PÄÄN ALUEEN KIPUTILAT. Fysioterapia ja muut konservatiiviset keinot pään ja hartiaseudun kipujen hoidossa. Sinikka Levoska
|
|
- Hanna Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PÄÄN ALUEEN KIPUTILAT Fysioterapia ja muut konservatiiviset keinot pään ja hartiaseudun kipujen hoidossa Sinikka Levoska Tavallisimmat pään ja niska-hartiaseudun kiputilojen syyt ovat jännitysniska, kaularankaoireyhtymä, niskan retkahdusvamma ja leukaniveloireyhtymä. Länsimaissa kyseiset kiputilat ovat yleistymässä. Niska-hartiaoireyhtymien hoitomenetelmiä on lukemattomia. Vaikka tutkimusta on tehty melko runsaasti, kunkin yksittäisen hoitomenetelmän tutkimus on silti vähäistä ja taso kirjavaa. Nykyään oireyhtymien hoito perustuu pikemmin hyväksi osoittautuneeseen käytäntöön kuin tutkimustietoon. Painopiste on siirtymässä passiivisista hoidoista kuten fysikaalisista hoidoista ja yksilöfysioterapiasta aktiiviseen liikuntaan ja ryhmäterapiaan. Uusimpia ovat kognitiiviseen terapiaan pohjautuvat menetelmät, joihin on liitetty rentoutusharjoituksia. Kokonaisvaltaiseen hoitoon tarvitaan myös ergonomista ohjausta, jossa kiinnitetään huomiota työasentoon, työntekotapaan (koordinaatioon) ja tauotukseen. Useimmat niska-hartiaoireyhtymät hoidetaan yleislääkärin ja fysioterapeutin vastaanotoilla. Vaikeimmissa tapauksissa tarvitaan fysiatrin, hammaslääkärin tai psykologin asiantuntemusta. Niska-hartiaoireyhtymiin kuuluvat kaularankaan ja niska-hartia-alueen lihas- ja jännekudokseen liittyvät oireyhtymät. Näistä jännitysniska on tavallisin. Muita pään ja hartiaseudun kipujen syitä ovat purentaelinperäinen leukaniveloireyhtymä, traumaperäinen retkahdusvamma (whiplash associated disorder, WAD) ja kaularankaoireyhtymä. Niska-hartiaoireiden esiintyvyys väestössä vaihtelee tutkimusten mukaan 20 %:sta 60 %:iin oireiden määrittelyn, sukupuolen ja tutkimustavan mukaan (Westerling ym. 1980, Brattberg ym. 1989, Heliövaara ym. 1993, Levoska 1993a). Eri ammateissa niska-hartiaoireiden esiintyvyys vaihtelee naisilla välillä % ja miehillä välillä % (Levoska 1993). Retkahdusvammojen esiintyvyysluvut pohjautuvat vakuutusyhtiöille tehtyihin vahingonkorvausvaateisiin. Retkahdusvammojen takia korvattuja tapauksia oli vuonna 1987 Quebecin alueella 70 sataatuhatta asukasta kohti ja Saksassa 700/ Erot selittyvät vaihtelevilla vakuutuskäytännöillä (Lindgren ym. 1995, Huittinen 1995). Niska-hartiaoireet ovat usein multietiologisia. Aiheuttajina voivat olla sekä fyysiset että psykososiaaliset tekijät (kuva 1). Suurimmassa osassa niska-hartiaoireita on vaikea tietää, mistä kudoksesta kipu tulee. Kaularangan välilevyjen repeytymä on harvinaisempi niskassa kuin selässä (Jackson 1971). Posttraumaattisissa tiloissa on epäilty kivun johtuvan nikamien nivellisäkkeistä (Bogduk 1993). Jännitysniskakivun syyksi on epäilty lähinnä lihasta (Larsson ym. 1990, 1992). Niska-hartiakipu voi syntyä myös eri patofysiologisten tekijöiden aiheuttamana. Tätä tukee Olesenin (1991) teoria siitä, että esimerkiksi jännityspäänsäryn kivunvälitysmekanismi voi olla myofaskiaalinen, vaskulaari- Duodecim 114: ,
2 Suuri TYÖN FYYSINEN RASITTAVUUS Pieni PSYKOSOSIAALINEN STRESSI Keskim. / paljon Vähäinen / paljon Vähäinen / vähän nen tai keskushermostoperäinen siten, että tekijät ovat joko yhdessä vaikuttamassa päänsäryn syntyyn tai jokin niistä on vallitseva. Niska-hartiaoireita on hoidettu lukuisilla fysioterapeuttisilla menetelmillä, joista vain harvojen vaikuttavuutta on kriittisesti tutkittu. Saloheimon ym. (1986) yli tuhat fysiatrista hoitotutkimusta käsittävässä katsausartikelissa niska-hartiaoireiden hoitomenetelmien vaikuttavuudesta oli mukana vain seitsemän kontrolloitua vertailututkimusta vuosilta Tutkimuksia on tehty sen jälkeen enemmän, mutta edelleenkin on liian vähän tietoa eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta ja optimaalisista annoksista (Aker ym. 1996). Akerin ym. (1996) meta-analyysissa analysoitiin yhdeksän seurantatutkimusta ja kolme vertailututkimusta, joissa oli käytetty useita niska-hartiaoireiden hoitomenetelmiä, kuten sumute- ja venytyshoitoa, laserhoitoa, infrapunavaloa, akupunktuuria, venytystä, sähköärsytyshoitoa (TENS) ja aktiivista lihasharjoittelua, lämpö- ja hierontahoitoa sekä tukikaulusta. Konservatiivinen hoito EMG amplitudi / toistoliikkeet Pieni Suuri HERKKYYS K u v a 1. Kolmen tekijän malli niska-hartiaoireiden kehittymisestä. Oireiden syntyyn vaikuttava työn fyysinen kuormittavuus (mittareina EMG-amplitudi ja toistoliikkeiden määrä), psykososiaalinen stressi ja yksilön herkkyys kehittää oireita (Westgaard ym. 1993). Fysikaalisia hoitoja ovat pinta- ja syvälämpöhoidot, kylmähoidot, kivun sähköhoidot sekä hierontakäsittelyt. Useimmiten näitä hoitoja käytetään niska-hartiaoireyhtymien esihoitoina tai muuhun hoitoon yhdistettynä, joten niiden itsenäisestä vaikutuksesta niska-hartiakipuun on vähän tietoa. TENS-sähköhoito on osoittautunut lumetta tehokkaammaksi kivun hoidoksi (Thorsteinsson ym. 1978, Jeans 1979). Fysikaaliset hoidot koetaan useimmiten miellyttäviksi. Niiden teho perustuu kudoksen parantuneeseen aineenvaihduntaan ja rentouttamiseen. Todennäköisesti fysikaaliset hoitomenetelmät vaikuttavat myönteisesti niska-hartiaoireyhtymiin, mutta kudoksen spontaani paranemistaipumus voi tuottaa yhtä hyvän tuloksen. Suositeltavinta on käyttää fysikaalisia hoitoja pitkittyneissä kiputiloissa esihoitoina. TENS-hoitoa voidaan käyttää kipuun itsenäisenä menetelmänä. Useimmat kipupoliklinikat ja terveyskeskusten apuvälinelainaamot antavat pitkäaikaisesta kivusta kärsiville kotiin TENS-laitteen. Potilaat käyttävät paljon hierontaa niska-hartiaoireyhtymien hoitoon. Hieronnan vaikutuksista niska-hartiaoireyhtymiin ei ole luotettavia tutkimuksia. Subjektiivisesti hierontahoidot koetaan pääasiassa oireita lievittäviksi todennäköisesti hieronnan rentouttavan vaikutuksen vuoksi. Aktiivinen liikehoito. Vaikka aktiivinen liikeharjoittelu nykyisin on suosittu niska-hartiaoireiden hoitomenetelmä, vain muutamia tutkimuksia on tehty sen vaikutuksesta. Taukoliikunnalla on pyritty ehkäisemään työperäisiä niska-hartiavaivoja. Tutkimustulokset sen vaikutuksista ovat ristiriitaisia. Silversteinin ym. (1988) tutkimuksen mukaan työpaikalla päivittäin kaksi kertaa järjestetty seitsemän minuutin pituinen lihaksia venyttävä ja rentouttava taukovoimistelu ei vähentänyt vuoden seuranta-aikana merkitsevästi niska-hartiaoireita. Kilpikarin ym. (1990) tutkimuksessa arvioitiin, miten ehkäisevä aktiivinen lihasharjoittelu tehoaa tehtaan työntekijöiden niska-hartiaoireisiin. Seuranta-aikana osallistujien niska-hartiaoireet vähenivät. Kamwendo ja Linton (1991) vertasivat perinteistä niskakoulua ja hoitomyöntyvyyttä korostavaa niskakoulua. Tutkittavat olivat sairaalan osastosihteereitä. Tutkijat totesivat, että hoitomyöntyvyys oli kyllä suurempi jälkimmäisessä ryhmässä, mutta niska-hartiaoireilun suhteen ryhmien välillä ei to- 492 S. Levoska
3 dettu eroja. Koska niska-hartiaoireet ovat multietiologisia, näyttää siltä, että taukoliikunnalla ei ole yksiselitteistä oireita poistavaa vaikutusta. Liikunnalla on todettu olevan suotuisia vaikutuksia useisiin sairauksiin ja oireyhtymiin. Viime vuosikymmenen aikana aktiivinen ryhmäkuntoutus on tullut vakiintuneeseen käyttöön työterveyshuollossa ja terveyskeskuksissa. Aktiivisella ryhmäkuntoutuksella on todettu olevan selvästi oireita vähentävä vaikutus. Dyrssenin ym. (1989) ruotsalaisilla toimistotyöntekijöillä tehdyssä tutkimuksessa verrattiin aktiivisia lihasharjoituksia tekevää ryhmää ohjantaryhmään. Hoidon jälkeen todettiin, että subjektiiviset niska-hartiaoireet vähenivät aktiiviryhmässä merkitsevästi enemmän. Suomalaisten toimistotyöntekijöiden niska-hartiaoireita hoidettiin samantapaisella aktiivisella lihasharjoittelulla, mutta toinen ryhmä sai lämpöhierontaa ja liikehoitoa (Levoska ja Keinänen- Kiukaanniemi 1993b). Aktiivinen ryhmähoito lievitti jännitysniskaoireita yhtä hyvin kuin yksilöhoito. Kuitenkin jo kolmen kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä jännitysniskaoireet palasivat 90 %:lle yksilöllisesti hoidetuista ja 70 %:lle ryhmähoitoa saaneista, mikä osoittaa kuuriluonteisen hoidon rajallisen vaikutuksen. Vuoden kuluttua hoidon päättymisestä ainoastaan päänsärkyä esiintyi jonkin verran vähemmän ryhmässä hoidetuilla. Ergonomiaan kohdistuvat toimenpiteet. Istumatyössä työpöydän ja istuimen asennot vaikuttavat niska-hartialihasten aktiivisuuteen. Biomekaanisissa analyyseissä on todettu, että käsiä ja niskaa kuormittavat työasennot synnyttävät väsymystä ja kipua kaularangan alaosaan, rintarangan yläosaan ja trapezius-lihakseen (Hagberg 1981, Harms-Ringdahl ja Ekholm 1987). Kun pää on neutraalissa pystyasennossa, niskan ja pään ojentajalihakset käyttävät 2 % maksimaalisesta isometrisesta voimastaan pitääkseen asentoa yllä. Pään huomattavassa 30 asteen etutaivutuksessa tarvitaan jo 15 % lihasten isometrisesta maksimivoimasta (Schuldt ja Harms-Ringdahl 1988). Pankkitoimihenkilöillä oikea työasento vähensi hartialihasten EMG-aktiivisuutta Takalan ja Viikari-Junturan (1991) tutkimuksessa. Vaikka EMG-aktiivisuus vähenee, se ei välttämättä vähennä subjektiivisia niska-hartiavaivoja. Teollisuustyöntekijöillä parannukset jopa lisäsivät koettuja niska-hartiaoireita, mutta niiden haittaavuus väheni (Kilpikari ym. 1990). Ruotsalaisessa tutkimuksessa (Rundcrantz 1991) hammaslääkäreitä hoidettiin kahdella menetelmällä. Toinen ryhmä sai ergonomista neuvontaa ja toinen fysioterapiaa, ergonomista neuvontaa ja tietoa psykosomatiikasta. Yhdistelmähoitoa saaneiden hammaslääkäreiden subjektiiviset niska-hartiaoireet vähensivät merkitsevästi enemmän kuin toisen ryhmän oireet. Yhdistelmähoito vaikutti ilmeisesti paremmin useampaan etiologiseen tekijään kuin pelkkä ergonomiaohjaus. Akupunktuuri. Niska-hartiaoireiden akupunktuurihoidosta on tehty useita tutkimuksia, joiden tulokset ovat ristiriitaisia (Junnila 1981, Coan ym. 1982, Peng ym. 1987). Patelin ym. (1989) tekemä meta-analyysi sisälsi 14 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta akupunktuurin vaikutuksesta krooniseen kipuun. Näistä viidessä hoito annettiin niskakivun tai päänsäryn vuoksi. Akupunktuuria ei voitu osoittaa tilastollisesti selvästi paremmaksi hoidoksi verrattuna lume-tnshoitoon, lääkitykseen, fysioterapiaan ja lumeakupunktuuriin, mutta useissa tutkimuksissa todettiin viitteenomainen tulos akupunktuurin eduksi. Psykososiaaliset hoitomenetelmät. Niska-hartiaoireet ovat selvästi yhteydessä psykososiaaliseen kuormitukseen (Levoska 1995). Hoidot ovat kuitenkin pääasiassa liikuntaan ja fysikaalisiin hoitoihin perustuvia. Joitakin tutkimuksia on tehty rentoutuksen vaikutuksesta niska-hartiaoireisiin. Suklaatehtaan niska-hartiaoireisilla pakkaustyöntekijöillä todettiin lisääntynyt niska-hartialihasten EMG-aktiivisuus ja vähemmän lihasten rentoutushetkiä verrattuna oireettomiin (Veiersted ym. 1990). Myös oppimisterapiaa on käytetty hyväksi kroonisten niska-hartiakipujen hoidossa. Kun 25:tä kroonista myofaskiaalikipua potevaa hoidettiin lihasvenytyksillä, manuaalisella käsittelyillä ja oppimisterapiaan perustuvalla ryhmä- ja yksilöterapialla, sekä kipu että lääkkeiden käyttö vähenivät merkitsevästi (Graff-Radford ym. 1987). Toisessa tutkimuksessa jännityspäänsärkypotilaita hoidettiin stressinhallinnan harjoituksilla ja EMG-biopalautteella (Holroyd ym. 1977). Vain stressinhallinnan harjoitusryhmässä päänsärky väheni merkitsevästi. Fysioterapia ja muut konservatiiviset keinot pään ja hartiaseudun kipujen hoidossa 493
4 Bergenudd ja Johnell (1991) tekivät mielenkiintoisen tutkimuksen siitä, mitkä tekijät ovat yhteydessä somaattiseen ja ei-somaattiseen selkäkipuun. Selkäkipu luokiteltiin kipupiirrosten perusteella somaattiseksi ja ei-somaattiseksi. Tutkijat totesivat, että psykososiaaliset tekijät olivat yhteydessä ei-somaattiseen selkäkipuun. Tämän perusteella he ehdottivat, että ei-somaattista selkäkipua tulisi hoitaa eri tavalla kuin somaattista. Somaattisen ja ei-somaattisen selkäkivun hoidosta on kuitenkin vähän tutkimuksia. Rosomoff ym. (1992) ottivat huomioon kroonisen niskakivun multietiologian ja hoitivat 30:tä kroonista niskakipua potevaa moniulotteisella ohjelmalla, joka sisälsi esimerkiksi fysikaalista hoitoa, oppimisterapiaa ja ammatinvalinnan ohjausta. Hoidettavista 12:lla kipu loppui, 15:llä kipujanapistemäärä oli alle 4/10 ja viisi keskeytti ohjelman huonon hoitomyöntyvyyden takia. Tutkijat totesivat, että hoito oli tuloksekasta mutta erittäin kallista. Hoitolinjojen valinta Kaularankaoireyhtymää potevista suurin osa hoidetaan yleislääkärin vastaanotolla. Hoitolinjojen valinta edellyttää mahdollisimman tarkkaa kliinistä diagnoosia. Vaikka hoitojen vaikuttavuudesta on tehty vähän tutkimuksia ja ne ovat paljolti olleet tuloksiltaan ristiriitaisia, muutamat menetelmät ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi. Ensisijaisesti hoidoksi valitaan aktiivinen, ryhmämuotoinen tai itsehoitomenetelmä. Vain hankalimmat tapaukset, joihin liittyy vaikea kipu tai toimintahäiriö, hoidetaan spesifisemmin menetelmin. Jännitysniskaa hoidettaessa tulisi huomioida potilaan ryhti, tapa käyttää kehoa, työasennot ja stressitekijät. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että kehon koordinaatiovaikeudet voivat olla merkittävästi yhteydessä oireisiin eli kömpelöt ovat alttiimpia oireille (Kilbom ja Persson 1987). Kun hoitolinjaa valitaan, sen tulisi olla ensisijaisesti aktiivinen, ryhmäpainotteinen ja siihen tulisi liittyä dynaamista lihastyötä, koordinaatioharjoituksia, rentoutumista ja ergonomista ohjausta. Osa oireisista voi hyötyä pelkästä kestävyyspainotteisesta liikunnasta (hölkkä, hiihto), mutta osa tarvitsee ryhmäohjausta, johon liittyy enemmän koordinaatiota edistäviä harjoituksia (vatsatanssi, kuntosali, venyttelyt). Ne, jotka oireilevat liikuntaharrastuksesta huolimatta, voivat kärsiä niskaoireista psykososiaalisten stressitekijöiden vuoksi. Näitä tapauksia varten aktiivisen harjoittelun rinnalle tulisi kehittää hoitomuotoja, jotka liittyvät enemmän rentoutumisen ja stressinhallintataitojen opetteluun sekä yksilön sisäisen hallinnan vahvistamiseen (Levoska 1993). Lääkärin oman persoonan käyttö voi myös avata uusia mahdollisuuksia potilaan niskahartiavaivojen hoidossa. Fysikaalisia hoitoja, hierontaa ja spesifisiä liikehoitoja tulisi käyttää kivun hoidon menetelminä silloin, kun kipu on niin häiritsevää, ettei ryhmätai itsehoito onnistu. Kaularankaperäisen kiputilan syynä voi olla välilevyrappeuma, traumaattinen tai degeneratiivinen diskusprolapsi tai nikamaväliaukon ahtauma, jotka voivat aiheuttaa myös hermopinteen. Konservatiivisen hoidon tavoitteena on vähentää kipua. Suurin osa kaularankakipupotilaista paranee itsestään tai konservatiivisella hoidolla ilman leikkausta. Kaularankaperäisen kivun hoitoa on tutkittu vähän, koska on vaikeaa tietää, milloin kipu tulee kaularangasta, milloin lihaksesta. Jos kyseessä on kliinisesti selvä hermopinne, voidaan käyttää vetohoitoa. Vaikka kaularangan manuaalisen ja koneellisen vetohoidon tehosta ei ole tutkimusnäyttöä, käytäntö on osoittanut, että intensiivinen vetohoito voi helpottaa oireita. Epäselvää on, mihin vetohoidon kipua lievittävä vaikutus perustuu. Onnistumisen edellytyksenä on oikea diagnoosi, teknisesti oikein suoritettu veto ja hyvä jälkihoito tukikauluksineen ja oikeine nukkumaasentoineen. Niskan retkahdusvammoja hoidetaan hyvin monella tavalla. Yleisesti hyväksyttyjä tai tutkittuja hoitomalleja ei ole. Erimielisyyttä aiheuttaa eniten se, pitäisikö tuoreessa retkahdusvammassa immobilisoida niska ja miten pitkäksi aikaa. Pehmeitten tukikaulusten käyttöä yli 72 tuntia vamman jälkeen on pidetty jopa haitallisena (Lindgren ja Rekola 1995). Jonkin verran on näyttöä tulehduskipulääkkeitten sekä mobilisaatio- ja manipulaatiohoitojen hyödystä hoidettaessa retkahdusvammoja, joi- 494 S. Levoska
5 hin liittyy pehmytosavaurioita tai neurologisia löydöksiä (Lindgren ja Rekola 1995). Retkahdusvammoissa on tärkeintä selvittää potilaalle oireiden hyvänlaatuisuus, hoitaa kipua ja mahdollistaa nopea paluu normaaliin elämään. Leukaniveloireyhtymän tyypilliset oireet ovat yläniskan ja puremalihasten alueella tuntuva kipu, puutuminen ja päänsärky. Nämä potilaat hoidetaan yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Purentafysiologian tunteva hammaslääkäri voi korjata purennan, ja tarvittaessa potilas saa purentakiskon, jota hän käyttää öisin purentalihasten rentouttamiseksi. Fysioterapiassa erityisesti ortopedismanuaalisen terapian avulla voidaan mobilisoida leukaniveltä, rentouttaa purentalihaksia ja opettaa yläniskan oikeaa ergonomiaa ja rentoutuskeinoja. Kirjallisuutta Aker P D, Gross A R, ym. Conservative management of mechanical neck pain: systematic overview and meta-analysis. BMJ 1996; 313: Bergenudd H, Johnell O. Somatic versus nonsomatic shoulder and back pain experience in middle age relation to body build, physical fitness, bone mineral content, gamma-glutamyltransferase, occupational workload and physical factors. Spine 1991; 16: Bogduk N, Aprill C. On the nature of neck pain, discography and cervical zygapophyseal joint blocks. Pain 1993; 54: Brattberg G, Thorslund M, Wikman A, ym. The prevalence of pain in a general population. The results of a postal survey in a country of Sweden. Pain 1989; 37: Coan R M, Wong G, Coan P L, ym. The acupuncture treatment of neck pain: a randomized controlled study. Am J Chin Med 1982; 9: Dyrssen T, Svedenkrans M, ym. Muskelträning vid besvär i nacke och skuldror effektiv behandling för att minska smärtan. Läkartidningen 1989; 86: Graff-Radford S B, Reeves J L, Jaeger B, ym. Management of chronic head and neck pain: effectiveness of altering factors perpetuating myofascial pain. Headache 1987; 27: Hagberg M. Electromyographic signs of shoulder muscular in two elevated arm positions. Am J Phys Med 1981; 60: Harms-Ringdahl K, Ekholm J. Influence of arm position on neck muscular activity levels during flexion-extension movements of the cervical spine. Kirjassa: Biomechanics X-A, International Congress of Biomechanics 10. Umeå, 1987; s Heliövaara M, Mäkelä M, Sievers K, ym. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Suomessa. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL: 35, Holroyd K A, Andrasik F, Westbrook T, ym. Cognitive control of tension headache. Cognit Res Q 1977; 1: Huittinen V M: Niskan retkahdusvamma. Duodecim 1995; 111: Jackson R. The cervical syndrome. 3. painos. Springfield IL: Charles C. Thomas Jeans M E. Relief of chronic pain by brief, intense transcutaneous electrical stimulation a double-blind study. Julkaisussa: Bonica J J. (toim.). Advances in pain research and therapy. Vol 3. New York: Raven Press, 1979, s Junnila S Y T. Akupunktuuri kivunhoitomenetelmänä terveyskeskuksessa. Turku: Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL: 15, Kamwendo K, Linton S J. A controlled study of the effect of neck school in medical secretaries. Scand J Rehab Med 1991; 23: Kilpikari I, Hämeenoja S, Rinne M, ym. Niska-hartiaseudun vaivojen ehkäisy työelämässä. Osaprojekti II. Loppuraportin lyhennelmä. Kokoomajulkaisussa: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy työssä: tutkimusohjelman sisältö ja keskeiset tulokset. Helsinki: Työsuojelurahaston julkaisuja A6, s , Kilbom Å, Persson J. Work technique and its consequences for musculoskeletal disorders. Ergonomics 1987; 30: Larsson S-E, Bodegård L, Henriksson K G, ym. Chronic trapezius myalgia. Morphology and blood flow studied in 17 patients. Acta Orthop Scand 1990; 61: Larsson B, Libelius R, ym. Trapezius muscle changes unrelated to static work load. Chemical and morphologic controlled studies of 22 women with and without neck pain. Acta Orthop Scand 1992; 63: Levoska S. Toimistotyötä tekevien naisten niska-hartiaoireet [väitöskirja]. Acta Univ Oulu D 277, Levoska S, Keinänen-Kiukaanniemi S. Active or passive physiotherapy for occupational cervicobrachial disorders? A comparison of two treatment methods with a 1-year follow-up. Arch Phys Med Rehab 1993; 74: Levoska S, Keinänen-Kiukaanniemi S. Psychosocial stress and job satisfaction in female office employees with and without neckshoulder symptoms. Work and Stress, 1995 Lindgren K-A, Rekola K. Laaja selvitys niskan retkahdusvammoista sekä ehdotukset ehkäisy- ja hoitolinjoiksi. Suom Lääkäril 1995; 25: Olesen J. Clinical and pathophysiological observations in migraine and tensiontype headache explained by integration of vascular, supraspinal and myofascial inputs. J Hum Ergol 1991; 5: Patel M, Gutzwiller F, ym. A meta-analysis of acupuncture for chronic pain. Int J Epidemiol 1989; 18: Peng A T C, Behar S, ym. Long-term therapeutic effects of electroacupuncture for chronic neck and shoulder pain a double blind study. Acupunct Electrother Res 1987; 12: Rosomoff H L, Fishbain D, ym. Chronic cervical pain: radiculopathy or brachialgia. Noninterventional treatment. Spine 1992; 17 (1OS): Rundcrantz B, Johnsson B, ym. Cervicobrachial disorders in dentists. Scand J Rehab Med 1991; 23: Saloheimo E, Klaukka T, ym. Fysiatrian alan hoitotutkimukset: tutkimusten määrä ja laatu ja niiden osoittama hoitojen vaikuttavuus tuki- ja liikuntaelinsairauksissa. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja AL: 30, Helsinki, Schuldt K, Harms-Ringdahl K. Cervical position versus e.m.g. activity in neck muscles during maximum isometric neck extension. Clin Biomech 1988; 3: Silverstein B A, Armstrong T J, ym. Can in-plant exercise control musculoskeletal symptoms. J Occup Med 1988; 30: Takala E-P, Viikari-Juntura E. Muscle force, endurance and neckshoulder symptoms of sedentary workers. An experimental study on bank cashiers with and without symptoms. Int J Ind Ergon 1991; 7: Thorsteinsson G, Stonnington H H, ym. The placebo effect of transcutaneous electrical stimulation. Pain 1978; 5: Veiersted K B, Westgeard R H, ym. Pattern of muscle activity in subjects stereotyped work and its relation to muscle pain. Int Arch Occup Environ Health 1990; 62: Westerling D, Jonsson B G. Pain from the neck-shoulder region and sick leave. Scand J Soc Med 1980; 8: SINIKKA LEVOSKA, LT, erikoislääkäri, tulosyksikköpäällikkö Oulun sosiaali- ja terveystoimi / lääkinnällinen kuntoutus PL 365, Oulu Fysioterapia ja muut konservatiiviset keinot pään ja hartiaseudun kipujen hoidossa 495
Nuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotOlkapään sairauksien kuntoutus
Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,
LisätiedotTAKE A BRAKE TAUKOHIERONNAN HOITO-OHJELMAN VAIKUTTAVUUS KIPUUN JA TYÖHYVINVOINTIIN
1 2.9.2009 LOPPURAPORTTI TAKE A BRAKE TAUKOHIERONNAN HOITO-OHJELMAN VAIKUTTAVUUS KIPUUN JA TYÖHYVINVOINTIIN Tutkimushankkeen toteuttaja: Reijo Koskelo, FT, TtM, tutkija Juontotie 14 D 45 70150 Kuopio puh.
LisätiedotYTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10
YTHS:n valtakunnallinen terveystyöryhmien koulutuspäivä 7.9.10 Punttijumppa ja hyvä ergonomia tehoaa Punttijumppatutkimus YTE- hanke: -tutkittiin YTHS:n Turun toimipisteen fysioterapian Ni-Ha-oireisten
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
Lisätiedot046 7101466 046 7101362 UKK
TerveysInfo niska 55+ kuntosaliharjoittelu : lisää voimaa, liikettä ja kehon hallintaa 55+ kuntosaliharjoittelu on liikkumiskykyä edistävä harjoitusohjelma kuntosalilaitteilla. Tavoitteena on kehittää
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotHyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1
Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotAuronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä.
Auronin ihmiskokeen tulokset. Yli 85% pystyi vähentämään särkylääkkeiden käyttöä. Auron julisti sodan turhia lääkkeitä vastaan syksyllä 2016. Todistaaksemme fysioterapian tehon yhdistettynä etävalmennukseen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotKokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki
Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää
LisätiedotMITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos
MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotKirjan kirjoittaja...11 Esipuhe: Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt...12 Esipuhe lääkärin näkökanta...14 Kiitokset...16 Johdanto...
Sisältö 5 Sisältö Kirjan kirjoittaja...11 Esipuhe: Liikkeen ja liikekontrollin häiriöt...12 Esipuhe lääkärin näkökanta...14 Kiitokset...16 Johdanto...17 1 Liike- ja liikekontrollin häiriöiden teoriaa ja
LisätiedotLANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT. Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia
LANNESELÄN LIIKEKONTROLLITESTIT Nikolai Kähkönen ft OMT Ruoholahden Fysioterapia MEDIASTA POIMITTUA Yleistä selkäkipua hoidettu vuosia väärin suomalainen tutkija kehitti menetelmän, joka voi mullistaa
LisätiedotLääkkeettömät kivunhoitomenetelmät
Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä
LisätiedotMitä uutta fibromyalgiasta?
Mitä uutta fibromyalgiasta? 20.3.2018 Ritva Markkula Fysiatrian erikoislääkäri, LT Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia Fibromyalgia? 1940-luku 1990 American College of Rheumatology 2010 2016 Fibro-my-algia
LisätiedotTEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille
TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
Lisätiedot16.10.2011 HISTORIAA KINESIOTEIPPAUS TEIPIN OMINAISUUKSIA TEIPIN RAJOITUKSET FYSIOLOGISET VAIKUTUKSET
KINESIOTEIPPAUS HISTORIAA Kinesioteippaus sai alkunsa Japanista 1970 luvulla josta se levisi urheilijoiden kautta Periaate on fiksaation sijasta aktivoida ja näin tukea kudosten paranemisprosessia ja liikemallien
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotHyvinvointia työstä. 10.6.2011 Virpi Fagerström. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Vertailututkimus Potilassiirto- ja kuljetuspaarien vaikutus ensihoitajien työergonomiaan Virpi Fagerström, tutkija, TtM, työfysioterapeutti Risto Toivonen, tutkimusinsinööri, DI Esityksen
LisätiedotMenetelmät ja tutkimusnäyttö
Menetelmät ja tutkimusnäyttö Päivi Santalahti Dosentti, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri HUS ja THL Ihmeelliset vuodet juhlaseminaari 13.11.2018 12.12.2018 1 Lasten mielenterveyden kehitykseen voidaan
LisätiedotVIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS
VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN
LisätiedotAIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen
AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,
LisätiedotTilanteen korjaamiseksi tarvitaan eriytyneitä ja tilanteeseen sopivia harjoitteita sekä riittävän kuormittavaa, säännöllistä ja useamman kuukauden
1 2 Niskavaivojen pitkittyessä fyysinen harjoittelu on tärkeää. Esimerkiksi lihasten jännittämisen vuoksi verenkierto voi olla paikallisesti heikentynyt, jolloin lihakset eivät saa riittävästi happea eivätkä
LisätiedotNiska-, hartia- ja selkäkipu. Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.
Niska-, hartia- ja selkäkipu Jaro Karppinen, OY & TTL Potilaasta kuntoutujaksi - kuntoutujasta pärjääjäksi seminaari, Biomedicum 16.2.2016 Systematic Analysis of the Global Burden of Diseases in 2013 Rank
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu on yleinen vaiva
Katsaus tieteessä Jari Arokoski LT, fysiatrian dosentti, erikoislääkäri Itä-Suomen yliopisto KYS, fysiatria ja kipupoliklinikka jari.arokoski@kuh.fi Katri Laimi fysiatrian dosentti, erikoislääkäri Turun
LisätiedotKatsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön
Katsaus fysioterapeutin suoravastaanottotyöhön 23.11.2018 AVOKUNTOUTUS Aikuisten fysio- ja toimintaterapia Lasten fysio- ja ja toimintaterapia Erityiskoulut Apuvälineyksikkö Lääkinnällisen kuntoutuksen
LisätiedotRaportti Punttijumppatutkimuksesta YTHS-Turku 2008 2009
TUTKIMUSRAPORTTI 1 (14) Raportti Punttijumppatutkimuksesta YTHS-Turku 2008 2009 Tekijät Anne Friman, Kristiina Viitanen, Kristina Kunttu, Tuire Palokangas Johdanto Turun aseman fysioterapian yksilökäynneistä
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotTiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa
Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
Lisätiedottyössä selviytymisen tukena Itellassa
Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita
LisätiedotFyysiset riskit ja oireet
Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotKaularangan ja hartialihasten harjoittelu kroonisen niskakivun hoitona
Alkuperäistutkimus JARI YLINEN, ESA-PEKKA TAKALA, MATTI NYKÄNEN, ARJA HÄKKINEN, HANNU KAUTIAINEN, ESKO MÄLKIÄ, TIMO POHJOLAINEN, SIRKKA-LIISA KARPPI JA OLAVI AIRAKSINEN Kaularangan ja hartialihasten harjoittelu
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotJännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito
Pään alueen kiputilat MARKKU NISSILÄ Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito Jännityspäänsärky on valikoitumattomassa väestössä yleisin päänsäryn syy. Monet jännityspäänsäryn tutkimus- ja hoitomenetelmät
LisätiedotHarjoittelun vaikuttavuus ja toteutus kroonisen niskakipupotilaan kuntoutuksessa
Katsaus tieteessä Jari Ylinen LT, dosentti, ylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri jari.ylinen@ksshp.fi Riku Nikander TtT, professori, fysioterapeutti Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotHumanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu
Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska
LisätiedotNivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit
Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotFysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 2006 Kokonaisvastaajamäärä: 79
Fysioterapian asiakastyytyväisyyskysely 26 Kokonaisvastaajamäärä: 79 A. TAUSTATIEDOT 1. 1) Sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 76 (ka: 1,3) (1.1) nainen 73,7% 56 (1.2) mies 26,3% 2 2. 2) Ikä Kysymykseen
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotFYYSINEN KUORMITTUMINEN SIIRRETTÄESSÄ POTILASTA VUOTEESSA
FYYSINEN KUORMITTUMINEN SIIRRETTÄESSÄ POTILASTA VUOTEESSA Potilassiirtoon tarvittava voima AIEMPIA TUTKIMUKSIA POTILAAN SIIRTÄMINEN VUOTEESSA YLÖSPÄIN KITKAA VÄHENTÄVIEN APUVÄLINEIDEN AVULLA Koppelaar,
LisätiedotMitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana
LisätiedotAuron Liikuntapalvelut
Auron Liikuntapalvelut Kuntouttavat liikuntaryhmät Terveysliikuntaryhmät Kuntoliikuntaryhmät Löydä itsellesi sopiva liikuntaohjelma ja varaa paikkasi kätevästi netissä: www.auron.fi/liikuntaryhmät Ohjaava
LisätiedotHyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotHyvinvointia työstä. 21.4.2011 Esittäjän nimi. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Keskeiset uudet tulokset OSH-katsauksista Cochrane OSH Groupin viralliset avajaiset Jos Verbeek & Jani Ruotsalainen Syövän sairastaneiden työhönpaluun tuki Cochrane-katsaus CD007569
LisätiedotENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN
ENSIAPUA NISKA-HARTIAKIPUUN 1 Hyvä Nuori! Niska on kipeä, selkää särkee, päätä jomottaa Kuulostaako tutulta? Et ole yksin näiden ongelmien kanssa. Nuorten niska-hartiakivut ja päänsärky ovat yleistyneet
LisätiedotMarjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226
Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotTerapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus
Terapeuttisen vesiharjoittelun vaikutus polven nivelrustoon postmenopausaalisilla naisilla. Satunaistettu kontrolloitu kvantitatiivinen MRI tutkimus Current Controlled Trials ISRCTN53680197 Vastuullinen
LisätiedotKokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta. Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö
Kokemuksia ja tuloksia - meiltä ja maailmalta Jouni Puumalainen, tutkija Kuntoutussäätiö Kokemuksia Google Scholars löysi hakulauseella how to deal with ADHD child in exercise miljoonia osumia. Yleisiä
LisätiedotTärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle
Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita
LisätiedotNivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)
Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon
LisätiedotLevel 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder
Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE
LisätiedotSynnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito
Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotNiska-hartiaseudun tutkiminen
Niska-hartiaseudun tutkiminen Miksi tutkitaan Anamneesi Kipumekanismit Ryhti Aktiivi- ja passiiviliikkeet Neurologinen testaaminen, merkkilihakset Johtopäätökset/diagnoosi Miksi tutkitaan? Niskakipua on
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotNivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys
Nivelrikko ja liikunta - Mikä on hyväksi? Hanna Jungman Fysioterapeutti Aluesuunnittelija, Suomen Nivelyhdistys Liikunta ja tule-sairaudet Lääketieteessä juuri millään ei ole yhtä vahva näyttö kuin liikunnan
LisätiedotKÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014)
KÄYPÄ HOITO-SUOSITUS Alaselkäsairaudet 2008 (Alaselkäkipu 2014) Miten tulisi vaikuttavasti kuntouttaa läpi koko hoitoketjun? Timo Pohjolainen Sidonnaisuudet Työnantaja:ORTON Sivutoimi: Työeläkeasioiden
LisätiedotAhdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta
Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Mickael Parviainen LT, kirurgi, ortopedi Esityksen sisältö Aineiston kuvaus Varusmiespalvelun
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotUusi kipu- ja toimintakykymittari PTA
Uusi kipu- ja toimintakykymittari PTA Vesa Lehtola, ftomt, TtM Anu Kaksonen, ft lehtori, TtM Tausta Patient Specific Functional Scale (PSFS)- mittarin on kehittänyt kanadalainen Paul Stratford työryhmineen
LisätiedotKäyttäjän ehdoilla. Fiksut ratkaisut - helppokäyttöiset uudet Rehband selkäortoosit
Käyttäjän ehdoilla Fiksut ratkaisut - helppokäyttöiset uudet Rehband selkäortoosit Uudet selkäortoosit: yksi tuoteperhe kattaa kaikki indikaatiot Otto Bock kuuluu Saksan innovatiivisimpiin Healthcare-yrityksiin
LisätiedotAikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala
Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon
LisätiedotNISKALENKKI NISKA-HARTIAKIVUISTA
NISKALENKKI NISKA-HARTIAKIVUISTA KOULUTERVEYDENHOITAJAT Hei! Kädessäsi on opas niska-hartiaseudun kipujen hoitamisesta. Opas sisältää tietoa niskahartiaseudun rakenteesta, niska-hartiaseudun kivuista sekä
LisätiedotJYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013
JYTEn fysioterapian suoravastaanoton PEREHDYTYSKANSIO Hoitajille ja lääkäreille 5/2013 Sinikka Jaatinen Lari Lautamäki Marja Lehtoranta Juha Salminen Sari Salo Maija Sarja Leena Tenhu Minna Tornberg 2
LisätiedotPHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa
PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka
LisätiedotMiten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi?
Miten ergonomian tutkimustieto saataisiin toimiviksi käytännöiksi? Nina Nevala tiimipäällikkö Työterveyslaitos professori, Jyväskylän yliopisto 1 Millaisissa viitekehyksissä ergonomiaa kehitetään? Ergonomialla
LisätiedotTerveysInfo. ALS opas Oppaassa esitellään ALSin hoitoon ja kuntoutukseen liittyvät yleisimmät terapiat sekä sosiaaliturvaan liittyvät asiat.
TerveysInfo Aivoverenkiertohäiriöt ja spastisuus Opas kertoo spastisuuden syistä, syntymekanismeista ja hoitomahdollisuuksista. Aivoliitto 4, A5 : 24 s. : kuv. : vär. http://www.aivoliitto.fi/files/825/aivoverenkiertohairiot_ja
LisätiedotToplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013
Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,
LisätiedotProduktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN.
Produktguide Mabs LIIKKUVAMPAAN ELÄMÄÄN. Tukisukat eli kompressiosukat ovat tutkittu ja dokumentoitu menetelmä jalkojen verenkierron parantamiseen. Useimmat yhdistävät tukisukat ikääntyneiden ihmisten
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotKiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:
Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:
LisätiedotSuurin osa tule-vaivoista epäspespesifisiä ( esim. kroon.alaselkäkipu 90%) Täsmähoitoa ei siis ole
Neuloja ja niksauttelua, mitä lääkärin tulee tietää? Eeva Rinne, fysiatri, dosentti, kliininen opettaja Suurin osa tule-vaivoista epäspespesifisiä ( esim. kroon.alaselkäkipu 90%) Täsmähoitoa ei siis ole
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotMeillä jokaisella on oikeus fysioterapiaan
Jenni Bjong Fysioterapeutti Meillä jokaisella on oikeus fysioterapiaan Fysioterapian rooli saattohoidossa on vielä melko uusi, eikä selkeää toimintamallia ole muotoutunut. Näkisin kuitenkin fysioterapeutin
LisätiedotVALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen
VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan
LisätiedotNISKAKIVUT HALLINTAAN
NISKAKIVUT HALLINTAAN Ryhmäfysioterapiaa pankkivirkailijoille LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö Syksy 2008 Hanna Halttunen Annika Stigell
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
Lisätiedot