kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat"

Transkriptio

1 080 kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat Kestävän kehityksen idea on kesyttänyt vihreän agendan ja kasvun rajoista käydyn keskustelun. Meidän tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota vaurauden ja itsemääräämisoikeuden välisiin jännitteisiin. Aikamme ympäristökriisi onkin edelleen miellettävä ennen kaikkea sivilisaatiokriisiksi. thomas wallgren

2 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat ja 1970-luvuilla syntynyt vihreä liike julisti taloudellisen kasvun petolliseksi kehitystavoitteeksi. Korkean eli kypsän modernin aikakauden (n ) ydintavoitteet nähtiin tuolloin keskenään ristiriitaisiksi. Eettinen universalismi ja pyrkimys saada kasvava materiaalinen vauraus kaikille arvioitiin elävässä elämässä mahdottomaksi yhtälöksi. Kritiikin kärki kuitenkin katkesi kun kestävän kehityksen idea alkoi 1980-luvun puolivälissä kesyttää vihreää agendaa. Taloudellinen kasvu istutettiin jälleen sujuvasti yhteen ekologisen ja yhteiskunnallisen vastuun kanssa. Tässä kirjoituksessa arvioin kriittisesti tätä uutta konsensusta. Käsittelen myös välineellisen vaikutusvallan ja moraalisen itsemääräämisoikeuden välistä jännitettä aikamme kulttuurisina pyrkimyksinä. Esitän, että ympäristön ja kehityksen kriisi on perimmiltään edelleen sivilisaatiokriisi, ja että se vaikuttaa korkean modernin kulttuuristen kehitysehtojen määrittymiseen. vihreän liikkeen ja sen kesyttämisen sivilisaatiohaasteet Luonnonsuojelulla ja kasvukritiikillä sekä edistyksellä ja kehityksellä on pitkä historia, mutta niiden nouseminen ympäristökriisistä ja kehityksestä käydyn keskustelun aallonharjalle ja 1970-luvuilla oli modernissa historiassa ainutlaatuinen tapahtuma. Ympäristö ja kehitys linkitettiin ensimmäisen kerran poliittisesti siten, että se loi pohjan kansainvälisesti merkittävälle uudelle kansalaisliikkeelle. Liikkeen ytimessä oli levottomuutta herättävä huomio siitä, että ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys kytkeytyvät läheisesti yhteen. Tämän uuden vaihtoehdon tai vihreän liikkeen erityinen piirre oli myös sen tahto haastaa poliittinen jakautuminen vasemmistoon ja oikeistoon. Norjassa 1950-luvulta 1980-luvulle vaikuttaneella ekofilosofisella liikkeellä oli huomattava globaali merkitys uuden vihreän liikkeen itsetietoisuuden rakentumisessa. Keskeistä olivat huomiot siitä, että molemmat suuret modernit poliittiset traditiot, sosialistinen vasemmisto ja liberaali oikeisto, allekirjoittavat saman perustavan unelman teollisen kasvuyhteiskunnan tuomasta yltäkylläisyyden ja helpon elämän kulttuurista. Uuden vihreän liikkeen tehtävänä oli mennä tämän asetelman ylitse, kohti ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää visiota sivilisaatiosta. (Reed and Rothenburg, eds., Ks. myös Goldsmith 1992 and Sachs, ed., 1992.) Viittaan korkealla modernilla kulttuuriseen asetelmaan, joka kristallisoitui 1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Se vapautti ennennäkemättömän kapasiteetin muuttaa sosiaalisen elämän olosuhteita ja ekosysteemejä. Ihmiset eri puolilla maailmaa edistivät tätä kapasiteettia suurella intohimolla ja määrittivät korkean modernin ominaisuuksia. Ne pohjautuivat sellaisille läntisen perimän vanhoille arvoille

3 082 Peruste # kuin rationaalisuus, eettinen universalismi ja demokraattinen hallinto yhdessä joidenkin uudelle aikakaudelle ominaisten kulttuuriarvojen kera, kuten itsemääräämisoikeus ja yksilökohtainen vapaus. Muita korkeaa modernia määrittäviä kulttuurin erityispiirteitä ovat ajatukset siitä, että maallinen, lineaarinen, historiallinen aika on tila, missä itsemääräämisoikeutta voidaan harjoittaa ja että teknologisten ja organisatoristen edistysaskelien vuoksi kaikille ulottuva alati kasvava vauraus on toivottavaa ja mahdollista. Korkean modernin suunnattoman voiman ristiriitaisuus tunnistettiin varhain. Baudelaire, Marx, Whitman ja monet muut 1800-luvun puolivälin avainajattelijat olivat yhtä mieltä siitä, että uusi orastava aika yhdisti korkeita lupauksia huomattaviin riskeihin ja vaaroihin. (Habermas 1985a, Wallgren 1999.) Puolitoista vuosisataa myöhemmin Charles Taylor tiivisti korkean modernin keskeisen sisäisen ristiriitaisuuden mainiosti kirjoittaessaan, että se on saattanut sekä loiston että kärsimyksen ( grandeur et misère ) ennennäkemättömälle tasolle. (Taylor 1989.) Korkean modernin poliittista historiaa voi valtaosiltaan kuvailla kahden akselin välisinä taistelutarinoina. Ensimmäinen on vasemmiston ja oikeiston moderneja päämääriä puolustaneiden progressiivisten liikkeiden ja kulttuurisesti taantumuksellisten antimodernien liikkeiden välinen taistelu. Toinen on progressiivisen leirin sisäinen, oikeiston ja vasemmiston välinen, taistelu oikeasta tavasta ymmärtää ja toteuttaa uuden aikakauden lupauksia. Uusi vihreä liike oli korkean modernin poliittisen historian ensimmäinen liike, joka sivuutti nämä taisteluakselit. Se halusi kokonaan hylätä korkean modernin kulttuurisen projektin tai vähintään uudistaa sen perinpohjaisesti, olivathan sen kaksi ideaalia osoittautuneet yhteen sopimattomiksi. Vihreän liikkeen poliittisen identiteetin ytimessä oli väite kasvun kiistämättömistä rajoituksista. Näiden rajoitusten takia kaksi eettiselle universalismille luonteenomaista arvoa eli biodiversiteetin suojelu ja maailman kaikkien ihmisten ja tulevien sukupolvien perustarpeiden tyydytys ovat yhteen sopimattomia kolmannen arvon eli kaikkien ihmisten kasvavan varakkuuden kanssa. Joudumme siksi vihreän liikkeen perustavan väittämän mukaan valitsemaan kahden korkeaa modernia määrittävän ominaispiirteen, UUSI VIHREÄ LIIKE OLI KORKEAN MODERNIN POLIITTISEN HISTORIAN ENSIMMÄINEN LIIKE, JOKA SIVUUTTI NÄMÄ TAISTELUAKSELIT. SE HALUSI KOKONAAN HYLÄTÄ KORKEAN MODERNIN KULTTUURISEN PROJEKTIN TAI VÄHINTÄÄN UUDISTAA SEN PERINPOHJAISESTI, OLIVATHAN SEN KAKSI IDEAALIA OSOITTAUTUNEET YHTEEN SOPIMATTOMIKSI. VIHREÄN LIIKKEEN POLIITTISEN IDENTITEETIN YTIMESSÄ OLI VÄITE KASVUN KIISTÄMÄTTÖMISTÄ RAJOITUKSISTA.

4 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 083 varakkuuden edistämisen ja eettiseen universalismiin sitoutumisen välillä. Edistyksellistä poliittista keskustelua on 150 vuoden ajan muovannut debatti siitä, miten korkean modernin lupauksia voidaan parhaiten toteuttaa. Vihreän liikkeen nousu keskustelun keskiöön oli sokki yhtä lailla vasemmiston kuin oikeiston edistyksellisille. Kysymys tavoitteiden saavuttamisen tavoista sivuutettiin ja heidät haastettiin nyt ensimmäisen kerran perustelemaan asetettuja tavoitteita. Sokkivaikutus kesti kuitenkin vain noin 20 vuotta. YK:n kestävän kehityksen raportti eli niin kutsuttu Brundtlandin raportti muutti tilanteen. Se suositteli yhteiskuntia etsimään kestävää kehitystä, joka määriteltiin sellaiseksi edistykseksi ja kasvuksi, jota vallitsevat modernin poliittiset traditiot tavoittelevat. Mukana oli ainoastaan lisäys siitä, että edistyksen ei tule johtaa luonnonvarojen ehtymiseen niin paljon, että se uhkaisi eettisen universalismin mukaisia kosmopoliittisia pyrkimyksiä (WCSD 1987.) Raportti pakotti vihreän diskurssin korkean modernin kulttuurisiin raameihin. Tällöin hylättiin ajatus siitä, että kasvulle pitää pistää rajat ekologisen kestävyyden takia. Sen sijalle nostettiin usko siihen, että ekologinen vastuullisuus on sovitettavissa yhteen kasvun kanssa. Tälle uudelle optimismille keksittiin nopeasti monta eri nimeä: alettiin puhua kestävän kehityksen lisäksi ekologisesta rakennemuutoksesta, vihreästä taloudesta, ja niin edelleen. Keskustelumaisema muuttui muutamassa vuodessa perustavasti. Kestävän kehityksen diskurssi hallitsi YK:n ympäristön ja kehityksen konferenssia Rio KESTÄVYYDEN KESKUSTELUN VALLITSEVA VISIO TAVOITTELEE KUITENKIN EDELLEEN, BRUNDTLANDIN RAPORTIN TAVOIN, KASVUORIENTOITUNEEN TALOUDEN RAAMIIN SOVELTUVAA KESTÄVYYTTÄ SEN SIJAAN, ETTÄ PYRITTÄISIIN SIIRTYMÄÄN KOHTI UUTTA VISIOTA SIVILISAATIOSTA, KUTEN VIHREÄ LIIKE ENNEN BRUNDTLANDIN AIKAA TOI ESIIN. de Janeirossa vuonna Kasvun rajat oli konferenssissa marginaalinen käsite. Kun Euroopan Unionin tavoitteita 15 vuotta myöhemmin muodostettiin, kestävän kehityksen diskurssin poliittiset vaikutukset olivat jo juurtuneet laajalle. Lissabonin sopimuksen artikla 2(3) kirjaa suorasukaisesti, että Unioni pyrkii Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat tasapainoinen talouskasvu (Treaty of Lisbon (2007), 2007 O.J. (C306) 1). Globaalissa kestävyysdiskurssissa on luultavasti viimeisen vuosikymmenen ajan yhä enemmän painotettu tarpeita, joita jo Brundtlandin raportti suositteli, mutta jotka vain on usein jätetty huomioimatta. Intellektuaalisissa ja poliittisissa vastauksissa aikamme kriiseihin tulisi yhtä lailla huomioida niin yhteiskunnalliset kuin taloudelliset ja ekologiset kysymykset. Kestävyyden keskustelun vallitseva visio tavoittelee kuitenkin edelleen, Brundtlandin raportin tavoin, kasvuorientoituneen talouden raamiin soveltuvaa kestävyyttä sen sijaan, että

5 084 Peruste # SOKKIVAIKUTUS KESTI KUITENKIN VAIN NOIN 20 VUOTTA. YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN RAPORTTI ELI NIIN KUTSUTTU BRUNDTLANDIN RAPORTTI MUUTTI TILANTEEN. SE SUOSITTELI YHTEISKUNTIA ETSIMÄÄN KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ, JOKA MÄÄRITELTIIN SELLAISEKSI EDISTYKSEKSI JA KASVUKSI, JOTA VALLITSEVAT MODERNIN POLIITTISET TRADITIOT TAVOITTELEVAT. pyrittäisiin siirtymään kohti uutta visiota sivilisaatiosta, kuten vihreä liike ennen Brundtlandin aikaa toi esiin. (ks. HPGS 2012.) Mikä teki vihreän haasteen taltuttamisen mahdolliseksi? Miten meidän tulisi arvioida tapahtunutta diskursiivista muutosta? Vastauksemme riippuu siitä, miten ymmärrämme laajan kokoelman toisiinsa olennaisesti linkittyneitä empiirisiä, moraalisia ja käsitteellisiä asioita. Ehdotan kiistanalaisten asioiden jäsentämistä tavalla, joka voi auttaa viemään keskustelua kestävyydestä uuteen suuntaan. Tätä suuntaa voisi luonnehtia termeillä jälki-kestävä ja jälkikasvun rajat. Ehdotuksen ytimessä on muistutus siitä, että kulttuurinen debatti arvoista ja tarkoituksesta säilyy selkeästi erillään teknisestä debatista talouden indikaattoreista ja on tätä perustavampi. varovaisuus, riski ja rajojen epävarmuus Esimerkiksi seuraava narratiivi kuvaa vuoden 1987 jälkeistä valtavirran tervejärkistä ajattelua: Väestön, energian ja muiden luonnonvarojen käytön kasvu ei ole johtanut ihmiskunnan tai talouksien romahtamiseen. Yhä useammat ihmiset elävät itse asiassa pidempään ja mukavammin kuin koskaan ennen. Kasvun rajoista huolestuneet olivat siis todistetusti väärässä. Eittämättä oikeudenmukaisuus hyötyjen jaossa on haasteellista. Viimeiset vuosikymmenet ovat saaneet aikaan suuremmat tuloerot kuin koskaan aikaisemmin, mutta matalin ääripää on kuitenkin myös hyötynyt tapahtuneesta kehityksestä, kun huomioidaan kaikkein tärkeimmät sosiaaliset ja taloudelliset indikaattorit. Köyhyyden absoluuttisista ja suhteellisista määristä voimme toki kiistellä, mutta kaiken kaikkiaan kehitys on kyllä ollut menestys. On myös tilaa kiistelylle siitä, miten parhaiten vastata ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin katoamisen sekä kehityksen ja talouskasvun väliseen suhteeseen. Tässäkin valtavirran konsensus tutkijoiden ja yleisen julkisen keskustelun parissa on se, että vaikka ilmasto- ja biodiversiteettikysymykset voivat hyvin olla syitä laadulliseen muutokseen siinä, miten me mittaamme ja edistämme taloudellista edistystä, ne eivät kuitenkaan ole riittävä peruste hylätä talouskasvua tavoitteena. Ajatus talouskasvusta irtaantumisen tarpeellisuudesta on tänä päivänä vielä vähemmistön asemassa (UNDP 2007, Berg, 2011, Drèze and Sen, 2011, Reddy and Minoiu, 2007, Sen, 2001, Ulvila and Pasanen 2010.). Millä tavalla tämä uusi Brundtlandin

6 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 085 komission jälkeisen ajan hegemoniseen asemaan noussut optimistinen narratiivi haastaa vihreän sivilisaatiokritiikin uudistumaan? Vastaukset voivat olla monenlaisia. Osa vihreästä liikkeestä on lähtenyt siitä, että kestävän kasvun ihanne voidaan varovaisuusperiaatteeseen vedoten osoittaa harhaiseksi. Tällöin korostetaan, että ei auta väittää, että kasvun rajojen ylitystä ei ole vielä tapahtunut. Saatetaanhan nyt ylittämättömiltä näyttävät rajat lähitulevaisuudessa hyvinkin ylittää. Samaa argumentaatiotapaa jatkaen voidaan vaatia kehitysoptimisteja myöntämään, että taloudellisen kasvun, institutionaalisten innovaatioiden ja teknologisen kehityksen valloilleen päästämä voima on myös ihmisen aiheuttaman, maailmanlaajuisen eläinten sukupuuttoon kuolemisen ja mahdollisesti myös ilmastonmuutoksen taustalla. On kuitenkin tärkeää huomata, ettei varovaisuusperiaate eikä mikään muu argumentatiivinen lähtökohta yksin riitä ratkaisemaan vihreän kasvukritiikin ja kestävän kehityksen kannattajien välistä kiistaa siitä onko kestävä, ikuinen talouskasvu sekä mahdollista että toivottavaa vai ei. Epävarmuuden hallinnasta käytävässä keskustelussa varovaisuusperiaate, jonka mukaan maksimaalisen riskin välttäminen edustaa viisautta, ei ole ainoa rationaalinen vaihtoehto. Sitä vastaan voidaan aina argumentoida optimistiseen markkinaideologiaan vetoamalla: riskinottaminen on hyvä asia. Tällöin luotetaan vapaiden markkinavoimien luovan tuhon myönteiseen dynamiikkaan. Tästä näkökulmasta voi aina sanoa ympäristökatastrofin pahentuessa, että edelleen meidän tulee luottaa siihen, että kasvun jatkuva tavoittelu antaa meille paremmat edellytykset kuin muut vaihtoehdot luoda niitä keinoja ja resursseja, joita tarvitsemme ongelmien ratkaisemiksi. Debatti on ratkaisematon. Vaikka olettaisimme joitakin objektiivisesti määriteltäviä rajoja olevan olemassa (esimerkiksi rajan siitä, miten paljon energiaa ihminen voi käyttää lyhyessä ajassa saamatta aikaan nisäkkäiden elämää uhkaavaa maapallon kuumenemista), se ei aseta tarkkoja moraalisia rajoja kasvun tavoittelemiselle. Emmehän me voi sulkea pois sitä mahdollisuutta, että lento toisille planeetoille voisi tulla mahdolliseksi tai että jopa aikaisempaa suurempi taloudellinen kasvu ja teknologinen kehitys voisivat saada aikaan jonkun täysin ennestään aavistamattoman sosiaalisen ja kulttuurisen edistyksen. Tämä vastaus uhmaa moraalisen mielikuvituksemme rajoja, mutta siinä piilee totuuden siemen. Meidän tulee hyväksyä kasvun rajoista ja kestävästä kehityksestä vuosina käydystä keskustelusta teh- MEIDÄN TÄYTYY KIINNITTÄÄ HUOMIOTA MYÖS VAURAUDEN JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN VÄLISEEN JÄNNITTEESEEN. SILLOIN MEIDÄN TÄYTYY OSOITTAA EDELLEEN UUSISTA NÄKÖKULMISTA, ONKO TALOUSKASVUN EDISTÄMINEN YHTEEN SOVITETTAVISSA KAIKKIEN MUIDEN KORKEAN MODERNIN KULTTUURISTA PROJEKTIA MÄÄRITTÄVIEN KESKEISTEN IHANTEIDEN KANSSA.

7 086 Peruste # OLEMME JOUTUNEET TILANTEESEEN, JOSSA TUHANSIEN MILJOONIEN IHMISTEN PÄIVITTÄINEN ELÄMÄ ON TIUKASTI KIETOUTUNUT FUNKTIONAALISEN RIIPPUVUUDEN VERKKOON, JOTA ON VAIKEA KÄSITTÄÄ, VAIKEA HYLÄTÄ JA MILTEI MAHDOTONTA HALLITA. VOISIMME SANOA VAURAUDEN TAVOITTELUN OLEVAN RIIPPUVAINEN YHTEISKUNNALLISESTA KOMPLEKSISUUDESTA. tävä johtopäätös. Päinvastoin kuin vihreän liikkeen sisällä moni on kuvitellut, kasvulle ei ole määriteltävissä sellaista rajoitetta, joka pakottaisi kaikki kosmopoliittisuuteen sitoutuneet ihmiset hyväksymään talou dellisen kasvun tavoittelemisen järjettömyyden. itsemääräämisoikeuden ja kasvun välinen jännite korkean modernin haasteena Ekologinen kriisi on noussut yleiseen tietoisuuteen. Tämän seurauksena jännite kasvun tavoittelun ja eettisen universalismin (eli kosmopoliittisen moraalin) välillä on ollut modernin aikakauden kenties keskustelluin kulttuuripoliittinen teema. Yllä olen esittänyt perusteita arviolle, ettei keskustelu tästä aiheesta voi toimia perustana kovin ehdottomille tai yksiselitteisille eettisille tai yhteiskuntapoliittisille johtopäätöksille. Jatkossa yritän osoittaa, ettei kasvun ja kosmopoliittisen moraalin välinen jännitekenttä kuitenkaan ole ainoa kulttuurimme dilemma joka motivoi aikamme vihreän liikkeen sivilisaatiokriittistä agendaa. Vihreää liikettä motivoi myös eräs toinen, ajallemme ominainen mutta vähemmälle huomiolle jäänyt sisäinen jännite. Tämä on kasvun tavoittelun ja itsemääräämisoikeuden välinen jännite. Meidän tulee aluksi tarkentaa, milloin voimme puhua kasvun turvin lisääntyvän vaurauden ja itsemääräämisoikeuden tavoittelun välisestä jännitteestä. Jännitettä kun ei välttämättä aina ole. Modernissa lännessä (jonka mallia maailmanlaajuisesti jäljitellään) jännite on kuitenkin seuraavasta syystä ilmeinen ja nopeasti kasvava: Vaurauden ylläpito ja kasvattaminen vaatii nykyään monimutkaisten teknisten apuvälineiden ja organisatoristen mallien laaja-alaista käyttöä. Satelliittien välittämä kommunikaatio, johdannaisten automatisoitu kauppa, maaperän harvinaisten metallien kaivaminen ja prosessointi sekä kansainväliset investointi- ja patenttisopimukset ovat vain joitakin esimerkkejä käytännöistä, joiden ylläpito vaatii suunnattoman sofistikoitunutta teknologiaa sekä erittäin monimutkaisia ja monikerroksisia institutionaalisia rakenteita. Nämä teknologiat ja instituutiot ovat välttämättömiä edellytyksiä vaurauden nykyisten muotojen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Olemme joutuneet tilanteeseen, jossa tuhansien miljoonien ihmisten päivittäinen elämä on tiukasti kietoutunut funktionaalisen riippuvuuden verkkoon, jota on vaikea käsittää, vaikea hylätä ja miltei mahdotonta hallita. Voisimme sanoa vaurauden tavoittelun olevan riippuvainen yhteiskunnallisesta kompleksisuudesta.

8 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 087 Kyseinen riippuvuus ei tietenkään välttämättä aiheuta ympäristötuhoa eikä sen tarvitse johtaa eriarvoisuuteen. Tässä emme ylipäätään enää puhu kasvuyhteiskunnan ja eettisen universalismin välisestä jännitteestä. Silti jännite on korkean modernin kulttuurisen projektin kannalta hyvin radikaali haaste. Voimme jopa sanoa, että korkea moderni on tullut juuri tämän jännitteen takia itsemääräämisen projektina tiensä päähän. Esimerkiksi poliittisen hokeman paluuta entiseen ei ole yleistynyt käyttö on osoitus korkean modernin kulttuurin ajautumisesta umpikujaan. Väite umpikujasta pitää erityisesti paikkansa silloin, kun korkean modernin huomio itsemääräämisoikeudesta sisältää ajatuksen siitä, että olemme vapaita valitsemaan millaisessa yhteiskunnassa haluamme olla osallisena ja mihin suuntaan toivomme sitä kehitettävän. Jos emme edellä mainitun funktionaalisen riippuvuuden tähden voi vastuullisesti etsiä vaihtoehtoa teollisen kasvun yhteiskuntamallille, olemme menettäneet suuren osan vapaudestamme ottaa vastuuta kohtalostamme ja antaa kulttuurillemme suuntaa. Olettakaamme kuitenkin, että riippuvuuden seitti on mahdollista murtaa. Mitä voimme sanoa tällaisen ajatuksen vetovoimasta? Jos rajoitumme keskustelemaan itsemääräämisoikeudesta ohjeita tarjoavana, normatiivisena viitekehyksenä, tulee meidän käsitellä kahta asiaa: monimutkaisuuden kysymystä ja kysymystä tahattomien seurausten vastuusta. Ensin meidän pitää kuitenkin palata vielä kerran lyhyesti pohtimaan keskustelun ennakkoehtoja. Yksi kasvun rajojen debatin luonteenpiirre 1960-luvulta 1990-luvulle oli monien jakama käsitys, että kyseessä oli perimmiltään väittely faktoista. Ajatuksena oli, että taustalla on olemassa kaikkien keskustelun osapuolten yhteisymmärrys siitä, että kasvu on toivottavaa, jos se on yhteensopiva kaikkien ihmisten intressien kanssa (ml. tulevien sukupolvien intressit sekä kenties myös biodiversiteetin suojelu). Väittely koski tämän yhteisymmärryksen vallitessa vain sitä, onko toivottava mahdollista. Tämä keskusteluasetelma rakentui ajatukselle, että vauraudella ja kosmopolitismilla oli molemmilla kova empiirinen ytimensä. Menestys empiirisesti määrättyjen ydintavoitteiden saavuttamisessa oli mahdollista arvioida objektiivisesti, neutraaleilla tieteellisillä keinoilla. Esimerkiksi ajatus, että ihmiset ovat sitä vauraampia, mitä paremmat mahdollisuudet heillä on harjoittaa valinnanvapautta runsaan hyödykkeiden ja palvelujen tarjonnan markkinoilla, on kyseisen keskustelun oletusehtojen mukainen (vrt. esim. Amartya Sen ja ns. capabilities -käsitteen käyttö liberaalissa talousteoriassa.) Samojen oletusehtojen mukaisesti voidaan myös ajatella, että järkevillä määritelmillä kosmopolitismi on paremmin toteutettu silloin, kun kaikkien perustarpeet ESIMERKIKSI POLIITTISEN HOKEMAN PALUUTA ENTISEEN EI OLE YLEISTYNYT KÄYTTÖ ON OSOITUS KORKEAN MODERNIN KULTTUURIN AJAUTUMISESTA UMPIKUJAAN.

9 088 Peruste # KASVANEEN YHTEISKUNNALLISEN KOMPLEKSISUUDEN JA FUNKTIONAALISEN RIIPPUVUUDEN OLOISSA HUOMAAMME VÄLITTÖMÄSTI, ETTÄ KASVU ON MONIMUTKAISUUTTA EDELLYTTÄESSÄÄN JÄNNITTEISESSÄ SUHTEESSA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDEN KANSSA. TÄMÄ JOHTUU SEKÄ ÄLYLLISEN KAPASITEETIN ETTÄ AJAN RAJALLISUUDESTA. on tyydytetty kuin että ne eivät sitä olisi. Kummatkin kuvaamamme ajatukset antavat meille perusteen arvioida yhteiskunnallista menestystä objektiivisesti mitattavissa olevien määrällisten saavutusten mukaan. Saatamme siis sanoa, että mainittujen oletusehtojen mukainen debatti kasvun ja kosmopolitismin yhteensopivuudesta noudattaa empiirisen todistettavuuden käsitteellistä logiikkaa. Kun käännämme huomion itsemääräämisoikeuden ja kasvun väliseen suhteeseen käsitesäännöstökin muuttuu aivan toisenlaiseksi. Kysymykset objektiivisista tosiasioista alkavat tällöin näytellä aiempaa pienempää roolia. Tämä johtuu osittain siitä, että itsemääräämisoikeus on käsitteellisesti haastetumpi ja kompleksisempi arvo kuin idea objektiivisista tarpeista. (Itsemääräämisoikeudesta, ks. esimerkiksi Tugendhat Tarpeista, ks. esimerkiksi von Wright 1982.) Pitäessämme itsemääräämisoikeutta arvokkaana asiana, joudumme arvioimaan esimerkiksi yksilöllisyyden ja poliittisen itsemääräämisoikeuden välistä suhdetta. Toisin sanoen meidän pitää arvioida, mitä itsemääräämisoikeus merkitsee yksilöllisyyden näkökulmasta. Olettakaamme kuitenkin, että itsemääräämisoikeus on kenelle tahansa suurempi silloin, kun hänellä on mahdollisuus osallistua demokraattisen yhteisön päätöksentekoon kuin että hänellä ei tätä mahdollisuutta olisi. (Cf. Rawls 2005.) Jos hyväksymme tämän oletuksen, niin mitä siitä seuraa keskustelulle kestävästä kehityksestä? Kasvaneen yhteiskunnallisen kompleksisuuden ja funktionaalisen riippuvuuden oloissa huomaamme välittömästi, että kasvu on monimutkaisuutta edellyttäessään jännitteisessä suhteessa itsemääräämisoikeuden kanssa. Tämä johtuu sekä älyllisen kapasiteetin että ajan rajallisuudesta. Tietysti tasa-arvoiset kansalaiset voivat välillisesti tasapuolisella sopimuksella siirtää demokraattista suvereniteettiaan demokraattisesti vastuussa oleville elimille ja asiantuntijoille. Periaatteessa tällä suvereniteetin siirtämisellä ei kai ole mitään rajaa. Jonkinlainen käsitys siitä, miten yhteiskunta kehittyy (mitä on tapahtunut, miten se on tapahtunut ja mitä voisi seuraavaksi olettaa tapahtuvan) on kuitenkin edellytyksenä kansalaisten demokraattisen osallistumisen päämäärälle. Tämä päämäärä on edelleen fundamentaalinen, korvaamaton perusta demokratialle. (Habermas 1981, 1985b, ) Monimutkaisuus vähentää mahdollisuuttamme käsittää yhteiskunnallisia asioita (Kvaløy 1992). Ajankohtainen esimerkki on ilmastodebatti. Kansalai-

10 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 089 set kohtaavat hurjia ajankäytöllisiä ja älyllisiä paineita pyrkiessään saavuttamaan harkitun näkemyksen sellaisissa avainkysymyksissä kuin millaista suhteellista arvoa tulisi antaa ilmastoskeptikoille ja huolestuneille näkemyksille. Tai miten paljon toivoa ja resursseja tulee investoida hiilen vähentämiseen vapaaehtoistoimin ja markkinaratkaisuin, kun niitä verrataan sitovilla laillisilla keinoilla ja verotuksella toteutettuun säätelyyn. On siis selvää, ettei itsemääräämisoikeuden ja demokraattisen osallistumisen tavoittelu aseta objektiivisesti mitattavissa olevia raja-arvoja kasvun tavoittelulle. Olisi kuitenkin virhe tehdä sellainen johtopäätös, että kiistattoman raja-arvon puuttumisen vuoksi koko aihe voidaan ohittaa merkityksettömänä. Demokratia ei ole tarkkaan mitattavissa eikä määriteltävissä. Se on kuitenkin ytimeltään haavoittuva arvo ja sillä on perustava merkitys sille yhteydelle, jota korkean modernin aikakaudella elävät ihmiset ovat kautta historian yrittäneet saada aikaan vapauden, tasa-arvon ja ihmisjärjen välillä. Niille, jotka uskovat kasvun ja kestävyyden yhteensopivuuteen, voidaan muotoilla teknologinen kysymys purtavaksi toimintamme tahattomista (ei-intentionaalisista) vaikutuksista. (Oletan tässä ilman todisteita, että teknologinen kehitys on edellytys kasvulle ja että teknologisen kehityksen yksi elementti on lisääntyvä kapasiteetti vaikuttaa maailmaan.) Uuden teknologian kehityksellä voi olla ennakoitavia vaikutuksia, jotka seuraavat siitä, että ihmiset käyttävät tuota teknologiaa rationaalisesti ja hyvää tarkoittaen. Tällä samalla toiminnalla voi myös olla ennakoimattomia vaikutuksia. Lisäksi kyseisen teknologian käytöllä voi olla ennakoitavia ja ennakoimattomia vaikutuksia, jotka seuraavat siitä, että ihmiset käyttävät teknologiaa irrationaalisesti tai tarkoituksellisen tuhoavasti. Teknologiseen kehitykseen perustuva kasvun tavoittelu tuo vastuun kaikista näistä vaikutuksista. Meidän täytyy siis pohtia, mitä riskejä otamme, valitsemme sitten teknologian vaikutusten vähentämiseen tai lisäämiseen tähtäävän politiikan. Oletamme kasvun vaativan teknologista kehitystä. Sitoutuminen kasvun tavoitteluun tuo mukanaan alati kasvavan vastuun valintamme jatkuvasti lisäämistä tahattomista vaikutuksista. Tästä seuraa, että mikäli vaurauden lisäämisen ja itsemääräämisoikeuden edistämisen tavoitteiden väliseen jännitteeseen ei puututa, annetaan itsemääräämisoikeuden asteittain laimentua. Debatti kestävyydestä on myös debattia korkean kulttuurin mahdollisuudesta ja toivottavuudesta. TEKNOLOGISEEN KEHITYKSEEN PERUSTUVA KASVUN TAVOITTELU TUO VASTUUN KAIKISTA NÄISTÄ VAIKUTUKSISTA. MEIDÄN TÄYTYY SIIS POHTIA, MITÄ RISKEJÄ OTAMME, VALITSEMME SITTEN TEKNOLOGIAN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMISEEN TAI LISÄÄMISEEN TÄHTÄÄVÄN POLITIIKAN.

11 090 Peruste # lopuksi Argumentoin alussa, että Brundtlandin raportin ja YK:n Rio de Janeiron vuoden 1992 konferenssin esiin nostama kestävän kehityksen diskurssi kesytti ja 1970-luvuilla alkaneen kasvun rajoista käydyn keskustelun. Ennen Brundtlandin raporttia keskustelu ekologisesta kriisistä miellettiin kulttuurisia valintojamme haastavaksi kritiikiksi. Brundtlandin raportin julkaisemisen jälkeen kriisi alettiin mieltää haasteeksi lähinnä insinööreille ja hallinnolle tuottaa kestävää kasvua, eikä koko yhteiskunnalle uudistaa kulttuurista mielikuvitustaan. Sen jälkeen yritin osoittaa, että alkuperäinen vihreää liikettä sävyttänyt intuitio ei analysoinut riittävän tarkasti kahden korkean modernin keskeisen elementin, kosmopolitismin ja aina kasvavan materiaalisen hyvinvoinnin saavuttamisen välistä jännitettä. Toiseksi esitin, että voidaksemme ymmärtää vihreän liikkeen esittämän kulttuurisen haasteen kaikki ulottuvuudet, eettisen universalismin ja kasvuntavoittelun välisen jännitteen analyysi ei riitä. Meidän täytyy kiinnittää huomiota myös vaurauden ja itsemääräämisoikeuden väliseen jännitteeseen. Silloin meidän täytyy osoittaa edelleen uusista näkökulmista, onko talouskasvun edistäminen yhteen sovitettavissa kaikkien muiden korkean modernin kulttuurista projektia määrittävien keskeisten ihanteiden kanssa. Johtopäätökseni on, että aikamme ympäristökriisi on edelleen miellettävä ennen kaikkea sivilisaatiokriisiksi. Modernille kulttuurille olisi itsetuhoista vastata kasvuyhteiskunnan aiheuttamaan ympäristökriisiin vain teknisin keinoin. Näin tehdessään se joutuisi tahtomattaan luopumaan yhteiskunnallisesta itsemääräämisestä kulttuuriarvona. Kirjoittaja on filosofian dosentti ja tutkija Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa. Artikkeli on vapaa ja tiivistetty suomennos Thomas Wallgrenin tekstistä: Sustainable Development and the Cultural Contradictions of High Modernity: Beyond Brundtland and Limits to Growth. Käännös: Outi Hakkarainen. JOHTOPÄÄTÖKSENI ON, ETTÄ AIKAMME YMPÄRISTÖKRIISI ON EDELLEEN MIELLETTÄVÄ ENNEN KAIKKEA SIVILISAATIOKRIISIKSI. MODERNILLE KULTTUURILLE OLISI ITSETUHOISTA VASTATA KASVUYHTEISKUNNAN AIHEUTTAMAAN YMPÄRISTÖKRIISIIN VAIN TEKNISIN KEINOIN. NÄIN TEHDESSÄÄN SE JOUTUISI TAHTOMATTAAN LUOPUMAAN YHTEISKUNNALLISESTA ITSEMÄÄRÄÄMISESTÄ KULTTUURIARVONA.

12 Kestävä kehitys ja korkean modernin sisäiset ristiriidat 091 lähteet Berg, Lasse, 2011, Skymningssång i Kalahari, Ordfront, Tukholma. Drèze, Jean and Sen, Amartya (2011), Putting Growth in Its Place, ms. 16pp. Goldsmith, Edward (1992) The Great U-Turn: De-Industrialising Society. Ashis Publishing House, New Delhi. Habermas, Jürgen (1981) Theorie des kommunikativen Handelns, Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main. Habermas, Jürgen (1985a) Der Philosophische Diskurs der Moderne. Zwölf Vorlesungen. Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main. Habermas, Jürgen (1985b) Die neue Unübersichtlichkeit, Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main. Habermas, Jürgen (1991) Faktizität und Geltung, Suhrkamp Verlag, Frankfurt am Main. HPGS (2012) Resilient People, Resilient Planet: A future worth choosing. United Nations Secretary-General s High-level Panel on Global Sustainability. New York: United Nations. Kvaløy, Sigmund (1992): Complexity and time - Breaking the pyramid s reign. In Peter Reed & David Rothenberg (eds): Wisdom and the Open Air, The Norwegian Roots of Deep Ecology. University of Minnesota Press, Minnesota Rawls, John (2005) Political Liberalism, Columbia University Press, New York Reddy, Sanjay and Minoiu, Camelia (2007), Has World Poverty Really Fallen? Review of Income and Wealth, Volume 53, Issue 3, 2007, pp Reed, Peter & Rothenberg, David (eds) (1992), Wisdom and the Open Air, The Norwegian Roots of Deep Ecology. University of Minnesota Press, Minnesota. Sachs, Wolfgang (ed.) (1992) The Development Dictionary, A Guide to Knowledge as Power. Zed Books, London. Sen, Amartya (2001) Development as Freedom. Oxford University Press, Oxford. Taylor, Charles (1989) Sources of the Self. The Making of the Modern Identity. Cambridge University Press, Cambridge. Treaty of Lisbon (2007), 2007 O.J. (C306) 1. Tugendhat, Ernst (1979) Selbstbewusstsein und Selbsbestimmung, Suhrkamp, Ffm, Ulvila, Marko and Pasanen, Jarna eds., 2009, Sustainable futures : replacing growth imperative and hierarchies with sustainable ways, Ministry for Foreign Affairs, Helsinki UNDP (2007) Human Development Report 2007/2008. Fighting Climate Change. Human Solidarity in a Divided World. Palgrave MacMillan, New York. Wallgren, Thomas (1999), The Modern Discourse of Change and the Periodization and End of Modernity, in A. Ollila (ed.) Historical Perspectives on Memory, Finnish Historical Society, Helsinki. Wallgren, Thomas (2006) Transformative Philosophy, Lexington Books, Lanham, Maryland. WCSD (1987) Our Common Future: World Commission on Environment and Development. Oxford University Press, Oxford. von Wright, G.H. (1982) Om behov, in Filosofisk tidskrift, 1/1982.

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa

Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Kohti dynaamisempaa kestävyyskäsitystä kaivostoiminnan kestävyyden arvioinnissa Juha Kotilainen Itä-Suomen yliopisto Kaivostoiminta ja kestävä kehitys seminaari Joensuu 11.6.2014 Kaivosala ja ekologinen

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki

Kohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio

Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Globaaliin ja lokaaliin (glokaaliin) vastuuseen kasvaminen Voimaa verkostoista -seminaari Helsinki, Hotelli Arthur 27.1.2011 Jari Kivistö/globaalikasvatuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki

OECD:n hallintoministerikokous Helsinki OECD:n hallintoministerikokous Helsinki 28.10.2015 Ensimmäinen Suomessa koskaan järjestetty OECD:n ministeritason kokous Suomi isännöi OECD:n hallintoministerien kokousta Helsingissä 28.10.2015. Kokouksen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu

Vihreämmän ajan kuntaseminaari. Päättäjien Aamu Vihreämmän ajan kuntaseminaari Päättäjien Aamu Agenda - 9:00-11:00 Kuntakentän haasteet ja niihin vastaaminen tietotekniikan keinoin IT:n ekologinen jalanjälki Virran- ja kustannusten säästö nykyaikaisin

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä

Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Kohti tulevaisuutta - opettaja uudistumisen ytimessä Taito 2016 - Oppimisen ydintä etsimässä Tampere 11.5.2016 Pirjo Ståhle Tietojohtamisen professori Aalto-yliopisto Elintaso 16 kertaa korkeampi Elinaika

Lisätiedot

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet

Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia

John Zerzan. Nihilistin sanakirja: Teknologia John Zerzan Nihilistin sanakirja: Teknologia Websterin sanakirjan mukaan: teollista tai sovellettua tiedettä. Todellisuudessa: työnjaon/tuotannon/industrialismin kokonaisuus ja sen vaikutus meihin ja luontoon.

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN KANDIDAATTIOHJELMA (HTK/HTM) Valintakoe 6.6.2016 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät

Lisätiedot

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS

8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS 87 8. LAPSEN OIKEUDET JA KESTÄVÄ KEHITYS Lapsella on oikeus hänen ruumiillisen, henkisen, hengellisen, moraalisen ja sosiaalisen kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Artikla 27 Ihmisen erilaiset

Lisätiedot

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon

Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Liite artikkeliin Intohimo tasa-arvoon Menetelmäkuvaus Artikkelissa käytetty regressiomalli on ns. binäärinen logistinen monitasoregressiomalli. Monitasoanalyysien ideana on se, että yksilöiden vastauksiin

Lisätiedot

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset

Lähtökohtana ajattelutavan alkuasetukset Ekososiaalinen kehitys ja tiedonmuodostus Marjatta Bardy, tutkimusprofessori YMPÄRISTÖ JA SOSIAALIPOLITIIKKA seminaari 1.12.2011 6.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä Marjatta Bardy 1 Lähtökohtana ajattelutavan

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari

FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari FINNSIGHT 2016 TULEVAISUUDEN OSAAVA JA SIVISTYNYT SUOMI Seminaari 13.9.2016 MIKÄ OSAAMISESSA JA SIVISTYKSESSÄ ON MUUTTUNUT? Lukutaidot: medialukutaito, informaatiolukutaito, teknologialukutaito. 21st Century

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY

KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI. Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY KAUPUNGIT RESURSSIVIISAIKSI Jukka Noponen, Sitra LAHDEN TIEDEPÄIVÄ LAHTI SCIENCE DAY 10.11.2015 Miksi resurssiviisautta tarvitaan Miksi kaupunkien pitää muuttua Mitä resurssiviisaus tarkoittaa Mitä sillä

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu

Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen

Lisätiedot

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK

38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK 38. Eettiset valinnat Ihminen, luonto ja tekniikka AK Raamattu kuvaa ensimmäisen ihmisen asuinpaikkaa paratiisina, jossa ihminen elää sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Raamatun mukaan kaikki on saanut

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Tervetuloa tekemään Suomea, jonka haluamme vuonna 2050! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Huomisen eväskori pakataan kasvatustyössäkin jo tänään Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Ketkä ovat

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin

Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tiede ja media: kaksi kulttuuria? Näkökulmia tiedejournalismiin Tieteen julkisuus ja tiedeviestintä Esa Väliverronen Luento 2 (10.9.2015) syvällisyys asiat logiikka kysymykset abstrakti teoreettinen periaatteet

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset

Ekologisen innovaation merkitys. Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Ekologisen innovaation merkitys Ympäristön kannalta hyvät liiketoimintapäätökset Meidän kaikkien täytyy ottaa ekologinen innovaatio huomioon Kun 53 % eurooppalaisten yritysten päätöksentekijöistä pitää

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

Talous- ja raha-asioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2010/0073(COD) 8.9.2010 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen

Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan. Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Ikääntyneiden lähiöasukkaiden suhde paikkaan Kalle Puolakka, Ilkka Haapola, Marjaana Seppänen Paikka Paikan kaksi merkitystä: 1) Paikka fyysisenä kokonaisuutena, jossa ihminen toimii ja liikkuu. Erilaiset

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI

Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI Juho Saari, johtaja KWRC, professori. UEF Hyvinvointitutkimuksen workshop, Pieksämäki 3/2011. SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN HYVINVONTI KUKA Juho Saari, syntynyt Kalajoella1967. Väitellyt Turussa sosiaalipolitiikasta

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa

Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa Ohjaustyön dilemmoista käsitteen ja käytänteiden pohdintaa OHJAUSTYÖN DILEMMAT JA ELÄMÄNKULKUJEN JÄNNITTEET käytäntö tutkimustapaaminen 17.5.2013 Itä-Suomen yliopisto Jussi Silvonen Yliopistotutkija, dosentti

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys

Mitä on kestävä kehitys Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö

Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi. Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Hakukierros 2009 Hakemusten arvioinnin prosessi Kansalaisjärjestöseminaari Matti Lahtinen, UM/KEO/Kansalaisjärjestöyksikkö Tässä esitellään hankehakemusten arviointia ulkoasiainministeriön kansalaisjärjestöyksikössä.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta 2001/2336(COS) 30. toukokuuta 2001 LAUSUNTO kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalta

Lisätiedot

Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali

Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Vapaaehtoinen sääntely, laki ja moraali Maarit Laihonen Organisaatiot & johtaminen 32E28100 Markkinoiden juridinen toimintaympäristö 20.1.2016 Luennon rakenne Osa 1: Yritysten ongelmallinen rooli kestävän

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme Sauli Rouhinen, pääsihteeri Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050, pääsihteeri Suomen kestävän kehityksen politiikalla on pitkät juuret - latvan pitäisi yltää korkealle! Kestävän kehityksen ohjelmia ja

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Klassinen kuva vaikutuksista politiikkaarvioinneissa (ympäristö)vaikutuksia Tavoiteltuja

Lisätiedot

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ TYY tekee Turun yliopistosta parhaan mahdollisen paikan opiskella, opiskelijoista hyvinvoivia ja opiskeluajasta ikimuistoisen. VISIO Ihanteiden TYY on opiskelijoiden avoin ja

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö

Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma. Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Suomen kehityspolitiikka ja North-South-South-ohjelma Tarkastaja Marianne Rönkä Ulkoasiainministeriö Rakenne Kansainvälisen kehityspolitiikan haasteet Suomen kehityspoliittinen ohjelma (2007-) Kehitysyhteistyön

Lisätiedot