Matkaraportti. Seuranta ja neuvontamatka Etelä-Afrikkaan ja Swasimaahan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkaraportti. Seuranta ja neuvontamatka Etelä-Afrikkaan ja Swasimaahan 23.3. 5.4.2007"

Transkriptio

1 Matkaraportti Seuranta ja neuvontamatka Etelä-Afrikkaan ja Swasimaahan Nea Heinonen Sisällys: 1. Matkan tavoitteet 2 2. Bojanala Platinumin piirikunnan yhteistyöhanke Lahden kaupungin kanssa Hankkeen sisältö ja status Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Toiminnan laajemmat vaikutukset 8 3. Tshwanen kaupungin yhteistyöhanke Oulun kaupungin kanssa Hankkeen sisältö ja status Seuranta- ja neuvontatyön tulokset SALGA Mbabanen kaupungin yhteistyöhanke Salon kaupungin kanssa Hankkeen sisältö ja status Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Toiminnan laajemmat vaikutukset 18 Liite 1: Toteutunut matkaohjelma Liite 2: Henkilö- ja yhteystietoja Liite 3: Matkalle tehty Power Point esitys Liite 4: Valokuvadokumentaatio hanketoiminnoista Liite 5: Jenni Koiviston (Turku AMK) valokuvadokumentti Mbabanen hanketoiminnoista Liite 6: Materiaalia eri yhteistyöhankkeista 1

2 1. Matkan tavoitteet Osana pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelman hallinto- ja koordinaatiotyötä suoritetaan seuranta- ja neuvontamatkoja niin Suomen kuin Afrikankin yhteistyökuntiin. Niiden yleisenä tavoitteena on kerätä hankeseurantaan liittyvää materiaalia, varmistaa ohjelman tiedon kulku etelään sekä mahdollistaa keskustelut etelän kuntien edustajien kanssa suoraan. Näiden keskustelujen avulla saadaan usein sellaista tietoa, joka ei välttämättä muutoin välity ohjelman tietoisuuteen. Tämä seuranta- ja neuvontamatka suuntautui Etelä-Afrikassa sijaitseviin Bojanala Platinumin piirikunnan (Bojanala Platinum District Municipality, tästä edes BPDM) ja Lahden kaupungin sekä Tshwanen (ent. Pretoria) ja Oulun kaupungin välisiin yhteistyöhankkeisiin. Lisäksi vierailin Etelä- Afrikan Kuntaliitossa (South African Local Government Association, SALGA). Swasimaassa matkani suuntautui Mbabanen ja Salon kaupunkien yhteistyöhankkeeseen. (Ks. liite 1: Toteutunut matkaohjelma). Tavoitteena oli tarkastella yhteistyöhankkeiden tulosten saavuttamista ja edistymistä erityisesti koskien vuotta Laajamittaisempaa evaluointi- eli arviointityötä ei ohjelman taholta kuitenkaan tässä vaiheessa tehty, sillä Suomen ulkoasiainministeriö suorittaa sellaisen osana ohjelman väliarviointia keväällä Lisäksi vierailujen aikana välitettiin tietoa ohjelmasta ja sen uusista ohjeistuksista. Tarve seuranta- ja neuvontamatkalle näihin kohteisiin oli suuri. BPDM:ssa ei ohjelman järjestämän Rustenburgin paikallishallintoseminaarin yhteydessä helmikuussa 2006 varsinaisesti suoritettu seuranta- ja neuvontatyötä juuri tähän hankkeeseen liittyen. Lisäksi osa yhteistyöhankkeen henkilöstöstä on vaihtunut. Tshwanen kaupungin yhteistyöhanke Oulun kaupungin kanssa on hyvin alkuvaiheessa ja kohdannut joitakin viivästyksiä aloituksen suhteen, joten vierailu oli hyvin tärkeä tilannekatsauksen saamiseksi sekä ohjelmaa koskevan tiedon välittämiseksi. Tshwanessa on lisäksi tapahtunut ohjelmassa mukana olonsa aikana lukuisia henkilövaihdoksia, joten heidän tapaamisensa oli tärkeää (ks. liite 2). Näihin pääsyynä olivat Tshwanessa vuoden aikana tapahtuneet organisatoriset muutokset sekä järjestetyt paikallishallintovaalit. Mbabanessa ei ohjelman taholta ollut aikaisemmin vierailtu, minkä myös mbabanelaiset olivat panneet merkille. Näihin yhteistyöhankkeisiin liittyi myös käsiteltäviä erityiskysymyksiä. BPDM:n kohdalla se koski erityisesti yhteistyöhankkeen yleisen koordinoinnin, tiedon kulun ja yhteistyön sujuvuutta koskevia seikkoja. Tshwanessa erityishuomiota keskusteluissa sai yhteistyön alkamisen viivästyminen ja ohjeistukset. SALGA:n vierailulla nousivat esiin heidän kiinnostuksensa aloittaa ohjelman puitteissa liitojen välinen yhteistyö Suomen Kuntaliiton kanssa. Swasimaassa tarkasteltiin erityisesti hankintojen ja pieninvestointien kestävyysseikkoja, hankkeen taloushallinnon järjestämistä sekä pilottivaiheen rahojen palauttamisen tilaa. Lisäksi kaikissa hankkeissa esille tuotuja neuvontatyön aiheita olivat myös ohjelman uusimmat ohjeistukset koskien yhteistyöhankkeiden taloushallintoa, työvierailujen suunnittelua ja raportointia sekä luottamushenkilöiden mukanaoloa (ks. liite 3, Power Point esitys matkaa varten). 2

3 2. Bojanala Platinumin piirikunnan yhteistyöhanke Lahden kaupungin kanssa 2.1 Hankkeen sisältö ja status Yhteistyö ohjelman puitteissa alkoi pilottivaiheessa vuonna Tällä hetkellä toisen ohjelmakauden hanke on toteutusvaiheessa. Yhteistyöhankkeen pääkomponentit vuonna 2006 ovat: 1. Vesiensuojelun kehittäminen 2. Jätehuollon kehittäminen 3. Ympäristötietoisuuden levittäminen 4. Ympäristönhallintajärjestelmän (EMS) kehittäminen Vuoden 2006 hankehakemuksen mukaisesti Lahti-BPDM yhteistyöhankkeeseen kuuluvat seuraavat toimenpiteet: - Interaktiivisen verkkosivuston suunnittelu ja käyttöönotto kunnan verkkosivustolle - ICLEI:n maailman kongressiin sekä pohjoinen-etelä kuntaohjelman Rustenburgin paikallishallintoseminaariin osallistuminen - BPDM:n ympäristöviikkojen järjestelytyöt - Jätehuollon hallinnon kehitystyö - Ympäristöystävällisten massatapahtumien järjestäminen ja eko-oppaiden kouluttaminen - Vedensuojelun kehittäminen ja vesihankkeiden vertaisarviointi BPDM:ssä - Vesilaboratoriotyöskentelyn statuksen arviointi ja kehitystarpeiden selvittäminen - Ympäristöhallintajärjestelmän (EMS) kehittäminen. 2.2 Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Maanantai Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Bhikhu Kanjee ja harjoittelija Maureen. Aamulla saavuimme BDPM:n ympäristö- ja jätehuoltoyksikön toimistolle koordinaattori Vuokko Laurilan kanssa (ks. liite 4). Aloitimme palaverin katsauksella Lahti-BPDM yhteistyöhankkeeseen. Paikalla olivat Vuokko Laurilan lisäksi Bhikhu Kanjee sekä yksikön harjoittelija Maureen. Tällä hetkellä yksikössä on kolme työntekijää: Vuokko Laurila, Kgomotso Setshedi sekä Bhikhu Kanjee. Yksikkö on päävastuussa pohjoinen-etelä yhteistyön koordinaatiosta ja toteutuksesta. Meneillään on prosessi, jossa yksiköstä pyrittäisiin tekemään oma direktoraattinsa, sillä Vuokon mukaan heidän toimintansa on jo nyt ollut hyvin poikkihallinnollista. Esimerkiksi EMS työn avulla yksikkö on yrittänyt jatkuvasti saada eri osastoja mukaan. Lisäksi ympäristöön liittyvää työtä tehdään nykyisellään muillakin eri osastoilla, kuten ympäristökatastrofeihin liittyviä asioita käsittelevällä osastolla. Vierailun ajankohdan hetkellä näytti siltä, että tämä tulisi tapahtumaan. Muutos kielii ympäristöasioiden yhä tärkeämmästä arvostuksesta BPDM:n hallinnossa ja laajentaa eittämättä toimintakenttää. Tällä hetkellä yksittäisillä piirikunnan alueen kunnilla ei ole Rustenburgia ja Madibengiä lukuun ottamatta kapasiteettia omaehtoiseen ympäristöhallinnolliseen työhön, joten piirikunnalla on tärkeä rooli tässä työssä. 3

4 Vuokko kertoi lyhyesti, miten hanke sai alkunsa. Yhteistyö alkoi epävirallisena jo vuonna 1995 silloin olemassa olevista näiden tahojen välisistä suhteista. Bojanala Platinumin piirikunta muodostettiin myöhemmin ja yhteistyö siirtyi sen alaisuuteen. Aluksi yhteistyö keskittyi vesihuoltoon ja ympäristökasvatukseen, mutta myöhemmin mukaan hankkeen toimintaan tulivat myös jätehuollon ja ympäristöhallinnon alat. Seuraavaksi Vuokko ja Bhikhu kertoivat lyhyesti, mitä nykyisen hankkeen eri osa-alueissa on tehty tähän mennessä. Vesihuollon saralla on tehty Peer Review Bojanalan vesihuollosta ja suojelusta syyskuussa Tällä hetkellä raporttia viimeistellään. Yksi jo tällä hetkellä tiedossa olevia raportin huomioita ovat pohjaveden saastumisen ongelma. Juha Keto ja Ismo Malin olivat mukana toiminnon toteuttamisessa. Yksi suosituksista koskee tarvetta veden laadun seurannalle alueella. Tähän liittyen Bojanalassa on tarve liikuteltavalle kenttälaboratoriolle, jotta eri kuntien vesitilannetta voidaan tarkkailla. Vertaisarvioinnin tuloksien jälkeen laboratorioyhteistyötä ollaan aloittamassa vuonna Bojanalassa toteutettiin myös kaksipäiväinen seminaari veteen liittyen. Tämän yhteydessä tiedotettiin myös ministeriölle veden puutteesta ja aavikoitumisesta. Vedensuojeluun liittyen Bojanalassa aloitteilla on myös kunnan Bospoort Damn Rehabilitation hanke, joka liittyy kalankasvatukseen. Tämän osalta BPDM:llä on ollut hankaluuksia saada kaikkia sidosryhmiä saman pöydän ääreen. Sidosryhmät ovat Rustenburgin kunta ja vesiasioita hoitava osasto, padon alueella asuvat tietystä heimosta koostuvat asukkaat sekä BPDM. He toivovat, että saavat hallinnolliset päätökset kalankasvatustoiminnasta pian. Tällä hetkellä miettivät myös että mitä muuta voisivat tehdä vesiprojektin yhteydessä. Lahdesta saatiinkin idea, että kehitettäisiin kaupallista kalankasvatustoimintaa. BPDM:ssä johto on kuitenkin toistaiseksi ollut sitä mieltä, että sellainen pitäisi antaa eri yksikön hoidettavaksi. Jos näin kävisi, kyseinen hanke leviäisi kunnan eri yksiköiden välille. Hankerahoitusta ei tälle projektille ole vielä suoranaisesti haettu. Jätehuollon saralla on toteutettu bojanalalaisten koulutusmatka Lahteen jätehuoltopalveluihin liittyen. Lisäksi eri kunnissa on toteutettu siivouskampanjoita, ja monet yhteisöt ovatkin siivonneet asuinympäristöään ensimmäistä kertaa. Kampanjat ovat ulottuneet jopa epävirallisille asuinalueille kuten hökkelikyliin. Aluksi asukkaat eivät Vuokon mukaan ymmärtäneet, että roskia ei tarvitsisi olla. Siivouksen jälkeen, kun muutos ympäristön tilassa huomattiin, siisteyttä on alettu arvostaa. Lahdesta Bojanalaan saapuneet opiskelijat toteuttivat kenttätyönsä. He tekivät selvitystyötä ja muun muassa toteutettavuuden arviointeja (feasibility study). Tällä hetkellä Bojanalassa odotellaan heidän työnsä valmistumista sekä heidän opintojensa päättymistä. Ovat saaneet sähköpostilla joitakin selvityksen väliversioita nähtäville. Ympäristötietoisuuden saralla on tehty paljon ja he ovat saaneet paljon kouluja mukaan toimintaan ja siitä on koitunut paljon hyötyjä. Erityisesti ympäristöviikon (environmental awareness week) kautta on saatu tietää koulujen tarpeista, kun osallistuneet eri kilpailuihin. Ala- ja keskiasteille on järjestetty jalkapallokilpailuja, joissa myös levitetään ympäristötietoisuutta tilaisuuksissa puhujien toimesta. Voittajille on jaettu palkintoja, jotka hyödyttävät koko koulua, kuten tietokoneita, tulostimia tai puutarhatyökaluja. Myös Kgomotson osallistuminen on ollut hyvä asia, koska kouluttajana hänellä on paljon suhteita. Osa kouluista on aloittanut kierrätysprojekteja ja niistä on koitunut jopa rahallista hyötyä kouluille. Toissavuotinen ympäristöviikon teema oli Kick it to the bin. Tänä ja edellisvuonna teemana on Road to 2010, joka liittyy vuonna 2010 järjestettäviin maailmanluokan jalkapalloturnaukseen 4

5 Etelä-Afrikassa. Rustenburgissa tullaan pelaamaan joitakin harjoitusotteluita. Hankkeen puitteissa pyritään minimoimaan tämän massatapahtuman aiheuttamat vaikutukset. Tähän ja muuhun ympäristötietoisuuden levittämiseen liittyen hankkeessa on tiedotettu eri yhteisöjä ympäristöasioista. Esimerkiksi Rustenburg show -tapahtuma oli ennen enemmän maatalouspainotteinen, mutta nykyään enemmän yrityshenkinen ja markkinatyylinen. Bojanalalla on ollut oma esittelypiste siellä liittyen massatapahtumien ympäristövaikutuksiin. Tämä koettiin kuitenkin hieman tehottomaksi. Bojanalassa on huomattu, että jalkapallo on tehokas yleisömagneetti ja sitä aiotaan hyödyntää paremmin. Tänä vuonna tietoa välitetään eri jalkapallootteluiden yhteydessä sekä puhujien että yleisön joukossa kiertävien eko-oppaiden (Eco-Guide) muodossa. EcoGuide koulutustilaisuus meni Vuokon mukaan hyvin Lahdessa. Mukana toiminnassa ovat Kgomotso ja Tabo sekä Lahdesta Helena Juutilainen ja Marja-Liisa Suomalainen. Vuokon mukaan BDDM:n toivomuksena olisi myös kasvattaa ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa. Suunnitteilla onkin road show, jossa mennään eri kuntiin eri sidosryhmäedustajista koostuvan ryhmän kanssa bussilla ja puhutaan kunnassa. Ympäristöhallintojärjestelmän (EMS) saralla Bojanalan työhön on saatu tukea Lahdesta Sakari Autiolta. Vuokko huomautti, että työtä tällä saralla on niin paljon, että Bojanalassa se käytännössä vaatisi yhden henkilön kokopäiväisen työn ja nykyisellään siihen ei ole resursseja. He ovatkin suunnitelleet mainostavansa sitä paikallisille asiantuntijoille. Alustavasti he ajattelevat kahden vuoden työsuhdetta. Tavoitteena on, että kaikilla osastoilla olisi ympäristösuunnitelma ja olisi tärkeää saada eri osastot mukaan. Haasteena työssä on, että EMS on vaikeaa selittää kunnan henkilöille, koska se usein ymmärretään yrityselämään kuuluvana järjestelmänä. Kunnassa sitä myös usein luullaan projektiksi eikä kokonaiseksi järjestelmäksi. EMS:ään liittyvät toimenpiteitä on toteutettu jatkuvasti. Esimerkiksi ympäristöpolitiikka on ollut integroituna Bojanalan IDP:hen (Integrated Development Plan) jo muutaman vuoden ajan. Vuoden 2006 hakemuksessa mainittu interaktiivisen verkkosivuston perustaminen ei vielä ole edennyt. Bojanalan yksikkö, joka vastaa informaatioteknologia-asioista, on ollut suhteellisen hidas edistämään asiaa. Tällä hetkellä sivuston toteuttamisen vastuu on siirretty Lahdelle. Esille nousi verkkosivuston tarpeellisuus sekä internet- ja tietojenkäsittelykoulutuksen tarve laajemminkin Bojanalan työntekijöiden parissa, sillä osaavaa henkilökuntaa on rajoitetusti. Toin esille mahdollisuuden vaikuttaa vuoden 2007 hankehakemukseen tämän toimenpiteen toteuttamisen suhteen, sillä lopullista hakemusta ei tässä vaiheessa vielä ollut saatu Kuntaliittoon. Myös ICLEI seminaariin bojanalalaiset osallistuivat ja ohjelman järjestämän Rustenburgin seminaarin lisäksi. Näihin liittyen hankevaroilla tehtiin sininen juliste hanketoimenpiteistä sekä pienempi valkoinen esite hankkeesta (ks. liite 6). Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Bhikhu Kanjee, Maureen, nuoret ympäristökerholaiset Maanantain iltapäivän alkuperäinen ohjelma muuttui hieman, sillä toimistolle saapui odottamattomia vieraita. He olivat road show kierrosta tekevä nuorisoryhmä, joka edusti North West läänin alueen nuorten ympäristökerhoja. Heitä oli noin 20 henkilöä. Ympäristökouluttaja Kgomotson oli ollut tarkoitus pitää heille esitelmä ilmastonmuutoksesta, mutta hän oli joutunut samana päivänä sairaalaan leikkaukseen. Vuokko ei ollut asiasta tietoinen, ja hänen piti täysin valmistelematta ottaa ryhmä vastaan ja pitää kyseinen esitelmä. Katselimmekin yhdessä erään ilmastonmuutoksesta kertovan elokuvan, joka Vuokolla sattui olemaan toimistolla, ja keskustelimme lopuksi nuorisoryhmän kanssa. Alun perin iltapäivällä meidän piti käsitellä Vuokon kanssa hankkeen toteutusta yksityiskohtaisemmin. Tässä näin kuitenkin käytännössä sitä 5

6 ympäristövalistustyötä, jota he Bojanalassa jatkuvasti tekevät. Vuokko kannusti hyvin vahvasti nuoria eteenpäin ympäristönsuojelutyössä, ja nuoret puolestaan kokivat elokuvan hyvin informatiiviseksi. Lounaan söimme Vuokon kanssa klo 17:30. Tiistai Läsnä: Nea Heinonen, Geetesh Daya, Vuokko Laurila, Bhikhu Kanjee ja harjoittelija Maureen. Aamupäivällä katsoimme Vuokon kanssa toimistolla läpi ohjelman uusia taloushallinnon ohjeistuksia. Annoin englanninkielisen taloushallinnon ohjeistuksen ja esittelin uuden budjettilomakkeen, jonka Vuokko totesi hyväksi työkaluksi. Jaoin myös muuta ohjelman materiaalia, kuten esitteitä ja Power Point -esitelmäni (ks. liite 3). Teknisten palveluiden johtaja Geetesh Daya tuli lyhyesti tervehtimään ja osallistui hetken aikaa palaveriimme, mutta joutui muiden velvoitteiden vuoksi pian lähtemään. Hän läsnä ollessaan kerroin lyhyesti matkani tavoitteista, ohjelman tilanteesta, tulevasta ministeriön välievaluaatiosta sekä uusimmasta ohjelman materiaalista. Geeteshin lähdettyä kävimme tarkemmin läpi viimeisimmästä hankehakemuksesta tekemämme lausunnon asiat erityisesti taloushallintoon liittyen. Vuokko kertoi, miten yhteistyöhankkeen taloushallinto on hoidettu tähän mennessä Lahden kanssa. Päävastuu on toistaiseksi ollut Lahden kaupungilla ja rahaliikennettä etelään on ollut niukasti. Ennen vuotta 2006 ei ole rahansiirtoja ollut etelään, vaan Lahtea on laskutettu jälkeenpäin kulujen osalta. Esimerkiksi lentolippujen osalta BPDM on lähettänyt jälkeenpäin laskun Lahden kaupungille, kun ovat ensin ostaneet piirihallinnon rahoilla lentoliput matkoja varten. BPDM:llä on jokin tietty matkatoimisto, jossa piirihallinnolla on tili. Lahden kaupunki on sitten palauttanut hankevaroista BPDM:n tilille kyseisen summan. Muutamia matkalippuja on myös ostettu sähköisinä lippuina Lahdesta käsin, ja BPDM on lunastanut ne etelässä, mistä ei ole syntynyt kuluja piirikunnalle. Vuoden 2006 jälkeen pieniä rahasiirtoja on tehty etelään. Ohjeistin etelässä tehtävän tilintarkastuksen velvoitteesta. BPDM:n tapauksessa yhteistyöhankkeen tilintarkastus on heidän käytäntöjensä mukaisesti oltava osa piirihallinnon omaa tilintarkastusta. Taloushallinnon vuosi heillä on heinäkuu-kesäkuu. Sovimme, että tapaisimme myös BPDM:n taloushallinnosta vastaavan henkilön keskiviikkona lyhyesti, jotta saisin kerrottua tarkemmin ohjelmasta ja hankkeen järjestelyistä. Selitin myös lyhyesti ohjelmakauden loppumisesta koituvat seuraamukset yhteistyöhankkeiden taloushallinnon suhteen: Vuoden 2007 lopussa käyttämättömäksi jäävät hankevarat tulee palauttaa ohjelmalle eikä niitä voida suoraan siirtää vuodelle Tulevaisuudessa hankkeessa pyritään vahvistamaan etelän roolia yhteistyön taloushallinnossa. Esittelin mahdollisuudet sisällyttää erillinen hankekomponentti taloushallinnon järjestelyjen suunnittelemiselle seuraavaa ohjelmakautta ajatellen sekä taloushallinnon järjestelyjä ja rooleja käsittelevän yhteisen asiakirjan tekemisen Lahden kaupungin kanssa. Pidimme lounastauon kello 13 14:30. Alkuperäiseen ohjelmaani oli järjestetty vesihuollon hankekomponenttiin liittyen iltapäivälle tutustumismatka Moses Kotanen kuntaan ja tapaaminen Gideon Moremedin kanssa, joka on kunnan teknisten palveluiden johtaja. Hänkin oli kuitenkin sairaana ja tapaaminen peruuntui. Moses Kotane 6

7 on yksi pienemmistä maaseutukunnista, ja siksi siellä vierailu olisi ollut mielenkiinoista. Koska sairaalassa ollut ympäristökouluttaja Kgomotso oli herännyt leikkauksestaan, vierailimme Vuokon kanssa sairaalassa häntä tapaamassa. Kgomotson piti myös osallistua keskiviikon ympäristökouluttajien tapaamiseen, mutta estyi näistä valitettavista syistä. Sairaalavierailun jälkeen palasimme toimistolle hetkeksi. Illalla Bhikhu tarjoutui ajamaan minut kaupungin ulkopuolelle tutustumaan Haartebeespoort Dam patoon. Matkalla poikkesimme myös paikalliselle käsityöläistuotteita myyvälle torille ostoksille. Keskiviikko Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Andre Venter Aloitimme Vuokon kanssa vierailulla Rustenburgin kunnan jätehuollosta vastaavan yksikön johtajan luokse (ks. liite 4). Andre kertoi kokemuksistaan Päijät-Hämeeseen suuntautuneelta koulutusmatkalta vuodelta Hän koki matkan erityisen hyödylliseksi, sillä sitä kautta osallistujat näkivät ja kokivat, millaiset jätehuoltoratkaisut ja järjestelmät ovat mahdollisia. Erityisesti heitä kiinnostavat jätteiden alkulajittelu sekä kaatopaikkojen kehittäminen, joihin matkalaiset saivat paljon ideoita. Erityistarpeita Rustenburgin alueeseen liittyen ovat Andren mielestä etelän kuntien puutteelliset henkilöresurssit etenkin jätehuollon osaamisen suhteen. Seuraavan ohjelmakauden hankkeelle Andre näkisi seuraavia jätehuoltoon liittyviä kehittämiskohteita: ongelmajätteiden keräys ja käsittely, jätetiedon levittämistä koskeva järjestelmä ja välineet, yhä kasvavan elektronisen jätteen käsittely, lupajärjestelyt, kompostointi ja jätteen keräyskeskuksien lisääminen (transfer station) (joilla saadaan vähennettyä jätemäärää ennen kaatopaikalle päätymistä). Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, kouluhallinnon edustajia, ympäristöympäristökouluttajia, ympäristökerholaisia. Tämän jälkeen lähdimme vierailemaan alueen eri ala-asteen kouluissa katsomassa kierrätyshakkeiden toimintaa. Vieraillut neljä koulua olivat L.D. Matshego, Reuben Monareng, Bosabosele ja Nkukise. Kierrätystoiminta on osa koulujen ympäristökerhojen toimintaa ja oppilaan tuovat kotoaan tai muualta kierrätettävät tavarat, jotka varastoidaan koulujen takapihalle suurissa säkeissä. Kierrätettäviä tuotteita ovat lähinnä lasipullot. Myös metallipurkkeja, pahvia ja paperia kierrätetään hieman joissain kouluissa. Noin kerran kuussa tulee tyhjennysauto, joka vie materiaalin eteenpäin ja koulu saa rahallisen korvauksen. Keskustelin koulujen joidenkin paikalla olleiden ympäristökouluttajien kanssa sekä kouluhallinnon ympäristövastaavan kanssa. Ympäristökouluttajat toteuttavat osaltaan yhteistyöhankkeen ympäristötietoisuuden levittämiseen liittyviä toimenpiteitä eri peruskouluissa. Ympäristökerhojen toiminta rajoittuu pääasiassa ala-asteisiin, mutta myös joillakin yksittäisillä yläasteilla on aktiivisia ympäristökerhoja. Reuben Monareng koulussa tapasin myös ympäristökerhon oppilaita, jotka olivat saapuneet tapaamaan meitä kesälomallaan. Lapset kertoivat osallistuneensa ympäristökerhon kautta erilaisiin ympäristöaiheisiin kilpailuihin, joista saa palkintoja kouluille. Lisäksi kerhojen toimintaan kuuluu siivoustalkoita ja retkiä luonnonpuistoihin. Lapset myös kertovat vanhemmilleen ympäristöasioista. Vuokko kertoi, että Bojanalassa aloitetaan pian jalkapallokilpailut ympäristökerhoille, joiden avulla levitetään myös ympäristötietoisuutta. Hän kannusti kerholaisia, myös tyttöjä, aloittamaan harjoitukset. 7

8 Yleisesti ottaen ympäristöviikon toimintaan on osallistunut Vuokon mukaan satoja kouluja erityisesti maaseutualueilla (Moses Kotane ja Moretele). Tiedotuskanavina on käytetty lähinnä sisäistä tiedotusta kouluhallinnon kautta. Aikaisemmin toimistolla Vuokko yritti saada taloushallinnon henkilöä puhelimitse kiinni sopiaksemme tapaamisen loppupäivälle, mutta tapaamista emme onnistuneet saamaan. Sovimme, että lähetän matkani jälkeen tietoa ohjelman taloushallinnon ohjeistuksista sähköpostilla, jonka Vuokko ja Geetesh välittävät eteenpäin. Sovimme myös, että pyydän sähköpostitse tarvittavat lisätiedot hankkeen taloushallintoon liittyen jälkeenpäin. Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Bhikhu Kanjee, Maureen, koulujen ympäristökouluttajat Kouluvierailujen jälkeen palasimme toimistolle, jonne olimme kutsuneet osan koulujen ympäristökouluttajista tapaamiseen (17 henkilöä, ks. liitteet 4 ja 6). Söimme yhdessä kevyen lounaan samalla, kun aloitimme tapaamisen. Pidin lyhyen Power Point -esitelmän ohjelmasta (ks. liite) ja sen perusperiaatteista kouluttajille sekä kerroin itsestäni ja Kuntaliitosta. Vuokko jatkoi esitelmöimällä BPDM-Lahti hankkeesta ja Bojanalan roolista ympäristöasioissa. Vuokko kartoitti keskustelun avulla myös ympäristökouluttajien tarpeita kouluissa. Päätarpeiksi laajempaan Bojanalassa tehtävään työhön liittyen nousivat: tiedon saatavuus (kirjastopalvelut sekä teknologia asiat), tukitoimet ja verkostot kouluttajille, kouluttajien kapasiteetin vahvistaminen (projektien hallinta ja arviointitaidot), kouluttajien kansainvälinen vaihto-ohjelma, paikallisten sponsorien löytäminen. Tarkensin, että ohjelman kautta näitä kaikkia ei voi tukea. Tukea voisi kenties saada kouluttajien oman vertaisverkoston perustamiseen ja taitojen vahvistamiseen, missä BPDM olisi vahvasti mukana. Nykyisellään eri koulujen kouluttajat ovat vain satunnaisesti joidenkin toisten kouluttajien kanssa yhteydessä. Kyselin ympäristökouluttajilta millaisessa toiminnassa ovat olleet mukana omissa kouluissaan. Ympäristöasiat välittyvät koulupuutarhojen, puun istutuksen, ympäristöaiheisen kokous/luokkahuoneen perustamisen, siivouskampanjoiden, luontoretkien, teemaviikkojen, kilpailujen, kunniakirjojen, näytelmätoiminnan ja toisille kouluille tiedottamisen kautta. Kysyin, miten he mittaavat onnistumistaan ja työnsä tuloksia ympäristökouluttajina. Paikallisia muutoksen mittareita he kertoivat olevan havaittavat muutokset lasten asenteissa ympäristö kohtaan, lasten ottamat aktiiviset roolit eri tehtävissä ja roskaamisen vähentyminen. Lisäksi he mainitsivat muutokset sekä yksilöiden että paikallispolitiikan tasolla. Tilaisuuden päätyttyä Geetesh Daya halusi vielä tavata minut ja Vuokon päivälliselle ennen lähtöäni Bojanalasta. Tapasimme klo 17:30 eräässä ravintolassa ja keskustelimme vierailuni annista. Esitin viralliset lopputervehdykset ja kiitokset vielä Geeteshille. 2.3 Toiminnan laajemmat vaikutukset Esitän tässä muutamia huomioita BPDM-Lahti yhteistyöhankkeen vaikutuksista. Systemaattinen ja laajamittainen vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ollut tämän työvierailun tavoite. Yhteistyöhanke on osaltaan vakauttanut ympäristöasioiden asemaa ja sen saamaa painoarvoa piirikunnanhallinnossa, sillä ympäristöasioita käsittelevästä yksiköstä ollaan parhaillaan tekemässä omaa direktoraattiaan. Piirikunnan sitoutuminen on ollut vahvaa ja nykyisen pormestarin tiedetään tukevan hankkeen jatkumista. Hanke nivoutuu hyvin osaksi piirikunnan laajempaa 8

9 ympäristöhallinnollista työtä. Se on osa kehitettyä IDP:tä ja ympäristöpolitiikka on integroitu IDP:hen. EMS työ osaltaan vaikuttaa kokonaisvaltaisempaan ja systemaattisempaan ympäristöasioiden huomioon ottamiseen koko piirikunnassa. Uusia paikallisia hankkeita on syntynyt BPDM-Lahti hankkeen kautta piirikuntaan ja suurempiin kuntiin, ympäristötietoisuuden levittäminen on ollut laajamittaista ja vaikutukset ulottuvat yksittäisiin kotitalouksiin sekä AIDS orpojen ruokatukeen asti. Esimerkkejä: Jätehuollon saralla Bhikhun kertoman perusteella bojanalalaiset kokivat hyödylliseksi viranhaltijoiden Lahteen suuntautuneet työvierailut. Eräs opituista asioista oli, että Lahden yksityisten urakoitsijoiden käyttäminen paljasti bojanalalaisille, että hekin voisivat käyttää tarjouskilpailuprosessia ja valita vain yhden jätteen kerääjän koko alueelleen. Myös jätteen erottelu etenkin ongelmajätteen ja energiajätteen osalta on koettu Bojanalassa mielenkiintoiseksi. Työvierailun aika he saivat hyvää uutta tietoa muun muassa näihin asioihin liittyen. Rustenburgin jätehuollon Andre Venter oli mukana tutustumassa Lahden kaatopaikkakaasua, biojätettä ja kotitalouskierrätystä koskeviin järjestelmiin. Tästä hän haluaisi kehittää tulevaisuudessa Bojanalan alueella uusia hankkeita. Jätteen lajittelu jo kotitalousvaiheessa auttaisi paikallisia ihmisiä, jotka lajittelevat työkseen jätteitä kaatopaikalla. Jätteet tulevat suurimmaksi osaksi Pilanesbergin luonnonpuistosta. Haasteena koetaan erityisesti ihmisten mielen kääntäminen. Bhikhu haluaisi työstää tätä hanketta eteenpäin Bojanalassa, ja tekee siitä parhaillaan jotain selvitystä. Yksittäisillä kunnilla ei nykyisellään kapasiteettia aloittaa tähän liittyvää toimintaa itsenäisesti. Andre Venterin kertomuksen mukaisesti jätehuollon koulutusmatka on osaltaan saanut aikaan sen, että jätehuollon strategia on laadittu ja erinäisiä uusia jätehuollon hankkeita on syntynyt Rustenburgin kunnassa. Myös muut suomalaiset tahot ovat kiinnostuneet yhteistyöstä suhteiden kautta, kuten esimerkiksi FINDER, joka esittänyt kiinnostuksen yhteistyön aloittamista. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan. Ympäristötietoisuuden levittämisen saralla koulujen ympäristökouluttajat kertoivat, että oppilaat, jotka osallistuvat ympäristökerhojen toimintaan, ovat hyötyneet saamalla kokemusta johtamistehtävistä sekä itsevarmuutta kertoessaan oppimistaan asioista muille. Kouluttajat itse kertoivat hyötyneensä toiminnasta saamansa ympäristötiedon kautta, jonka he vievät myös kotiinsa. He kertoivat kuluttajanroolinsa muuttuneen myös omassa elämässään. Lisäksi he saavat kokemusta kouluttamisesta ja ryhmätapaamisten vetämisestä. Kouluttajat ovat voineet ohjata opetussuunnitelmiaan ja koulutusmateriaalihankintojaan sisältämään ympäristöasioita. Lisäksi koulut ovat hyötyneet kilpailuista koululle koituneiden palkintojen kautta, kuten tietokoneiden tai pienempien palkintojen kautta. Vierailtujen koulujen pihat olivat hyvin siistejä. Myös yhteisöt, joissa kampanjoita on pidetty, haluavat jatkaa siistimistä tasaisin väliajoin siivouskampanjan loputtuakin. Koulujen kierrätystoiminnasta saaduilla rahoilla koulut ovat voineet ostaa esimerkiksi siemeniä tai työkaluja puutarhapalstansa viljelyyn. Puutarhapalstojen sato koituu ruokalisäksi erityisesti orvoille koululaisille. Hankkeen ympäristöviikon avulla on saatu tehokas alku näille toiminnoille koko piirikunnassa. Myös kunnat antavat omarahoitusta näille toimille noin randia vuodessa, joten toiminta tulee jatkumaan myöhemminkin. Kunnissa ympäristöviikon toiminnot on sidottu laajempaan budjettiin, joka tarkoitettu maailman ympäristöpäivän ja viikon toimintoihin. Ilman tätä sidosta ei kunnilla olisi kapasiteettia järjestää erillisiä BPDM hankkeeseen liittyviä tapahtumia. 9

10 Huomioita toimintaympäristöstä: Ympäristöasiat ovat Bojanalan alueella yhä keskeisempiä. Alue kärsii kasvavasta vesipulasta. Kuivuus oli vierailun ajankohtana silminnähtävä. Myös muina vuodenaikoina kuivuus on vaivannut aluetta. Metsä- ja ruohikkopalot ovat yleisiä. Vesialueiden saastuminen on esillä oleva kysymys. Esimerkiksi Haartebeespoortin patoalue, jonne virtaa vesi Johannesburgin suurkaupungista, kärsii pahasta leväongelmasta. Padon penkereellä olevat talot valittavat hajuhaitasta, joka oli selkeästi havaittavissa. Ilmanlaatuun vaikuttaa oleellisesti alueen laajamittainen kaivostoiminta (ks. liite 6). Savusumu oli silminnähtävä Rustenburgin alueella. Huomiota on alettu kiinnittämään kuivakäymälöihin ja niiden käyttöönoton kannustamiseen. Myös BPDM-Lahti hankkeen hakemukseen on vuodelle 2007 kirjattu tähän liittyvää toimintaa. Ongelmana asukkaiden keskuudessa on vesivessojen kielimä status arvo, jota moni mieluummin tavoittelee. Integrated Development Plan:it (IDP) on Etelä-Afrikassa tehty eri tasoilla: lääni-, piirihallinto- sekä kuntatasoille omansa. Piirihallinnon IDP on käytännössä laajempi, kun taas kunnan on käytännönläheisempi. Kunnan IDP:t tulee kuitenkin olla linjassa piirihallinnon IDP:n kanssa, sillä ne seuraavat piirihallinnon budjettia ja saavat rahoitusta sitä kautta. Kunnan byrokratia tarkoittaa Andre Venterin mukaan Rustenburgissa sitä, että oppimisprosessi ja etenkin tiedon täytäntöönpano usein kestää erinäisten kuntien hitaiden prosessien, kuten Section 78 prosessi, vuoksi. Strategiat ja oppimisprosessi ovat siis on jo olemassa, mutta toteutusvaiheeseen asti pääsy usein kestää. Esimerkiksi tällä hetkellä ei ole mitään velvoittavaa lainsäädäntöä toimeenpanoa koskien. Paikallispoliitikot myös monesti painottavat tuloksissa uusien työpaikkojen syntymistä alueelle, mikä osaltaan vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. 3. Tshwanen kaupungin yhteistyöhanke Oulun kaupungin kanssa 3.1 Hankkeen sisältö ja status Yhteistyö ohjelman puitteissa alkoi suunnitteluhakemuksen hyväksymisellä Tällä hetkellä suunnitteluvaihe on vielä täysin alkuvaiheessa eikä suunnitteluun myönnettyä rahoitusta. Alustavat yhteistyöalueet suunnitteluhakemuksen mukaan ovat: 1. Yrityssektorin kehittäminen 2. Tutkimus- ja koulutussektorin kehittäminen 3. Kaupungin kehittämistyön hallinnointi 3.2 Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Torstai Lähdimme aamulla Rustenburgista ajamaan kohti Tshwanea. Palaveri Tshwanen henkilöiden kanssa alkoi klo 9:30. 10

11 Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Kgomotso Mohlala, Tsietsi Maleho (The Innovation Hub), Nomgqibelo Mdlalose, Charles Kuun, Gerhard van Eeden. Virallisten alkutervehdysten jälkeen esittelin lyhyesti ohjelmaa ja sen tämän hetkisiä painopisteitä Power Point esityksen avulla (ks. liite 3 ja 4) sekä jaoin ohjelmaan liittyvää materiaalia. Tämän jälkeen tiedustelin yhteistyöhankkeen nykyisestä tilasta. Tshwanelaiset kertoivat, että syyskuun 2005 aikoihin Oulusta saapui virallinen delegaatio Tshwaneen. Innovation Hub:illa oli suuri vaikutus yhteistyön käynnistymisessä. Toukokuussa 2007 on myös suunniteltu delegaation vierailua Ouluun. Tämä kenties toteutetaan kunnan omalla rahalla, sillä Oululle myönnettyä rahoitusta ei ole vieläkään laskutettu ohjelmalta. Suunnitteluvaiheen aloittaminen on viivästynyt Tshwanen henkilövaihdosten sekä molemminpuolisen verkkaisen yhteydenpidon vuoksi. Ensitöikseen tshwanelaiset ilmoittivat, että kunnanjohtaja on kirjoittanut virallisen anteeksipyyntökirjeen Oulun kunnanjohtajalle koskien yhteistyöhankkeen aloittamisen viivästymisestä. Kunnanvaltuustolta oli käsittääkseni jo saatu päätös yhteistyön jatkamisen puolesta. Koordinaattori Kgomotso myös ilmoitti, että he ottavat nyt tavoitteekseen saada aikaan kattava Smart City ohjelma tämän vuoden loppuun mennessä ja saattavansa alulle myös yhteistyöhankkeensa Oulun kanssa siihen liittyen. Smart City on siis laajamittainen ohjelma/kattotavoite, johon liittyy useita erilaisia hankkeita, kuten esimerkiksi Suomen ministeriön Centre of Excellence hanke. Tsietsi nosti esille myös ajatuksen, että hanketta voisi yrittää suunnata myös uusille raiteillekin nyt kun suunnittelua ollaan aloittamassa yhdessä Oulun kanssa. Kiinnostusta Tshwanessa voisi olla myös ympäristöhallinnon kehittämisen suuntaan. Lisäksi Oulun vahva profiloituminen yliopisto- ja korkean osaamisen kaupungiksi koettiin tärkeäksi. Kokous päättyi suhteellisen lyhyeen, sillä Kgomotson piti lähteä takaisin valtuustoasioiden pariin. Kannustin vielä aktiiviseen yhteydenpitoon oululaisten kanssa sekä ottamaan myöhemminkin yhteyttä ohjelmaan, jos on kysymyksiä. Kokouksen päätteeksi jäimme vielä osan kanssa syömään pientä aamupalaa, jonka he olivat meille järjestäneet. 4. SALGA Torstai Lisäsin alkuperäiseen ohjelmaan vielä vierailun SALGA:ssa, sillä paluumatkalla Tshwanesta Johannesburgiin se onnistui kätevästi ja ylimääräistä aikaa oli iltapäivälle edellisen palaverin lyhyyden vuoksi. Tapasimme Vuokon kanssa David Bambatan, joka esitteli meille SALGA:n tiloja ja henkilöitä lyhyesti. Tämän jälkeen menimme lounaalle ja keskustelimme SALGA:n roolista ja mahdollisuuksista liittojen väliseen yhteistyöhön, jota David ehdotti ja he olivat siitä selkeästi hyvin kiinnostuneita. SALGA:lla on siinä mielessä hyvä asema, että jos liittojen välistä yhteistyötä aloitetaan, SALGA:lla on vakiintuneen asemansa vuoksi hyvät ja laajat suhteet muihin Afrikan kuntaliittoihin. Lisäksi sillä olisi vahvemmat henkilöresurssit ja kapasiteetti toimia kuin jollakin muulla, hyvin alkutaipaleella olevalla kuntaliitolla. Nämä seikat nousivat esille keskusteluissa. Lisäksi matkan ajankohdalla tuli ilmi, että Vuokko saattaa siirtyä SALGA:an töihin (EcoMass 11

12 hanke) ja hän vaikutti kovasti kiinnostuneelta SALGA:n roolista koordinoijana Etelä-Afrikan kuntien hankkeiden suhteen laajemminkin ei ainoastaan pohjoinen-etelä ohjelmaan liittyen. Palattuamme lounaalta tapasimme vielä SALGA:n kansainvälisten asioiden johtajan lyhyen palaverin tiimoilta. David esitteli minut ja kerroin lyhyesti ohjelmasta sekä tulevasta ministeriön väliarviosta ja jatkoneuvotteluista. Myös hän halusi esittää kiinnostuksensa yhteistyön aloittamiselle Suomen Kuntaliiton kanssa. He olivatkin jo kovaa vauhtia miettimässä aiesopimuksen tekemistä, mutta jouduin hieman hillitsemään heidän intoaan ja kerroin aikaisemmista kannoistamme aiesopimuksen allekirjoittamiseen liittyen sekä mahdollisuuden, että liittojen välistä yhteistyötä ei syntyisikään seuraavalla ohjelmakaudella. Mainitsin myös, että jos sellainen uusi yhteistyömuoto otetaan mukaan, se luultavimmin tapahtuisi yhden afrikkalaisen pilotti kuntaliiton kanssa, jonka mahdollisista valintakriteereistäkään ei ole vielä tietoa. Toin kuitenkin esille mahdollisuuden kirjata ylös SALGA:n ehdotukset mahdollisten tulevien yhteistyöalueiden suhteen sekä proposal - tyylisen virallisen ehdotuksen lähettämisen ohjelmalle, jota voitaisiin tarvittaessa käyttää neuvotteluissa ministeriön kanssa kiinnostuksen osoittamiseksi. Palaverin jälkeen Vuokko kyyditsi minut vielä lentokenttähotelliin Johannesburgiin, sillä minulla oli aikainen lähtö Swasimaahan. 5 Mbabanen kaupungin yhteistyöhanke Salon kaupungin kanssa 5.1 Hankkeen sisältö ja status Yhteistyö ohjelman puitteissa alkoi pilottivaiheessa vuonna Tällä hetkellä toisen ohjelmakauden hanke on toteutusvaiheessa. Yhteistyöhankkeen pääkomponentit vuonna 2006 ovat: 1. Urheilu ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen lapsille ja nuorille - Urheilutoimen kapasiteetin vahvistaminen - Tapaustutkimus luonnollisesta liikuntaan liittyvästä toiminnasta Mbabanessa - Julkisten peli- ja virkistysalueiden kunnostaminen - Hankkeen urheilukomponentin tulosten arviointi 2. Kestävä kehitys, ympäristöhallinto ja kaupungistuminen - Arvio Mbabanen suhteesta kestävän kehityksen tavoitteeseen nähden - Kaupungistumista koskevan tiedon kerääminen - Tapaustutkimukset: 1 Ympäristön tilaa koskevan tietojärjestelmän kehittäminen 2 Jätehuollon ja hallinnon suunnittelu - Mbabanen kaupungin ympäristön tilaa koskeva raportti 3. Paikallinen elinkeinoelämän kehittäminen 4. Kunnanhallintorakenteiden kehittäminen 12

13 5.2 Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Perjantai Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma / Saavuin Swasimaahan klo 07:40. Minut haettiin lentokentältä ja menin hotellille. Olimme järjestäneet tapaamisen iltapäivälle hanketiimin kanssa. Läsnä: Nea Heinonen, Benedict Gamedze, Penga Vunga, Nhlanhla Vilakati, Livelethy Plamidi, Fiksile Dlamini, Ellen Matsenjwa, Jenni Koivisto. Virallisten alkupuheenvuorojen jälkeen kerroin lyhyesti matkani tavoitteista. Sen jälkeen Benedict kertoi lyhyesti hankkeen alkuhistoriasta ( Better health through sports -hanke) ja nykytilanteesta. Söimme välissä lounaan hanketiimin kanssa. Tämän jälkeen palasimme vielä toimistolle ja jatkoimme palaveria hankkeen tilannekatsaukseen liittyen. Mbanelaiset kukin vuorollaan esittelivät hankkeensa sen hetkistä tilaa ja jatkoivat materiaalia (ks. liite 6). Lisäksi Jenni Koivisto kertoi, mitä kestävän kehityksen tapaustutkimus 2:n osalta on toteutettu etenkin TuAMK oppilaiden osalta (ks. liite 5). Tällä hetkellä urheilu ja vapaa-ajan komponentissa on meneillään on strategian laatiminen sekä eri alueiden tarpeiden analysointi, jossa myös salolaisilla on rooli. Kestävän kehityksen tapaustutkimuksen 1 saralla on edetty vaiheeseen 3 (phase 3). Ympäristön tilaa koskevaa raporttia viimeistellään (SOI). Kunnan sisäinen sidosryhmäanalyysi on saatettu loppuun, mutta ulkoisia sidosryhmiä ollaan kartoittamassa. Lisäksi indikaattoreita työstetään Salon kanssa yhdessä. Linkkiä kaupunkisuunnitteluun kehitetään parhaillaan, erityisesti GIS järjestelmää kehittämällä. Tapaustutkimuksen 2 kohdalla on suoritettu ympäristövalistustyötä sekä suunnitellaan parhaillaan jätetietokeskuksen perustamista. Taloushallinnon kehittämiseen liittyviä huomioita ovat mm. että Mbabanen kaupungilla ei ole LED osastoa (Local Economic Developmet), vaan toiminta keskittyy aluetasolle (regional). Lisäksi nykyinen suunnitelma on nimeltään structure plan, josta ollaan hiljalleen siirtymässä kohti IDP:tä ja aktiivista talouskehitystä. Salossa taloushallinto on myös enemmän master planning vetoista, joten myös Salo voi potentiaalisesti oppia IDP lähestymistavan omaksumisprosessista. Näin voitaisiin myös nopeuttaa strategista työtä. joka Mbabanessa toimii kahden vuoden suunnitelmilla, kun taas Salossa viiden vuoden suunnitelmilla. Taloushallinnon ja kunnanhallinnon hankekomponentit ovat vielä suhteellisen alkuvaiheessa. Keskustelujen perusteella hankeryhmän roolit ovat seuraavat: 1. Benedict Gamedze: koordinaattori sekä paikallisen talouden ja hallinnon kehittäminen 2. Nklanhla F. Vilakati: paikallisen talouden kehittäminen erit. rahoituspuoli, osallistui mm. Saloon suuntautuneeseen matkaan ja tutustui kunnan tulonmuodostusrakenteisiin. 3. Phesheya N. Gumedze: urheilu- ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen 4. Fiksile L. Dlamini: kestävä kehitys -komponentti 5. Sinda Mabuza: kestävän kehityksen komponentin työntekijöiden esimies 6. Ellen Matsenjwa: kestävä kehitys -komponentti 7. Livelethy Plamidi: urheilu- ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen 8. Penga Vunga: urheilu- ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen 9. Reginald Motsa: kestävän kehityksen komponentti - GIS. Yhteenvetona mbabanelaiset kertoivat yhteistyön ja kommunikaation sujuneen hyvin salolaisten kanssa ja suunnitelmat on pääsääntöisesti tehty yhdessä molempien osapuolten kesken. 13

14 Maanantai Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma / Koska kunnanjohtaja Felix Matsebula ei ollut perjantaina tavattavissa, aloitimme päivän lyhyellä tapaamisella kunnanjohtajan luona ja vaihdoimme viralliset tervehdykset. Tämän jälkeen tutustuin Mbabanen kaupungin GIS-paikkatietojärjestelmään Fiksile Dlaminin kanssa. Tällä hetkellä ainoa henkilö, joka hoitaa GIS järjestelmää on Reginald Motsa. Hän esitteli meille GIS-tietojärjestelmän nykyistä hyödyntämistä. Rakennustarkastajia koulutetaan kartoittamaan aluetta. Laitteistoa on ostettu. Hankkeeseen liittyen on tehty erilaisia karttoja ja tietokantoja, joissa ympäristöä koskevaa tietoa, kuten vesireittien sijainnit, sisällytetty. Näin voidaan paikantaa ympäristön haavoittuvimmat alueet esim. tulvavaaraan liittyen. Tällä hetkellä kehittämistarpeita ovat omien tiedostojen muodostamista kaikista tiedoista yhdistelemällä sekä esim. muodostaa tiedostoja tiennumeroittain, mikä helpottaisi poliisin, postin ja palolaitoksen työskentelyä. Muita tarvittavia tietokantoja ovat mm. ikä, asumistiheys, koulujen ja klinikoiden sijaintia kertovat tietokannat. Lisäksi olisi hyvä, että lukuversio GIS-tiedostoista olisi kaikkien kunnan viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden saatavilla. Tähän liittyen yksi laitteistollinen kehitystarve on uuden päivitetyn ohjelmiston hankkiminen (ArcIMS, nykyinen ArcGIS), jonka avulla tietokanta saadaan laajempaan käyttöön (budjetoitu vuodelle 2007). Tämä edellyttää jatkossa myös koulutustoimenpiteitä. Salosta on tulossa GIS asiantuntija kartoittamaan kehitystarpeita ja tämän hetkistä tilannetta. Vaikka GIS on saatukin alulleen, valtuuston mukaan tarvitaan edelleen oppia siitä, miten sitä voidaan laajamittaisesti hyödyntää ja kehittää. Tässä Salon panos koetaan tärkeäksi. Ilmakuvien ottamisessa jouduttiin turvautumaan ulkopuoliseen amerikkalaiseen urakoitsijaan, joka kartoitti kaupungin kartaston. Tämä maksoi dollaria. Tämän jälkeen vierailin Phesheyan, Pengan ja Livelethyn kanssa seuraavissa urheilu- ja vapaa-ajan viettopaikoissa: Coronation Park puisto+kentät+leikkiapuisto, Prince of Wales kenttä, Msunduza kenttä ja leikkipuisto, Mahwalala koulu, Ekwetsembeni koulu, Selection Park leikkipuisto (ks. liite 4). Coronation Park on kaupungin suurin puistoalue, johon on liitetty myös pelikenttiä (tennis, koripallo, lentopallo, verkkopallo, squash), uima-allas sekä lasten leikkialue. Hankkeen toiminnot alkoivat tenniskentän ja lasten leikkialueen kunnostamisesta. Alusta ja aitaus on uusittu sekä koripallon koritelineet. Lisäksi kunnostettiin pukuhuoneet, joista tosin naisten pukuhuonetta käytetään aktiivisesti toimisto/varastotilana. Naiset pelaavat enimmäkseen verkkopalloa. Lisäksi kenttien poleteilla toimivat valot on kunnostettu hankerahoilla. Uima-allas ei ole kuulunut hankkeen piiriin. Se on pienestä koostaan huolimatta Mbabanen suurin allas, ja he haluaisivat siirtää sen sisätiloihin tulevaisuudessa. Jopa urheiluseurojen tiimit harjoittelevat altaalla. Hanketiimi arvioi, että n. 50 % lapsista osaisi uida. Yleensä vain julkiset koulut kuitenkin käyttävät allasta, sillä yksityiskouluilla saattaa olla omat pienemmät altaat koulujen yhteydessä. Lasten leikkialue on viime vuoden aikana laajentunut hankevaroilla huomattavasti sekä aitausta on jatkettu. Uusia leikkivälineitä on tehty. Mm. laivarakennelma on TuAMK:n toteuttama. Squash huone on kunnostettu hankerahoilla. Prince of Wales urheilukentällä (juoksu, pallonurmi) ei ole vielä tehty hankerahoilla mitään, mutta se on suurin kaupungin urheilukenttä ja siellä pidetään suurimmat tapahtumatkin. Tulevaisuudessa haluaisivat parantaa mm. ruohikkoistuneiden juoksuratojen kuntoa. Msunduzan hiekkakentällä ei ole vielä tehty mitään hankevaroilla, mutta puutteena erityisesti valaistuksen puute. Alue on köyhempää ja viikonloppuisin kenttä on paljon käytössä. Mahwalalan esikoulu on SPR.n tukema, jonka takapihan leikkialue on kuitenkin yhteisön yleisemmässä käytössä. Kiipeilytelineet ja aitaus on tehty hankkeen varoilla. Lisäksi TuAMK:n 14

15 opiskelijat ovat tehneet vapaaehtoistyötä koulussa. Ekwetsembenin ala-aste on vammaiskoulu, jossa on erityyppisiä ja asteisia vammaisia lapsia (fyysiset ja psyykkiset). Hankkeesta on lahjoitettu palloja ja valmentajat ovat vierailleet koulussa, mutta sitä tarvittaisiin lisää. Lisäksi haluaisivat kehitettävän oman liikuntakentän, jolle koulun omistama alue on jo valmiiksi katsottu takapihalla. Tällä hetkellä järjestelynä on Salon ehdottama kyytijärjestely, jolla oppilaita viedään muille urheilukentille. Selection Park leikkikenttää ei suoranaisesti ole rahoitettu hankevaroilla, vaan se on yksi hankkeen lukuisista sivutuotteista, jota rahoitetaan kunnan rahoilla. Myös leikkitelineet on tehty paikallisesti. Msunduzan leikkialue koulun läheisyydessä on vähävaraisemmalla alueella ja onkin kaikkein ongelmallisin. Leikkitelineet on osittain hajotettu ja metalli myyty. Alueen aitauksesta hankevaroilla ei ollut apua. Nyt puisto on kokonaan suljettu, sillä jäljellä olevat rikkinäiset kiipeilytelineet ovat vaarallisia lapsille. Yhteenvetona: Salo-Mbabane hakevaroilla on tähän mennessä kunnostettu ja kehitetty Coronation Parkin, Mahwalalan esikoulun sekä Msunduzan leikkialuetta. Lounaalla käytiin epäviralliset keskustelut Phesheyan ja Livelethyn kanssa mm. paikallisten kuntaliittojen suhteen, jotka ilmeisesti toiminnaltaan muistuttavat enemmän ammattiliittoja. SWALGA on luottamushenkilöille tarkoitettu liitto, kun taas LAMAS on viranhaltijoille tarkoitettu liitto. Lounaan jälkeen jatkoimme kohdevierailuja Ellenin ja Jennin kanssa. Vierailimme kunnan kierrätyspiste projektissa (Buy-Back Centressä), jonka omistaa Reclaim group of companies. Näitä yksityisiä jätteiden vastaanottokeskuksia on vasta kaksi, joista molemmat ottavat vastaan enää metallijätettä. Aikaisemmin ne ottivat myös muovia, tölkkejä, öljyjä sekä pulloja, mutta paikalliset markkinat ovat muuttuneet niin, että muille jätteille ei enää ole kysyntää. Esim. käytettyä öljyä ei osta kukaan eteenpäin. Vastaanottokeskus myy jätteen eteenpäin uusiokäyttöön. Kartonkijätteen asukkaat joutuvat itse viemään Mataban alueelle, mikä on myös liian kallista heidän toteuttaa. Hankkeen tiimoilta asuinyhteisöissä on tehty valistustyötä kierrätykseen ja jätehuoltoon liittyen. Muita ympäristön valistusaiheita ovat olleet vähävaraisemmilla alueilla kompostointiin ja kierrätykseen liittyvä työ. Myös lapset ovat olleet mukana toiminnassa ja ovat mm. tehneet mitä erilaisimpia leluja kierrätysmateriaaleista. Kierrätystoiminnasta voidaan sanoa, että niin kauan kun sille löytyy paikallisia markkinoita, ihmiset kierrättävät. Tällä hetkellä suurimpia tarpeita ovat kierrätettävien materiaalien joukon laajentaminen ja kunnan jätteenkeräyspalveluiden laajempi kehittäminen (jäteastiat ja keräys). Lisäksi bio-ongelmajätteelle ei nykyisellään ole prosessointikeinoja, mutta sitä kerätään kuitenkin. Väliaikainen sijoituspaikka on kaatopaikalle rajattu erityinen alue. Jätetietokeskukselle on tällä hetkellä paikka katsottu Coronation Parkissa. Varsinaiset tilat olisivat jonkin kevyen parakkimaisen rakennelman tyyliset. Perustamisen jälkeen koulut olisivat vahvasti mukana toiminnassa ja osana kohderyhmää mm. kierrätystietouden levittämisessä. Tässä on alustavasti ajateltu hyödynnettävän TuAMK:n opiskelijoiden vapaaehtoispanosta sekä myös itse keskuksen perustamistyössä. Ajatuksena oli alustavasti Turun ekotorin yhteydessä toimivan kierrätyskeskuksen kunnallisten jäteneuvontapalveluiden hyödyntäminen. Ellenin mukaan aluksi kenties vapaaehtoinen työntekijä toimisi tietokeskuksen valistustyön tekijänä lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa työssä. Pidemmällä aikavälillä ajatuksena olisi valistustyön jälkeen saada koulujen vielä perustamattomat ympäristökerhot ottaisivat tietokeskuksen hoitaakseen. Kolmannessa vaiheessa perustettaisiin uusia hankkeita, kuten jätteiden käsittelyä koskeva osio opintosuunnitelmiin. 15

16 Tämän jälkeen vierailimme myös Mbabanen kaatopaikalla, jossa Ellen selitti nykyisiä käytäntöjä. Kaatopaikka on perustettu maailmanpankin lainalla. Valtuusto mm. vaatii aika-ajoin YVA:n tehtäväksi kaatopaikalla. Ruohon runsas kasvu on ongelma, sillä kaatopaikalla tulee vahtia, etteivät ulkopuoliset sytytä tulta metaanipitoisessa ympäristössä yöaikaan. Kaatopaikalla asuu myös epävirallinen joukko naisia, jotka keräävät kaatopaikkajätettä. Hankevaroilla ei varsinaisesti ole kaatopaikalla vielä tehty mitään muuta kuin kerätty tietoa ympäristön tilaan ja kestävän kehitykseen liittyen. Päivän päätteeksi pidimme vielä lyhyen palaverin Ellenin kanssa toimistolla jätetietokeskuksen perustamisen kestävyysseikoista. Ellen vakuutti, että tulevaisuudessa kunta ottaa tietokeskuksen kulut hoitaakseen perustamisen jälkeen. Tämän jälkeen palasin hotellille ja valmistelin seuraavaa päivää. Tiistai Läsnä: Nea Heinonen, Benedict Gamedze ja Nklanhla F. Vilakati. Aloitimme palaverilla koskien ohjelman taloushallinnon ohjeistuksia ja katsausta hankkeen taloushallintoon. Esittelin uudet taloushallinnon ohjeistukset sekä budjettilomakkeen. Tiedustelin hankkeen käytännöistä. Heidän mukaansa hankkeen taloushallinto on sujunut hyvin ja yhteisymmärryksen valossa. Hankkeelle on avattu erillinen tili, josta menee kuukausittainen ylläpitokulu. Käytännöt ovat Mbabanen kaupungin muun taloushallinnon käytäntöjen mukaiset (kirjanpito, maksumääräyksien allekirjoitukset jne.). Heidän arvionsa mukaan suurin osa hankerahoista suunnataan etelän kehittämiseen. Ne siirretään kustannusperusteisesti, mutta maksetaan yleensä yhtenä eränä kerran vuodessa. Nklanhlan rooli on seurata ja raportoida varojen käytöstä ja hän toimii siinä normaalilla virkavastuulla. Benedict vastaa lähinnä raporttilomakkeen narratiivisesta raportoinnista. Käytännössä he käyttävät ensin kunnan omia rahoja, mutta siirtävät toteutuksen päätyttyä hankevarat kunnan tilille. Selvitettiin myös hankkeen pilottivaiheelta käyttämättömäksi jääneiden rahojen palauttamisen tilannetta. Sovittiin tapaaminen päivän päätteeksi palautuksesta vastanneen Jorma Tulosen kanssa. Kävimme vielä yksityiskohtaisemmin läpi esimerkkien kautta hankkeen taloushallintoa Nklanhlan kanssa. Hän esitteli mm. vuoden 2003 tilintarkastusraporttia, jossa Salo-Mbabane -hanke oli erikseen mainittu. Teimme myös pistokokeen tämän vuoden pääkirjaotteesta ja hän toimitti kopion vastaavasta kuitista (ks. liite 6). Hän esitteli kunnan sähköistä kirjanpitojärjestelmää tietokoneellaan. Kaikki hankkeen kustannukset menevät tietyn kustannuspaikan alle. Allekirjoitetun maksumääräysten jälkeen annetaan shekki, jolla voi lunastaa kunnan rahoista tarvittavan summan hankekuluille. Tällöin kustannus menee kirjanpitojärjestelmään. Myöhemmin korvataan hankkeen tilitä kaikkia kuluja vastaava summa kunnan tilille. Taloushallinnon käytännöt tuntuivat olevan ammattimaisesti hoidetut. Tämän jälkeen jatkoin kohdevierailuita Phesheyan kanssa ja vuorossa oli urheilujärjestöjen edustajien tapaaminen ja haastattelu. Ensin tapasin Jennifer Martin koripallojärjestöstä Sifundzanin yksityisellä yläasteella. Hän kertoi mm. naisten urheilutottumuksista sekä urheiluseurojen asemasta. Hän oli mukana järjestämässä omien yhteyksiensä kautta tapahtumaa, kun Salosta saapui 16

17 valmentajat pitämään koulutustyyppistä urheiluklinikkaa ( clinics ). Kouluttajien osaaminen on keskimäärin huonoa, sillä Mbabanessa ei ole mitään ammatillisia koulutusmahdollisuuksia. Hän toivoisikin pidempiä koulutustilaisuuksia valmentajille. Hän on heidän työhönsä liittyen nähnyt hankkeen tuloksista lähinnä fyysisten muutosten kautta. Hän muistuttaa, että kunnalla voisi olla suurempi rooli näiden ylläpidossa, minkä tulisi myös näkyä budjeteissa. Seuraavaksi tapasin Rey Msibin jalkapalloseurasta Coronation Parkissa. Heillä on lähinnä alle 14 v. poikia Umbelebele joukkueessaan. Hän kertoo olevansa jatkuvasti yhteydessä kuntaan ja Pengaan. Poikien osallistuminen on hänen mukaansa parantanut heidän vapaa-ajan vietto tapojaan ja he pysyttelevät paremmin poissa hankaluuksista. Yksittäisiä lahjakkaita poikia tuetaan etenemään suurempiin joukkueisiin. Jalkapallojärjestö on paremmassa asemassa muihin lajeihin nähden sillä se saa rahoitusta myös FIFA:lta sekä lipputuloja turnauksista. Hän haluaisi suurempia harjoittelukenttiä sekä oppia muilta järjestöiltä esimerkiksi Suomesta. Harjoittelukentät ovat suosittuja ja he joutuvat usein jakamaan kentän toisen joukkueen kanssa. Hänen mukaansa myös kuntalaiset käyttävät spontaanisti urheilukenttiä. Söin lounaan ja keskustelin epäviralliseti Phesheyan kanssa. Lounaan jälkeen palasimme toimistolle ja tapasimme viimeisen, lentopalloseuran edustajan Kenneth Tshabalalan. Hän osallistui muutama vuosi sitten Suomeen suuntautuneeseen koulutustilaisuuteen. Hän oppi lasten valmentamiseen, tapahtumien järjestämiseen sekä ensiapuun liittyviä asioita ja on voinut soveltaa oppimaansa Mbabanessa. Hän on kokenut Pengalta saamansa tuen arvokkaaksi. Hän toivoisi lisää koulutuksia etenkin lasten kanssa toimimiseen ja sen psykologiseen puoleen. Lasten vanhempia ja ministeriötä sekä valtuustoa tulisi osallistaa lisää. Kunnalta hän toivoisi laitteiden ja kenttien kehittämistä ja kunnossapitoa. Keskustelua Phesheya Gumedzen ja Penga Vungan kanssa urheiluun liittyvistä toiminnoista sekä siihen liittyvän strategian kestävyysseikoista. Phesheya kertoi, että kun strategia on saatu valmiiksi, tehdään priorisointi valintoja, joita lähdetään ensisijaisesti toteuttamaan pienemmillä budjeteilla. Pitkällä tähtäimellä strategian otetaan kuitenkin huomioon v budjettiasioissa suurempien investointien osalta. Iltapäivän päätteeksi tapasin vielä Jorma Tulosen selvittääkseni häneltä Saloon palautettujen rahojen tilannetta Kahvila No-No:ssa. Mbabanessa asuvalla Jormalla on pitkään ollut elektroniikkaalan kodinkonekorjaamo yritys. Keskustelimme hankkeen alkuvaiheesta sekä Jorman näkemyksistä hankkeen urheilupuolen saavutuksista. Hänen mukaansa kaupungin urheilupalveluita ei juuri ollut ennen hankkeen alkamista. Tärkeänä hän etenkin on kokenut eri urheilukenttien kunnostustyön. Jorman panos oli hankkeen alussa lähinnä vapaaehtoistyötä, mutta pilottivaiheen loppua kohti hän myös laskutti pieniä korvauksia työpanoksestaan. Vielä tänäkin vuona hän tapasi Salon hankedelegaation jäseniä urheilukomponenttiin liittyen heidän työmatkallaan Swasimaahan. Pilottivaiheen rahat on palautettu Salon kaupungin tilille (ks. liite 6). Tapaamisen jälkeen palasin hotellille ja valmistelin seuraavaa päivää. Keskiviikko Läsnä: Nea Heinonen, Felix Matsebula, Benedict Gamedze, Phesheya N. Gumedze, Fiksile L. Dlamini, Sinda Mabuza, Penga Vunga. 17

18 Aloitimme aamun yhteenvetopalaverilla, joka päätti vierailuni kohteeseen. Aluksi kerroin lyhyesti, mitä olin vierailuni aikana tehnyt käymällä läpi vierailuohjelman. Tämän jälkeen esitin ohjelmaa käsittelevän Power Point esityksen sekä ohjelman tämän hetkisen tilan ja viimeisimmät painopistealueet (taloushallinto, työvierailut, luottamushenkilöt). Mainostin englanninkielisiä verkkosivuja. Kerroin myös henkilövaihdoksista. Tämän jälkeen esitin havaintoni sekä suositukseni ohjelman näkökulmasta hankkeen kehittämiseen liittyen. Keskustelimme esille tulleista seikoista. Lopuksi minä sekä Felix Matsebula ja hanketiimi esitimme tahoiltamme viralliset loppusanat ja tervehdykset. Matsebula kiitti yhteistyöstä ja työstä palveluiden parantamiseksi sekä kehui yhteistyötiimiä vahvaksi. Tämän jälkeen jatkoimme vielä hetken epävirallista keskustelua ennen siirtymistäni Matsapha Airport lentokentälle Manziniin. Lentoni Johannesburgiin lähti kello 14:20 ja lento Johannesburg-Frankfurt-Helsinki lähti kello Saapuminen Helsinkiin kello 10: Toiminnan laajemmat vaikutukset Hankkeella on nähtävissä selkeästi laajemmalle Mbabanen kuntaan ulottuvat positiiviset vaikutukset. Hanke on toiminut kimmokkeena kunnan muulle kehittämistyölle. Uusia aloitteita on tehty liittyen hankkeen toimintasektoreihin, erityisesti ympäristö- ja urheiluteemoihin. Lisäksi kunnan omistajuus ja sitoutuminen ovat hankkeessa vahvasti esillä. Urheilusektorin palveluiden kehittyminen on ilmeistä. Ennen hanketta Mbabanen kunnalla ei ollut aktiivista roolia näiden palveluiden tarjoamisessa, vaan toimintaa ohjasi enimmäkseen yksityisen puolen urheilujärjestöt. Tällä hetkellä kunta tekee järjestöjen kanssa tiivistä yhteistyötä. Lisäksi urheilu- ja vapaa-ajantoiminnan kasvettua laajempia epäsuoria vaikutuksia ovat uusien alueiden identifioiminen ja laajempi virkistysalueiden suunnittelu. Laajemmaksi kunnan tavoitteeksi onkin tullut eri puistojen lokalisaatio prosessi eli palveluiden tuominen lähemmäksi asuinyhteisöjä. Aikaisemmin lähinnä Mbabanen keskustassa sijaitsevat puistot herättivät suurta julkista kiinnostusta ja suosioita. Coronation Park oli käytännössä ainoa varsinainen virkistyskäytössä oleva puisto ennen hankkeen alkamista. Vierailimme muutamalla uudella potentiaalisella puistoalueella. Strategisen suunnittelun pohjalta aiotaan myös tulevaisuudessa aloittaa uusia hankkeita ja ohjelmia. Ovat oppineet Salosta mm. sen, että suurin osa urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvistä palveluista on järjestelmällisesti tuotettu ja hallinnoitu. Näin he ovat saaneet tietoa siitä, kuinka vastaavasti Mbabanessa voitaisiin palveluja järjestää ja organisoida esimerkiksi urheiluseuroja sekä saada kuntalaisia mukaan toimintaan. Kunnan roolissa urheilupalveluiden vahvistamisessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Yksittäisillä urheilujärjestöillä on erään järjestöhenkilön mukaan lähinnä toimintaa National Sports Councilin kanssa eikä niinkään suoraan kunnan kanssa. Kunnan järjestöille antama suora tuki on vielä suhteellisen pienimuotoista laajuutensa suhteen. Järjestöt otetaan hankkeessa jatkossa kuitenkin huomioon ja yhteistyötä parannetaan mm. tekeillä olevan sidosryhmäanalyysin kautta policy dokumentin tekemisessä. Järjestöt ovat avainasemassa kouluihin suuntautuneiden toimintojen linkittäjinä. Jatkossa Penga kertoo myös olevan työn alla kuntien ja järjestöjen yhteistyömuotojen kehittämistä. Hän on mm. kartoittanut kyselyn avulla tarpeita sekä julkisten alueiden käyttöä virkistystoimintaan. Tässä on hyödynnetty mm. TuAMK:n Dr. Reynoldsia, joka on 18

19 tutkinut koululaisten vapaa-ajan käyttöä ja tarpeita. Suurin osa järjestöjen henkilöistä toimii vapaaehtoistyöllä, joka voisi saada tunnustusta kunnalta. Paikkatietojärjestelmän kautta kunnan toiminta on tehostunut ja päätöksentekoprosessi nopeutuneet. Ennen yksittäisten henkilöiden piti mennä palolaitokselle ja tilata erikseen yksittäisiä dokumentteja eri alueisiin liittyen, mikä saattoi viedä paljon aikaa ja näin ollen valtuuston päätöksetkin viivästyivät ja reagointi erilaisiin ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin. Päätösten nopeutuminen on jatkossakin yksi hankkeen tavoitelluista tuloksista. GIS-tietokantaa on hyödynnetty myös urheilu- ja vapaa-ajantoiminnan suunnittelussa ja alueita identifioinnissa. Paikkatietokantaa on myös hyödynnetty kunnan aluekiistojen ratkaisussa. Huomioita toimintaympäristöstä: Swasimaa on Lesothon ohella ainoa Afrikan maa, joka on virallisesti kuningaskunta. Tällä on vaikutuksia maan demokratiakehitykseen, sillä kuninkaalla on paljon vaikutusvaltaa. Valtion tasolla kuningas nimittää ministerit sekä osan senaattoreista. Kansallisilla vaaleilla taas valitaan parlamenttiin (house of assembly), joka äänestää ja valitsee loput senaattoreista. Mbabanelaisten mukaan kuninkaan vaikutusvalta ei kuitenkaan suoraan ja yhtä laajamittaisesti ulotu paikallistason vaaleihin sekä kunnallispolitiikkaan. Mbabanen kunnantalouden kehittämiseen liittyviä haasteita ovat kaupungin nopea kasvu. Lisäksi tulonmuodostus on ongelmallista. Omaisuusvero (property tax), jota maksavat kuntalaiset sekä erilaiset instituutiot, on suurin tulonlähde (n. 80 %). Ongelmia syntyy tiettyjen sosiaaliryhmien suhteen, jotka eivät kykene maksamaan veroa. Näitä ovat esimerkiksi AIDS orvot, lesket ja eläkeläiset. Lisäksi pääomamarkkinat eivät ole tarpeeksi dynaamisia, mikä heijastuu vaikeutena löytää rahoittajia. Taloushallinnon vuosi Mbabanessa on huhtikuu-maaliskuu. Kunnossapidon paineet urheilu- ja vapaa-ajan viettopaikkojen suhteen kasvavat. Niiden käyttöaste on hyvin suuri. Esim. lasten leikkipuistossa voi viikonloppuisin olla kerralla lasta. Lisäksi haasteena vanhempien lasten, nuorten ja aikuisten leikkipuistoille aiheuttama rasite, jota rakennelmat eivät välttämättä kestä. Lisäksi haasteena on, että materiaalit tulee olla hyvin kestäviä. Metalli on haluttua materiaalia ja sitä varastetaan julkisista tiloista. Samoin olisi todennäköisesti myös puun laita. Naisten julkisesti harjoittama liikunta on saanut aluksi sukupuolikulttuurisista syistä vastustusta, mutta ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi muutaman vuosikymmenen aikana. Myös naisten ylipainoisuus on huomattu olevan terveysriski. Lähinnä rikkaammat ja keskituloiset naiset lenkkeilevät ja käyttävät liikuntapalveluita, sillä se on myös status kysymys. Naisilla on mm. omat joukkueet koripallossa sekä osallistuvat lentopallon sekajoukkueisiin. Verkkopallo ja yleisurheilu ovat myös naisten harjoittamia lajeja. National Sports Council järjestää myös aika-ajoin naisten liikuntapäivätempauksen, jossa on mukana eri lajeja ja naiset pelaavat virkistysmielessä. Alaasteikäiset tytöt ovat laajemmalti mukana eri urheilulajeissa koulujensa kautta. Urheilukenttien ruuhkautuminen on myös naisiin vaikuttava asia, sillä harjoitteluvuorojen myöhästyminen ja venyminen on myös turvallisuuskysymys valottomilla kentillä, mikä voi estää naisia harjoittelemasta. Vierailin myös yksityisellä varakkaille tarkoitetulla modernilla kuntosalilla, joka tarjosi erityisesti naisille spinning ja muita jumppatunteja sekä erilaisia hoitoja. 19

20 Liite 1: Toteutunut matkaohjelma Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma / Perjantai :35 Lähtö Helsinki-Vantaan lentokentältä. Lufthansan lennot: Helsinki- Frankfurt-Johannesburg. Lauantai :40 Saapuminen Johannesburgiin, O.R. Tambo International Airport. Vuokko Laurilan tapaaminen ja kyyti Rustenburgiin. 13:00 Lyhyt kiertoajelu Rustenburgin keskustan läpi ja saapuminen hotelli Terra Casaan. Vapaa-aikaa Sunnuntai :00 17:00 Vapaa-aikaa: Tutustumista Rustenburgiin, Pilanesbergin kansallispuistoon. 17:00 Paluu hotellille: Valmistelua seuraavalle päivälle Maanantai BOJANALA PLATINUM DISTRICT MUNICIPALITY 09:00 13:00 Palaveri: Katsaus hankkeeseen Lahti-Bojanala Platinumin piirikunta. 13:00 17:00 BPDM:n esitys kiertävälle nuorisoryhmälle, global warming. Keskustelua. (Muuttui alkuperäisestä ohjelmasta). 17:30 Lounas 18:30 Paluu hotellille: Valmistelua seuraavalle päivälle Tiistai :00 13:00 Palaveri: Ohjelman taloushallinnon ohjeistukset ja katsaus hankkeen taloushallintoon. 13:00 14:30 Lounas 14:45 15:30 Vierailu sairaalassa Kgomotso Setshedin luona V. Laurilan kanssa. (Muuttui alkuperäisestä ohjelmasta). 16:00 Paluu toimistolle Vapaa-aikaa: Tutustuminen Haartebeesport Dam patoon ja käsityöläistoriin 19:00 Paluu hotellille: Valmistelua seuraavalle päivälle Keskiviikko :00 09:45 Tapaaminen: Andre Venter, Rustenburgin kaupunki, jätehuolto. 10:00 13:30 Kohdevierailut kouluissa L.D. Matshego, Reuben Monareng, Bosabosele, Nkukise. Koulujen kierrätyshankkeet. 14:00 17:00 Lounas toimistolla sekä tapaaminen paikallisten koulujen ympäristökouluttajien kanssa. 17:30 Päivällinen Vuokko Laurilan ja Geetesh Dayan kanssa. 18:30 Paluu hotellille: Valmistelua seuraavalle päivälle Torstai TSHWANE LOCAL GOVERNMENT ja SALGA 07:30 Lähtö Rustenburgista. 09:30 10:45 Tapaaminen: Kgomotso Mohlala ja Tshwanen hanketiimi 10:45 11:15 Aamupala ja epävirallista keskustelua Tshwanen hanketiimin kanssa 12:00 12:30 Tutustuminen SALGA:an ja David Bambatan tapaaminen 12:30 14:00 Lounas ja epävirallinen keskustelu Vuokko Laurilan ja David Bambatan kanssa 14:00 14:45 Tapaaminen SALGA:n kansainvälisten asioiden päällikön kanssa 15:00 Siirtyminen Johannesburgiin 15:45 Saapuminen lentokenttähotelli Southern Sun:iin. 16:00 Valmistelua seuraavalle päivälle Perjantai MBABANE LOCAL GOVERNMENT 20

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille

Ikivihreä kirjasto loppuraportti määrittelyprojektille loppuraportti määrittelyprojektille Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Sähkö ja informaatiotekniikan laitos Versiomuutokset 29.1.2014 viimeisin tilanne tietokantakonversiosta Mirja Loponen 7.2.2014 tarkennettu

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Rikoksentorjunta kunnissa turvallisesti kotona, asuinalueella ja liikenteessä Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin järjestämä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 13

Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 13 Espoon kaupunki Kokouskutsu Nuorisovaltuusto 21.01.2016 Sivu 1 / 13 Kokoustiedot Aika 21.01.2016 torstai klo 17:00 Paikka Valtuustosali, Espoonkatu 5 Lisätietoja Käsiteltävät asiat Asia Liitteet Otsikko

Lisätiedot

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari

Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista. Erasmus-neuvottelupäivä Ulla Tissari Ajankohtaista Erasmusintensiivikursseista Erasmus-neuvottelupäivä 29.3.2012 Ulla Tissari Katsaus hakukierrokseen 2012 Hakemuksia yhteensä 41 kpl (29 kpl 2011), joista 14 jatkohakemusta 27 uutta hakemusta

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Nordplus Kenneth Lundin

Nordplus Kenneth Lundin Nordplus 2012-2016 18.1.2012 Kenneth Lundin Esitys taustaa päätöksestä uudesta ohjelmakaudesta päämäärät toiminnot budjetti ja hallinnointi arviointikriteerit tilastolukuja Pohjoismaiden ministerineuvoston

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (12) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo

HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/ (12) SAIRAANHOITOPIIRI. Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 6/2015 1 (12) TARKASTUSLAUTAKUNTA AIKA 20.04.2015 klo 13:03-15:27 PAIKKA Palvelukeskus, Stenbäckinkatu 9, kokoushuone Arvo KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 38 EDELLISEN

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. IP-koordinaattoritapaaminen

Hyvät käytännöt. IP-koordinaattoritapaaminen Hyvät käytännöt IP-koordinaattoritapaaminen 16.10.2012 Harjoitus Kirjaa haasteita/ongelmia intensiivikurssin toteutuksessa/hallinnossa JA hyviä käytäntöjä Yksi ajatus yhdelle paperille Ongelma punaiselle

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh. 21.12.2012 646 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vieraanvaraisuuden tarkoitus... 3 3. Vierailun tai vieraanvaraisuuden luonne...

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Yritysten henkilöstölle järjestettävät matkat voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

Yritysten henkilöstölle järjestettävät matkat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: KANNUSTEMATKAOPAS Travel Specialist Groupin kannustematkaopas on tarkoitettu avuksi kaikille, jotka suunnittelevat tai ovat jo toteuttamassa yrityksensä henkilöstölle tai jälleenmyyjille kannuste- tai

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto

Oulun kaupunki PÖYTÄKIRJA 7/2016 Maahanmuuttajaneuvosto Aika Maanantai 19.12 klo 12:18 16:50 Paikka Villa Victor, Torikatu 23 Kokouksen osanottajat Fischer Erwin, puh.joht. Suorsa Angela, varapuh.joht. Dolinšek Saša El Hassane Kazza Györgyne Szanto Bernadett

Lisätiedot

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Vuoden 2015 World Dairy Expo ammattimatka lähestyy. Matkan pituus on kahdeksan päivää. Ohjelman mukaan matkaan sisältyy yhteensä 8 tilavierailu,

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle.

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle. 3/2016 Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 9.02 2. Kaupungin tervehdys

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT

KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT KORKEASTI KOULUTETUT TYÖTTÖMÄT HÄMEESSÄ JA HEILLE SUUNNATUT PALVELUT Vuokko Laine, yrityspalvelut Korkeasti koulutettujen yhdyshenkilö 1 11.6.2015 Hämeen TE-toimisto/Vuokko Laine Taustaa Kesällä 2014 nimetty

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä

Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Asianhallinnan viitearkkitehtuuri käytännössä Kokemuksia kunnista 9.3.2016 Jari Hintsala Kuntien Tiera Oy 1 Asianhallinnan viitearkkitehtuuri ja sen käyttö Asianhallinnan viitearkkitehtuuri =Asianhallinnan*

Lisätiedot

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA

KOSKEN TL TEKNINEN LAUTAKUNTA Kokousaika Torstai 7. helmikuuta 2013 kello 19.00 20.40 Kokouspaikka Kunnanvirasto Saapuvilla olleet jäsenet Läsnä Poissa Jari Laurila pj x Esko Syrjälä j. x Kimmo Kupi j. x Pirjo Leino j. x Elina Rauhala

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla

Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Avoin hallinto MMM:ssä ja sen hallinnonalalla Toimintakertomus v. 2013 30.1.2014 Pekka Alhojärvi, MMM/HSO/OTY 1 Toimintakertomus: rakenne Yleistä Avoin toiminta Selkeä kieli Avoin tieto Hallinto mahdollistajana

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 1/2012 7.2.2012 Asiat VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANH 3 VANH 4 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 3 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS

VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS VALTAKUNNALLINEN SOSIAALITYÖN YLIOPISTOVERKOSTO JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Perjantai klo 9:00 11:00 Paikka: Puhelinkokous: Soittonumero 0800 136 716, PIN 011124# Jäsenet ja varajäsenet: Maritta Törrönen

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Hanke Development of Secondary and Vocational Education for the Deaf / Kuurojen opetuksen kehittämishanke

Hanke Development of Secondary and Vocational Education for the Deaf / Kuurojen opetuksen kehittämishanke Nimikkosopimushankkeen raportti 1/2013 Maa/alue Tansania, Njombe Hanke Development of Secondary and Vocational Education for the Deaf / Kuurojen opetuksen kehittämishanke Hankenumero 14616 Kumppani Raportoija

Lisätiedot

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2011 1 Iniön lähipalvelulautakunta TID - AIKA 10.06.2011 kl. 16:00-17:35 PLATS - PAIKKA Aluekonttori 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 11 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen

Lisätiedot

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti

Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema, POTKU 4 hankkeen raportti Tammelakeskuksen terveysasema sijaitsee Tampereen kaupungin keskustassa. Aseman väestöpohja on noin 40 000 asukasta. Asiakaskunta on pääosin ikäihmisiä.

Lisätiedot

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA!

LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! LAMPPU2015-hanke Ohjauryhmän 1. kokous 16.5.2013 klo 13:00 Lync verkkokokous TERVETULOA! 1. Kokouksen avaus Tervetuloa LAMPPU2015-hankkeen ohjausryhmän 1. kokoukseen! 2. Läsnäolijoiden toteaminen Ohjausryhmän

Lisätiedot

Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta

Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta Väliraportti Lapin korkeakoulukonsernin toteuttamisesta 1. SELVITYSTYÖN TAVOITE Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 05.04.2016 eri osapuolten toivomuksesta selvityshenkilön hakemaan ratkaisua Lapin ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko!

Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantai 21.7.2014: Viimeinen kokonainen työviikko! Maanantaiaamuna otimme suunnan kohti moision terveyskeskus-sairaalaa. Aamupäivän vietimme Sinivuokko osastolla. Siellä muutamat vanhukset lähtivät heti

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 Kasva urheilijaksi tilaisuus 2.2.2016 Jukka Karvinen Liikunnallisen elämäntavat

Lisätiedot

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana.

Toinen jakso oli , johon osallistui myös neljä opiskelijaa ja yksi opettaja, joka oli koko ajan mukana. Ammattiopisto Tavastian Hotelli-, ravintola-, catering- ja elintarvikeosaston opiskelijat (8) ja opettajat (2) osallistuivat Vana-Vigalan Tehnika ja Teeninduskoolin hallinnoimaan Nordplus junior Vocational

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

HARJOITTELURAPORTTI: PRINTELA

HARJOITTELURAPORTTI: PRINTELA 20.12.2014 Tuotantotalouden tiedekunta HARJOITTELURAPORTTI: PRINTELA SYKSY 2014/LIETTUA Katja Nuutilainen, 0400205 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 2 LÄHTÖVALMISTELUT... 2 3 SAAPUMINEN LIETTUAAN... 3 4

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

3. Pöytäkirjantarkastajien valinta Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Antti Nupponen ja Emmi Peltonen. Saaja Summa Perustelu Päätös

3. Pöytäkirjantarkastajien valinta Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi Antti Nupponen ja Emmi Peltonen. Saaja Summa Perustelu Päätös Informaatioverkostojen kilta Athene ry Hallituksen kokous 8/2015 Aika: 26.2.2015, 16.15 Paikka: T-Talo, B122 Paikalla: Aleksi Pyykkönen, Helinä Hakala, Emmi Peltonen, Reetta Arokoski, Lauri Lavanti, Antti

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS...

1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KOKOUKSEN AVAUS PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS... 107 Nuorisovaltuuston kokous Esityslista AIKA 12.4.2016 Klo 17.00 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 109 2 KOKOUKSEN AVAUS... 109 3

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot