KEHITTÄMISSELVITYS TÄKTOMIN LENTOKENTÄSTÄ ISS PROKO INFRA OY, HELSINKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHITTÄMISSELVITYS TÄKTOMIN LENTOKENTÄSTÄ 29.3.2010 ISS PROKO INFRA OY, HELSINKI"

Transkriptio

1 1 KEHITTÄMISSELVITYS TÄKTOMIN LENTOKENTÄSTÄ ISS PROKO INFRA OY, HELSINKI

2 JOHDANTO Aluekeskusohjelma AKO määritti tehtävän Täktomin lentokentän logistisista käyttö- ja kehittämismahdollisuuksien hyödyntämisestä. Hankkeen toteuttajina ovat Hangon kaupunki, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari ja Raaseporin elinkeinokeskus. Työn rahoittajana on Länsi-Uudenmaan aluekehitysohjelma AKO, jota hallinnoi Länsi-Uudenmaan uusyrityskeskus Oy. Työhön valittiin konsultiksi ISS Proko Infra Oy ja työ käynnistettiin Työ valmistui Yhtiössä työstä on vastannut toimitusjohtaja Ari Tuutti. Työtä ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat: Kaupunginjohtaja Jouko Mäkinen, Hangon kaupunki Satamajohtaja Paavo O. Lyytikäinen, Hangon kaupunki Kansliapäällikkö Jukka-Pekka Halme, Hangon kaupunki Toimitusjohtaja Torleif Söderlund, Länsi-Uudenmaan Kauppakamari Toimitusjohtaja Marcus Forsström, Eteläkärjen Uusyrityskeskus Ry Toimitusjohtaja Jorma Korhonen, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Projektipäällikkö Erja Vaarala, Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Johtaja Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Asiantuntijajäsenet: Matkailupäällikkö Anna Piiroinen, Hangon kaupunki Tekninen johtaja Sten Öhman, Hangon kaupunki Ulf Hägglund, Rajavartiolaitos Sami Iso-Lauri, Puolustusvoimat Työssä analysoitiin Täktomin lentokentän ja lentoliikenteen nykytilanne ja koottiin sekä muodostettiin kehittämisen tavoitteet.

3 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHTA Nykytilanne Länsi-Uusimaa Hanko Keskeiset liikenneyhteydet ja logistiikka Matkailu Tuotannollinen rakenne Luontoarvot ja suojelu Täktomin lentokenttä Lentokenttä ja sen hallinta... 7 Yhteydet muuhun liikenneverkkoon...7 Kiitotie...7 Asemataso...7 Yhdystiet...7 Rakennukset...7 Lennonvarmistuslaitteet...7 Kunnallistekniikka Lentotoiminta Lentoliikennealue KEHITTÄMISSELVITYKSEN PERUSTEET Yhteenveto haastatteluista Haastateltujen joukko Tavoitteita lentokentän kehittämiselle Lentoliikenteen rakenteellinen murros ja sen aiheuttamat muutospaineet Suomessa KEHITTÄMISSELVITYKSEN SISÄLTÖ Lentoliikenteen kehittämisvaihtoehdot toiminnoittain Yleisilmailu Laskuvarjohyppytoiminta...12 Koulutustoiminta...12 Pienkoneharrastustoiminta (sis. ultrakevyet)...12 Pienkonekorjaamotoiminta...12 Purjelentotoiminta...12 Lentokenttä Viranomais-, puolustusvoimien- ja SAR -toiminta Meripelastustoiminta...13 Rannikkovartiosto...13 Tulli...13 Puolustusvoimat...13 Palo- ja pelastustoimi Kaupallinen liikenne Tilauslentoliikenne ulos...13 Tilauslentoliikenne sisään...13 Liikelentotoiminta (liikesuihkut ja helikopterit)...14 Säännöllinen reittiliikenne...14 Lentorahtiliikenne KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA SEN MUKAISET LIIKETOIMINTAMALLIT Vaihtoehdot ja valittu kehittämispolku ja sen mukainen alustava kentän kehittämissuunnitelma A Täktomin sulkeminen B Yleisilmailutoimintojen kehittäminen ympäristön kanssa sopusoinnussa C Täktomista Helsingin halpalentoasema... 15

4 4 Lentokenttärakenteet Maanomistus Kehittämisen kustannusarvio Lentokentän osalta...17 Lennonvarmistuksen osalta...17 Maakulkuyhteyksien toteutuksen osalta Rahoitusvaihtoehtoja Lentokentän operaattori Riskianalyysi SWOT -ANALYYSI KEHITTÄMISESTÄ JATKOTOIMENPITEET LIITTEET... 23

5 5 1 LÄHTÖKOHTA Lähtökohdat on arvioitu ensisijaisesti lentoliikenteellisistä näkökulmista. 1.1 Nykytilanne Hangon Täktom on yksi lukuisista Suomessa sijaitsevista ns. korpikentistä, joita on jäänyt maahamme toisen maailmansodan jälkeen. Näiden korpikenttien lisäksi valtionyhtiö Finavia Oyj ylläpitää 25 lentoasemaa ja yksityisesti omistettuja on lisäksi kaksi lentoasemaa. Lentoliikenteellisesti Hanko sijaitsee 105 km:n etäisyydellä Helsinki-Vantaasta, 180 km:n etäisyydellä Tampere-Pirkkalasta ja 90 km:n etäisyydellä Turun lentoasemasta. Etelä-Suomessa on haettu vaihtoehtoja Malmin yleisilmailukentän uudelleensijoittamiseksi. Muita merkittäviä Hankoa koskevia lentoliikenteellisiä kehittämishankkeita Suomessa ei ole tunnistettu Länsi-Uusimaa Tarkastelualue on ensisijaisesti Länsi-Uusimaa. Lisäksi työssä selvitettiin toiminnallisia tarpeita Salosta ja arvioitiin lentoliikenteen kehittämismahdollisuuksia laajemminkin. Alueella on aikaisemmin selvityksissä ollut Lohjan lentokenttähanke ns. uudishankkeena. Muita lähistöllä olemassa olevia lentokenttiä ovat Nummela (1200mx18m+800mx18m), Kiikala (930mx15m+600mx15m), Torbacka (360mx15m) ja Genböle (530mx12m). Uudenmaan maakuntakaava on saanut lainvoiman Kaavaa ollaan uudistamassa. Aikataulun mukaan kaavaluonnos valmistuu alkuvuodesta 2011 ja kaavaehdotus alkuvuodesta Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä kaavan vuoden 2012 loppuun mennessä. Täktomin lentokentän muutokset voidaan saada mukaan kaavatyöhön. Lentokentän kehittämiseksi tarvittavat selvitykset voidaan laatia rinnan kaavaprosessin kanssa Hanko Hanko on toiminut vahvana satamapaikkana Venäjälle suuntautuvassa tavaraliikenteessä. Satama on pääsääntöisesti jäistä vapaa ja sen toimintavarmuus läpi vuoden on parasta luokkaa Suomessa. Idänviennin väheneminen tarjoaa laiturikapasiteettia esim. risteilymatkustajaliikenteen kehittämiseen Keskeiset liikenneyhteydet ja logistiikka Maantieyhteys Helsinkiin kulkee kehitteillä olevaa V-kehää (nyk. kt 51 ja 25) myöten ja matka-aika nykyistä 120 km:n yhteyttä myöten kestää noin 1:30-1:45 tuntia. Rautatieyhteys Hankoon kulkee Karjaan vaihtopysäkin kautta ja sen kesto on noin 1:50 tuntia.

6 Matkailu Hangon matkailu perustuu perinteiseen regattatyyppiseen imagoon ja sen oheispalveluihin. Kaupungin matkailulliset palvelut ovat sesonkiluonteisia ja ne edellyttävät tuotteistamista ja ketjuttamista kehittyäkseen ympärivuotisiksi. Seudullinen tai alueellinen yhteistyö on alkamassa. Hanko ja Raasepori ovat käynnistäneet käytännön yhteistyön Tuotannollinen rakenne Hangon talousalueella sijaitsee tuotannollisia laitoksia, joiden tuotevalikoimaan kuuluu suhteellisen arvokkaita, mutta kevyitä tuotteita Tällä hetkellä näistä osa vie tuotteitaan Helsinki-Vantaalta lentorahtina ulkomaille Luontoarvot ja suojelu Hangon kunnan pinta-alasta 800,2 km 2, maapinta-alaa on vain 117,5 km 2. Rantaviivaa Hangolla on noin 540 km, josta vapaata rantaviivaa koko rantaviivasta on noin 74 prosenttia. Hankoniemi muodostaa maisemaltaan ja luonnonarvoiltaan rikkaan kokonaisuuden. Hangon alue kuuluu hemiboreaaliseen metsävyöhykkeeseen (tammi) ja metsätalousmaan osuus maapintalasta 117,5 km 2 :sta on 79 %. Hankoniemellä sijaitsevat Uddskattanin ja Tulliniemen luonnonsuojelualueet sekä Täktomin suojellut merenlahdet. Uddskatan ja Tulliniemen alue on Suomen mantereen eteläisin kohta. Uddskatanin vesistöalue rantoineen rauhoitettiin arvokkaana lintukohteena jo vuonna Täktomin suojellut merenlahdet kuuluvat lintuvesien suojeluohjelmaan ja Natura verkostoon. Täktomin pohjoisosassa sijaitsee myös Santalan korven soidensuojelualue. Hangossa luonnonsuojelualueita (kansallispuistoja, vanhojen metsien suojelualueita, soiden suojelualueita ja lehtojen suojelualueita) on 73 ha. Yksityismaiden luonnonsuojelualueita on ha ja Natura-alueita ha. Kaiken kaikkiaan Hangon maa- ja vesialueista (800,2 km 2 ) on suojeltuja yhteensä 213,01 km 2 eli runsas neljäsosa. Hangossa on vietetty vilkasta huvilaelämää 1800-luvun lopulta lähtien, josta kaupunkiin on muodostunut arvokas rakennushistoriallinen huvilarakentamisen aikakerrostuma. 1.2 Täktomin lentokenttä Täktomin lentokenttä on rakennettu vuonna 1940 venäläisten toimesta. Sitä on vuosien saatossa korjailtu ja paranneltu. Luokitukseltaan kenttä on ns. korpikenttä, jossa ei ole lennonohjauspalvelua. Kenttä sijaitsee koilliseen n. 7 kilometrin etäisyydellä Hangon keskustasta. Kentän pohjoispuolella on ympäristöllisesti merkittävä suoalue, joka on suojeltu. Kentän itäpuolella sijaitsee puolustusvoimien harjoitusalue. Kentän länsipuolella on golfkenttä. Etelän lähestymissuunnassa on pientaloasutusta.

7 Lentokenttä ja sen hallinta Lentokenttä sijaitsee Hangon kaupungin omistamalla maalla, josta kaupunki on tehnyt vuokrasopimuksen 37,9 hehtaarin alueesta (liite 1) Hangon lentokerho ry:n kanssa. Hangon lentokerho vastaa kentän ylläpidosta ilmailuviranomaisen vaatimusten mukaisesti Lentokentän paikallistoimija on Hangon lentokenttäyhdistys ry. Yhdistys vuokraa tarvitsemansa tilat Hangon lentokerholta, kuten Suomen laskuvarjokerhokin, joka käyttää kenttää aktiivisesti. Hangon lentokenttäyhdistys on viime vuosina kunnostanut kenttäaluetta saamillaan kaupungin avustuksilla. Lisäksi Suomen laskuvarjokerho huolehtii talkoilla kentän kunnossapidosta. Kaupunki on neuvotellut Hangon lentokenttäyhdistyksen kanssa uudesta maanvuokrasopimuksesta. Kentän toiminnan hallinta ja vastuusuhteet ovat tällä hetkellä sekavat. Hangon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt lentotoiminnalle ympäristöluvan , jonka perusteella yleisilmailutoimintaa kentällä harjoitetaan. Yhteydet muuhun liikenneverkkoon Täktomin lentokenttä sijaitsee vajaan 10 km:n etäisyydellä satamasta, 1,5 km Hankoniementiestä ja vain runsaan kilometrin päässä rautatiestä. Kiitotie Täktomissa kiitotien suunnat ovat 03/21 (koilliseen ja lounaaseen). Kiitotien pituus on metriä ja sen leveys on 18 metriä. Päällystetyn kiitoradan molemmin puolin on tasainen nurmikenttä. Tällä hetkellä kiitotien 03 kynnystä on siirretty noin 200 metriä kiitotien epätasaisuuksien vuoksi, joten käytännön kiitotiepituus on m. Kiitotien numerointi ja maalaukset ovat välttävässä kunnossa. Kentällä ei ole järjestettyä polttoainehuoltoa. Asemataso Kentällä on kaksi asematasoa: Entinen tankkauspaikka ja kerhon hallin viereinen asemataso. Asemataso on nurmipintainen. Yhdystiet Yhdystiet ovat nurmipintaisia, eikä niitä ole merkitty ilmailukarttaan. Rakennukset Kenttäalueella on kolme rakennusta: Lentokonehalli, kerhorakennus ja kioski (liite 2). Lennonvarmistuslaitteet Kentän toimintasäännöissä määrätään, että kentällä operoitaessa käytetään radiotaajuutta 123,6 MHz. Kentällä ei ole lähestymislaitteita, yövalaistusta eikä lennontiedotus- (AFIS) tai -ohjauspalvelua.

8 8 Kunnallistekniikka Lentokenttää rakennuksineen ei ole kytketty kunnallisteknisiin verkostoihin. Sähköliittymä on. Lentokentän läheisyyteen on lähivuosina rakenteilla siirtoviemäri ja vesijohto Lappohja - Hanko, johon on mahdollista saada liittymät kunnallisteknisiin verkkoihin Lentotoiminta Kentän pääkäyttäjä on Suomen laskuvarjokerho Ry, jolla vuonna 2009 oli kentällä laskuvarjohyppyä (koko Suomi ), mikä tarkoittaa noin operaatiota ja 500 lentotuntia vuodessa. Toinen käyttäjä on Hangon lentokerho, joka operoi kentältä Evector EV-97-ultrakevyellä koneella. Lentotunteja vuositasolla kertyy alle 100. Puolustusvoimat tarvitsee tasaisen nurmialueen ja lennokkitoimintaan soveltuvan ilmatilan, jollainen Täktomissa on, noin viikon kestävälle leirilleen vuosittain. Tuona aikana lennokkitoimintaa on noin 4 tuntia päivässä. Muut toimijat ovat satunnaisia. Kentällä on vieraillut mm. Learjet -liikesuihku ja rannikkovartioston Dornier Do 228-kalustoa sekä lukuisia yksityisiä pienkoneita. Lentotoiminta on ympäristöluvassa rajattu kello 09:00-18:00 tapahtuvaksi. 1.3 Lentoliikennealue Kentän läheisin pää, kiitotie 03 sijaitsee n. 7 km:n päässä Hangon ydinkeskustasta. Ilmatilan osalta Täktomin lentokenttä ei risteä Helsinki-Vantaan tai muidenkaan nykyisten lentoasemien ilmatilan tai lähestymissuuntien kanssa. Kuvassa 1 on esitetty Helsinki- Vantaan lentoaseman lentorajoitusalueet. Kuva 1. Helsinki- Vantaan lentoaseman lentorajoitusalueet.

9 9 Kiitotien lounaispää on mereltä lähestyttävissä ja koillispään lähestymisalue on Santalan päällä. Kiitotien jatkeilla ei ole luonnonesteitä eikä rakennelmia, jotka haittaavat lentoliikennettä. Kentän itäpuolella sijaitsee ensin puolustusvoimien harjoitusalue ja sen jälkeen luonnonsuojelualueita. Pohjoispuolella sijaitsee soidensuojelualue. Länsipuolella lentotoimintaa rajoittavana vaara-alueena on räjähdysainetehdas.

10 10 2 KEHITTÄMISSELVITYKSEN PERUSTEET 2.1 Yhteenveto haastatteluista Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa päädyttiin kokoamaan kehittämistavoitteita matkailun, kemianteollisuuden ja valtion turvallisuusalan toimijoilta. Lisäksi kaikki yleisilmailutoimijat sovittiin haastateltaviksi. Matkailun ja elinkeinoelämän edustajat näkivät kaupallisten toimintojen kehittämisen myönteisenä. Valtaosa vastaajista ei vastustanut kentän kehittämistä, yksi haastateltava ilmoittautui neutraaliksi ja yksi näki kentän nykytoiminnan ja mahdollisen kehittämisen häiritsevän Hankoniemen luonnonrauhaa. Sammutuslentojen kannalta Täktomin kentän säilyttäminen lentokelpoisena paikka nähtiin oleellisen tärkeäksi. Meripelastustoiminnalle Täktom tarjoaa tarvittaessa valmiin alustan suuronnettomuuksien varalta. SAR-toiminta hoituu rajavartiolaitoksen nykyisen toiminnan puitteissa, eikä Täktomilla ole siinä merkittävää roolia. Hankoniemi tarjoaa hyvän ulokkeen Itämerelle ja Suomenlahdelle. Tullilla ei ole omia lentoliikennetarpeita. Tulli järjestää valvontaa tarvittaessa elinkeinoelämän tarpeiden mukaan. Yleisilmailussa tavoitteena nähtiin nykyisen lentotoiminnan säilyttäminen ja sen kehittäminen erityisesti laskuvarjohyppytoiminnassa Haastateltujen joukko Selvitystyön yhteydessä on haastateltu joko henkilökohtaisesti tai puhelimitse ohjausryhmän jäsenet sekä ohjausryhmän nimeämät alueella toimivien viranomaisten ja yritysten yhteyshenkilöt. Viranomaisista haastateltiin tullin, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen henkilöitä yhteensä 8 henkilöä. Alueella toimivien yritysten edustajia haastateltiin 8 henkilöä. Lentokentän toimijoista haastateltiin Hangon lentokerhon ja Suomen Laskuvarjokerhon sekä Hangon lentokenttäyhdistyksen edustajat. Matkailuyrittäjiä haastateltiin 5 henkilöä. Lisäksi haastateltiin seudullisten tarpeiden selvittämiseksi Yrityssalon edustaja Tavoitteita lentokentän kehittämiselle Haastatteluissa tiedusteltiin erikseen yleisilmailun ja kaupallisen liikenteen kehittämis- ja kuljetustarpeita, niin rahdin kuin henkilöidenkin osalta. Seuraavanlaisia kehittämistavoitteita kirjattiin: Yleisilmailu: - Pienimuotoista lentokoulu- ja tutustumistoimintaa ultrakevyellä kalustolla - Ammattimaisesti hoidettuja maa- ja majoittumispalveluja kentällä vieraileville Kaupallinen liikenne: - Yhdistetyt risteily-lentopaketit (Rostock, Lyypekki, Baltia)

11 11 Kenttä ja sen rakenteet: - Laskuvarjokerho on kiinnostunut huolehtimaan ympäristölupaehtojen mukaisten rakenteiden toteuttamisesta kentän toiminnan jatkuvuutta vastaan. - Lentorahtipooliin on myönteistä mielenkiintoa. Rahdin määrä on kuitenkin sen verran vähäinen ja se suuntautuu lukuisiin eri kohteisiin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, että yksinään lentorahdille ei ole liiketoiminnallisia edellytyksiä. Sen sijaan rahdin osuus voi nousta merkittäväksi lisätuotoksi kaupallisessa matkustajareittiliikenteessä. 2.2 Lentoliikenteen rakenteellinen murros ja sen aiheuttamat muutospaineet Suomessa Lentoliikenne on voimakkaassa globaalissa murroksessa. Lentoyhtiöt tekevät mittavia tappioita ympäri maailmaa. Lentoyhtiöiden välillä käytävä kansainvälinen kilpailu on yhä kovempaa ja vain harvat lentoyhtiöt näyttävät enää yltävän positiiviseen liiketulokseen. Näille harvalukuisille kannattaville lentoyhtiöille näyttäisi olevan yhteistä se että ne ovat pystyneet kehittämään uudenlaisen tavan toimia ts. entisiä kustannusrakenteita selvästi kustannustehokkaammalla tavalla. Nämä ns. Low Cost lentoyhtiöt ovat kyenneet parhaiten vastaamaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja niiden markkinaosuudet ovat voimakkaassa kasvussa. Nykyisen markkinaosuuden 8 % on arvioitu kasvavan 50 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tämä ilmiö on myös havaittavissa, vaikka sen merkittävin rantautuminen tapahtuukin vasta muutamien vuosien kuluttua. Suomi ei voi jäädä tämän kehityksen ulkopuolelle, se merkitsisi maamme saavutettavuuden vaarantumista samalla kun perinteiset lentoyhtiöt, kuten Finnair, ovat jatkuvassa selviytymistaistelussa, jonka lopputulos voi olla mikä tahansa. Tarvitsemme halpalentoyhtiöiden laajenevaa liikenneverkostoa ja näiden tarjoamaa huippuedullista hintatasoa. Edelleen nämä halpalentoyhtiöt tarvitsevat lentoasema- ja -liikennepalveluita, jotka on suunniteltu ja mitoitettu niiden tarpeista lähtien.

12 12 3 KEHITTÄMISSELVITYKSEN SISÄLTÖ 3.1 Lentoliikenteen kehittämisvaihtoehdot toiminnoittain Yleisilmailu Hanko sijaitsee liian kaukana ollakseen mahdollinen vaihtoehto Malmin kentän liikenteelle, jonka käyttäjät ovat pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulta. Mahdollinen sähköistys nykyiseen rataan ja suorat junayhteydet lisäisivät Hangon houkuttelevuutta myös Malmin korvaavana yleisilmailukenttänä, mutta yleisilmailun tuotot seudulla jäävät rakentamisvaiheen jälkeen verraten ohuiksi. Yleisilmailun saralla muut kehitysnäkymät on jaettu toiminnoittain seuraavasti. Laskuvarjohyppytoiminta Hangossa hypätään joka kolmas Suomessa tehty laskuvarjohyppy. Se on siis jo nyt merkittävä laskuvarjotoimintakeskittymä. Toimintaa harjoittava Suomen laskuvarjokerho ry on aktiivinen ja valmis toimimaan kenttärakenteiden ja -hallinnon kehittämisen osalta. Taloudellinen konsepti on valmis. Koulutustoiminta Paikallinen yhdistys, Hangon lentokerho ry, pyrkii tarjoamaan koulutusta ultrakevyelle kalustolle. Taloudellinen konsepti on vielä toistaiseksi avoinna. Pienkoneharrastustoiminta (sis. ultrakevyet) Hangon lentokerho toimii aktiivisesti Täktomin kentältä jatkossakin. Tavoitteena mm. venelaskentalennot, kuten yhdistys hoitaa jo nyt Vaasan seudulla. Pienkonekorjaamotoiminta Tarpeita ei ilmennyt eikä tätä ei ole erikseen selvitetty. Sinällään mahdollinen toiminta, joka ei ole liian kaukana asiakkaista (vrt. nyk. Malmi). Vastaavia on mm. Joensuussa ja Ranualla. Purjelentotoiminta Täktom on mahdollinen, joskin epätodennäköinen ko. toiminnan sijoittumispaikkana. Nykyiset keskittymät ovat Nummela, Kiikala ja Räyskälä ja siirtymätarvetta niiltä ei ole eikä uuden keskuksen tarvetta kokonaisuutena ole ilmennyt. Lentokenttä Lentokentän hallintaa esitetään yksinkertaistettavaksi ja keskeiset toimijat ottaviksi mukaan ylläpitovastuuseen ja hallintoon Viranomais-, puolustusvoimien- ja SAR -toiminta Ei käytännön kehittämistarpeita nykyiseen. Kenttä on säilytettävä liikennealueiltaan nykyisellään.

13 13 Meripelastustoiminta Meripelastustoiminta tukeutuu helikopterilentokalustollaan Tulliniemessä sijaitsevaan merivartioasemaan. Täktomin kenttä toimii suuronnettomuuksissa liikennepaikkana. Rannikkovartiosto Samanlainen toiminta, kuin meripelastustoiminnassa. Tulli Nykyisellä kentän käytöllä tulli hoitaa tehtävät tilausten perusteella liikkuvan kaluston voimin. Toiminnan mahdollisesti laajentuessa voidaan tullin toiminta hoitaa liikkuvalla kalustolla hyvin pitkälle. Mikäli Täktomin kentän toiminta laajenee siinä määrin, että kentälle tehdään uusia rakennuksia, tulee tullin tarpeet tiloissa huomioida. Puolustusvoimat Puolustusvoimilla ei ole tarpeita lentokentän käyttöön. Tällä hetkellä lennokkitoiminta käsittää noin viikon mittaisen leirin ja toiminta säilyy nykyisellä tasolla. Lennokkitoiminta edellyttää aina lupamenettelyä eli ilmatilavarausta, joka on sovittavissa kentän toimijoiden kesken. Palo- ja pelastustoimi Täktomin kenttä toimii suuronnettomuuksissa pelastuskenttänä. Kentän sijainti on erittäin tärkeä säilyttää sammutuslentojen tukikohtana Helsingin ja Turun lentokenttien välissä Kaupallinen liikenne Kaupallisen liikenteen perusteet eivät löydy Länsi-Uudeltamaalta tai hieman laajemmaltakaan alueelta, vaan valtakunnan tason halpalentoliikenneratkaisusta. Tilauslentoliikenne ulos Helsinki-Vantaan ja Turun tarjonta asettaa ulospäin suuntautuvalle tilauslentoliikenteelle niin kovat tavoitteet suhteessa asutuksen jakaumaan, että sen kehittäminen on erittäin epätodennäköistä. Tarvittaisiin ehdoton taloudellinen poistyöntävä tarve nykyisiltä ympäröiviltä keskuslentoasemilta, jota ei ole tiedossa. Tilauslentoliikenne sisään Pienet Lapin kunnat ovat onnistuneet pitkäjänteisellä työllä kasvattamaan sisään tulevan tilauslentoliikenteen merkittäväksi turismiksi (esim. Kittilä matkustajaa vuonna 2008). Näiden sijainti suhteessa maakuntalentoasemiin on kuitenkin verraten etäinen. Yksinään Hangon tai sitä ympäröivän alueen matkailupalvelut eivät riitä sisään suuntautuvan tilauslentoliikenteen kehittämiseen. Ketjuuntumalla pääkaupunkiseudun kanssa pieni mahdollisuus saattaa olla olemassa, mutta tällöinkin se voisi olla ensisijaisesti yhdistetty risteily-lento-paketti, jolloin Hangon tulisi arvioida, kumpi on tavoiteltavampi vaihtoehto, lento vai risteily Hankoon.

14 14 Liikelentotoiminta (liikesuihkut ja helikopterit) Liikelentotoiminta toimii parhaimmillaan runsaan väestön keskuslentoasemilla. Koska käyttäjät maksavat ajasta ja suorista, välilaskuttomista lennoista, muodostuvat liikelentokeskukset yleensä suurten metropolien yhteyteen. Tällöin siirtymämatkat maitse ovat ajallisesti ratkaisevassa asemassa, jolloin Täktom ei ole realistinen vaihtoehto. Samat perusteet ohjaavat myös helikopteritoiminnan keskuspaikkojen läheisyyteen. Säännöllinen reittiliikenne Säännöllinen reittiliikenne voidaan jakaa Suomessa kolmeen pääluokkaan: kotimaan liikenne, perinteinen kansainvälinen liikenne ja ns. halpalentoliikenne. Kotimaan reittiverkkoon Hanko ei tuo lisäarvoa. Tilanne ei ole kehittymässä myönteisesti, kun perinteiset lentoyhtiöt pyrkivät siirtämään ns. commuter -liikennöitsijöille jo keskikokoisiakin lentoasemia (mm. Joensuu, Kajaani, Kemi). Perinteinen kansainvälinen liikenneyhteys Hangosta ei ole realistinen kehittämisvaihtoehto. Seudun väestöllä ei ole haastattelujen perusteella, eikä väestöpohjaan perustuvalla tarkastelulla riittävää tarvetta ja potentiaalia tällaisen reitin käynnistämiseksi. Halpalentoliikenteessä Suomi on kytketty kansainväliseen verkkoon neljän lentoaseman, Turun, Helsingin, Tampereen ja Lappeenrannan kautta. Halpalentoyhtiöt pyrkivät minimoimaan kääntöajat ja liikennöimismaksut, jotka ovat merkittävä osa niiden kustannusrakenteessa. Kaikki Suomen lentoasemat, joille lennetään halpalentoliikennettä, ovat perinteisiä, kustannuksiltaan korkeaksi koettuja ja lentoasemaverkon omistusjärjestelystä johtuen myös siihen sidottuja lentoasemia. Euroopassa useiden metropolien läheisyyteen (max. noin tunnin julkisen kulkuneuvomatkan) on rakennettu erityisesti halpalentoliikennettä palvelevia lentoasemia (Tukholma, Frankfurt). Tähän Hangolla voisi olla erittäin hyvä mahdollisuus. Lentorahtiliikenne Lentorahti kulkee osana säännöllistä matkustajaliikennettä. Erikseen yhteenkään selvään suuntaan ei lentorahtivolyymia nähdä riittäväksi. Lentorahdin osalta todettiin muutama päävirtasuunta, joita voidaan tarkastella mahdollisesti kehitettävän reittiliikenteen osana. Eräät yritysten edustajat totesivat kuitenkin, että rahtiliikenteen kulku saattaa tulla ainakin kehittämiskohteeksi, mikäli lentoliikennetoiminta kehittyy kaupalliseen suuntaan ja tuo todellisen mahdollisuuden rahdin kulun lentoteitse.

15 15 4 KEHITTÄMISEN TAVOITTEET JA SEN MUKAISET LIIKETOIMINTAMALLIT 4.1 Vaihtoehdot ja valittu kehittämispolku ja sen mukainen alustava kentän kehittämissuunnitelma Tässä työssä on käyty läpi seuraavat kehittämisvaihtoehdot ja niistä on muodostettu jatkotyöohjelmaesitys A Täktomin sulkeminen Tämä vaihtoehto helpottaisi toteutuessaan ympäristön häiriöistä käytäviä keskusteluja tai siirtäisi esim. melukeskustelun muihin kohteisiin (vesiskootteri, raideliikenne jne). Kenttää ei voi jättää nykyiselleen mahdollisen sulkemisen jälkeen, vaan se on ympäristö huomioon ottaen kehitettävä maankäytöllisesti muihin tarkoituksiin (asuminen, teollisuus, metsitys). Joka tapauksessa kentän rakenteet on silloin purettava ja alue siivottava B Yleisilmailutoimintojen kehittäminen ympäristön kanssa sopusoinnussa Lentokentän ympäristölupa rajoittaa merkittävästi nykyisellään arkisin tapahtuvaa yleisilmailutoimintaa käytännössä. Koska yleisilmailu on harraste, ja koska pääosa harrastajista on työssä käyviä, ei työajan päättymisen ja ympäristölupaehdon väliin jää harrasteaikaa. Harrastajat ovat lupautuneet melumittauksiin ja ympäristöluvan ehtojen mukaiseen rakentamiseen ( ), mikäli saavat varmuuden toiminnan jatkumisesta Täktomissa. Toimintaa voidaan jatkossakin yhteistyössä arvioida ja sen sisältöä tarkistaa, esim. ulkopuolisen organisaation koolle kutsumana. Yleisilmailu voi kehittyä ja toimia Täktomissa itsenäisenä toimintana, mutta mahdollisen halpalentoliikenteen rinnalla se ei mahdu samalle kentälle, kun reittiliikenne lähestyy noin miljoonaa vuotuisen matkustajan määrää. Eli kehittyessään kaupallinen liikenne tarvitsee vapaata ilmatilaa, mikä aikaansaa yleisilmailulle rajoituksia C Täktomista Helsingin halpalentoasema Nykyiseen eurooppalaiseen tapaan, Täktomia voi ajatella Helsingin halpalentoliikenteen lentoasemana. Kuten Ryan Airilla tai Air Berlinillä matkustettaessa lentolipussa lukee Tukholma tai Frankfurt, mutta matkustaja kuljetetaan Tukholmassa Skavstaan, joka sijaitsee noin tunnin maaliikennematkan päässä Arlandasta. Kaupallisen liikenteen kehittämisen ehdoton edellytys on alle tunnin kestävä suora julkinen liikenneyhteys Helsingin keskustaan tai Helsinki-Vantaalle. Tämä tarkoittaa, että Hangosta on oltava suora sähköratayhteys Helsinkiin. Halpalentoliikenne voi keskittyä yhdelle sitä varten toteutetulle lentoasemalle alueella, jonka raja näkyy kuvassa 2. Hangon sijainti ei ole maayhteyksiä ajatellen paras mahdollinen, mutta ilmatilaa ja lentoreittejä ajatellen se on oivallinen.

16 16 Lähestymissuunnat Täktomiin eivät leikkaa tai häiritse muita päälentoasemia (Helsinki, Turku ja Tampere). Hanko sijaitsee 105 km länteen Helsinki-Vantaasta ja 180 km lounaaseen Tampereesta, joten keskeisten Eurooppaan suuntautuvien yhteyksien lentoajat ovat nykyisiä lyhyemmät (Lontoo-Helsinki 3:10, Lontoo - Täktom 3:00). Edestakaisen matkan aikasäästö yhtiölle on noin 20 minuuttia eli lentotoiminnallisten kustannusten osalta 5 %. Kuva 2. Suomen väestökeskittymä ja uuden sukupolven lentoaseman sijaintialue Lentokenttärakenteet Halpalentoliikenne tarvitsee vähintään 2500m pituisen kiitotien, jonka leveys on yli 45 m, miel. 60 m. Lähestymisvalolinjoineen kiitotien suunnassa tarvittava suora maa-alueen pituus on vähimmillään m. Alueen leveys vaihtelee mm. asematason ja terminaalin sekä maaliikenneterminaalin sijoittelun perusteella. Lisäksi liikenteen kehittyessä tarvitaan yhdystiejärjestelmä ja asemataso. Matkustajien käsittelyä varten tarvitaan terminaali ja kentän ylläpitolaitteille hallitilat.

17 17 Lentokenttärakenteet koostuvat seuraavista osista: Lähestymisalueen ilmatila Lähialue Kiitotiejärjestelmä poistumisrullausteineen, yhdysteineen ja odotuspaikkoineen Asematasoalue Porttijärjestelmä Terminaalirakennukset Maaliikenneterminaali Pysäköinti Lisäksi tarvitaan lennonvarmistusjärjestelmät, lähestymisjärjestelmät ja valojärjestelmät. Nämä tilatarpeet mitoitetaan yleensä ns. lentoaseman pääsuunnitelmassa (master-plan), joka esitetään julkisen keskustelun YVA -prosessin yhteydessä. Käyttöä ja ylläpitoa varten tarvitaan lumen- ja jäänpoistokalusto, tankkausjärjestelmä, varavoimajärjestelmä sekä koneiden huolto- ja varustamisjärjestelmät ajoneuvoineen ja suojineen. Yhteensä nämä rakenteet edellyttävät vähimmillään noin 150 hehtaarin maa-aluetta. Lisäksi tarvitaan mahdollista lentokenttäkaupunkia varten alueen sijainnista riippuen ha. Liitteessä 3 on tarkasteltu kiitotien jatkamisen eri vaihtoehtoja. Todennäköisimpinä ratkaisuina ovat kiitotien jatkaminen etelään tai kiitotien suunnan muuttaminen nykyisestä suunnasta suuntaan Maanomistus Kääntövaihtoehto on kiinteistönomistuksellisesti yksinkertaisin toteuttaa. Eteläinen kiitotien jatkaminen edellyttää lukuisia yksityisten kiinteistöjen lunastuksia (liite 3) Kehittämisen kustannusarvio Lentokentän osalta Liikennealueet, asemataso, rakennukset, maaliikennepuoli, koneet ja järjestelmät, kunnallistekniikka, jne. ovat noin M. Lennonvarmistuksen osalta Lennonvarmistusjärjestelmä, lähestymisjärjestelmät, valojärjestelmät, varavoimajärjestelmä, jne. ovat noin 10 M. Maakulkuyhteyksien toteutuksen osalta Raideyhteys lentoasemalle esitetään toteutettavaksi joko suorana tai vaihdejärjestelmän kautta silmukkana. Tämä edellyttää raidelinjasuunnitelman laatimisen mahdollisen seudullisen toteutuspäätöksen yhteydessä. Kustannusarvio suorana ohjautuu raidehankkeeseen ja silmukkana se kohdistuu lentoasemahankkeeseen.

18 Rahoitusvaihtoehtoja Hanketta esitetään rahoitettavaksi osakeyhtiöpohjaisena yrityksenä, johon osakkaiksi haetaan myöhemmin myös lentokentän toimijoita. Valtion rahoitusosuudesta esitetään käytäväksi keskustelu LVM:n, Liikenneviraston ja VM:n kanssa Lentokentän operaattori Kehittämishankkeen alussa lentokentälle esitetään muodostettavaksi tilapäinen, määräaikainen hallinto, jonka muodostavat Hangon kaupungin nimeämät henkilöt (maanomistaja) ja yleisilmailijat (Suomen laskuvarjokerho ry ja Hangon lentokerho ry). Perustettava Lentokenttäyhtiö tekee vuokrasopimuksen Hangon kanssa maapohjan vuokraamisesta, kun hankepäätökset on saatu aikaan. Taulukko 1. Yhteenvetovertailu vaihtoehdoista 5B ja 5C: B C Lähiyhteydet muuhun liikenneverkkoon Ennallaan itäpuolella Uuden toteutus länsipuolella Kiitotie Pintakorjaus Uusi 2500x45m/60m Asemataso - Uusi 6-paikk Yhdystiet ja rullaustie - Uusi Rakennukset Kunnostustoimenpiteitrakennus Terminaali ja TWR- Lähestymisjärjestelmät - IFR varustus eli ILS CAT I ja GPSlähestymismenetelmät Kunnallistekniikka + liittymät Kaikki Neuvottelut seudullisen kehittämisorganisaation Kenttäkohtainen Valtakunnallinen muodostamiseksi Neuvottelut viranomaisten kanssa Kohtalaiset Laajat Lentoliikenneviranomaiset Vaatimattomat Laajat Maankäyttö ja hankinta Ei muutoksia Lunastuksia Lentokentän hallinta Uudistus Yhtiö Kehittämisen kustannusarvio 0,1-0,5 M M Lentokentän ympäristö Meluselvitys Kaava/YVA Lennonvarmistuspalvelun taso Ei muutoksia AFIS, TWR tai TWR- RAD Maakulkuyhteydet Ei muutoksia Sähköraide Lentokentän operaattori - Ammattilaisorganisaatio Oheispalvelujen tuottajat Pienmyyntitoimintaa Aviapolis Rahoitusvaihtoehtoja Yhdistykset + kaupunki Investori(t) + valtio

19 Riskianalyysi Riskien painoarvo muuttuu hankkeen edetessä. Merkittävin tekijä, joka voi kaataa hankkeen heti alkuunsa, on ratayhteyden poisjääminen. Muuten alkuvaiheessa suurimmat hankeriskit koskevat ympäristökysymyksiä ja niissä haettavia ratkaisuja, mahdollista kilpailijavastustusta sekä maanomistuksen hajanaisuutta ja mahdollista lunastusprosessin läpivientiä. Myöhemmin riskit koskevat lentoyhtiöneuvotteluja ja toteutusaikataulua.

20 20 5 SWOT -analyysi kehittämisestä Ohjausryhmän kokouksessa päätettiin, että tarkasteltavat vaihtoehdot ovat: vaihtoehto B; lentotoimintaa kehitetään yleisilmailupainotteisesti (pienlentokonetoiminta, laskuvarjohyppääminen yms.) vaihtoehto C; Etelä-Suomen uuden sukupolven lentoliikennekeskus (USL), jossa pääpaino on lentotoiminnan kehittämisessä kaupalliseen suuntaan. Swot-analyysit laadittiin kummallekin tarkasteltavalle vaihtoehdolle erikseen kahdeksankenttäisenä analyysina, jossa vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsiteltiin sekä sisäisistä että ulkoisista lähtökohdista. tarkastelunäkökohtia olivat Hanko/Täktomin alueen ja infrastruktuurin ominaisuudet kummassakin vaihtoehdossa Ilmatilan ja operaatioiden ominaisuudet tarkasteltavissa vaihtoehdoissa Maakunnallinen (Uusimaa) ja valtakunnallinen (Suomi) näkökulma kumpaankin vaihtoehtoon. Nämä analyysit on esitetty liitteessä 4 ja yhteenveto niistä on seuraava: Vahvuuksista merkittävimmät ovat vapaa ilmatila olemassa oleva lentokenttä, jolla on aktiivista toimintaa. Markkinoinnissa voidaan hyödyntää myös vapaata SLOT-jakoa sekä nopeaa ja aikatauluvarmaa kääntöaikaa maassa. Heikkouksista kannattaa mainita huonot maaliikenneyhteydet Hangosta pääkaupunkiseudulle, mikä kulminoituu siihen perusasiaan, että tulevan liikenteen käyttäjät ja kenttä sijaitsevat eri alueilla. Tosiasia on myös, että nykyisellä lentokentän rakenteella ei ole taloudellista merkitystä uudisrakennushankkeessa. Mahdollisuudet hanketoteutukseen ovat markkinatilanteen muutosvaiheen aikana hyvät. Hanke toteutuessaan on kokonaan uusi elinkeino Hangolle, joka tukee olemassa olevien elinkeinojen kehittymistä ja elinvoimaisuutta. Myös kunnan imago kansainvälistyy ja nuorentuu merkittävästi. Lentoaseman yhteyteen on mahdollista kehittää muiden lentokenttäkaupunkien (Oulu, Turku, Tampere, Helsinki) lentokenttäkaupunki. Sen sisältö voi muodostua Hangon kaupungin myöhemmistä elinkeinostrategioista. Uhat koskevat alkuvaiheessa määrätietoisen sitoutuneen organisaation muodostamista. Myöhemmin ne koskevat yksittäisten hankevaiheiden läpivientiä mm. maanlunastuksia.

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA

UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA JA LOGISTIIKKA ESLogC -tulevaisuusverstas 26.3.2010, Pekka Normo Tavaraliikenteen logistiikka vahvistetussa maakuntakaavassa 2 Kaava sisältää valtakunnallisesti ja maakunnallisesti

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska

Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013. 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia Lapin Liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Johtava asiantuntija Lassi Hilska Lentoliikennestrategia miksi? Lentoliikennestrategia on yksi liikennepoliittisen selonteon jatkotoimenpiteistä

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 18.2.2016 ASEMAKAAVA Asemakaava koskee Kankaanpään kaupungin 12. kaupunginosan (Jyllinmäki) tilaa Kangastus 214-406-1-819. 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010 Kymenlaakson Liitto Tuulivoimaselvitys 2010 Tuulivoimaselvitys 2010 Tavoitteena löytää riittävän laajoja, tuulisuudeltaan ja maankäytöltään tuulivoimatuotantoon parhaiten soveltuvia alueita 2005 laadittu

Lisätiedot

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj

Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014. Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Syrjäisten alueiden lentoliikenne nyt ja tulevaisuudessa case Joensuu seminaari / Koli 14.8.2014 Aluejohtaja Raija Niskanen/Finavia Oyj Finavia Oyj lyhyesti 25 lentoasemaa Koko maan kattava lennonvarmistusjärjestelmä

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat:

Omistajakuntien ja Räyskälä-Säätiön rahoitusosuudet olisivat seuraavat: 1LOP P I KESKELLÄ KASVU -SUOM EA 1 HALLINTO JA TALOUS 14.1.2015 FORSSnnJ KAUPUNKI Jakelun mukaan /oc / d y / 5 RÄYSKÄLÄN ILMAILUKESKUKSEN AIRPARK-HANKKEEN ESISELVITYSHANKE Lopen kunnantalolla 12.12.2014

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 30.9.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin lentokentän konesäilytys ja majoitus asemakaava. 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta

KAS ELY L Seutukuntakierrokset Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta KAS ELY L Seutukuntakierrokset 2016 Maakuntauudistus KAS ELY L näkökulmasta Jyrki Karhula 20.10.2016 Johto Vastuualueen johtaja Johdon assistenttipalvelut Viestintä Kansainväliset asiat Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 4.11.2015 PARAINEN HOUTSKARI, KIVIMO BENSTRAND HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kaava-alue sijaitsee Träskissä Houtskarin Näsbyn eteläpuolella (punainen rengas).

Kaava-alue sijaitsee Träskissä Houtskarin Näsbyn eteläpuolella (punainen rengas). MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 14.10.2015 PARAINEN HOUTSKARI TRÄSK, BRÄNDHOLM RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava

JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava JÄMIJÄRVI JÄMIJÄRVEN KUNTA 07.10.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 ASEMAKAAVA Jämijärven Jämin Harjumökkialueen asemakaava 1. SUUNNITTELUALUE SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Jämin palvelukeskuksen

Lisätiedot

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy

LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit. Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy LAPIN ETELÄISTEN OSIEN TUULIVOIMASELVITYS Liite 9 Paikkatietoanalyysit ja kriteerit Lapin eteläosien tuulivoimaselvitys 2.2.2012 Pöyry Finland Oy Paikkatietoanalyysit Analyysit tehty rasterimuodossa 50

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET- KAJAANI VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 146 vastaajaa (tilanne 5.11.2015) Koko organisaation osalta 67 vastausta Oman matkustuksen osalta 78 vastausta Yritykseni/organisaationi on:

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013

Lentoasemaverkoston kehittäminen. Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Lentoasemaverkoston kehittäminen Toimitusjohtaja Kari Savolainen Lapin liikennefoorumi 2013 11.6.2013 Finavia lyhyesti Finavia on palveluyritys, joka mahdollistaa sujuvan ja turvallisen lentoliikenteen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18

Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 9. kaupunginosa, Kortteli 9025 tontti 18 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUPALVELUT/KAAVOITUS 2008 SUUNNITTELUALUE: SIJAINTIKARTTA Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO

LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO LAPIN LIIKENNEFOORUMI 2013 11.6.2013 MARJA AALTO Snowbird Airlines Oy Suomeen tammikuussa 2013 perustettu tilauslentoyhtiö. Luodaan Suomeen pysyvä ja toimiva lentoyhtiö, jonka toiminta on tuottavaa, mutta

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ROVANIEMEN YLEISKAAVAN 2015 MUUTOS, TEOLLISUUSTIEN JA ALAKORKALONTIEN VARRESSA OLEVAT TYOPAIKKA ALUEET Osallistumis ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue: Alustava suunnittelualue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään

Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset

Lisätiedot

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.11.2012, korjattu 15.1.2015 LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi

JOENSUU: Pilkon selvittelyt. Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi JOENSUU: Pilkon selvittelyt Juha-Pekka Vartiainen 4.12.2012 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi Joensuu seudun yleiskaava 2020:n alue YLEISKAAVA KOKO JOENSUUN ALUEELLA Joensuu

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto

Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto Lentoliikenne, kotimaan lentoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden näkymät Leena Sirkjärvi ja Timo Koskinen Liikennejaosto 27.10.2016 1 Lentoasemaverkosto Finavia Oyj:n ylläpitämä 22 lentoaseman verkosto

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus

Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia Tilannekatsaus Lapin liikennepäivä 29.11.2016 Timo Mäkikyrö Strategiayhteistyö Lapin liitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6)

KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu (6) 1(6) KRISTIINANKAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS KAUPUNGINOSISSA 4-5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Laadittu 30.1.2007 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö-

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 62. Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.06.2013 Sivu 1 / 1 2594/11.01.04/2013 62 Lausunto Finavia Oyj:lle Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenteen meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto,

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER

ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER ASEMAKAAVAN SELOSTUS PORTTOWER 2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 38. KAUPUNGINOSA, KORTTELI 1 SEKÄ YLEISEN TIEN ALUE JA KATUALUE. PORTTOWER 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 38. kaupunginosan korttelin

Lisätiedot

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen

Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen. Ylijohtaja Ari Niiranen Tilannekatsaus aluehallintouudistuksesta ELYkeskuksen kannalta Ylijohtaja ELY-keskusten tehtävät pääosin itsehallintoalueille ELY-keskukset kannattavat ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja TE-toimistojen

Lisätiedot