit tahtovat jäädä melko pintapuolisiksi. Nyt pystymme keskustelemaan asiakkaidemme kanssa syvemmin ja pohtimaan laajemmin yhteistyömahdollisuuksia. Haluamme myös antaa asiakkaillemme syvempää tietoa ja ajattelemisen aihetta yhteisistä aiheistamme, Oy Schenker East Ab:n toimitusjohtaja Göran Åberg totesi päivän yhteydessä järjestetyn seminaarin avauspuheenvuorossa. Seminaarissa kuljetus- ja logistiikka-alan asiantuntijat eri tahoilta esittivät näkemyksiään. Projektipäällikkö Christina Wolf IVL Svenska Miljöinstitutista puhui kuljetustoiminnasta ja kestävästä kehityksestä. Hänen mukaansa esimerkiksi maailmanlaajuiset tulvat, kovat sateet ja myrskyt sekä poikkeuksellisen korkeat lämpötilat ovat konkreettisena näyttönä siitä, että muutoksilla on kiire. - Nykyinen tilanne kuljetuksessa ei edistä kestävää kehitystä. Syinä ovat esimerkiksi lyhytjänteinen toiminta, läpinäkyvyyden puute kuljetusketjussa sekä kestävän kehityksen epäselvät vastuukysymykset, Wolf totesi. Wolfin mukaan liikennepolttoaineissa ei ole tapahtunut riittävää parannusta ympäristöä ajatellen. - Biodieselin käyttö liikenteessä on vielä hyvin vähäistä. Toisaalta moottoreita olisi mahdollista parantaa muutenkin ympäristömyönteiseen suuntaan. Lisäksi kuljettajia pitäisi kouluttaa vähäpäästöiseen ajotapaan. GPS-paikannusta kannattaa suosia jakeluliikenteen reittisuunnittelussa. Syytä on myös siirtää yhä enemmän kuljetuksia rautateille ja vähentää maanteitse ja ilmateitse tapahtuvaa kuljetusta. Wolf painotti. UUSIA VAATIMUKSIA ASIAKKAILTA Göran Åberg totesi seminaariesitelmässään, että DB Schenkeriltä vaaditaan näinä aikoina paljon. - Meidän on pohdittava, miten pystymme tuottamaan lisäarvoa asiakkaillemme ja mitkä ovat vastauksemme muuttuvaan toimintaympäristöön, joka johtuu muun muassa parhaillaan vallitsevasta finanssikriisistä, kiristyvistä päästörajoituksista sekä verkkokaupan kasvusta ja kuljettajien työaikadirektiiveistä. Tämä kaikki asettaa uusia vaatimuksia kuljetus- ja varastopalvelujen tuotantoon. DB Schenker on selvittänyt asiakkaidensa näkemyksiä omasta toiminnastaan ja kuljetusalasta laajemminkin. Åberg esitti seminaarissa tutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen kiinnostavimpiin tietoihin kuuluu se, millä perusteilla asiakkaat valitsevat käyttämänsä kuljetus- ja logistiikkayhtiön. - Ykköstoiveina tulivat esille edullinen hintatason kilpailutilanteessa, lupausten pitäminen sekä asiakkaan tarpeiden huomioiminen. Lisäksi asiakkaat odottavat koko logistiikkaketjulta läpinäkyvyyttä, innovatiivisuutta sekä

11 kattavaa ja jatkuvasti laajenevaan kuljetusverkostoa. Asiakkaat odottavat meiltä myös konkreettisia toimia ympäristön hyväksi, Åberg sanoi. - DB Schenker vastaa asiakkaiden odotuksiin muun muassa uusiutuvalla kalustolla sekä moderneilla toimintatavoilla. Konsernissa on tehty rakenteellisia muutoksia, joista yhtenä esimerkkinä on tehostettu asiakaspalvelu. Panostamme tuotekehitykseen, jota ohjaavat asiakkaiden muuttuvat tarpeet. Tämä näkyy esimerkiksi uusiutuneina kuljetusten seurantajärjestelminä. Olemme myös ottaneet lentoliikenteen osittain omaan ohjaukseen ja rautateillä otimme käyttöön omat blokkijunat. Åbergin mukaan DB Schenkerin organisaatiota on vahvistettu yritysostoin. - Suomessa ostokohteisiin kuuluvat Kotijakelu ja muualla Euroopassa esimerkiksi BAX, Spain-TIR sekä Romtrans. Ympäristöhaasteisiin olemme vastanneet laatimalla ympäristöraportin sekä aloittamalla systemaattiset laskennat ympäristökuormituksesta. Henkilöstöä myös palkitaan hyvistä ympäristösuorituksista. VIHREYS VIEHÄTTÄÄ Logistiikkajohtaja Detlef Trefzger Schenker AG:stä totesi, että ympäristövaatimukset asettavat suuria vaatimuksia konsernin toimintatapoihin. - Asiakkaiden taholta on tullut kysyntää entistä vihreämpiin kuljetus- ja logistiikkaratkaisuihin. Muutosta tukee myös polttoaineiden hintojen voimakas nousu. Tämä kaikki merkitsee esimerkiksi sitä, että meidän on lisättävä rautateiden käyttöä logistisessa ketjussa. Samoin lentokuljetuksista on siirryttävä yhä enemmän meri- ja rautatiekuljetuksiiin, Trefzger sanoi. Trefzger kertoi konsernin omistajayhtiön Deutsche Bahnin ympäristömyönteisistä toimista. Deutsche Bahn on koeajanut uuden Euroopan ja Aasian välisen rautatieyhteyden. Koeajon mukaan matka-aika Kiinasta Hampuriin kestää junalla runsaat kaksi viikkoa eli huomattavasti vähemmän kuin laivakuljetus. Trefzger esitti myös täsmällisen ja vaativan luvun DB Schenker -konsernin ympäristötavoitteista. - Aikomuksenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosenttia nykyisestään vuoteen 2020 mennessä. Tämä onnistuu siitäkin huolimatta, että kuljetusmäärät kasvavat kaiken aikaa. Keinoina on muuttuvien kuljetustapojen ohella energiatehokkuuden parantaminen kaikissa terminaali- ja varastotiloissamme. Yhtenä tavoitteena on jopa siirtyminen aikaisempaa vihreämpiin tuotteisiin, joka vähentää niin sanottua hiilijalanjälkeä. Tämä tietysti tehdään yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Trefzger kuvaili myös DB Schenkerin suuruutta. Vuonna 1872 Saksassa perustetulla yrityksellä on nykyisin toimipaikkaa 150 maassa. Viime vuonna yritys kuljetti tavaraa huimat 312,8 miljoonaa tonnia. Se on vahva toimija kaikissa neljässä pääkuljetusmuodossa ja selkeästi alan suurin toimija Euroopassa. Maailmanlaajuisessa kilpailussa DB Schenker on kakkosena DHL:n jälkeen. UPM-KYMMENE PANOSTAA RFID-LUENTAAN UPM-Kymmenen logistiikkajohtaja Jussi Sarvikas kuvaili seminaarissa, miten yritys pyrkii tehostamaan logistisia toimintojaan. Yhtenä esimerkkinä on pyrkimys etäluettavan RFID:n (Radio frequency identification) laajamittaiseen hyödyntämiseen. - Se alkaa jo metsistä. Ehkä piankin tulevaisuudessa jokainen puunrunko varustetaan RFID-tunnisteella. Samoin sitä on tarkoitus käyttää esimerkiksi paperirullissa ja muissakin kohteissa pitkässä toimitus- ja valmistusketjussa. RFID tehostaa toimintoja ja alentaa kustannuksia sitä enemmän, mitä suurempia volyymit ovat. Emme todennäköisesti pääse niin suuriin volyymeihin kuin kappaletavarateollisuus tai kauppa, mutta silti tuotto voi olla riittävä, Sarvikas sanoi. UPM-Kymmene on ulkoistanut logistisia toimintojaan viime vuosina voimakkaasti alihankkijakumppaneiden hoidettavaksi. - Viime vuosikymmenen puolivälissä meillä oli logistisissa tehtävissä henkilöä. Tänä päivänä heitä on alle sata. Metsäjätti suosii logistiikkakumppaneita valitessaan globaaleja toimijoita. Yksi kumppani onkin DB Schenker. - Yleensä kumppanimme ovat omilla markkina-alueillaan johtavia yrityksiä. Edellytämme kumppaneiltamme erittäin vahvaa kilpailu- ja palvelukykyä, Sarvikas korosti. UPM-Kymmenen aikomuksena on panostaa myös kokonaan uusille tuotealueille. Selvityksen kohteena on lämmitysbrikettien tuotanto. Brikettejä käyttävät nykyään omakotitalouksien ohella myös esimerkiksi kaukolämpöä tuottavat yritykset. Tällä alalla vahvoja toimijoita Suomessa ovat Vapo ja Biowatti. Maailmalaajuisilla markkinoilla toimiva UPM-Kymmene on havainnut, että sanomalehtipaperin menekki on pudonnut Yhdysvalloissa. - Sähköinen media korvaa paperilehtiä ja paperin kautta saatavaa informaatiota. Euroopassa ei ole vielä tapahtunut samanlaista pudotusta sanomalehtipaperin kysynnässä, mutta ei kysyntä toisaalta kasvakaan, Sarvikas totesi. MERILIIKENNE JATKAA KASVUAAN Johtaja Simo Airas Finnlines Oy:stä kuvaili seminaarissa meriliikenteen tulevaisuuden näkymiä. - Itämeren talousalueen meriliikenne jatkaa kasvuaan. Venäjä rakentaa lisää uusia Itämeren kuivarahtisatamia kuten Lomonosov, Vistino ja Bronka. Toisaalta liikenteen puhtausvaatimukset lisääntyvät; esimerkiksi meripolttoaineen rikkipitoisuuden määrät kiristyvät edelleen. Vuonna 2010 sallittu pitoisuus on enintään 1,0 prosenttia ja vuonna 2015 enää 0,1 prosenttia, Airas sanoi. Itämeren merikuljetusten määrä on nykyään 750 miljoonaa tonnia. - Venäjän kauppa toimii Itämeren talousalueen moottorina. Venäjän ja EU-25-maiden välinen kauppa kasvoi vuosina keskimäärin 20 prosenttia vuodessa. Suomenlahden alusliikenteen ennustetaan kasvavan nykyisestään 24 prosenttia vuoteen 2015 mennessä, Airas totesi. Airas on huolissaan vienti- ja tuontikuljetusten epätasapainosta. - Yksikköliikenteessä epätasapainon kasvuun liittyy myös tyhjien yksiköiden merkittävä määrällinen nousu. Tämä vaikuttaa haitallisesti kaikkien ketjun osapuolten kustannustehokkuuteen. Helsinki-Travemünde-reitillä taas kuljetukset keskittyvät voimakkaasti loppuviikkoon kun sen sijaan alkuviikosta tavaratiloissa on paljon tyhjää. Tasainen tavaravirta säästäisi kustannuksia merkittävästi, Airas summasi. Kuljetus&Logistiikka 5/

12 GLi Yhtiöt on nuorekas, innokas ja pirteitä päätöksiä tekevä tämän vuosituhannen yksityinen yrityskeskittymä (GLi Logistics Oy, GLi Express Oy, GLi Service Oy ja GLi Reval Ou). Tarjoamme mm. kuljetus- ja logistiikka-alan koulutus-, kehittämis-, konsultointi- ja projektipalveluja asiakkaan toiveiden mukaan räätälöitynä. Liikenneyrittäjäkoulutus Koulutuksia keväällä 2009 Turussa, Tampereella, Kajaanissa, Kouvolassa Ilmoittaudu nopeasti, paikkoja rajoitetusti. Ammattipätevyyskoulutukset Jyväskylässä, Turussa, Seinäjoella, Helsingissä, Isossakyrössä, Aitoossa, Kälviällä, Tampereella, Vantaalla, Kajaanissa, Hinnerjoella jne. Aiheet: ennakoiva ajaminen (pakollinen), ADR, työhyvinvointi, ensiapu, trukkikortti, työturvallisuuskortti, laadullinen toiminta, ajoneuvotekniikka, asiakaspalvelu, tieturva, sisäinen yrittäjyys Lisätiedot Kristian Lella tai

13 Toimittaja Kari Anttonen Raahessa uudistetaan SATAMAA JA VÄYLIÄ Raahen sataman palvelut ovat parantumassa merkittävästi lähitulevaisuudessa syväsataman uudistusten myötä. Raaheen johtava väylä syvennetään ja satama on saamassa mm. uuden satamakentän. Raahen sataman ongelmaksi on muodostunut liian matala, 8-metrin väylä, joka ei vastaa tämän hetken vaatimuksia. Satamajohtaja Kaarlo Heikkinen kertoo, että muutokset raaka-aineiden tuonnissa edellyttävät kymmenen metrin syvyistä väylää. Satamaan ovat tähän saakka päässeet vain 8,0 metrin kulkusyvyiset alukset ja pienemmät jäänmurtajat. - Raahen syväsatamahankkeen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluvat uuden uuden satama-altaan ruoppaaminen, läjitysaltaiden rakentaminen ja aallonmurtajan läpi rakennettava uusi kulkuaukko satama-altaaseen, toteaa Heikkinen. - Tähän, tänä vuonna aloitettuun vaiheeseen liittyy myös Merenkulkulaitoksen toteuttama meriväylän ruoppaaminen. Raahen kaupungin osuus ensimmäisen vaiheen kustannuksista on noin 23 miljoonaa euroa ja Merenkulkulaitoksen osuus on noin 16 miljoonaa euroa. Satamajohtaja Heikkisen mukaan Raahen sataman uudistukset ovat myös valtion näkökulmasta tärkeitä, koska ulkoväylän jäänmurrossa voidaan käyttää syventämisen jälkeen kaikkia jäänmurtajia. Valtio ja Euroopan Unionin aluekehitysrahasto, EAKR on myöntänyt hankkeeseen osarahoitusta. KOKONAAN UUSI SATAMANOSA Käytännössä Raaheen rakennetaan kokonaan uusi satamanosa, jonne tulee 355 metriä uutta syvälaituria ja noin 35 hehtaaria uutta varastokenttää. Syväsataman läjitysaltaiden penkereiden pituus on yhteensä 2,5 kilometriä. Läjitysaltaasta rakentuu myöhemmin uusi satamakenttä. Ruoppausmassoilla rakennettavista varastokentistä viisi hehtaaria tulee Lapaluodon satamanosaan. Uuden syvälaiturin rakentaminen kuuluu uudistushankkeen toiseen osaan, joka käynnistyy ensi vuoden alussa. Koko hankkeen investointikustannukset ovat yhteensä noin 50 miljoonaa euroa, josta Raahen kaupungin osuus on noin 30 miljoonaa euroa. Raahen satama on 6,6 miljoonan tonnin tavaraliikenteellään Perämeren suurin satama. Merkittävä osa tavaraliikenteestä on terästuotteita ja -raaka-aineita. Sataman kautta liikkuu runsaasti myös kontteja, sahatavaraa sekä projekti- että muita irtolasteja. Satamassa kävi viime vuonna 761 laivaa. Syväsatama- ja väylähanke valmistuu vuoden 2009 lopussa. Kuljetus&Logistiikka 5/

14 Teksti ja kuvat: Tiina-Maija Peltokoski/Porin Satama Porin Satama jatkaa erikoistumista kemikaali- ja projektikuljetuksiin Porin Satamassa on syksyn aikana valmistumassa useita investointeja. Niistä tärkeimmät ovat uusi suurikapasiteettinen kemikaalilaituri Tahkoluodossa sekä suurten ja painavien projektilastien käsittelykenttä Mäntyluodossa. Viimeaikaisten uudistusten ja vapaan tilan avulla Pori pyrkii johtavaksi tuonti- ja vientisatamaksi metalli-, kaivannais-, kemian- ja energiateollisuudelle. Porin Satamaan on juuri valmistunut uusi suurikapasiteettinen kemikaalilaituri. Lisäksi suurten ja raskaiden tuotteiden high & heavy -keskus on viimeistelyä vaille valmis. Miksi Porissa on haluttu investoida juuri näihin kohteisiin? Sataman takamaat huomioiden kyseessä on luonnollinen valinta. Kahden tunnin ajomatkan päässä meistä sijaitsee paljon kemian- ja energiateollisuuden toimijoita sekä metalliteollisuuden yrityksiä. Jo ennen uusia investointeja meiltä löytyi puitteet ja osaaminen, joita kyseiset toimijat voivat hyödyntää tehokkaassa kuljetusketjussaan. Uusilla investoinneilla toimintamme on vain vahvistunut entisestään, satamajohtaja Jaakko Nirhamo kertoo. HETI KÄYTTÖÖN Kemikaalilaiturin avajaisia vietettiin juuri lokakuun lopussa, minkä jälkeen investointi on otettu heti käyttöön. Sataman nykyiset kemian ja petrokemian asiakkaat ovat laajentaneet toimintaansa ja heidän lisääntynyt rahti kulkee uuden laiturin kautta. Myös uudet asiakkaat ovat Porin Sataman tähtäimessä. Esimerkiksi Helsingin Laajasalon terminaalin lopettaessa tulee sen kautta kulkevan kemikaaliliikenteen etsiytyä muualle. Meille tuo liikenne mahtuu hyvin väläyttää Nirhamo. VAHVUUTENA ISOT PROJEKTILASTIT Uuden high & heavy -keskuksen keskeisin etu on se, että satamakentiltä pääsee nope- 14 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

15 Porin Satama tarjoaa erinomaiset toimintamahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa, koska olemme yksi harvoista satamista, jolla on tilaa kasvaa. - Jaakko Nirhamo, satamajohtaja asti sekä laivaan että valtatielle, koska siirtomatkat ovat lyhyet. Satamaan johtavan tiestön suunnittelussa on selkeästi otettu huomioon suurten projektikuljetusten tarpeet esimerkiksi siltojen alituksissa. Satamassa puolestaan pystytään varastoimaan tuotteita sekä ulko- että sisätiloissa. Suuriin ja painaviin projektilasteihin keskittyminen on järkevää, koska Porin sataman toimijoilla on vahva pitkän ajan kokemus suurten kappaleiden käsittelyssä. Porissa sijaitsee Suomen vahvin satamanosturi Masa, joka pystyy nostamaan jopa 200 tonnin kappaleita. Vielä suuremmissa nostoissa apuna voidaan käyttää viereisen Technip Offshoren telakan nostovoimaa. TILA LUO TULEVAISUUTTA Satamajohtaja Nirhamo korostaa, että kaupunkikeskustoissa sijaitsevien torinvarsisatamien on erittäin vaikea saada toimitiloja etenkin kemikaaliliikenteelle. Porin Satamassa tilanne on toinen, koska kaupungin keskusta sijaitsee 20 kilometrin päässä satamasta. Tämä jos mikä on vahvuus erityisesti kemikaalikuljetuksissa. Yhteensä satamasta ja sen välittömästä läheisyydestä löytyy laajentumistilaa 200 hehtaaria eri logistiikka- ja teollisuustarpeisiin. Porin Satama tarjoaa erinomaiset toimintamahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa, koska olemme yksi harvoista satamista, jolla on tilaa kasvaa. Satsaammekin vain niihin asioihin, missä näemme, että meillä on tulevaisuutta. Päällekkäiset investoinnit muiden satamien kanssa eivät mielestäni ole järkeviä, ilmaisee Nirhamo. SUURTEN LAIVOJEN SUURI SATAMA Monelle on yllätys, että Porissa sijaitsee Suomen syvin meriväylä. Ei ole mikään pikku juttu, että 15,3 metrin syväys takaa sen, että kaikki Tanskan salmesta Itämerelle tulevat laivat pääsevät myös Porin satamaan. Cape-kokoluokan laivat tekevätkin Porista suurten laivojen suuren sataman. NOPEASTI MAALTA JA MERELTÄ Porin sataman luonnostaan syvä ja jäätön meriväylä takaa helpon navigoitavuuden, koska sataman edustalla ei ole lainkaan saaristoa. Myös kulku satamasta sisämaahan on helppoa. Valtatieyhteys alkaa satamasta ja jatkuu 11-tietä pitkin ilman pysähdyksiä suoraan Tampereelle. Samoin kulku valtatie 8 pitkin Pohjanmaan suuntaan on helppoa, etenkin kun tien parannustyöt saatiin valmiiksi kesän aikana. Matka Tampereelle ja Pohjanmaalle on alle kaksi tuntia ja kuudessa tunnissa Porin satamasta tavoittaa jopa neljä miljoonaa suomalaista. Ratayhteyksiäkin käytetään satamassa paljon esimerkiksi Boliden Harjavalta Oy: n rikastekuljetuksiin. Raideliikenne takaa hyvät mahdollisuudet myös kemikaalikuljetuksille. Tahkoluodon kemikaalisatamassa on valmis ratapiha kemikaalien purkamiseen sekä kemikaalivaunujen purkauslaitteistot ja -putkistot. Ne voidaan ottaa käyttöön hyvin nopeasti. PORI ON SUOMEN SATAMAELIITTIÄ Turvallisuuden huomioiminen on Porissa suuressa roolissa. Osoituksena hyvästä työstämme, olimme turvallisuusasioissa Suomen paras satama Taloustutkimuksen vuonna 2007 toteuttaman Satamatutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa mukana olleista 20 satamasta olimme kokonaisuudessaan neljänneksi paras joustavuuden ollessa yksi vahvuuksistamme. Edellisten lisäksi haluamme kehittää toimintaamme niin, että olemme entistä palvelevampi ja palvelualttiimpi satama, päättää satamajohtaja Jaakko Nirhamo. Suuriin ja painaviin projektilasteihin keskittyminen on järkevää, koska Porin sataman toimijoilla on vahva pitkän ajan kokemus suurten kappaleiden käsittelyssä. Porissa sijaitsee Suomen vahvin satamanosturi Masa, joka pystyy nostamaan jopa 200 tonnin kappaleita. Vielä suuremmissa nostoissa apuna voidaan käyttää viereisen Technip Offshoren telakan nostovoimaa. Kuljetus&Logistiikka 5/

16 Toimittaja Kari Anttonen Haminan satamassa SUURIA INVESTOINTEJA Haminan sataman vilkas ja yhä kasvava liikenne ajaa satamaoperaattori Hamina Multimodal Terminals Oy:n etsimään yhteistyökumppania. Syynä on edessä olevat suuret investoinnit. Hamina Multimodal Terminals vaihtoi yhtiöjärjestystä jo keväällä toukokuussa. Haminan kaupungin hallinnoimasta kommandiittiyhtiöistä tuli osakeyhtiö. Toimitusjohtaja Mervi Nurminen kertoo, että Haminan kaupungin rahkeet eivät enää riitä laajentamaan toimintaa. - Steveco jätti Haminan maaliskuussa ja samalla UPM Kymmene siirsi liikenteensä pois Haminasta. Metsäteollisuus on merkittävä asiakaskunta, joten oli tärkeätä, että saimme säilytettyä muut alan asiakkaat, korostaa Nurminen. KONTTILIIKENNE TÄRKEÄÄ Hamina Multimodal Terminalsille konttiliikenne on tärkein satamatoiminto. Vuonna 1999 aloittanut yritys perustettiin alkujaankin tuottamaan nimenomaan tehokkaita ja joustavia konttiterminaalipalveluja. Nyt operoitavien yksikköjen määrä on asettanut yhtiön positiivisen haasteen eteen. - Tavaravirtojen lisääntyminen on edellyttänyt uuden henkilökunnan rekrytoimista ja kouluttamista. Olemme tehneet myös kone- ja toimialuehankintoja, mikä näkyi yhtiön maalis-kesäkuun tuloksessa myös huomattavan suurina aloituskustannuksina sekä henkilöstön että kaluston ja tilavuokrien osalla. Nyt uudet palvelutuotteet ovat vakiintuneet, toteaa toimitusjohtaja Nurminen. - Haminasta lähtee mm. kaksi täyttä 50 vaunun konttijunaa viikoittain Venäjälle. Tämä block-train - konsepti on tällä hetkellä ainoa Suomen satamien ja Pietarin välinen konttijunatuote. 16 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

17 Haminan satamassa toimii yksi Itämeren tehokkaimmista konttiterminaaleista, jota laajennetaan parhaillaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Sataman kautta kulkee tällä hetkellä vuosittain noin TEU-yksikköä. Konttiterminaalin laajennus (v. 2012) mahdollistaa jopa miljoonan TEU:n käsittelyn. LIIKEVAIHTO RAJUSSA KASVUSSA Multimodal Terminals on merkittävä työllistäjä Haminassa, sillä yhtiön henkilökunnasta 82 prosenttia on haminalaisia. Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä noin 190 henkilöä. Liikevaihto on kasvanut tammikuusta elokuuhun 147 prosenttia ja vuoden 2008 osalta arvioidaan päästävän noin 19 miljoonan euron liikevaihtoon. Kasvuun on vaikuttanut konttiliikenteen lisääntyminen 13 prosentilla ja uusien liiketoimintasektoreiden avaaminen. Myös Multimodal Terminalsin tuloskehitys on alkukesän jälkeen kääntynyt positiiviseksi. - Haminaan tulee runsaasti tavaraa ympäri maailmaa: Euroopasta, Kauko-Idästä ja Etelä-Amerikasta saakka. Tärkeitä tuontiartikkeleita ovat mm. liha ja kahvi, kertoo Mervi Nurminen.

18 Toimittaja Kari Anttonen Kansainvälisistä uhkakuvista huolimatta Turun satamassa POSITIIVISIA ODOTUKSIA Vaikka kansainvälinen rahoitus- ja talouskriisi on jo syksyn mittaan ehtinyt hiljentää tavarakuljetuksia, on Turun sataman toimitusjohtaja Christian Rambergilla toiveikkaat ja positiiviset odotukset lähitulevaisuudelta. Positiivista on esimerkiksi matkustajaliikenteeseen saatu entistä suurempi laiva, Galaxy ja viidenneksellä kasvanut tuontiautojen määrä. Olimme kaukaa viisaita ja varauduimme autojen tuonnin lisääntymiseen asfaltoimalla viime kesänä 12 hehtaaria uusia autokenttiä. Kuljetusten vähenemiseen viime vuodesta on vaikuttanut paitsi kansainväliset suhdanteet, myös Ruotsin junalautan, SkyWindin jääminen pois liikenteestä. Näin Turun satamalla on vähemmän kapasiteettia tarjolla. 18 Kuljetus&Logistiikka 5/2008

19 Toimitusjohtaja Christian Rambergin mukaan Turun satamalla on runsaasti ilonaiheita tavaraliikenteen vähenemisestä huolimatta. Toinen, tulevaisuuden kannalta merkittävä uusi avaus on Schenkerin varastolaajennus Ovakon alueella. Sinne yritykselle tulee kaikkiaan noin neliömetriä lisätilaa. Kaikkiaan logistinen keskus tulee olemaan kooltaan neliömetriä, kertoo Ramberg. Kyseessä on tosi hyvä asia meille. Se osoittaa, että Turku on logistisena paikkana vetovoimainen. RUOTSIN POSTILLE LOGISTIIKKAKESKUS Toinen suuri asia Turun satamalle on Ruotsin Postin, Posten Logistikin päätös rakentaa neliömetriä katettua, lämmintä tilaa Ovakon alueelle. Turun kautta voidaan tavaraa jakaa nopeasti kolmeen suuntaan:kotimaan markkinoiden lisäksi Skandinaviaan ja Venäjälle. Yliyön kuljetukset onnistuvat laajalle alueelle, hehkuttaa Ramberg. Syynä logistiikan ottamiseksi kehityksen keihäänkärjeksi turussa on tavoite luoda uusia työpaikkoja. Logistinen rytmi on kuitenkin monesti vaikea muuttaa, joten kehitystyön on oltava pitkäjänteistä. Ovakon alue alkaa olla valmis. Nyt panostamme Pansion satamaan, johon keskitetään suurin osa Saksan ro-ro -liikenteestä. Sinne rakennetaan myös logistisia varastoja, joista kolme valmistuu jo tänä vuonna, paljastaa Ramberg. Turun sataman tavoitteena on luoda Pansion satamasta Lyypekin ja Travemunden vastapari. Varastojen lisäksi Pansio toimii myös telakkateollisuuden ulkovarastona. Kantasatamaakin on kehitetty ja siellä on tehty muutostöitä. Sinne on rakennettu jätevesien talteenotto -järjestelmä sekä uusia matkustajasiltoja ja katuja on nostettu. Matkustajaliikenteen kannalta tilanne onkin hyvä, arvioi Christian Ramberg. TALOUS VANKALLA POHJALLA Vaikka Turun sataman tavaraliikenne on vähentynyt kymmenen prosenttia viime vuodesta, ei sataman talous ole ahtaalla. Sataman toiminta on monen tukijalan varassa. Esimerkiksi kiinteistöjen,kenttien ja varastojen vuokraaminen on merkittävä osa liiketoimintaa. Olemme rakentaneet myös risteilyaluksille oman laiturin. Näitä aluksia vieraileekin kymmenkunta vuosittain. Vaikka Itämeren alueella ovat suhdanteet muuttuneet, uskoo Christian Ramberg kuljetusten kasvavan pitkällä aikavälillä. Satamat ovat tässä kehityksessä keskeisessä asemassa. Helsinkiin avataan Vuosaaren suursatama, mutta uutta satamakapasiteettia tarvitaan muuallekin. Toimitusjohtaja Ramberg pitää rautateiden kehittämistä tärkeänä. Toijalan radalle hän kaipaa akselipainojen nostoa ja lisää ohituspaikkoja niin Toijalaan kuin Riihimäellekin. Turusta pitäisi Rambergin mielestä saada suora yhteys Kouvolaan ilman junan kulkusuunnan vaihtamista. Kuljetus&Logistiikka 5/

20 Olemme enemmän yhdessä Kiitolinja on aina ollut kotimaan maantiekuljetusten tuttu ja turvallinen kumppani. Olemme myös paljon enemmän. Yhdessä maailmanlaajuisen Schenker-verkoston kanssa Kiitolinja on vastaus kaikkiin logistiikkaja varastointitarpeisiin Suomessa ja maailmalla. Yhdessä asiakkaan kanssa suunnittelemme ja toteutamme parhaat mahdolliset palvelukokonaisuudet, olipa kyse lento-, meri- tai maantiekuljetuksista, varastoinnista tai muista logistiikan haasteista.

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa Esityksen rakenne: Väyläverkon yleistavoitteet ja makrotalouden näkökulma Satamaverkko ja niiden toimintaympäristö Lapin satamat 1 Liikenneviraston

Lisätiedot

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan

HYVÄN TILAN AVAIMET. Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan HYVÄN TILAN AVAIMET Opas toimivan logistiikka- ja varastotilan hankintaan Logistiikka- ja varastotilalle asetetaan nykyisin paljon vaatimuksia. Tilaratkaisuja kartoitettaessa onkin tärkeää miettiä liiketoimintaa

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services

SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services SEN ASEMOINTI 1 SE autologistiikka compound, pdi, pds, ppo, transport, admin.services 2 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics Markets, Services, Resources 3 SE Mäkinen 2008 Finished Vehicle Logistics

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Kauppakeskus Kotkan Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2. Kotka KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 IINTEISTÖEHITYS IINTEISTÖONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSONSULTOINTI iinteistökohde: auppakeskus n Tähti, Jumalniemi, 10 000 m2 AUPPAESUS OTAN TÄHTI LISÄTIEDOT

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä?

Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Joko nyt alkaa suuryksiköiden uusi aika Suomen rautateillä? Tommi Mäkelä Tampereen teknillinen yliopisto RATA2010 Jyväskylä 26.1.2010 2 Esityksen kysymykset 1. Miksi tämä aihe? 2. Maailma vie, Suomi vikisee?

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017

SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 SKAL Kuljetusbarometri 1/2017 Biotalouden investoinnit ruokkivat kuljetusten kysyntää; energiatehokkuutta kuljetuskaluston optimoinnilla, varovaista kiinnostusta yhdistelmäpituuden kasvattamiseen @SKALry

Lisätiedot

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla

Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla Logistiikan visiot ja mahdollisuudet Uudellamaalla 29.11.2013 Päivän ohjelma 9:00 Tilaisuuden avaus 9:10 Toimintaympäristö muuttuu alan yleiset trendit ja globaalit ilmiöt Maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007

Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa. Pentti Ruutikainen 29.11.2007 Suomen kilpailukyky Venäjän transitokuljetuksissa Pentti Ruutikainen 29.11.2007 040107 0 Raportit 1. Suomen ja Venäjän välinen kuljetuslogistiikka Yrityshaastattelut - Suomen reitin ja vaihtoehtoisten

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013

RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA TOIMINTAKERTOMUS 2013 PORT OF RAAHE ANNUAL REPORT 2013 RAAHEN SATAMA 2 TOIMINTAKERTOMUS 2013 1. Yleistietoja Suomen satamista ja niiden liikenteestä Suomen satamien ulkomaanliikenne v. 2013

Lisätiedot

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti

Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Unelmakoti historiallisella paikalla Tulevaisuus rakennetaan tänään Asunto Oy Raahen Keskustan Portti Keskustan Portin tarina Keskustan Portin tarina ulottuu 1800-luvulle

Lisätiedot

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä

Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Maksuliikenne ja kassanhallinta Venäjällä Pohjois-Karjalan Kauppakamari Kevätkokous 22.5.2013 Sami Hirvonen Cash Management-johtaja Danske Bank Oyj Savo-Karjalan Finanssikeskus Sisältö Danske Bank-konsernin

Lisätiedot

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti

Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus Jenny Katila Ravintola Pääposti Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland Varustamobarometrin julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jenny Katila Ravintola Pääposti Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Pori Turun yliopiston Brahea-keskus

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

DB Schenkerin varastointi palvelut Suomessa

DB Schenkerin varastointi palvelut Suomessa DB Scherin varastointi palvelut Suomessa Varastointipalvelumme on kattava, tehokas ja monipuolinen. Erilaisia varastotiloja on tarjolla usealla paikkakunnalla ja niiden yhteiskapasiteetti on lähes 170

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan

VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Luottamuksellinen VR Transpoint Uusia toimintamalleja sahatavara- ja bioenergialogistiikkaan Tero Kosonen Tuotantojohtaja Rautatielogistiikka 27.4.2016 Kuljetusalan trendit ja rautatiekuljetukset Trendit

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

VR Eurooppalainen kuljettaja

VR Eurooppalainen kuljettaja VR Eurooppalainen kuljettaja KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ -tilaisuus 26.3.2015 Rautatiet ulkomaankaupalle keskeinen logistiikkaväylä Rautateiden tavaravirrat 2013 Rautateiden volyymi

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012

Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MATERIAALI TEHOKKUUS TUTKIMUS CASE KIDEX Anne-Maria Peitsalo, 14.3.2012 MARTELA LYHYESTI Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen liiketulokseen sisältyi omaisuuden myyntivoittoja 0,2 (3,9) miljoonaa euroa. 3.11.2014 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2014 VR-konsernin liikevaihto oli kolmannella vuosineljänneksellä 348,9 (382,5) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto laski 7,0 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI

4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI 4ECHNOPOLIS /YJ N 9LEISÚANTI -!2++)./).4)%3)4% 4ËSSË MARKKINOINTIESITTEESSË ESITETYT TIEDOT PERUSTUVAT LISTALLEOTTOESITTEESEEN JOHON SIJOITUSTA HARKITSEVIA KEHOTETAAN TUTUSTUMAAN ENNEN SIJOITUSPËËTÚKSEN

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT

Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015. Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT Jalostuslogistiikkapalvelut yrityksille 3.11.2015 Jukka Lanu & Marina Sharapova ASIANTUNTIJAPALVELUT LOGISTIIKAN ULKOISTUS- JA PÄÄOMARATKAISUT PAKKAUKSET JA PAKKAUSPALVELUT WWW.HUB.FI Agenda Lyhyt yritysesittely

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012

SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 SKAL Liikenneturvallisuus- palkinto 2012 Pro VT 13 -liikkeelle tuloksekkaasta työstä valtatie 13:n parantamiseksi. Suomen logistinen kilpailukyky Suomi vertailussa sijalla 3 logistisena toimijana (Logistics

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

TILIKAUDEN TULOS 2009

TILIKAUDEN TULOS 2009 TILIKAUDEN TULOS 2009 1.3.20101 Tärkeä huomautus Tässä presentaatiossa oleva informaatio on Ruukki Group Oyj:n ( Yhtiö ), ja informaatio on tarkoitettu vain niille tahoille, joille se esitetään Yhtiön

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa

Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä

Lisätiedot

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry

Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Kauppatalo Lend ja ProAgria Kymenlaakso ry Suonenjoki 4.4.2013 ProAgria Etelä-Suomi ry, Kouvola Tuula Repo kehitysjohtaja, MMM p. 040 588 0958, vaihde 020 747 3434 tuula.repo@proagria.fi Yhteistyösopimus

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010

Atria Oyj 1.1. 31.3.2010 Atria Oyj 1.1. 31.3. Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski 28.4. Atria-konserni Katsaus Milj. Liikevaihto 305,9 310,7 1.316,0 Liikevoitto 1,0-0,4 27,5 Liikevoitto-% 0,3-0,1 2,1 Voitto ennen veroja -1,8-5,5

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa

Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja tulevaisuudessa Kuljetusalan vastuullisuus nyt ja Vastuulliset kuljetukset muuttuvilla markkinoilla 10.1.2017 Petri Murto Johtaja, asiantuntijapalvelut Kuorma-autoliikenne on Suomessa merkittävin kuljetusmuotomme Kotimaan

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj

HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus Sijoittajainfo Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj HK Ruokatalo Groupin osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2006 Sijoittajainfo 28.4.2006 Toimitusjohtaja Kai Seikku, HK Ruokatalo Group Oyj 1 Katsauskauden keskeisiä tapahtumia 1-3/2006 Liikevaihto 213,5 Meur (197,1

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 27.4.2016

YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 YHTIÖKOKOUS 27.4.2016 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS: MARKKU VIRTANEN VUODEN 2015 TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT Tammi Helmi Huhti Touko Kesä Tivoli- ja Apollo -yökerhot, Oulu Cabaret-yökerho, Pori

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015

Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kauppa 2016 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2015 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus %) Maantiekuljetukset; 2,9; 6,8 % Rautatiekuljetukset; 0,5; 1,2 % Muut kuljetukset;

Lisätiedot

Työelämäjakson raportti

Työelämäjakson raportti Työelämäjakson raportti Tapio Leskelä 24.8.2011 1 Yhteenveto... 3 2 Työelämäjakson tavoitteet... 3 3 Tehtäväkuvaus ja tulokset... 4 3.1 Tehtäväkuvaus... 4 3.2 Tulokset... 4 4 Taustatiedot StoraEnsosta...

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä

Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä Satamien operatiivisen toiminnan tehostaminen konttikäsittelyssä TransGof Final Seminar Kotka Maritime Research Centre, Mussalo Island, Kotka November 29. 2007 Petri Niiranen & Jorma Rytkönen Esityksen

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2. Lahti KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI

Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2. Lahti KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2 KIINTEISTÖKEHITYS KIINTEISTÖKONSULTOINTI YRITYSJÄRJESTELYT YRITYSKONSULTOINTI Renkomäen kauppa-alue, 14 500 m2 LISÄTIEDOT, MYYNTI- JA VUOKRAUSNEUVOTTELUT: Erkki Pursiainen,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013:

SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: SKAL Kuljetusbarometri 3/2013: Kuljetusten kysyntä laahaa, kuormaautokauppa vilkastunut - Kolmannes yrityksistä tunnistaa kuljettajapulan, alalla työllistytään tuttujen välityksellä Tiedotustilaisuus 4.9.2013

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku)

Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Julkaisuvapaa 28.10.2016 kello 9:00 Lounea Oy:n osavuosikatsaus Q3/2016 (Suluissa viime vuoden vastaavan jakson luku) Lounea konsernin liikevaihto kasvoi ja kannattavuus parani viime vuodesta Jimm s verkkokaupan

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tavaraliikenne HLJ 2015:n valmistelussa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Mikä on HLJ? Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ) on seudullisen liikennepolitiikan tahtotila. Tavoitteena

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila

Osavuosikatsaus 1-3/2012. Mika Ihamuotila Osavuosikatsaus 1-3/2012 Mika Ihamuotila 9.5.2012 Agenda 1) Kauden tapahtumat: Ensimmäisen vuosineljänneksen kehitys vastasi pitkälti yhtiön odotuksia. Kaudella avattiin yksi oma myymälä Suomessa. 2) Liikevaihto:

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin

Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Tulliliiton vaikutukset Suomen Venäjän vientiin Etumatkaa korkealaatuisilla palveluratkaisuilla www.nurminenlogistics.com 127 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on 127 vuoden kokemus

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Vaasan kaupunkiseudun tilanne

Vaasan kaupunkiseudun tilanne Vaasan kaupunkiseudun tilanne Esityksen sisältö 1. Mikä on Vaasan kaupunkiseutu? 2. Yhdyskuntasuunnittelun tilanne seudulla 3. Kasvusopimus ja MAL-teemat Suomen suurimmat kaupunkiseudut vuonna 2011 Väestönkasvu

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot