Matkaraportti. Seuranta ja neuvontamatka Etelä-Afrikkaan ja Swasimaahan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matkaraportti. Seuranta ja neuvontamatka Etelä-Afrikkaan ja Swasimaahan 23.3. 5.4.2007"

Transkriptio

1 Matkaraportti Seuranta ja neuvontamatka Etelä-Afrikkaan ja Swasimaahan Nea Heinonen Sisällys: 1. Matkan tavoitteet 2 2. Bojanala Platinumin piirikunnan yhteistyöhanke Lahden kaupungin kanssa Hankkeen sisältö ja status Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Toiminnan laajemmat vaikutukset 8 3. Tshwanen kaupungin yhteistyöhanke Oulun kaupungin kanssa Hankkeen sisältö ja status Seuranta- ja neuvontatyön tulokset SALGA Mbabanen kaupungin yhteistyöhanke Salon kaupungin kanssa Hankkeen sisältö ja status Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Toiminnan laajemmat vaikutukset 18 Liite 1: Toteutunut matkaohjelma Liite 2: Henkilö- ja yhteystietoja Liite 3: Matkalle tehty Power Point esitys Liite 4: Valokuvadokumentaatio hanketoiminnoista Liite 5: Jenni Koiviston (Turku AMK) valokuvadokumentti Mbabanen hanketoiminnoista Liite 6: Materiaalia eri yhteistyöhankkeista 1

2 1. Matkan tavoitteet Osana pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelman hallinto- ja koordinaatiotyötä suoritetaan seuranta- ja neuvontamatkoja niin Suomen kuin Afrikankin yhteistyökuntiin. Niiden yleisenä tavoitteena on kerätä hankeseurantaan liittyvää materiaalia, varmistaa ohjelman tiedon kulku etelään sekä mahdollistaa keskustelut etelän kuntien edustajien kanssa suoraan. Näiden keskustelujen avulla saadaan usein sellaista tietoa, joka ei välttämättä muutoin välity ohjelman tietoisuuteen. Tämä seuranta- ja neuvontamatka suuntautui Etelä-Afrikassa sijaitseviin Bojanala Platinumin piirikunnan (Bojanala Platinum District Municipality, tästä edes BPDM) ja Lahden kaupungin sekä Tshwanen (ent. Pretoria) ja Oulun kaupungin välisiin yhteistyöhankkeisiin. Lisäksi vierailin Etelä- Afrikan Kuntaliitossa (South African Local Government Association, SALGA). Swasimaassa matkani suuntautui Mbabanen ja Salon kaupunkien yhteistyöhankkeeseen. (Ks. liite 1: Toteutunut matkaohjelma). Tavoitteena oli tarkastella yhteistyöhankkeiden tulosten saavuttamista ja edistymistä erityisesti koskien vuotta Laajamittaisempaa evaluointi- eli arviointityötä ei ohjelman taholta kuitenkaan tässä vaiheessa tehty, sillä Suomen ulkoasiainministeriö suorittaa sellaisen osana ohjelman väliarviointia keväällä Lisäksi vierailujen aikana välitettiin tietoa ohjelmasta ja sen uusista ohjeistuksista. Tarve seuranta- ja neuvontamatkalle näihin kohteisiin oli suuri. BPDM:ssa ei ohjelman järjestämän Rustenburgin paikallishallintoseminaarin yhteydessä helmikuussa 2006 varsinaisesti suoritettu seuranta- ja neuvontatyötä juuri tähän hankkeeseen liittyen. Lisäksi osa yhteistyöhankkeen henkilöstöstä on vaihtunut. Tshwanen kaupungin yhteistyöhanke Oulun kaupungin kanssa on hyvin alkuvaiheessa ja kohdannut joitakin viivästyksiä aloituksen suhteen, joten vierailu oli hyvin tärkeä tilannekatsauksen saamiseksi sekä ohjelmaa koskevan tiedon välittämiseksi. Tshwanessa on lisäksi tapahtunut ohjelmassa mukana olonsa aikana lukuisia henkilövaihdoksia, joten heidän tapaamisensa oli tärkeää (ks. liite 2). Näihin pääsyynä olivat Tshwanessa vuoden aikana tapahtuneet organisatoriset muutokset sekä järjestetyt paikallishallintovaalit. Mbabanessa ei ohjelman taholta ollut aikaisemmin vierailtu, minkä myös mbabanelaiset olivat panneet merkille. Näihin yhteistyöhankkeisiin liittyi myös käsiteltäviä erityiskysymyksiä. BPDM:n kohdalla se koski erityisesti yhteistyöhankkeen yleisen koordinoinnin, tiedon kulun ja yhteistyön sujuvuutta koskevia seikkoja. Tshwanessa erityishuomiota keskusteluissa sai yhteistyön alkamisen viivästyminen ja ohjeistukset. SALGA:n vierailulla nousivat esiin heidän kiinnostuksensa aloittaa ohjelman puitteissa liitojen välinen yhteistyö Suomen Kuntaliiton kanssa. Swasimaassa tarkasteltiin erityisesti hankintojen ja pieninvestointien kestävyysseikkoja, hankkeen taloushallinnon järjestämistä sekä pilottivaiheen rahojen palauttamisen tilaa. Lisäksi kaikissa hankkeissa esille tuotuja neuvontatyön aiheita olivat myös ohjelman uusimmat ohjeistukset koskien yhteistyöhankkeiden taloushallintoa, työvierailujen suunnittelua ja raportointia sekä luottamushenkilöiden mukanaoloa (ks. liite 3, Power Point esitys matkaa varten). 2

3 2. Bojanala Platinumin piirikunnan yhteistyöhanke Lahden kaupungin kanssa 2.1 Hankkeen sisältö ja status Yhteistyö ohjelman puitteissa alkoi pilottivaiheessa vuonna Tällä hetkellä toisen ohjelmakauden hanke on toteutusvaiheessa. Yhteistyöhankkeen pääkomponentit vuonna 2006 ovat: 1. Vesiensuojelun kehittäminen 2. Jätehuollon kehittäminen 3. Ympäristötietoisuuden levittäminen 4. Ympäristönhallintajärjestelmän (EMS) kehittäminen Vuoden 2006 hankehakemuksen mukaisesti Lahti-BPDM yhteistyöhankkeeseen kuuluvat seuraavat toimenpiteet: - Interaktiivisen verkkosivuston suunnittelu ja käyttöönotto kunnan verkkosivustolle - ICLEI:n maailman kongressiin sekä pohjoinen-etelä kuntaohjelman Rustenburgin paikallishallintoseminaariin osallistuminen - BPDM:n ympäristöviikkojen järjestelytyöt - Jätehuollon hallinnon kehitystyö - Ympäristöystävällisten massatapahtumien järjestäminen ja eko-oppaiden kouluttaminen - Vedensuojelun kehittäminen ja vesihankkeiden vertaisarviointi BPDM:ssä - Vesilaboratoriotyöskentelyn statuksen arviointi ja kehitystarpeiden selvittäminen - Ympäristöhallintajärjestelmän (EMS) kehittäminen. 2.2 Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Maanantai Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Bhikhu Kanjee ja harjoittelija Maureen. Aamulla saavuimme BDPM:n ympäristö- ja jätehuoltoyksikön toimistolle koordinaattori Vuokko Laurilan kanssa (ks. liite 4). Aloitimme palaverin katsauksella Lahti-BPDM yhteistyöhankkeeseen. Paikalla olivat Vuokko Laurilan lisäksi Bhikhu Kanjee sekä yksikön harjoittelija Maureen. Tällä hetkellä yksikössä on kolme työntekijää: Vuokko Laurila, Kgomotso Setshedi sekä Bhikhu Kanjee. Yksikkö on päävastuussa pohjoinen-etelä yhteistyön koordinaatiosta ja toteutuksesta. Meneillään on prosessi, jossa yksiköstä pyrittäisiin tekemään oma direktoraattinsa, sillä Vuokon mukaan heidän toimintansa on jo nyt ollut hyvin poikkihallinnollista. Esimerkiksi EMS työn avulla yksikkö on yrittänyt jatkuvasti saada eri osastoja mukaan. Lisäksi ympäristöön liittyvää työtä tehdään nykyisellään muillakin eri osastoilla, kuten ympäristökatastrofeihin liittyviä asioita käsittelevällä osastolla. Vierailun ajankohdan hetkellä näytti siltä, että tämä tulisi tapahtumaan. Muutos kielii ympäristöasioiden yhä tärkeämmästä arvostuksesta BPDM:n hallinnossa ja laajentaa eittämättä toimintakenttää. Tällä hetkellä yksittäisillä piirikunnan alueen kunnilla ei ole Rustenburgia ja Madibengiä lukuun ottamatta kapasiteettia omaehtoiseen ympäristöhallinnolliseen työhön, joten piirikunnalla on tärkeä rooli tässä työssä. 3

4 Vuokko kertoi lyhyesti, miten hanke sai alkunsa. Yhteistyö alkoi epävirallisena jo vuonna 1995 silloin olemassa olevista näiden tahojen välisistä suhteista. Bojanala Platinumin piirikunta muodostettiin myöhemmin ja yhteistyö siirtyi sen alaisuuteen. Aluksi yhteistyö keskittyi vesihuoltoon ja ympäristökasvatukseen, mutta myöhemmin mukaan hankkeen toimintaan tulivat myös jätehuollon ja ympäristöhallinnon alat. Seuraavaksi Vuokko ja Bhikhu kertoivat lyhyesti, mitä nykyisen hankkeen eri osa-alueissa on tehty tähän mennessä. Vesihuollon saralla on tehty Peer Review Bojanalan vesihuollosta ja suojelusta syyskuussa Tällä hetkellä raporttia viimeistellään. Yksi jo tällä hetkellä tiedossa olevia raportin huomioita ovat pohjaveden saastumisen ongelma. Juha Keto ja Ismo Malin olivat mukana toiminnon toteuttamisessa. Yksi suosituksista koskee tarvetta veden laadun seurannalle alueella. Tähän liittyen Bojanalassa on tarve liikuteltavalle kenttälaboratoriolle, jotta eri kuntien vesitilannetta voidaan tarkkailla. Vertaisarvioinnin tuloksien jälkeen laboratorioyhteistyötä ollaan aloittamassa vuonna Bojanalassa toteutettiin myös kaksipäiväinen seminaari veteen liittyen. Tämän yhteydessä tiedotettiin myös ministeriölle veden puutteesta ja aavikoitumisesta. Vedensuojeluun liittyen Bojanalassa aloitteilla on myös kunnan Bospoort Damn Rehabilitation hanke, joka liittyy kalankasvatukseen. Tämän osalta BPDM:llä on ollut hankaluuksia saada kaikkia sidosryhmiä saman pöydän ääreen. Sidosryhmät ovat Rustenburgin kunta ja vesiasioita hoitava osasto, padon alueella asuvat tietystä heimosta koostuvat asukkaat sekä BPDM. He toivovat, että saavat hallinnolliset päätökset kalankasvatustoiminnasta pian. Tällä hetkellä miettivät myös että mitä muuta voisivat tehdä vesiprojektin yhteydessä. Lahdesta saatiinkin idea, että kehitettäisiin kaupallista kalankasvatustoimintaa. BPDM:ssä johto on kuitenkin toistaiseksi ollut sitä mieltä, että sellainen pitäisi antaa eri yksikön hoidettavaksi. Jos näin kävisi, kyseinen hanke leviäisi kunnan eri yksiköiden välille. Hankerahoitusta ei tälle projektille ole vielä suoranaisesti haettu. Jätehuollon saralla on toteutettu bojanalalaisten koulutusmatka Lahteen jätehuoltopalveluihin liittyen. Lisäksi eri kunnissa on toteutettu siivouskampanjoita, ja monet yhteisöt ovatkin siivonneet asuinympäristöään ensimmäistä kertaa. Kampanjat ovat ulottuneet jopa epävirallisille asuinalueille kuten hökkelikyliin. Aluksi asukkaat eivät Vuokon mukaan ymmärtäneet, että roskia ei tarvitsisi olla. Siivouksen jälkeen, kun muutos ympäristön tilassa huomattiin, siisteyttä on alettu arvostaa. Lahdesta Bojanalaan saapuneet opiskelijat toteuttivat kenttätyönsä. He tekivät selvitystyötä ja muun muassa toteutettavuuden arviointeja (feasibility study). Tällä hetkellä Bojanalassa odotellaan heidän työnsä valmistumista sekä heidän opintojensa päättymistä. Ovat saaneet sähköpostilla joitakin selvityksen väliversioita nähtäville. Ympäristötietoisuuden saralla on tehty paljon ja he ovat saaneet paljon kouluja mukaan toimintaan ja siitä on koitunut paljon hyötyjä. Erityisesti ympäristöviikon (environmental awareness week) kautta on saatu tietää koulujen tarpeista, kun osallistuneet eri kilpailuihin. Ala- ja keskiasteille on järjestetty jalkapallokilpailuja, joissa myös levitetään ympäristötietoisuutta tilaisuuksissa puhujien toimesta. Voittajille on jaettu palkintoja, jotka hyödyttävät koko koulua, kuten tietokoneita, tulostimia tai puutarhatyökaluja. Myös Kgomotson osallistuminen on ollut hyvä asia, koska kouluttajana hänellä on paljon suhteita. Osa kouluista on aloittanut kierrätysprojekteja ja niistä on koitunut jopa rahallista hyötyä kouluille. Toissavuotinen ympäristöviikon teema oli Kick it to the bin. Tänä ja edellisvuonna teemana on Road to 2010, joka liittyy vuonna 2010 järjestettäviin maailmanluokan jalkapalloturnaukseen 4

5 Etelä-Afrikassa. Rustenburgissa tullaan pelaamaan joitakin harjoitusotteluita. Hankkeen puitteissa pyritään minimoimaan tämän massatapahtuman aiheuttamat vaikutukset. Tähän ja muuhun ympäristötietoisuuden levittämiseen liittyen hankkeessa on tiedotettu eri yhteisöjä ympäristöasioista. Esimerkiksi Rustenburg show -tapahtuma oli ennen enemmän maatalouspainotteinen, mutta nykyään enemmän yrityshenkinen ja markkinatyylinen. Bojanalalla on ollut oma esittelypiste siellä liittyen massatapahtumien ympäristövaikutuksiin. Tämä koettiin kuitenkin hieman tehottomaksi. Bojanalassa on huomattu, että jalkapallo on tehokas yleisömagneetti ja sitä aiotaan hyödyntää paremmin. Tänä vuonna tietoa välitetään eri jalkapallootteluiden yhteydessä sekä puhujien että yleisön joukossa kiertävien eko-oppaiden (Eco-Guide) muodossa. EcoGuide koulutustilaisuus meni Vuokon mukaan hyvin Lahdessa. Mukana toiminnassa ovat Kgomotso ja Tabo sekä Lahdesta Helena Juutilainen ja Marja-Liisa Suomalainen. Vuokon mukaan BDDM:n toivomuksena olisi myös kasvattaa ympäristökasvatukseen liittyvää toimintaa. Suunnitteilla onkin road show, jossa mennään eri kuntiin eri sidosryhmäedustajista koostuvan ryhmän kanssa bussilla ja puhutaan kunnassa. Ympäristöhallintojärjestelmän (EMS) saralla Bojanalan työhön on saatu tukea Lahdesta Sakari Autiolta. Vuokko huomautti, että työtä tällä saralla on niin paljon, että Bojanalassa se käytännössä vaatisi yhden henkilön kokopäiväisen työn ja nykyisellään siihen ei ole resursseja. He ovatkin suunnitelleet mainostavansa sitä paikallisille asiantuntijoille. Alustavasti he ajattelevat kahden vuoden työsuhdetta. Tavoitteena on, että kaikilla osastoilla olisi ympäristösuunnitelma ja olisi tärkeää saada eri osastot mukaan. Haasteena työssä on, että EMS on vaikeaa selittää kunnan henkilöille, koska se usein ymmärretään yrityselämään kuuluvana järjestelmänä. Kunnassa sitä myös usein luullaan projektiksi eikä kokonaiseksi järjestelmäksi. EMS:ään liittyvät toimenpiteitä on toteutettu jatkuvasti. Esimerkiksi ympäristöpolitiikka on ollut integroituna Bojanalan IDP:hen (Integrated Development Plan) jo muutaman vuoden ajan. Vuoden 2006 hakemuksessa mainittu interaktiivisen verkkosivuston perustaminen ei vielä ole edennyt. Bojanalan yksikkö, joka vastaa informaatioteknologia-asioista, on ollut suhteellisen hidas edistämään asiaa. Tällä hetkellä sivuston toteuttamisen vastuu on siirretty Lahdelle. Esille nousi verkkosivuston tarpeellisuus sekä internet- ja tietojenkäsittelykoulutuksen tarve laajemminkin Bojanalan työntekijöiden parissa, sillä osaavaa henkilökuntaa on rajoitetusti. Toin esille mahdollisuuden vaikuttaa vuoden 2007 hankehakemukseen tämän toimenpiteen toteuttamisen suhteen, sillä lopullista hakemusta ei tässä vaiheessa vielä ollut saatu Kuntaliittoon. Myös ICLEI seminaariin bojanalalaiset osallistuivat ja ohjelman järjestämän Rustenburgin seminaarin lisäksi. Näihin liittyen hankevaroilla tehtiin sininen juliste hanketoimenpiteistä sekä pienempi valkoinen esite hankkeesta (ks. liite 6). Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Bhikhu Kanjee, Maureen, nuoret ympäristökerholaiset Maanantain iltapäivän alkuperäinen ohjelma muuttui hieman, sillä toimistolle saapui odottamattomia vieraita. He olivat road show kierrosta tekevä nuorisoryhmä, joka edusti North West läänin alueen nuorten ympäristökerhoja. Heitä oli noin 20 henkilöä. Ympäristökouluttaja Kgomotson oli ollut tarkoitus pitää heille esitelmä ilmastonmuutoksesta, mutta hän oli joutunut samana päivänä sairaalaan leikkaukseen. Vuokko ei ollut asiasta tietoinen, ja hänen piti täysin valmistelematta ottaa ryhmä vastaan ja pitää kyseinen esitelmä. Katselimmekin yhdessä erään ilmastonmuutoksesta kertovan elokuvan, joka Vuokolla sattui olemaan toimistolla, ja keskustelimme lopuksi nuorisoryhmän kanssa. Alun perin iltapäivällä meidän piti käsitellä Vuokon kanssa hankkeen toteutusta yksityiskohtaisemmin. Tässä näin kuitenkin käytännössä sitä 5

6 ympäristövalistustyötä, jota he Bojanalassa jatkuvasti tekevät. Vuokko kannusti hyvin vahvasti nuoria eteenpäin ympäristönsuojelutyössä, ja nuoret puolestaan kokivat elokuvan hyvin informatiiviseksi. Lounaan söimme Vuokon kanssa klo 17:30. Tiistai Läsnä: Nea Heinonen, Geetesh Daya, Vuokko Laurila, Bhikhu Kanjee ja harjoittelija Maureen. Aamupäivällä katsoimme Vuokon kanssa toimistolla läpi ohjelman uusia taloushallinnon ohjeistuksia. Annoin englanninkielisen taloushallinnon ohjeistuksen ja esittelin uuden budjettilomakkeen, jonka Vuokko totesi hyväksi työkaluksi. Jaoin myös muuta ohjelman materiaalia, kuten esitteitä ja Power Point -esitelmäni (ks. liite 3). Teknisten palveluiden johtaja Geetesh Daya tuli lyhyesti tervehtimään ja osallistui hetken aikaa palaveriimme, mutta joutui muiden velvoitteiden vuoksi pian lähtemään. Hän läsnä ollessaan kerroin lyhyesti matkani tavoitteista, ohjelman tilanteesta, tulevasta ministeriön välievaluaatiosta sekä uusimmasta ohjelman materiaalista. Geeteshin lähdettyä kävimme tarkemmin läpi viimeisimmästä hankehakemuksesta tekemämme lausunnon asiat erityisesti taloushallintoon liittyen. Vuokko kertoi, miten yhteistyöhankkeen taloushallinto on hoidettu tähän mennessä Lahden kanssa. Päävastuu on toistaiseksi ollut Lahden kaupungilla ja rahaliikennettä etelään on ollut niukasti. Ennen vuotta 2006 ei ole rahansiirtoja ollut etelään, vaan Lahtea on laskutettu jälkeenpäin kulujen osalta. Esimerkiksi lentolippujen osalta BPDM on lähettänyt jälkeenpäin laskun Lahden kaupungille, kun ovat ensin ostaneet piirihallinnon rahoilla lentoliput matkoja varten. BPDM:llä on jokin tietty matkatoimisto, jossa piirihallinnolla on tili. Lahden kaupunki on sitten palauttanut hankevaroista BPDM:n tilille kyseisen summan. Muutamia matkalippuja on myös ostettu sähköisinä lippuina Lahdesta käsin, ja BPDM on lunastanut ne etelässä, mistä ei ole syntynyt kuluja piirikunnalle. Vuoden 2006 jälkeen pieniä rahasiirtoja on tehty etelään. Ohjeistin etelässä tehtävän tilintarkastuksen velvoitteesta. BPDM:n tapauksessa yhteistyöhankkeen tilintarkastus on heidän käytäntöjensä mukaisesti oltava osa piirihallinnon omaa tilintarkastusta. Taloushallinnon vuosi heillä on heinäkuu-kesäkuu. Sovimme, että tapaisimme myös BPDM:n taloushallinnosta vastaavan henkilön keskiviikkona lyhyesti, jotta saisin kerrottua tarkemmin ohjelmasta ja hankkeen järjestelyistä. Selitin myös lyhyesti ohjelmakauden loppumisesta koituvat seuraamukset yhteistyöhankkeiden taloushallinnon suhteen: Vuoden 2007 lopussa käyttämättömäksi jäävät hankevarat tulee palauttaa ohjelmalle eikä niitä voida suoraan siirtää vuodelle Tulevaisuudessa hankkeessa pyritään vahvistamaan etelän roolia yhteistyön taloushallinnossa. Esittelin mahdollisuudet sisällyttää erillinen hankekomponentti taloushallinnon järjestelyjen suunnittelemiselle seuraavaa ohjelmakautta ajatellen sekä taloushallinnon järjestelyjä ja rooleja käsittelevän yhteisen asiakirjan tekemisen Lahden kaupungin kanssa. Pidimme lounastauon kello 13 14:30. Alkuperäiseen ohjelmaani oli järjestetty vesihuollon hankekomponenttiin liittyen iltapäivälle tutustumismatka Moses Kotanen kuntaan ja tapaaminen Gideon Moremedin kanssa, joka on kunnan teknisten palveluiden johtaja. Hänkin oli kuitenkin sairaana ja tapaaminen peruuntui. Moses Kotane 6

7 on yksi pienemmistä maaseutukunnista, ja siksi siellä vierailu olisi ollut mielenkiinoista. Koska sairaalassa ollut ympäristökouluttaja Kgomotso oli herännyt leikkauksestaan, vierailimme Vuokon kanssa sairaalassa häntä tapaamassa. Kgomotson piti myös osallistua keskiviikon ympäristökouluttajien tapaamiseen, mutta estyi näistä valitettavista syistä. Sairaalavierailun jälkeen palasimme toimistolle hetkeksi. Illalla Bhikhu tarjoutui ajamaan minut kaupungin ulkopuolelle tutustumaan Haartebeespoort Dam patoon. Matkalla poikkesimme myös paikalliselle käsityöläistuotteita myyvälle torille ostoksille. Keskiviikko Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Andre Venter Aloitimme Vuokon kanssa vierailulla Rustenburgin kunnan jätehuollosta vastaavan yksikön johtajan luokse (ks. liite 4). Andre kertoi kokemuksistaan Päijät-Hämeeseen suuntautuneelta koulutusmatkalta vuodelta Hän koki matkan erityisen hyödylliseksi, sillä sitä kautta osallistujat näkivät ja kokivat, millaiset jätehuoltoratkaisut ja järjestelmät ovat mahdollisia. Erityisesti heitä kiinnostavat jätteiden alkulajittelu sekä kaatopaikkojen kehittäminen, joihin matkalaiset saivat paljon ideoita. Erityistarpeita Rustenburgin alueeseen liittyen ovat Andren mielestä etelän kuntien puutteelliset henkilöresurssit etenkin jätehuollon osaamisen suhteen. Seuraavan ohjelmakauden hankkeelle Andre näkisi seuraavia jätehuoltoon liittyviä kehittämiskohteita: ongelmajätteiden keräys ja käsittely, jätetiedon levittämistä koskeva järjestelmä ja välineet, yhä kasvavan elektronisen jätteen käsittely, lupajärjestelyt, kompostointi ja jätteen keräyskeskuksien lisääminen (transfer station) (joilla saadaan vähennettyä jätemäärää ennen kaatopaikalle päätymistä). Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, kouluhallinnon edustajia, ympäristöympäristökouluttajia, ympäristökerholaisia. Tämän jälkeen lähdimme vierailemaan alueen eri ala-asteen kouluissa katsomassa kierrätyshakkeiden toimintaa. Vieraillut neljä koulua olivat L.D. Matshego, Reuben Monareng, Bosabosele ja Nkukise. Kierrätystoiminta on osa koulujen ympäristökerhojen toimintaa ja oppilaan tuovat kotoaan tai muualta kierrätettävät tavarat, jotka varastoidaan koulujen takapihalle suurissa säkeissä. Kierrätettäviä tuotteita ovat lähinnä lasipullot. Myös metallipurkkeja, pahvia ja paperia kierrätetään hieman joissain kouluissa. Noin kerran kuussa tulee tyhjennysauto, joka vie materiaalin eteenpäin ja koulu saa rahallisen korvauksen. Keskustelin koulujen joidenkin paikalla olleiden ympäristökouluttajien kanssa sekä kouluhallinnon ympäristövastaavan kanssa. Ympäristökouluttajat toteuttavat osaltaan yhteistyöhankkeen ympäristötietoisuuden levittämiseen liittyviä toimenpiteitä eri peruskouluissa. Ympäristökerhojen toiminta rajoittuu pääasiassa ala-asteisiin, mutta myös joillakin yksittäisillä yläasteilla on aktiivisia ympäristökerhoja. Reuben Monareng koulussa tapasin myös ympäristökerhon oppilaita, jotka olivat saapuneet tapaamaan meitä kesälomallaan. Lapset kertoivat osallistuneensa ympäristökerhon kautta erilaisiin ympäristöaiheisiin kilpailuihin, joista saa palkintoja kouluille. Lisäksi kerhojen toimintaan kuuluu siivoustalkoita ja retkiä luonnonpuistoihin. Lapset myös kertovat vanhemmilleen ympäristöasioista. Vuokko kertoi, että Bojanalassa aloitetaan pian jalkapallokilpailut ympäristökerhoille, joiden avulla levitetään myös ympäristötietoisuutta. Hän kannusti kerholaisia, myös tyttöjä, aloittamaan harjoitukset. 7

8 Yleisesti ottaen ympäristöviikon toimintaan on osallistunut Vuokon mukaan satoja kouluja erityisesti maaseutualueilla (Moses Kotane ja Moretele). Tiedotuskanavina on käytetty lähinnä sisäistä tiedotusta kouluhallinnon kautta. Aikaisemmin toimistolla Vuokko yritti saada taloushallinnon henkilöä puhelimitse kiinni sopiaksemme tapaamisen loppupäivälle, mutta tapaamista emme onnistuneet saamaan. Sovimme, että lähetän matkani jälkeen tietoa ohjelman taloushallinnon ohjeistuksista sähköpostilla, jonka Vuokko ja Geetesh välittävät eteenpäin. Sovimme myös, että pyydän sähköpostitse tarvittavat lisätiedot hankkeen taloushallintoon liittyen jälkeenpäin. Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Bhikhu Kanjee, Maureen, koulujen ympäristökouluttajat Kouluvierailujen jälkeen palasimme toimistolle, jonne olimme kutsuneet osan koulujen ympäristökouluttajista tapaamiseen (17 henkilöä, ks. liitteet 4 ja 6). Söimme yhdessä kevyen lounaan samalla, kun aloitimme tapaamisen. Pidin lyhyen Power Point -esitelmän ohjelmasta (ks. liite) ja sen perusperiaatteista kouluttajille sekä kerroin itsestäni ja Kuntaliitosta. Vuokko jatkoi esitelmöimällä BPDM-Lahti hankkeesta ja Bojanalan roolista ympäristöasioissa. Vuokko kartoitti keskustelun avulla myös ympäristökouluttajien tarpeita kouluissa. Päätarpeiksi laajempaan Bojanalassa tehtävään työhön liittyen nousivat: tiedon saatavuus (kirjastopalvelut sekä teknologia asiat), tukitoimet ja verkostot kouluttajille, kouluttajien kapasiteetin vahvistaminen (projektien hallinta ja arviointitaidot), kouluttajien kansainvälinen vaihto-ohjelma, paikallisten sponsorien löytäminen. Tarkensin, että ohjelman kautta näitä kaikkia ei voi tukea. Tukea voisi kenties saada kouluttajien oman vertaisverkoston perustamiseen ja taitojen vahvistamiseen, missä BPDM olisi vahvasti mukana. Nykyisellään eri koulujen kouluttajat ovat vain satunnaisesti joidenkin toisten kouluttajien kanssa yhteydessä. Kyselin ympäristökouluttajilta millaisessa toiminnassa ovat olleet mukana omissa kouluissaan. Ympäristöasiat välittyvät koulupuutarhojen, puun istutuksen, ympäristöaiheisen kokous/luokkahuoneen perustamisen, siivouskampanjoiden, luontoretkien, teemaviikkojen, kilpailujen, kunniakirjojen, näytelmätoiminnan ja toisille kouluille tiedottamisen kautta. Kysyin, miten he mittaavat onnistumistaan ja työnsä tuloksia ympäristökouluttajina. Paikallisia muutoksen mittareita he kertoivat olevan havaittavat muutokset lasten asenteissa ympäristö kohtaan, lasten ottamat aktiiviset roolit eri tehtävissä ja roskaamisen vähentyminen. Lisäksi he mainitsivat muutokset sekä yksilöiden että paikallispolitiikan tasolla. Tilaisuuden päätyttyä Geetesh Daya halusi vielä tavata minut ja Vuokon päivälliselle ennen lähtöäni Bojanalasta. Tapasimme klo 17:30 eräässä ravintolassa ja keskustelimme vierailuni annista. Esitin viralliset lopputervehdykset ja kiitokset vielä Geeteshille. 2.3 Toiminnan laajemmat vaikutukset Esitän tässä muutamia huomioita BPDM-Lahti yhteistyöhankkeen vaikutuksista. Systemaattinen ja laajamittainen vaikutusten arviointi ei kuitenkaan ollut tämän työvierailun tavoite. Yhteistyöhanke on osaltaan vakauttanut ympäristöasioiden asemaa ja sen saamaa painoarvoa piirikunnanhallinnossa, sillä ympäristöasioita käsittelevästä yksiköstä ollaan parhaillaan tekemässä omaa direktoraattiaan. Piirikunnan sitoutuminen on ollut vahvaa ja nykyisen pormestarin tiedetään tukevan hankkeen jatkumista. Hanke nivoutuu hyvin osaksi piirikunnan laajempaa 8

9 ympäristöhallinnollista työtä. Se on osa kehitettyä IDP:tä ja ympäristöpolitiikka on integroitu IDP:hen. EMS työ osaltaan vaikuttaa kokonaisvaltaisempaan ja systemaattisempaan ympäristöasioiden huomioon ottamiseen koko piirikunnassa. Uusia paikallisia hankkeita on syntynyt BPDM-Lahti hankkeen kautta piirikuntaan ja suurempiin kuntiin, ympäristötietoisuuden levittäminen on ollut laajamittaista ja vaikutukset ulottuvat yksittäisiin kotitalouksiin sekä AIDS orpojen ruokatukeen asti. Esimerkkejä: Jätehuollon saralla Bhikhun kertoman perusteella bojanalalaiset kokivat hyödylliseksi viranhaltijoiden Lahteen suuntautuneet työvierailut. Eräs opituista asioista oli, että Lahden yksityisten urakoitsijoiden käyttäminen paljasti bojanalalaisille, että hekin voisivat käyttää tarjouskilpailuprosessia ja valita vain yhden jätteen kerääjän koko alueelleen. Myös jätteen erottelu etenkin ongelmajätteen ja energiajätteen osalta on koettu Bojanalassa mielenkiintoiseksi. Työvierailun aika he saivat hyvää uutta tietoa muun muassa näihin asioihin liittyen. Rustenburgin jätehuollon Andre Venter oli mukana tutustumassa Lahden kaatopaikkakaasua, biojätettä ja kotitalouskierrätystä koskeviin järjestelmiin. Tästä hän haluaisi kehittää tulevaisuudessa Bojanalan alueella uusia hankkeita. Jätteen lajittelu jo kotitalousvaiheessa auttaisi paikallisia ihmisiä, jotka lajittelevat työkseen jätteitä kaatopaikalla. Jätteet tulevat suurimmaksi osaksi Pilanesbergin luonnonpuistosta. Haasteena koetaan erityisesti ihmisten mielen kääntäminen. Bhikhu haluaisi työstää tätä hanketta eteenpäin Bojanalassa, ja tekee siitä parhaillaan jotain selvitystä. Yksittäisillä kunnilla ei nykyisellään kapasiteettia aloittaa tähän liittyvää toimintaa itsenäisesti. Andre Venterin kertomuksen mukaisesti jätehuollon koulutusmatka on osaltaan saanut aikaan sen, että jätehuollon strategia on laadittu ja erinäisiä uusia jätehuollon hankkeita on syntynyt Rustenburgin kunnassa. Myös muut suomalaiset tahot ovat kiinnostuneet yhteistyöstä suhteiden kautta, kuten esimerkiksi FINDER, joka esittänyt kiinnostuksen yhteistyön aloittamista. Yhteistyömahdollisuuksia kartoitetaan parhaillaan. Ympäristötietoisuuden levittämisen saralla koulujen ympäristökouluttajat kertoivat, että oppilaat, jotka osallistuvat ympäristökerhojen toimintaan, ovat hyötyneet saamalla kokemusta johtamistehtävistä sekä itsevarmuutta kertoessaan oppimistaan asioista muille. Kouluttajat itse kertoivat hyötyneensä toiminnasta saamansa ympäristötiedon kautta, jonka he vievät myös kotiinsa. He kertoivat kuluttajanroolinsa muuttuneen myös omassa elämässään. Lisäksi he saavat kokemusta kouluttamisesta ja ryhmätapaamisten vetämisestä. Kouluttajat ovat voineet ohjata opetussuunnitelmiaan ja koulutusmateriaalihankintojaan sisältämään ympäristöasioita. Lisäksi koulut ovat hyötyneet kilpailuista koululle koituneiden palkintojen kautta, kuten tietokoneiden tai pienempien palkintojen kautta. Vierailtujen koulujen pihat olivat hyvin siistejä. Myös yhteisöt, joissa kampanjoita on pidetty, haluavat jatkaa siistimistä tasaisin väliajoin siivouskampanjan loputtuakin. Koulujen kierrätystoiminnasta saaduilla rahoilla koulut ovat voineet ostaa esimerkiksi siemeniä tai työkaluja puutarhapalstansa viljelyyn. Puutarhapalstojen sato koituu ruokalisäksi erityisesti orvoille koululaisille. Hankkeen ympäristöviikon avulla on saatu tehokas alku näille toiminnoille koko piirikunnassa. Myös kunnat antavat omarahoitusta näille toimille noin randia vuodessa, joten toiminta tulee jatkumaan myöhemminkin. Kunnissa ympäristöviikon toiminnot on sidottu laajempaan budjettiin, joka tarkoitettu maailman ympäristöpäivän ja viikon toimintoihin. Ilman tätä sidosta ei kunnilla olisi kapasiteettia järjestää erillisiä BPDM hankkeeseen liittyviä tapahtumia. 9

10 Huomioita toimintaympäristöstä: Ympäristöasiat ovat Bojanalan alueella yhä keskeisempiä. Alue kärsii kasvavasta vesipulasta. Kuivuus oli vierailun ajankohtana silminnähtävä. Myös muina vuodenaikoina kuivuus on vaivannut aluetta. Metsä- ja ruohikkopalot ovat yleisiä. Vesialueiden saastuminen on esillä oleva kysymys. Esimerkiksi Haartebeespoortin patoalue, jonne virtaa vesi Johannesburgin suurkaupungista, kärsii pahasta leväongelmasta. Padon penkereellä olevat talot valittavat hajuhaitasta, joka oli selkeästi havaittavissa. Ilmanlaatuun vaikuttaa oleellisesti alueen laajamittainen kaivostoiminta (ks. liite 6). Savusumu oli silminnähtävä Rustenburgin alueella. Huomiota on alettu kiinnittämään kuivakäymälöihin ja niiden käyttöönoton kannustamiseen. Myös BPDM-Lahti hankkeen hakemukseen on vuodelle 2007 kirjattu tähän liittyvää toimintaa. Ongelmana asukkaiden keskuudessa on vesivessojen kielimä status arvo, jota moni mieluummin tavoittelee. Integrated Development Plan:it (IDP) on Etelä-Afrikassa tehty eri tasoilla: lääni-, piirihallinto- sekä kuntatasoille omansa. Piirihallinnon IDP on käytännössä laajempi, kun taas kunnan on käytännönläheisempi. Kunnan IDP:t tulee kuitenkin olla linjassa piirihallinnon IDP:n kanssa, sillä ne seuraavat piirihallinnon budjettia ja saavat rahoitusta sitä kautta. Kunnan byrokratia tarkoittaa Andre Venterin mukaan Rustenburgissa sitä, että oppimisprosessi ja etenkin tiedon täytäntöönpano usein kestää erinäisten kuntien hitaiden prosessien, kuten Section 78 prosessi, vuoksi. Strategiat ja oppimisprosessi ovat siis on jo olemassa, mutta toteutusvaiheeseen asti pääsy usein kestää. Esimerkiksi tällä hetkellä ei ole mitään velvoittavaa lainsäädäntöä toimeenpanoa koskien. Paikallispoliitikot myös monesti painottavat tuloksissa uusien työpaikkojen syntymistä alueelle, mikä osaltaan vaikuttaa tehtäviin päätöksiin. 3. Tshwanen kaupungin yhteistyöhanke Oulun kaupungin kanssa 3.1 Hankkeen sisältö ja status Yhteistyö ohjelman puitteissa alkoi suunnitteluhakemuksen hyväksymisellä Tällä hetkellä suunnitteluvaihe on vielä täysin alkuvaiheessa eikä suunnitteluun myönnettyä rahoitusta. Alustavat yhteistyöalueet suunnitteluhakemuksen mukaan ovat: 1. Yrityssektorin kehittäminen 2. Tutkimus- ja koulutussektorin kehittäminen 3. Kaupungin kehittämistyön hallinnointi 3.2 Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Torstai Lähdimme aamulla Rustenburgista ajamaan kohti Tshwanea. Palaveri Tshwanen henkilöiden kanssa alkoi klo 9:30. 10

11 Läsnä: Nea Heinonen, Vuokko Laurila, Kgomotso Mohlala, Tsietsi Maleho (The Innovation Hub), Nomgqibelo Mdlalose, Charles Kuun, Gerhard van Eeden. Virallisten alkutervehdysten jälkeen esittelin lyhyesti ohjelmaa ja sen tämän hetkisiä painopisteitä Power Point esityksen avulla (ks. liite 3 ja 4) sekä jaoin ohjelmaan liittyvää materiaalia. Tämän jälkeen tiedustelin yhteistyöhankkeen nykyisestä tilasta. Tshwanelaiset kertoivat, että syyskuun 2005 aikoihin Oulusta saapui virallinen delegaatio Tshwaneen. Innovation Hub:illa oli suuri vaikutus yhteistyön käynnistymisessä. Toukokuussa 2007 on myös suunniteltu delegaation vierailua Ouluun. Tämä kenties toteutetaan kunnan omalla rahalla, sillä Oululle myönnettyä rahoitusta ei ole vieläkään laskutettu ohjelmalta. Suunnitteluvaiheen aloittaminen on viivästynyt Tshwanen henkilövaihdosten sekä molemminpuolisen verkkaisen yhteydenpidon vuoksi. Ensitöikseen tshwanelaiset ilmoittivat, että kunnanjohtaja on kirjoittanut virallisen anteeksipyyntökirjeen Oulun kunnanjohtajalle koskien yhteistyöhankkeen aloittamisen viivästymisestä. Kunnanvaltuustolta oli käsittääkseni jo saatu päätös yhteistyön jatkamisen puolesta. Koordinaattori Kgomotso myös ilmoitti, että he ottavat nyt tavoitteekseen saada aikaan kattava Smart City ohjelma tämän vuoden loppuun mennessä ja saattavansa alulle myös yhteistyöhankkeensa Oulun kanssa siihen liittyen. Smart City on siis laajamittainen ohjelma/kattotavoite, johon liittyy useita erilaisia hankkeita, kuten esimerkiksi Suomen ministeriön Centre of Excellence hanke. Tsietsi nosti esille myös ajatuksen, että hanketta voisi yrittää suunnata myös uusille raiteillekin nyt kun suunnittelua ollaan aloittamassa yhdessä Oulun kanssa. Kiinnostusta Tshwanessa voisi olla myös ympäristöhallinnon kehittämisen suuntaan. Lisäksi Oulun vahva profiloituminen yliopisto- ja korkean osaamisen kaupungiksi koettiin tärkeäksi. Kokous päättyi suhteellisen lyhyeen, sillä Kgomotson piti lähteä takaisin valtuustoasioiden pariin. Kannustin vielä aktiiviseen yhteydenpitoon oululaisten kanssa sekä ottamaan myöhemminkin yhteyttä ohjelmaan, jos on kysymyksiä. Kokouksen päätteeksi jäimme vielä osan kanssa syömään pientä aamupalaa, jonka he olivat meille järjestäneet. 4. SALGA Torstai Lisäsin alkuperäiseen ohjelmaan vielä vierailun SALGA:ssa, sillä paluumatkalla Tshwanesta Johannesburgiin se onnistui kätevästi ja ylimääräistä aikaa oli iltapäivälle edellisen palaverin lyhyyden vuoksi. Tapasimme Vuokon kanssa David Bambatan, joka esitteli meille SALGA:n tiloja ja henkilöitä lyhyesti. Tämän jälkeen menimme lounaalle ja keskustelimme SALGA:n roolista ja mahdollisuuksista liittojen väliseen yhteistyöhön, jota David ehdotti ja he olivat siitä selkeästi hyvin kiinnostuneita. SALGA:lla on siinä mielessä hyvä asema, että jos liittojen välistä yhteistyötä aloitetaan, SALGA:lla on vakiintuneen asemansa vuoksi hyvät ja laajat suhteet muihin Afrikan kuntaliittoihin. Lisäksi sillä olisi vahvemmat henkilöresurssit ja kapasiteetti toimia kuin jollakin muulla, hyvin alkutaipaleella olevalla kuntaliitolla. Nämä seikat nousivat esille keskusteluissa. Lisäksi matkan ajankohdalla tuli ilmi, että Vuokko saattaa siirtyä SALGA:an töihin (EcoMass 11

12 hanke) ja hän vaikutti kovasti kiinnostuneelta SALGA:n roolista koordinoijana Etelä-Afrikan kuntien hankkeiden suhteen laajemminkin ei ainoastaan pohjoinen-etelä ohjelmaan liittyen. Palattuamme lounaalta tapasimme vielä SALGA:n kansainvälisten asioiden johtajan lyhyen palaverin tiimoilta. David esitteli minut ja kerroin lyhyesti ohjelmasta sekä tulevasta ministeriön väliarviosta ja jatkoneuvotteluista. Myös hän halusi esittää kiinnostuksensa yhteistyön aloittamiselle Suomen Kuntaliiton kanssa. He olivatkin jo kovaa vauhtia miettimässä aiesopimuksen tekemistä, mutta jouduin hieman hillitsemään heidän intoaan ja kerroin aikaisemmista kannoistamme aiesopimuksen allekirjoittamiseen liittyen sekä mahdollisuuden, että liittojen välistä yhteistyötä ei syntyisikään seuraavalla ohjelmakaudella. Mainitsin myös, että jos sellainen uusi yhteistyömuoto otetaan mukaan, se luultavimmin tapahtuisi yhden afrikkalaisen pilotti kuntaliiton kanssa, jonka mahdollisista valintakriteereistäkään ei ole vielä tietoa. Toin kuitenkin esille mahdollisuuden kirjata ylös SALGA:n ehdotukset mahdollisten tulevien yhteistyöalueiden suhteen sekä proposal - tyylisen virallisen ehdotuksen lähettämisen ohjelmalle, jota voitaisiin tarvittaessa käyttää neuvotteluissa ministeriön kanssa kiinnostuksen osoittamiseksi. Palaverin jälkeen Vuokko kyyditsi minut vielä lentokenttähotelliin Johannesburgiin, sillä minulla oli aikainen lähtö Swasimaahan. 5 Mbabanen kaupungin yhteistyöhanke Salon kaupungin kanssa 5.1 Hankkeen sisältö ja status Yhteistyö ohjelman puitteissa alkoi pilottivaiheessa vuonna Tällä hetkellä toisen ohjelmakauden hanke on toteutusvaiheessa. Yhteistyöhankkeen pääkomponentit vuonna 2006 ovat: 1. Urheilu ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen lapsille ja nuorille - Urheilutoimen kapasiteetin vahvistaminen - Tapaustutkimus luonnollisesta liikuntaan liittyvästä toiminnasta Mbabanessa - Julkisten peli- ja virkistysalueiden kunnostaminen - Hankkeen urheilukomponentin tulosten arviointi 2. Kestävä kehitys, ympäristöhallinto ja kaupungistuminen - Arvio Mbabanen suhteesta kestävän kehityksen tavoitteeseen nähden - Kaupungistumista koskevan tiedon kerääminen - Tapaustutkimukset: 1 Ympäristön tilaa koskevan tietojärjestelmän kehittäminen 2 Jätehuollon ja hallinnon suunnittelu - Mbabanen kaupungin ympäristön tilaa koskeva raportti 3. Paikallinen elinkeinoelämän kehittäminen 4. Kunnanhallintorakenteiden kehittäminen 12

13 5.2 Seuranta- ja neuvontatyön tulokset Perjantai Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma / Saavuin Swasimaahan klo 07:40. Minut haettiin lentokentältä ja menin hotellille. Olimme järjestäneet tapaamisen iltapäivälle hanketiimin kanssa. Läsnä: Nea Heinonen, Benedict Gamedze, Penga Vunga, Nhlanhla Vilakati, Livelethy Plamidi, Fiksile Dlamini, Ellen Matsenjwa, Jenni Koivisto. Virallisten alkupuheenvuorojen jälkeen kerroin lyhyesti matkani tavoitteista. Sen jälkeen Benedict kertoi lyhyesti hankkeen alkuhistoriasta ( Better health through sports -hanke) ja nykytilanteesta. Söimme välissä lounaan hanketiimin kanssa. Tämän jälkeen palasimme vielä toimistolle ja jatkoimme palaveria hankkeen tilannekatsaukseen liittyen. Mbanelaiset kukin vuorollaan esittelivät hankkeensa sen hetkistä tilaa ja jatkoivat materiaalia (ks. liite 6). Lisäksi Jenni Koivisto kertoi, mitä kestävän kehityksen tapaustutkimus 2:n osalta on toteutettu etenkin TuAMK oppilaiden osalta (ks. liite 5). Tällä hetkellä urheilu ja vapaa-ajan komponentissa on meneillään on strategian laatiminen sekä eri alueiden tarpeiden analysointi, jossa myös salolaisilla on rooli. Kestävän kehityksen tapaustutkimuksen 1 saralla on edetty vaiheeseen 3 (phase 3). Ympäristön tilaa koskevaa raporttia viimeistellään (SOI). Kunnan sisäinen sidosryhmäanalyysi on saatettu loppuun, mutta ulkoisia sidosryhmiä ollaan kartoittamassa. Lisäksi indikaattoreita työstetään Salon kanssa yhdessä. Linkkiä kaupunkisuunnitteluun kehitetään parhaillaan, erityisesti GIS järjestelmää kehittämällä. Tapaustutkimuksen 2 kohdalla on suoritettu ympäristövalistustyötä sekä suunnitellaan parhaillaan jätetietokeskuksen perustamista. Taloushallinnon kehittämiseen liittyviä huomioita ovat mm. että Mbabanen kaupungilla ei ole LED osastoa (Local Economic Developmet), vaan toiminta keskittyy aluetasolle (regional). Lisäksi nykyinen suunnitelma on nimeltään structure plan, josta ollaan hiljalleen siirtymässä kohti IDP:tä ja aktiivista talouskehitystä. Salossa taloushallinto on myös enemmän master planning vetoista, joten myös Salo voi potentiaalisesti oppia IDP lähestymistavan omaksumisprosessista. Näin voitaisiin myös nopeuttaa strategista työtä. joka Mbabanessa toimii kahden vuoden suunnitelmilla, kun taas Salossa viiden vuoden suunnitelmilla. Taloushallinnon ja kunnanhallinnon hankekomponentit ovat vielä suhteellisen alkuvaiheessa. Keskustelujen perusteella hankeryhmän roolit ovat seuraavat: 1. Benedict Gamedze: koordinaattori sekä paikallisen talouden ja hallinnon kehittäminen 2. Nklanhla F. Vilakati: paikallisen talouden kehittäminen erit. rahoituspuoli, osallistui mm. Saloon suuntautuneeseen matkaan ja tutustui kunnan tulonmuodostusrakenteisiin. 3. Phesheya N. Gumedze: urheilu- ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen 4. Fiksile L. Dlamini: kestävä kehitys -komponentti 5. Sinda Mabuza: kestävän kehityksen komponentin työntekijöiden esimies 6. Ellen Matsenjwa: kestävä kehitys -komponentti 7. Livelethy Plamidi: urheilu- ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen 8. Penga Vunga: urheilu- ja vapaa-ajan toiminnan kehittäminen 9. Reginald Motsa: kestävän kehityksen komponentti - GIS. Yhteenvetona mbabanelaiset kertoivat yhteistyön ja kommunikaation sujuneen hyvin salolaisten kanssa ja suunnitelmat on pääsääntöisesti tehty yhdessä molempien osapuolten kesken. 13

14 Maanantai Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma / Koska kunnanjohtaja Felix Matsebula ei ollut perjantaina tavattavissa, aloitimme päivän lyhyellä tapaamisella kunnanjohtajan luona ja vaihdoimme viralliset tervehdykset. Tämän jälkeen tutustuin Mbabanen kaupungin GIS-paikkatietojärjestelmään Fiksile Dlaminin kanssa. Tällä hetkellä ainoa henkilö, joka hoitaa GIS järjestelmää on Reginald Motsa. Hän esitteli meille GIS-tietojärjestelmän nykyistä hyödyntämistä. Rakennustarkastajia koulutetaan kartoittamaan aluetta. Laitteistoa on ostettu. Hankkeeseen liittyen on tehty erilaisia karttoja ja tietokantoja, joissa ympäristöä koskevaa tietoa, kuten vesireittien sijainnit, sisällytetty. Näin voidaan paikantaa ympäristön haavoittuvimmat alueet esim. tulvavaaraan liittyen. Tällä hetkellä kehittämistarpeita ovat omien tiedostojen muodostamista kaikista tiedoista yhdistelemällä sekä esim. muodostaa tiedostoja tiennumeroittain, mikä helpottaisi poliisin, postin ja palolaitoksen työskentelyä. Muita tarvittavia tietokantoja ovat mm. ikä, asumistiheys, koulujen ja klinikoiden sijaintia kertovat tietokannat. Lisäksi olisi hyvä, että lukuversio GIS-tiedostoista olisi kaikkien kunnan viranhaltijoiden, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden saatavilla. Tähän liittyen yksi laitteistollinen kehitystarve on uuden päivitetyn ohjelmiston hankkiminen (ArcIMS, nykyinen ArcGIS), jonka avulla tietokanta saadaan laajempaan käyttöön (budjetoitu vuodelle 2007). Tämä edellyttää jatkossa myös koulutustoimenpiteitä. Salosta on tulossa GIS asiantuntija kartoittamaan kehitystarpeita ja tämän hetkistä tilannetta. Vaikka GIS on saatukin alulleen, valtuuston mukaan tarvitaan edelleen oppia siitä, miten sitä voidaan laajamittaisesti hyödyntää ja kehittää. Tässä Salon panos koetaan tärkeäksi. Ilmakuvien ottamisessa jouduttiin turvautumaan ulkopuoliseen amerikkalaiseen urakoitsijaan, joka kartoitti kaupungin kartaston. Tämä maksoi dollaria. Tämän jälkeen vierailin Phesheyan, Pengan ja Livelethyn kanssa seuraavissa urheilu- ja vapaa-ajan viettopaikoissa: Coronation Park puisto+kentät+leikkiapuisto, Prince of Wales kenttä, Msunduza kenttä ja leikkipuisto, Mahwalala koulu, Ekwetsembeni koulu, Selection Park leikkipuisto (ks. liite 4). Coronation Park on kaupungin suurin puistoalue, johon on liitetty myös pelikenttiä (tennis, koripallo, lentopallo, verkkopallo, squash), uima-allas sekä lasten leikkialue. Hankkeen toiminnot alkoivat tenniskentän ja lasten leikkialueen kunnostamisesta. Alusta ja aitaus on uusittu sekä koripallon koritelineet. Lisäksi kunnostettiin pukuhuoneet, joista tosin naisten pukuhuonetta käytetään aktiivisesti toimisto/varastotilana. Naiset pelaavat enimmäkseen verkkopalloa. Lisäksi kenttien poleteilla toimivat valot on kunnostettu hankerahoilla. Uima-allas ei ole kuulunut hankkeen piiriin. Se on pienestä koostaan huolimatta Mbabanen suurin allas, ja he haluaisivat siirtää sen sisätiloihin tulevaisuudessa. Jopa urheiluseurojen tiimit harjoittelevat altaalla. Hanketiimi arvioi, että n. 50 % lapsista osaisi uida. Yleensä vain julkiset koulut kuitenkin käyttävät allasta, sillä yksityiskouluilla saattaa olla omat pienemmät altaat koulujen yhteydessä. Lasten leikkialue on viime vuoden aikana laajentunut hankevaroilla huomattavasti sekä aitausta on jatkettu. Uusia leikkivälineitä on tehty. Mm. laivarakennelma on TuAMK:n toteuttama. Squash huone on kunnostettu hankerahoilla. Prince of Wales urheilukentällä (juoksu, pallonurmi) ei ole vielä tehty hankerahoilla mitään, mutta se on suurin kaupungin urheilukenttä ja siellä pidetään suurimmat tapahtumatkin. Tulevaisuudessa haluaisivat parantaa mm. ruohikkoistuneiden juoksuratojen kuntoa. Msunduzan hiekkakentällä ei ole vielä tehty mitään hankevaroilla, mutta puutteena erityisesti valaistuksen puute. Alue on köyhempää ja viikonloppuisin kenttä on paljon käytössä. Mahwalalan esikoulu on SPR.n tukema, jonka takapihan leikkialue on kuitenkin yhteisön yleisemmässä käytössä. Kiipeilytelineet ja aitaus on tehty hankkeen varoilla. Lisäksi TuAMK:n 14

15 opiskelijat ovat tehneet vapaaehtoistyötä koulussa. Ekwetsembenin ala-aste on vammaiskoulu, jossa on erityyppisiä ja asteisia vammaisia lapsia (fyysiset ja psyykkiset). Hankkeesta on lahjoitettu palloja ja valmentajat ovat vierailleet koulussa, mutta sitä tarvittaisiin lisää. Lisäksi haluaisivat kehitettävän oman liikuntakentän, jolle koulun omistama alue on jo valmiiksi katsottu takapihalla. Tällä hetkellä järjestelynä on Salon ehdottama kyytijärjestely, jolla oppilaita viedään muille urheilukentille. Selection Park leikkikenttää ei suoranaisesti ole rahoitettu hankevaroilla, vaan se on yksi hankkeen lukuisista sivutuotteista, jota rahoitetaan kunnan rahoilla. Myös leikkitelineet on tehty paikallisesti. Msunduzan leikkialue koulun läheisyydessä on vähävaraisemmalla alueella ja onkin kaikkein ongelmallisin. Leikkitelineet on osittain hajotettu ja metalli myyty. Alueen aitauksesta hankevaroilla ei ollut apua. Nyt puisto on kokonaan suljettu, sillä jäljellä olevat rikkinäiset kiipeilytelineet ovat vaarallisia lapsille. Yhteenvetona: Salo-Mbabane hakevaroilla on tähän mennessä kunnostettu ja kehitetty Coronation Parkin, Mahwalalan esikoulun sekä Msunduzan leikkialuetta. Lounaalla käytiin epäviralliset keskustelut Phesheyan ja Livelethyn kanssa mm. paikallisten kuntaliittojen suhteen, jotka ilmeisesti toiminnaltaan muistuttavat enemmän ammattiliittoja. SWALGA on luottamushenkilöille tarkoitettu liitto, kun taas LAMAS on viranhaltijoille tarkoitettu liitto. Lounaan jälkeen jatkoimme kohdevierailuja Ellenin ja Jennin kanssa. Vierailimme kunnan kierrätyspiste projektissa (Buy-Back Centressä), jonka omistaa Reclaim group of companies. Näitä yksityisiä jätteiden vastaanottokeskuksia on vasta kaksi, joista molemmat ottavat vastaan enää metallijätettä. Aikaisemmin ne ottivat myös muovia, tölkkejä, öljyjä sekä pulloja, mutta paikalliset markkinat ovat muuttuneet niin, että muille jätteille ei enää ole kysyntää. Esim. käytettyä öljyä ei osta kukaan eteenpäin. Vastaanottokeskus myy jätteen eteenpäin uusiokäyttöön. Kartonkijätteen asukkaat joutuvat itse viemään Mataban alueelle, mikä on myös liian kallista heidän toteuttaa. Hankkeen tiimoilta asuinyhteisöissä on tehty valistustyötä kierrätykseen ja jätehuoltoon liittyen. Muita ympäristön valistusaiheita ovat olleet vähävaraisemmilla alueilla kompostointiin ja kierrätykseen liittyvä työ. Myös lapset ovat olleet mukana toiminnassa ja ovat mm. tehneet mitä erilaisimpia leluja kierrätysmateriaaleista. Kierrätystoiminnasta voidaan sanoa, että niin kauan kun sille löytyy paikallisia markkinoita, ihmiset kierrättävät. Tällä hetkellä suurimpia tarpeita ovat kierrätettävien materiaalien joukon laajentaminen ja kunnan jätteenkeräyspalveluiden laajempi kehittäminen (jäteastiat ja keräys). Lisäksi bio-ongelmajätteelle ei nykyisellään ole prosessointikeinoja, mutta sitä kerätään kuitenkin. Väliaikainen sijoituspaikka on kaatopaikalle rajattu erityinen alue. Jätetietokeskukselle on tällä hetkellä paikka katsottu Coronation Parkissa. Varsinaiset tilat olisivat jonkin kevyen parakkimaisen rakennelman tyyliset. Perustamisen jälkeen koulut olisivat vahvasti mukana toiminnassa ja osana kohderyhmää mm. kierrätystietouden levittämisessä. Tässä on alustavasti ajateltu hyödynnettävän TuAMK:n opiskelijoiden vapaaehtoispanosta sekä myös itse keskuksen perustamistyössä. Ajatuksena oli alustavasti Turun ekotorin yhteydessä toimivan kierrätyskeskuksen kunnallisten jäteneuvontapalveluiden hyödyntäminen. Ellenin mukaan aluksi kenties vapaaehtoinen työntekijä toimisi tietokeskuksen valistustyön tekijänä lapsiin ja nuoriin kohdistuvassa työssä. Pidemmällä aikavälillä ajatuksena olisi valistustyön jälkeen saada koulujen vielä perustamattomat ympäristökerhot ottaisivat tietokeskuksen hoitaakseen. Kolmannessa vaiheessa perustettaisiin uusia hankkeita, kuten jätteiden käsittelyä koskeva osio opintosuunnitelmiin. 15

16 Tämän jälkeen vierailimme myös Mbabanen kaatopaikalla, jossa Ellen selitti nykyisiä käytäntöjä. Kaatopaikka on perustettu maailmanpankin lainalla. Valtuusto mm. vaatii aika-ajoin YVA:n tehtäväksi kaatopaikalla. Ruohon runsas kasvu on ongelma, sillä kaatopaikalla tulee vahtia, etteivät ulkopuoliset sytytä tulta metaanipitoisessa ympäristössä yöaikaan. Kaatopaikalla asuu myös epävirallinen joukko naisia, jotka keräävät kaatopaikkajätettä. Hankevaroilla ei varsinaisesti ole kaatopaikalla vielä tehty mitään muuta kuin kerätty tietoa ympäristön tilaan ja kestävän kehitykseen liittyen. Päivän päätteeksi pidimme vielä lyhyen palaverin Ellenin kanssa toimistolla jätetietokeskuksen perustamisen kestävyysseikoista. Ellen vakuutti, että tulevaisuudessa kunta ottaa tietokeskuksen kulut hoitaakseen perustamisen jälkeen. Tämän jälkeen palasin hotellille ja valmistelin seuraavaa päivää. Tiistai Läsnä: Nea Heinonen, Benedict Gamedze ja Nklanhla F. Vilakati. Aloitimme palaverilla koskien ohjelman taloushallinnon ohjeistuksia ja katsausta hankkeen taloushallintoon. Esittelin uudet taloushallinnon ohjeistukset sekä budjettilomakkeen. Tiedustelin hankkeen käytännöistä. Heidän mukaansa hankkeen taloushallinto on sujunut hyvin ja yhteisymmärryksen valossa. Hankkeelle on avattu erillinen tili, josta menee kuukausittainen ylläpitokulu. Käytännöt ovat Mbabanen kaupungin muun taloushallinnon käytäntöjen mukaiset (kirjanpito, maksumääräyksien allekirjoitukset jne.). Heidän arvionsa mukaan suurin osa hankerahoista suunnataan etelän kehittämiseen. Ne siirretään kustannusperusteisesti, mutta maksetaan yleensä yhtenä eränä kerran vuodessa. Nklanhlan rooli on seurata ja raportoida varojen käytöstä ja hän toimii siinä normaalilla virkavastuulla. Benedict vastaa lähinnä raporttilomakkeen narratiivisesta raportoinnista. Käytännössä he käyttävät ensin kunnan omia rahoja, mutta siirtävät toteutuksen päätyttyä hankevarat kunnan tilille. Selvitettiin myös hankkeen pilottivaiheelta käyttämättömäksi jääneiden rahojen palauttamisen tilannetta. Sovittiin tapaaminen päivän päätteeksi palautuksesta vastanneen Jorma Tulosen kanssa. Kävimme vielä yksityiskohtaisemmin läpi esimerkkien kautta hankkeen taloushallintoa Nklanhlan kanssa. Hän esitteli mm. vuoden 2003 tilintarkastusraporttia, jossa Salo-Mbabane -hanke oli erikseen mainittu. Teimme myös pistokokeen tämän vuoden pääkirjaotteesta ja hän toimitti kopion vastaavasta kuitista (ks. liite 6). Hän esitteli kunnan sähköistä kirjanpitojärjestelmää tietokoneellaan. Kaikki hankkeen kustannukset menevät tietyn kustannuspaikan alle. Allekirjoitetun maksumääräysten jälkeen annetaan shekki, jolla voi lunastaa kunnan rahoista tarvittavan summan hankekuluille. Tällöin kustannus menee kirjanpitojärjestelmään. Myöhemmin korvataan hankkeen tilitä kaikkia kuluja vastaava summa kunnan tilille. Taloushallinnon käytännöt tuntuivat olevan ammattimaisesti hoidetut. Tämän jälkeen jatkoin kohdevierailuita Phesheyan kanssa ja vuorossa oli urheilujärjestöjen edustajien tapaaminen ja haastattelu. Ensin tapasin Jennifer Martin koripallojärjestöstä Sifundzanin yksityisellä yläasteella. Hän kertoi mm. naisten urheilutottumuksista sekä urheiluseurojen asemasta. Hän oli mukana järjestämässä omien yhteyksiensä kautta tapahtumaa, kun Salosta saapui 16

17 valmentajat pitämään koulutustyyppistä urheiluklinikkaa ( clinics ). Kouluttajien osaaminen on keskimäärin huonoa, sillä Mbabanessa ei ole mitään ammatillisia koulutusmahdollisuuksia. Hän toivoisikin pidempiä koulutustilaisuuksia valmentajille. Hän on heidän työhönsä liittyen nähnyt hankkeen tuloksista lähinnä fyysisten muutosten kautta. Hän muistuttaa, että kunnalla voisi olla suurempi rooli näiden ylläpidossa, minkä tulisi myös näkyä budjeteissa. Seuraavaksi tapasin Rey Msibin jalkapalloseurasta Coronation Parkissa. Heillä on lähinnä alle 14 v. poikia Umbelebele joukkueessaan. Hän kertoo olevansa jatkuvasti yhteydessä kuntaan ja Pengaan. Poikien osallistuminen on hänen mukaansa parantanut heidän vapaa-ajan vietto tapojaan ja he pysyttelevät paremmin poissa hankaluuksista. Yksittäisiä lahjakkaita poikia tuetaan etenemään suurempiin joukkueisiin. Jalkapallojärjestö on paremmassa asemassa muihin lajeihin nähden sillä se saa rahoitusta myös FIFA:lta sekä lipputuloja turnauksista. Hän haluaisi suurempia harjoittelukenttiä sekä oppia muilta järjestöiltä esimerkiksi Suomesta. Harjoittelukentät ovat suosittuja ja he joutuvat usein jakamaan kentän toisen joukkueen kanssa. Hänen mukaansa myös kuntalaiset käyttävät spontaanisti urheilukenttiä. Söin lounaan ja keskustelin epäviralliseti Phesheyan kanssa. Lounaan jälkeen palasimme toimistolle ja tapasimme viimeisen, lentopalloseuran edustajan Kenneth Tshabalalan. Hän osallistui muutama vuosi sitten Suomeen suuntautuneeseen koulutustilaisuuteen. Hän oppi lasten valmentamiseen, tapahtumien järjestämiseen sekä ensiapuun liittyviä asioita ja on voinut soveltaa oppimaansa Mbabanessa. Hän on kokenut Pengalta saamansa tuen arvokkaaksi. Hän toivoisi lisää koulutuksia etenkin lasten kanssa toimimiseen ja sen psykologiseen puoleen. Lasten vanhempia ja ministeriötä sekä valtuustoa tulisi osallistaa lisää. Kunnalta hän toivoisi laitteiden ja kenttien kehittämistä ja kunnossapitoa. Keskustelua Phesheya Gumedzen ja Penga Vungan kanssa urheiluun liittyvistä toiminnoista sekä siihen liittyvän strategian kestävyysseikoista. Phesheya kertoi, että kun strategia on saatu valmiiksi, tehdään priorisointi valintoja, joita lähdetään ensisijaisesti toteuttamaan pienemmillä budjeteilla. Pitkällä tähtäimellä strategian otetaan kuitenkin huomioon v budjettiasioissa suurempien investointien osalta. Iltapäivän päätteeksi tapasin vielä Jorma Tulosen selvittääkseni häneltä Saloon palautettujen rahojen tilannetta Kahvila No-No:ssa. Mbabanessa asuvalla Jormalla on pitkään ollut elektroniikkaalan kodinkonekorjaamo yritys. Keskustelimme hankkeen alkuvaiheesta sekä Jorman näkemyksistä hankkeen urheilupuolen saavutuksista. Hänen mukaansa kaupungin urheilupalveluita ei juuri ollut ennen hankkeen alkamista. Tärkeänä hän etenkin on kokenut eri urheilukenttien kunnostustyön. Jorman panos oli hankkeen alussa lähinnä vapaaehtoistyötä, mutta pilottivaiheen loppua kohti hän myös laskutti pieniä korvauksia työpanoksestaan. Vielä tänäkin vuona hän tapasi Salon hankedelegaation jäseniä urheilukomponenttiin liittyen heidän työmatkallaan Swasimaahan. Pilottivaiheen rahat on palautettu Salon kaupungin tilille (ks. liite 6). Tapaamisen jälkeen palasin hotellille ja valmistelin seuraavaa päivää. Keskiviikko Läsnä: Nea Heinonen, Felix Matsebula, Benedict Gamedze, Phesheya N. Gumedze, Fiksile L. Dlamini, Sinda Mabuza, Penga Vunga. 17

18 Aloitimme aamun yhteenvetopalaverilla, joka päätti vierailuni kohteeseen. Aluksi kerroin lyhyesti, mitä olin vierailuni aikana tehnyt käymällä läpi vierailuohjelman. Tämän jälkeen esitin ohjelmaa käsittelevän Power Point esityksen sekä ohjelman tämän hetkisen tilan ja viimeisimmät painopistealueet (taloushallinto, työvierailut, luottamushenkilöt). Mainostin englanninkielisiä verkkosivuja. Kerroin myös henkilövaihdoksista. Tämän jälkeen esitin havaintoni sekä suositukseni ohjelman näkökulmasta hankkeen kehittämiseen liittyen. Keskustelimme esille tulleista seikoista. Lopuksi minä sekä Felix Matsebula ja hanketiimi esitimme tahoiltamme viralliset loppusanat ja tervehdykset. Matsebula kiitti yhteistyöstä ja työstä palveluiden parantamiseksi sekä kehui yhteistyötiimiä vahvaksi. Tämän jälkeen jatkoimme vielä hetken epävirallista keskustelua ennen siirtymistäni Matsapha Airport lentokentälle Manziniin. Lentoni Johannesburgiin lähti kello 14:20 ja lento Johannesburg-Frankfurt-Helsinki lähti kello Saapuminen Helsinkiin kello 10: Toiminnan laajemmat vaikutukset Hankkeella on nähtävissä selkeästi laajemmalle Mbabanen kuntaan ulottuvat positiiviset vaikutukset. Hanke on toiminut kimmokkeena kunnan muulle kehittämistyölle. Uusia aloitteita on tehty liittyen hankkeen toimintasektoreihin, erityisesti ympäristö- ja urheiluteemoihin. Lisäksi kunnan omistajuus ja sitoutuminen ovat hankkeessa vahvasti esillä. Urheilusektorin palveluiden kehittyminen on ilmeistä. Ennen hanketta Mbabanen kunnalla ei ollut aktiivista roolia näiden palveluiden tarjoamisessa, vaan toimintaa ohjasi enimmäkseen yksityisen puolen urheilujärjestöt. Tällä hetkellä kunta tekee järjestöjen kanssa tiivistä yhteistyötä. Lisäksi urheilu- ja vapaa-ajantoiminnan kasvettua laajempia epäsuoria vaikutuksia ovat uusien alueiden identifioiminen ja laajempi virkistysalueiden suunnittelu. Laajemmaksi kunnan tavoitteeksi onkin tullut eri puistojen lokalisaatio prosessi eli palveluiden tuominen lähemmäksi asuinyhteisöjä. Aikaisemmin lähinnä Mbabanen keskustassa sijaitsevat puistot herättivät suurta julkista kiinnostusta ja suosioita. Coronation Park oli käytännössä ainoa varsinainen virkistyskäytössä oleva puisto ennen hankkeen alkamista. Vierailimme muutamalla uudella potentiaalisella puistoalueella. Strategisen suunnittelun pohjalta aiotaan myös tulevaisuudessa aloittaa uusia hankkeita ja ohjelmia. Ovat oppineet Salosta mm. sen, että suurin osa urheiluun ja vapaa-aikaan liittyvistä palveluista on järjestelmällisesti tuotettu ja hallinnoitu. Näin he ovat saaneet tietoa siitä, kuinka vastaavasti Mbabanessa voitaisiin palveluja järjestää ja organisoida esimerkiksi urheiluseuroja sekä saada kuntalaisia mukaan toimintaan. Kunnan roolissa urheilupalveluiden vahvistamisessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa. Yksittäisillä urheilujärjestöillä on erään järjestöhenkilön mukaan lähinnä toimintaa National Sports Councilin kanssa eikä niinkään suoraan kunnan kanssa. Kunnan järjestöille antama suora tuki on vielä suhteellisen pienimuotoista laajuutensa suhteen. Järjestöt otetaan hankkeessa jatkossa kuitenkin huomioon ja yhteistyötä parannetaan mm. tekeillä olevan sidosryhmäanalyysin kautta policy dokumentin tekemisessä. Järjestöt ovat avainasemassa kouluihin suuntautuneiden toimintojen linkittäjinä. Jatkossa Penga kertoo myös olevan työn alla kuntien ja järjestöjen yhteistyömuotojen kehittämistä. Hän on mm. kartoittanut kyselyn avulla tarpeita sekä julkisten alueiden käyttöä virkistystoimintaan. Tässä on hyödynnetty mm. TuAMK:n Dr. Reynoldsia, joka on 18

19 tutkinut koululaisten vapaa-ajan käyttöä ja tarpeita. Suurin osa järjestöjen henkilöistä toimii vapaaehtoistyöllä, joka voisi saada tunnustusta kunnalta. Paikkatietojärjestelmän kautta kunnan toiminta on tehostunut ja päätöksentekoprosessi nopeutuneet. Ennen yksittäisten henkilöiden piti mennä palolaitokselle ja tilata erikseen yksittäisiä dokumentteja eri alueisiin liittyen, mikä saattoi viedä paljon aikaa ja näin ollen valtuuston päätöksetkin viivästyivät ja reagointi erilaisiin ympäristöön liittyviin toimenpiteisiin. Päätösten nopeutuminen on jatkossakin yksi hankkeen tavoitelluista tuloksista. GIS-tietokantaa on hyödynnetty myös urheilu- ja vapaa-ajantoiminnan suunnittelussa ja alueita identifioinnissa. Paikkatietokantaa on myös hyödynnetty kunnan aluekiistojen ratkaisussa. Huomioita toimintaympäristöstä: Swasimaa on Lesothon ohella ainoa Afrikan maa, joka on virallisesti kuningaskunta. Tällä on vaikutuksia maan demokratiakehitykseen, sillä kuninkaalla on paljon vaikutusvaltaa. Valtion tasolla kuningas nimittää ministerit sekä osan senaattoreista. Kansallisilla vaaleilla taas valitaan parlamenttiin (house of assembly), joka äänestää ja valitsee loput senaattoreista. Mbabanelaisten mukaan kuninkaan vaikutusvalta ei kuitenkaan suoraan ja yhtä laajamittaisesti ulotu paikallistason vaaleihin sekä kunnallispolitiikkaan. Mbabanen kunnantalouden kehittämiseen liittyviä haasteita ovat kaupungin nopea kasvu. Lisäksi tulonmuodostus on ongelmallista. Omaisuusvero (property tax), jota maksavat kuntalaiset sekä erilaiset instituutiot, on suurin tulonlähde (n. 80 %). Ongelmia syntyy tiettyjen sosiaaliryhmien suhteen, jotka eivät kykene maksamaan veroa. Näitä ovat esimerkiksi AIDS orvot, lesket ja eläkeläiset. Lisäksi pääomamarkkinat eivät ole tarpeeksi dynaamisia, mikä heijastuu vaikeutena löytää rahoittajia. Taloushallinnon vuosi Mbabanessa on huhtikuu-maaliskuu. Kunnossapidon paineet urheilu- ja vapaa-ajan viettopaikkojen suhteen kasvavat. Niiden käyttöaste on hyvin suuri. Esim. lasten leikkipuistossa voi viikonloppuisin olla kerralla lasta. Lisäksi haasteena vanhempien lasten, nuorten ja aikuisten leikkipuistoille aiheuttama rasite, jota rakennelmat eivät välttämättä kestä. Lisäksi haasteena on, että materiaalit tulee olla hyvin kestäviä. Metalli on haluttua materiaalia ja sitä varastetaan julkisista tiloista. Samoin olisi todennäköisesti myös puun laita. Naisten julkisesti harjoittama liikunta on saanut aluksi sukupuolikulttuurisista syistä vastustusta, mutta ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi muutaman vuosikymmenen aikana. Myös naisten ylipainoisuus on huomattu olevan terveysriski. Lähinnä rikkaammat ja keskituloiset naiset lenkkeilevät ja käyttävät liikuntapalveluita, sillä se on myös status kysymys. Naisilla on mm. omat joukkueet koripallossa sekä osallistuvat lentopallon sekajoukkueisiin. Verkkopallo ja yleisurheilu ovat myös naisten harjoittamia lajeja. National Sports Council järjestää myös aika-ajoin naisten liikuntapäivätempauksen, jossa on mukana eri lajeja ja naiset pelaavat virkistysmielessä. Alaasteikäiset tytöt ovat laajemmalti mukana eri urheilulajeissa koulujensa kautta. Urheilukenttien ruuhkautuminen on myös naisiin vaikuttava asia, sillä harjoitteluvuorojen myöhästyminen ja venyminen on myös turvallisuuskysymys valottomilla kentillä, mikä voi estää naisia harjoittelemasta. Vierailin myös yksityisellä varakkaille tarkoitetulla modernilla kuntosalilla, joka tarjosi erityisesti naisille spinning ja muita jumppatunteja sekä erilaisia hoitoja. 19

20 Liite 1: Toteutunut matkaohjelma Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma / Perjantai :35 Lähtö Helsinki-Vantaan lentokentältä. Lufthansan lennot: Helsinki- Frankfurt-Johannesburg. Lauantai :40 Saapuminen Johannesburgiin, O.R. Tambo International Airport. Vuokko Laurilan tapaaminen ja kyyti Rustenburgiin. 13:00 Lyhyt kiertoajelu Rustenburgin keskustan läpi ja saapuminen hotelli Terra Casaan. Vapaa-aikaa Sunnuntai :00 17:00 Vapaa-aikaa: Tutustumista Rustenburgiin, Pilanesbergin kansallispuistoon. 17:00 Paluu hotellille: Valmistelua seuraavalle päivälle Maanantai BOJANALA PLATINUM DISTRICT MUNICIPALITY 09:00 13:00 Palaveri: Katsaus hankkeeseen Lahti-Bojanala Platinumin piirikunta. 13:00 17:00 BPDM:n esitys kiertävälle nuorisoryhmälle, global warming. Keskustelua. (Muuttui alkuperäisestä ohjelmasta). 17:30 Lounas 18:30 Paluu hotellille: Valmistelua seuraavalle päivälle Tiistai :00 13:00 Palaveri: Ohjelman taloushallinnon ohjeistukset ja katsaus hankkeen taloushallintoon. 13:00 14:30 Lounas 14:45 15:30 Vierailu sairaalassa Kgomotso Setshedin luona V. Laurilan kanssa. (Muuttui alkuperäisestä ohjelmasta). 16:00 Paluu toimistolle Vapaa-aikaa: Tutustuminen Haartebeesport Dam patoon ja käsityöläistoriin 19:00 Paluu hotellille: Valmistelua seuraavalle päivälle Keskiviikko :00 09:45 Tapaaminen: Andre Venter, Rustenburgin kaupunki, jätehuolto. 10:00 13:30 Kohdevierailut kouluissa L.D. Matshego, Reuben Monareng, Bosabosele, Nkukise. Koulujen kierrätyshankkeet. 14:00 17:00 Lounas toimistolla sekä tapaaminen paikallisten koulujen ympäristökouluttajien kanssa. 17:30 Päivällinen Vuokko Laurilan ja Geetesh Dayan kanssa. 18:30 Paluu hotellille: Valmistelua seuraavalle päivälle Torstai TSHWANE LOCAL GOVERNMENT ja SALGA 07:30 Lähtö Rustenburgista. 09:30 10:45 Tapaaminen: Kgomotso Mohlala ja Tshwanen hanketiimi 10:45 11:15 Aamupala ja epävirallista keskustelua Tshwanen hanketiimin kanssa 12:00 12:30 Tutustuminen SALGA:an ja David Bambatan tapaaminen 12:30 14:00 Lounas ja epävirallinen keskustelu Vuokko Laurilan ja David Bambatan kanssa 14:00 14:45 Tapaaminen SALGA:n kansainvälisten asioiden päällikön kanssa 15:00 Siirtyminen Johannesburgiin 15:45 Saapuminen lentokenttähotelli Southern Sun:iin. 16:00 Valmistelua seuraavalle päivälle Perjantai MBABANE LOCAL GOVERNMENT 20

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto

Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013. Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Pohjoisen ja etelän kuntien yhteistyöohjelma 2011-2013 Yhteistyöhankkeiden taloushallinto Taloushallinto on pohjoisen ja etelän kuntien yhteinen asia Taloushallinto on pohjoisen ja etelän yhteinen asia!

Lisätiedot

Vuorovaikutuksellista ympäristöalan yhteistyötä ja elinkeinoelämän kehittämistä

Vuorovaikutuksellista ympäristöalan yhteistyötä ja elinkeinoelämän kehittämistä Suomen Kuntaliiton ja Suomen ulkoasianministeriön järjestämä kutsuseminaari VAIKUTTAVUUS, KESTÄVYYS JA OMISTAJUUS POHJOISEN JA ETELÄN KUNTIEN YHTEISTYÖSSÄ to 15.1.2009 klo 9-12 Vuorovaikutuksellista ympäristöalan

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille. Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu

Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille. Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan kehittyville markkinoille Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Maarit Virtanen Lahden ammattikorkeakoulu Megatrendejä Afrikassa https://tapahtumat.tekes.fi/

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio

Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio 1 Haja-asutusalueiden jätehuolto tienpitäjän näkökulmasta Haja-asutusalueiden jätehuolto -seminaari 2.2.2005 Kuopio Ympäristövastaava Airi Muhonen / Tiehallinto, Savo-Karjalan tiepiiri 2 Levähdys- ja pysäköimisalueet

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely

Helsingin leikkipuistojen jätehuollon alkukartoituskysely touko kesäkuu 2010 Helsingin sosiaalivirasto ja 4V-hanke Touko kesäkuussa kaikille Helsingin leikkipuistoille lähetettiin jätehuollon alkukartoituskyselyt, joiden tarkoituksena oli kartoittaa leikkipuistojen

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa

KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa 6AIKA - AVOIMET JA ÄLYKKÄÄT PALVELUT-STRATEGIA KUUTOSKAUPUNGIT Espoo, Helsinki, Oulu, Tampere, Turku, Vantaa Muistio Ohjausryhmän kokous 6/2014 Aika: 17.10.2014, 10.00-13.00 Paikka: Tampereen kaupungintalo,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta

Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat opas julkaistiin kokemuksia jalkautuksesta Vesihuolto 2014 3.6.2014, Helsinki Projekti-insinööri Henna Luukkonen Suomen Kuntaliitto Vesiosuuskunnat,

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Kouluttajia seuroihin miksi?

Kouluttajia seuroihin miksi? JOJOILU 7.10.2014 Kouluttajia seuroihin miksi? Vaikuttavuus Osaaminen seuran asioiden paras osaaminen seurassa Jatkuva tuki Piiri-seura vuoropuhelu Uusien ihmisten innostaminen uusiin rooleihin seuroissa

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Islannin Matkaraportti

Islannin Matkaraportti Islannin Matkaraportti Olen aina haaveillut työskentelystä ulkomailla ja koulun kautta sain siihen mahdollisuuden! En itse oikein tiennyt mihin maahan haluaisin mennä mutta päädyin Islantiin koska opettaja

Lisätiedot

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen

Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Savo-Pielisen jätelautakunta Pöytäkirja 4/2014 1 (1) 24 Asianro 7006/02.05.00/2014 Ehdotus kunnan toissijaiselle vastuulle kuuluvan jätteen jätetaksaksi 1.1.2015 alkaen Palvelupäällikkö Saija Pöntinen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Rikoksentorjunta kunnissa turvallisesti kotona, asuinalueella ja liikenteessä Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin järjestämä

Lisätiedot

Ohjeet pelaajien siirtymiseen

Ohjeet pelaajien siirtymiseen Espoon Palloseuran Jääkiekko ry. Hallitus 12.11.2014 versio 1.2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen 2 Ohjeet pelaajien siirtymiseen SISÄLLYSLUETTELO 1 SIIRTYMINEN SEURAN SISÄLLÄ 3 1.1 Pelaaminen ja harjoittelu

Lisätiedot

Piirikuvernöörin korvaussäännöt

Piirikuvernöörin korvaussäännöt Piirikuvernöörin korvaussäännöt Piirikuvernöörit voivat hakea korvausta seuraavista menoista. Kaikki matkat tulee tehdä mahdollisimman edullisesti. 1. KORVATTAVAT TAPAHTUMAT a. KLUBIVIERAILUT Jotta varmistetaan

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä Oma tupa, oma lupa hanke/ Ulla Halonen 5.3.2014 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Keski-Suomessa tukee Oma tupa, oma lupa -hanke Hankkeen tavoitteita ovat: 1.

Lisätiedot

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A

M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A Rotary ja Internet 1 M I T E N R O T A R Y N Ä K Y Y S O S I A A L I S E S S A M E D I A S S A RI:n ryhmät 2 Kuva: http://www.bbrotary.w5h-global.com/ Rotarit sosiaalisessa mediassa 3 Facebook Miksi Facebook?

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä Molemmat avaavat ovia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi KOULU JA SEURA Yhteisen kuvan ja tekemisen vahvistaminen Koulussa opitaan ja innostutaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

BRIEF SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO

BRIEF SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO BRIEF SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO JAMK INNOVAATIOVIIKKO 11 /2015 [9.-13.3.2015] Suunnittelukohde -suunnitteluprojektin nimi- BRIEF SUUNNITTELUTOIMEKSIANTO Brief eli toimeksianto on dokumentti, joka määrittää

Lisätiedot

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua

Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Leonardo da Vinci: Aloituskoulutus kumppanuushankkeille Helsinki 6.9.2013 Aiemmilta kumppanuushankkeilta opittua Hankkeissa mukana hyvin erilaisia ja tasoisia toimijoita todelliset intressit hankkeeseen

Lisätiedot

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010

Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Huang Jianin vierailu Helsingissä 21.6-3.7.2010 Mestari Liun oppilas Huan Jian Guilinista vieraili Helsingissä 21.6-3.7.2010 välisenä aikana. Hän tutustui Helsinkiin ja sen ympäristöön sekä myös Lahteen

Lisätiedot

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE

Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Omaisuuskysymys 23.11.2011 AYYE Sisällys Vuoden aikana tapahtunutta Tahtotilan kirkastus Ymmärryksen rakentaminen Sovinnon hakeminen PRH, Hao Arkisto Missä ollaan nyt ja mitä seuraavaksi tehdään? Tämän

Lisätiedot

Yritysten henkilöstölle järjestettävät matkat voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

Yritysten henkilöstölle järjestettävät matkat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: KANNUSTEMATKAOPAS Travel Specialist Groupin kannustematkaopas on tarkoitettu avuksi kaikille, jotka suunnittelevat tai ovat jo toteuttamassa yrityksensä henkilöstölle tai jälleenmyyjille kannuste- tai

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014

Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 HYPPÄÄ KYYTIIN! Nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön kehittämisfoorumin satoa 18.11.2014 Tulevaisuus? Ehkäisevä päihdetyö? Yhdessä kehittäminen? Kuka ja mitä? Foorumin iltapäivässä työskenneltiin fasilitointimenetelmin

Lisätiedot

POHJOISEN JA ETELÄN KUNTIEN YHTEISTYÖOHJELMAN HANKEKULUOHJEISTUKSET OHJELMAVAIHEELLE 1.1.2013 30.8.2014

POHJOISEN JA ETELÄN KUNTIEN YHTEISTYÖOHJELMAN HANKEKULUOHJEISTUKSET OHJELMAVAIHEELLE 1.1.2013 30.8.2014 25.6.2013 POHJOISEN JA ETELÄN KUNTIEN YHTEISTYÖOHJELMAN HANKEKULUOHJEISTUKSET OHJELMAVAIHEELLE 1.1.2013 30.8.2014 HYVÄKSYTTÄVÄT HANKE- JA HALLINTO/KOORDINAATIOKULUT Tässä esitettyjen hyväksyttävien kulujen

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046

Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005. EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Ympäristötietoisuuden ja verkottumisen lisääminen Suomen ja Viron paikallishallinnossa 2002-2005 EU Interreg IIIA ohjelman hanke CG13046 Forssa Hämeenlinna Lohja Lahti Hyvinkää Salo Kouvola Märjamaa Viljandi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

13.5.2015 PÄÄTÖSLUETTELO 1(6) HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA HALLITUKSEN KOKOUS 8/2015. Aika: Keskiviikko 13.5.2015 Kello 16:59-18:15.

13.5.2015 PÄÄTÖSLUETTELO 1(6) HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA HALLITUKSEN KOKOUS 8/2015. Aika: Keskiviikko 13.5.2015 Kello 16:59-18:15. 1(6) HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULUN OPISKELIJAKUNTA HALLITUKSEN KOKOUS 8/2015 Aika: Keskiviikko 13.5.2015 Kello 16:59-18:15. Paikka: Läsnä: K-rakennus, Visamäki Emma Heinänen, puheenjohtaja Lauri Säilä, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

PROAKTIIVISESTI KOHTI RAKENNEMUUTOSTA (ENNE) PROJEKTIN MATKARAPORTTI IRLANTILAISEN PARTNERIN TAPAAMISESTA 16.-18.8.2011

PROAKTIIVISESTI KOHTI RAKENNEMUUTOSTA (ENNE) PROJEKTIN MATKARAPORTTI IRLANTILAISEN PARTNERIN TAPAAMISESTA 16.-18.8.2011 19.8.2011 Jari Hautamäki, yhteyspäällikkö Timo Ahonen, projektipäällikkö Minna Vesasto, projektisihteeri PROAKTIIVISESTI KOHTI RAKENNEMUUTOSTA (ENNE) PROJEKTIN MATKARAPORTTI IRLANTILAISEN PARTNERIN TAPAAMISESTA

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 11.6.2012 klo 16.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Maanantaina 11.6.2012 klo 16.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 5/2012 Aika: Maanantaina 11.6.2012 klo 16.00 Paikka: Turun

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015

Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Maidontuottajien ammattimatka USA, Wisconsin, 1.10 8.10.2015 Vuoden 2015 World Dairy Expo ammattimatka lähestyy. Matkan pituus on kahdeksan päivää. Ohjelman mukaan matkaan sisältyy yhteensä 8 tilavierailu,

Lisätiedot

Majoitusliikekysely 2009

Majoitusliikekysely 2009 Lappeenranta ja Imatra Valtakatu 49 :: FIN 53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@takoy.fi :: www.takoy.fi Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Hotellivierailijoiden matkustaminen...

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN

BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN BUDJETOINTI- JA RAPORTOINTIPROSESSIEN KEHITTÄMISEN KAUTTA TEHOKKUUTTA TALOUSOHJAUKSEEN HELENA SAURAMO GROUP BUSINESS CONTROLLER, DELTA MOTOR GROUP OY 19.4.2012 Sisältö Mikä on Delta? Järjestelmän ja prosessien

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS

XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS XDW-TIETOVARASTO TALOUSHALLINNON OSA-ALUEEN TOTEUTUS SISÄLLYS 1 TALOUSHALLINNON OSA-ALUEPROJEKTIN TAVOITE... 1 2 RAPORTOINNIN PERUSTA HAMKISSA... 1 3 TESTIRAPORTTI, OPH KUSTANNUSTIETOJEN RAPORTOINTI...

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle.

Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15. Pohjaesitys: Kuullaan kaupungin tuoma tervehdys Huippukokoukselle. 3/2016 Aika: Maanantaina 22.2.2016, klo 9-15 Paikka: Veturitallit, Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja Olli Lintu avaa kokouksen klo 9.02 2. Kaupungin tervehdys

Lisätiedot