HUMPPILAAN RAKENNETTAVAN LENTOKENTÄN LIIKE- TOIMINTASUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUMPPILAAN RAKENNETTAVAN LENTOKENTÄN LIIKE- TOIMINTASUUNNITELMA"

Transkriptio

1 FCG Planeko Oy HUMPPILAN KUNTA HUMPPILAAN RAKENNETTAVAN LENTOKENTÄN LIIKE- TOIMINTASUUNNITELMA Loppuraportti 350-D

2 FCG Planeko Oy Loppuraportti I SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTAA Toimeksiannon tausta ja tavoitteet Liiketoimintasuunnitelman laatimisprosessi NYKYTILAN ANALYYSI Lentokentästä laadittu esiselvitys Tilastotiedot ja tulevaisuudennäkymät Kilpailutilanne Toimijoiden odotukset liiketoimintasuunnitelmalle ja lentokentälle Johtopäätökset nykytilan analyysistä TOIMINTAKONSEPTIEN TÄSMENTÄMINEN Lentokentän visio, toiminta-ajatus ja tavoitteet Aluekonsepti Yhteistyökonsepti TUOTANTO-, TALOUS- JA MARKKINOINTISUUNNITELMAT Tuotantosuunnitelma Taloussuunnitelma Markkinointisuunnitelma MAANKÄYTTÖ JA LIIKENNEJÄRJESTELYT YHTEENVETO JA KÄYNNISTÄMISEN TOIMENPITEET...40

3 FCG Planeko Oy Loppuraportti 1 (40) HUMPPILAN KUNTA HUMPPILAAN RAKENNETTAVAN LENTOKENTÄN LTS 1 TAUSTAA 1.1 Toimeksiannon tausta ja tavoitteet Toimeksiannon tarkoituksena oli selvittää edellytykset, joilla Humppilaan voitaisiin rakentaa menestyvä lentokenttä ja laatia liiketoimintasuunnitelma lentokenttähankkeelle. Hanketta arvioitiin kriittisesti suhteessa lentoliikenteen yleiseen kehitykseen ja olemassa oleviin kilpailijoihin sekä tiedettyihin tulossa oleviin hankkeisiin. Hanke on toteutettu EU:n aluekehitysrahaston tuella. Muina rahoittajina ovat olleet Forssan Seudun Kehittämiskeskus, Hämeen liitto ja. 1.2 Liiketoimintasuunnitelman laatimisprosessi Liiketoimintasuunnitelman laatiminen koostui seuraavista päävaiheista: 1) Nykytilan analyysi 2) Toimintakonseptien innovointi ja täsmentäminen a. Aluekonsepti b. Toimintakonsepti c. Yhteistyökonsepti 3) Tuotanto-, talous- ja markkinointisuunnitelmat 4) Rahoitusmahdollisuuksien selvittäminen Työn alkuvaihe toteutettiin kirjoituspöytä- sekä haastattelutyönä. Nykytilan analyysistä tehdyt johtopäätökset sekä varsinaisen liiketoimintasuunnitelman laatiminen tehtiin osittain konsultin sisäisenä asiantuntijatyönä sekä työseminaareissa joissa oli mukana Humppilan ja lähiseudun alueen asiantuntijoita ja vaikuttajia. Konsultin omia asiantuntijoita oli mukana työssä sekä ilmailun että infrastruktuurihankkeiden alalta yleisesti. Työn toteutusaika oli elokuusta 2008 helmikuuhun Tarkempi aikataulutus näkyy seuraavassa kuvassa.

4 FCG Planeko Oy Loppuraportti 2 (40) A IK A T A U L U T Y Ö V A IH E E T M E N E T E L M Ä T 06 / T y ön or ga n iso in ti ja täs m e ntä m in e n P ro je ktiryh m ä n ko ko u s / N yk y tila n a na ly y si n y k y tila n k a rto itu s ja v e rta il u k y s y n tä ja tu le v a is u u d e n n äk ym ä t h a as ta tte lu t S W O T -a n a ly y s i P ro je ktiryh m ä n ko ko u s 09 / T o im in ta -a jatu ks e n ja liik e ide a n tä s m e ntä m in e n p a lv e lu t/ to im in n o t a s ia k a s ryh m ä t to im in tata p a Pro je k tiryh m ä n ko ko u s T yö s e m in a ari I / / T u ot a nto -, ta lo u s - ja m a rk k ino intis uu n nite lm a t 4 R a h oitu sm a h d o llis u u ks ie n s e lv ittä m in e n Pro je k tiryh m ä n ko ko u s T yö s e m in a ari II / H u m p p ila n len tok e n tän liik eto im in ta s u u n n ite lm a P ro je ktiryh m ä n ko ko u s Kuva 1: Projektin aikataulu, työvaiheet ja menetelmät 2 NYKYTILAN ANALYYSI 2.1 Lentokentästä laadittu esiselvitys Etelä-Suomen lentokenttäselvityksessä (SITO Oy) on selvitetty perusteet Humppilaan rakennettavalle lentokentälle. Selvityksen tulokset otettiin tämän selvityksen pohjaksi ja niitä verrattiin tässä selvityksessä laadittuun liiketoimintasuunnitelmaan. SITOn tekemässä suunnitelmassa Humppilan lentokentän toiminta-ajatus rakentui Eurooppaa palvelevan halpalentotoiminnan pohjalle. Tämän selvityksen mukaista liiketoimintasuunnitelmaa laadittaessa todettiin alustavan lentokenttäsuunnitelman mukaisen kiitotien olevan liian lyhyt palvelemaan raskasta rahtiliikennettä ja laajarunkoisia matkustajakoneita, joilla pystytään palvelemaan Kaukoidän liikennettä. Esiselvityksen mukaisia kehittämissuunnitelmia on pyritty hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Tässä selvityksessä on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristönäkökohtien huomioimiseen mahdollisimman hyvin ja hyödyntäen parasta taloudellisesti saatavilla olevaa teknologiaa. SITOn tekemä selvitys on valmistunut helmikuussa 2008, joten se edustaa hyvin myös tämän selvityksen aikaista tilannetta lentoliikenteessä lukuun ottamatta vuoden 2008 syksyllä alkanutta kansainvälistä rahoituskriisiä. Rahoituskriisistä saattaa olla useamman vuoden kestäviä seurauksia, mutta kriisin

5 FCG Planeko Oy Loppuraportti 3 (40) oletetaan olevan ohi, kun Humppilan lentokentän rakentaminen tulee ajankohtaiseksi. Suurimpana erona SITOn selvitykseen tämän selvityksen mukaisessa liiketoimintaselvityksessä kentän liiketoimintamalli tukeutuu transiitto -liikenteeseen erityisesti rahdin osalta. Suomen markkinoiden todettiin olevan liian pienet kentän kannattavalle toiminnalle. Samoin Etelä-Suomen matkailumahdollisuuksien todettiin olevan liian vaatimattomat houkuttelemaan merkittävää määrää ulkomaisia turisteja. Erityisesti tätä seikkaa arvioitiin Kaukoidästä tulevien turistien näkökulmasta huomioiden muun muassa Pietarin Pulkovo lentokentän tulevaisuuden suunnitelmat. 2.2 Tilastotiedot ja tulevaisuudennäkymät Kaupallisen lentoliikenteen keskimääräinen kasvu on ollut noin 3 % vuodessa. Alueellisessa kasvuvahdissa on ollut huomattavia eroja, esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa kasvuvauhti on parhaina vuosina 2000-luvulla ollut jopa % vuodessa. Venäjällä, jossa on voimakas ilmailuhistoria Neuvostoliiton peruna kaupallinen ilmailu on samoin kasvanut voimakkaasti. Ilmailun kasvu on näkynyt Venäjällä paitsi matkustajamäärien kasvuna myös suurina teollisuushankkeina lentokonetuotannon uudelleen organisoimiseksi sekä merkittävinä lentokenttien kehityshankkeina. Suomessa lentoliikenteen kasvu on ollut myös keskimääräistä vilkkaampaa, koska Finnairin Kaukoidän strategia on toiminut. Finnair on kuljettanut Helsinki-Vantaan kautta merkittäviä matkustaja ja rahtivirtoja Euroopan ja Kaukoidän välillä. Maailman merkittävimmät lentokoneen valmistajat Airbus ja Boeing ovat molemmat ennustaneet lentoliikenteen kasvavan huomattavasti seuraavien vuosikymmenien aikana. Airbusin ennusteen mukaan matkustajaliikenteen kasvu on noin 250 % nykyiseen tasoon verrattuna seuraavan 20 vuoden aikana. Matkustajamäärän kasvu ei näy pelkästään lentokoneiden määrän kasvamisena vaan myös niiden koon suurentumisena ja uudentyyppisinä matkustamoratkaisuina. Lentokoneen valmistajien näkemykset poikkeavat toisistaan jonkin verran tulevaisuuden konetyyppien osalta. Boeingin näkemys on, että suurien koneiden kuten Boeing 747 ja sitä suuremmat käyttö ja tarve vähenevät tulevaisuudessa, kun taas Airbus uskoo oman uuden A380 mallinsa myötä yhä suurempien koneiden tulevan markkinoille. Näkemysten merkittävä ero on se, että Boeingin mallissa pienemmät koneet palvelevat suoraan myös pienempien kaupunkien välillä. Isoihin lentokoneisiin rakentuvat mallit perustuvat usein suuriin hubeihin, joista matkustajat jaetaan lähikaupunkeihin syöttöliikenteenä. Malleissa saattaa olla eroa myös mannerten välillä. Pohjois-Amerikan sisäinen liikenne ja sen tarpeet ovat erilaisia kuin Euroopassa ja Aasiassa.

6 FCG Planeko Oy Loppuraportti 4 (40) Kuva 2 Lentokonetyyppien osuus lennoista tulevaisuudessa Lentoliikenteessä olevien lentokoneiden määrän ennustetaan kasvavan vuoden 2007 noin lentokoneesta kokonaisuudessaan noin kappaleeseen vuoteen 2027 mennessä. Vuonna 2027 käytössä olevista lentokoneista ainoastaan 18% ennustetaan olevan vuonna 2007 käytössä olevia koneyksilöitä, loput 82% koneista ovat uusia. Tämän ennusteen mukaisesti vuonna 2027 lennettäisiin hyvin modernilla laivastolla, jonka kokoonpano voi olla kumman tahansa suuren lentokoneen valmistajan näkemysten mukainen.

7 FCG Planeko Oy Loppuraportti 5 (40) Kuva 3 Käytössä olevien lentokoneiden määrä vuosina 2007 ja 2027 Polttoaineiden hinnan kallistuminen ja ympäristönäkökohtien merkityksen nousu on johtanut lentokoneiden polttoainetehokkuuden paranemiseen. Samalla, kun polttoainetehokkuus on parantunut, on kasvanut myös lentokoneiden toimintasäde. Tämä mahdollistaa erittäin pitkien matkojen lentämisen ilman välilaskuja. Huoli ympäristön tilasta on asettanut paineita lentoliikenteen rajoittamiselle ja kehittämiselle. Lentoliikenne tulee Euroopan Unionissa päästökaupan piiriin viimeistään vuonna Tämä luo lentoyhtiöille paineita uusia kalustoaan entistä polttoaine- ja päästötehokkaammaksi. On myös mahdollista, että tulevaisuudessa lentokuljetuksille tullaan määräämään erilaisia päästöihin perustuvia veroja, jotka vähentävät tai ainakin hillitsevät lentoliikenteen kasvua. Alueellisesti lentoliikennettä voivat rajoittaa melumääräykset, jotka jo nykyisellään estävät tiettyjen lentokonetyyppien käyttämisen EU:n alueella. Joissain kaupungeissa on myös lentokenttäkohtaisia erittäin tiukkoja melunormeja, jotka vaikuttavat kyseisten lentokenttien operointiin (Esim. Lontoo City Airport - LCY). Päästökaupan ulottaminen lentoliikenteeseen vaikuttanee myös lentokenttien päästöjen ja lentoliikenteen välillisten päästöjen arviointiin. Lentoliikennettä palveleva maaliikenne kuten matkustajien kuljettaminen kaupunkien keskustojen ja lentoaseman välillä, polttoainekuljetukset ja lentokenttien sisäistä logistiikkaa palveleva liikenne joutunevat tarkemman tarkastelun alle. Päästöjen huomioimisen merkitys on korostumassa kaikessa matkailussa.

8 FCG Planeko Oy Loppuraportti 6 (40) Huolimatta ympäristöpaineista globaalin maailman talouden ja nykyisten tehokkaiden logistiikkaverkostojen toimivuus edellyttää toimivaa ja tehokasta reittiverkostoa sekä matkustaja- että rahtiliikenteessä. Ihmisten ja tavaroiden kuljettaminen pitkiä matkoja nykyisillä kuljetusvälineillä on mahdollista ainoastaan lentokoneella. Parhaimmatkin junayhteydet menettävät kilpailukykynsä lentokonetta vastaan noin kilometriä pidemmillä matkoilla. Lentoliikenteen volyymin kehitys Suomessa Suomessa matkustajaliikenteen kasvu on perustunut lähes yksinomaan ulkomaanliikenteen kasvuun. Suomen sisäinen kotimaanliikenne on pysynyt lähes samassa tasossa vertailujaksona Kansainvälisen liikenteen kasvu on perustunut pitkälti Finnairin onnistuneeseen Kaukoidän strategiaan. Finnairin toimivan strategian ansiosta Helsinki- Vantaan kentältä on huomattavan hyvät yhteydet useisiin kohteisiin eripuolille Eurooppaa ja Aasiaa. Finnairin lisäksi pääpaikkaansa eli hubia pitävät Helsingissä Blue1 ja Finncomm Airlines, josta jälkimmäisellä on vain muutamia ulkomaan reittejä. Blue1 on vahva toimija myös Tampere-Pirkkalan kentältä, josta Blue1 tarjoaa suoria lentoja muun muassa Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärää on lisännyt merkittävästi myös Irlantilaisyhtiö Ryanair, joka lentää Tampereelta halpalentokonseptilla useisiin kohteisiin Euroopassa. Halpalentoyhtiöt ovat tuoneet markkinoille erilaisen palvelukonseptin, joka on houkutellut käyttäjäksi kokonaan uusia asiakassegmenttejä, mutta valloittanut asiakkaita myös vanhoilta toimijoilta. Kotimaanliikenteen osalta huomionarvoista on, että tarkastelujaksossa kotimaan liikenteessä on tapahtunut merkittävä muutos Finnairin luovuttua monista kotimaan reiteistään. Finnnairin sijaan useita reittejä on tullut lentämään Finnairin yhteistyökumppani Finncomm Airlines. Finncomm on saavuttanut nykyisen kapasiteettinsa vasta viime vuosina uusittuaan konekalustoaan. Finncomm on myös joutunut kilpailemaan voimakkaasti niukoista lentäjäresursseista ja näin ollen se ei ole voinut täysimääräisesti vastata kotimaan kysyntään. Syksyllä 2008 alkanut taloustaantuma helpottanee kaikkien Suomessa toimivien lentoyhtiöiden lentäjäpulaa ja siten mahdollistaa myös kotimaan liikenteen kasvun, mikäli kysyntää riittää. Finncommin lisäksi kotimaan reittejä operoivat Finnair ja Blue1 pisimmillä reiteillä mm. Ouluun ja Lapin kohteisiin. Huomion arvoista on myös se, että Suomessa on Ruotsin mallin mukaan alkanut viriämään pieniä yhtiöitä, jotka yrittävät saada toiminnan kannattavaksi lakkautetuilla reiteillä tai täysin uusilla reiteillä. Tällaisia yhtiöitä on muun muassa Helsinki - Maarianhamina väliä lentävä Air Åland, Turku - Tampere Oulu väliä lentävä Wingo ja Helsinki - Lappeenranta väliä lentävä Fly Lappeenranta. Näille pienyhtiöille on tyypillistä, että ne toimivat usein niin sanottuina virtuaalilentoyhtiöinä. Uusien reittien syntyminen ja uusien palvelukonseptien tarjoaminen on omiaan lisäämään kotimaanlentoliikennettä.

9 FCG Planeko Oy Loppuraportti 7 (40) MATKUSTAJAT ton- RAHTI Lähde: Finavia Kuva 4: Matkustaja- ja rahtimäärien kehitys Suomessa Lentorahdin volyymien kehittyminen maailmanlaajuisesti Lentorahdin määrä on kasvanut matkustajaliikennettä voimakkaammin viimeisten 10 vuoden aikana. Keskimääräinen kasvuvauhti on ollut noin 5 %. Lentokonevalmistaja Boeing on arvioinut rahtiliikenteen kasvavan noin kolminkertaiseksi seuraavien 20 vuoden kuluessa. Lentorahdin voimakas kasvu selittyy logistiikka-ajattelun tehostumisesta sekä myös kulutustottumusten muuttumisesta. Yritykset ovat kehittäneet jakeluverkostoaan keskittämällä esimerkiksi varaosien jakelun alueellisesti yhä suurempiin keskuksiin. Samanaikaisesti on purettu tavaroiden välivarastointia. Tällainen toiminta on lisännyt lentorahdin kysyntää, koska käytännössä ainoa tapa saada tuotteet jaetuksi nopeasti keskusvarastoista eripuolille esimerkiksi koko Pohjois-Euroopan kattavaa jakelualuetta on toimittaa se lentorahtina mahdollisimman lähelle loppukäyttäjää. Kuluttajien tarve saada jatkuvasti tuoreita vihanneksia ja hedelmiä on lisännyt nopeasti pilaantuvien elintarvikkeiden kuljetusta lentoteitse.

10 FCG Planeko Oy Loppuraportti 8 (40) Lähde: Boeing Kuva 5: Maailman lentorahdin kehitysennuste vuoteen 2025 Suurimmat lentorahtimäärät eri mantereilla ja mantereiden välillä ovat Aasian ja Pohjois-Amerikan välinen, Aasian ja Euroopan välinen sekä Pohjois- Amerikan sisäinen rahtiliikenne. Nämä kolme liikennetyyppiä mitattuna rahdin arvon, painon ja kuljetusmatkan yhdistelmämittarilla (RTKM) muodostavat yli puolet maailman rahtiliikenteestä. Pelkästään kuljetetuilla tonneilla mitattuna Pohjois-Amerikan ja Aasian sisäiset kuljetukset nousevat yli muiden, mutta sen jälkeen suurimpina reitteinä ovat Aasia - Eurooppa, Aasia Pohjois- Amerikka ja Eurooppa Pohjois-Amerikka. Nämä reitit voidaan uskoa olevan jatkossakin keskeisimpiä kuljetusreittejä, mutta kasvunäkymiä on näiden lisäksi myös IVY-maihin suuntautuvalla rahtiliikenteellä ko. maiden kansantalouden kasvun myötä.

11 FCG Planeko Oy Loppuraportti 9 (40) Kuva 6: Maailman lentorahti kohdepareittain vuonna 2005 Lähde: Jouni Karhunen/TKK Lentorahdin kehittyminen Suomessa Suomen lentorahdin kasvu on seuraillut pitkälti kansainvälistä kehitystä. Suomessa lentorahdin kasvu on ollut merkittävää vuoden 2000 jälkeen. Suomen lentorahdille on tyypillistä, että suurin osa rahdista saapuu niin sanottuna belly hold rahtina matkustajakoneiden ruumassa. Arviolta noin 60 % - 80 % Suomeen saapuvasta rahdista kulkee matkustajakoneissa. useimmissa muissa Euroopan maissa valtaosa rahdista kuljetetaan niin sanotuilla Pure Cargo Plane koneilla, eli lentokoneilla, jotka on rakennettu yksinomaan rahdin kuljetukseen. Suomeen pelkillä rahtikoneilla lentävät suurimmat huolintayhtiöt ja esimerkiksi Finnairilla ei ole yhtään täysrahtikonetta, vaikka muutoin Finnair on merkittävä toimija suomalaisessa lentorahtiliikenteessä. Suomen pieni väkiluku ja teollisuustuotannon rakenne ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Suomen lentorahtiliikenne on tukeutunut paljolti matkustajakoneisiin. Suomalaisen teollisuuden vientituotteet ovat paljolti raskasta perusteollisuuden tuotetta kuten paperia, puuta ja sellua sekä metallituotteita, joiden kuljettaminen lentoteitse ei ole taloudellisesti kannattavaa.

12 FCG Planeko Oy Loppuraportti 10 (40) Kuva 7: Lentorahdin tulo- ja lähtövirrat Helsinki-Vantaan lentoasemalta Lähde: Jouni Karhunen/TKK Euroopan vilkkaimmat rahtilentokentät Euroopan vilkkaimmat rahtilentokentät sijaitsevat pääosin Keski-Euroopassa noin 500 kilometrin säteellä Brysselistä. Tyypillistä kentille on, että ne sijaitsevat voimakkaasti teollistuneella alueella, jossa on huomattavaa valmistavaa teollisuutta. Vilkkaimmilla rahtikentillä on myös selvästi hubin asema isojen rahtitoimijoiden verkostossa. Pohjoismaiden vilkkain rahtikenttä on Kööpenhamina (CPH), jonka rahtivirta on suurempi kuin Helsinki-Vantaan (HEL), Tukholma Arlandan (ARN) ja Göteborg-Landvetterin (GOT) lentoasemien yhteenlaskettu rahtimäärä. Kööpenhamina on erittäin merkittävä yhteyskenttä sekä Kaukoitään että Pohjois- Amerikkaan, mikä selittänee Kööpenhaminan suuruutta kauttakulkukenttänä.

13 FCG Planeko Oy Loppuraportti 11 (40) Taulukko 1: Euroopan suurimmat rahtilentokentät 2005 Top 10 rahtikenttää Euroopassa LENTOKENTTÄ MAA TONNIT 2005 (tonneissa) SIJA % MUU- TOS vuoteen FRANKFURT (FRA) Saksa 1,892, PARIS (CDG) Ranska 1,767, AMSTERDAM SCHIPHOL (AMS) Alankomaat 1,449, LONDON HEATHROW (LHR) U.K. 1,389, LUXEMBOURG (LUX) Luxembourg 742, BRUSSELS (BRU) Belgia 702, COLOGNE (CGN) Saksa 643, MILAN MALPENSA (MXP) Italia 383, MADRID (MAD) Espanja 365, COPENHAGEN (CPH) Tanska 355, Source: Airports Council International, airport reports Euroopan ilmatila Lentoliikenteen nopea kasvu uhkaa ruuhkauttaa koko Euroopan ilmatilan. Ennusteiden mukaan liikenne kasvaa vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa yli kaksinkertaiseksi. Eurocontrolin keräämien tietojen mukaan Euroopassa ylittyi vuonna 2007 ensimmäisen kerran 10 miljoonan lennon raja. Se tarkoittaa, että ilmatilassa lennettiin vuoden jokaisena päivänä lähes lentoa. kaikkein kiireisintä on loppukesällä loma-aikaan, jolloin erityisesti välimeren alueen lentoliikenne on erittäin ruuhkaista. Euroopan ilmatilassa voisi vuonna 2026 asiantuntijoiden mukaan lentää yli 20 miljoonaa lentoa, jos ilmatila, lennonvarmistusjärjestelmä, kentät ja muu kapasiteetti riittäisivät. Euroopan ruuhkainen ilmatila on jo nykyisellään ohjannut paljon Kaukoidän lentoja Suomen ilmatilan kautta, koska Suomessa vapaata ilmatilaa riittää. On todennäköistä, että onnistuneilla lentoyhtiöiden strategioilla pohjoista va-

14 FCG Planeko Oy Loppuraportti 12 (40) paata ilmatilaa voidaan jatkossakin hyödyntää ja lisätä Suomen kautta kulkevaa matkustaja virtaa. Myöhästyminen on yksi oire ilmailuteollisuutta palvelevan vanhan järjestelmän kapasiteetin venymisestä kohti äärirajoja. Lentokenttäkapasiteetin puute muodostuu kenttien yhteistyöjärjestön mukaan keskeiseksi pullonkaulaksi jo ensi vuosikymmenen alkupuolella. Euroopan 20 suurimman lentokentän koko kapasiteetti on ennusteiden mukaan äärimmäisessä täyskäytössä vuonna Lisäksi yli 60 lentokenttää toimii kapasiteetin rajoilla. Lentokenttäorganisaatiot ja muut alan toimijat kaipaavat pikatoimia uusien kenttien rakentamiseksi. Matkustajaliikenne kasvaa lentokonevalmistaja Airbusin ennusteen mukaan parissakymmenessä vuodessa jopa 250 prosenttia. Lentoyhtiöt tilaavat uusia koneita ja lisäävät kapasiteettia vastatakseen kasvavaan kysyntään. Ellei kenttien ja lennonvarmistuksen pullonkauloja poisteta, yhä useampi kone viettää yhä pitempiä aikoja rullausalueella vapaata lentopaikkaa odottamassa - ja matkustajat kärsivät. Nykyisten 37 erillisen kansallisen lennonvarmistusjärjestelmän ja lentoalueen kyky hoitaa kasvavaa liikennettä ei enää riitä. Koko Euroopan kattava lennonvarmistusjärjestelmä vähentäisi ruuhkia ja matkustajia kiusaavia myöhästymisiä. Lentoyhtiöt puolestaan voisivat saada prosentin säästöt. Nykyisin yhtiöt joutuvat kansallisesti jaettujen liikenne- ja lennonvarmistusalueiden vuoksi lentämään paljon pitempiä reittejä kuin olisi tarpeen. Euroopan lentoyhtiöiden yhdistyksen AEA:n mukaan lentoreittejä voitaisiin lyhentää jopa toistakymmentä prosenttia. Polttoainetta säästyisi vuodessa 12 prosenttia, ja samalla hiilidioksidi päästöt vähenisivät noin 12 miljoonan hiilidioksiditonnin verran. Rahallinen säästö olisi noin 3 miljardia euroa vuodessa. Ensimmäiseksi askeleeksi koko mantereen kattavan lentotoiminta-alueen luomisessa on suunniteltu valtioiden rajat ylittävien toiminnallisten lentoalueiden käyttöön ottoa. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila pyritään perustamaan ennen päästökaupan aloittamista lentoliikenteessä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että poliittiset päätökset lentoalueiden perustamisesta on tehtävä vuoden 2010 aikana. Ilmailun kehitystrendejä Ilmailussa uusien liiketoimintamallien tuleminen on näkynyt voimakkaana elämisenä erityisesti niin sanotussa halpalentoyhtiösegmentissä. Uusia yhtiöitä on tullut runsaasti kilpailemaan halpalennoista. osa toimijoista on poistunut markkinoilta hyvinkin nopeasti ja vastaavasti reittiverkosto on elänyt hyvin voimakkaasti. Osa halpalentokonsepteista on rakennettu muiden lentokonsep-

15 FCG Planeko Oy Loppuraportti 13 (40) tien sisään. Tällaiset yritykset ovat pääsääntöisesti päättyneet nopeasti, koska operatiivisia säästöjä ei ole saavutettu aitojen halpalentoyhtiöiden tapaan. Halpalentoyhtiöiden menestys on ollut omiaan haastamaan perinteiset kansalliset lentoyhtiöt (ns. flag carrier) aitoon kilpailuun. Samalla kilpailua turvaava lainsäädäntö on muuttunut siten, että valtiot eivät voi enää tukea kansallisia yhtiöitään samaan tapaan kuin aiemmin. Tämä on pakottanut kansalliset yhtiöt aidosti kehittämään toimintojaan ja toimimaan kaupallisin perustein. Yhtiöt jotka ovat syystä tai toisesta epäonnistuneet uudistumisessaan ovat ajautuneet syviin vaikeuksiin, kuten Sabena (Belgia), alitalia (Italia) ja SAS (Ruotsi, Tanska, Norja). Lomamatkustuksessa on näkynyt erityisesti kaukokohteiden suuri suosion nousu. Lomamatkailu on muodostunut muutamille maille niin suureksi tulonlähteeksi, että merkittävä kasvu jatkunee kaukokohteissa. Liikematkustusta on ohjannut yhä suurempi tehokkuuden vaatimus. Tämä on näkynyt useina päivittäisinä vuoroina eri kohteisiin. Yhteistä molemmille lentomuodoille on ollut se, että matkustajat ovat osoittaneet halunsa lentää suoraan kohteeseen ilman välilaskuja tai koneen vaihtoja ja että matkustajien mielestä suurten hubien välttäminen on ollut tärkeää matkustusmukavuuden maksimoimiseksi luvulla nähdyn kehityksen perusteella halpalentoyhtiöiden voi olettaa säilyttävän merkittävän roolinsa lentoliikenteessä tulevaisuudessakin. Kustannusten nousu tuo paineita halpalentoyhtiöillekin kannattomien reittien karsintaan ja hintojen nousuun. Vastaavasti perinteiset lentoyhtiöt oletettavasti omaksuvat halpalentoyhtiöiden liiketoimintamalleja. Lentoyhtiöiden ohella koko matkailuliiketoimintasektori on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävässä muutoksessa. Matkatoimistojen sekä Amadeuksen ja Sabren kaltaisten kansainvälisten varausjärjestelmien eli GDS:ien (Global Distribution System) rooli lentolippuvarausten tekemisessä on muuttunut uusien ja merkittävästi edullisempien vaihtoehtojen tultua markkinoille. Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin voi olettaa muokkaavan nopeasti koko matkustusteollisuutta niin, että muutosvauhti kiihtyy ja toimijat jakautuvat yhä selkeämmin niihin, jotka ovat pystyneet uudistamaan toimintansa sekä, niihin jotka poistuvat markkinoilta. Merkittävin ilmailun kehitystrendi seuraavien kymmenen vuoden aikana Euroopassa tulee olemaan tiukentuvien ympäristönormien täyttäminen. Sekä päästö- että melunormit tiukentuvat lähitulevaisuudessa. Tämä vaatii lentoyhtiöiltä ja lentokentiltä lisäpanostuksia saasteiden torjuntaan. Ilmailu tulee EU:ssa päästökaupan piiriin viimeistään vuonna Malmin toiminnot Helsinki-Malmin lentokenttä on lento-operaatioiden määrässä mitattuna Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Kentän toiminnasta noin 70 % on lentokoulujen harjoittamaa pääasiassa liikennelentäjien ammattimaista koulutusta.

16 FCG Planeko Oy Loppuraportti 14 (40) Käytännössä kaikki Suomessa valmistuvat liikennelentäjät saavat joko koko koulutuksensa tai osan siitä Helsinki-Malmin lentokentällä. Malmin lentokentän ongelma lentokoulutuksen näkökulmasta on sen sijainti lähellä Helsinki-Vantaa lentoasemaa ja sen lähialueella. Sijainnista aiheutuu rajoituksia Malmin lentoliikenteelle. Myös runsas asutus vaikeuttaa tehokasta lentokoulutusta, koska etäisyys soveltuville harjoitusalueille on pitkähkö. Lähimmät sopivat harjoitusalueet sijaitsevat Porvoon saaristossa. Helsinki- Malmin lentokoulutus kärsii ajoittain myös meren läheisyydestä. Erityisesti syksyisin sumut ja matala pilvikorkeus estävät usein lentokoulutuksen. Sisämaahan mentäessä meren vaikutus heikkenee. Lentokentän suurimmat toimijat ovat Patria Pilot Training Oy ja Salpauslento Oy, joilla molemmilla on sekä omaa oppilaiden itsensä rahoittamaa lentokoulutustoimintaa että Suomen Ilmailuopiston alihankintana ostamaa valtion rahoittamaa koulutustoimintaa. Suomessa valmistuu vuosittain noin liikennelentäjää (CPL/ Frozen ATPL). Suuri vaihtelu perustuu koulutuksensa itse maksavien oppilaiden määrän suureen vaihteluun. Suomen Ilmailuopisto toimii Porin lentokentällä. Malmin lentokenttäalueeseen kohdistuu myös merkittäviä maankäytöllisiä paineita Helsingin kaupungin suunnalta. Malmin toimintojen sijoittamista kokonaan uudelle kentälle on kartoitettu ja yhtenä vaihtoehtona on esitetty muun muassa Porvoon Backasta. Backaksen vaihtoehto ei poista mitään Malmin merkittävimmistä ongelmista, eli se sijaitsee edelleen tiuhaan asutulla alueella meren läheisyydessä ja on liian lähellä Helsinki-Vantaan lentoasemaa, mistä johtuen kentän lentotoimille asetettaisiin rajoituksia. Toinen vaihtoehtoinen sijoituspaikka Malmin lentoaseman toiminnoille, jota tutkitaan on Lohja. 2.3 Kilpailutilanne Humppilan kentän tärkeimmät kilpailijat Suomessa ovat Turun lentoasema ja Tampere-Pirkkalan lentoasema sekä Helsinki-Vantaan lentoasema. Sekä Turussa että Tampereella on merkittäviä kehityshankkeita lentokentän toimintojen monipuolistamiseksi. Turun lentokenttään läheisesti liittyvä LogiCity hanke on tavoitteiltaan ja toimintakonseptiltaan hyvin lentokenttätoimintojen osalta pitkälti samankaltainen kuin Humppilan ajateltu liiketoimintakonsepti. Turun kenttä ei nykyisen kiitotien osalta pysty palvelemaan kuitenkaan Kaukoidän liikennettä johtuen kiitotien lyhyydestä (2500 metriä). Näin ollen Turun kenttä ei ainakaan nykyisessä muodossaan sovellu palvelemaan transiittoliikennekenttänä Euroopan ja Kaukoidän välillä. Turun lentokentän olemassa olevat pidennyssuunnitelmat mahdollistaisivat myös suurempien koneiden operoimisen Turusta. Tampere-Pirkkalan lentokentällä on olemassa jo nykyisellään monipuolista toimintaa ja erityisesti Ryanairin voimakas liikenne Tampereelta on omiaan takaamaan kentälle matkustajatuloja. Tampereen lentoaseman kiitotien pi-

17 FCG Planeko Oy Loppuraportti 15 (40) tuus on 2700 metriä. Tampere-Pirkkalan kentän suhteen ei lyhyellä aikajänteellä ole odotettavissa kehittämistoimenpiteitä, mutta Tampereen seudulle ollaan suunnittelemassa merkittävän kokoluokan logistiikkakeskuksen perustamista. Helsinki-Vantaa on Suomen vilkkain kenttä ja ainoa kenttä, jonka matkustaja määrä ylittää miljoona matkustajaa (noin 13,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa). Helsinki-Vantaan kenttä palvelee kaikkia ilmailulajeja lukuun ottamatta kevyttä harrasteilmailua. Helsinki-Vantaalla on 3 kiitotietä, jotka ovat pituudeltaan 2901, 3060 ja 3440 metriä. Helsinki on myös Suomen merkittävin rahtikenttä. Helsinki-Vantaan suuri koko selittyy pitkälti Finnairin onnistuneella startegialla, jossa Helsingin kautta lennätetään asiakkaita ja Rahti Euroopan ja Aasian eri kohteiden välillä. Kansainvälisesti pahin kilpailija Humppilan hankkeelle on Pietarin Pulkovon (LED) lentokentän kehittäminen. Pulkovon kentällä on käynnissä voimakas kehityssuunnitelma, joka tähtää siihen, että vuoden 2006 matkustaja määrästä noin matkustajaa kenttä kasvaa matkustajan kentäksi vuoteen 2025 mennessä. Näin voimakas kasvu syö mahdollisesti matkustajia Helsinki-Vantaan kentältä, mikäli venäläiset lentoyhtiöt lähtevät omassa strategiassaan hyödyntämään samaa sijainnillista etuaan, jolla Finnair on rakentanut kasvunsa. Pulkovon kenttä listaa omiksi kilpailijoikseen Tallinnan (TLL), Helsinki-Vantaan (HEL), Riikan (RIX), Vilnan (VNO) ja Moskovan (SVO, DME, VKO) kentät. Rahtipuolella Pulkovon kenttä tähtää noin rahtitonniin vuonna 2025, mikä on merkittävästi alhaisempi luku kuin Helsingin rahdin määrä tällä hetkellä. Tästä voidaan päätellä, että Pietarin rahtiliikenne palvelee pääasiallisesti Suur-Pietarin aluetta, eikä tähtää kansainväliseen liikenteeseen. Pietarin kentän laajennusurakan sopimukset pitäisi aikataulun mukaisesti olla valmiina vuoden 2009 elokuussa. 2.4 Toimijoiden odotukset liiketoimintasuunnitelmalle ja lentokentälle Liiketoimintasuunnitelman valmistelun aikana käydyissä seminaareissa on tullut esille lentokentän vaikutukset alueen taloudelle, asukkaille ja elinkeinoelämälle. Lentokentän keskeisenä vaikuttimina on sen tuomat suorat positiiviset vaikutukset alueen työllisyydelle ja elinkeinoelämän menestymiselle sekä epäsuora mutta merkittäväksi koettu vaikutus alueen vireänä ja houkuttelevana säilymiselle ja edelleen kehittymiselle. Haasteina tulevan lentokentän osalta nähdään alueen osalta erityisesti ympäristönäkökohdat: Melun lisääntyminen ihmisten lisäksi myös alueen maa- ja hevostalouden eläinten kokemana. Alueella on rauhallinen ja luonnonläheinen maine, ja erityisesti Forssan seutu on tunnettu hevostalouden alue. Ympäristönäkökohtien huomioiminen koetaankin tärkeäksi huomioitavaksi asiaksi kentän suunnittelussa. Haastatteluissa on korostunut myös tarve kehittää aluetta laajemminkin kuin pelkän kentän osalta. Tätä näkemystä tukevat myös synergiahyödyt, joita saadaan, kun lentokentän alueesta kehitetään laajempi logistiikkatoimintojen varaan rakentuva työpaikka- ja palvelukeskittymä.

18 FCG Planeko Oy Loppuraportti 16 (40) 2.5 Johtopäätökset nykytilan analyysistä Tämänhetkisen ilmailun nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä Suomessa ja kansainvälisesti voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset: Kotimaan sisäinen lentoliikenne tulee kasvamaan varovaisesti, eikä siinä ole odotettavissa merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia sisäisenä tai syöttöliikenteenä ulkomaan lennoille. Kotimaan ilmailutoiminnan huomioitava mahdollisuus on Malmin lentokentän toimintojen siirtäminen jollekin muulle kentälle. Lentokoulutuksen keskittäminen Humppilan lentokentälle olisi mahdollisuus jota kannattaa hyödyntää. Halpalentoyhtiöiden tulo Suomen markkinoille ei myöskään tuo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia: Uusien halpalentoyhtiöiden tulo Suomeen ei ole todennäköistä merkittävissä määrin. Lisäksi niiden on houkuttelevampaa sijoittua olemassa oleville kentille. Ilmailuliikenteen kasvu maailmanlaajuisesti sekä Euroopan ilmatilan ja nykyisten kenttien ahtaus synnyttävät tarvetta uusille lentokentille. Ympäristövaatimukset tulevat asettamaan merkittäviä haasteita lentoliikenteelle ja kentille. Uusien lentokenttien suunnittelussa tämä voi olla merkittävä mahdollisuus ja kilpailuetu verrattuna nykyisiin kenttiin. Merkittävä liiketoimintamahdollisuus syntyy tulevalle kentälle kansainvälisen rahtiliikenteen voimakkaasta kasvusta. Erityisesti kasvavia suuntia ovat mannertenväliset rahtilennot Aasian suuntaan. Toinen merkittävä potentiaali kansainvälisellä tasolla on liikelentotoiminnan kasvaminen. Merkittäväksi mahdollisuuden tuo se että yksi keskeisistä maantieteellisistä kasvualueista on venäläisten liikelentotoiminta. Venäläisten liikelentokoneiden omistajat pitävät usein koneen kotikenttänä Venäjän ulkopuolella olevaa lentokenttää.

19 FCG Planeko Oy Loppuraportti 17 (40) Taulukko 2: SWOT analyysi VAHVUUDET (S) Puhdas pöytä Maaliikenneyhteydet (erit. rautatie) Kilpailukykyinen maapohjan hinta Pysyvän työvoiman saantimahdollisuudet Ei merenrantaefektiä säässä (koulutus) Vapaa ilmatila Matkalle lähteminen ilman lisäyöpymisiä ja korkeita parkkeerausmaksuja Sijainti Lontoo Peking lentoreitillä Venäjä HEIKKOUDET (W) Pieni lähitaajama (ei luontaista kysyntää) työvoimareservin niukkuus Helsinki-Humppila suoran radan puute (Helsinki-Pori rata) Humppilan etäisyys Euroopan kohteisiin suuri (Halpalentoyhtiöiden kannattavuus) Liiketaloudellisen kannattavuuden saavuttaminen (kriittinen asiakasmassa) Ei satamaa Vaatii raskaat investoinnit Venäjä MAHDOLLISUUDET (O) Lisääntyvä vapaa-ajanmatkustus Maalle muutto muotia (työvoima) Kilpailija (FinAvia) on jäykkä, joten tilaa notkealle toimijalle on Kilpailijan hinnat kalliit (HEL, TKU, TMP) Rahtiliikenteen kasvu Ahdas ilmatila Keski-Euroopassa Malmin sulkeminen Business Jet Parkki & huolto Maankäytön mahdollisuudet Organisaation integroiminen Humppilan kunnan organisaatioon Venäjä UHAT (T) Olemassa olevat lentoasemat FinAvian pilkkominen / hajoaminen Olemassa olevat logistiikka hankkeet Kiristyvät ympäristönormit Toimijat eivät sitoudu ennen kentän olemassa oloa Pitkä projektiaika Asenne / poliittinen ilmasto Tehostaminen nykyisillä kentillä Rahoituksen hankaluus Öljyn hinnan kallistuminen ja vaihtoehtoisten energialähteiden puuttuminen Venäjä

20 FCG Planeko Oy Loppuraportti 18 (40) 3 TOIMINTAKONSEPTIEN TÄSMENTÄMINEN 3.1 Lentokentän visio, toiminta-ajatus ja tavoitteet Vaihtoehtoisten lentokentän toimintakonseptien analyysin tuloksena todettiin parhaaksi liikeideaksi seuraava: Humppilan lentokentän toiminta-ajatuksena on hyödyntää maantieteellistä sijaintia Euroopan ja Kaukoidän välisellä lyhyimmällä lentoreitillä sekä täydentää Suomen pääkentän Helsinki-Vantaan palveluita. Humppilan kentän toiminta-ajatus rakentuu rahtiliikenteen, ilmailukoulutuksen sekä liikelentoyhtiöille tarjottavien palveluiden varaan. Firstname Lastname Konseptien tarkastelu Konsepti Ilmailukoulutus Harrasteilmailu Lomalennot Rahtiliikenne Reittilennot Business Jet huoltotoiminta Puolustusvoimat Sopivuus/ Liiketoimintapotentiaali Sopii, mutta ei kaupallista merkitystä Sopii, mutta ei kaupallista merkitystä Sopii, kaupallista merkitystä Sopii, paras kaupallinen potentiaali Ei sovi, jatkolennot liian monimutkaisia Sopii, kaupallisesti houkuttava Sopii, mutta hyvin epätodennäköinen Kuva 8: Eri liiketoimintakonseptien soveltuvuus Humppilan kentälle Koulutusliiketoiminnat ja harrasteilmailu Humppilan lentokentän tavoitteena on alusta asti tarjota modernit ja asianmukaiset tilat suomalaisen ilmailukoulutuksen käytännön lentoharjoittelulle. Kentän sijainti on hyvä ajatellen Helsinki-Malmin lentokoulutustoimintojen siirtämistä Malmilta Humppilaan. Lentokoulutuksen osuus Malmin lentooperaatioista on noin 70%. Humppilan etuna on sen etäisyys rannikolta, jonka ansiosta keväisin ja erityisesti syksyisin sää on parempi ja sumujen todennäköisyys pienempi kuin rannikon läheisyydessä sijaitsevilla kentillä. Näkölentosäännöillä operoiville lentokouluille riittävän hyvä lentosää on edellytys tehokkaalle toiminnalle. Koulutuslentojen siirtäminen pois Helsinki-Malmin len-

21 FCG Planeko Oy Loppuraportti 19 (40) tokentältä vähentäisi Malmin ympäristössä asuville ihmisille lentokoulutuksesta koituvaa haittaa. Nykyisin lentokouluilla on pitkät matkat Helsingin läheisyydessä sijaitseville harjoitusalueilla, josta aiheutuu kohonneita kustannuksia siirtoihin käytettävästä lentoajasta johtuen. Humppilan kentän välittömässä läheisyydessä on useita harvaan asuttuja lentokoulutukseen soveltuvia harjoitusalueita. Samoin Humppilasta on lyhyt lentomatka Turun, Porin ja Tampereen lentokentille, jonne koulutukseen kuuluvia lentoja voitaisiin suunnata. Humppilan sijainti hyvin yhteyksien päässä Helsingistä mahdollistaisi lennonopettajien hyvän saatavuuden. Samoin Humppilan ja Forssan seudun alhaisemmat elinkustannukset hyödyttäisivät sekä alueelle vakituisesti asettuvia ilmailualan kouluttajia että opiskelijoita. Humppilan kenttä olisi hyvä vaihtoehto Helsinki-Malmin korvaavaksi lentokentäksi. Malmin korvaavaan kenttään varattu rahoitus sijoitettuna Humppilan kenttään tuottaisi paremmin kuin monissa muissa vaihtoehdoissa, koska Humppilan kenttä ei ainoastaan korvaisi Malmin toimintoja vaan loisi myös uusia merkittäviä palveluita kaupalliselle kansainväliselle lentoliikenteelle. Tämä olisi omiaan merkittävästi parantamaan Suomen kilpailukykyä. Humppilan kentän ilmailukoulutusta palvelevat rakenteet olisivat omiaan luomaan erinomaiset edellytykset myös kevyelle harrasteilmailulle. Raskaan lentoliikenteen sekaan on vaikea sovittaa purjelentoa ja muita kevyimpiä harrastelajeja, mutta moottoroidut harrastekoneet mahtuisivat hyvin Humppilan kentälle. Kevyintä harrasteilmailua palvelevat Forssan ja Räyskälän kentät sijaitsevat lähellä Humppilaa ja riittänevät tyydyttämään näiden harrastajien tarpeet. Humppilan kentälle harrasteilmailua palvelemaan varattaisiin erityinen Air Park -alue, johon voidaan sijoittaa lentokonehalleja sekä asuintalotontteja, joilla olisi suora rullaustieyhteys kiitoradalle. Harrasteilmailu ei varsinaisesti ole kaupalliselta kannalta merkittävää toimintaa lentokentälle, mutta sen merkitys ilmailukoulutukselle on huomattava. Harrasteilmailu on ollut monille nuorille väylä ilmailun ammatteihin ja siksi sen tukeminen on tarkoituksenmukaista. Rahtiliikenne Lentokentän liiketoiminnan ytimen muodostaa rahtilentoliikenne. Pääasiallisesti kenttä toimii transiittorahdin palvelukeskuksena Kaukoidän rahtiliikenteelle. Lisäksi kenttä palvelee Suomen lentorahtitarvetta, joka yksinään ei kuitenkaan riitä kannattavaan toimintaan. Kansainvälinen rahtiliikenne voi luoda Humppilan kentälle monipuolisen reittiverkoston, jonka ansiosta Suomen elinkeinoelämälle tarjottava palvelutaso lentorahdissa nousee. Kaukoidän liikennettä palvelevassa konseptissa Kaukoidän reitin suuret rahtikoneet puretaan ja lastataan pienempiin rahtikoneisiin Humppilassa. Pienemmillä koneilla rahti jaetaan sellaisiin kohteisiin Skandinaviassa, pohjoisessa Keski-Euroopassa, Baltiassa ja entisissä Ivy-maissa, joiden Kaukoidän rahti-

22 FCG Planeko Oy Loppuraportti 20 (40) tarve ei riitä täyttämään suuria rahtikoneita Kaukoidästä suoraan kyseisiin kohteisiin. Järjestelyn etuna on se, että purettaessa lasti edelleen kuljetettavaksi Suomessa ruuhkaisimman Keski-Euroopan sijaan liikennepaine Keski- Euroopan ilmatilassa vähenee. Humppilan kenttä sijaitsee Kaukoidän lentoreitillä ja sen etäisyys Kaukoidän kohteista on riittävän lyhyt, jotta reiteille voidaan laatia 24 tunnin aikataulut, jossa yhdellä koneella voidaan lentää toistuvaa aikataulua perättäisinä päivinä. Tällaisessa aikataulussa edellytetään, että reitin pääte pisteet ovat niin lähellä toisiaan, että kone voidaan lentää ja kääntää alle 12 tunnin ajanjaksossa kohteiden välillä. Tällöin on mahdollista lentää kiinteällä samanlaisena päivittäin toistuvalla aikataululla. Aikataulullisena etuna on myös se, että lastia ei jouduta Keski-Euroopassa tapahtuvan purkamisen jälkeen lennättämään sellaisiin kohteisiin, jossa rahti ikään kuin palaisi tulosuuntaansa. Suomesta jatkaessaan rahti matkaa edelleen pääasiallisesti alkuperäiseen suuntaansa. Tästä muodostuu ajansäästön lisäksi myös ympäristön kuormituksen vähenemistä. Humppilan kenttä toimii kotikenttänä rahtiliikennettä harjoittavalle toimijalle / toimijoille tarjoten heidän tarvitsemansa logistiikkatilat rahdin käsittelylle, jakamiselle ja välittämiselle. Humppilan kentän etuna on sen rakentaminen alun pitäen rahtikentäksi, jossa rahdin käsittelyajat ja koneiden kääntöajat pyritään minimoimaan. Myös Suomen hiljainen ilmatila mahdollistaa ruuhkaista Keski-Eurooppaa joustavammat operaatiot, joiden ansiosta toiminnasta muodostuu sekä kustannus- että ympäristösäästöjä. Kaukoidästä tulevat suuret rahtikoneet, joiden lasti on kokonaisuudessaan osoitettu jonkun suuren eurooppalaisen rahtikentän läheisyyteen lentävät luonnollisesti edelleen suoraan lopullisiin kohteisiinsa ilman lastin purkamista Humppilassa. Kotimaan rahtiliikennettä palvellessaan kentän keskeinen sijainti Turun, Tampereen ja Helsingin muodostaman kolmion keskellä on omiaan mahdollistamaan nopeat jakelupalvelut alueelle, jolla asuu suuri osa suomalaisista. Ouluun, Rovaniemelle ja muihin pohjoisen kohteisiin Humppilasta voidaan rahti jakaa lentokoneilla.

23 FCG Planeko Oy Loppuraportti 21 (40) Firstname Lastname Kohderyhmä Aasia Eurooppa Pohjois-Amerikka reitit Kuva 9: Rahtivirtojen suunnitellut pääsuunnat Humppilan kentältä Liikelentokoneille tarjottavat palvelut Humppilan sijainti lähellä liikelentokoneiden tärkeää markkina-aluetta Venäjää luo edellytykset liikelentokoneille tarjottaville huolto ja säilytyspalveluille. Liikelentokoneiden säilytys ja huolto vaatii isoja lentokonehalleja ja näin ollen runsaasti tilaa. Suurilla ja vilkkailla lentokentillä hallitila on varsin kallista, josta johtuen liikelentokoneiden huolto- ja säilytyspalveluiden tarjoajien toimitila kustannukset ovat suuret. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla on kaksi lähinnä venäläisille liikelentokoneen omistajille palveluita tarjoavaa yhtiötä, joiden varsinaisista lennoista kovinkaan suuri osa ei lähde matkustajineen Helsingistä vaan koneet lentävät siirtolentona varsinaisiin operaatiokohteisiinsa. Tällainen toiminta on kustannustehokasta sijoittaa Humppilaan, jossa vapaata maaaluetta rakennettavaksi on huomattavasti enemmän kuin Helsinki-Vantaalla. Samoin hiljaisemmalta kentältä nopeatkin lähdöt on helpompi toteuttaa kaikkina vuorokauden aikoina. Matkustajaliikenne Humppilan kentän sijainti lähellä suuria asutuskeskuksia mahdollistaa lomaliikenteen tilauslentojen operoinnin Humppilasta. Humppilan etuna on helppo saavutettavuus sekä junalla että omalla autolla. Omalla autolla tulevat matkustajat tarvitsevat ajoneuvoilleen parkkipaikkoja. Parkkipaikkojen hinnoittelulla voidaan parantaa lentokentän houkuttelevuutta matkustajien silmissä.

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko

Lisätiedot

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics

Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics 2012 Finavian lentoliikennetilasto Finavia s air traffic statistics Lentomatkustajien yhteismäärä Finavian lentoasemilla oli 19 187 508 was the total number of passengers in Finavia airports Matkustajamäärät

Lisätiedot

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki

Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Finnair sijoituskohteena Pörssi-ilta 24.11.2014, Helsinki Pekka Vauramo toimitusjohtaja 1 Finnair on verkostolentoyhtiö joka yhdistää Aasian ja Euroopan liikenteen jakauma 5% 3% Yli 9 miljoonaa matkustajaa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA

YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA YMPÄRISTÖTYÖTÄ MAASSA JA ILMASSA Lehdistötilaisuus 14.4.2008 1 13/04/2008 Kati Ihamäki Helsinki on aina matkan varrella Euroopan ja Aasian välillä kulkee nyt noin 30 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Markkinat

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA

HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA HELSINKI-VANTAAN KEHITYSOHJELMAN ETENEMINEN KOHTI ENTISTÄ PAREMPAA LENTOASEMAA Ville Haapasaari Lentoasemanjohtaja Finavia Finanssilounas 17.4.2015 1 FINAVIA LYHYESTI Valtion omistama lentoasemayhtiö 24

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008. Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen

AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008. Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008 Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen HELSINGIN HUBIN ASEMA Helsingissä on Euroopan / Aasian hub vain, jos Helsinki pystyy

Lisätiedot

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007

Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö. Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Matkalla Aasiaan Taneli Hassinen viestintäpäällikkö Sijoitusristeily 23. 24.3.2007 Finnair on matkalla kasvuun Keskittyminen Eurooppa-Aasia -liikenteeseen Voimakkaasti kasvava kysyntä Moderni laivasto

Lisätiedot

20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8

20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8 20 000 000 3 400 000 500 000 100 99.88 39 8 Lentoliikenteen tulevaisuus Write - mitä here on odotettavissa? your presentation name Tero Taskila Lentoliikenne on murroksessa Markkinat ovat erittäin herkkiä

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus

Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus Maaliikennekeskuksen ja HEA:n toimijakartoitus MAALI-hanke Etocon Oy TEHTÄVÄ Maaliikennekeskuksen ja HEA:n (Humppila Eco Airport and Logistics Centre) toimijakartoitus, jossa kontaktoidaan yrityksiä ja

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.5.2013 31.10.2013 30.1.2014 Sisältö/ Saksa ja Sveitsi 2/2013 Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy

Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto. Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy 6. Lokakuuta 2011 Kansainvälisen liikenteen ruokajätehuolto Jätehuoltopäivät 6.10.2011 Mia Haavisto Laatupäällikkö Finnair Catering Oy Kansainvälisesti toimivista liikennevälineistä peräisin oleva ruokajäte

Lisätiedot

Tuottavuutta yhdessä sopien

Tuottavuutta yhdessä sopien Tuottavuutta yhdessä sopien EK-STTK tuottavuusseminaari 7.-9.2.2013 Vesa Müller 11. helmikuuta 2013 1 Finnair 2 11. helmikuuta 2013 Finnair tänään Liikevaihto 2,3 miljardia euroa vuonna 2011; kasvu 12

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö

Lentoliikennestrategia. Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Lentoliikennestrategia Mikael Nyberg, Yksikön päällikkö Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko 2012 Liikenteen visio 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä. Kehitetään palvelutason

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään?

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 1/5 Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 2. Lentokenttien infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen? 3. Kuntien

Lisätiedot

LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ

LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ SITO OY 20.5.2008 2 ESIPUHE Tässä selvityksessä on tarkasteltu alustavasti mahdollisuuksia käynnistää uuden lentokentän suunnitteluhanke Lohjan kaupungin alueella. Selvityksen

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä

Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Nurminen Logistics kasvaa Venäjällä Sijoitus - Invest 14.11.2012 Topi Saarenhovi, toimitusjohtaja 14.11.2012 1 Nurminen Logistics lyhyesti Korkealaatuisten logistiikkapalveluiden tarjoaja. Logistiikka-alan

Lisätiedot

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub 02/2011. Logistiikkakeskukset. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Logistiikkakeskukset Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 02/2011 Joustava + suunnittelu vastuullisesti + johdettu strategisesti + sijoittunut yksilöllisesti + toteutettu MegaHub

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan. LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Alueellisen lentoyhtiön näkökulma lentoliikennestrategiaan LVM Lentoliikenneseminaari 30.10.2012 / Mikko Sundström 1 Agenda Yhtiön tausta ja avainluvut Alueellisen lentoliikenteen luonne

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

kehittämiseksi vuosien 2010 2012 aikana JOKO1202 Strategia 2 Pikka-Maaria Laine Harri Heikkilä 14353 hheikkil@ulapland.fi 26.11.

kehittämiseksi vuosien 2010 2012 aikana JOKO1202 Strategia 2 Pikka-Maaria Laine Harri Heikkilä 14353 hheikkil@ulapland.fi 26.11. Suunnitelma Finnairkonsernin liiketoiminnan kehittämiseksi vuosien 2010 2012 aikana JOKO1202 Strategia 2 Pikka-Maaria Laine Harri Heikkilä 14353 hheikkil@ulapland.fi 26.11.2009 Finnair Finnair on Suomen

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto

Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma komission tiedonanto Liikenne- ja viestintäministeriö E-KIRJELMÄ LVM2007-00260 LPY Siren Topi 24.06.2007 Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Euroopan lentoasemien kapasiteettia, tehokkuutta ja turvallisuutta koskeva toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2

Seutulogistiikan kilpailutekijät. Jari Jokinen INLONU06A2 Seutulogistiikan kilpailutekijät Jari Jokinen INLONU6A Työ käsittelee seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tavoite on tutkimustulosten perusteella verrata (benchmarkata) Forssan seutua muihin, ottaa

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET JOENSUU VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 153 vastaajaa (tilanne 29.1.2016, ml. engl.kielinen kysely) Koko organisaation osalta 28 vastausta Oman matkustuksen osalta 125 vastausta Kaikista

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14

Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 Salpausselän palveluvyöhyke, valtatie 12 ja E14 29.1.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke on Länsi-Suomesta ja Tampereelta Lahden ja Kouvolan kautta Lappeenrantaan

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä 0 MKK pähkinänkuoressa Turun yliopiston erillislaitos Perustettu 1980 5 toimipistettä 42 työntekijää Vuonna 2011: 38 julkaisua

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Kehityssuunnitelma 2007 2012 V0.3

Malmin lentoasema. Kehityssuunnitelma 2007 2012 V0.3 Malmin lentoasema Kehityssuunnitelma 2007 2012 V0.3 Tilanne 2006 Lentoasema-alueen muuttaminen yleiskaavassa asuinalueeksi peruuntui Helsingin nykyiset ja tulevat rakennusmaat riittävät kymmenien vuosien

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä MegaHub Hämeenlinna Liikenneyhteydet E12 (Valtatie 3) Vuosaari 110 km Helsinki 95 km Valtatie 10 Turku 145

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann

Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen. Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Konesalien rakentamisen suomalaisen kilpailukyvyn kehittäminen Markkinanäkymät 12.5.2014 Vesa Weissmann Sisällysluettelo 1) Mitä ollaan tekemässä ja miksi 2) Globaalit datakeskusinvestoinnit 3) Markkina-ajureita

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Verkostoidu Porin seudulla -hanke Itämeren laaja-alaisin teollisuuspuisto Satamatoimintaa hyödyntävälle Teollisuudelle Kaupalle Logistiikka-alan yrityksille Rakentuu olemassa olevan teollisuuden ja teollisuusklustereiden ympärille Satakunta

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009

IBM Rational Summit. Torstai 23.4.2009. Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 Erkka Suvikumpu - Vice President, Business Development, IT & Marketing, Finnair Cargo Oy 23/04/2009 IBM Rational Summit Torstai 23.4.2009 Lentoyhtiö - vanha business täysin uudet haasteet Suurin haaste

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEELLÄ, LIIKKUMISELLA SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T, TAVARAT, PALVELUT

Lisätiedot

MITÄ KAIKKI FORSSA TARVITSET

MITÄ KAIKKI FORSSA TARVITSET FORSSA KAIKKI MITÄ TARVITSET Onnistuminen on osaamista, kokemusta, perinteitä ja mukautumiskykyä. Kun siihen vielä lisää maantieteellisiä tosiasioita, käytännön faktoja ja hyvien palvelujen tuoman lisäedun,

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot