ruotu Muuttuuko intti? Aika muuttuu. Erikoislehti suomalaisesta asevelvollisuudesta

Transkriptio

1 ruotu Erikoislehti suomalaisesta asevelvollisuudesta 2013 Aika muuttuu. Muuttuuko intti?

2 ruotu Erikoislehti suomalaisesta asevelvollisuudesta Tuottaja Miikka Hujanen Ulkoasu ja taitto Tuomas Hämäläinen Kotimainen ratkaisu Kirjoittajat Mikko Virta, Miikka Hujanen, Otso Pohjalainen, Ronni Läpinen, Viljami Hanhenoja, Eira Talka, Jyri Häkämies Kuvatoimittajat Antti Heikkinen, Atte Tanner Kuvat Puolustusvoimat, Combat Camera, EK, Mikko Virta, Otso Pohjalainen Vastaava päätoimittaja Mikko Ilkko Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino Oy Ruotuväen tämän vuoden makasiinilehti keskittyy suomalaiseen asevelvollisuuteen. Suomalaisia on koskenut asevelvollisuus jo Ruotsin suurvalta-aikana 1600-luvun lopulla, jolloin ruotujakolaitoksen myötä myös Suomessa ylläpidettiin ruotusotamiehiä. Varsinainen asevelvollisuuslaki säädettiin kuitenkin vasta 135 vuotta sitten. Siinä asevelvollisuusajaksi tuli kolme vuotta ja joukkoihin valittiin arvalla kymmenen prosenttia ikäluokasta. Tuosta laki on toki muuttunut moneen kertaan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo Ruotuväen haastattelussa (22/2012), että ainoastaan yleisen asevelvollisuuden turvin saadaan riittävät sodanajan joukot. Suomessa yleinen asevelvollisuus on juurtunut yhteiskuntaan ja sitä kehitetään jatkuvasti, minkä takia suomalainen asevelvollisuus kuvastaakin järjestelmäämme paremmin. EK:n toimitusjohtaja, entinen puolustusministeri Jyri Häkämies huomauttaakin tässä lehdessä, että asevelvollisuuden on elettävä ajassa. malainen asevelvollisuus -raportti, joka sisälsi 77 toimenpidesuositusta. Tässä lehdessä Siilasmaa sanoo, että puolustushallinto on onnistunut hyvin toteuttamaan työryhmän toimenpidesuosituksia - ainakin jos verrataan muiden vastaavanlaisten valtiohallinnon kehittämistyöryhmien vaikuttavuuteen. Hän kuitenkin peräänkuuluttaa syvällistä kulttuurimuutosta. Ei riitä, että asiat kirjataan normeihin tai asiakirjoihin. Samalla kun puolustusvoimat uudistuu rakenteellisesti, tarvitaan henkistä kasvojenpesua. Siilasmaan mukaan kulttuurimuutos on tehtävä sillä saavutettavan hyödyn vuoksi, ei pakon edessä. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa vakuuttaa, että nykyiseen verrattuna pienemmässä, vahvuisessa, sodan ajan kokoonpanossa riittää tehtäviä kaikille halukkaille. Uudet paikallisjoukot mahdollistavat vapaaehtoisten reserviläisten paremman sitouttamisen. Koulutuspäällikkö ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen tarkastaja Hannu Hyppönen avaa haastattelussaan tätä konseptia. Nykyinen Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa toimi asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän puheenjohtajana. Tuon työn tuloksena syntyi reilu kolme vuotta sitten Suo- Antoisia lukuhetkiä! Mikko Ilkko päätoimittaja postiosoite: PL 25, Helsinki tilaukset ja asiakaspalvelu: puh

3 5 Tähtäimessä 2015 Miikka Hujanen Puolustusvoimissa on käynnissä sen historian suurin muutos. Miltä tulevaisuus näyttää? 5 8 Linnakkeen viimeiset päivät Otso Pohjalainen Kotkalaisille Kirkonmaa on ollut jo vuosikymmenet siellä missä on. Ensi vuonna toiminta loppuu. 14 Uuden kulttuurin sanansaattaja Mikko Virta Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa on aito asevelvollisuusihminen Uraputkella paikallispataljoonaan Mikko Virta Vapaaehtoista maanpuolustusta ollaan kehittämässä monipuolisemmaksi. Entä mitä ovat paikallispataljoonat? 30 Rajana vain mielikuvitus Viljami Hanhenoja Tarina siitä, kuinka videopelit valjastettiin varusmieskoulutuksen tueksi Suomalainen malli Jyri Häkämies Entinen puolustusministeri ruotii suomalaisen asevelvollisuuden olemusta.

4 Kenraalimajuri Sakari Honkamaa uskoo, että puolustusvoimilla riittää osaavia työntekijöitä vielä tulevaisuudessakin. 4 RUOTU 2013 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS

5 Teksti Miikka Hujanen Tähtäimessä 2015 Puolustusvoimauudistus. Sen tarkoitus on muokata puolustusvoimista vuoteen 2015 mennessä kokonaisuus, jossa tasapainossa ovat sen tehtävät, koko ja kustannukset. Miltä Suomen puolustuslaitos näyttää parin vuoden päästä henkilökunnan, varusmiesten ja reserviläisten näkökulmista? Mitä se tarjoaa yhteiskunnalle? Entä mitä se siltä haluaa? Vuonna 2012 käyntiin polkaistu mittava puolustusvoimauudistus saadaan päätökseensä vuoden 2015 aikana. Silloin puolustusvoimilla on edelleen kolme lakisääteistä tehtäväänsä, jotka ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Mutta mitä uudistuneet puolustusvoimat tarvitsee näiden tehtävien toteuttamiseen vuonna 2015 ja siitä eteenpäin? Miltä uudistuneet puolustusvoimat tulee näyttämään? Puolustusvoimauudistuksesta tulee helposti mieleen varuskuntien lakkauttamiset ja henkilöstöön kohdistuvat paineet. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa uskoo, että henkilöstöön kohdistuvista isoista muutoksista huolimatta osaavia työntekijöitä löytyy varmasti vielä tulevaisuudessakin niin, että virkaa saadaan täytettyä. Henkilöstörakenne tosin tulee näkemään pitkäkestoisia muutoksia. Suurimpana näistä on se, että vuonna 2035 Suomen puolustusvoimien palveluksessa olevista noin 8000 sotilaasta yksikään ei ole enää opistoupseeri. Tämä on suurin muutos, johon valmistaudumme. Osa opistoupseerien tehtävistä siirtyy upseereille, osa aliupseereille, osa siviileille ja erikoisupseereille. Sanotaan niin, että kouluttajatehtävät tyypillisimmillään menevät aliupseereille. Niissä tehtävissä, joissa vaaditaan esikuntakoulutusta, nähdään tulevaisuudessa upseereita, Honkamaa selittää. Kertauskutsu kolahtaa postilaatikkoon Tiettyihin perusasioihin puolustusvoimauudistus ei koske. Yksi näistä on yleinen asevelvollisuus. Honkamaa kertoo, että vuonna 2015 ja siitä eteenpäin puolustusvoimat kouluttaa suhteessa yhtä paljon varusmiehiä kuin ennenkin. Ei ole tulossa sellaisia suuria muutoksia, joita ei nyt jo tiedettäisi tai joita ei olisi esitetty tehtäväksi. Varusmiespalveluksen pituus lyhenee viidellätoista vuorokaudella, mutta kaikki palveluskelpoiset nuoret miehet ja jokainen vapaaehtoinen nainen koulutetaan. Vuoden 2015 jälkeen pyrkimys on kuitenkin nostaa varusmiesten maastovuorokaudet ja reserviläisten kertausharjoitukset normaalille tasolleen, kun niistä on nyt jouduttu tinkimään. Kertausharjoitusvuorokausia on tällä hetkellä vuosittain noin Puolustusvoimauudistuksen valmistuttua määrä halutaan jopa yli nelinkertaiseksi, vuorokauteen. Tavoitteen toteutuminen on kuitenkin pitkälti kiinni Suomen seuraavasta hallituksesta, sillä kuten muukin hallinto, puolustusvoimat elää sille myönnetyn budjetin mukaan. Honkamaan mukaan SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS RUOTU

6 80 prosenttia Suomen raskaan liikenteen ammattikuljettajista valmistuu puolustusvoimien kouluttamana. puolustusvoimauudistuksella saavutetaan vaadittavat säästöt, mutta nykytasoinen budjetti ei vuoden 2015 jälkeen riitä, ja nähtäväksi jää, mihin kehykset lopulta asettuvat. Olen ymmärtänyt, että kaikki tunnustavat sen, että nyt ollaan aika rankasti leikattu puolustusjärjestelmää. Juuri julkaistun selonteon mukaan on seuraavan hallituksen asia, minkälaisen tempun se tekee ja mihin rahaa satsaa meillä on eduskuntavaalit, muodostetaan uusi hallitus ja saadaan myös uudet budjettikehykset. Sitten katsotaan, mitä niillä pystyy tekemään. Vapaaehtoisuudelle on tilaa Puolustusvoimauudistuksessa puolustusvoimien reservin koko pienenee henkeen, mikä on Honkamaan mielestä näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ja kehityksessä mielekäs alaraja. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen on todennut, että tällä määrällä kyetään vielä puolustamaan koko maata. Honkamaa muistuttaa, että koulutettu reservi on paljon tätä suurempi on helpoin mieltää niin, että kriisitilanteessa varustetaan ja kalustetaan sen suuruiset sodan ajan joukot. Vapaaehtoista toimintaa sodan ajan vahvuuden pieneneminen ei rajoita millään tavalla. Nyt jos koskaan juuri vapaaehtoisuudelle onkin tilaa, Honkamaa lataa. Kenraali Puheloinen on käskenyt käynnistää ohjelman, jolla parannetaan reserviläisten mahdollisuuksia vaikuttaa entistä enemmän omiin sodanajan tehtäviinsä oman osaamisensa pohjalta. Vapaaehtoisuuden pohjalle rakennetaan myös mahdollisuus parantaa valmiuksia sotaväen tiedoissa ja taidoissa. Toki reservillä on oltava varusmieskoulutus pohjalla kuten ennenkin, mutta on myös paljon erilaista siviilissä hankittua osaamista, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin myös sodan ajan tehtävissä. Tätä reserviltä odotetaan ja tätä sille tarjotaan. Tulevaisuudessa jokainen reserviläinen voi ilmoittaa aluetoimistolle oman osaamisensa, jota hän on kehittänyt. Sitten katsotaan kuinka se istuu siihen tarpeeseen, jota joukoissa voi olla. Puolustuslaitos on koulutuskeskus Osaava henkilökunta, varusmiesten maastovuorokaudet ja vapaaehtoisuudesta innostuneen reservin kertausharjoitukset ovat siis uudistuneen puolustusvoimien henkilöstöpuolen toivelistalla vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin. Toki armeija pyytää yhteiskunnalta muitakin asioita, mutta tietyllä tavalla se noudattaa pyynnöissään vastavuoroisuuden periaatetta. Jos ottaa, on myös annettava jotain takaisin. Yksi puolustusvoimien yhteiskunnalle antamista asioista on yksilön koulutuksen kautta tuleva hyöty. Tästä näkyvin esimerkki tuleekin päivittäin vastaan maanteillä. Puolustusvoimat antaa yhteiskunnalle monia asioita. Yksi merkittävä juttu on se, että vuosittain 80 prosenttia Suomen raskaan liikenteen ammattikuljettajista valmistuu puolustusvoimien kouluttamana. Vuosittain meidän kauttamme hankitaan 2200 C-ajokorttia ja 1400 E-ajokorttia, kenraalimajuri Honkamaa selvittää. Puolustusvoimien pätevöittämät henkilöt eivät kuitenkaan rajoitu vain erilaisten ajoneuvojen ja työkoneiden kuljettajiin ja asentajiin. Valtava määrä vartijoita, poliiseja ja järjestyksenvalvojia on oppinut perustaitonsa puolustusvoimien sotilaspoliisikoulutuksessa. Suomen Punaisen Ristin jälkeen puolustusvoimat on maan suurin ensiapukouluttaja. Varusmiehiä on koulutettu ja koulutetaan myös muun muassa sää- ja mittausalan osaamiseen, merenkulkuja ilmailualan taitoihin sekä sammutusja pelastustyöhön. Myös viestintäalalle annetaan koulutusta graafikon, toimittajan ja valokuvaajan tehtäviin. Tietenkään unohtamatta sitä, että noin elossa olevaa suomalaista miestä ja naista on saanut puolustusvoimien antaman johtajakoulutuksen. Valtion liikuttavin laitos Me olemme Suomen suurin kuntokoulu, me pidämme liikunnasta meteliä. Puolustusvoimien tarjoaman 6 RUOTU 2013 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS

7 Kaikille lienee selvää, että tarvitsemme hyvän, osaavan henkilöstön, osaavat varusmiehet ja osaavat reserviläiset. to. Honkamaa toteaa, että liikkuminen toki kuuluu sotilaan perustaitoihin, mutta työpaikkaliikunnalle olisi varmasti tilausta myös muualla hallinnossa tai millä tahansa työpaikalla. Sotilaan on oltava kenttäkelpoinen, mutta on vaikeaa motivoida vaikkapa muita ministeriöitä ja virastoja sillä, että alettaisiin rasvaprosenttia mittaamaan, koska työtehtävät eivät sitä edellytä, kenraali naurahtaa. Töihin halutaan: kesäkersantti 2015 puolustusvoimissa on siis yhteensä tehtävää. Näiden lisäksi pyritään liikuntakasvatuksen vaikutusta on tutkittu ja varusmiespalveluksesta on todettu olevan hyötyä terveyden ja fyysisen kunnon kannalta. Etu on etenkin niille, jotka ovat ennen palvelusta olleet liikunnallisesti passiivisia. Huonokuntoisille ja ylipainoisille intti tekee hyvää, kenraalimajuri vakuuttaa. Honkamaa näkee puolustusvoimien panostuksen liikuntaan kansanterveydellisesti merkittävänä. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan huonokuntoisten ja ylipainoisten henkilöiden lihaskunto, kestävyys ja hapenottokyky paranevat varusmiespalveluksessa noin 20 prosenttia jo kahdeksassa viikossa. Lisäksi kehonpaino laskee, rasva vaihtuu lihakseen ja veren rasva-arvot kohentuvat. Yksi liikuntakasvatuksen perustavoitteista on saada varusmiehet innostumaan niin, että liikuntaharrastuksesta tulisi pysyvä. Se, onko fyysisen kunnon muutos pysyvää riippuu tietenkin siitä, miten liikkuminen jatkuu palveluksen jälkeen, eli tuleeko kunnon ylläpidosta pysyvä tila. Vaikka kohotus jäisikin vain hetkelliseksi, ei siitä haittaakaan ole. Mittakaavana jo tuo mainittu 20 prosenttia kahdeksassa viikossa on kuitenkin lohduttava tieto siinä mielessä, että huonokuntoisempien kohdallakaan ei ole menetetty vielä mitään. Kuntoaan voi ylläpitää ja kohentaa läpi elämän Puolustusvoimat on ansioitunut myös työpaikkaliikuttajana. Tämän todistaa Kuntourheiluliiton viime vuonna myöntämä vuoden liikuttajan palkinpitämään harjoittelupaikkaa, jotka on tarkoitettu nuorten miesten ja naisten todennäköisesti ensimmäisiksi työpaikoiksi, joissa heillä on sekä alaisia että vastuuta. Heti varusmiespalveluksen jälkeen alkavat kesävänskän tai kesäkessun tehtävät eli sopimussotilaan vakanssit ovat myös puolustusvoimien tärkeä rekrytointikanava. Vuonna 2015 ei mikään pysähdy henkilöstösektorillakaan, vaan homma pyörii eteenpäin. Joka vuosi jää upseereita eläkkeelle ja kadettikoulusta otetaan uusia tilalle. Samoin puolustusvoimissa harjoittelevista sopimussotilaista rekrytoidaan riviin aliupseereita. Osa sopimussotilaista jää meille aliupseereiksi, osa menee kadettikouluun ja osa lähtee siviiliin. Toki aliupseeriksi tai kadettikouluun voi päästä ilman sopimussotilaana olemistakin. Erikoisupseereita ja siviilihenkilöstöä rekrytoidaan myös tarpeen mukaan. Kaikille lienee selvää, että tarvitsemme hyvän, osaavan palkatun henkilöstön, osaavat varusmiehet ja osaavat reserviläiset. Niillä pärjätään ja niillä puolustusvoimat täyttää lakisääteiset tehtävänsä vielä vuonna 2015 ja siitä eteenpäinkin, mikäli riittävä kalusto ja materiaalipuoli saadaan kuntoon, kenraalimajuri Honkamaa tiivistää. SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS RUOTU

8 Teksti Otso Pohjalainen Linnakkeen viimeiset päivät Kirkonmaan linnakkeen lakkauttamisen myötä eräs omintakeinen elämänmuoto päättyy. 8 RUOTU 2013 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS

9 Eletään vuoden 2012 viimeisiä viikkoja, kun nousen huoltoalus Vaarlahteen, jonka on määrä kuljettaa minut hyisen meren yli tervehtimään entistä palveluspaikkaani Kirkonmaan linnaketta. Kotkan Rannikkopataljoonan alaisuuteen kuuluva Kirkonmaan linnake kouluttaa merivoimille rannikkojoukkoja vielä ensi vuonna. Sen jälkeen hiljenee. Tarkoitukseni on mennä katsomaan vielä kerran, mikä siellä hiljenee. Noustuamme puolen tunnin matkan jälkeen aluksesta Länsilaiturille en ole tunnistaa ympäristöä, joka oli edellisellä näkemällä kesäisen aurinkoinen. Ainakin niin tahtoisin muistaa. Nyt saaren Länsisatama on kuitenkin tyhjä, kylmä ja kolkko. Auto sentään odottaa minua. Juuri minua, jonka täytyi edellisellä kerralla marssia. Olen sopinut tapaamisen sotilaskotiin, jonka kassalta ehdin vielä mainiosti ostaa sämpylän ja kahvin kuin vanhaan hyvään aikaan. Pöydällä lojuva torstain Hesari kertoo alaikäisten juopottelusta, johon perehtyessäni pöytään istahtaa sotilasmestari, kotkalainen Hannu Lyra. Lyran eläkeikä on alkamassa maaliskuussa 2015, joten kauaa ei puolustusvoimauudistus häntä tule ryöpyttämään. Kiirettä silti pukkaa. Lyralle on varattuna kiitorata eläkkeelle Suomenlinnan Rannikkorykmentin kautta Upinniemestä, mutta suuri osa vuodesta 2014 tosin tullee kulumaan vielä Kirkonmaalla. Meitä on suunniteltu infran purkuun neljätoista vanhempaa tai ylimääräistä miestä keväälle, kesälle ja syksylle. Nyt jo siivoillaan ja laitetaan paikkoja pakettiin. Se on työllistävää, Lyra kertoo. Myös suljettu Rankin linnake, jolla on edelleen järjestetty joitakin harjoituksia, laitetaan lopullisesti pakettiin. Nyt saaren länsisatama on kuitenkin tyhjä, kylmä ja kolkko. Kaveria ei jätetä Pääesikunta pitää alan liitot ajan tasalla muutoksen pyörteissä. Käynnissä oleva puolustusvoimauudistus koskee koko puolustusvoimien henkilöstöä, käytännön tasolla henkeä, ja on asettanut alan liitot kenties kovemman paineen alle kuin koskaan. Pääesikunta on päättänyt kytkeä liitot mukaan osaksi prosessia. Komentopäällikkö, prikaatikenraali Jukka Ojala kertoo, että esimiehiä on kannustettu ottamaan luottamusmiehiä mukaan uudistuksen valmisteluun. Puolustusvoimien johto ja henkilöstöalan asiantuntijat ovat olleet lukuisissa hallintoyksiköiden ja henkilöstöjärjestöjen järjestämissä tapahtumissa ja koulutustilaisuuksissa alustajina ja keskustelijoina. Ajantasaista tietoa on jaettu kaikille tarvitsijoille. Yksittäisiä asioita on tarkasteltu ja tarkastellaan jatkuvasti järjestöjen kanssa, Ojala kertoo. Noudatamme yhdessä sovittuja pelisääntöjä. Harjoitamme henkilöstöjärjestöjen kanssa kiinteää yhteistoimintaa. Suunnitteluvaiheen tulokset ovat olleet rohkaisevia. Jatkamme määrätietoista ja ennakoivaa työskentelyä monella rintamalla. Tehtävien haku jatkuu On väistämätöntä, että joitakin henkilöitä voi uhata muutoksen myötä irtisanominen. Ojalan mukaan tammi- ja helmikuun aikana puolustusvoimien palveluksessa olevilla ihmisillä on mahdollisuus hakea avoimia tehtäviä, ja henkilövalinnat tehdään maaliskuun kuluessa. On tärkeää ymmärtää, että tämänkin jälkeen tulee avautumaan tehtäviä, joihin on mahdollista hakeutua, Ojala muistuttaa. Hän lisää, että henkilöiden oma aktiivisuus tehtävien haussa on toivottavaa. Hän painottaa, että henkilöstön palvelusmotivaatioon pyritään kiinnittämään huomiota muun muassa avoimuuden ja hyvän esimiestoiminnan kautta. Puolustusvoimien työyhteisöissä on aina vallinnut hyvä yhteishenki ja tekemisen meininki. Puolustusvoimat pitää jatkossakin henkilöstöstään hyvää huolta periaatteella kaveria ei jätetä. SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS RUOTU

10 Kirkonmaan linnakkeesta ei voida tehdä hotellia tai vanhainkotiakaan, koska se on liian syrjässä. Kirkonmaan linnakkeeseen ei välttämättä tule jäämään kiveä kiven päälle. Tulin 1. joulukuuta 1982, joten olen ollut Kirkonmaan linnakkeen alaisuudessa 30 vuotta. Koko ajan taisteluvälineiden parissa. Alussa olin myös patterin hoitaja ja vuodesta 1986 Rankin vartiopäällikkö. Hoidin sääaseman toiminnan ja 130-millisen raskaan patterin tehtävät. Tätä jatkui kymmenen vuotta, Lyra juttelee. Tällaista uraa tuskin kukaan pystyy nykymaailmassa luomaan, kun niin paljon saneerataan. Kirkonmaan linnakkeen henkilöstö on muodostanut Lyran mielestä aina tiiviin yhteisön, ja ainakin hän itse uskoo tulevansa kaikkien kanssa toimeen. Nykyisin kaikilla on virallisesti koti ja oma peti mantereella, mutta aikoinaan asuttiin rivitaloissa saaressa, mahdollisesti jopa perheen kanssa. Huolto parani uusilla yhteisaluksilla. Montaa tänne ei jäänyt, sotilaskodin emäntä on ainoa joka täällä vielä yhä asuu. Työtovereista on jäänyt mieleen erityisesti Suomisen Jammu, linnakkeen päällikkö 1980-luvulta. Hän oli melkoinen persoona. Suomisen vaimo oli se, joka piti asuntoalueella jöötä. Sellaista miljöötä ei missään enää ole! Kirkonmaan linnakkeeseen ei välttämättä tule jäämään kiveä kiven päälle. Saari on liian syrjäinen hotelliksi tai vanhainkodiksi, ja tekniikka on iäkästä. Niin tulee päättymään viimeisen linnakkeen elämä myös fyysisesti, kun rakennukset purettaneen. Linnakesaarten lakkauttaminen paitsi hävittää erään omalaatuisen elämänmuodon, myös vaikuttaa meripuolustukseen. Millä tämä tulivoima voidaan kor- 10 RUOTU 2013 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS

11 Kirkonmaalle neljä vuotta sitten varusmiehenä saapunut Pirinen tuumaa. Tämä on pieni yksikkö. Harjoittelupaikat ovat lähellä, ja koulutus on helppo toteuttaa. Mutta onko jotain, mikä Upinniemessä tulee olemaan olennaisesti huonommin kuin Kirkonmaalla? Mieluummin istun puoli tuntia joka aamu aluksessa kuin liikenneruuhkassa, Pirinen täräyttää. Substanssiasioissa on kuitenkin jotain voitettavaa. Pirinen on jo jonkin aikaa kouluttanut varusmiehiä Kirkonmaalla osana meritiedustelukomppaniaa. Hän toivoo, että Upinniemessä koulutus voisi saada uusia virikkeitä. Täällä nyt kuitenkin istutaan vain yhdellä kivellä. Mukaan tulee nyt uusia ihmisiä ja uusia näkökulmia. Pirinen valittelee kuitenkin Haapasaaren valvonta-aseman ja merivalvontakeskuksen toimintojen loppumisen heikentävän Suomenlahden valvontamahdollisuuksia. Kaikki kipot kuitenkin menevät Haapasaaren ohi. Pikainen visiittini Kirkonmaalle alkaa olla ohi. Kiertelen vielä tyhjyyttä kumisevilla käytävillä, joilta saattaa tavata vain Agatha Christietä lukevan päivystäjän. Suurin osa muista varusmiehistä on harjoituksessa. Hieman syrjemmällä käytävän päässä on biljardipöytä, jonka ääressä alikersantti Mikko Immonen pelaa itseään vastaan. Varsin menestyksekkäästi. Kirkonmaan kaltaisessa pienessä paikassa syntyy hyvä yhteishenki, Immonen tyytyy sanomaan kun kysäisen ohimennen, mikä tässä linnakkeessa viehättää. Se on jo kolmas samanlainen vastaus päivän aikana. vata? En näe mitään sellaista menettelyä, Lyra tuhahtaa. Hän myös pelkää maanpuolustustahdon puolesta. Kotkalaisille Kirkonmaa on ollut jo vuosikymmenet siellä missä on. Kun Lyra joutuu kiiruhtamaan takaisin työn pariin, jään hetkeksi yksin tyhjään sotilaskotiin. Vilkaisen uusia pelikonsoleita, joita en itse koskaan ehtinyt käyttää. Pelataanko niillä piakkoin Upinniemessä vai Turussa? Hetken palloiluni jälkeen pöytään marssii kersantti Antti Pirinen, joka niin ikään pakkaa ensi vuoden jälkeen laukkunsa ja huristaa Kirkonmaalta Kirkkonummelle. Tämä oli kyllä odotettavissa, ja Upinniemi on paikka siinä missä muutkin. Kukaan ei riemusta kiljuen lähde Kirkonmaalta pois, vakiokalustoksi SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS RUOTU

12 Uskon, että valtaosalle löytyy työpaikka Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino on säilyttänyt optimisminsa. Aliupseeriliitto ei tule selviämään puolustusvoimien uudistuksesta täysin kivuttomasti, mutta liiton puheenjohtaja ei suostu heittämään kirvestä kaivoon. Petteri Leino uskoo, että puolustusvoimat kykenee tarjoamaan uuden tehtävän hyvin monelle liiton jäsenelle, jolta se vielä puuttuu. Suuressa kuvassa näyttää siltä, että henkilöstön kannalta haetaan hyviä ratkaisuja ja että henkilöstösuunnittelu on tehty pieteetillä, Leino arvioi. Työn perässä joutuu siirtymään noin tuhat liiton jäsentä, mikä on koko jäsenmäärästä 40 prosenttia. Työtehtävät tulevat myös muuttumaan ainakin osittain kaikilla liiton jäsenillä. Ilman uutta tehtävää oli loppuvuodesta vielä noin viitisentoista vakituisen viran omaavaa liiton aliupseeria. Uutta tehtävää on nyt henkilöstösuunnittelun toisessa vaiheessa haettu puolustusvoimien sisältä niille, joilla ei tehtäviä vielä ole. Uskon, että näistä valtaosalle löytyy työpaikka. Leino pitää suurena helpotuksena työtä hakeville esimerkiksi suunnitelmaa vakituistaa 200 määräaikaista henkilöä. Ilman vakituista uutta työtä jäisi noin 200 henkeä. Aivan eri asia onkin se, että uuden viran saaminen voi vaatia aliupseereilta suuria henkilökohtaisia uhrauksia. Esimerkiksi lakkautettavan Pohjois- Karjalan Prikaatin alueelle ei jää aliupseeritehtäviä. Edessä on siis muutto tai siirtyminen siviiliin, molemmat epäilemättä vaikeita ratkaisuja varsinkin perheellisille. Työt tulevat todennäköisesti löytymään kolmen valmiusyhtymän alueelta. On siirryttävä sinne, missä työtä on. Jäsenten ja koko puolustusvoimien kannalta tämä on suuri rakennemuutos. Olen ollut puolustusvoimien palveluksessa 25 vuotta, eikä koskaan ole rakennetta muutettu näin rajusti kerralla. Pelkona on vain, että seuraava suuri uudistus tapahtuisi päällekkäin tämän kanssa, Leino sanoo. Tammi-helmikuun aikana liitto hakee yhä henkilöstölle uusia tehtäviä ja pyrkii löytämään tyytymättömille jotain mielekkäämpää. Aliupseeriliitto on Leinon mukaan toiminut monella tasolla vaikuttaen samalla prosessiin. Joukko-osastotasolla luottamus- miehet tarjoavat jäsenistölle tukea, ja kenttää on kierretty varsinkin muutosten kohteiden osalta. Olemme käyneet kaikkialla, missä isoja muutoksia on, ja olemme keskustelleet henkilöstön kanssa. Huolehdimme myös, ettei virkaehtosopimuksia muuteta, vaan niiden mukaisesti toimitaan esimerkiksi tehtävän vaativuuden mukaisen palkkauksen osalta. Huhuja ja vääriä käsityksiä oiotaan. Kun toiminta lakkaa jossain varuskunnassa, liitto tarjoaa olkapäätä henkisen surutyön aikana. Ilmapiiri kiristyy Siviilihenkilöstö kuuluu puolustusvoimauudistuksen häviäjiin. Puolustusvoimien siviilihenkilöstöä edustavan Maanpuolustuksen Henkilökuntaliiton puheenjohtaja Marja-Leena Karekivi sanoo puolustusvoimauudistuksen iskevän totaalisesti liiton jäsenistöön. Tämä kohdistuu merkittävästi siviileihin. 738 liiton jäsentä sai lokakuussa kirjekuoren, ja heistä 500:lle ei ole mitään tehtäviä tiedossa, Karekivi kertoo. Karekiven mukaan jäsenistö on myös valtavan epätietoisuuden vallassa. Ilmapiiri kiristyy, ja tätä pahentaa osaltaan se, että osa hallinnollisista päätöksistä puuttuu, mikä vaikuttaa esimerkiksi irtisanoutumiskorvausten saamiseen. Myös henkilöstösuunnittelu on kriittisessä vaiheessa. Liiton kouluttamat luottamusmiehet ovat tehneet kenttäkierroksia ja välittäneet jäsenistölle sanomaa, ettei näitä ole unohdettu. Olemme myös antaneet koulutusta muutosturvasta. Ylipäänsä liitto tekee tilanteessa kaikkensa, kun on aika kuulla henkilöstöä. Erityisen kipeästi muutos sattuu Karekiven mukaan niihin, jotka ovat palvelleet jo vuosikymmeniä, päässeet eläkeiän kynnykselle ja heidät irtisanottaisiin. Heidän irtisanomisensa on erittäin raakaa, Karekivi toteaa. 12 RUOTU 2013 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS

13 Myös jäsenten on oltava aktiivisia Päällystöliitto pelkää sosiaalisia ristiriitatilanteita. on tehty paljon töitä. Tehtävien osalta Suunnitteluvaiheessa laskua tapahtuu, eikä tasoja saada säilytettyä, kun opistoupseereiden tehtäviä siirtyy muille henkilöille, valittelee Päällystöliiton puheenjohtaja Antti Kuivalainen. Prosessin keskellä hän haluaa antaa erityisesti Pääesikunnalle tunnustusta siitä, että se on ohjannut, että uudistuksen toteutus tapahtuisi alkuperäisen ohjeistuksen mukaisesti. Haasteellista on edelleen se, että henkilöstön paikkakunnat vaihtuvat ja siirtoja tulee. Tämä koskee useita satoja ihmisiä. Voi olla, että joku lähtee myös siviilialalle. Enemmän on kuitenkin pieniä tehtävämuutoksia. Paikkakuntaa vaihtaa muutama sata liiton jäsentä. Monille niistä, jotka muuttavat, voi Kuivalaisen mukaan perheen hajoaminen tulla pahassa tilanteessa bonuksena. Sosiaalisia ristiriitoja ja kilpailutilanteita on Kuivalaisen mukaan nähty jo nyt. Sanailua on ollut, mutta toivon, että puolustusvoimien yhteishenki säilyy. Päällystöliitto lähti kouluttamaan omat edustajansa hyvissä ajoin uudistuksen valmistelun alkuvaiheessa. Kuivalainen kertoo tavoitteena olevan, että edustajat tuntevat asianmukaiset määräykset ja ovat mukana prosessissa henkilöstön tasolla. Myös jäsenten on oltava aktiivisia, ilmoitettava tilanteestaan ja haettava töitä, Kuivalainen sanoo. Kuivalainen kertoo, että liiton jäsenten saaminen mukaan prosessiin oli alkuvaiheessa ongelmallista, mutta hiljattain heidät on saatu osallistumaan. Henkilöstön edustajat ovat sitten tukena ja turvana. Liittojen toiminta prosessin aikana on ollut Kuivalaisen mukaan varsin itsenäistä, joskin Upseeriliiton kanssa on ollut hieman yhteistyötä koskien virkasuhteen ehtoja. Kuivalainen myöntää yllättyneensä uudistuksen koosta. Esimerkiksi toimintatavat muuttuvat, eikä sitä osannut hahmottaa. En silti usko, että tämä aivan sekaisin menee. Uudistus on pakollinen Upseeriliiton puheenjohtaja Harri Westerlund ymmärtää uudistusta. Upseeriliitto selvitti jäsentensä tilannetta kyselyllä, johon vastasi loppusyksystä hieman yli puolet liiton jäsenistöstä. Toimenpide oli puheenjohtaja Harri Westerlundin mukaan tärkeä määrittäähän vastausten kanta uudistukseen viime kädessä liiton kannan. Kaksi kolmasosaa jäsenistöstämme on uudistuksen alla, ja 18 prosentilla tehtävä tulisi olemaan alempi kuin nyt, yli 50 prosentilla sama. Ja vaativuusluokka vaikuttaa palkkaukseen, Westerlund luettelee tuloksia. Tärkeää olisi, että urapolun voisi säilyttää niin, ettei se hidastuisi. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsee oikean ikäisenä riittävän haastavaan tehtävään. Seitsemän prosenttia jäsenistämme taas aikoo erota virasta. Tammikuussa on käynnissä täydennyshaku uusiin tehtäviin. Tarkat tiedot henkilöstön tulevista tehtävistä ovat selvillä huhtikuussa. Westerlund tahtoo huomauttaa, että huomio on tähän saakka tahdottu kiinnittää vain niihin, jotka ovat muutoksen Sosiaalisista ja taloudellisista huolista vapaa upseeri on paras rekrytoija sotilasalalle. alaisina. Yhtä tärkeää olisi kuitenkin saavuttaa toimiva henkilöstöjärjestelmä. Suuria kysymyksiä ovat, miten valtio voisi huolehtia järjestelmästä, miten tilanne hallitaan sosiaalisesti ja miten esimiehet jaksavat. Westerlund pelkää myös tulevia motivaatio-ongelmia. Hän muistuttaa, että sosiaalisista ja taloudellisista huolista vapaa upseeri on paras rekrytoija sotilasalalle. Westerlundilla riittää kaikesta huolimatta ymmärrystä puolustusvoimien uudistusta kohtaan. Uudistus on pakollinen, jotta saamme tarpeellista materiaalia. Jäsenistö ymmärtää tämän. Eihän kukaan voi olla motivoitunut ilman sopivaa materiaalia ja resursseja, hän huomauttaa. Puolustusvoimien rahoitus vuoden 2015 jälkeen on olennainen. Meillä on oltava riittävästi reserviä, varusmiehiä ja kertausharjoituksia. SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS RUOTU

14 Teksti Mikko Virta Uuden kulttuurin sanansaattaja Asevelvollisuustyöryhmää johtanut Risto Siilasmaa haluaa asioiden muuttuvan puolustusvoimissa pintaa syvemmällä. Nokian hallituksen puheenjohtajana ja tietoturvayhtiö F-Securen perustajana tunnettu Risto Siilasmaa on lähes poikkeuksetta julkisuudessa, kun puhutaan vaikutusvaltaisimmista suomalaisista yritysjohtajista. Esimerkiksi viime kesänä hänen uutisoitiin saaneen harvinaisen kutsun kansainvälisen Bilderberg-ryhmän kokoukseen yhtenä neljästä suomalaisesta. Yritysmaailman lisäksi Siilasmaa tunnetaan vuonna 2009 asetetun suomalaisen asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia ja tulevaisuutta selvittäneen työryhmän puheenjohtajana. Niin kutsutun Siilasmaan työryhmän raportti luovutettiin syyskuussa 2010 silloiselle puolustusministeri Jyri Häkämiehelle. Karkeasti kaksi vuotta ja kolme kuukautta myöhemmin on kylmä joulukuinen päivä. Taivaalta sataa lunta jo valmiiksi valkeaan maahan, kun kuljemme Espoon Keilaniemeen, Nokian pääkonttoriin, haastattelemaan Risto Siilasmaata asevelvollisuusraportin toteutumisesta. Vartija saattaa meidät aulasta siististi kalustettuun edustustilaan haastattelua varten ja pyytää odottamaan. Siilasmaa saapuu paikalle muutaman minuutin myöhässä pahoitellen. Haastateltava on pukeutunut siististi vaa- leanpunaiseen kauluspaitaan ja mustaan puvun takkiin. Hän näyttää juuri siltä kuin voi odottaa eli noin 45-vuotiaalta suomalaiselta mieheltä. Parta on ajettu, ja aavistuksen harmaantunut tukka kammattu sivulle. Hän kuuntelee hiljaa ja tarkkaavaisesti, kun hänelle kerrotaan tästä aikakauslehdestä ja jutun taustoista. Sen jälkeen hän kieltää teitittelemästä. Yrittäjä Ennen varsinaiseen aiheeseen siirtymistä Siilasmaa aloittaa kertomalla omasta maailmankuvastaan. Katson maailmaa ja tätä hanketta yrittäjämäisestä näkökulmasta. Luokittelen itseni yrittäjäksi. Yrittäjyys ei ole ammatti eikä toimenkuva vaan elämäntapa. Siilasmaan mukaan yrittäjä haluaa aina, että hänen tekemillään asioilla on jokin vaikutus. Yrittäjä on äärimmäisen kärsimätön asioiden etenemiselle ja hyvin turhautunut, jos mitään ei tapahdu. Kun lähdin vetämään työryhmää, edellytin, että saan itse koota sen. Halusin sinne ihmisiä, jotka ovat myös kärsimättömiä saamaan positiivista muutosta aikaan. Halusin, että voimme ehdottaa ihan mitä vain, oli se sitten kuinka epäsovinnaista tai kiusallista tahansa. Halusimme katsoa tätä 14 RUOTU 2013 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS

15 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS RUOTU

16 Yrittäjyys ei ole ammatti eikä toimenkuva vaan elämäntapa. asiaa puhtaasti Suomen näkökulmasta. Siilasmaa nojaa rennosti sohvan selkänojaan. Hän puhuu rauhallisesti, hyvin jäsenneltyjä lauseita ja katsoo puhuessaan suoraan silmiin. Niinpä joudutimmekin asioita, jotka tiedettiin vähemmän sovinnaisiksi. Halusimme olla luomassa uudentyyppistä ajattelutapaa, jossa ikään kuin oltaisiin valmiita unohtamaan vanha ja muuttamaan rakenteita puhtaasti faktapohjalta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Ja ne haasteethan ovat aika isoja. Puolustusvoimien kulttuuri, organisaatio ja tapa toimia taas ovat hyvin perinteisiä, niillä on pitkä historia. Siilasmaa kertoo esimerkin Yhdysvaltojen asevoimista. Siellä on varsinaisten ilmavoimien lisäksi niin maavoimilla, merivoimilla kuin merijalkaväelläkin omaa lentokalustoa päällekkäisine huolto-organisaatioineen johtuen historiallisesta taustasta. Yrittäjämäisestä näkökulmasta se on täyttä rahan ja resurssien hukkaamista. Suomessa on vastaavia asioita paljon. Puolustusvoimien sisältä niitä on vaikea muuttaa, koska perinnettä vastaan on vaikea taistella. Uusi kulttuuri Asevelvollisuustyöryhmän tekemistä 77 ehdotuksesta on puolustusvoimien laskentatavan mukaan 71 toteutunut tai toteutumassa. Olisin itse aika paljon Pääesikuntaa ankarampi siinä laskennassa, kuinka moni ehdotus on mennyt eteenpäin, toteutumassa tai toteutunut. Haluaisin oikeasti nähdä asioiden muuttuvan syvällisesti. Siilasmaa ottaa yhden esimerkin. Ehdotimme, että nuoret ammattijohtajat puolustusvoimissa, eli nuoret luutnantit joukkueenjohtajina ja komppanianvarapäälliköinä, saisivat aitoa 360-palautetta. Varusmiehet, kollegat, aliupseerit ja esimiehet antaisivat heille palautetta nimettömästi ja systemaattisesti nettipohjaisen järjestelmän kautta. Tätä tehtäisiin jokaisen saapumiserän kohdalla, ja esimiehen kanssa sitten käytäisiin palautetta läpi. Näin johtamisosaamista ja palautetta tulisi puolustusvoimissa samalla tapaa kuin sitä tulee yrityksissä. Siilasmaan mukaan juuri nuoret upseerit tarvitsisivat eniten tukea johtajana kehittymiseen heti kadettikoulun jälkeen. Tällä hetkellä he ikään kuin putoavat tyhjiöön: kadettikoulun turvallisesta ja kontrolloidusta ympäristöstä perusyksikköön pahnan pohjimmaisiksi. Totta kai heitä tuetaan, mutta esimiehet ovat kiireisiä. Varusmiesten kannalta taas mielikuva puolustusvoimista määräytyy varusmiespalveluksen aikana, jolloin ollaan tekemissä hyvin nuorien upseereiden kanssa, joilla ei ole vielä johtajakokemusta. Tämän takia johtajakokemuksen kerryttäminen ja jalostaminen olisi myös puolustusvoimien kannalta tärkeä asia. Varusmiespalveluksesta kun muodostuu myös se mielikuva, joka reservillä 16 RUOTU 2013 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS

17 Syrjäytymistä vastaan Asevelvollisuuden vaikutuksista puhuttaessa kyse ei ole ainoastaan valtion puolustamiseen riittävän sotilaallisen suorituskyvyn luomisesta, vaan huomioon on otettava myös sosiaaliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. Risto Siilasmaa näkee koko asevelvollisen ikäluokan kouluttamisen yhteiskunnallisesti äärimmäisen arvokkaana. Kaikkein eniten koulutuksesta hyötyisivät syrjäytyneet, joilla ei enää juurikaan ole yhteiskunnallisia sidoksia. Suurin osa ei kuitenkaan tule edes kutsuntoihin. Tai jos tulevat, heidät katsotaan palvelukseen soveltumattomiksi, ja lopulta vuosien lykkäysten jälkeen annetaan vapautus. Tätä kautta juuri varusmiespalveluksen yhteiskunnallista hyötyä eniten tarvitseva osa miespuolisesta ikäluokasta ei todennäköisesti osallistu palvelukseen lainkaan. Siilasmaa korostaa, ettei puhu syrjäytyneistä negatiivisesti, vaan mahdollisuudesta saada heidät kytkettyä yhteiskunnallisesti johonkin järjestelmään. Jossa heille ehkä palautuu hieman uskoa itseensä itsetuntoa. Tiedetäänkö varusmiespalveluksen parantavan itsetuntoa? Varusmiespalveluksessa on jo pitkään ollut loppukysely, mutta se ei kerro palveluksen vaikutuksista, koska emme tiedä vastanneiden lähtökohtia. Tiedetään vain heidän ajatuksensa palveluksen päättyessä. Tätä varten asevelvollisuustyöryhmä lanseerasi jo työn aikana alkukyselyn, jota nyt ollaan ottamassa käyttöön koko koulutettavalle ikäluokalle. Yksi tutkimuksen kohde oli, millainen aikuistuminen tapahtuu varusmiespalveluksen aikana. Aikuistuminen määriteltiin itsetunnon ja itsetuntemuksen lisääntymisenä. Usko siihen, että minä selviän elämästä. Minulla on luottamus siihen, että asiat tulevat järjestymään ja omat kykyni riittävät, Siilasmaa kuvailee. Alkukyselyn myötä huomattiin, että varusmiespalveluksen aikana usko omiin kykyihin kasvoi. Itseluottamuksen kasvattaminen pitäisi ottaa yhdeksi tavoitteeksi varusmiespalveluksessa, jotta sitä voitaisiin seurata. Kun jossain joukko-osastossa ihmisten usko omiin kykyihinsä nousee selvästi enemmän kuin muualla, voitaisiin sitten perehtyä siihen, mitä siellä tehdään eri tavalla. Ja ottaa sitten ne parhaat käytännöt, ja soveltaa niitä kaikkialle muualle. Neljännes syrjäytyy Ajatukseen kevennetystä asepalveluksesta osalle ikäluokasta Siilasmaa suhtautuu varauksella. En oikein usko, että pystyttäisiin luomaan kovin helposti uutta velvollisuutta, joka saisi tällä hetkellä varusmiespalveluksen ulkopuolelle jäävät yhtäkkiä pakosta osallistumaan edes kevennettyyn palvelukseen. Vaikka se olisi yhteiskunnalle ja näille yksilöille kovin hyödyllistä, he eivät itse koe sitä niin, vaan he kokevat sen negatiiviseksi. Siilasmaa näkee ongelman taustan yhteiskunnan muutoksessa ja kotikasvatuksessa. Se on joillekin ennenkokematonta, että joku käskee, ja pitäisi totella, jos omat vanhemmat eivät ole koskaan käskeneet tai vaatineet tottelemaan. Silloin tietysti tämäntyyppistä kasvatusta vaille jäänyt ihminen joutuu väistämättä vaikeuksiin viranomaisten kanssa tavalla tai toisella. Siilasmaa puhuu siitä kasvavasta joukosta suomalaisia nuoria, joilla on mielenterveysongelmia tai rikosrekisteri. Vuonna 1987 syntyneistä suomalaisista noin 10 prosenttia on jättänyt koulun kesken peruskoulun jälkeen, 20 prosentilla on mielenterveyslääkitys, 26 prosentilla rikosrekisteri ja 23 prosenttia saa toimeentulotukea. Vaikka suurelta osin samat ihmiset kuuluvat kaikkiin ryhmiin, on nämä valtavan suuria prosenttilukuja. Syrjäytyminen on yhteiskunnallisesti valtava kustannus, valtava menetetty työmäärä ja arvonluontimahdollisuus. Kun vielä huomioidaan neljännekseen kuuluvan enemmän miehiä kuin Se on joillekin ennenkokematonta, että joku käskee, ja pitäisi totella. naisia, voisi asevelvollisuus todella toimia välineenä syrjäytymisen ehkäisemisessä. Usein puolustusvoimia kuitenkin ajatellaan vain Suomen sotilaallisen puolustamisen näkökulmasta. Kun otetaankin yhteiskunnallinen näkökulma, tulee järjestelmään uudentyyppisiä tarpeita, jotka ovat osittain ristiriitaisia puolustusvoimien perustehtävän kanssa. Nyt pitäisikin päättää, mikä on tärkeintä, mikä on se oikea painotus. SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS RUOTU

18 Jotta painovoimaa voi vastustaa, pitää käyttää riittävästi voimaa. on puolustusvoimista ja johtamisesta. Nyt seurantaraportissa sanotaan, että idea 360-palautteesta on toteutumassa. Mutta vaikka niitä ajatuksia ollaan jossakin määrin joihinkin ohjesääntöihin, normeihin, lomakkeisiin ja prosesseihin upottamassakin, oleellisempaa olisi ajattelutavan muutoksen tapahtuminen. Että varusmiehet voivat oikeasti antaa esimiehistään palautetta, jota systemaattisesti seurataan, ja mietitään, miksi toinen kaveri saa aina parempaa palautetta kuin toinen. Mistä se johtuu, ja mitä siitä voidaan joukkoosastona tai -yksikkönä oppia. Tätä kulttuurinmuutosta en vielä näe. Johtuen siitä, että jos ei ole todella suurta voimaa ajamassa muutosta, niin puolustusvoimat ajautuu aina takaisin perinteiselle linjalle. Se on kuin gravitaatioefekti. Kuten painovoima, se tapahtuu aina. Jotta painovoimaa voi vastustaa, pitää käyttää riittävästi voimaa. Siilasmaa kumartuu eteenpäin. Puhe muuttuu aavistuksen intensiivisemmäksi. Kannustan myös puolustusvoimia asettamaan riman korkeammalle, jotta he pyrkisivät ajamaan vielä suurempaa muutosta. Puolustusvoimat on nyt tilanteessa, jossa muutos tapahtuu väistämättä. Se tapahtuu rahoituksen leikkauksena ja ympäröivän maailman muutoksena. Puolustusvoimat voi olla orgaani, joka laahautuu sen muutoksen perässä, pakon edessä jälkijunassa muuttuen, tai sitten se voisi olla organisaatio, joka rinta rottingilla uutta kokeillen ja uraa uurtavasti luo esimerkkejä maailmalle siitä, miten puolustusvoimaorganisaatio voi toimia tehokkaasti ja nykyaikaisesti. Siilasmaalla on selkeä ja vahva näkemys siitä, mistä hän puhuu. Hänen mukaan uudenlaisen ajattelun tuonti puolustusvoimiin ei tarkoita, että se olisi istutettu sinne. Uuden kulttuurin muodostuminen vaatii jatkuvaa paineen luontia puolustusvoimien ylimmän johdon taholta. Hän peräänkuuluttaa vahvaa johtajuutta kenraalikunnalta. Ylimmän johdon pitää sitoutua siihen, että tällainen kulttuurinmuutos pitää tehdä. Heidän pitää ajatella, että juuri minä olen vastuussa siitä, että se tapahtuu. Että juuri minun pitää olla rikkomassa sitä vanhaa kulttuuria, johon olen sydämestäni sitoutunut. Siilasmaan mukaan puolustusvoimauudistuksessa on ymmärretty uudistuksen pakko, joka tulee rahoituksen leikkauksesta. Uudistuksen hyötyä ei kuitenkaan ole ymmärretty. Mielestäni pitäisi hakea tulevaisuuden uskoa, intoa ja mahdollisuutta luoda maailman parhaat puolustusvoimat puhumalla positiivisesti uusista asioista. Nyt puolustusvoimauudistuksessa on liikaa kiinnitetty huomiota leikkauksiin. Pitäisi positiivisesti nähdä, mitä uutta suorituskykyä voidaan luoda tekemällä asioita eri tavoin. Se taas edellyttää kulttuurinmuutosta. Se edellyttää muun muassa sitä, että varusmiesten ja reserviläisten osaamista käytetään paljon nykyistä paremmin hyväksi. Meillä on Suomessa ainutlaatuinen tilanne siinä mielessä, että meillä on valtavan hyvin koulutettu kansakunta ja vahva maanpuolustustahto. Eikä Siilasmaa tarkoita sitä, että reservissä olevat putkimiehet pystyisivät välttämättä tekemään kertauksissa jotakin omaan ammattiinsa liittyvää tajuntaa räjäyttävää. Mutta monet muut ammattilaiset pystyvät tekemään puolustusvoimien kannalta tärkeitä asioita. Tämäkin on sellainen voimavara, jota ei pysty käyttämään ellei tapahdu ajattelutavan muutosta. Ahkera kertaaja Siilasmaa puhuu mielellään asevelvollisuudesta myös yleisemmin. Puhutaan kuitenkin välillä Siilasmaasta itsestään. Haastatteluun varattu aika taitaakin olla täynnä, hän toteaa kysymyksen myötä. Mutta se on vitsi. Yksityiselämästään julkisuudessa tarkaksi tunnettu Siilasmaa kertoo aloittaneensa varusmiespalveluksen Uudenmaan jääkäripataljoonassa Santahaminassa. Panssarintorjunta-aukin jälkeen hän on siirtynyt Haminaan Reserviupseerikouluun niin ikään panssarintorjunnan pariin, ja palannut sieltä kokelaaksi takaisin Santahaminaan. Minut laitettiin panssarintorjuntajohtajakoulutuksen jälkeen loogisesti 18 RUOTU 2013 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS

19 Risto Siilasmaan johtaman asevelvollisuustyöryhmän 77 ehdotuksesta 71 on toteutunut tai toteutumassa. kokelaaksi kiväärijoukkueeseen, josta en tietenkään tiennyt yhtään mitään. Sen jälkeen hän on käynyt kertaamassa niin kiväärijoukkueen johtajana, kuin puolustusvoimien ylimmän johdon sparrausryhmässä pääesikunnassakin. Yhteensä kertausharjoituksia on tullut kolmatta kymmentä kertaa eli varsin runsaasti. Ammattiarmeija? Asevelvollisuutta reservin yliluutnantti Siilasmaa tarkastelee niin ikään yrittäjänäkökulmasta. Katsotaan tosiasioita, olivat ne kuinka inhottavia tahansa. Suomessa meillä on tilanne, jossa ei ole varaa varustaa koko ikäluokkaa kunnolla miehen sodanajan joukot ovat siinä mielessä utopiaa, että siitä suuri osa on kohtuullisen kehnosti varustettu. Hänen mukaansa pelkästään resurssimielessä joudutaan miettimään, että jos voimakkaasti pienennetään tuotettua sodan ajan joukkoa, voidaan se varustaa paremmin. Tällä hetkellä suhde on suunnilleen sellainen, että 90 prosenttia rahasta käytetään kymmenen prosentin varustamiseen ja kymmenen prosenttia rahasta 90 prosentin varustamiseen. Onko tämä suhde oikea? Vastaako tämä mielikuvaa, joka julkisuudessa annetaan, ja josta eduskunnassa puhutaan, että koko maata pitää puolustaa? Siilasmaa esittää mahdollisuuden, että paljon pienempi sodanajan joukko voisi olla paljon parempi kuin maksimaalisen suuri joukko. Tällä hetkellä puolet 30-vuotiaista miehistä täyttää maavoimien kuntovaatimukset, ja trendi on laskeva. Jos meillä haluttaisiin pelkästään fyysiset kuntorajat ylittäviä ihmisiä kertaamaan, niin 30-vuotiaista voitaisiin ottaa vain puolet. Samaan aikaan on kovassa kunnossa olevia, maanpuolustushenkisiä ja erittäin motivoituneita 35-vuotiaita, jotka on heitetty ulos sodanajan joukoista. Puolustusvoimien etu siis olisi, jos reserviläisiä voitaisiin kohdella yksilöllisesti. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Ongelmana on, että ihmisten yksilöllisen motivaatiotason hyödyntäminen menee tietyssä mielessä vapaaehtoisuuden suuntaan. Kaikissa tiedossa olevissa maissa, joissa on siirrytty asevelvollisuudesta vapaaehtoisuuteen, on päädytty tai ollaan päätymässä ammattiarmeijaan. Se taas on iso ongelma. Siilasmaa ottaa esimerkiksi Ruotsin. Siellä ollaan epäonnistuttu lähes täydellisesti oman ammattiarmeijan ra- SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS RUOTU

20 kentamisessa. He ovat jo vuosia yrittäneet rekrytoida sitä henkilöstömäärää, jonka he kuvittelivat saavansa vuodessa. Seurauksena laatukriteereitä joudutaan koko ajan laskemaan. Lopulta miesmäärä saadaan kyllä kasaan, mutta se on laadullisesti niin paljon heikompaa kuin mitä he kuvittelivat saavansa tai mitä asevelvollisuusjärjestelmällä saadaan. Hän kertoo saman tapahtuneen muun muassa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa. Asevelvollisuusarmeija tuottaa aidosti yllättävän laadukasta porukkaa, koska keskitaso on paljon korkeammalla kuin ammattiarmeijan sisällä. Kun suomalaiselle kaduntallaajalle sanotaan ammattisotilas, tulee mieleen joku Rambo-elokuvista tuttu huippukoulutettu Navy Seal tai tai Delta-joukon jäsen. Totuus on kuitenkin kaukana. Se ammattisotilas onkin peruskoulun vaivoin loppuun suorittanut työtön, jolla on mahdollisesti vielä rikosrekisteri tai muita ongelmia. Ja tästä seuraa ongelmallinen ristiriita. Samaan aikaan kun pitäisi hyödyntää reserviläisten yksilöllistä osaamista ja motivoida heitä yksilöllisellä tasolla, ei voida luistaa yhtään koko ikäluokan kouluttamisesta, vaikka sitä ei kokonaan pystytä kuitenkaan varustamaan. Meillä ei tavallaan ole varaa hyödyntää koko ikäluokan täyttä osaamista, mutta siitä huolimatta meillä ei ole varaa olla kouluttamatta koko ikäluokkaa, koska silloin lipsahdetaan kohti vapaaehtoisuutta. Se taas johtaisi ammattiarmeijaan, joka ei Suomessa toimisi. Ammattiarmeija olisi kaksi kertaa kalliimpi kuin asevelvollisuusarmeija ja laadullisesti huonompi. Siihen, miten ristiriita ratkaistaan, ei Siilasmaallakaan ole vastausta. Sen ratkaisemiseksi pitäisi tehdä töitä. Teksti Eira Talka Asevelvollisuuden tulevaisuus varmistetaan yhteistyöllä Eri toimijoiden kanssa yhteistyössä valmistellut hankkeet ja syvälliset muutokset vievät aikaa, mutta tavoitteet on otettu puolustusvoimissa vakavasti. osin alkuvaiheessa uudistuksen toimeenpanemisessa, everstiluutnantti Tuomo Olemme Repo myöntää. Hän koordinoi Risto Siilasmaan työryhmän raportin toimenpideehdotusten edistymistä Pääesikunnassa. Monet raportin ehdotuksista ovat varsin nopeasti toteutettavissa, esimerkiksi varusmiespalveluksen lyhentäminen kahdella viikolla, joka tapahtuu tänä vuonna. Lisäksi on pidempää valmistelua ja rahoitusta vaativia hankkeita, joiden toimeenpano kestää useampiakin vuosia, Repo jatkaa. Hän mainitsee monivuotisista projekteista esimerkkeinä varusmiehille suunnatut uudet informaatiopalvelut, jotka valmistuvat kokonaisuudessaan tulevien vuosien aikana. Varusmiehet ovat lisäksi saamassa simulaattorikalustoa, jonka rahoitus on budjetoitu vuodesta 2014 eteenpäin. Iso osa toimenpiteistä on sellaisia, että ne eivät ole vain puolustushallinnon alan sisäisiä asioita, vaan tarvitaan yhteistoimintaa eri toimijoiden, kuten viranomaisten, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin eri hallinnon alojen välillä, Repo muistuttaa. Esimerkiksi varusmiespalveluksen ai- kaisen eläkekertymän saavuttaminen ei ole vain puolustusvoimista riippuvainen asia. Toki me sitä ajamme, mutta päätös tehdään muualla. Sehän on yksi esimerkki, joka ei ole toteutunut vielä. Kaksilla rattailla eteenpäin Siilasmaan työryhmän raportin 77 toimenpide-ehdotusta on otettu huomioon toisessa, merkittävässä yhteydessä. Raportin keskeiset ehdotukset löytyvät nimittäin myös puolustusvoimauudistuksen tavoitteiden listalta. Siilasmaan raportista on poimittu kymmenen isoa kokonaisuutta, joita halutaan viedä puolustusvoimauudistuksessa eteenpäin, eli ajamme ikään kuin kaksilla rattailla eteenpäin. Uudistusten toteutumista seurataan säännöllisellä raportoinnilla. Puolivuosittain alajohtoportaat raportoivat pääesikunnalle tavoitteiden toteutumisen. Seuraava päivitys on vuodenvaihteessa, ja helmikuussa tiedämme, millä tavalla asiat juuri tällä hetkellä etenevät. 20 RUOTU 2013 SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS

21 Everstiluutnantti Tuomo Revon mukaan muutosten perustana on yhteisymmärrys uudistusten tavoitteista. Vanhan pohjalle uutta kulttuuria Ei ole väliä, mistä olet kotoisin tai millaisella taustalla tulet. Siilasmaa kritisoi hidasta kulttuurinmuutosta puolustusvoimien sisällä. Repo on samoilla linjoilla siinä, että kaikkien puolustusvoimien johtajien on puhallettava yhteen hiileen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehkä tärkeintä on, mihin Siilasmaakin kiinnitti huomiota, se miten kaikki esimiehet kenraalista alikersanttiin ymmärtävät toimenpiteiden tarkoituksen, ja millä lailla ymmärrys konkretisoituu. Luotan siihen, että ne etenevät. Osa vaatii pitkän aikajänteen, osa on heti toimeenpantavia ja ne näkyvät heti. Missä on tähän mennessä onnistuttu hyvin? Esimerkiksi siinä, että joukkueilla on puolustusvoimauudistuksen keskeisen tavoitteen mukaisesti 2,5 kouluttajaa vuonna 2015, varusmiesten lomamatkoista tulee ilmaisia, varusmieskoulutus lyhentyy kahdella viikolla ja informaatiopalveluita kehitetään, Repo listaa. Tavoittelemme asevelvollisten koulutuksella osaamista, toimintakykyä ja -tahtoa. Tärkeää on, että koulutamme moderneissa, todenmukaisissa oppimisympäristöissä, joihin kuuluvat infopalvelut ja simulaattorit uusina asioina, mutta meillä on ylläpidettävänä myös paljon perinteisiä koulutuspaikkoja, kuten ampumaharjoitusalueita ja -ratoja. Uuden rinnalla on oltava perinteisiä menetelmiä, jotka yhdessä lopulta ratkaisevat sodan ajan joukon suorituskyvyn. Maanpuolustushenki kasvaa hyvinvoinnista Siilasmaan raportin toimenpiteillä ja puolustusvoimauudistuksella on myös yhteiskunnallinen merkitys. Uudenmaan jääkäripataljoonan komentajana Repo on päässyt näkemään aitiopaikalta asepalveluksen roolin varusmiesten elämässä. Puolustusvoimilla on hänen mielestään varusmiehiä yhdentävä vaikutus, joka hyödyttää niin yhteiskuntaa, yksilöitä kuin puolustusvoimia. Esimerkkinä hän ottaa varusmiehet, joiden juuret ovat muualta päin maailmaa. Kaartin Jääkärirykmentissä on paljon maahanmuuttajataustaisia kavereita, joiden kotouttaminen esimerkiksi asevelvollisuuden kautta onnistuu hienosti, hän toteaa. Myös naisten mahdollisuus palvella puolustusvoimissa samoissa tehtävissä miesten kanssa lisää maanpuolustushenkeä. Kun yhdessä tehdään asioita samoilla reunaehdoilla, se lisää tasa-arvoa sukupuolten välillä ja myös muilla mittareilla mitattuna. Ei ole väliä, mistä olet kotoisin tai millaisella taustalla tulet. Sinulla on tismalleen samanlaiset mahdollisuudet aloittaa alokkaana ja edetä varusmiespalveluksen aikana. SUOMALAINEN ASEVELVOLLISUUS RUOTU