KEHITTÄMISSELVITYS TÄKTOMIN LENTOKENTÄSTÄ ISS PROKO INFRA OY, HELSINKI
|
|
- Hanna-Mari Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 KEHITTÄMISSELVITYS TÄKTOMIN LENTOKENTÄSTÄ ISS PROKO INFRA OY, HELSINKI
2 JOHDANTO Aluekeskusohjelma AKO määritti tehtävän Täktomin lentokentän logistisista käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien hyödyntämisestä. Hankkeen toteuttajina ovat Hangon kaupunki, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ja Raaseporin elinkeinokeskus. Työn rahoittajana on Länsi-Uudenmaan aluekehitysohjelma AKO, jota hallinnoi Länsi-Uudenmaan uusyrityskeskus Oy. Työhön valittiin konsultiksi ISS Proko Infra Oy ja työ käynnistettiin Työ valmistui Yhtiössä työstä on vastannut toimitusjohtaja Ari Tuutti. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat: Kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen, Hangon kaupunki Satamajohtaja Paavo O. Lyytikäinen, Hangon kaupunki Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Halme, Hangon kaupunki Toimitusjohtaja Torleif Söderlund, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari Toimitusjohtaja Marcus Forsström, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Ry Toimitusjohtaja Jorma Korhonen, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Projektipäällikkö Erja Vaarala, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Asiantuntijajäsenet: Matkailupäällikkö Anna Piiroinen, Hangon kaupunki Tekninen johtaja Sten Öhman, Hangon kaupunki Ulf Hägglund, Rajavartiolaitos Sami Iso-Lauri, Puolustusvoimat Työssä analysoitiin Täktomin lentokentän ja lentoliikenteen nykytilanne ja koottiin sekä muodostettiin kehittämisen tavoitteet.
3 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHTA Nykytilanne Länsi-Uusimaa Hanko Keskeiset liikenneyhteydet ja logistiikka Matkailu Tuotannollinen rakenne Luontoarvot ja suojelu Täktomin lentokenttä Lentokenttä ja sen hallinta... 7 Yhteydet muuhun liikenneverkkoon...7 Kiitotie...7 Asemataso...7 Yhdystiet...7 Rakennukset...7 Lennonvarmistuslaitteet...7 Kunnallistekniikka Lentotoiminta Lentoliikennealue KEHITTÄMISSELVITYKSEN PERUSTEET Yhteenveto haastatteluista Haastateltujen joukko Tavoitteita lentokentän kehittämiselle Lentoliikenteen rakenteellinen murros ja sen aiheuttamat muutospaineet Suomessa KEHITTÄMISSELVITYKSEN SISÄLTÖ Lentoliikenteen kehittämisvaihtoehdot toiminnoittain Yleisilmailu Laskuvarjohyppytoiminta...12 Koulutustoiminta...12 Pienkoneharrastustoiminta (sis. ultrakevyet)...12 Pienkonekorjaamotoiminta...12 Purjelentotoiminta...12 Lentokenttä Viranomais-, puolustusvoimien- ja SAR -toiminta Meripelastustoiminta...13 Rannikkovartiosto...13 Tulli...13 Puolustusvoimat...13 Palo- ja pelastustoimi Kaupallinen liikenne Tilauslentoliikenne ulos...13 Tilauslentoliikenne sisään...13 Liikelentotoiminta (liikesuihkut ja helikopterit)...14 Säännöllinen reittiliikenne...14 Lentorahtiliikenne KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA SEN MUKAISET LIIKETOIMINTAMALLIT Vaihtoehdot ja valittu kehittämispolku ja sen mukainen alustava kentän kehittämissuunnitelma A Täktomin sulkeminen B Yleisilmailutoimintojen kehittäminen ympäristön kanssa sopusoinnussa C Täktomista Helsingin halpalentoasema... 15
4 4 Lentokenttärakenteet Maanomistus Kehittämisen kustannusarvio Lentokentän osalta...17 Lennonvarmistuksen osalta...17 Maakulkuyhteyksien toteutuksen osalta Rahoitusvaihtoehtoja Lentokentän operaattori Riskianalyysi SWOT -ANALYYSI KEHITTÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEET LIITTEET... 23
5 5 1 LÄHTÖKOHTA Lähtökohdat on arvioitu ensisijaisesti lentoliikenteellisistä näkökulmista. 1.1 Nykytilanne Hangon Täktom on yksi lukuisista Suomessa sijaitsevista ns. korpikentistä, joita on jäänyt maahamme toisen maailmansodan jälkeen. Näiden korpikenttien lisäksi valtionyhtiö Finavia Oyj ylläpitää 25 lentoasemaa ja yksityisesti omistettuja on lisäksi kaksi lentoasemaa. Lentoliikenteellisesti Hanko sijaitsee 105 km:n etäisyydellä Helsinki-Vantaasta, 180 km:n etäisyydellä Tampere-Pirkkalasta ja 90 km:n etäisyydellä Turun lentoasemasta. Etelä-Suomessa on haettu vaihtoehtoja Malmin yleisilmailukentän uudelleensijoittamiseksi. Muita merkittäviä Hankoa koskevia lentoliikenteellisiä kehittämishankkeita Suomessa ei ole tunnistettu Länsi-Uusimaa Tarkastelualue on ensisijaisesti Länsi-Uusimaa. Lisäksi työssä selvitettiin toiminnallisia tarpeita Salosta ja arvioitiin lentoliikenteen kehittämismahdollisuuksia laajemminkin. Alueella on aikaisemmin selvityksissä ollut Lohjan lentokenttähanke ns. uudishankkeena. Muita lähistöllä olemassa olevia lentokenttiä ovat Nummela (1200mx18m+800mx18m), Kiikala (930mx15m+600mx15m), Torbacka (360mx15m) ja Genböle (530mx12m). Uudenmaan maakuntakaava on saanut lainvoiman Kaavaa ollaan uudistamassa. Aikataulun mukaan kaavaluonnos valmistuu alkuvuodesta 2011 ja kaavaehdotus alkuvuodesta Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuoden 2012 loppuun mennessä. Täktomin lentokentän muutokset voidaan saada mukaan kaavatyöhön. Lentokentän kehittämiseksi tarvittavat selvitykset voidaan laatia rinnan kaavaprosessin kanssa Hanko Hanko on toiminut vahvana satamapaikkana Venäjälle suuntautuvassa tavaraliikenteessä. Satama on pääsääntöisesti jäistä vapaa ja sen toimintavarmuus läpi vuoden on parasta luokkaa Suomessa. Idänviennin väheneminen tarjoaa laiturikapasiteettia esim. risteilymatkustajaliikenteen kehittämiseen Keskeiset liikenneyhteydet ja logistiikka Maantieyhteys Helsinkiin kulkee kehitteillä olevaa V-kehää (nyk. kt 51 ja 25) myöten ja matka-aika nykyistä 120 km:n yhteyttä myöten kestää noin 1:30-1:45 tuntia. Rautatieyhteys Hankoon kulkee Karjaan vaihtopysäkin kautta ja sen kesto on noin 1:50 tuntia.
6 Matkailu Hangon matkailu perustuu perinteiseen regattatyyppiseen imagoon ja sen oheispalveluihin. Kaupungin matkailulliset palvelut ovat sesonkiluonteisia ja ne edellyttävät tuotteistamista ja ketjuttamista kehittyäkseen ympärivuotisiksi. Seudullinen tai alueellinen yhteistyö on alkamassa. Hanko ja Raasepori ovat käynnistäneet käytännön yhteistyön Tuotannollinen rakenne Hangon talousalueella sijaitsee tuotannollisia laitoksia, joiden tuotevalikoimaan kuuluu suhteellisen arvokkaita, mutta kevyitä tuotteita Tällä hetkellä näistä osa vie tuotteitaan Helsinki-Vantaalta lentorahtina ulkomaille Luontoarvot ja suojelu Hangon kunnan pinta-alasta 800,2 km 2, maapinta-alaa on vain 117,5 km 2. Rantaviivaa Hangolla on noin 540 km, josta vapaata rantaviivaa koko rantaviivasta on noin 74 prosenttia. Hankoniemi muodostaa maisemaltaan ja luonnonarvoiltaan rikkaan kokonaisuuden. Hangon alue kuuluu hemiboreaaliseen metsävyöhykkeeseen (tammi) ja metsätalousmaan osuus maapintalasta 117,5 km 2 :sta on 79 %. Hankoniemellä sijaitsevat Uddskattanin ja Tulliniemen luonnonsuojelualueet sekä Täktomin suojellut merenlahdet. Uddskatan ja Tulliniemen alue on Suomen mantereen eteläisin kohta. Uddskatanin vesistöalue rantoineen rauhoitettiin arvokkaana lintukohteena jo vuonna Täktomin suojellut merenlahdet kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura verkostoon. Täktomin pohjoisosassa sijaitsee myös Santalan korven soidensuojelualue. Hangossa luonnonsuojelualueita (kansallispuistoja, vanhojen metsien suojelualueita, soiden suojelualueita ja lehtojen suojelualueita) on 73 ha. Yksityismaiden luonnonsuojelualueita on ha ja Natura-alueita ha. Kaiken kaikkiaan Hangon maa- ja vesialueista (800,2 km 2 ) on suojeltuja yhteensä 213,01 km 2 eli runsas neljäsosa. Hangossa on vietetty vilkasta huvilaelämää 1800-luvun lopulta lähtien, josta kaupunkiin on muodostunut arvokas rakennushistoriallinen huvilarakentamisen aikakerrostuma. 1.2 Täktomin lentokenttä Täktomin lentokenttä on rakennettu vuonna 1940 venäläisten toimesta. Sitä on vuosien saatossa korjailtu ja paranneltu. Luokitukseltaan kenttä on ns. korpikenttä, jossa ei ole lennonohjauspalvelua. Kenttä sijaitsee koilliseen n. 7 kilometrin etäisyydellä Hangon keskustasta. Kentän pohjoispuolella on ympäristöllisesti merkittävä suoalue, joka on suojeltu. Kentän itäpuolella sijaitsee puolustusvoimien harjoitusalue. Kentän länsipuolella on golfkenttä. Etelän lähestymissuunnassa on pientaloasutusta.
7 Lentokenttä ja sen hallinta Lentokenttä sijaitsee Hangon kaupungin omistamalla maalla, josta kaupunki on tehnyt vuokrasopimuksen 37,9 hehtaarin alueesta (liite 1) Hangon lentokerho ry:n kanssa. Hangon lentokerho vastaa kentän ylläpidosta ilmailuviranomaisen vaatimusten mukaisesti Lentokentän paikallistoimija on Hangon lentokenttäyhdistys ry. Yhdistys vuokraa tarvitsemansa tilat Hangon lentokerholta, kuten Suomen laskuvarjokerhokin, joka käyttää kenttää aktiivisesti. Hangon lentokenttäyhdistys on viime vuosina kunnostanut kenttäaluetta saamillaan kaupungin avustuksilla. Lisäksi Suomen laskuvarjokerho huolehtii talkoilla kentän kunnossapidosta. Kaupunki on neuvotellut Hangon lentokenttäyhdistyksen kanssa uudesta maanvuokrasopimuksesta. Kentän toiminnan hallinta ja vastuusuhteet ovat tällä hetkellä sekavat. Hangon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt lentotoiminnalle ympäristöluvan , jonka perusteella yleisilmailutoimintaa kentällä harjoitetaan. Yhteydet muuhun liikenneverkkoon Täktomin lentokenttä sijaitsee vajaan 10 km:n etäisyydellä satamasta, 1,5 km Hankoniementiestä ja vain runsaan kilometrin päässä rautatiestä. Kiitotie Täktomissa kiitotien suunnat ovat 03/21 (koilliseen ja lounaaseen). Kiitotien pituus on metriä ja sen leveys on 18 metriä. Päällystetyn kiitoradan molemmin puolin on tasainen nurmikenttä. Tällä hetkellä kiitotien 03 kynnystä on siirretty noin 200 metriä kiitotien epätasaisuuksien vuoksi, joten käytännön kiitotiepituus on m. Kiitotien numerointi ja maalaukset ovat välttävässä kunnossa. Kentällä ei ole järjestettyä polttoainehuoltoa. Asemataso Kentällä on kaksi asematasoa: Entinen tankkauspaikka ja kerhon hallin viereinen asemataso. Asemataso on nurmipintainen. Yhdystiet Yhdystiet ovat nurmipintaisia, eikä niitä ole merkitty ilmailukarttaan. Rakennukset Kenttäalueella on kolme rakennusta: Lentokonehalli, kerhorakennus ja kioski (liite 2). Lennonvarmistuslaitteet Kentän toimintasäännöissä määrätään, että kentällä operoitaessa käytetään radiotaajuutta 123,6 MHz. Kentällä ei ole lähestymislaitteita, yövalaistusta eikä lennontiedotus- (AFIS) tai -ohjauspalvelua.
8 8 Kunnallistekniikka Lentokenttää rakennuksineen ei ole kytketty kunnallisteknisiin verkostoihin. Sähköliittymä on. Lentokentän läheisyyteen on lähivuosina rakenteilla siirtoviemäri ja vesijohto Lappohja - Hanko, johon on mahdollista saada liittymät kunnallisteknisiin verkkoihin Lentotoiminta Kentän pääkäyttäjä on Suomen laskuvarjokerho Ry, jolla vuonna 2009 oli kentällä laskuvarjohyppyä (koko Suomi ), mikä tarkoittaa noin operaatiota ja 500 lentotuntia vuodessa. Toinen käyttäjä on Hangon lentokerho, joka operoi kentältä Evector EV-97-ultrakevyellä koneella. Lentotunteja vuositasolla kertyy alle 100. Puolustusvoimat tarvitsee tasaisen nurmialueen ja lennokkitoimintaan soveltuvan ilmatilan, jollainen Täktomissa on, noin viikon kestävälle leirilleen vuosittain. Tuona aikana lennokkitoimintaa on noin 4 tuntia päivässä. Muut toimijat ovat satunnaisia. Kentällä on vieraillut mm. Learjet -liikesuihku ja rannikkovartioston Dornier Do 228-kalustoa sekä lukuisia yksityisiä pienkoneita. Lentotoiminta on ympäristöluvassa rajattu kello 09:00-18:00 tapahtuvaksi. 1.3 Lentoliikennealue Kentän läheisin pää, kiitotie 03 sijaitsee n. 7 km:n päässä Hangon ydinkeskustasta. Ilmatilan osalta Täktomin lentokenttä ei risteä Helsinki-Vantaan tai muidenkaan nykyisten lentoasemien ilmatilan tai lähestymissuuntien kanssa. Kuvassa 1 on esitetty Helsinki- Vantaan lentoaseman lentorajoitusalueet. Kuva 1. Helsinki- Vantaan lentoaseman lentorajoitusalueet.
9 9 Kiitotien lounaispää on mereltä lähestyttävissä ja koillispään lähestymisalue on Santalan päällä. Kiitotien jatkeilla ei ole luonnonesteitä eikä rakennelmia, jotka haittaavat lentoliikennettä. Kentän itäpuolella sijaitsee ensin puolustusvoimien harjoitusalue ja sen jälkeen luonnonsuojelualueita. Pohjoispuolella sijaitsee soidensuojelualue. Länsipuolella lentotoimintaa rajoittavana vaara-alueena on räjähdysainetehdas.
10 10 2 KEHITTÄMISSELVITYKSEN PERUSTEET 2.1 Yhteenveto haastatteluista Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa päädyttiin kokoamaan kehittämistavoitteita matkailun, kemianteollisuuden ja valtion turvallisuusalan toimijoilta. Lisäksi kaikki yleisilmailutoimijat sovittiin haastateltaviksi. Matkailun ja elinkeinoelämän edustajat näkivät kaupallisten toimintojen kehittämisen myönteisenä. Valtaosa vastaajista ei vastustanut kentän kehittämistä, yksi haastateltava ilmoittautui neutraaliksi ja yksi näki kentän nykytoiminnan ja mahdollisen kehittämisen häiritsevän Hankoniemen luonnonrauhaa. Sammutuslentojen kannalta Täktomin kentän säilyttäminen lentokelpoisena paikka nähtiin oleellisen tärkeäksi. Meripelastustoiminnalle Täktom tarjoaa tarvittaessa valmiin alustan suuronnettomuuksien varalta. SAR-toiminta hoituu rajavartiolaitoksen nykyisen toiminnan puitteissa, eikä Täktomilla ole siinä merkittävää roolia. Hankoniemi tarjoaa hyvän ulokkeen Itämerelle ja Suomenlahdelle. Tullilla ei ole omia lentoliikennetarpeita. Tulli järjestää valvontaa tarvittaessa elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Yleisilmailussa tavoitteena nähtiin nykyisen lentotoiminnan säilyttäminen ja sen kehittäminen erityisesti laskuvarjohyppytoiminnassa Haastateltujen joukko Selvitystyön yhteydessä on haastateltu joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse ohjausryhmän jäsenet sekä ohjausryhmän nimeämät alueella toimivien viranomaisten ja yritysten yhteyshenkilöt. Viranomaisista haastateltiin tullin, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen henkilöitä yhteensä 8 henkilöä. Alueella toimivien yritysten edustajia haastateltiin 8 henkilöä. Lentokentän toimijoista haastateltiin Hangon lentokerhon ja Suomen Laskuvarjokerhon sekä Hangon lentokenttäyhdistyksen edustajat. Matkailuyrittäjiä haastateltiin 5 henkilöä. Lisäksi haastateltiin seudullisten tarpeiden selvittämiseksi Yrityssalon edustaja Tavoitteita lentokentän kehittämiselle Haastatteluissa tiedusteltiin erikseen yleisilmailun ja kaupallisen liikenteen kehittämis- ja kuljetustarpeita, niin rahdin kuin henkilöidenkin osalta. Seuraavanlaisia kehittämistavoitteita kirjattiin: Yleisilmailu: - Pienimuotoista lentokoulu- ja tutustumistoimintaa ultrakevyellä kalustolla - Ammattimaisesti hoidettuja maa- ja majoittumispalveluja kentällä vieraileville Kaupallinen liikenne: - Yhdistetyt risteily-lentopaketit (Rostock, Lyypekki, Baltia)
11 11 Kenttä ja sen rakenteet: - Laskuvarjokerho on kiinnostunut huolehtimaan ympäristölupaehtojen mukaisten rakenteiden toteuttamisesta kentän toiminnan jatkuvuutta vastaan. - Lentorahtipooliin on myönteistä mielenkiintoa. Rahdin määrä on kuitenkin sen verran vähäinen ja se suuntautuu lukuisiin eri kohteisiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, että yksinään lentorahdille ei ole liiketoiminnallisia edellytyksiä. Sen sijaan rahdin osuus voi nousta merkittäväksi lisätuotoksi kaupallisessa matkustajareittiliikenteessä. 2.2 Lentoliikenteen rakenteellinen murros ja sen aiheuttamat muutospaineet Suomessa Lentoliikenne on voimakkaassa globaalissa murroksessa. Lentoyhtiöt tekevät mittavia tappioita ympäri maailmaa. Lentoyhtiöiden välillä käytävä kansainvälinen kilpailu on yhä kovempaa ja vain harvat lentoyhtiöt näyttävät enää yltävän positiiviseen liiketulokseen. Näille harvalukuisille kannattaville lentoyhtiöille näyttäisi olevan yhteistä se että ne ovat pystyneet kehittämään uudenlaisen tavan toimia ts. entisiä kustannusrakenteita selvästi kustannustehokkaammalla tavalla. Nämä ns. Low Cost lentoyhtiöt ovat kyenneet parhaiten vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja niiden markkinaosuudet ovat voimakkaassa kasvussa. Nykyisen markkinaosuuden 8 % on arvioitu kasvavan 50 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tämä ilmiö on myös havaittavissa, vaikka sen merkittävin rantautuminen tapahtuukin vasta muutamien vuosien kuluttua. Suomi ei voi jäädä tämän kehityksen ulkopuolelle, se merkitsisi maamme saavutettavuuden vaarantumista samalla kun perinteiset lentoyhtiöt, kuten Finnair, ovat jatkuvassa selviytymistaistelussa, jonka lopputulos voi olla mikä tahansa. Tarvitsemme halpalentoyhtiöiden laajenevaa liikenneverkostoa ja näiden tarjoamaa huippuedullista hintatasoa. Edelleen nämä halpalentoyhtiöt tarvitsevat lentoasema- ja -liikennepalveluita, jotka on suunniteltu ja mitoitettu niiden tarpeista lähtien.
12 12 3 KEHITTÄMISSELVITYKSEN SISÄLTÖ 3.1 Lentoliikenteen kehittämisvaihtoehdot toiminnoittain Yleisilmailu Hanko sijaitsee liian kaukana ollakseen mahdollinen vaihtoehto Malmin kentän liikenteelle, jonka käyttäjät ovat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulta. Mahdollinen sähköistys nykyiseen rataan ja suorat junayhteydet lisäisivät Hangon houkuttelevuutta myös Malmin korvaavana yleisilmailukenttänä, mutta yleisilmailun tuotot seudulla jäävät rakentamisvaiheen jälkeen verraten ohuiksi. Yleisilmailun saralla muut kehitysnäkymät on jaettu toiminnoittain seuraavasti. Laskuvarjohyppytoiminta Hangossa hypätään joka kolmas Suomessa tehty laskuvarjohyppy. Se on siis jo nyt merkittävä laskuvarjotoimintakeskittymä. Toimintaa harjoittava Suomen laskuvarjokerho ry on aktiivinen ja valmis toimimaan kenttärakenteiden ja -hallinnon kehittämisen osalta. Taloudellinen konsepti on valmis. Koulutustoiminta Paikallinen yhdistys, Hangon lentokerho ry, pyrkii tarjoamaan koulutusta ultrakevyelle kalustolle. Taloudellinen konsepti on vielä toistaiseksi avoinna. Pienkoneharrastustoiminta (sis. ultrakevyet) Hangon lentokerho toimii aktiivisesti Täktomin kentältä jatkossakin. Tavoitteena mm. venelaskentalennot, kuten yhdistys hoitaa jo nyt Vaasan seudulla. Pienkonekorjaamotoiminta Tarpeita ei ilmennyt eikä tätä ei ole erikseen selvitetty. Sinällään mahdollinen toiminta, joka ei ole liian kaukana asiakkaista (vrt. nyk. Malmi). Vastaavia on mm. Joensuussa ja Ranualla. Purjelentotoiminta Täktom on mahdollinen, joskin epätodennäköinen ko. toiminnan sijoittumispaikkana. Nykyiset keskittymät ovat Nummela, Kiikala ja Räyskälä ja siirtymätarvetta niiltä ei ole eikä uuden keskuksen tarvetta kokonaisuutena ole ilmennyt. Lentokenttä Lentokentän hallintaa esitetään yksinkertaistettavaksi ja keskeiset toimijat ottaviksi mukaan ylläpitovastuuseen ja hallintoon Viranomais-, puolustusvoimien- ja SAR -toiminta Ei käytännön kehittämistarpeita nykyiseen. Kenttä on säilytettävä liikennealueiltaan nykyisellään.
13 13 Meripelastustoiminta Meripelastustoiminta tukeutuu helikopterilentokalustollaan Tulliniemessä sijaitsevaan merivartioasemaan. Täktomin kenttä toimii suuronnettomuuksissa liikennepaikkana. Rannikkovartiosto Samanlainen toiminta, kuin meripelastustoiminnassa. Tulli Nykyisellä kentän käytöllä tulli hoitaa tehtävät tilausten perusteella liikkuvan kaluston voimin. Toiminnan mahdollisesti laajentuessa voidaan tullin toiminta hoitaa liikkuvalla kalustolla hyvin pitkälle. Mikäli Täktomin kentän toiminta laajenee siinä määrin, että kentälle tehdään uusia rakennuksia, tulee tullin tarpeet tiloissa huomioida. Puolustusvoimat Puolustusvoimilla ei ole tarpeita lentokentän käyttöön. Tällä hetkellä lennokkitoiminta käsittää noin viikon mittaisen leirin ja toiminta säilyy nykyisellä tasolla. Lennokkitoiminta edellyttää aina lupamenettelyä eli ilmatilavarausta, joka on sovittavissa kentän toimijoiden kesken. Palo- ja pelastustoimi Täktomin kenttä toimii suuronnettomuuksissa pelastuskenttänä. Kentän sijainti on erittäin tärkeä säilyttää sammutuslentojen tukikohtana Helsingin ja Turun lentokenttien välissä Kaupallinen liikenne Kaupallisen liikenteen perusteet eivät löydy Länsi-Uudeltamaalta tai hieman laajemmaltakaan alueelta, vaan valtakunnan tason halpalentoliikenneratkaisusta. Tilauslentoliikenne ulos Helsinki-Vantaan ja Turun tarjonta asettaa ulospäin suuntautuvalle tilauslentoliikenteelle niin kovat tavoitteet suhteessa asutuksen jakaumaan, että sen kehittäminen on erittäin epätodennäköistä. Tarvittaisiin ehdoton taloudellinen poistyöntävä tarve nykyisiltä ympäröiviltä keskuslentoasemilta, jota ei ole tiedossa. Tilauslentoliikenne sisään Pienet Lapin kunnat ovat onnistuneet pitkäjänteisellä työllä kasvattamaan sisään tulevan tilauslentoliikenteen merkittäväksi turismiksi (esim. Kittilä matkustajaa vuonna 2008). Näiden sijainti suhteessa maakuntalentoasemiin on kuitenkin verraten etäinen. Yksinään Hangon tai sitä ympäröivän alueen matkailupalvelut eivät riitä sisään suuntautuvan tilauslentoliikenteen kehittämiseen. Ketjuuntumalla pääkaupunkiseudun kanssa pieni mahdollisuus saattaa olla olemassa, mutta tällöinkin se voisi olla ensisijaisesti yhdistetty risteily-lento-paketti, jolloin Hangon tulisi arvioida, kumpi on tavoiteltavampi vaihtoehto, lento vai risteily Hankoon.
14 14 Liikelentotoiminta (liikesuihkut ja helikopterit) Liikelentotoiminta toimii parhaimmillaan runsaan väestön keskuslentoasemilla. Koska käyttäjät maksavat ajasta ja suorista, välilaskuttomista lennoista, muodostuvat liikelentokeskukset yleensä suurten metropolien yhteyteen. Tällöin siirtymämatkat maitse ovat ajallisesti ratkaisevassa asemassa, jolloin Täktom ei ole realistinen vaihtoehto. Samat perusteet ohjaavat myös helikopteritoiminnan keskuspaikkojen läheisyyteen. Säännöllinen reittiliikenne Säännöllinen reittiliikenne voidaan jakaa Suomessa kolmeen pääluokkaan: kotimaan liikenne, perinteinen kansainvälinen liikenne ja ns. halpalentoliikenne. Kotimaan reittiverkkoon Hanko ei tuo lisäarvoa. Tilanne ei ole kehittymässä myönteisesti, kun perinteiset lentoyhtiöt pyrkivät siirtämään ns. commuter -liikennöitsijöille jo keskikokoisiakin lentoasemia (mm. Joensuu, Kajaani, Kemi). Perinteinen kansainvälinen liikenneyhteys Hangosta ei ole realistinen kehittämisvaihtoehto. Seudun väestöllä ei ole haastattelujen perusteella, eikä väestöpohjaan perustuvalla tarkastelulla riittävää tarvetta ja potentiaalia tällaisen reitin käynnistämiseksi. Halpalentoliikenteessä Suomi on kytketty kansainväliseen verkkoon neljän lentoaseman, Turun, Helsingin, Tampereen ja Lappeenrannan kautta. Halpalentoyhtiöt pyrkivät minimoimaan kääntöajat ja liikennöimismaksut, jotka ovat merkittävä osa niiden kustannusrakenteessa. Kaikki Suomen lentoasemat, joille lennetään halpalentoliikennettä, ovat perinteisiä, kustannuksiltaan korkeaksi koettuja ja lentoasemaverkon omistusjärjestelystä johtuen myös siihen sidottuja lentoasemia. Euroopassa useiden metropolien läheisyyteen (max. noin tunnin julkisen kulkuneuvomatkan) on rakennettu erityisesti halpalentoliikennettä palvelevia lentoasemia (Tukholma, Frankfurt). Tähän Hangolla voisi olla erittäin hyvä mahdollisuus. Lentorahtiliikenne Lentorahti kulkee osana säännöllistä matkustajaliikennettä. Erikseen yhteenkään selvään suuntaan ei lentorahtivolyymia nähdä riittäväksi. Lentorahdin osalta todettiin muutama päävirtasuunta, joita voidaan tarkastella mahdollisesti kehitettävän reittiliikenteen osana. Eräät yritysten edustajat totesivat kuitenkin, että rahtiliikenteen kulku saattaa tulla ainakin kehittämiskohteeksi, mikäli lentoliikennetoiminta kehittyy kaupalliseen suuntaan ja tuo todellisen mahdollisuuden rahdin kulun lentoteitse.
15 15 4 KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA SEN MUKAISET LIIKETOIMINTAMALLIT 4.1 Vaihtoehdot ja valittu kehittämispolku ja sen mukainen alustava kentän kehittämissuunnitelma Tässä työssä on käyty läpi seuraavat kehittämisvaihtoehdot ja niistä on muodostettu jatkotyöohjelmaesitys A Täktomin sulkeminen Tämä vaihtoehto helpottaisi toteutuessaan ympäristön häiriöistä käytäviä keskusteluja tai siirtäisi esim. melukeskustelun muihin kohteisiin (vesiskootteri, raideliikenne jne). Kenttää ei voi jättää nykyiselleen mahdollisen sulkemisen jälkeen, vaan se on ympäristö huomioon ottaen kehitettävä maankäytöllisesti muihin tarkoituksiin (asuminen, teollisuus, metsitys). Joka tapauksessa kentän rakenteet on silloin purettava ja alue siivottava B Yleisilmailutoimintojen kehittäminen ympäristön kanssa sopusoinnussa Lentokentän ympäristölupa rajoittaa merkittävästi nykyisellään arkisin tapahtuvaa yleisilmailutoimintaa käytännössä. Koska yleisilmailu on harraste, ja koska pääosa harrastajista on työssä käyviä, ei työajan päättymisen ja ympäristölupaehdon väliin jää harrasteaikaa. Harrastajat ovat lupautuneet melumittauksiin ja ympäristöluvan ehtojen mukaiseen rakentamiseen ( ), mikäli saavat varmuuden toiminnan jatkumisesta Täktomissa. Toimintaa voidaan jatkossakin yhteistyössä arvioida ja sen sisältöä tarkistaa, esim. ulkopuolisen organisaation koolle kutsumana. Yleisilmailu voi kehittyä ja toimia Täktomissa itsenäisenä toimintana, mutta mahdollisen halpalentoliikenteen rinnalla se ei mahdu samalle kentälle, kun reittiliikenne lähestyy noin miljoonaa vuotuisen matkustajan määrää. Eli kehittyessään kaupallinen liikenne tarvitsee vapaata ilmatilaa, mikä aikaansaa yleisilmailulle rajoituksia C Täktomista Helsingin halpalentoasema Nykyiseen eurooppalaiseen tapaan, Täktomia voi ajatella Helsingin halpalentoliikenteen lentoasemana. Kuten Ryan Airilla tai Air Berlinillä matkustettaessa lentolipussa lukee Tukholma tai Frankfurt, mutta matkustaja kuljetetaan Tukholmassa Skavstaan, joka sijaitsee noin tunnin maaliikennematkan päässä Arlandasta. Kaupallisen liikenteen kehittämisen ehdoton edellytys on alle tunnin kestävä suora julkinen liikenneyhteys Helsingin keskustaan tai Helsinki-Vantaalle. Tämä tarkoittaa, että Hangosta on oltava suora sähköratayhteys Helsinkiin. Halpalentoliikenne voi keskittyä yhdelle sitä varten toteutetulle lentoasemalle alueella, jonka raja näkyy kuvassa 2. Hangon sijainti ei ole maayhteyksiä ajatellen paras mahdollinen, mutta ilmatilaa ja lentoreittejä ajatellen se on oivallinen.
16 16 Lähestymissuunnat Täktomiin eivät leikkaa tai häiritse muita päälentoasemia (Helsinki, Turku ja Tampere). Hanko sijaitsee 105 km länteen Helsinki-Vantaasta ja 180 km lounaaseen Tampereesta, joten keskeisten Eurooppaan suuntautuvien yhteyksien lentoajat ovat nykyisiä lyhyemmät (Lontoo-Helsinki 3:10, Lontoo - Täktom 3:00). Edestakaisen matkan aikasäästö yhtiölle on noin 20 minuuttia eli lentotoiminnallisten kustannusten osalta 5 %. Kuva 2. Suomen väestökeskittymä ja uuden sukupolven lentoaseman sijaintialue Lentokenttärakenteet Halpalentoliikenne tarvitsee vähintään 2500m pituisen kiitotien, jonka leveys on yli 45 m, miel. 60 m. Lähestymisvalolinjoineen kiitotien suunnassa tarvittava suora maa-alueen pituus on vähimmillään m. Alueen leveys vaihtelee mm. asematason ja terminaalin sekä maaliikenneterminaalin sijoittelun perusteella. Lisäksi liikenteen kehittyessä tarvitaan yhdystiejärjestelmä ja asemataso. Matkustajien käsittelyä varten tarvitaan terminaali ja kentän ylläpitolaitteille hallitilat.
17 17 Lentokenttärakenteet koostuvat seuraavista osista: Lähestymisalueen ilmatila Lähialue Kiitotiejärjestelmä poistumisrullausteineen, yhdysteineen ja odotuspaikkoineen Asematasoalue Porttijärjestelmä Terminaalirakennukset Maaliikenneterminaali Pysäköinti Lisäksi tarvitaan lennonvarmistusjärjestelmät, lähestymisjärjestelmät ja valojärjestelmät. Nämä tilatarpeet mitoitetaan yleensä ns. lentoaseman pääsuunnitelmassa (master-plan), joka esitetään julkisen keskustelun YVA -prosessin yhteydessä. Käyttöä ja ylläpitoa varten tarvitaan lumen- ja jäänpoistokalusto, tankkausjärjestelmä, varavoimajärjestelmä sekä koneiden huolto- ja varustamisjärjestelmät ajoneuvoineen ja suojineen. Yhteensä nämä rakenteet edellyttävät vähimmillään noin 150 hehtaarin maa-aluetta. Lisäksi tarvitaan mahdollista lentokenttäkaupunkia varten alueen sijainnista riippuen ha. Liitteessä 3 on tarkasteltu kiitotien jatkamisen eri vaihtoehtoja. Todennäköisimpinä ratkaisuina ovat kiitotien jatkaminen etelään tai kiitotien suunnan muuttaminen nykyisestä suunnasta suuntaan Maanomistus Kääntövaihtoehto on kiinteistönomistuksellisesti yksinkertaisin toteuttaa. Eteläinen kiitotien jatkaminen edellyttää lukuisia yksityisten kiinteistöjen lunastuksia (liite 3) Kehittämisen kustannusarvio Lentokentän osalta Liikennealueet, asemataso, rakennukset, maaliikennepuoli, koneet ja järjestelmät, kunnallistekniikka, jne. ovat noin M. Lennonvarmistuksen osalta Lennonvarmistusjärjestelmä, lähestymisjärjestelmät, valojärjestelmät, varavoimajärjestelmä, jne. ovat noin 10 M. Maakulkuyhteyksien toteutuksen osalta Raideyhteys lentoasemalle esitetään toteutettavaksi joko suorana tai vaihdejärjestelmän kautta silmukkana. Tämä edellyttää raidelinjasuunnitelman laatimisen mahdollisen seudullisen toteutuspäätöksen yhteydessä. Kustannusarvio suorana ohjautuu raidehankkeeseen ja silmukkana se kohdistuu lentoasemahankkeeseen.
18 Rahoitusvaihtoehtoja Hanketta esitetään rahoitettavaksi osakeyhtiöpohjaisena yrityksenä, johon osakkaiksi haetaan myöhemmin myös lentokentän toimijoita. Valtion rahoitusosuudesta esitetään käytäväksi keskustelu LVM:n, Liikenneviraston ja VM:n kanssa Lentokentän operaattori Kehittämishankkeen alussa lentokentälle esitetään muodostettavaksi tilapäinen, määräaikainen hallinto, jonka muodostavat Hangon kaupungin nimeämät henkilöt (maanomistaja) ja yleisilmailijat (Suomen laskuvarjokerho ry ja Hangon lentokerho ry). Perustettava Lentokenttäyhtiö tekee vuokrasopimuksen Hangon kanssa maapohjan vuokraamisesta, kun hankepäätökset on saatu aikaan. Taulukko 1. Yhteenvetovertailu vaihtoehdoista 5B ja 5C: B C Lähiyhteydet muuhun liikenneverkkoon Ennallaan itäpuolella Uuden toteutus länsipuolella Kiitotie Pintakorjaus Uusi 2500x45m/60m Asemataso - Uusi 6-paikk Yhdystiet ja rullaustie - Uusi Rakennukset Kunnostustoimenpiteitrakennus Terminaali ja TWR- Lähestymisjärjestelmät - IFR varustus eli ILS CAT I ja GPSlähestymismenetelmät Kunnallistekniikka + liittymät Kaikki Neuvottelut seudullisen kehittämisorganisaation Kenttäkohtainen Valtakunnallinen muodostamiseksi Neuvottelut viranomaisten kanssa Kohtalaiset Laajat Lentoliikenneviranomaiset Vaatimattomat Laajat Maankäyttö ja hankinta Ei muutoksia Lunastuksia Lentokentän hallinta Uudistus Yhtiö Kehittämisen kustannusarvio 0,1-0,5 M M Lentokentän ympäristö Meluselvitys Kaava/YVA Lennonvarmistuspalvelun taso Ei muutoksia AFIS, TWR tai TWR- RAD Maakulkuyhteydet Ei muutoksia Sähköraide Lentokentän operaattori - Ammattilaisorganisaatio Oheispalvelujen tuottajat Pienmyyntitoimintaa Aviapolis Rahoitusvaihtoehtoja Yhdistykset + kaupunki Investori(t) + valtio
19 Riskianalyysi Riskien painoarvo muuttuu hankkeen edetessä. Merkittävin tekijä, joka voi kaataa hankkeen heti alkuunsa, on ratayhteyden poisjääminen. Muuten alkuvaiheessa suurimmat hankeriskit koskevat ympäristökysymyksiä ja niissä haettavia ratkaisuja, mahdollista kilpailijavastustusta sekä maanomistuksen hajanaisuutta ja mahdollista lunastusprosessin läpivientiä. Myöhemmin riskit koskevat lentoyhtiöneuvotteluja ja toteutusaikataulua.
20 20 5 SWOT -analyysi kehittämisestä Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: vaihtoehto B; lentotoimintaa kehitetään yleisilmailupainotteisesti (pienlentokonetoiminta, laskuvarjohyppääminen yms.) vaihtoehto C; Etelä-Suomen uuden sukupolven lentoliikennekeskus (USL), jossa pääpaino on lentotoiminnan kehittämisessä kaupalliseen suuntaan. Swot-analyysit laadittiin kummallekin tarkasteltavalle vaihtoehdolle erikseen kahdeksankenttäisenä analyysina, jossa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsiteltiin sekä sisäisistä että ulkoisista lähtökohdista. tarkastelunäkökohtia olivat Hanko/Täktomin alueen ja infrastruktuurin ominaisuudet kummassakin vaihtoehdossa Ilmatilan ja operaatioiden ominaisuudet tarkasteltavissa vaihtoehdoissa Maakunnallinen (Uusimaa) ja valtakunnallinen (Suomi) näkökulma kumpaankin vaihtoehtoon. Nämä analyysit on esitetty liitteessä 4 ja yhteenveto niistä on seuraava: Vahvuuksista merkittävimmät ovat vapaa ilmatila olemassa oleva lentokenttä, jolla on aktiivista toimintaa. Markkinoinnissa voidaan hyödyntää myös vapaata SLOT-jakoa sekä nopeaa ja aikatauluvarmaa kääntöaikaa maassa. Heikkouksista kannattaa mainita huonot maaliikenneyhteydet Hangosta pääkaupunkiseudulle, mikä kulminoituu siihen perusasiaan, että tulevan liikenteen käyttäjät ja kenttä sijaitsevat eri alueilla. Tosiasia on myös, että nykyisellä lentokentän rakenteella ei ole taloudellista merkitystä uudisrakennushankkeessa. Mahdollisuudet hanketoteutukseen ovat markkinatilanteen muutosvaiheen aikana hyvät. Hanke toteutuessaan on kokonaan uusi elinkeino Hangolle, joka tukee olemassa olevien elinkeinojen kehittymistä ja elinvoimaisuutta. Myös kunnan imago kansainvälistyy ja nuorentuu merkittävästi. Lentoaseman yhteyteen on mahdollista kehittää muiden lentokenttäkaupunkien (Oulu, Turku, Tampere, Helsinki) lentokenttäkaupunki. Sen sisältö voi muodostua Hangon kaupungin myöhemmistä elinkeinostrategioista. Uhat koskevat alkuvaiheessa määrätietoisen sitoutuneen organisaation muodostamista. Myöhemmin ne koskevat yksittäisten hankevaiheiden läpivientiä mm. maanlunastuksia.
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija
Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.
LisätiedotVaihtoehdot Malmille MILK kevätkokous
Vaihtoehdot Malmille MILK kevätkokous 25.4.2019 Nykyinen tilanne Kerholla on kolme konetta Kaksi operoi Malmilta ja yksi Hyvinkäältä Kerhon päätoimipiste on Malmi Selkeästi suurin osa lennoista ja koulutuksesta
LisätiedotMalmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport
Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian
LisätiedotItä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa
Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenne pää pilvissä jalat maassa LENTOLIIKENNE MUUTOKSEN PYÖRTEISSÄ Lentoliikenne muuttui rajusti 90 luvulla. Kilpailu vapautui > halpalentoyhtiöt tulivat markkinoille Jakelukanavat
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotLogististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009
Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet
LisätiedotLentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella
Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010
LisätiedotMUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687
MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi
LisätiedotJoensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung
LisätiedotLentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska
Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä
LisätiedotKÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström
KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
LisätiedotSaavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto
Saavutettava Pirkanmaa 16.1.2018 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Saavutettavuus Saavutettavuus = kohteen mahdollisimman helppo lähestyttävyys Saavutettavuus palveluissa
LisätiedotUudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund
1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,
LisätiedotSyrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj
Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
156-RAK1404 SAUVON KUNTA SORAHARJUN RANTA-ASEMAKAAVA Koskee tiloja: 738-411-1-11, SORAHARJU 738-478-1-10, SORALAAKSO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.10.2014 / 27.1.2016 Nosto Consulting Oy Osallistumis-
LisätiedotKIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe
KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...
LisätiedotKainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1
Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin
LisätiedotSEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta
Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA
LisätiedotUUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA
UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet
LisätiedotMalmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään?
1/5 Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 2. Lentokenttien infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen? 3. Kuntien
LisätiedotMalmin lentoasemaselvitys ja Tapanila
Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotSUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA
SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotMATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA
Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-
LisätiedotMänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011
Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177
EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila
Kaavatunnus 1/6 1-153 Asianumero RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Rajamäki, Urttila Asemakaavan muutos koskee tiloja 543-414-1-219 ja -220 Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelin 1130 tontit
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010
Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu
LisätiedotLuettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset
RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa. Työ: Turku, , tark
EURAJOEN KUNTA Keskustan asemakaavan muutos, korttelin 18 osa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25179 Turku, 2.5.2012, tark. 3.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 18.2.2016 ASEMAKAAVA Asemakaava koskee Kankaanpään kaupungin 12. kaupunginosan (Jyllinmäki) tilaa Kangastus 214-406-1-819. 1. SUUNNITTELUALUE
LisätiedotOmistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:
1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014
LisätiedotLänsi-Uudenmaan matkailun koordinointi
Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009
LisätiedotVaaratilanteiden hallintaa ja pelastusalan erikoisosaamista Uusi, monipuolinen pelastusharjoituskeskus nousee Poriin
Vaaratilanteiden hallintaa ja p Uusi, monip pelastusharj nousee Pori elastusalan erikoisosaamista uolinen oituskeskus in Laajat käyttömahdollisuudet Porin lentokentän välittömään läheisyyteen rakennetaan
LisätiedotIIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)
IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,
LisätiedotItämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,
Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotTeollisuusalueen asemakaavan muutos
TUUSNIEMEN KUNTA Teollisuusalueen asemakaavan muutos Kaavaselostus, luonnos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 673-P35521 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (10) Sisällysluettelo 1 PERUS-
LisätiedotFLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström
FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin
LisätiedotJyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta
13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotKailon asemakaavamuutos AK-364. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Sisällys. Suunnittelualueen rajaus
Naantalin kaupunki tekniset palvelut maankäyttöosasto asemakaavoitus sivu 1/6 Kailon asemakaavamuutos AK-364 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
144-RAK1401 SÄKYLÄN KUNTA KIVIRANNNAN RANTA-ASEMAKAAVA Koskee tilaa: Pyhäjoen kylässä: Kiviranta RN:o 1:7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.3.2014 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (6) OSALLISTUMIS-
LisätiedotLentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4
Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,
LisätiedotMalmin lentoasema. Kehityssuunnitelma 2007 2012 V0.3
Malmin lentoasema Kehityssuunnitelma 2007 2012 V0.3 Tilanne 2006 Lentoasema-alueen muuttaminen yleiskaavassa asuinalueeksi peruuntui Helsingin nykyiset ja tulevat rakennusmaat riittävät kymmenien vuosien
LisätiedotAsemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit
Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi
Lisätiedotsaimaan virkistysalueyhdistys ry
saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.
LisätiedotSuunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3
LisätiedotALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO
ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5
LisätiedotHarrasteilmailun riskikartoitus
Harrasteilmailun riskikartoitus Ilmailujohtaja, ylijohtaja Pekka Henttu 29.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun kartoitus Toimeksianto 24.10.2014 Riskikartoituksen perusteella:
LisätiedotRanta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.
SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu
LisätiedotAsukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi
LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa
LisätiedotTurun Vaasanpuiston aluekehitys
Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa
LisätiedotPäijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys
Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet
LisätiedotSEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus SEMENTTIVALIMON ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 8.5.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen
LisätiedotEsitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä
Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön
LisätiedotTampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo
Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,
Lisätiedot1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE
FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus
LisätiedotKehä IV. Edunvalvontakortti
Kehä IV Edunvalvontakortti 1.2.2019 Kehä IV Kunnan tavoitteissa ja toimenpiteissä keskeinen liikennehanke Suunnittelun tavoitteena on, että toteutus välillä voi alkaa vaiheittain ja Tuusulan osalta ennen
LisätiedotRautateiden suunnittelu. Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Rautateiden suunnittelu Suunnittelupäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto 5.11.2018 Ratalaki 8, Yleistä rautatien suunnittelusta Suunnitelmia tehtäessä radanpitäjä toimii yhteistyössä maakunnan liittojen
LisätiedotHämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.
Hämeen liitto Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit 2019 Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa Kanta-Häme kartalle 12.3.2019 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Hämeen liiton tehtävät
LisätiedotLentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto
Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotSallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen
1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta
LisätiedotLOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA
MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne
LisätiedotKUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus
KUOPIO Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Asukkaita 90 960 Pinta-ala 1730 km 2 KAUPUNKITIETOA maata n. 65 %, josta pääosa metsää vettä n. 35 % Korkeuserot merenpinnasta 80-250 m Läntistä leveyttä
LisätiedotSoidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotTuulivoima ja maanomistaja
Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima
LisätiedotAURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset
LisätiedotMaisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus
Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja
LisätiedotISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)
Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI
LisätiedotKAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta
KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen
LisätiedotKEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-
LisätiedotMERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari
MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotFCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376
FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue
LisätiedotAVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008. Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen
AVIAPOLIS, LEHDISTÖKIERTUE 10.11.2008 Ajankohtaista Helsinki-Vantaan lentoasemalla Lentoasemajohtaja Juha-Pekka Pystynen HELSINGIN HUBIN ASEMA Helsingissä on Euroopan / Aasian hub vain, jos Helsinki pystyy
LisätiedotE18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie
E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie 29.01.2019 E18 Turun kehätien parantamishankkeet 2 E18 Kirismäki-Kausela lyhyesti Turun kehätie (Kt 40) on osa E18 -tietä. Vilkkaasti
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
LisätiedotNIINNIEMEN ASEMAKAAVA
KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet
LisätiedotImmeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3.12.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotKYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS
KYLPYLÄ (10) KAUPUNGINOSA KYLPYLÄKADUN OSITTAINEN KUMOAMINEN SELOSTUS Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2014 Kaavaluonnos: 16.12.2014 Kaavaehdotus: 3.3.2015 Kaupunginhallitus: 31.8.2015, 116 IKAALISTEN KAUPUNKI
LisätiedotMÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK
MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI MÄNTÄ-VILPPULAN KESKUSTATAAJAMAN OYK FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (5) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen
LisätiedotImmeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos
1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Immeljärven pohjoispuolen asemakaava ja asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.3.2017 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2015 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotJÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA
JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 30.9.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin lentokentän konesäilytys ja majoitus asemakaava. 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue
LisätiedotLäsnä Tuomo Knaapi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Nosto Consulting Oy, kaavan laatija
1 / 3 MUISTIO 246-RAK1612 KUSTAVIN KUNTA Truutholmin ranta-asemakaava Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Aika 14.11.2016, klo 9.00 9.35 Paikka Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turku Läsnä Tuomo Knaapi Varsinais-Suomen
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
278-RAK1613 SAUVON KUNTA FAGERNÄSIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2017 19.6.2017 9.8.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (10) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
LisätiedotLAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO
LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta
LisätiedotTiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä
Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
286-RAK1705 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI RANTAMÄEN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 15.3.2017 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:
LisätiedotKYLPYLÄRAKENNUKSEN JA -LAIVAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (303)
21.01.2009 Naantalin kaupunki Ympäristövirasto / kaavoitus sivu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KYLPYLÄRAKENNUKSEN JA -LAIVAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (303) SUUNNITTELUALUE JA -TILANNE Kylpylärakennuksen
Lisätiedot