kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat"

Transkriptio

1 080 kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat Kestävän kehityksen idea on kesyttänyt vihreän agendan ja kasvun rajoista käydyn keskustelun. Meidän tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota vaurauden ja itsemääräämisoikeuden välisiin jännitteisiin. Aikamme ympäristökriisi onkin edelleen miellettävä ennen kaikkea sivilisaatiokriisiksi. thomas wallgren

2 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat ja 1970-luvuilla syntynyt vihreä liike julisti taloudellisen kasvun petolliseksi kehitystavoitteeksi. Korkean eli kypsän modernin aikakauden (n ) ydintavoitteet nähtiin tuolloin keskenään ristiriitaisiksi. Eettinen universalismi ja pyrkimys saada kasvava materiaalinen vauraus kaikille arvioitiin elävässä elämässä mahdottomaksi yhtälöksi. Kritiikin kärki kuitenkin katkesi kun kestävän kehityksen idea alkoi 1980-luvun puolivälissä kesyttää vihreää agendaa. Taloudellinen kasvu istutettiin jälleen sujuvasti yhteen ekologisen ja yhteiskunnallisen vastuun kanssa. Tässä kirjoituksessa arvioin kriittisesti tätä uutta konsensusta. Käsittelen myös välineellisen vaikutusvallan ja moraalisen itsemääräämisoikeuden välistä jännitettä aikamme kulttuurisina pyrkimyksinä. Esitän, että ympäristön ja kehityksen kriisi on perimmiltään edelleen sivilisaatiokriisi, ja että se vaikuttaa korkean modernin kulttuuristen kehitysehtojen määrittymiseen. vihreän liikkeen ja sen kesyttämisen sivilisaatiohaasteet Luonnonsuojelulla ja kasvukritiikillä sekä edistyksellä ja kehityksellä on pitkä historia, mutta niiden nouseminen ympäristökriisistä ja kehityksestä käydyn keskustelun aallonharjalle ja 1970-luvuilla oli modernissa historiassa ainutlaatuinen tapahtuma. Ympäristö ja kehitys linkitettiin ensimmäisen kerran poliittisesti siten, että se loi pohjan kansainvälisesti merkittävälle uudelle kansalaisliikkeelle. Liikkeen ytimessä oli levottomuutta herättävä huomio siitä, että ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys kytkeytyvät läheisesti yhteen. Tämän uuden vaihtoehdon tai vihreän liikkeen erityinen piirre oli myös sen tahto haastaa poliittinen jakautuminen vasemmistoon ja oikeistoon. Norjassa 1950-luvulta 1980-luvulle vaikuttaneella ekofilosofisella liikkeellä oli huomattava globaali merkitys uuden vihreän liikkeen itsetietoisuuden rakentumisessa. Keskeistä olivat huomiot siitä, että molemmat suuret modernit poliittiset traditiot, sosialistinen vasemmisto ja liberaali oikeisto, allekirjoittavat saman perustavan unelman teollisen kasvuyhteiskunnan tuomasta yltäkylläisyyden ja helpon elämän kulttuurista. Uuden vihreän liikkeen tehtävänä oli mennä tämän asetelman ylitse, kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää visiota sivilisaatiosta. (Reed and Rothenburg, eds., Ks. myös Goldsmith 1992 and Sachs, ed., 1992.) Viittaan korkealla modernilla kulttuuriseen asetelmaan, joka kristallisoitui 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Se vapautti ennennäkemättömän kapasiteetin muuttaa sosiaalisen elämän olosuhteita ja ekosysteemejä. Ihmiset eri puolilla maailmaa edistivät tätä kapasiteettia suurella intohimolla ja määrittivät korkean modernin ominaisuuksia. Ne pohjautuivat sellaisille läntisen perimän vanhoille arvoille

3 082 Peruste # kuin rationaalisuus, eettinen universalismi ja demokraattinen hallinto yhdessä joidenkin uudelle aikakaudelle ominaisten kulttuuriarvojen kera, kuten itsemääräämisoikeus ja yksilökohtainen vapaus. Muita korkeaa modernia määrittäviä kulttuurin erityispiirteitä ovat ajatukset siitä, että maallinen, lineaarinen, historiallinen aika on tila, missä itsemääräämisoikeutta voidaan harjoittaa ja että teknologisten ja organisatoristen edistysaskelien vuoksi kaikille ulottuva alati kasvava vauraus on toivottavaa ja mahdollista. Korkean modernin suunnattoman voiman ristiriitaisuus tunnistettiin varhain. Baudelaire, Marx, Whitman ja monet muut 1800-luvun puolivälin avainajattelijat olivat yhtä mieltä siitä, että uusi orastava aika yhdisti korkeita lupauksia huomattaviin riskeihin ja vaaroihin. (Habermas 1985a, Wallgren 1999.) Puolitoista vuosisataa myöhemmin Charles Taylor tiivisti korkean modernin keskeisen sisäisen ristiriitaisuuden mainiosti kirjoittaessaan, että se on saattanut sekä loiston että kärsimyksen ( grandeur et misère ) ennennäkemättömälle tasolle. (Taylor 1989.) Korkean modernin poliittista historiaa voi valtaosiltaan kuvailla kahden akselin välisinä taistelutarinoina. Ensimmäinen on vasemmiston ja oikeiston moderneja päämääriä puolustaneiden progressiivisten liikkeiden ja kulttuurisesti taantumuksellisten antimodernien liikkeiden välinen taistelu. Toinen on progressiivisen leirin sisäinen, oikeiston ja vasemmiston välinen, taistelu oikeasta tavasta ymmärtää ja toteuttaa uuden aikakauden lupauksia. Uusi vihreä liike oli korkean modernin poliittisen historian ensimmäinen liike, joka sivuutti nämä taisteluakselit. Se halusi kokonaan hylätä korkean modernin kulttuurisen projektin tai vähintään uudistaa sen perinpohjaisesti, olivathan sen kaksi ideaalia osoittautuneet yhteen sopimattomiksi. Vihreän liikkeen poliittisen identiteetin ytimessä oli väite kasvun kiistämättömistä rajoituksista. Näiden rajoitusten takia kaksi eettiselle universalismille luonteenomaista arvoa eli biodiversiteetin suojelu ja maailman kaikkien ihmisten ja tulevien sukupolvien perustarpeiden tyydytys ovat yhteen sopimattomia kolmannen arvon eli kaikkien ihmisten kasvavan varakkuuden kanssa. Joudumme siksi vihreän liikkeen perustavan väittämän mukaan valitsemaan kahden korkeaa modernia määrittävän ominaispiirteen, UUSI VIHREÄ LIIKE OLI KORKEAN MODERNIN POLIITTISEN HISTORIAN ENSIMMÄINEN LIIKE, JOKA SIVUUTTI NÄMÄ TAISTELUAKSELIT. SE HALUSI KOKONAAN HYLÄTÄ KORKEAN MODERNIN KULTTUURISEN PROJEKTIN TAI VÄHINTÄÄN UUDISTAA SEN PERINPOHJAISESTI, OLIVATHAN SEN KAKSI IDEAALIA OSOITTAUTUNEET YHTEEN SOPIMATTOMIKSI. VIHREÄN LIIKKEEN POLIITTISEN IDENTITEETIN YTIMESSÄ OLI VÄITE KASVUN KIISTÄMÄTTÖMISTÄ RAJOITUKSISTA.

4 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 083 varakkuuden edistämisen ja eettiseen universalismiin sitoutumisen välillä. Edistyksellistä poliittista keskustelua on 150 vuoden ajan muovannut debatti siitä, miten korkean modernin lupauksia voidaan parhaiten toteuttaa. Vihreän liikkeen nousu keskustelun keskiöön oli sokki yhtä lailla vasemmiston kuin oikeiston edistyksellisille. Kysymys tavoitteiden saavuttamisen tavoista sivuutettiin ja heidät haastettiin nyt ensimmäisen kerran perustelemaan asetettuja tavoitteita. Sokkivaikutus kesti kuitenkin vain noin 20 vuotta. YK:n kestävän kehityksen raportti eli niin kutsuttu Brundtlandin raportti muutti tilanteen. Se suositteli yhteiskuntia etsimään kestävää kehitystä, joka määriteltiin sellaiseksi edistykseksi ja kasvuksi, jota vallitsevat modernin poliittiset traditiot tavoittelevat. Mukana oli ainoastaan lisäys siitä, että edistyksen ei tule johtaa luonnonvarojen ehtymiseen niin paljon, että se uhkaisi eettisen universalismin mukaisia kosmopoliittisia pyrkimyksiä (WCSD 1987.) Raportti pakotti vihreän diskurssin korkean modernin kulttuurisiin raameihin. Tällöin hylättiin ajatus siitä, että kasvulle pitää pistää rajat ekologisen kestävyyden takia. Sen sijalle nostettiin usko siihen, että ekologinen vastuullisuus on sovitettavissa yhteen kasvun kanssa. Tälle uudelle optimismille keksittiin nopeasti monta eri nimeä: alettiin puhua kestävän kehityksen lisäksi ekologisesta rakennemuutoksesta, vihreästä taloudesta, ja niin edelleen. Keskustelumaisema muuttui muutamassa vuodessa perustavasti. Kestävän kehityksen diskurssi hallitsi YK:n ympäristön ja kehityksen konferenssia Rio KESTÄVYYDEN KESKUSTELUN VALLITSEVA VISIO TAVOITTELEE KUITENKIN EDELLEEN, BRUNDTLANDIN RAPORTIN TAVOIN, KASVUORIENTOITUNEEN TALOUDEN RAAMIIN SOVELTUVAA KESTÄVYYTTÄ SEN SIJAAN, ETTÄ PYRITTÄISIIN SIIRTYMÄÄN KOHTI UUTTA VISIOTA SIVILISAATIOSTA, KUTEN VIHREÄ LIIKE ENNEN BRUNDTLANDIN AIKAA TOI ESIIN. de Janeirossa vuonna Kasvun rajat oli konferenssissa marginaalinen käsite. Kun Euroopan Unionin tavoitteita 15 vuotta myöhemmin muodostettiin, kestävän kehityksen diskurssin poliittiset vaikutukset olivat jo juurtuneet laajalle. Lissabonin sopimuksen artikla 2(3) kirjaa suorasukaisesti, että Unioni pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu (Treaty of Lisbon (2007), 2007 O.J. (C306) 1). Globaalissa kestävyysdiskurssissa on luultavasti viimeisen vuosikymmenen ajan yhä enemmän painotettu tarpeita, joita jo Brundtlandin raportti suositteli, mutta jotka vain on usein jätetty huomioimatta. Intellektuaalisissa ja poliittisissa vastauksissa aikamme kriiseihin tulisi yhtä lailla huomioida niin yhteiskunnalliset kuin taloudelliset ja ekologiset kysymykset. Kestävyyden keskustelun vallitseva visio tavoittelee kuitenkin edelleen, Brundtlandin raportin tavoin, kasvuorientoituneen talouden raamiin soveltuvaa kestävyyttä sen sijaan, että

5 084 Peruste # SOKKIVAIKUTUS KESTI KUITENKIN VAIN NOIN 20 VUOTTA. YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTTI ELI NIIN KUTSUTTU BRUNDTLANDIN RAPORTTI MUUTTI TILANTEEN. SE SUOSITTELI YHTEISKUNTIA ETSIMÄÄN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ, JOKA MÄÄRITELTIIN SELLAISEKSI EDISTYKSEKSI JA KASVUKSI, JOTA VALLITSEVAT MODERNIN POLIITTISET TRADITIOT TAVOITTELEVAT. pyrittäisiin siirtymään kohti uutta visiota sivilisaatiosta, kuten vihreä liike ennen Brundtlandin aikaa toi esiin. (ks. HPGS 2012.) Mikä teki vihreän haasteen taltuttamisen mahdolliseksi? Miten meidän tulisi arvioida tapahtunutta diskursiivista muutosta? Vastauksemme riippuu siitä, miten ymmärrämme laajan kokoelman toisiinsa olennaisesti linkittyneitä empiirisiä, moraalisia ja käsitteellisiä asioita. Ehdotan kiistanalaisten asioiden jäsentämistä tavalla, joka voi auttaa viemään keskustelua kestävyydestä uuteen suuntaan. Tätä suuntaa voisi luonnehtia termeillä jälki-kestävä ja jälkikasvun rajat. Ehdotuksen ytimessä on muistutus siitä, että kulttuurinen debatti arvoista ja tarkoituksesta säilyy selkeästi erillään teknisestä debatista talouden indikaattoreista ja on tätä perustavampi. varovaisuus, riski ja rajojen epävarmuus Esimerkiksi seuraava narratiivi kuvaa vuoden 1987 jälkeistä valtavirran tervejärkistä ajattelua: Väestön, energian ja muiden luonnonvarojen käytön kasvu ei ole johtanut ihmiskunnan tai talouksien romahtamiseen. Yhä useammat ihmiset elävät itse asiassa pidempään ja mukavammin kuin koskaan ennen. Kasvun rajoista huolestuneet olivat siis todistetusti väärässä. Eittämättä oikeudenmukaisuus hyötyjen jaossa on haasteellista. Viimeiset vuosikymmenet ovat saaneet aikaan suuremmat tuloerot kuin koskaan aikaisemmin, mutta matalin ääripää on kuitenkin myös hyötynyt tapahtuneesta kehityksestä, kun huomioidaan kaikkein tärkeimmät sosiaaliset ja taloudelliset indikaattorit. Köyhyyden absoluuttisista ja suhteellisista määristä voimme toki kiistellä, mutta kaiken kaikkiaan kehitys on kyllä ollut menestys. On myös tilaa kiistelylle siitä, miten parhaiten vastata ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin katoamisen sekä kehityksen ja talouskasvun väliseen suhteeseen. Tässäkin valtavirran konsensus tutkijoiden ja yleisen julkisen keskustelun parissa on se, että vaikka ilmasto- ja biodiversiteettikysymykset voivat hyvin olla syitä laadulliseen muutokseen siinä, miten me mittaamme ja edistämme taloudellista edistystä, ne eivät kuitenkaan ole riittävä peruste hylätä talouskasvua tavoitteena. Ajatus talouskasvusta irtaantumisen tarpeellisuudesta on tänä päivänä vielä vähemmistön asemassa (UNDP 2007, Berg, 2011, Drèze and Sen, 2011, Reddy and Minoiu, 2007, Sen, 2001, Ulvila and Pasanen 2010.). Millä tavalla tämä uusi Brundtlandin

6 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 085 komission jälkeisen ajan hegemoniseen asemaan noussut optimistinen narratiivi haastaa vihreän sivilisaatiokritiikin uudistumaan? Vastaukset voivat olla monenlaisia. Osa vihreästä liikkeestä on lähtenyt siitä, että kestävän kasvun ihanne voidaan varovaisuusperiaatteeseen vedoten osoittaa harhaiseksi. Tällöin korostetaan, että ei auta väittää, että kasvun rajojen ylitystä ei ole vielä tapahtunut. Saatetaanhan nyt ylittämättömiltä näyttävät rajat lähitulevaisuudessa hyvinkin ylittää. Samaa argumentaatiotapaa jatkaen voidaan vaatia kehitysoptimisteja myöntämään, että taloudellisen kasvun, institutionaalisten innovaatioiden ja teknologisen kehityksen valloilleen päästämä voima on myös ihmisen aiheuttaman, maailmanlaajuisen eläinten sukupuuttoon kuolemisen ja mahdollisesti myös ilmastonmuutoksen taustalla. On kuitenkin tärkeää huomata, ettei varovaisuusperiaate eikä mikään muu argumentatiivinen lähtökohta yksin riitä ratkaisemaan vihreän kasvukritiikin ja kestävän kehityksen kannattajien välistä kiistaa siitä onko kestävä, ikuinen talouskasvu sekä mahdollista että toivottavaa vai ei. Epävarmuuden hallinnasta käytävässä keskustelussa varovaisuusperiaate, jonka mukaan maksimaalisen riskin välttäminen edustaa viisautta, ei ole ainoa rationaalinen vaihtoehto. Sitä vastaan voidaan aina argumentoida optimistiseen markkinaideologiaan vetoamalla: riskinottaminen on hyvä asia. Tällöin luotetaan vapaiden markkinavoimien luovan tuhon myönteiseen dynamiikkaan. Tästä näkökulmasta voi aina sanoa ympäristökatastrofin pahentuessa, että edelleen meidän tulee luottaa siihen, että kasvun jatkuva tavoittelu antaa meille paremmat edellytykset kuin muut vaihtoehdot luoda niitä keinoja ja resursseja, joita tarvitsemme ongelmien ratkaisemiksi. Debatti on ratkaisematon. Vaikka olettaisimme joitakin objektiivisesti määriteltäviä rajoja olevan olemassa (esimerkiksi rajan siitä, miten paljon energiaa ihminen voi käyttää lyhyessä ajassa saamatta aikaan nisäkkäiden elämää uhkaavaa maapallon kuumenemista), se ei aseta tarkkoja moraalisia rajoja kasvun tavoittelemiselle. Emmehän me voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että lento toisille planeetoille voisi tulla mahdolliseksi tai että jopa aikaisempaa suurempi taloudellinen kasvu ja teknologinen kehitys voisivat saada aikaan jonkun täysin ennestään aavistamattoman sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen. Tämä vastaus uhmaa moraalisen mielikuvituksemme rajoja, mutta siinä piilee totuuden siemen. Meidän tulee hyväksyä kasvun rajoista ja kestävästä kehityksestä vuosina käydystä keskustelusta teh- MEIDÄN TÄYTYY KIINNITTÄÄ HUOMIOTA MYÖS VAURAUDEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VÄLISEEN JÄNNITTEESEEN. SILLOIN MEIDÄN TÄYTYY OSOITTAA EDELLEEN UUSISTA NÄKÖKULMISTA, ONKO TALOUSKASVUN EDISTÄMINEN YHTEEN SOVITETTAVISSA KAIKKIEN MUIDEN KORKEAN MODERNIN KULTTUURISTA PROJEKTIA MÄÄRITTÄVIEN KESKEISTEN IHANTEIDEN KANSSA.

7 086 Peruste # OLEMME JOUTUNEET TILANTEESEEN, JOSSA TUHANSIEN MILJOONIEN IHMISTEN PÄIVITTÄINEN ELÄMÄ ON TIUKASTI KIETOUTUNUT FUNKTIONAALISEN RIIPPUVUUDEN VERKKOON, JOTA ON VAIKEA KÄSITTÄÄ, VAIKEA HYLÄTÄ JA MILTEI MAHDOTONTA HALLITA. VOISIMME SANOA VAURAUDEN TAVOITTELUN OLEVAN RIIPPUVAINEN YHTEISKUNNALLISESTA KOMPLEKSISUUDESTA. tävä johtopäätös. Päinvastoin kuin vihreän liikkeen sisällä moni on kuvitellut, kasvulle ei ole määriteltävissä sellaista rajoitetta, joka pakottaisi kaikki kosmopoliittisuuteen sitoutuneet ihmiset hyväksymään talou dellisen kasvun tavoittelemisen järjettömyyden. itsemääräämisoikeuden ja kasvun välinen jännite korkean modernin haasteena Ekologinen kriisi on noussut yleiseen tietoisuuteen. Tämän seurauksena jännite kasvun tavoittelun ja eettisen universalismin (eli kosmopoliittisen moraalin) välillä on ollut modernin aikakauden kenties keskustelluin kulttuuripoliittinen teema. Yllä olen esittänyt perusteita arviolle, ettei keskustelu tästä aiheesta voi toimia perustana kovin ehdottomille tai yksiselitteisille eettisille tai yhteiskuntapoliittisille johtopäätöksille. Jatkossa yritän osoittaa, ettei kasvun ja kosmopoliittisen moraalin välinen jännitekenttä kuitenkaan ole ainoa kulttuurimme dilemma joka motivoi aikamme vihreän liikkeen sivilisaatiokriittistä agendaa. Vihreää liikettä motivoi myös eräs toinen, ajallemme ominainen mutta vähemmälle huomiolle jäänyt sisäinen jännite. Tämä on kasvun tavoittelun ja itsemääräämisoikeuden välinen jännite. Meidän tulee aluksi tarkentaa, milloin voimme puhua kasvun turvin lisääntyvän vaurauden ja itsemääräämisoikeuden tavoittelun välisestä jännitteestä. Jännitettä kun ei välttämättä aina ole. Modernissa lännessä (jonka mallia maailmanlaajuisesti jäljitellään) jännite on kuitenkin seuraavasta syystä ilmeinen ja nopeasti kasvava: Vaurauden ylläpito ja kasvattaminen vaatii nykyään monimutkaisten teknisten apuvälineiden ja organisatoristen mallien laaja-alaista käyttöä. Satelliittien välittämä kommunikaatio, johdannaisten automatisoitu kauppa, maaperän harvinaisten metallien kaivaminen ja prosessointi sekä kansainväliset investointi- ja patenttisopimukset ovat vain joitakin esimerkkejä käytännöistä, joiden ylläpito vaatii suunnattoman sofistikoitunutta teknologiaa sekä erittäin monimutkaisia ja monikerroksisia institutionaalisia rakenteita. Nämä teknologiat ja instituutiot ovat välttämättömiä edellytyksiä vaurauden nykyisten muotojen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa tuhansien miljoonien ihmisten päivittäinen elämä on tiukasti kietoutunut funktionaalisen riippuvuuden verkkoon, jota on vaikea käsittää, vaikea hylätä ja miltei mahdotonta hallita. Voisimme sanoa vaurauden tavoittelun olevan riippuvainen yhteiskunnallisesta kompleksisuudesta.

8 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 087 Kyseinen riippuvuus ei tietenkään välttämättä aiheuta ympäristötuhoa eikä sen tarvitse johtaa eriarvoisuuteen. Tässä emme ylipäätään enää puhu kasvuyhteiskunnan ja eettisen universalismin välisestä jännitteestä. Silti jännite on korkean modernin kulttuurisen projektin kannalta hyvin radikaali haaste. Voimme jopa sanoa, että korkea moderni on tullut juuri tämän jännitteen takia itsemääräämisen projektina tiensä päähän. Esimerkiksi poliittisen hokeman paluuta entiseen ei ole yleistynyt käyttö on osoitus korkean modernin kulttuurin ajautumisesta umpikujaan. Väite umpikujasta pitää erityisesti paikkansa silloin, kun korkean modernin huomio itsemääräämisoikeudesta sisältää ajatuksen siitä, että olemme vapaita valitsemaan millaisessa yhteiskunnassa haluamme olla osallisena ja mihin suuntaan toivomme sitä kehitettävän. Jos emme edellä mainitun funktionaalisen riippuvuuden tähden voi vastuullisesti etsiä vaihtoehtoa teollisen kasvun yhteiskuntamallille, olemme menettäneet suuren osan vapaudestamme ottaa vastuuta kohtalostamme ja antaa kulttuurillemme suuntaa. Olettakaamme kuitenkin, että riippuvuuden seitti on mahdollista murtaa. Mitä voimme sanoa tällaisen ajatuksen vetovoimasta? Jos rajoitumme keskustelemaan itsemääräämisoikeudesta ohjeita tarjoavana, normatiivisena viitekehyksenä, tulee meidän käsitellä kahta asiaa: monimutkaisuuden kysymystä ja kysymystä tahattomien seurausten vastuusta. Ensin meidän pitää kuitenkin palata vielä kerran lyhyesti pohtimaan keskustelun ennakkoehtoja. Yksi kasvun rajojen debatin luonteenpiirre 1960-luvulta 1990-luvulle oli monien jakama käsitys, että kyseessä oli perimmiltään väittely faktoista. Ajatuksena oli, että taustalla on olemassa kaikkien keskustelun osapuolten yhteisymmärrys siitä, että kasvu on toivottavaa, jos se on yhteensopiva kaikkien ihmisten intressien kanssa (ml. tulevien sukupolvien intressit sekä kenties myös biodiversiteetin suojelu). Väittely koski tämän yhteisymmärryksen vallitessa vain sitä, onko toivottava mahdollista. Tämä keskusteluasetelma rakentui ajatukselle, että vauraudella ja kosmopolitismilla oli molemmilla kova empiirinen ytimensä. Menestys empiirisesti määrättyjen ydintavoitteiden saavuttamisessa oli mahdollista arvioida objektiivisesti, neutraaleilla tieteellisillä keinoilla. Esimerkiksi ajatus, että ihmiset ovat sitä vauraampia, mitä paremmat mahdollisuudet heillä on harjoittaa valinnanvapautta runsaan hyödykkeiden ja palvelujen tarjonnan markkinoilla, on kyseisen keskustelun oletusehtojen mukainen (vrt. esim. Amartya Sen ja ns. capabilities -käsitteen käyttö liberaalissa talousteoriassa.) Samojen oletusehtojen mukaisesti voidaan myös ajatella, että järkevillä määritelmillä kosmopolitismi on paremmin toteutettu silloin, kun kaikkien perustarpeet ESIMERKIKSI POLIITTISEN HOKEMAN PALUUTA ENTISEEN EI OLE YLEISTYNYT KÄYTTÖ ON OSOITUS KORKEAN MODERNIN KULTTUURIN AJAUTUMISESTA UMPIKUJAAN.

9 088 Peruste # KASVANEEN YHTEISKUNNALLISEN KOMPLEKSISUUDEN JA FUNKTIONAALISEN RIIPPUVUUDEN OLOISSA HUOMAAMME VÄLITTÖMÄSTI, ETTÄ KASVU ON MONIMUTKAISUUTTA EDELLYTTÄESSÄÄN JÄNNITTEISESSÄ SUHTEESSA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN KANSSA. TÄMÄ JOHTUU SEKÄ ÄLYLLISEN KAPASITEETIN ETTÄ AJAN RAJALLISUUDESTA. on tyydytetty kuin että ne eivät sitä olisi. Kummatkin kuvaamamme ajatukset antavat meille perusteen arvioida yhteiskunnallista menestystä objektiivisesti mitattavissa olevien määrällisten saavutusten mukaan. Saatamme siis sanoa, että mainittujen oletusehtojen mukainen debatti kasvun ja kosmopolitismin yhteensopivuudesta noudattaa empiirisen todistettavuuden käsitteellistä logiikkaa. Kun käännämme huomion itsemääräämisoikeuden ja kasvun väliseen suhteeseen käsitesäännöstökin muuttuu aivan toisenlaiseksi. Kysymykset objektiivisista tosiasioista alkavat tällöin näytellä aiempaa pienempää roolia. Tämä johtuu osittain siitä, että itsemääräämisoikeus on käsitteellisesti haastetumpi ja kompleksisempi arvo kuin idea objektiivisista tarpeista. (Itsemääräämisoikeudesta, ks. esimerkiksi Tugendhat Tarpeista, ks. esimerkiksi von Wright 1982.) Pitäessämme itsemääräämisoikeutta arvokkaana asiana, joudumme arvioimaan esimerkiksi yksilöllisyyden ja poliittisen itsemääräämisoikeuden välistä suhdetta. Toisin sanoen meidän pitää arvioida, mitä itsemääräämisoikeus merkitsee yksilöllisyyden näkökulmasta. Olettakaamme kuitenkin, että itsemääräämisoikeus on kenelle tahansa suurempi silloin, kun hänellä on mahdollisuus osallistua demokraattisen yhteisön päätöksentekoon kuin että hänellä ei tätä mahdollisuutta olisi. (Cf. Rawls 2005.) Jos hyväksymme tämän oletuksen, niin mitä siitä seuraa keskustelulle kestävästä kehityksestä? Kasvaneen yhteiskunnallisen kompleksisuuden ja funktionaalisen riippuvuuden oloissa huomaamme välittömästi, että kasvu on monimutkaisuutta edellyttäessään jännitteisessä suhteessa itsemääräämisoikeuden kanssa. Tämä johtuu sekä älyllisen kapasiteetin että ajan rajallisuudesta. Tietysti tasa-arvoiset kansalaiset voivat välillisesti tasapuolisella sopimuksella siirtää demokraattista suvereniteettiaan demokraattisesti vastuussa oleville elimille ja asiantuntijoille. Periaatteessa tällä suvereniteetin siirtämisellä ei kai ole mitään rajaa. Jonkinlainen käsitys siitä, miten yhteiskunta kehittyy (mitä on tapahtunut, miten se on tapahtunut ja mitä voisi seuraavaksi olettaa tapahtuvan) on kuitenkin edellytyksenä kansalaisten demokraattisen osallistumisen päämäärälle. Tämä päämäärä on edelleen fundamentaalinen, korvaamaton perusta demokratialle. (Habermas 1981, 1985b, ) Monimutkaisuus vähentää mahdollisuuttamme käsittää yhteiskunnallisia asioita (Kvaløy 1992). Ajankohtainen esimerkki on ilmastodebatti. Kansalai-

10 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 089 set kohtaavat hurjia ajankäytöllisiä ja älyllisiä paineita pyrkiessään saavuttamaan harkitun näkemyksen sellaisissa avainkysymyksissä kuin millaista suhteellista arvoa tulisi antaa ilmastoskeptikoille ja huolestuneille näkemyksille. Tai miten paljon toivoa ja resursseja tulee investoida hiilen vähentämiseen vapaaehtoistoimin ja markkinaratkaisuin, kun niitä verrataan sitovilla laillisilla keinoilla ja verotuksella toteutettuun säätelyyn. On siis selvää, ettei itsemääräämisoikeuden ja demokraattisen osallistumisen tavoittelu aseta objektiivisesti mitattavissa olevia raja-arvoja kasvun tavoittelulle. Olisi kuitenkin virhe tehdä sellainen johtopäätös, että kiistattoman raja-arvon puuttumisen vuoksi koko aihe voidaan ohittaa merkityksettömänä. Demokratia ei ole tarkkaan mitattavissa eikä määriteltävissä. Se on kuitenkin ytimeltään haavoittuva arvo ja sillä on perustava merkitys sille yhteydelle, jota korkean modernin aikakaudella elävät ihmiset ovat kautta historian yrittäneet saada aikaan vapauden, tasa-arvon ja ihmisjärjen välillä. Niille, jotka uskovat kasvun ja kestävyyden yhteensopivuuteen, voidaan muotoilla teknologinen kysymys purtavaksi toimintamme tahattomista (ei-intentionaalisista) vaikutuksista. (Oletan tässä ilman todisteita, että teknologinen kehitys on edellytys kasvulle ja että teknologisen kehityksen yksi elementti on lisääntyvä kapasiteetti vaikuttaa maailmaan.) Uuden teknologian kehityksellä voi olla ennakoitavia vaikutuksia, jotka seuraavat siitä, että ihmiset käyttävät tuota teknologiaa rationaalisesti ja hyvää tarkoittaen. Tällä samalla toiminnalla voi myös olla ennakoimattomia vaikutuksia. Lisäksi kyseisen teknologian käytöllä voi olla ennakoitavia ja ennakoimattomia vaikutuksia, jotka seuraavat siitä, että ihmiset käyttävät teknologiaa irrationaalisesti tai tarkoituksellisen tuhoavasti. Teknologiseen kehitykseen perustuva kasvun tavoittelu tuo vastuun kaikista näistä vaikutuksista. Meidän täytyy siis pohtia, mitä riskejä otamme, valitsemme sitten teknologian vaikutusten vähentämiseen tai lisäämiseen tähtäävän politiikan. Oletamme kasvun vaativan teknologista kehitystä. Sitoutuminen kasvun tavoitteluun tuo mukanaan alati kasvavan vastuun valintamme jatkuvasti lisäämistä tahattomista vaikutuksista. Tästä seuraa, että mikäli vaurauden lisäämisen ja itsemääräämisoikeuden edistämisen tavoitteiden väliseen jännitteeseen ei puututa, annetaan itsemääräämisoikeuden asteittain laimentua. Debatti kestävyydestä on myös debattia korkean kulttuurin mahdollisuudesta ja toivottavuudesta. TEKNOLOGISEEN KEHITYKSEEN PERUSTUVA KASVUN TAVOITTELU TUO VASTUUN KAIKISTA NÄISTÄ VAIKUTUKSISTA. MEIDÄN TÄYTYY SIIS POHTIA, MITÄ RISKEJÄ OTAMME, VALITSEMME SITTEN TEKNOLOGIAN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISEEN TAI LISÄÄMISEEN TÄHTÄÄVÄN POLITIIKAN.

11 090 Peruste # lopuksi Argumentoin alussa, että Brundtlandin raportin ja YK:n Rio de Janeiron vuoden 1992 konferenssin esiin nostama kestävän kehityksen diskurssi kesytti ja 1970-luvuilla alkaneen kasvun rajoista käydyn keskustelun. Ennen Brundtlandin raporttia keskustelu ekologisesta kriisistä miellettiin kulttuurisia valintojamme haastavaksi kritiikiksi. Brundtlandin raportin julkaisemisen jälkeen kriisi alettiin mieltää haasteeksi lähinnä insinööreille ja hallinnolle tuottaa kestävää kasvua, eikä koko yhteiskunnalle uudistaa kulttuurista mielikuvitustaan. Sen jälkeen yritin osoittaa, että alkuperäinen vihreää liikettä sävyttänyt intuitio ei analysoinut riittävän tarkasti kahden korkean modernin keskeisen elementin, kosmopolitismin ja aina kasvavan materiaalisen hyvinvoinnin saavuttamisen välistä jännitettä. Toiseksi esitin, että voidaksemme ymmärtää vihreän liikkeen esittämän kulttuurisen haasteen kaikki ulottuvuudet, eettisen universalismin ja kasvuntavoittelun välisen jännitteen analyysi ei riitä. Meidän täytyy kiinnittää huomiota myös vaurauden ja itsemääräämisoikeuden väliseen jännitteeseen. Silloin meidän täytyy osoittaa edelleen uusista näkökulmista, onko talouskasvun edistäminen yhteen sovitettavissa kaikkien muiden korkean modernin kulttuurista projektia määrittävien keskeisten ihanteiden kanssa. Johtopäätökseni on, että aikamme ympäristökriisi on edelleen miellettävä ennen kaikkea sivilisaatiokriisiksi. Modernille kulttuurille olisi itsetuhoista vastata kasvuyhteiskunnan aiheuttamaan ympäristökriisiin vain teknisin keinoin. Näin tehdessään se joutuisi tahtomattaan luopumaan yhteiskunnallisesta itsemääräämisestä kulttuuriarvona. Kirjoittaja on filosofian dosentti ja tutkija Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Artikkeli on vapaa ja tiivistetty suomennos Thomas Wallgrenin tekstistä: Sustainable Development and the Cultural Contradictions of High Modernity: Beyond Brundtland and Limits to Growth. Käännös: Outi Hakkarainen. JOHTOPÄÄTÖKSENI ON, ETTÄ AIKAMME YMPÄRISTÖKRIISI ON EDELLEEN MIELLETTÄVÄ ENNEN KAIKKEA SIVILISAATIOKRIISIKSI. MODERNILLE KULTTUURILLE OLISI ITSETUHOISTA VASTATA KASVUYHTEISKUNNAN AIHEUTTAMAAN YMPÄRISTÖKRIISIIN VAIN TEKNISIN KEINOIN. NÄIN TEHDESSÄÄN SE JOUTUISI TAHTOMATTAAN LUOPUMAAN YHTEISKUNNALLISESTA ITSEMÄÄRÄÄMISESTÄ KULTTUURIARVONA.

12 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 091 lähteet Berg, Lasse, 2011, Skymningssång i Kalahari, Ordfront, Tukholma. Drèze, Jean and Sen, Amartya (2011), Putting Growth in Its Place, ms. 16pp. Goldsmith, Edward (1992) The Great U-Turn: De-Industrialising Society. Ashis Publishing House, New Delhi. Habermas, Jürgen (1981) Theorie des kommunikativen Handelns, Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main. Habermas, Jürgen (1985a) Der Philosophische Diskurs der Moderne. Zwölf Vorlesungen. Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main. Habermas, Jürgen (1985b) Die neue Unübersichtlichkeit, Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main. Habermas, Jürgen (1991) Faktizität und Geltung, Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main. HPGS (2012) Resilient People, Resilient Planet: A future worth choosing. United Nations Secretary-General s High-level Panel on Global Sustainability. New York: United Nations. Kvaløy, Sigmund (1992): Complexity and time - Breaking the pyramid s reign. In Peter Reed & David Rothenberg (eds): Wisdom and the Open Air, The Norwegian Roots of Deep Ecology. University of Minnesota Press, Minnesota Rawls, John (2005) Political Liberalism, Columbia University Press, New York Reddy, Sanjay and Minoiu, Camelia (2007), Has World Poverty Really Fallen? Review of Income and Wealth, Volume 53, Issue 3, 2007, pp Reed, Peter & Rothenberg, David (eds) (1992), Wisdom and the Open Air, The Norwegian Roots of Deep Ecology. University of Minnesota Press, Minnesota. Sachs, Wolfgang (ed.) (1992) The Development Dictionary, A Guide to Knowledge as Power. Zed Books, London. Sen, Amartya (2001) Development as Freedom. Oxford University Press, Oxford. Taylor, Charles (1989) Sources of the Self. The Making of the Modern Identity. Cambridge University Press, Cambridge. Treaty of Lisbon (2007), 2007 O.J. (C306) 1. Tugendhat, Ernst (1979) Selbstbewusstsein und Selbsbestimmung, Suhrkamp, Ffm, Ulvila, Marko and Pasanen, Jarna eds., 2009, Sustainable futures : replacing growth imperative and hierarchies with sustainable ways, Ministry for Foreign Affairs, Helsinki UNDP (2007) Human Development Report 2007/2008. Fighting Climate Change. Human Solidarity in a Divided World. Palgrave MacMillan, New York. Wallgren, Thomas (1999), The Modern Discourse of Change and the Periodization and End of Modernity, in A. Ollila (ed.) Historical Perspectives on Memory, Finnish Historical Society, Helsinki. Wallgren, Thomas (2006) Transformative Philosophy, Lexington Books, Lanham, Maryland. WCSD (1987) Our Common Future: World Commission on Environment and Development. Oxford University Press, Oxford. von Wright, G.H. (1982) Om behov, in Filosofisk tidskrift, 1/1982.

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö

Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka. Liisa Häikiö Ilmastonmuutos ja hyvinvointi: Länsimaisen arkielämän politiikka Liisa Häikiö Idea: Ongelman määrittely: mistä on kysymys? Miten ongelma on mahdollista ratkaista? Hyvinvointi: Mitä se on? Sosiaalipolitiikka:

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja

Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja Uusi työ haastamassa taloutta Tulevaisuuden isoja linjoja K-E Michelsen 31.10.2014 3.11.2014 1 Miksi Suomesta loppuu työ? 1. Suomi on kulkenut historiallisen kehityskaaren, jossa työn ja yhteiskuntarakenteen

Lisätiedot

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet

Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet Taloudellinen päätöksenteko julkishallinnossa ongelmat ja rajoitteet JULMA-työpaja Tampereen yliopisto, 21.5.2015 Professori Jarmo Vakkuri, Tampereen yliopisto, JKK JULMA-projektin osahanke: Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009

KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI. Juhani Koponen 10.9. 2009 KEHITYS JA DEVELOPMENTALISMI Juhani Koponen 10.9. 2009 Luennon teemoja Kehitysmaatutkimuksesta ja käsitteistä Kehityksen käsitehistoriaaa Kehityksen kolme ulottuvuutta: prosessi, ideaali ja interventio

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter)

Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) Kestävän kehityksen peruskirja (engl. Earth Charter) on julistus, johon on koottu oikeudenmukaisen, kestävän ja rauhanomaisen yhteiskunnan rakentamiseen tähtäävät eettiset perusperiaatteet. Elämme maapallon

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy

Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy Kestävän kehityksen tiedeperusta laajenee; integrointihaaste säilyy, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on vakiintunut globaalin hallinnan politiikkaprosessi,

Lisätiedot

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo?

Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Kun mikään ei riitä vai riittäisikö jo? Riikka Aro, Terhi-Anna Wilska riikka.aro@jyu.fi, terhi-anna.wilska@jyu.fi Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto Tutkimuksen

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI Oulu 3.12.2008 Kaarin Taipale, kaupunkitutkija Chair, Marrakech Task Force on Sustainable Buildings and Construction www.environment.fi/sbc ICLEI Local Governments

Lisätiedot

Ihminen, tekniikka ja luonto

Ihminen, tekniikka ja luonto Ihminen, tekniikka ja luonto Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Pentti Malaska seminaari Kohti planetaarista tietoisuutta - Malaska maailmassa ja maailmasta Järjestäjänä

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä?

Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä? Kestävää kaivostoimintaa voiko kaivostoiminta olla kestävää kehitystä? Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta 06.06.2012 Kaivostoiminta kestävän kehityksen politiikkaprosessissa jo

Lisätiedot

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka

Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Miten teknologia muuttaa maailmaa ja maailmankuvaamme? Vesa Lepistö näyttelytuottaja Tiedekeskus Heureka Esityksen sisältö 1. Teknologian ominaispiirteitä 2. Teknologian ennakointia - karkaako mopo käsistä?

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka

Leevi Launonen. Arvot ja toiminnan etiikka Leevi Launonen Arvot ja toiminnan etiikka Suomen Romanifoorumi 23.11.2012 Erilaisia kulttuurin arvoja tiedolliset arvot esteettiset arvot vitaaliset arvot tekniset arvot taloudelliset arvot hedoniset arvot

Lisätiedot

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia John Zerzan Nihilistin sanakirja: Teknologia Websterin sanakirjan mukaan: teollista tai sovellettua tiedettä. Todellisuudessa: työnjaon/tuotannon/industrialismin kokonaisuus ja sen vaikutus meihin ja luontoon.

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän?

Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Antti Kasvio Vallitsevan kasvumallin kestämättömyys onko työkeskeinen sosiaalipolitiikka tullut tiensä päähän? Puheenvuoro Sosiaalipoliittisen yhdistyksen kestävän kehityksen työpolitiikka seminaarissa

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta. Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Talouskasvua ja materiaalivirtaa vai kohtuutta Eija Koski Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Ranskalainen arvoitus: Vesihyasintti Huomaat lammessa vesihyasintin Sen määrä kaksinkertaistuu joka päivä

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen Prof. Mauri Åhlbergin kommenttipuheenvuoro Kestävä kehitys, hyvä ympäristö ja hyvä elämä

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011

KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA. Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS AIKAMME HAASTEENA Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopiston kansleri Mikkelin tiedepäivä 7.4.2011 KESTÄVÄ KEHITYS GRO HARLEM BRUNDTLAND: Yhteinen tulevaisuutemme 1987 maailmankomission ratkaisu

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi

Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, TAF-seminaari Tekniikan Opettajat TOP ry 28.1.2011 Timo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu www.degrowth.fi 1. Talouskasvu,

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Haaparannan kaupungin laatupanostus

Haaparannan kaupungin laatupanostus Haaparannan kaupungin laatupanostus Tarkoitus: Poliittisesti ohjatussa organisaatiossa on erittäin tärkeää että kommunikaatio, keskustelu ja vaikutusmahdollisuudet myös vaalien välissä toimivat. Kansalaiskeskustelun

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 2001/2336(COS) 30. toukokuuta 2001 LAUSUNTO kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalta

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007

PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 PALVELUOHJAUS VAMMAISTYÖSSÄ TYÖKOKOUS 28.9.2007 Ryhmätyö: Palveluohjaus vammaistyössä ja verkostoissa 1. ESITÄ KYSYMYS Palveluohjauksessa on paljon tuttua - mutta sen toteuttamiseen liittyy myös monia

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

taiteellinen työskentely

taiteellinen työskentely taiteellinen työskentely lasten suojelun resurssina Pauline von Bonsdorff Lastensuojelun tieto ja tutkimus Seminaari 27.10.2011 Kysymys ja vastaus + ulottuvuuksia Onko taide tärkeä osa lasten elämää? Musiikki,

Lisätiedot

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto

Olli Loukola. Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Mitä tarkoitetaan ympäristö- vastuullisuudella? Olli Loukola Käytännöllinen filosofia / Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto ankkeemme Henvissä The Anatomy of Environmental Responsibility:

Lisätiedot

Kestävä kehitys oppilaitoksissa

Kestävä kehitys oppilaitoksissa Kestävä kehitys oppilaitoksissa Ammatilliset opettajapäivät Naantali 21.9.2013 Erkka Laininen OKKA-säätiö Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki Kuva: http://www.footprintnetwork.org Living Planet Report 2008

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot