KEHITTÄMISSELVITYS TÄKTOMIN LENTOKENTÄSTÄ ISS PROKO INFRA OY, HELSINKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITTÄMISSELVITYS TÄKTOMIN LENTOKENTÄSTÄ 29.3.2010 ISS PROKO INFRA OY, HELSINKI"

Transkriptio

1 1 KEHITTÄMISSELVITYS TÄKTOMIN LENTOKENTÄSTÄ ISS PROKO INFRA OY, HELSINKI

2 JOHDANTO Aluekeskusohjelma AKO määritti tehtävän Täktomin lentokentän logistisista käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien hyödyntämisestä. Hankkeen toteuttajina ovat Hangon kaupunki, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ja Raaseporin elinkeinokeskus. Työn rahoittajana on Länsi-Uudenmaan aluekehitysohjelma AKO, jota hallinnoi Länsi-Uudenmaan uusyrityskeskus Oy. Työhön valittiin konsultiksi ISS Proko Infra Oy ja työ käynnistettiin Työ valmistui Yhtiössä työstä on vastannut toimitusjohtaja Ari Tuutti. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat: Kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen, Hangon kaupunki Satamajohtaja Paavo O. Lyytikäinen, Hangon kaupunki Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Halme, Hangon kaupunki Toimitusjohtaja Torleif Söderlund, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari Toimitusjohtaja Marcus Forsström, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Ry Toimitusjohtaja Jorma Korhonen, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Projektipäällikkö Erja Vaarala, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Asiantuntijajäsenet: Matkailupäällikkö Anna Piiroinen, Hangon kaupunki Tekninen johtaja Sten Öhman, Hangon kaupunki Ulf Hägglund, Rajavartiolaitos Sami Iso-Lauri, Puolustusvoimat Työssä analysoitiin Täktomin lentokentän ja lentoliikenteen nykytilanne ja koottiin sekä muodostettiin kehittämisen tavoitteet.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHTA Nykytilanne Länsi-Uusimaa Hanko Keskeiset liikenneyhteydet ja logistiikka Matkailu Tuotannollinen rakenne Luontoarvot ja suojelu Täktomin lentokenttä Lentokenttä ja sen hallinta... 7 Yhteydet muuhun liikenneverkkoon...7 Kiitotie...7 Asemataso...7 Yhdystiet...7 Rakennukset...7 Lennonvarmistuslaitteet...7 Kunnallistekniikka Lentotoiminta Lentoliikennealue KEHITTÄMISSELVITYKSEN PERUSTEET Yhteenveto haastatteluista Haastateltujen joukko Tavoitteita lentokentän kehittämiselle Lentoliikenteen rakenteellinen murros ja sen aiheuttamat muutospaineet Suomessa KEHITTÄMISSELVITYKSEN SISÄLTÖ Lentoliikenteen kehittämisvaihtoehdot toiminnoittain Yleisilmailu Laskuvarjohyppytoiminta...12 Koulutustoiminta...12 Pienkoneharrastustoiminta (sis. ultrakevyet)...12 Pienkonekorjaamotoiminta...12 Purjelentotoiminta...12 Lentokenttä Viranomais-, puolustusvoimien- ja SAR -toiminta Meripelastustoiminta...13 Rannikkovartiosto...13 Tulli...13 Puolustusvoimat...13 Palo- ja pelastustoimi Kaupallinen liikenne Tilauslentoliikenne ulos...13 Tilauslentoliikenne sisään...13 Liikelentotoiminta (liikesuihkut ja helikopterit)...14 Säännöllinen reittiliikenne...14 Lentorahtiliikenne KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA SEN MUKAISET LIIKETOIMINTAMALLIT Vaihtoehdot ja valittu kehittämispolku ja sen mukainen alustava kentän kehittämissuunnitelma A Täktomin sulkeminen B Yleisilmailutoimintojen kehittäminen ympäristön kanssa sopusoinnussa C Täktomista Helsingin halpalentoasema... 15

4 4 Lentokenttärakenteet Maanomistus Kehittämisen kustannusarvio Lentokentän osalta...17 Lennonvarmistuksen osalta...17 Maakulkuyhteyksien toteutuksen osalta Rahoitusvaihtoehtoja Lentokentän operaattori Riskianalyysi SWOT -ANALYYSI KEHITTÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEET LIITTEET... 23

5 5 1 LÄHTÖKOHTA Lähtökohdat on arvioitu ensisijaisesti lentoliikenteellisistä näkökulmista. 1.1 Nykytilanne Hangon Täktom on yksi lukuisista Suomessa sijaitsevista ns. korpikentistä, joita on jäänyt maahamme toisen maailmansodan jälkeen. Näiden korpikenttien lisäksi valtionyhtiö Finavia Oyj ylläpitää 25 lentoasemaa ja yksityisesti omistettuja on lisäksi kaksi lentoasemaa. Lentoliikenteellisesti Hanko sijaitsee 105 km:n etäisyydellä Helsinki-Vantaasta, 180 km:n etäisyydellä Tampere-Pirkkalasta ja 90 km:n etäisyydellä Turun lentoasemasta. Etelä-Suomessa on haettu vaihtoehtoja Malmin yleisilmailukentän uudelleensijoittamiseksi. Muita merkittäviä Hankoa koskevia lentoliikenteellisiä kehittämishankkeita Suomessa ei ole tunnistettu Länsi-Uusimaa Tarkastelualue on ensisijaisesti Länsi-Uusimaa. Lisäksi työssä selvitettiin toiminnallisia tarpeita Salosta ja arvioitiin lentoliikenteen kehittämismahdollisuuksia laajemminkin. Alueella on aikaisemmin selvityksissä ollut Lohjan lentokenttähanke ns. uudishankkeena. Muita lähistöllä olemassa olevia lentokenttiä ovat Nummela (1200mx18m+800mx18m), Kiikala (930mx15m+600mx15m), Torbacka (360mx15m) ja Genböle (530mx12m). Uudenmaan maakuntakaava on saanut lainvoiman Kaavaa ollaan uudistamassa. Aikataulun mukaan kaavaluonnos valmistuu alkuvuodesta 2011 ja kaavaehdotus alkuvuodesta Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuoden 2012 loppuun mennessä. Täktomin lentokentän muutokset voidaan saada mukaan kaavatyöhön. Lentokentän kehittämiseksi tarvittavat selvitykset voidaan laatia rinnan kaavaprosessin kanssa Hanko Hanko on toiminut vahvana satamapaikkana Venäjälle suuntautuvassa tavaraliikenteessä. Satama on pääsääntöisesti jäistä vapaa ja sen toimintavarmuus läpi vuoden on parasta luokkaa Suomessa. Idänviennin väheneminen tarjoaa laiturikapasiteettia esim. risteilymatkustajaliikenteen kehittämiseen Keskeiset liikenneyhteydet ja logistiikka Maantieyhteys Helsinkiin kulkee kehitteillä olevaa V-kehää (nyk. kt 51 ja 25) myöten ja matka-aika nykyistä 120 km:n yhteyttä myöten kestää noin 1:30-1:45 tuntia. Rautatieyhteys Hankoon kulkee Karjaan vaihtopysäkin kautta ja sen kesto on noin 1:50 tuntia.

6 Matkailu Hangon matkailu perustuu perinteiseen regattatyyppiseen imagoon ja sen oheispalveluihin. Kaupungin matkailulliset palvelut ovat sesonkiluonteisia ja ne edellyttävät tuotteistamista ja ketjuttamista kehittyäkseen ympärivuotisiksi. Seudullinen tai alueellinen yhteistyö on alkamassa. Hanko ja Raasepori ovat käynnistäneet käytännön yhteistyön Tuotannollinen rakenne Hangon talousalueella sijaitsee tuotannollisia laitoksia, joiden tuotevalikoimaan kuuluu suhteellisen arvokkaita, mutta kevyitä tuotteita Tällä hetkellä näistä osa vie tuotteitaan Helsinki-Vantaalta lentorahtina ulkomaille Luontoarvot ja suojelu Hangon kunnan pinta-alasta 800,2 km 2, maapinta-alaa on vain 117,5 km 2. Rantaviivaa Hangolla on noin 540 km, josta vapaata rantaviivaa koko rantaviivasta on noin 74 prosenttia. Hankoniemi muodostaa maisemaltaan ja luonnonarvoiltaan rikkaan kokonaisuuden. Hangon alue kuuluu hemiboreaaliseen metsävyöhykkeeseen (tammi) ja metsätalousmaan osuus maapintalasta 117,5 km 2 :sta on 79 %. Hankoniemellä sijaitsevat Uddskattanin ja Tulliniemen luonnonsuojelualueet sekä Täktomin suojellut merenlahdet. Uddskatan ja Tulliniemen alue on Suomen mantereen eteläisin kohta. Uddskatanin vesistöalue rantoineen rauhoitettiin arvokkaana lintukohteena jo vuonna Täktomin suojellut merenlahdet kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura verkostoon. Täktomin pohjoisosassa sijaitsee myös Santalan korven soidensuojelualue. Hangossa luonnonsuojelualueita (kansallispuistoja, vanhojen metsien suojelualueita, soiden suojelualueita ja lehtojen suojelualueita) on 73 ha. Yksityismaiden luonnonsuojelualueita on ha ja Natura-alueita ha. Kaiken kaikkiaan Hangon maa- ja vesialueista (800,2 km 2 ) on suojeltuja yhteensä 213,01 km 2 eli runsas neljäsosa. Hangossa on vietetty vilkasta huvilaelämää 1800-luvun lopulta lähtien, josta kaupunkiin on muodostunut arvokas rakennushistoriallinen huvilarakentamisen aikakerrostuma. 1.2 Täktomin lentokenttä Täktomin lentokenttä on rakennettu vuonna 1940 venäläisten toimesta. Sitä on vuosien saatossa korjailtu ja paranneltu. Luokitukseltaan kenttä on ns. korpikenttä, jossa ei ole lennonohjauspalvelua. Kenttä sijaitsee koilliseen n. 7 kilometrin etäisyydellä Hangon keskustasta. Kentän pohjoispuolella on ympäristöllisesti merkittävä suoalue, joka on suojeltu. Kentän itäpuolella sijaitsee puolustusvoimien harjoitusalue. Kentän länsipuolella on golfkenttä. Etelän lähestymissuunnassa on pientaloasutusta.

7 Lentokenttä ja sen hallinta Lentokenttä sijaitsee Hangon kaupungin omistamalla maalla, josta kaupunki on tehnyt vuokrasopimuksen 37,9 hehtaarin alueesta (liite 1) Hangon lentokerho ry:n kanssa. Hangon lentokerho vastaa kentän ylläpidosta ilmailuviranomaisen vaatimusten mukaisesti Lentokentän paikallistoimija on Hangon lentokenttäyhdistys ry. Yhdistys vuokraa tarvitsemansa tilat Hangon lentokerholta, kuten Suomen laskuvarjokerhokin, joka käyttää kenttää aktiivisesti. Hangon lentokenttäyhdistys on viime vuosina kunnostanut kenttäaluetta saamillaan kaupungin avustuksilla. Lisäksi Suomen laskuvarjokerho huolehtii talkoilla kentän kunnossapidosta. Kaupunki on neuvotellut Hangon lentokenttäyhdistyksen kanssa uudesta maanvuokrasopimuksesta. Kentän toiminnan hallinta ja vastuusuhteet ovat tällä hetkellä sekavat. Hangon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt lentotoiminnalle ympäristöluvan , jonka perusteella yleisilmailutoimintaa kentällä harjoitetaan. Yhteydet muuhun liikenneverkkoon Täktomin lentokenttä sijaitsee vajaan 10 km:n etäisyydellä satamasta, 1,5 km Hankoniementiestä ja vain runsaan kilometrin päässä rautatiestä. Kiitotie Täktomissa kiitotien suunnat ovat 03/21 (koilliseen ja lounaaseen). Kiitotien pituus on metriä ja sen leveys on 18 metriä. Päällystetyn kiitoradan molemmin puolin on tasainen nurmikenttä. Tällä hetkellä kiitotien 03 kynnystä on siirretty noin 200 metriä kiitotien epätasaisuuksien vuoksi, joten käytännön kiitotiepituus on m. Kiitotien numerointi ja maalaukset ovat välttävässä kunnossa. Kentällä ei ole järjestettyä polttoainehuoltoa. Asemataso Kentällä on kaksi asematasoa: Entinen tankkauspaikka ja kerhon hallin viereinen asemataso. Asemataso on nurmipintainen. Yhdystiet Yhdystiet ovat nurmipintaisia, eikä niitä ole merkitty ilmailukarttaan. Rakennukset Kenttäalueella on kolme rakennusta: Lentokonehalli, kerhorakennus ja kioski (liite 2). Lennonvarmistuslaitteet Kentän toimintasäännöissä määrätään, että kentällä operoitaessa käytetään radiotaajuutta 123,6 MHz. Kentällä ei ole lähestymislaitteita, yövalaistusta eikä lennontiedotus- (AFIS) tai -ohjauspalvelua.

8 8 Kunnallistekniikka Lentokenttää rakennuksineen ei ole kytketty kunnallisteknisiin verkostoihin. Sähköliittymä on. Lentokentän läheisyyteen on lähivuosina rakenteilla siirtoviemäri ja vesijohto Lappohja - Hanko, johon on mahdollista saada liittymät kunnallisteknisiin verkkoihin Lentotoiminta Kentän pääkäyttäjä on Suomen laskuvarjokerho Ry, jolla vuonna 2009 oli kentällä laskuvarjohyppyä (koko Suomi ), mikä tarkoittaa noin operaatiota ja 500 lentotuntia vuodessa. Toinen käyttäjä on Hangon lentokerho, joka operoi kentältä Evector EV-97-ultrakevyellä koneella. Lentotunteja vuositasolla kertyy alle 100. Puolustusvoimat tarvitsee tasaisen nurmialueen ja lennokkitoimintaan soveltuvan ilmatilan, jollainen Täktomissa on, noin viikon kestävälle leirilleen vuosittain. Tuona aikana lennokkitoimintaa on noin 4 tuntia päivässä. Muut toimijat ovat satunnaisia. Kentällä on vieraillut mm. Learjet -liikesuihku ja rannikkovartioston Dornier Do 228-kalustoa sekä lukuisia yksityisiä pienkoneita. Lentotoiminta on ympäristöluvassa rajattu kello 09:00-18:00 tapahtuvaksi. 1.3 Lentoliikennealue Kentän läheisin pää, kiitotie 03 sijaitsee n. 7 km:n päässä Hangon ydinkeskustasta. Ilmatilan osalta Täktomin lentokenttä ei risteä Helsinki-Vantaan tai muidenkaan nykyisten lentoasemien ilmatilan tai lähestymissuuntien kanssa. Kuvassa 1 on esitetty Helsinki- Vantaan lentoaseman lentorajoitusalueet. Kuva 1. Helsinki- Vantaan lentoaseman lentorajoitusalueet.

9 9 Kiitotien lounaispää on mereltä lähestyttävissä ja koillispään lähestymisalue on Santalan päällä. Kiitotien jatkeilla ei ole luonnonesteitä eikä rakennelmia, jotka haittaavat lentoliikennettä. Kentän itäpuolella sijaitsee ensin puolustusvoimien harjoitusalue ja sen jälkeen luonnonsuojelualueita. Pohjoispuolella sijaitsee soidensuojelualue. Länsipuolella lentotoimintaa rajoittavana vaara-alueena on räjähdysainetehdas.

10 10 2 KEHITTÄMISSELVITYKSEN PERUSTEET 2.1 Yhteenveto haastatteluista Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa päädyttiin kokoamaan kehittämistavoitteita matkailun, kemianteollisuuden ja valtion turvallisuusalan toimijoilta. Lisäksi kaikki yleisilmailutoimijat sovittiin haastateltaviksi. Matkailun ja elinkeinoelämän edustajat näkivät kaupallisten toimintojen kehittämisen myönteisenä. Valtaosa vastaajista ei vastustanut kentän kehittämistä, yksi haastateltava ilmoittautui neutraaliksi ja yksi näki kentän nykytoiminnan ja mahdollisen kehittämisen häiritsevän Hankoniemen luonnonrauhaa. Sammutuslentojen kannalta Täktomin kentän säilyttäminen lentokelpoisena paikka nähtiin oleellisen tärkeäksi. Meripelastustoiminnalle Täktom tarjoaa tarvittaessa valmiin alustan suuronnettomuuksien varalta. SAR-toiminta hoituu rajavartiolaitoksen nykyisen toiminnan puitteissa, eikä Täktomilla ole siinä merkittävää roolia. Hankoniemi tarjoaa hyvän ulokkeen Itämerelle ja Suomenlahdelle. Tullilla ei ole omia lentoliikennetarpeita. Tulli järjestää valvontaa tarvittaessa elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Yleisilmailussa tavoitteena nähtiin nykyisen lentotoiminnan säilyttäminen ja sen kehittäminen erityisesti laskuvarjohyppytoiminnassa Haastateltujen joukko Selvitystyön yhteydessä on haastateltu joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse ohjausryhmän jäsenet sekä ohjausryhmän nimeämät alueella toimivien viranomaisten ja yritysten yhteyshenkilöt. Viranomaisista haastateltiin tullin, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen henkilöitä yhteensä 8 henkilöä. Alueella toimivien yritysten edustajia haastateltiin 8 henkilöä. Lentokentän toimijoista haastateltiin Hangon lentokerhon ja Suomen Laskuvarjokerhon sekä Hangon lentokenttäyhdistyksen edustajat. Matkailuyrittäjiä haastateltiin 5 henkilöä. Lisäksi haastateltiin seudullisten tarpeiden selvittämiseksi Yrityssalon edustaja Tavoitteita lentokentän kehittämiselle Haastatteluissa tiedusteltiin erikseen yleisilmailun ja kaupallisen liikenteen kehittämis- ja kuljetustarpeita, niin rahdin kuin henkilöidenkin osalta. Seuraavanlaisia kehittämistavoitteita kirjattiin: Yleisilmailu: - Pienimuotoista lentokoulu- ja tutustumistoimintaa ultrakevyellä kalustolla - Ammattimaisesti hoidettuja maa- ja majoittumispalveluja kentällä vieraileville Kaupallinen liikenne: - Yhdistetyt risteily-lentopaketit (Rostock, Lyypekki, Baltia)

11 11 Kenttä ja sen rakenteet: - Laskuvarjokerho on kiinnostunut huolehtimaan ympäristölupaehtojen mukaisten rakenteiden toteuttamisesta kentän toiminnan jatkuvuutta vastaan. - Lentorahtipooliin on myönteistä mielenkiintoa. Rahdin määrä on kuitenkin sen verran vähäinen ja se suuntautuu lukuisiin eri kohteisiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, että yksinään lentorahdille ei ole liiketoiminnallisia edellytyksiä. Sen sijaan rahdin osuus voi nousta merkittäväksi lisätuotoksi kaupallisessa matkustajareittiliikenteessä. 2.2 Lentoliikenteen rakenteellinen murros ja sen aiheuttamat muutospaineet Suomessa Lentoliikenne on voimakkaassa globaalissa murroksessa. Lentoyhtiöt tekevät mittavia tappioita ympäri maailmaa. Lentoyhtiöiden välillä käytävä kansainvälinen kilpailu on yhä kovempaa ja vain harvat lentoyhtiöt näyttävät enää yltävän positiiviseen liiketulokseen. Näille harvalukuisille kannattaville lentoyhtiöille näyttäisi olevan yhteistä se että ne ovat pystyneet kehittämään uudenlaisen tavan toimia ts. entisiä kustannusrakenteita selvästi kustannustehokkaammalla tavalla. Nämä ns. Low Cost lentoyhtiöt ovat kyenneet parhaiten vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja niiden markkinaosuudet ovat voimakkaassa kasvussa. Nykyisen markkinaosuuden 8 % on arvioitu kasvavan 50 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tämä ilmiö on myös havaittavissa, vaikka sen merkittävin rantautuminen tapahtuukin vasta muutamien vuosien kuluttua. Suomi ei voi jäädä tämän kehityksen ulkopuolelle, se merkitsisi maamme saavutettavuuden vaarantumista samalla kun perinteiset lentoyhtiöt, kuten Finnair, ovat jatkuvassa selviytymistaistelussa, jonka lopputulos voi olla mikä tahansa. Tarvitsemme halpalentoyhtiöiden laajenevaa liikenneverkostoa ja näiden tarjoamaa huippuedullista hintatasoa. Edelleen nämä halpalentoyhtiöt tarvitsevat lentoasema- ja -liikennepalveluita, jotka on suunniteltu ja mitoitettu niiden tarpeista lähtien.

12 12 3 KEHITTÄMISSELVITYKSEN SISÄLTÖ 3.1 Lentoliikenteen kehittämisvaihtoehdot toiminnoittain Yleisilmailu Hanko sijaitsee liian kaukana ollakseen mahdollinen vaihtoehto Malmin kentän liikenteelle, jonka käyttäjät ovat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulta. Mahdollinen sähköistys nykyiseen rataan ja suorat junayhteydet lisäisivät Hangon houkuttelevuutta myös Malmin korvaavana yleisilmailukenttänä, mutta yleisilmailun tuotot seudulla jäävät rakentamisvaiheen jälkeen verraten ohuiksi. Yleisilmailun saralla muut kehitysnäkymät on jaettu toiminnoittain seuraavasti. Laskuvarjohyppytoiminta Hangossa hypätään joka kolmas Suomessa tehty laskuvarjohyppy. Se on siis jo nyt merkittävä laskuvarjotoimintakeskittymä. Toimintaa harjoittava Suomen laskuvarjokerho ry on aktiivinen ja valmis toimimaan kenttärakenteiden ja -hallinnon kehittämisen osalta. Taloudellinen konsepti on valmis. Koulutustoiminta Paikallinen yhdistys, Hangon lentokerho ry, pyrkii tarjoamaan koulutusta ultrakevyelle kalustolle. Taloudellinen konsepti on vielä toistaiseksi avoinna. Pienkoneharrastustoiminta (sis. ultrakevyet) Hangon lentokerho toimii aktiivisesti Täktomin kentältä jatkossakin. Tavoitteena mm. venelaskentalennot, kuten yhdistys hoitaa jo nyt Vaasan seudulla. Pienkonekorjaamotoiminta Tarpeita ei ilmennyt eikä tätä ei ole erikseen selvitetty. Sinällään mahdollinen toiminta, joka ei ole liian kaukana asiakkaista (vrt. nyk. Malmi). Vastaavia on mm. Joensuussa ja Ranualla. Purjelentotoiminta Täktom on mahdollinen, joskin epätodennäköinen ko. toiminnan sijoittumispaikkana. Nykyiset keskittymät ovat Nummela, Kiikala ja Räyskälä ja siirtymätarvetta niiltä ei ole eikä uuden keskuksen tarvetta kokonaisuutena ole ilmennyt. Lentokenttä Lentokentän hallintaa esitetään yksinkertaistettavaksi ja keskeiset toimijat ottaviksi mukaan ylläpitovastuuseen ja hallintoon Viranomais-, puolustusvoimien- ja SAR -toiminta Ei käytännön kehittämistarpeita nykyiseen. Kenttä on säilytettävä liikennealueiltaan nykyisellään.

13 13 Meripelastustoiminta Meripelastustoiminta tukeutuu helikopterilentokalustollaan Tulliniemessä sijaitsevaan merivartioasemaan. Täktomin kenttä toimii suuronnettomuuksissa liikennepaikkana. Rannikkovartiosto Samanlainen toiminta, kuin meripelastustoiminnassa. Tulli Nykyisellä kentän käytöllä tulli hoitaa tehtävät tilausten perusteella liikkuvan kaluston voimin. Toiminnan mahdollisesti laajentuessa voidaan tullin toiminta hoitaa liikkuvalla kalustolla hyvin pitkälle. Mikäli Täktomin kentän toiminta laajenee siinä määrin, että kentälle tehdään uusia rakennuksia, tulee tullin tarpeet tiloissa huomioida. Puolustusvoimat Puolustusvoimilla ei ole tarpeita lentokentän käyttöön. Tällä hetkellä lennokkitoiminta käsittää noin viikon mittaisen leirin ja toiminta säilyy nykyisellä tasolla. Lennokkitoiminta edellyttää aina lupamenettelyä eli ilmatilavarausta, joka on sovittavissa kentän toimijoiden kesken. Palo- ja pelastustoimi Täktomin kenttä toimii suuronnettomuuksissa pelastuskenttänä. Kentän sijainti on erittäin tärkeä säilyttää sammutuslentojen tukikohtana Helsingin ja Turun lentokenttien välissä Kaupallinen liikenne Kaupallisen liikenteen perusteet eivät löydy Länsi-Uudeltamaalta tai hieman laajemmaltakaan alueelta, vaan valtakunnan tason halpalentoliikenneratkaisusta. Tilauslentoliikenne ulos Helsinki-Vantaan ja Turun tarjonta asettaa ulospäin suuntautuvalle tilauslentoliikenteelle niin kovat tavoitteet suhteessa asutuksen jakaumaan, että sen kehittäminen on erittäin epätodennäköistä. Tarvittaisiin ehdoton taloudellinen poistyöntävä tarve nykyisiltä ympäröiviltä keskuslentoasemilta, jota ei ole tiedossa. Tilauslentoliikenne sisään Pienet Lapin kunnat ovat onnistuneet pitkäjänteisellä työllä kasvattamaan sisään tulevan tilauslentoliikenteen merkittäväksi turismiksi (esim. Kittilä matkustajaa vuonna 2008). Näiden sijainti suhteessa maakuntalentoasemiin on kuitenkin verraten etäinen. Yksinään Hangon tai sitä ympäröivän alueen matkailupalvelut eivät riitä sisään suuntautuvan tilauslentoliikenteen kehittämiseen. Ketjuuntumalla pääkaupunkiseudun kanssa pieni mahdollisuus saattaa olla olemassa, mutta tällöinkin se voisi olla ensisijaisesti yhdistetty risteily-lento-paketti, jolloin Hangon tulisi arvioida, kumpi on tavoiteltavampi vaihtoehto, lento vai risteily Hankoon.

14 14 Liikelentotoiminta (liikesuihkut ja helikopterit) Liikelentotoiminta toimii parhaimmillaan runsaan väestön keskuslentoasemilla. Koska käyttäjät maksavat ajasta ja suorista, välilaskuttomista lennoista, muodostuvat liikelentokeskukset yleensä suurten metropolien yhteyteen. Tällöin siirtymämatkat maitse ovat ajallisesti ratkaisevassa asemassa, jolloin Täktom ei ole realistinen vaihtoehto. Samat perusteet ohjaavat myös helikopteritoiminnan keskuspaikkojen läheisyyteen. Säännöllinen reittiliikenne Säännöllinen reittiliikenne voidaan jakaa Suomessa kolmeen pääluokkaan: kotimaan liikenne, perinteinen kansainvälinen liikenne ja ns. halpalentoliikenne. Kotimaan reittiverkkoon Hanko ei tuo lisäarvoa. Tilanne ei ole kehittymässä myönteisesti, kun perinteiset lentoyhtiöt pyrkivät siirtämään ns. commuter -liikennöitsijöille jo keskikokoisiakin lentoasemia (mm. Joensuu, Kajaani, Kemi). Perinteinen kansainvälinen liikenneyhteys Hangosta ei ole realistinen kehittämisvaihtoehto. Seudun väestöllä ei ole haastattelujen perusteella, eikä väestöpohjaan perustuvalla tarkastelulla riittävää tarvetta ja potentiaalia tällaisen reitin käynnistämiseksi. Halpalentoliikenteessä Suomi on kytketty kansainväliseen verkkoon neljän lentoaseman, Turun, Helsingin, Tampereen ja Lappeenrannan kautta. Halpalentoyhtiöt pyrkivät minimoimaan kääntöajat ja liikennöimismaksut, jotka ovat merkittävä osa niiden kustannusrakenteessa. Kaikki Suomen lentoasemat, joille lennetään halpalentoliikennettä, ovat perinteisiä, kustannuksiltaan korkeaksi koettuja ja lentoasemaverkon omistusjärjestelystä johtuen myös siihen sidottuja lentoasemia. Euroopassa useiden metropolien läheisyyteen (max. noin tunnin julkisen kulkuneuvomatkan) on rakennettu erityisesti halpalentoliikennettä palvelevia lentoasemia (Tukholma, Frankfurt). Tähän Hangolla voisi olla erittäin hyvä mahdollisuus. Lentorahtiliikenne Lentorahti kulkee osana säännöllistä matkustajaliikennettä. Erikseen yhteenkään selvään suuntaan ei lentorahtivolyymia nähdä riittäväksi. Lentorahdin osalta todettiin muutama päävirtasuunta, joita voidaan tarkastella mahdollisesti kehitettävän reittiliikenteen osana. Eräät yritysten edustajat totesivat kuitenkin, että rahtiliikenteen kulku saattaa tulla ainakin kehittämiskohteeksi, mikäli lentoliikennetoiminta kehittyy kaupalliseen suuntaan ja tuo todellisen mahdollisuuden rahdin kulun lentoteitse.

15 15 4 KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA SEN MUKAISET LIIKETOIMINTAMALLIT 4.1 Vaihtoehdot ja valittu kehittämispolku ja sen mukainen alustava kentän kehittämissuunnitelma Tässä työssä on käyty läpi seuraavat kehittämisvaihtoehdot ja niistä on muodostettu jatkotyöohjelmaesitys A Täktomin sulkeminen Tämä vaihtoehto helpottaisi toteutuessaan ympäristön häiriöistä käytäviä keskusteluja tai siirtäisi esim. melukeskustelun muihin kohteisiin (vesiskootteri, raideliikenne jne). Kenttää ei voi jättää nykyiselleen mahdollisen sulkemisen jälkeen, vaan se on ympäristö huomioon ottaen kehitettävä maankäytöllisesti muihin tarkoituksiin (asuminen, teollisuus, metsitys). Joka tapauksessa kentän rakenteet on silloin purettava ja alue siivottava B Yleisilmailutoimintojen kehittäminen ympäristön kanssa sopusoinnussa Lentokentän ympäristölupa rajoittaa merkittävästi nykyisellään arkisin tapahtuvaa yleisilmailutoimintaa käytännössä. Koska yleisilmailu on harraste, ja koska pääosa harrastajista on työssä käyviä, ei työajan päättymisen ja ympäristölupaehdon väliin jää harrasteaikaa. Harrastajat ovat lupautuneet melumittauksiin ja ympäristöluvan ehtojen mukaiseen rakentamiseen ( ), mikäli saavat varmuuden toiminnan jatkumisesta Täktomissa. Toimintaa voidaan jatkossakin yhteistyössä arvioida ja sen sisältöä tarkistaa, esim. ulkopuolisen organisaation koolle kutsumana. Yleisilmailu voi kehittyä ja toimia Täktomissa itsenäisenä toimintana, mutta mahdollisen halpalentoliikenteen rinnalla se ei mahdu samalle kentälle, kun reittiliikenne lähestyy noin miljoonaa vuotuisen matkustajan määrää. Eli kehittyessään kaupallinen liikenne tarvitsee vapaata ilmatilaa, mikä aikaansaa yleisilmailulle rajoituksia C Täktomista Helsingin halpalentoasema Nykyiseen eurooppalaiseen tapaan, Täktomia voi ajatella Helsingin halpalentoliikenteen lentoasemana. Kuten Ryan Airilla tai Air Berlinillä matkustettaessa lentolipussa lukee Tukholma tai Frankfurt, mutta matkustaja kuljetetaan Tukholmassa Skavstaan, joka sijaitsee noin tunnin maaliikennematkan päässä Arlandasta. Kaupallisen liikenteen kehittämisen ehdoton edellytys on alle tunnin kestävä suora julkinen liikenneyhteys Helsingin keskustaan tai Helsinki-Vantaalle. Tämä tarkoittaa, että Hangosta on oltava suora sähköratayhteys Helsinkiin. Halpalentoliikenne voi keskittyä yhdelle sitä varten toteutetulle lentoasemalle alueella, jonka raja näkyy kuvassa 2. Hangon sijainti ei ole maayhteyksiä ajatellen paras mahdollinen, mutta ilmatilaa ja lentoreittejä ajatellen se on oivallinen.

16 16 Lähestymissuunnat Täktomiin eivät leikkaa tai häiritse muita päälentoasemia (Helsinki, Turku ja Tampere). Hanko sijaitsee 105 km länteen Helsinki-Vantaasta ja 180 km lounaaseen Tampereesta, joten keskeisten Eurooppaan suuntautuvien yhteyksien lentoajat ovat nykyisiä lyhyemmät (Lontoo-Helsinki 3:10, Lontoo - Täktom 3:00). Edestakaisen matkan aikasäästö yhtiölle on noin 20 minuuttia eli lentotoiminnallisten kustannusten osalta 5 %. Kuva 2. Suomen väestökeskittymä ja uuden sukupolven lentoaseman sijaintialue Lentokenttärakenteet Halpalentoliikenne tarvitsee vähintään 2500m pituisen kiitotien, jonka leveys on yli 45 m, miel. 60 m. Lähestymisvalolinjoineen kiitotien suunnassa tarvittava suora maa-alueen pituus on vähimmillään m. Alueen leveys vaihtelee mm. asematason ja terminaalin sekä maaliikenneterminaalin sijoittelun perusteella. Lisäksi liikenteen kehittyessä tarvitaan yhdystiejärjestelmä ja asemataso. Matkustajien käsittelyä varten tarvitaan terminaali ja kentän ylläpitolaitteille hallitilat.

17 17 Lentokenttärakenteet koostuvat seuraavista osista: Lähestymisalueen ilmatila Lähialue Kiitotiejärjestelmä poistumisrullausteineen, yhdysteineen ja odotuspaikkoineen Asematasoalue Porttijärjestelmä Terminaalirakennukset Maaliikenneterminaali Pysäköinti Lisäksi tarvitaan lennonvarmistusjärjestelmät, lähestymisjärjestelmät ja valojärjestelmät. Nämä tilatarpeet mitoitetaan yleensä ns. lentoaseman pääsuunnitelmassa (master-plan), joka esitetään julkisen keskustelun YVA -prosessin yhteydessä. Käyttöä ja ylläpitoa varten tarvitaan lumen- ja jäänpoistokalusto, tankkausjärjestelmä, varavoimajärjestelmä sekä koneiden huolto- ja varustamisjärjestelmät ajoneuvoineen ja suojineen. Yhteensä nämä rakenteet edellyttävät vähimmillään noin 150 hehtaarin maa-aluetta. Lisäksi tarvitaan mahdollista lentokenttäkaupunkia varten alueen sijainnista riippuen ha. Liitteessä 3 on tarkasteltu kiitotien jatkamisen eri vaihtoehtoja. Todennäköisimpinä ratkaisuina ovat kiitotien jatkaminen etelään tai kiitotien suunnan muuttaminen nykyisestä suunnasta suuntaan Maanomistus Kääntövaihtoehto on kiinteistönomistuksellisesti yksinkertaisin toteuttaa. Eteläinen kiitotien jatkaminen edellyttää lukuisia yksityisten kiinteistöjen lunastuksia (liite 3) Kehittämisen kustannusarvio Lentokentän osalta Liikennealueet, asemataso, rakennukset, maaliikennepuoli, koneet ja järjestelmät, kunnallistekniikka, jne. ovat noin M. Lennonvarmistuksen osalta Lennonvarmistusjärjestelmä, lähestymisjärjestelmät, valojärjestelmät, varavoimajärjestelmä, jne. ovat noin 10 M. Maakulkuyhteyksien toteutuksen osalta Raideyhteys lentoasemalle esitetään toteutettavaksi joko suorana tai vaihdejärjestelmän kautta silmukkana. Tämä edellyttää raidelinjasuunnitelman laatimisen mahdollisen seudullisen toteutuspäätöksen yhteydessä. Kustannusarvio suorana ohjautuu raidehankkeeseen ja silmukkana se kohdistuu lentoasemahankkeeseen.

18 Rahoitusvaihtoehtoja Hanketta esitetään rahoitettavaksi osakeyhtiöpohjaisena yrityksenä, johon osakkaiksi haetaan myöhemmin myös lentokentän toimijoita. Valtion rahoitusosuudesta esitetään käytäväksi keskustelu LVM:n, Liikenneviraston ja VM:n kanssa Lentokentän operaattori Kehittämishankkeen alussa lentokentälle esitetään muodostettavaksi tilapäinen, määräaikainen hallinto, jonka muodostavat Hangon kaupungin nimeämät henkilöt (maanomistaja) ja yleisilmailijat (Suomen laskuvarjokerho ry ja Hangon lentokerho ry). Perustettava Lentokenttäyhtiö tekee vuokrasopimuksen Hangon kanssa maapohjan vuokraamisesta, kun hankepäätökset on saatu aikaan. Taulukko 1. Yhteenvetovertailu vaihtoehdoista 5B ja 5C: B C Lähiyhteydet muuhun liikenneverkkoon Ennallaan itäpuolella Uuden toteutus länsipuolella Kiitotie Pintakorjaus Uusi 2500x45m/60m Asemataso - Uusi 6-paikk Yhdystiet ja rullaustie - Uusi Rakennukset Kunnostustoimenpiteitrakennus Terminaali ja TWR- Lähestymisjärjestelmät - IFR varustus eli ILS CAT I ja GPSlähestymismenetelmät Kunnallistekniikka + liittymät Kaikki Neuvottelut seudullisen kehittämisorganisaation Kenttäkohtainen Valtakunnallinen muodostamiseksi Neuvottelut viranomaisten kanssa Kohtalaiset Laajat Lentoliikenneviranomaiset Vaatimattomat Laajat Maankäyttö ja hankinta Ei muutoksia Lunastuksia Lentokentän hallinta Uudistus Yhtiö Kehittämisen kustannusarvio 0,1-0,5 M M Lentokentän ympäristö Meluselvitys Kaava/YVA Lennonvarmistuspalvelun taso Ei muutoksia AFIS, TWR tai TWR- RAD Maakulkuyhteydet Ei muutoksia Sähköraide Lentokentän operaattori - Ammattilaisorganisaatio Oheispalvelujen tuottajat Pienmyyntitoimintaa Aviapolis Rahoitusvaihtoehtoja Yhdistykset + kaupunki Investori(t) + valtio

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport

Malmin lentoasema. Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi. http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Malmin lentoasema Tilastot toiminnasta Finavia/Trafi http://malmiairport.fi/ https://www.facebook.com/groups/malmi airport Sisältö Malmin lentotoiminta Jakauma eri toimijoiden kesken Valtion ja Patrian

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009 Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla Raportti, Syyskuu 2009 Raportin sisältö 1. Länsi-Uudenmaan logistista asemaa koskevien taustaselvitysten tulokset 2. Ehdotus Länsi-Uudenmaan strategiaksi

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta

SEINÄJOEN LENTOASEMA LENTOTOIMINNAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSEN TÄYDENNYS, KIITORADAN PIDENNYS. Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään?

Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014. 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 1/5 Malmin ilmailukerho ry. 25.11.2014 1. Miten Etelä-Suomen ns. korpikenttien julkisia liikenneyhteyksiä tullaan kehittämään? 2. Lentokenttien infrastruktuurin ja palveluiden kehittäminen? 3. Kuntien

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

Vaaratilanteiden hallintaa ja pelastusalan erikoisosaamista Uusi, monipuolinen pelastusharjoituskeskus nousee Poriin

Vaaratilanteiden hallintaa ja pelastusalan erikoisosaamista Uusi, monipuolinen pelastusharjoituskeskus nousee Poriin Vaaratilanteiden hallintaa ja p Uusi, monip pelastusharj nousee Pori elastusalan erikoisosaamista uolinen oituskeskus in Laajat käyttömahdollisuudet Porin lentokentän välittömään läheisyyteen rakennetaan

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä

Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Esitys Finavia Oyj:n lentoasemaverkoston kulurakenteen ja hinnoittelun selvityksestä Liikenne- ja viestintäministeriö 23.1.2013 Työn tarkoitus ja rajaus Selvitystyö on tehty lentoliikennestrategiatyön

Lisätiedot

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4

Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla. Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Lentoliikenteen pitkäjänteinen kehittäminen Tampereen kaupunkiseudulla Ehdotus kunnille, kjk 2.4 ja sh 29.4 Esityksen tavoitteena kuntien sitouttaminen yhteiseen kehittämiseen 1. Millainen on kuntien tahtotila

Lisätiedot

Harrasteilmailun riskikartoitus

Harrasteilmailun riskikartoitus Harrasteilmailun riskikartoitus Ilmailujohtaja, ylijohtaja Pekka Henttu 29.10.2014 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Harrasteilmailun kartoitus Toimeksianto 24.10.2014 Riskikartoituksen perusteella:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

KUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus

KUOPIO. Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Heinjoen ampuma- ja moottoriratakeskus KUOPIO Asukkaita 90 960 Pinta-ala 1730 km 2 KAUPUNKITIETOA maata n. 65 %, josta pääosa metsää vettä n. 35 % Korkeuserot merenpinnasta 80-250 m Läntistä leveyttä

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ...2 1 SUUNNITTELUALUE...2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...2 3 KAAVAT ILANNE...2 4 MAANOMISTUS...2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINT I...3

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Malmin lentoasema. Kehityssuunnitelma 2007 2012 V0.3

Malmin lentoasema. Kehityssuunnitelma 2007 2012 V0.3 Malmin lentoasema Kehityssuunnitelma 2007 2012 V0.3 Tilanne 2006 Lentoasema-alueen muuttaminen yleiskaavassa asuinalueeksi peruuntui Helsingin nykyiset ja tulevat rakennusmaat riittävät kymmenien vuosien

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Rantasalmen kunta Haukiveden Haapaselän rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Rantasalmen kunta Haukiveden Haapaselän rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ

LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ LOHJAN SEUDUN LENTOKENTTÄ SITO OY 20.5.2008 2 ESIPUHE Tässä selvityksessä on tarkasteltu alustavasti mahdollisuuksia käynnistää uuden lentokentän suunnitteluhanke Lohjan kaupungin alueella. Selvityksen

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa

Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Lentoliikenne Euroopassa ja Suomessa Aviation Day 20.10.2015 Kuopio Kari Savolainen Tiesitkö, että Finavia omistaa, ylläpitää ja kehittää 24 lentoaseman verkostoa sekä tuottaa lennonvarmistuspalvelut koko

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.

TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10. TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region Projektikoodi: A32211 Ohjausryhmän kokous 21.10.2013 Karoliina Korpela TouNet Tourism Development in co-opetition in Southern

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

saimaan virkistysalueyhdistys ry

saimaan virkistysalueyhdistys ry saimaan Geoparkin ja Saimaan virkistyskäyttö Sanna Poutamo Saimaan Virkistysalueyhdistys ry Saimaan virkistyskäyttö saimaan - Valtion omistamat Saimaan saaret on suojeltu lailla Saimaan suojelualueista.

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN KUNTA KAAVOITUKSEN TULOSYKSIKKÖ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 22.11.2008 KEMPELEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS VIHILUODON YRITYSALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELYJÄ VARTEN VIHILUODON OSA-ALUE

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Maantieselvitys 16.8.2010

Maantieselvitys 16.8.2010 Maantieselvitys 16.8.2010 Työn keskeinen sisältö 1. Saada kokonaiskuva seudun liikenneyhteyksien kehittämiseksi ympäristönäkökohdat huomioiden. 2. Saada uusia ideoita siitä, kuinka Forssan seutu voisi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007

MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10.2007 MAL LÄNSI-UUSIMAA - TYÖOHJELMALUONNOS 9.10. Länsi-Uudenmaan alueen MAL -suunnitelmassa 18.5. on määritelty toimenpiteet MAL -yhteistyön jatkamiseksi. MAL -suunnittelun ohjausryhmään kuuluvat: Uudenmaan

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite

KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS. tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13. paikka osoite KAJAANIN LENTOASEMAN KEHITTÄMISTILAISUUS tiistaina 10.11.2015 klo 9:00 13 paikka osoite Tervetuloa Kajaanin lentoaseman kehittämistilaisuuteen! Tilaisuus on osa Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikenteen kehittämishanketta,

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT

UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT UUDENMAAN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSEN LAUSUNNONANTAJAT Näilta tahoilta on pyydetty lausuntoa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Lausuntoaikaa on 20.3.2015 saakka. Uudenmaan Jäsenkunnat Askolan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot