KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 6

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 6 TIMO MELA HEIKKI HAKKOLA JA KIRSTI ÄYRÄVÄINEN: TYPPI- JA KALILANNOITUKSEN JAOITUKSEN VAIKUTUS NURMEN SATOON JA NURMIREHUN LAATUUN TIKKURILA 977

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Sivu Koeaineisto -2 Kasvuolot 2-3 Koetulokset Kuiva-aine sato 3-4 Raakavalkuais sato 4 Raakavalkuaispitoisuus 5 Raakakuitupitoisuus 5-6 Kivennäispitoisuudet 6-8 Yhteenveto 8- Taulukot -3-3 Kuvat

3 Ty)pi- ja kalilannoituksen jaoituksen vaikutus nurmen satoon nurmirehun laatuun Timo Mela Heikki Hakkola Kirsti Äyräväinen Kasvinviljely- Pohjois-Pohjanmaan Kasvinviljelylaitos koeasema laitos Nurmia on viime vuosiin saakka yleisesti lannoitettu moniravinteisella lannoitteella keväällä ja typpilannoitteella niittojen jälkeen Moniravinteisten lannoitteiden käyttö kaikkiin nurmen lannoituksiin on kuitenkin yleistymässä Kun lannoitusajankohta ja lannoituksen jakautuminen eri lannoituskertojen kesken voi vaikuttaa oleellisesti kasvinravinteiden hyväksikäyttöön ja nurmisatoon ja sen laatuun suoritettiin tutkimus jossa erilaisia typpi- ja kalilannoituksia vertailtiin keskenään Koeaineisto Koeaineisto käsittää Kasvinviljelylaitoksella Tikkurilassa ja Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla Ruukissa vuosina suoritetut kenttäkokeet yhteensä 9 koetta (vrt taulukko 2) Kasvinviljelylaitoksella koekasvina oli nurminata Pohjois-Pohjanmaalla timotei ja nurminata Kokeissa verrattiin kolmea typpilannoituksen ja viittä kalilannoituksen jaoitustapaa Lannoitteiden yhteismäärä koko kasvukauden aikana oli sama eri koejäsenillä typpilannoitus 3 kgha N Oulunsalpietarina ja kalilannoitus 5 kgha K2 kalisuolana Vertaillut lannoituksen jaoitukset olivat seuraavat:

4 2 Typpilannoitus kgha N Jaoitus Keväällä niiton jälkeen 2 niiton jälkeen N N N Kalilannoitus kgha K2 Jaoitus Keväällä niiton jälkeen 2 niiton jälkeen K K 2 5 K 3 5 P K loo o K 5 loo o 5 Kerranteiden lukumäärä vaihteli kolmesta neljaan Kokeiden niittopäivät on merkitty kuviin ja 2 Sadmista määritettiin kuiva-ainepitoisuus raakavalkuainen raakakuitu kalium kalsium magnesium ja fosfori Kasvuolot Kuvissa ja 2 on esitetty vuorokautiset keskilämpötilat ja zademäärät molemmilla koepaiknilla ja taulukossa kasvukauden kuukau-- sian keskilämpötilat ja sademäärät Vuonna 97 kevät ja keskikesä olivat molemmilla koepaikoilla poikkeuksellisen vähäsateisia Normaalia huomattavasti vähemmän satoi myös vuoden 973 kesä-9 heinä- ja elokuussa Tikkurilassa ja heinäkuussa Ruukissa Vuonna 972 sadeolot olivat lähellä pitkäaikaista keskiarvoa josta huomattavasti poikkesi kuitenkin elokuun suuri sademäärä Tikkurilassa Lämpötiloiltaan poikkesivat normaalista vuodet 972 ja 973 Näinä vuosina kesä- ja heinäkuu olivat huomattavasti normaalia lämpimämmät

5 Kokeet oli sijoitettu maalajiltaan ja viljavuudeltaan varsin erilaisille pelloille Tikkurilassa kokeet tehtiin aitosavi- ja hietasavimaalla Ruukissa hietamaalla ja sarattlrvemaalla Seuraavassa asetelmassa nähdään koepaikkojen viljavuusluvut ennen kokeen alkua kylvövuonna: Kasvinviljelylaitos Pohj Pohjanmaan koeas Koe Koe 2 Koe 3 KoeYi Koe 2 Maalaji altosavi hietasavi hietasavi (nurminäta) (riweei) hieta saraturve ph Johtoluku Ca mg P mg Mg Koepaikkojen ravinnesuhteet olivat pääosaltaan tyydyttävät Pohjois- Pohjanmaan koeaseman hietamaan kalsium- ja kaliumpitoisuudet olivat kuitenkin heikohkot Molemmat Pohjois-Pohjanmaan koeaseman koealueet sekä Kasvinviljelylaitoksen vuonna 973 korjatun vuoden nurmen sijoituspaikka olivat varsin happamia Koetulokset Kuiva-ainesato Koetulosten mukaan (taulukko 2) typpilannoituksen jaoitustavalla oli keskimäärin varsin vähäinen vaikutus nurmen kuiva-ainesatoon Muita paremman tuloksen tuotti kuitenkin usein jaoitus jossa puolet koko typpilannoituksesta annettiin keväällä kolmasosa keskikesällä ja loput syyskesällä (5--5) Tämä onkin helposti ymmärrettävissä sillä keväällä kasvun ollessa voimakasta ja runsasta typpeä kuten muitakin kasvinravinteita tarvitaan eniten Kasvun heiketessä syksyä kohden kasvinravinteiden tarve pienenee Varsinkin kuivina kesinä pitäisi suuren typpilannoituksen keväällä antaa parhaan tuloksen sillä kesällä kuivan pellon pintaan annetun lannoituksen voidaan odottaa tulevan vain osaksi kasvien käyttöön

6 -Tässä esitetyt koetulokset eivät kuitenkaan osoittaneet lannoituk- :sen hyväksikäytön ja sateiden välistä yhteyttä Eri kalilannoitustavoilla saatiin (taulukko 2) keskimäärin kaikissa kokeissa lähes samansuuruisia kuiva-ainesatoja Tikkurilan aitoja hietasavilla kalilannoitustapojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja yksityisissä kokeissakaan Ruukin kokeissa joissa viljavuusanalyysin mukaan kalista oli puute ja sen jaoituksen olisi voinut olettaa vaikuttavan kuiva-ainesatoonkin tulokset vaihtelivat suuresti eikä sielläkään mikään kalilannoitustapa eroittunut muita parempana 4 Yhtä vähän kuin vuotuiseen kokonaissatoon typpi- ja kalilannoituksen jaoitus vaikutti kunkin niittokerran kuiva-ainesatoon kuten kuvista 3 4 ja 5 voidaan päätellä Eri kokeissa kokonaissadot jakautuivat niittokertojen kesken varsin eri tavoin Tikkurilan poutivalla savimaalla kesäsato jäi neljännekseen kevätsadosta ja puoleen syyssadosta Sitävastoin Ruukissa kesäsato oli saraturvemaalla suurempi kuin syyssato ja hietamaalla suurempi kuin sekä kevät- että syyssato Eri niitoissa saatujen satojen keskinäinen suhde riippuu sekä kasvuoloista että niittoajoista Näissä kokeissa niitot pyrittiin suorittamaan tavalliseen säilörehuntekoaikaan Raakavalkuaissato Typpilannoitustapojen väliset erot näkyivät selvåmmin raakavalkuaissadoissa kuin kuiva-ainesadoissa (taulukko 3) typpilannoituksen sekä suurentaessa satoa että lisätessä sen valkuaispitoisuutta Jaoitus 5--5 antoi keskimäärin 8 %-yksikköä suuremman raakavalkuaissadon kuin molemmat muut typpilannoituksen jaoitustavat Typpilannoitustavan vaikutus näkyy myös eri niittokertojen raakavalkuaissadoissa (kuvat 3 4 ja 5) Kalilannoituksen jaoituksella ei ollut selvää vaikutusta raakavalkuaissatoon

7 5 Raakavalkuaispitoisuus Rehusadon raakavalkuaispitoisuus oli varsin erilainen eri nlittokerroilla (kuvat 6 7 ja 8) Kun koenurmien kevätsato korjattiin tavalliseen säilörehuntekoaikaan eli tähkälletulon alussa sen raakavalkuaispitoisuus jäi useimmiten pienemmäksi kuin kesä- ja syyssadon Keväällä annettu runsas typpilannoitus tasoitti kuitenkin jossain määrin eri niittokertojen raakavalkuaispitoisuuksien eroja Selvimmin typpilannoituksen jaoitus vaikutti Ruukin nurminatakokeen raakavalkuaispitoisuuksiin ja tässä hietamaalla suoritetussa kokeessa 5--5-jaoitus antoi varsin samanlaisen valkuaispitoisuuden eri sadoille Ensimmäisja toisen lie n-i~n dä-lkeen ive-~ annetun typpilannoituksen lisääminen kg:staha 5 kg:aanha nosti sadon valkuaispitoisuutta parilla %-yksiköllä Vielä enemmän jopa 4 %- yksikköä nosti 5 kgha typpilannoituksen lisäys syyssadon raakavalkuaispitoisuutta Kevät- ja kesälannoituksissa annetut 2-25 kgha typpilannoituksesta ei siis ole jäänyt näissä oloissa typpeä niin paljon maahan että 5 kgha lisäys olisi riittävä täyttämään syyskasvun typenkäytön Ruukin saraturvemaalla sijainneen timoteikokeen syyssadon valkuaispitoisuus oli kaikilla typen jaoituksilla erittäin korkea Ero kevät- ja syyssadon (kuva 7) raakavalkuaispitoisuuksien välillä oli 6-8 %-yksikköä Tikkurilan kokeessa vastaava ero oli 4-5 %-yksikköä Raakavalkuaispitoisuuksia tarkasteltaessa on muistettava että nurmen korjuuaste vaikuttaa niihin suuresti Kevätsadon raakavalkuaispitoisuus pienenee noin 5 %-yksikköä päivässä kasvuston vanhetessa kesä- ja 'syyssadon vähemmän Raakakuitupitoisuus Valkuaispitoisuuden lisäksi ruohon kuitupitoisuus riippuu suuresti korjuuajasta' Ruohon vanhetessa sen kuitupitoisuus kasvaa nopeasti Kevätsadon kuitupitoisuutta lisää omalta osaltaan korrenmuodostus Jos kevätsato korjataan varhain korsia muodostuu vielä kesäsatoonkin Kun kevätsato korjataan tavalliseen säilörehuntekoaikaan ensim-

8 mäisten tähkien tai röyhyjen puhjetessa sen kuitupitoisuus muodostuu yleensä korkeammaksi kuin kesä- ja syyssadon kuitupitoisuus Tätä osoittavat myös tehtyjen määritysten tulokset (kuvat 6 7 ja 8) Timotein eri satojen kuitupitoisuudet poikkesivat erityisen paljon toisistaan (kuva 7) Kevätsadon raakakuitupitoisuus oli peräti noin %-yksikköä korkeampi kuin syyssadon raakakuitupitoisuus Myös timotein kesäsadon raakakuitupitoisuus oli korkea keskimäärin useita %-yksikköjä korkeampi kuin nurminadan raakakuitupitoisuus Nurminatasatojen korkeimpien ja alimpien raakakuitupitoisuuksien erotus oli 4-5 %-yksikköä Timotei- ja nurminatakokeet korjattiin keskimäärin samoihin aikoihin timotein keskimääräiset niittopäivät olivat ja 69 ja nurminadan ja 79 Typpi- ja kalilannoituksen jaoituksella ei ollut vaikutusta raakakuitupitoisuuteen Kivennäispitoisuudet Kalilannoituksen vaikutus ruohon kaliumpitoisuuteen näkyi selvästi koetuloksissa (kuvat 9 ja ) Tikkurilassa savimaalla erilainen kalilannoitus aiheutti kuitenkin korkeintaan vain noin 2 %-yksikön eron saman niittokerran ruohon kaliumpitoisuudessa Ruukissa hietamaalla ruohon kaliumpitoisuus vaihteli sensijaan noin %-yksikköä ja saraturvemaalla jopa 3 %-yksikköä vastaavilla niittokerroilla kalilannoitustavasta riippuen Tikkurilassa savimaalla kevätsadon kaliumpitoisuus oli lannoitustavasta riippumatta aina korkeampi kuin kesä- ja syyssadon Ruukin hieta- ja saraturv la kevät- kesä- ja syyssadon kaliumpitoisuuksien suhteet riippuivat täysin annetusta kalilannoituksesta Korkeimmalle ruohon kaliumpitoisuus nousi Ruukin hietamaalla eräissä tapauksissa jopa 42 %:iin kuiva-aineesta Tässä kokeessa sadat jäivät pieniksi ja ilmeisesti kaliumin pidättyminen oli vähäistä joten nurmikasveilla oli runsaasti lannoitekalia käytettävissä Ruohon kaliumpitoisuuden suurella vaihtelulla ei näytä olleen selvää yhteyttä typpilannoitustapaan Kun typpilannoituksen jaoituksen vaikutus kuiva-ainesatoon jäi vähäiseksi yhdysvaikutusta ei tätäkään kautta syntynyt

9 Kevätsadon magnesiumpitoisuus (kuvat 9 ja ) oli säännöllisesti alempi kuin kesä- ja syyssadon Äärimmäisessä tapauksessa Ruukin saraturvemaan timoteikokeessa magnesiumpitoisuus vaihteli kevätsadon 5 %:sta syyssadon 33 %:iin ja hietamaan nurminatakokeessa 5 %:sta 4 %:iin Tikkurilan savimaan nurminatakokeissa sadon magnesiumpitoisuus vaihteli keskimäärin 4 %:sta 2 %:iin ja oli siis selvästi alhaisempi kuin Ruukin sadoissa 7 Typpi- ja kalilannoitustavalla ei ollut Tikkurilan kokeessa vaikutusta ruohon magnesiumpitoisuuteen Myöskään Ruukin saraturvemaalla ei typpilannoitustavalla ollut havaittavaa vaikutusta nurmisadon magnesiumpitoisuuteen Sensijaan hietamaalla sadon magnesiumpitoisuus oli sitä korkeampi mitä suurempi sille annettu typpilannoituserä oli Kalilannoituksen vaikutus oli Ruukissa päinvastainen kuin typpilannoituksen; niin saraturvemaalla kuin hietamaallakin tapahtui magnesiumin korvautumista kaliumilla kun kalia oli runsaasti saatavissa Kevätsadon kalsiumpitoisuus oli kaikissa kokeissa alempi kuin kesä- ja syyssadon (kuvat 2 3 ja 4) Korkeimmillaan kalsiumpitoisuus oli molempien koepaikkojen nurminatakokeissa kesäsadossa ja Ruukin timoteikokeessa syyssadossa Tikkurilan kokeissa kalsiumpitoisuus vaihteli keskimäärin 48 %:sta 68 %:iin Ruukin kokeissa 38 %:sta 62 %:iin Typpilannoitustavan vaikutus kalsiumpitoisuuteen ei ollut kovinkaan selvä Eräissä tapauksissa Tikkurilan savimaalla ja Ruukin hietamaalla suuri typpiannos näyttäisi lisänneen sadon kalsiumpitoisuutta pienempään typpiannokseen verrattuna Kalilannoitus näyttäisi jossain määrin alentaneen timoteisadon kalsiumpitoisuutta saraturvemaalla Laidunrehussa kaliumin kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksien lisäksi niiden suhde on osoittautunut tärkeäksi Keväällä nuoressa laidunruohossa kaliumpitoisuus voi nousta korkeaksi ja Ca + Mg kasvaa yli eläinten terveydelle vaarallisen rajan jonka on todettu olevan 22:n vaiheilla (milliekvivalentteina laskettuna)

10 Esitettyjen K- Ca- ja Mg-pitoisuuksien perusteella voidaan laskea että vielä säilörehuasteellakin korjattuna mainittu kivennäisten suhde on aavimaan kevätsadossa vaihdellut välillä kevään kalilannoitemääristä riippumatta Saraturve- ja hietamaalla vasta yli kgha keväinen kalilannoitus on aiheuttanut mainitun rajan ylityksen Kesä- ja syyssadossa kivennäissuhteet pysyttelivät 22:n turvallisella puolella lannoitustavasta riippumatta Tikkuriinn nurminatanurmessa oli fosforipitoisuus matala ja vaihtelut eri niittokerroilla ja erilaisen typpi- ja kalilannoltuksen saaneisaa koeruuduissa vähäisiä (25-3 %) Ruukin hietamaan nurminatanurmessa olivat niin fosforj pitoisuudet kuin niiden vaihtelutkin jonkin verran suuremmat (34-44 %) Suurimmat Insfaripitoisuudet ja niiden vaihtelut todettiin Ruvkin saraturvemaan timoteinurmessa (38-5 %) Tikkurilan saviman)la ja Ruukin saraturvemanlla oli fosforipitaisuus ajimmil laan kesäsadossa Ruukin hietamaalla fosforipitoisuus nousi lievästi kesä- ja syyssadoissa kevätsadon alimmista pitoisuuksista Kalilannnitus ei 'vaikuttanut nurmen fosforipitoisuuteen Myöskään erilainen typpilannoitus ei aiheuttanut eroja fosforipitoiguudessa Tikkurilan savimaalla (kuva 2) Sen sijaan molemmissa Ruukin kokeissa näyttäi- si typpilannoituksen lisäys jossain määrin nostaneen fosforipitoisuutta eri niittokerrnilla (kuvat 3 ja 4) 8 Yhteenveto Kasvinviljelylaitoksella Tikkurilassa ja Pohjois-Pohjanmaan koeas a Ruukissa vuosina suoritetuissa kokeissa tutkittiin sällörehunurmen typpi- ja kalilannoituksen janituksen vaikutusta rehusatoon ja sen laatuun Kokeissa jaettiin hehtaaria kohti annettu 3 kg:n typpimäärä kolmella ja 5 kg:n kalimäärä viidellä eri tavalla kevät- kesä- ja syyssatojen kesken (vrt sivu 2) Koko aineisto käsittää tuloksia yhdeksästä vuotuissadosta Typpilannoituksen jaoituksella oli keskimäärin varsin vähäinen vaikutus kuiva-ainesatoon Muita paremman tuloksen tustti kuitenkinusein jaoitus jossa puolet koko typpilannoituksesta annettiin keväällä kolmasosa ensimmäisen niiton ja loput toisen nliton jälkeen (5--5) Varsinkin kuivana kesänä

11 9 typpilannoituksen jakamisesta cm tavalla näyttäisi olevan etua kuiva-ainesadon kannalta Mikään kalilannoituksen jaoitus ei koetulosten perusteella antanut muita parempia kuiva-ainesatoja vaikka Ruukin hieta- ja saraturvemaalla oli viljavuusanalyysin perusteella kalilannoituksen tarvetta Typpilannoitustapojen erot näkyvät selvemmin raakaval - kuaissadoissa kuin kuiva-ainesadoissa Silloin kun typpilannoitus tulee parhaalla mahdollisella tavalla kasvien käyttöön se paitsi lisää satoa myös parantaa sen valkuaispitoisuutta Typen jaoitus 5--5 antoi keskimäärin 8 %-yksikköä suuremman raakavalkuaissadon kuin molemmat muut typpilannoituksen jaoitustavat Kalilannoituksen jaoituksella ei ollut vaikutusta raakavalkuaissatoon Raakavalkuaispitoisuuksien erot eri niittokertojen välillä tasoittuivat jossain määrin kun keväinen typpilannoitus oli runsas kuten jaoituksessa 5--5 Kuitenkin tälläkin jaoituksella kevät- ja syyssatojen raakavalkuaispitoisuudet poikkesivat toisistaan -8 %-yksikköä koepaikan maalajista ja nurmikasvista riippuen Nuorena korjatun syyssadon raakavalkuaispitoisuus oli erityisen korkea Typpilannoituksen jaoitus vaikutti selvimmin hietamaan nurminatasadon raakavalkuaispitoisuuteen Nurmisadon raakakuit'åpitoisuuteen ei typpija kalilannoituksen jaoituksella ollut vaikutusta Kalilannoituksen vaikutus ruohon kaliumpitoisuuteen oli selvä Tikkurilassa savimaalla erilainen kalilannoitus aiheutti kuitenkin korkeintaan noin 2 %-yksikön eroja ruohon kaliumpitoisuudessa Ruukin hietamaalla ruohon kaliumpitoisuus vaihteli sensijaan noin %-yksikköä ja saraturvemaalla jopa 3 %-yksikköä vastaavilla niittokerroilla Korkeimmalle ruohon kaliumpitoisuus nousi Ruukin hietamaalla eräissä tapauksissa

12 jopa 42 %:iin kuiva-aineesta Typpilannoituksella ei ollut vaikutusta ruohon kaliumpitoisuuteen ca mg suhdetta kalilannoitus suurensi selvästi Kevätsadon magnesiumpitoisuus oli säännöllisesti matalampi kuin kesä- tai syyssadon Magnesiumpitoisuus nousi Ruukin hietamaan nurmessa kun sille annettu typpimäärä kasvoi; saraturvemaalla ja Tikkurilan savimaalla ei typpilannoitus vaikuttanut magnesiumpitoisuuteen Tikkurilassa ei myöskään kalilannoituksella ollut vaikutusta magnesiumpitoisuuteen Ruukin nurmissa tapahtui magnesiumin korvautumista kaliumilla kun kalja oli runsaasti käytettävissä Myös kalsiumpitoisuus oli keväällä pienempi kuin myöhemmissä sadoissa Nurminatanurmissa se oli suurimmillaan kesäsadossa timoteinurmessa syyssadossa Eräissä tapauksissa suuri typpiannos näytti lisäävän sadon kalsiumpitoisuutta Kalilannoitus näyttäisi jossain määrin alentaneen timoteisadon kalsiumpitoisuutta saraturvemaalla Kalilannoituksen erilainen jaoitus ei myöskään vaikuttanut nurmisadon fosforipitoisuuteen Kasvavat typpimäärät näyttäisivät molemmissa Ruukin kokeissa nostaneen hiukan fosforipitoisuutta Tikkurilassa ei tätä todettu

13 Taulukko Kasvukauden kuukausien sademäärät ja keskilämpötilat VI VII VIII IX Sademäärä mm Tikkurila Keskilämpötila o C Sademäärä mm Ruukki Keskilämpötila o C

14 2 Ost Ne rc G\ i s---- s--- s---- s-- X u) :cd u) :cd N Kl C\ --- Lrl --i" 4 c CY c v- \C) k- c-- k C-- J;) LO co cy G\ CO v- -) Lel c LO O'N kr) CY ( CY\ tr CY\ \ N N t< LOOLDLO C) k N v- k-- s- N- cd N N- N N C\ LI V- CO kr) t-c) rcl -P s- N LO -\ ir irn af ei) L Lf\ Lf Lf ( Lel Lf\ Lfl Lfl -P H s- Ni 4 cy cy- v- s- Lf C W\ LC -t s- N- N N- kr) N s- II II II II II LrN --- Lr U- N Lf\ - LI\ Lc'N (-\ - N 2 N --- s--- in 4:T N- >4 N s---- s-- s--- s-- s--- s- s--- <- CO k s rel o tr Lf CY\ -- N- G\ C-- \--- cd v-- s-- N hc) s- v- 4- ii--\ kc) s--- CO -- N-- N- N- N-- N- N- N- N- t-- 9- ir\ v- trl N N- \ v- s i I X v- s-- -- v- s-- s---- s- >4 v- ifl ri -- Ol N CO s-- t--- s- Ei O'N 3 cd s--- N N LO -- Lo v-- -- rc-\ Nl v- II - cd CO CO c CO CO CO CO CO - co co o o re 7: --- z z z o cr\ a \ cd -- -s cn N K Nl "\ ezi-_ c----- c CO -fl -P '\ ---t N CO LO c() LO rel if-n cd s- c CO C-- N- CO s--- I() v-- (\J --I s v- --I u) N- CO Ls s--- V) cf) >< --- v- c- v- r- \--- k--- \-- C- lfl UI Ifl tfl v- > _p - icj <- is I-) --3 :- = -4 CO N- t'el N-" r- v- CO N- c -c) s--- s-- X -i n -4- Lf Lf -t!-- - ej ei- H fi u) ( 5 -- N Pc - N t'el -" LC\ tif i>

15 V-- V" N k -- C)-N cv c\j 'l""" V' V- '5"-- N -'4 Crl 3 cj bi) -P cv cei czi CI) (- ct cc r) -P 2 c i c6 'r) CY\ tr) -- N-- -- N- ) C:N " c--- c--- c--- c--- X v2) C) C\ kc) n ' 4 CY\ fc4 N- CO --- -I- V) k -i N- -- (:) l's LO NNK\ Nc\lc-- Nrcl t 4 tr) \-- c--- '" V- V' \--- V- V- N N- N-- s- O'N Lr v- X X Ci' C3' C3 O'N N N- M N v- ir o CO CY GO C) -- irn Irl 4: N N- CYN l< <- if) Lel 4 k --I- Irl kf3-4 C) c- v- v- N 4-- v- c v- kc) _ C- N- v- CYN (3\ c c v- X X N -I- v) s-- N-\ is- N ' N- -I- O' Co -- ') CO V) -I re\ tr) - re\ ren pc) Isel K c- c-- s-- \-- c-- v-- c-- c- LO s- Lc-N N- CO N N c--- v-- c--- c-- c--- c c-- CO --t - -f N -- s-- v- CO -4 -I- r-- CO v- N N CO N- CO CO CO CO 3 v- v- (:) C3 G\ v) Cr) 3 v- - te\ \ C:i ki) c-- N O'\ rel - v CO N < N L-) LC CO v- c)" c--- c- v- >4 -\ -- i Lrl r v- c-- LC) c-- 4- v- 4- c-- v-- s- c-- IC N N u" ill n k Le CO v- -- v-- N- -- ts(s c-- c--- w4 c\ -I- -- CO CO ') CO 3 CO COC3 v- r or CY) -\ GO X v- C3' C3- CY\ X v-- c c-- c-- > V) -\ "\ 3 l'-- v- N- c--- re \ -I- CO -I- cv in o s-- o N N -- t'cl n n n K- \ --d- 4-- v- r- N r-- r- r- V' C-- (\J 3 v-n k -- (3-4 6: k M k N") es" Le\ r<- v) c Ir\ Ch UI LC l N- 4- v- -I- l'-- vi) k k kc) l Iss- N- le) c- c-- v- L( N N c--- c-- \-- c-- c-- ic 4- r- cy (3) ( G\ c- 8 CO CO CO CY\ X >< IS- - K \ CO -- N CO N hrl CO N- k v- V) N- CO -- c--- o CO CO \ Cr\ --- CO CO C:3 ren Lil N crs --- I u-n o o I n o tr) o s- co s- s- s- t is-) t o --- -p -\ -P H ir) IIN v- c-- v-- if-n c- LC t'-- 2 QJ uz v- cm <-\ c--- N n -I- u Typpilannoitus

16 4 sademäärä kas 57 ja 3 8 Tikkurilassa tr4 P äivittäinen läm 267 ja 9 c 42rL 4' in a II) "I CV 3 g M Niittopäivät:

17 5 P Lep c) tfl : r-i 3-4 r-a o CN ka N N ca uden a ika na v CNI ) >4 Päiv ittäinen läm % -P *4-4 ***** "":>t $- j:'3~*==k - >9 3 I:9 U -- C3 Ln "I ^ tr :» Kuukausi 44 :a3 +3 >> p4 : EI 34 El 4-) -P

18 6 r" i In toa > \ ty _ ) zihid C r- raakavalkuaissato h4 ' 4-4r- Nl in P PIO a ;_ '*# ril a mee "i ki4 cm N _ --" " -- _-r% I" te\ 4s f- M -e ' g tp r- -' 8 to 4 ' M :' C ut93( ' cnusevt8-tjainx o td 3tt cwesstmixtuamizeu r4 t ir4 M "4

19 7 $\ t N M g C r-i H o T 9-9 r4 I" w!' h4 tr% r-i _If 4' " i? I # -- toisen n iiton g J ren M C> trs t\i r-i 4 9 N 5: r \ g CV I r-t r- :? :e3 :- 4 g tr% * e-i 4- I" ten ttn c i I s i IS\ - ai ci k- o co cm 37N 4:S UTU-34'N 4 ut57x 4:es s ppwazt3eu r- r-i t" " r-i r-i " r-i

20 8 su-n"-- ren trn M C i r-4 r-i - ; 4 i d' i r M CNJ r-i l e # \ af Lr te\ r-i il fi 5' M II\ C \J Up 4 % s `\ -? V' te\ r-4 :c3 CV g hti Nl 4 r?; r3 -% \ to in fel :4 Lr g LCN r-i 42 5 ew I I Vt i% t o C ; vq2x oq2soutr uatux oqecoromirtumr2 C) 4- r i II II r-i tn t"

21 tf% te% r-i Kasvinvil I" k4 CM % ' e ri r-i ' 4 CM r-i -- % % tf% r-i ' I i \ JeN kl ts\ CM r'l t t t y ' % b4 Co cv k I o o L' r4 r-i Nurminatanur Tikkurila M ISN te% in cv LIN % % -Q N t)k ttelltemit'cami33} cj N I- cj CM n4 Tny:e3re'eu

22 2 rl 4) r Timo t einurmen raakava lku ais ' M c- h< g IIN t" cv o r-i r4 `> ti-n - - g >4 N M h4 its4 I" &Nl I" ' C g b t"; tf t" 44 ' N ' s T - s # i ' ensinnäisen ja toisen niiton ytkeet4j vastaavasti ;n 4-4 r4!:e M I LC\ Lri "4 - or2 tr r4-4 r- t; cj ren cv uauturnfivamilrett T )28) cv

23 2 g tr tr tr M CM V - " * I #4 43 (t 4-) Cl 74 C4 ri r'4 (I) I I a raakakuitu itoisuus sl k4 CI -I i-i r r-r Pr\ >4 Lrl N r < ( rz r li j" r-i r ) 9 43 Ct! (T) n raakavalkuais I" C\I m 'C ri-i ti-n CM K s J' # # ( 4 \ I % % i Nk i F #e o # # # ' LCN 5 Ei M In r-i ' < M C J C I r-4 trotm3f co

24 22 g ' IIN 4 Ln g :4 cv r- -! ) '' o' \ - " - -- =4 N r-i t I ) I II t t t 4 2 r-- LIN ( r-- \\I 4 g b4 lt N r- >ii i% \ g 4 I j (\ C g 4 C g - ori k ' - % \ \ tn X g _ i- N g tan I : \ I \\ \I\ r f ai N mrtts etz2nz

25 23 g u -N T i r I C\I 4' \ ~IP rri t-i _ 4!: g 4" itid i ' N ri * j' \ % \ '-- % s X tv\ 3 eri eri g Li% '74 g tete-4 \ - : k\: \- 4 g M LA C ' g \ X \ \ 3 ori g 4 C g M 6 C of % \ \ r4 te-4 tr 4 r4 g W tr :3 g t-i r 4 tr ten 4 TIu:i \t i t I I t e k irt _ k 4 (\I i < ( ( - d cn Ts au ċdwg7 b 4 r-i

26 24 ' %** I> I '` I MM - Nurminatanurmen kaliumpi toi suu C\ t; 4 M ' re r4 I24 in C o IIN - cd "4 LrN :* -zt o o en CM r- o um T 8 au

27 o t'f If% 7 ) '"i k 4 t % ' " Å ) 25 r I r-i itoisuus tr - g 4 s - I" II --#; «s ' Wat' L 4 i N % r i _ C\ g r-i a '' f # # g te 4 P s Tikkurila C \I g M - C i g 2 r-i g in t" r-4 m LI-N Cs g r-i Ifl ' Ci 4 4 cmisrex 8 e \ O tr\ C\I Tacwod -- kg II II Ii r-i

28 26 M t-% t-% Csi c- - s I< \ ''`'* \ % ' 4-5 tc-4 ri ti'l r-4 t I " ( r- 43 cl I t M r4 Lf ri t c- C \ M a r< a \\ CV % In r-i r-i \N 4 % < f g LIN te\ %% tn Cv II II!ri Le\ c- C I 9 4o te% tc o tureprey T8d cv I

29 27 le\ I`e o i s cv r-i r-i g et :s-4 te \ cm r-i LC \ H #7 r % % M te r-i tr r-i! N ensimmäisen cv h4 g KN c\i LI ';' : %; ---:'Z-- -Z : :" \ S i \ Lf \ te\ N o ## - `! II r- (Z3' 4 '''''' '"^ Lel»4» urntstex nales~ Taojsog?

30 4 ri -4-7' La t -f - r `444 åt! ni 4';V:V5; åt:o )f " 4