Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Kaupunginhallituksen tietotekniikkajaosto Kaj/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) 10 Katsaus Fiksu Kalasatama -hankkeen edistymiseen ja sen osana kehitettäviin teknologiaratkaisuihin HEL T Päätös päätti merkitä tiedoksi katsauksen Fiksu Kalasatama -hankkeen edistymiseen sekä 3Dtietomalliteknologian soveltamismahdollisuuksiin osana hanketta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: suvi.ramo(a)hel.fi Liitteet 1 3D-tietomallit Euroopan kaupungeissa Otteet Ote Forum Virium Helsinki Oy Otteen liitteet Esitysteksti Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Tiivistelmä Helsingin kaupungin strategiaohjelman mukaisesti uusia asuin- ja työpaikka-alueita tulee hyödyntää uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämis-, kokeilu- ja käyttöönottoympäristöinä. Näistä asuin- ja työpaikka-alueista on strategiaohjelmassa nostettu esiin Kalasatama, josta kehitetään älykkään kaupunkirakentamisen mallialuetta. Strategiaohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi kaupunki aloitti syyskuussa 2013 Fiksu Kalasatama -hankkeen, jossa on määritelty vuosille keskeiset toimintamallit, rakenteet ja muut edellytykset Fiksun Kalasataman synnylle. Hankkeen rahoituksesta enintään 50 % ( euroa) on myönnetty Tekesin Fiksu kaupunki -ohjelmasta saakka. Tekesin

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Esittelijän perustelut avustuksen jatkoksi Helsinki on hakenut rahoitusta hankkeelle Euroopan unionilta yhdessä Lyonin ja Amsterdamin kaupunkien kanssa. Toteutuessaan tulisi Helsingin kaupungin osuus yhteisprojektista keskittymään Kalasataman alueelle Smart Brownfields -teeman mukaisesti. Fiksu Kalasatama -hankkeen vastuullisena toteuttajana on toiminut kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto. Hankkeen projektinhallinta sekä toimenpiteet ja raportointi on toteutettu kaupunkikonsernin sisäisenä alihankintana Forum Virium Helsinki Oy:ltä. Fiksun Kalasataman tavoitteet ja kehityshankkeet Älyliikenne Hankkeen pyrkimyksenä on synnyttää visio ja toimintamalli jatkuvalle kehitysympäristötoiminnalle, joka mahdollistaa Fiksu Kalasatama - kehityshankesalkun toteuttamisen yhdessä kaupunkikonsernin, yritysten, asukkaiden, T&K organisaatioiden ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteena on fiksu asuinalue, joka on ekologisesti kestävä, toimii arjessa ja tarjoaa innovatiivisia palveluita, osallisuutta ja kokemuksia kaupunkilaisille. Fiksussa Kalasatamassa kokeillaan uudenlaista älykästä kaupunkikehittämistä ketterästi kokeilujen kautta hyödyntäen ICTteknologiaa ja avointa dataa. Tavoitteena on luoda kehitysalusta, johon useat eri palveluntarjoavat voivat avoimesti kytkeytyä. Fiksu Kalasatama kehityshankesalkku on määritetty seuraavien kuuden teeman kautta: 1. Joustava liikkuminen 2. Energiakäyttäytyminen 3. Fiksu Koti ja kortteli 4. Sujuva arki 5. Hyvinvoivat kaupunkilaiset 6. Fiksu työ ja oppiminen Tavoitteena on luoda uudenlaisia urbaaneja resurssiviisaita palveluita. Alla on esitelty näiden teemojen keskeisiä suunnitteilla olevia hankkeita, jotka kaikki tavalla tai toisella hyödyntävät tietoteknisiä ratkaisuja.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Kalasatamassa tullaan pilotoimaan liikkuminen palveluna (Mobility as a Service, MaaS) konseptia. Pyrkimyksenä on hyödyntää mahdollisimman reaaliaikaista eri lähteistä koostettavaa liikenteen tilannekuvaa, jonka pohjalta MaaS-operaattori pyrkii tarjoamaan liikkujalle optimaalisen reitin eri liikkumismuotoja yhdistellen. Tulevaisuuden liikkumisratkaisuista Kalasatamassa tullaan kokeilemaan myös ajoneuvojen (esim. polkupyörien ja sähköautojen) jakamispalveluita, joissa keskeistä on käyttäjän ja ajoneuvojen identiteetin ja sijainnin tunnistaminen, sekä digitaaliset ratkaisut ajoneuvojen lukitsemiseen ja palvelumaksuihin. Sähköautoverkko ja älykäs parkkeeraminen ovat osa Kalasataman liikenneratkaisua. Fiksua lähilogistiikkaa pilotoidaan niinikään Kalasatamassa. Älyverkot ja kiinteistöautomaatio Fisuverkko alueportaali Kalasataman alue on valittu Helsingin kaupungin kanssa älykkäiden energiajärjestelmien koealueeksi. Helsingin Energia -liikelaitoksen johdolla alueelle suunnitellaan älyverkkoa, joka mahdollistaa paikallisen energiantuotannon (mm. aurinkopaneelein), sähköautoja tukevan infrastruktuurin, energiavarastoja sekä energiatehokasta kiinteistöautomaatiota. Älykäs energiaverkko mahdollistaa etäluettavat energiamittarit sekä erilaisia ICT:tä hyödyntäviä älykkäitä talotekniikan ratkaisuja. Älyverkon avulla voidaan ohjata kulutuspiikkejä ja pyrkiä optimoimaan energiankulutusta esimerkiksi hinnan kautta. Kiinteistöihin ja rakennettavaan ympäristöön suunnitellaan asennettavaksi erilaisia verkkoon kytkettäviä antureita, jotka mittaavat esim. ilmanlaatua, valaistusta tai kosteutta. Fisuverkko alueportaali on jo käytössä ja tulee palvelemaan ainakin 90%:a alueen :sta asukkaasta (arvio vuonna 2035). Portaalin ominaisuutena on käyttäjien asuntokohtainen tunnistaminen, mikä mahdollistaa sen käyttämisen useiden palveluiden alustana. Fisuverkkoon voidaan kytkeä esimerkiksi kiinteistöteknologian ja energiankulutuksen seurantaa. Alueportaali on mahdollinen alusta resurssiviisaalle jakamiselle. Tällaista toimintaa voisi tulevaisuudessa olla koko alueen vuokrattavien ja yhteiskäyttötilojen tilapörssi, jossa käyttöaste pyritään optimoimaan. Internet of Things yhdistettynä Fisuverkkoon mahdollistaisi myös erilaisten esineiden, kuten soutuveneiden, grillien ja urheiluvälineiden jakamismalleja.

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Sote-asema ja Kalasataman koulu Sujuva arki Kaupungin suurissa rakennushankkeissa, Sote-asemassa ja Kalasataman ala-asteen koulussa on syytä varautua fiksuun teknologiaan. Kouluun suunnitellaan sulautettavaksi oppimisteknologioita. Uusi Sote-asema mahdollistaa uudenlaisten digitaalisten palvelujärjestelmien käyttöönoton palvelun saavutettavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi, esimerkiksi päivystysjonojen tilanteen reaaliaikaisen seurantapalvelun. Sote-asemaan liittyen voidaan tukea myös kaupunkilaisten omaa ehealth palveluiden käyttöä tarjoamalla vaikkapa oman datan (MyData) pankkipalveluita. Tulevaisuuden fiksussa kaupungissa erilaiset datat (kuten terveys ja ympäristödata) voidaan yhdistää uudenlaiseksi henkilökohtaiseksi tai aggregoiduksi Big Dataksi, jonka analytiikka tarjoaa uusia näkökulmia niin arjen hallintaan kuin palveluliiketoimintaankin. Rakentuvaan ympäristöön voidaan sulauttaa älyä monin tavoin: mukautuvaa led-valaistusta, erilaisia info-tauluja paikallisen datan (esim. liikennetiedot, ympäristön tila tai asukastoiminta) esittämistä varten ja sähköisiä lukitusjärjestelmiä sujuvaan kulkemiseen. Avoin data ja rajapinnat mahdollistajaksi 3D-tietomallien hyödyntämismahdollisuudet Tavoitteena on toteuttaa talotekniset ja muut tietotekniikkaa hyödyntävät järjestelmät siten, että niihin on ilman lisäkustannuksia avattavissa internet-verkon kautta käytettävä tietotekninen rajapinta. Rajapinnan kuvauksen tulee olla avoin ja perustua yleisiin standardeihin. Rajapinnan tavoitteena on mahdollistaa näihin järjestelmiin pohjautuvaa uutta liiketoimintaa ja uusia palveluita sekä saada aikaan järjestelmätason merkittäviä kustannussäästöjä. Järjestelmät tulee pyrkiä toteuttamaan niin, että niiden data ja rajapinnat ovat käytettävissä avoimen datan yleisillä lisenssiehdoilla, ellei tästä poikkeamiseen ole tietoturvaan tai liiketoimintaan liittyviä erityisiä syitä. Tällöin tulee noudattaa Helsinki Region Infoshare - palvelun määrittelemiä kaupunkien yleisiä avoimen datan lisenssiehtoja. Monikäyttöiset 3D-tietomallit tuovat uusia mahdollisuuksia kaupungin toimintojen sekä sen suunnittelun ja rakentamisen hallintaan. Teknologia tulee muovaamaan kaupunkien tulevaisuutta entistä

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) enemmän ja myös kaupunkien suunnittelijoilla on mahdollisuudet rakentavasti hyödyntää tämä muutosvoima. Kaupungin 3D-tietomalli on paljon enemmän kuin kolmiulotteinen kuva. Geometria ja graafinen ulkoasu ovat vain kaksi näkökulmaa kohteeseen. Tietomallin keskeinen ominaisuus on semantiikka, jossa mallin kohteet sisältävät myös muuta tietoa itsestään. Semanttisten mallien avulla voidaan tehdä 3D-visualisoinnin lisäksi monipuolisia kaupunkitasoisia analyysejä ja simulaatioita esim. energiankulutuksesta, ympäristön ominaisuuksista sekä kaupunkisuunnittelusta. Lisäksi mallin ominaisuustietoja voidaan rikastaa lisäämällä analyysin tulokset kohteen ominaisuustiedoksi tietokantaan. Semanttisten mallien käyttökelpoisuus monilla eri toimialoilla tekee niiden laadinnasta ja ylläpidosta myös taloudellisesti perusteltua. Laajasti hyödynnettyjä sovellusalueita on useita. Mallien käyttöalueita ovat mm. kokonaisvaltainen energiankäytön suunnittelu, melulaskenta ja ilmansaaste-ennusteet, varjostustarkastelut ja valaistuksen suunnittelu sekä näkyvyysanalyysit myös aikaulottuvuudella lisättynä. Malleja hyödynnetään myös tulvakartoituksiin ja -simulaatioihin sekä suojatoimenpiteiden suunnitteluun. Kokouksessa kuullaan Forum Virium Helsinki Oy:n projektipäällikkö Veera Mustosen esitys Fiksu Kalasatama -hankkeesta ja kaupunkisuunnitteluviraston IT-päällikkö Jarmo Suomiston esitys 3Dtietomallien sovellusmahdollisuuksista osana hanketta. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: suvi.ramo(a)hel.fi Liitteet 1 3D-tietomallit Euroopan kaupungeissa Otteet Ote Forum Virium Helsinki Oy Otteen liitteet Esitysteksti Tiedoksi: Muutoksenhaku; Muutoksenhakukielto, valmistelu Kaupunkisuunnitteluvirasto Tietotekniikka- ja viestintäosasto

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Aluerakentamisyksikkö