19. MAAILMAN JAMBOREE

Transkriptio

1 19. MAAILMAN JAMBOREE Leiriläisen matkakäsikirja Chile - Bolivia 1

2 2 LEIRILÄISEN MATKAKÄSIKIRJA Sisällysluettelo: omistajan sivu 3 Tervehdykset 4-7 Jamboree historiaa 8-9 matkakonsensus ja yleisiä ohjeita partiovakuutuksesta Ja seikkailu alkaa!! 14 lentoaikataulut Johtoryhmän ISTiläisten matkaryhmät Kurkistus Chileläiseen kulttuuriin maahantulokaavakkeet matkaohjelma / RYHMÄ IQUIQUE matkaohjelma / RYHMÄ LA PAZ ja PUTRE matkaohjelma / RYHMÄ SAN PEDRO DE ATACAMA matkaohjelma / RYHMÄ hotellit ja muut tärkeät yhteystiedot retkikohteet kiertomatkalla Differencias Culturales SANTIAGO Leiriohjelma Leirialueen kartat Jamboreen alaleirit 54 Jamboree on täynnä toimintaa! Maailmankartta NHQ ja IST valuuttojen muuntotaulukko+pieni matkasanasto omia muistiinpanoja muita asioita varten Jamboree laulu KIITOKSET PERINTEISESTI LOPUSSA Julkaisija: Suomen Partiolaiset ry/ Chilen jamboreejoukkue toimitus: Chilen jamboreejoukkueen tiedotus taitto: Banda painos: 350 kpl

3 Tämän matkakäsikirjan omistaa: nimi: leirilippukunta: alaleiri: kotiosoite ja muut yhteystiedot: kuva olis kiva, mutta ei pakollinen 3

4 EL DORADO El Dorado on muutakin kuin säilykemerkki. Se on taru kultaisesta kaupungista, jota etsittiin Etelä-Amerikasta luvulla. Kaupungin piti täyttää kaikki toiveet löytäjälleen. Sitä ei kuitenkaan tähän päivään mennessä ole löydetty. Me jokainen tavallaan etsimme omaa El Doradoamme tällä matkalla. Hakuehdot joudumme kukin asettamaan itse, vain siten voimme matkan jälkeen peilata saavutimmeko tavoitteita. Toivon, että enemmän kuin helppoa turistimatkaa etsisimme elämyksiä ja seikkailua, toki turvallisesti. Toivon, että enemmän kuin laskisimme koko ajan rahoja punnitsisimme voimavarojamme, jotta jaksamme myös nauttia itse pääasiasta eli leiristä. Toivon, että Jamboreella enemmän kuin merkkien vaihtamista kiinnittäisimme huomiota uusien ystävien hankkimiseen, pysyviin kontakteihin. Toivon, että enemmän kuin murehtia kielitaidon puutetta huomaisimme, että ilman yhteistä kieltäkin tulee toimeen - kunhan on vain yritystä. Chileläisillä elää vielä vanha taikausko. Kun asiat menevät pieleen he syyttävät pahaa silmää mal de ojo. Me partiolaisethan emme hätkähdä pieniä vastoinkäymisiä vaan vanhan partiolain mukaisesti vihellämme yli vaikeuksien. VILI Herra, me tiedämme, että Sinun enkelisi on vahvempi kuin yhdenkään lentokoneen siivet. Siunaa meitä jokaista Chilen Jamboree-matkalla ja anna meidän muistaa positiivinen mieli ja palveluasenne. Tapahtukoon Sinun tahtosi, amen 4

5 EL DORADO El Dorado är mer än ett konservburksmärke. Det är historien om en gyllene stad som man letade efter i Sydamerika på 1500-talet. De som fann staden skulle få alla sina önskningar uppfyllda. Men El Dorado har aldrig hittats. Åtminstone inte ännu. Under den här resan letar vi alla på sätt och vis efter vårt eget El Dorado. Vi har personliga förväntningar inför resan, och efteråt är det bara du själv som vet om du fick erfara det du hoppades på. Jag hoppas att ingen är ute efter en vanlig turistresa, utan att vi alla letar efter upplevelser och äventyr. Givetvis på ett tryggt sätt. Jag hoppas att ingen ständigt räknar sina pengar, utan att vi i stället tänker på att fördela krafterna jämnt så att vi orkar också med resans egentliga mål, själva lägret. Jag hoppas att lägret inte bara blir ett utbyte av märken, utan också ett tillfälle att skapa nya kontakter till människor. Kontakter som man kan uppehålla länge efteråt. Jag hoppas att vi inte ska grubbla över att våra språkkunskaper är otillräckliga, utan i stället märka att vi kan kommunicera också utan ett gemensamt språk - bara vi försöker. Bland chilenarna lever gammal vidskepelse kvar. Då saker går fel skyller de på det onda ögat mal de ojo. Men vi scouter är ju inte rädda för små motgångar utan i enlighet med den gamla scoutlagen går vi visslande genom bekymren. VILI Herre, vi vet att Din ängel är starkare än flygplanets vingar. Välsigna oss alla under resan och lägret i Chile. Påminn oss om att vi ska vara positiva och hjälpsamma mot andra. Ske Din vilja, amen. 5

6 Tervehdys Chilessä pidettävälle Jamboreelle lähteville Suomen partiolaisille Partiotyttöjen Maailmanliitto ei ole koskaan halunnut järjestää suuria joukkoja käsittäviä Jamboree-leirejä. Ensimmäinen suurehko kansainvälinen leiri pidettiin kuitenkin Unkarissa heinä-elokuussa vuonna Osanottajamäärä oli muistaakseni noin muutama tuhat ja osallistuvien maiden lukumäärää rajoitti jo silloin selvästi havaittavissa oleva sodan uhka. Meitä suomalaisia ei se kuitenkaan häirinnyt ja joukkomme ylitti varsinaisen kutsuttujen määrän, joka oli sata jokaisesta partiomaasta. Meitä oli muistaakseni 120 ja minut oli määrätty joukon johtajaksi. Olin suorittanut Helsingin yliopistossa tuomarin virkaan oikeuttavan, ns. Ylemmän oikeustutkinnon edellisessä maaliskuussa ja vannonut virka- ja tuomarinvalan Turun Hovioikeudessa pari päivää myöhemmin. Partiossa olin ollut yli 11 vuotta ja suorittanut II luokan johtajatutkinnon. Olin Suomalaisen Partiotyttöliiton hallituksen jäsen ja olin toiminut yhden Liittoleirin ja yhden Toisen luokan johtajakurssiin kuuluvan johtajaleirin varajohtajana sekä osallistunut Norjassa vuonna 1938 pidettyyn Pohjoismaiseen johtajaleiriin. Syyskuun 3. päivänä 1939 pidettäviin häihini oli jo lähes kaikki valmistelut tehty. 6

7 Jo lapsuudestani alkaen olin saanut kasvaa kansainvälisyyteen. Hääpäivänäni alkoi toinen maailmansota Ranskan julistaessa sodan kaksi päivää aiemmin Puolaan hyökännyttä Saksaa vastaan. Eivät ne Saksan kautta junalla matkustaessamme näkemämme joukkojen kuljetusjunat olleetkaan vain sotaharjoituksiin menossa. Eikä leirimme nimi Pax Ting (Rauhan käräjät) ollut vailla merkitystä. Kun seuraavana Muistelemispäivänä seisoin Lottana kotikuntani ilmavartiotornissa kirkkaassa kuutamossa, tiesin, miten yksin Suomi ja suomalaiset silloin olivat. Mutta lupasin itselleni, että tekisin maailmassa mitä tahansa, jotta seuraavien sukupolvien ei enää tarvitsisi kokea sotaa. Se on vienyt minut jatkuvasti haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin lähes kuuden vuosikymmenen ajan. Uskon lapsuudessa ja nuoruudessa elettyjen partiokokemusten suureen merkitykseen kansallisen ja kansainvälisen yhteisymmärryksen edistäjinä. Te olette nyt lähdössä oman elämänne suureen partiokokemukseen. Toivon sille parhainta menestystä! Miellyttävästä tehtävästä kiittäen ja parhainta menestystä matkallenne toivottaen, Espoossa HELVI SIPILÄ 7

8 JAMBOREET, PARTIOLAISTEN OLYMPIALAISET Jamboreeleirejä voidaan hyvällä syyllä pitää partiomaailman olympialaisina. Samoin kun maailman nuoret urheilijat kerääntyvät olympiakisoihin, kokoontuvat maailman partiolaiset jamboreille tapaamaan eri kulttuureista tulevia kavereita. Kansainvälisyyskasvatus tuli osaksi partioaatetta ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Partioliikkeen perustaja lordi Baden-Powell, entinen kenraali, kauhistui uuden sodan väkivaltaisuutta ja siviiliuhreja. B-P tahtoi omalta osaltaan edistää rauhaa ja loi uudenlaisen kansainvälisten leirien perinteen. Leirejä alettiin kutsua nimellä jamboree (sana tarkoittaa iloista kokoontumista). Gilwell-parkissa järjestetyn leirin ohjelmaan kuului mm. symbolinen sotakirveen hautaaminen. Rauhankasvatus on toistunut jamboreeleirien teemoissa koko niiden historian ajan. Vuonna 1947 Pariisissa järjestetty jamboreeleiri kulkee rauhanjamboreen nimellä ja Chilen leirin teema on building peace together - rakennetaan rauhaa yhdessä. Aivan kuten olympiakisat, järjestetään jamboreetkin joka neljäs vuosi. Rauhanleiri on kuitenkin jouduttu kahdesti peruuttamaan. Ensin toisen maailmansodan takia ja toisen kerran 1970-luvun lopulla. Tuolloin leiri piti järjestää Persiassa (nyk. Iran) mutta maassa tapahtunut vallankumous muutti suunnitelmia. Nyt Chilessä järjestettävä jamboree on järjestyksessään 19. 8

9 Ensimmäisen kerran suomalaisia osallistui jamboreelle jo Tanskassa Joukkueen koko tuolloin oli 21 poikaa. Eniten suomalaisia oli mukana edellisellä eli Hollannin jamboreella peräti Jamboree-leirien järjestäminen on ollut poikien maailmanliiton WOSM:n vastuulla. Niinpä suuremmassa määriin tyttöjä on leireille osallistunut vasta Kanadan jamboreesta 1983 lähtien. Tähänastisista jamboreista on 11 järjestetty Euroopassa (Englannissa 3, Hollannissa 2 kertaa), 4 Amerikassa (Chile ensimmäinen Latinalaisessa-Amerikassa), 3 Aasiassa ja 1 Australiassa. Suomessa ei jamboreeleiriä ole järjestetty mutta olimme osaltamme järjestämässä muiden pohjoismaiden kanssa Norjassa pidettyä NordJambia vuonna Nykyään pyritään pitämään huolta siitä että jamboreen järjestelyvastuu kiertää vuorotellen mantereelta toiselle. Chilen jälkeen on vuorossa Thaimaa ja vuonna 2007 partioliikkeen satavuotisjuhlien kunniaksi taas Englanti Englanti 1963 Kreikka 1924 Tanska 1967 Yhdysvallat 1929 Englanti 1971 Japani 1933 Unkari 1975 Norja 1937 Hollanti 1983 Kanada 1947 Ranska 1988 Australia 1951 Itävalta 1991 Korea 1955 Kanada 1995 Hollanti 1957 Englanti 1999 Chile 1961 Filippiinit 9

10 MATKAKONSENSUS Jamboree-joukkueen johtoryhmä sekä lippukuntien johto ovat yhdessä sorvanneet oheisen konsensuksen, jota lippukuntien johtajat vielä tarkentavat omissa kokouksissaan ihmisilleen. 1. Lähtökohdat Tärkeintä on turvallisuus. Kaveria ei jätetä missään olosuhteessa. Johtajalle voi aina tulla kertomaan, oli tilanne mikä hyvänsä. Koko matka, alkaen lentoasemalta Helsinki- Vantaalla ja sinne päättyen, on partiotilaisuus. 2. Tupakointi Ei suositella. Jos tupakoi, pidä huolta mitä poltat eli älä käytä tuntemattomia aineita. Perhevierailussa huomaa tarkasti perheen omat tavat. Chilen kannan mukaan leirillä saavat tupakkapaikoilla polttaa vain ISTiläiset ja aikuiset johtajat. Paloturvallisuus tärkeä, merkityt tupakkapaikat. 3. Alkoholi Perhevierailun aikana perheissä noudatetaan paikallista tapaa, oman harkinnan mukaan. Kohteliaisuus, ei pakkoa. Leirillä ei ole alkoholitarjoilua eikä siellä nautita alkoholia. 4. Huumeet (kovat, pehmeät) Kaikki ovat kiellettyjä. Käyttö, hallussapito, osto, myynti, kaikki ehdottomasti kielletty. Jos tätä rikotaan, lähetetään kotiin omalla kustannuksella. Ehdoton sääntö. 10

11 5. Seuraamukset, jos tulee ongelmia Näistä lippukuntien johtajat kertovat tarkemmin. Harkintavastuu on aina lähijohtajalla. TURVALLISTA MATKAA! Vili YLEISIÄ OHJEITA: -pidä käsikirja aina mukanasi. Siitä löydät esim. hotellisi osoitteen, jos eksyt. -pidä repussasi myös aina aurinkorasva ja vettä. -älä kanna arvotavaroita mukanasi vaan jätä ne hotellin tallelokeroon. Ottakaa lokero vaikka kimpassa. Muista tyhjentää lokero ennen hotellista lähtöä. -rahanvaihtoa varten kannattaa pitää mukanaan valokopiota passista. -seuraa hotellin ilmoitustaulua, siellä voi olla sinulle tärkeä viesti. -varmista, että tiedät aina milloin ja mistä olla seuraavaksi lähdössä. -ole ajoissa paikalla, lentokoneet eivät odota. -majoituksemme hintaan kuuluu aina aamiainen hotellissa. Muut kulut sinun pitää maksaa itse: puhelut, baari, tallelokerot yms. Hoida maksut hyvissä ajoin ennen hotellista lähtöä, mieluiten edellisenä iltana. Aikaisin aamulla ei hotellin vastaanotossa välttämättä ole kuin yksi ihminen paikalla, ja hänkin ehkä osaa vain antaa huoneen avaimia. 11

12 PARTIOVAKUUTUKSESTA Vakuutettuja ovat Suomen Partiolaiset ry:n kaikki jäsenmaksunsa maksaneet henkilöjäsenet. 1.TAPATURMAVAKUUTUS Voimassa partiotoiminnan aikana sekä välittömillä matkoilla. Vakuutusmäärät: vamman hoitokulut tapaturmaa kohti enint mk kertakaikkinen invaliditeettikorvaus mk korvaus tapaturmaisesta kuolemasta 5.000mk 2.MATKUSTAJAVAKUUTUS Voimassa partiotoimintaan liittyvillä ULKOMAAN- MATKOILLA. Vakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaisesti kertakaikkinen invaliditeettikorvaus mk kuolemantapauskorvaus mk sairaudenhoitokulut ilman ylärajaa 3.MATKATAVARAVAKUUTUS Voimassa kaikilla partiotoimintaan liittyvillä matkoilla. Vakuutus korvaa matkatavaran vahingoittumisesta aiheutuneen vahingon enintään 5000 markkaan saakka. Matkatavaravahingossa on 500 mk:n omavastuu vahinkoa kohti. Vakuutus korvaa samoin ehdoin myös varastetun tavaran. Unohdettua tai hukattua tavaraa vakuutus ei korvaa. Kaikki em. vakuutukset ovat toissijaisia vakuutetun omiin vakuutuksiin nähden. 12

13 Nämä vakuutukset eivät ole kovinkaan kattavia, joten kannatta perheen kanssa yhdessä tarkistaa henkilökohtaisten vakuutusten kattavuus. Jos sinulla tai perheelläsi on voimassaoleva kotivakuutus, jossa yleensä omavastuu vahinkotapauksessa on pienimmillään 750mk/ vahinko, niin ottamalla matkan ajaksi (45 vrk:n) lisävakuutuksen matkatavaroiden osalle, maksamalla n.130 mk, saat omavastuun NOLLAAN matkatavaroiden osalta. SELVITÄ KOTIVAKUUTUKSESI KATTAVUUS ja OMAVASTUU! Se kannattaa. Jos ja kun matkalla sattuu vahinkoja tai tavaroiden katoamisia, niihin pitää reagoida välittömästi ja ryhtyä toimenpiteisiin joko oman ryhmän/joukkueen voimin. Ota yhteys johtoryhmäläiseen tai omaan lippukunnanjohtajaan. Vakavimmissa tapauksissa ota yhteys paikallisiin viranomaisiin. Kuitenkin aina on perusasiat kirjattava ylös Suomessa tapahtuvaa jatkoselvittelyä ja korvaushakemusta varten! Kuten: mahdollisten SUOMALAISTEN silminnäkijöiden tai todistajien nimet, osoitteet ja puhelinnumerot, tapahtuma-aika päivämäärä ja paikka. Ei niitä kuitenkaan enää kotimaassa muista. PIDÄ HUOLTA TAVAROISTASI JA KAVEREISTA! Ole varovainen liikkuessasi toreilla ja väentungoksissa. Muista tarkistaa riittävän usein, ettet ole kadottanut mitään. Huoltopäällikön terveisin, Esa Viitala 13

14 JA SEIKKAILU ALKAA!! Pitkät lennot lennämme kuudessa ryhmässä siten, että kolme ryhmää lentää Santiagoon Chileen ja kolme La Paziin Boliviaan. Jokainen lippukunta lentää yhtenä ryhmänä, vahvistettuna ISTiläisillä ja johtoryhmäläisillä. Kiertomatkat teemme neljässä ryhmässä, ryhmät 1-2 aloittavat Chilestä ja ryhmät 3-4 Boliviasta. Ryhmä 1: Kuusi ja puolet Katajasta (Antin ja Minnan vartiot) Ryhmä 2: Haapa ja toinen puoli Katajasta (Elen ja Susannan vartiot) Ryhmä 3: Mänty ja puolet Pihlajasta (Annikan ja Jussin vartiot) Ryhmä 4: Koivu ja toinen puoli Pihlajasta (Marjun ja Marikan vartiot) Vielä muistin virkistämiseksi lippukunnanjohtajat: Kuusi: Tanje Rissanen Kataja: Helene ELE Stockmann Haapa: Katariina KATA Kallio Pihlaja:Marju MAIJU Hilli Mänty: Mika NAPPULA Kröger Koivu: Mika HEMMO Heinonen Alla on pitkien lentojen aikataulut. Lentoyhtiön perään on merkitty, mikä lippukunta sitä käyttää. Lopussa on lisäksi lista ISTiläisten sijoittumisesta lennoille ja ryhmiin kiertomatkalla. Nimen perässä oleva kirjain kertoo lennon ja numero taas ryhmän kiertomatkalla. 14

15 LENTOAIKATAULUT A B C D LUFTHANSA (Kuusi) LH 3037 Helsinki-Frankfurt LH 536 Frankfurt-Santiago * LH 537 Santiago-Frankfurt * LH 526 Frankfurt-Santiago AIR FRANCE (Kataja) AF 2865 Helsinki-Pariisi AF 416 Pariisi-Santiago * AF 417 Santiago-Pariisi * Yöpyminen Pariisissa AF 2864 Pariisi-Helsinki IBERIA (Haapa) IB 6943 Helsinki-Madrid IB 6831 Madrid-Santiago * IB 6830 Santiago-Madrid * IB 6942 Madrid-Helsinki LUFTHANSA / AERO BOLIVIANO (Pihlaja) LH 3031 Helsinki-Frankfurt LH 462 Frankfurt-Miami LB 909 Miami-La Paz * LB 968 Santiago-La Paz LB 902 La Paz-Miami * LH 463 Miami-Frankfurt * LH 3040 Frankfurt-Helsinki

16 E F FINNAIR / VARIG (Mänty) AY 845 Helsinki-Pariisi RG 727 Pariisi-Sao Paolo * RG 880 Sao Paolo-La Paz RG 921 Santiago-Sao Paolo RG 764Sao Paolo-Zurich * AY 870 Zurich-Helsinki FINNAIR / VARIG (Koivu) AY 825 Helsinki-Frankfurt RG 741 Frankfurt-Sao Paolo * RG 880 Sao Paolo-La Paz RG 921 Santiago-Sao Paolo RG 756 Sao Paolo-Kööpenhamina * AY 668 Kööpenhamina-Helsinki * = seuraava päivä. 16

17 Johtoryhmän ja ISTiläisten pitkät lennot (kirjain) ja kiertomatkaryhmät (numero) Toivanen Johanna A1 Kotro Kimmo A1 Viitala Esa A1 Kujala Teemu A2 Westling Suvi A2 Usvasalo Anu A2 Karunko Marianna C1 Kaukiainen Petri C1 Lauritsalo Seppo C1 Mäkelä Taina C1 Mansikka Nina C1 Tuominen Anneli C1 Hujanen Katri B2 Ikonen Päivi B2 Laipio Johanna C2 Pauliina Vaija C2 Stockmann Christine C2 Ingman Charlotta C2 Buchert Nina C2 Parkkinen Liisa D3 Jäppinen Jyri D3 Lehtonen Hanna D3 Raudaskoski Päivi D3 Tikanmäki Tytti D3 Forsman Outi D3 Apajalahti Eeva-Lotta D3 Hauhio Leena D3 Pekkola Petri D3 Salonsaari Marjukka D3 Pulkkinen Kati D3 Carlsson Pia D3 17

18 Koivuniemi Jussi D3 Äijälä Tapio D3 Tasi Laura E3 Blomberg Niko D4 Toivonen Tuomas D4 Paaso Juha D4 Göös Lotta D4 Pirinen Juho D4 Pirinen Matti D4 Sipi Jarkko D4 Pasanen Kirsi E4 Jaakkola Milla E4 Laine Teemu E4 Lundén Helena E4 Opas Minna E4 Heikkinen Maria E4 Kauhala Antti E4 Mutanen Antti E4 Nurmi Hanna E4 Ryynänen Leena E4 Iho Kirsi F3 Tulivuori Jukka F3 Hakonen Susanna F4 Salminen Riitta F4 Uotila Liisa F4 Valtonen Lotta F4 Aaltonen Mari ryhmä 1, ei lennä ryhmän mukana Ihamäki Tuula ryhmä 1, - - Hännikäinen Minna ryhmä 2, - - Rättö Hannu ryhmä 2, - - Norra Nelli ryhmä 1, - - Saren Inka ryhmä 1, - - Nikula Suvi ryhmä 1,

19 KURKISTUS CHILELÄISEEN KULTTUURIIN Chileläinen kulttuuri on mielenkiintoinen sekoitus espanjalaisten valloittajien mukanaan tuomia perinteitä sekä ikivanhoja intiaaniuskomuksia saksalaisella ja jugoslavialaisella siirtolaisvaikutuksella maustettuna. Muihin eteläamerikkalaisiin verrattuna chileläinen kulttuuri on etenkin suurimmissa kaupungeissa melko länsimainen - jopa eurooppalainen. Maantieteellisen sijaintinsa ja luonnonesteiden vuoksi Chile on Suomen tavoin aina ollut melko syrjässä suurilta kulttuurin valtavirroilta ja mullistuksiita; chileläistä mattimeikäläistä vaivaakin pohjoisen veljensä tavoin usein hienoinen alemmuuskompleksi ja pelko syrjäytymisestä. Alueelliset kulttuuri- ja murre-erot pohjois-eteläsuunnassa pitkässä maassa ovat suuria: Perun ja Bolivian rajojen läheisillä vuoristoalueilla on piilossa pikkuruisia intiaanikyliä, joiden asukkaat viljelevät maata vanhojen perinteiden mukaisesti ja uskovat esi-isiensä legendoihin. Toisaalta Etelä-Chilessä matkustaessa voi hyvin kuvitella ajavansa itävaltalaisen alppikylän serpentiinitietä ja poiketa läheiseen taloon ostamaan kotona leivottua kücheniä. Huomattava kuittuurivaikuttaja Chilessä - kuten kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa - on roomalaiskatolinen kirkko. Ihmiset ovat hyvin uskonnollisia, mikä näkyy päivittäisessä elämässä, ja kirkon opit elävät niin lainsäädännössä (Chile on Filippiinien lisäksi ainoa maailman maa, jossa ei tunneta avioeroa) kuin ihmisten asenteissa. Keskustelua uskonnon tiimoilta ei tarvitse esimerkiksi isäntäperheissä välttää, sillä 19

20 20 suurin osa paikallisista on suvaitsevaista ja erilaisista elämänkatsomuksista kiinnostunutta porukkaa. Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna chileläinen kulttuuri on äärimmäisen konservatiivista: ihmiset pukeutuvat perinteisesti, eikä länsieurooppalaiselle kulttuurille tyypillisiä underground-marginaalikuittuurivirtoja juurikaan esiinny - tai niiden suosio on melko vähäistä. Kadulla tuskin tulet törmäämään kaljuun naiseen tai huomiota herättävän vaatteisiin sonnustautuneeseen mieheen. Toisaalta etenkin pääkaupungissa Santiagossa on lukuisia menopaikkoja, joista osa on suunnattu juuri tietyniaisille - esim. heavy- tai reggaemusiikista kiinostuneille - ihmisille; erilaisiin teemajuhliin onkin sallittua pukeutua shokeeraavasti. Perhekeskeisyys on toinen chileläistä kulttuuria leimaava piirre. Perheeksi ei lasketa ainoastaan lähisukulaisia, äitiä, isää, lapsia ja sisaruksia, vaan nimityksen alle mahtuvat myös (iso)isovanhemmat, tädit, sedät, serkut (myös pikku- ja pikkupikku-!) sekä iso liuta läheisiä ystäviä. Perheen kanssa vietetään juhlien lisäksi myös tavallisia sunnuntaipäiviä, jolloin useassa perheessä taiotaan päivällinen koko sukulaisrempalle. Historia on vaikuttanut chileläisen kulttuurin muotoutumiseen, ja erityisesti vuoden 1973 vallankumousta seuranneet väkivaltaiset tapahtumat ovat jättäneet syvän arven kansakunnan muistiin. Ihmiset ovat edelleen eri mieltä kenraali Augusto Pinochetin teoista ja saavutuksista, eikä moni ole voinut unohtaa kadonneen perheenjäsenensä kohtaloa. Nykyään Chile on kuitenkin tiellä kohti vankkaa demokratiaa, ja diktatuurin- aikaisista tapahtumista on alettu puhua myös julkisuudessa. Kaikki eivät vieläkään halua

21 muistella parinkymmenen vuoden takaisia tapahtumia, mutta politiikka ei ole enää tabu, ja voit halutessasi löytää itsesi jopa keskeltä vilkasta poliittista väittelyä! Chileläinen musiikkikuittuuri on erittäin aktiivista ja täynnä erilaisia tyylejä. Suurimpien kaupunkien musiikkitarjonta ulottuu klassisesta kansanmusiikkiin ja salsasta latinalaisrockiin. Kannattaa tutustua paikallisiin artisteihin, sillä joku niistä saattaa jäädä ikuiseksi ihastukseksi! Kaiken kaikkiaan chileläinen kulttuuri on enemmän kuin tutustumisen arvoinen, ja parhaiten siihen pääsee sisälle tietenkin itse maassa vieraanvaraisten ja innostuneiden paikallisten opastuksella. Heitä siis ennakkoluulot romukoppaan ja sukella a la onda chilena! OTTEITA KIRJASTA GESTURES The DO s and TABOOs of the Body Language Around the World - ensi tapaamisella kätellään, hyvät ystävät voivat läimäyttää samalla kevyesti selkään. - Hyvät ystävät,ja kaksi naista, tervehtivät myös kevyellä poski/poskikosketuksella. -Miehet nousevat seisomaan naisen tullessa huoneeseen. Nainen ei nouse. -Latinalaisen Amerikan maissa seistään lähempänä toisiaan kuin Euroopassa. -Toisia katsotaan silmiin eikä ohitse. -Istuttaessa pitää istua ryhdikkäästi eikä maata tuolissa -Haukottelu peitetään kämmenellä -Tarjoilijaa voi pyytää luokseen kättä nostamalla (siis ei huudella eikä napsutella sormia) Syödessä käytetään veistä ja haarukkaa 21

22 MAAHANTULOKAAVAKKEET: Monella lennolla joudut täyttämään ns. maahantulokaavakkeen. Niitä on monen näköisiä, jokaisella lentoyhtiöllä on omansa. Kaavakkeen kielenä on yleensä ainakin englanti. Lisäksi ainakin Chileen tultaessa pitää täytää turistiviisumi, joka pitää ehdottomasti säilyttää lähtöhetkeen asti, esim. passin välissä. Maahantulokaavakkeessa ja turistiviisumissa pyydetään täyttämään mm. seuraavia tietoja: ENGLANTI family name/ last name middle name first name/ given name nationality marital status -single -married -widow sex -male -female ESPANJA 1. apellido/ apellido paterno 2. apellido/ apellido materno nombre nacionalidad estado civil -soltero -casado -viudo sexo -masculino -femenino SUOMI sukunimi meillä ei käytössä, jätä täyttämättä etunimi kansalaisuus Finnish / Danish / German siviilisääty -naimaton -naimisissa -leski sukupuoli -mies -nainen 22

23 date of birth occupation port of embarkation fecha de nacimiento ocupación procedencia syntymäaika ammatti -useimmat voivat kirjoittaa student lähtöpaikka -kaupunki, josta lentosi alkoi address in Chile dirección en Chile osoite Chilessä -seuraavan hotellisi nimi passport number/ número de entrance document pasaporte/ documento de ingreso passin numero place of issue purposes of the journey type of lodging signature lugar de expedición motivos del viaje tipos de alojamiento firma passin myöntämispaikka matkan tarkoitus -laita ruksi kohtaan vacation majoitus -ruksit kohtiin hotels ja camping allekirjoitus 23

24 RYHMÄKOHTAISET MATKAOHJELMAT RYHMÄ Saapuminen Santiagoon. Kuljetus Hotel Conquistadoriin (2 yötä) Päivän ohjelma vapaa, toipumista pitkistä lennoista, rahanvaihtamista jne. Ateriat: omalla kustannuksella Lento Calamaan klo , sieltä bussikuljetus San Pedroon. Majoitus Hostería San Pedrossa (3 yötä). Ateriat: lennon aikana tarjoillaan kevyt ateria. Illallinen hotellin ravintolassa Aamupäivällä lisämaksullinen retki Marslaaksoon, ja iltapäivällä Kuulaaksoon. Samanaikaisesti San Pedrossa vaihtoehtoista ohjelmaa halukkaille. Ateriat: illallinen hotellin ravintolassa Aamuyöstä lähtö El Tatiolle, paluu puolenpäivän jälkeen. Iltapäivän ohjelma vapaa. Ateriat: Illallinen hotellin ravintolassa Aamulla jatketaan bussilla Iquiqueen, matkalla nähdään Humberstone ja Pintados. Perille tullaan illalla, majoittuminen Hotel Arturo Pratiin (3 yötä) Ateriat: omalla kustannuksella Vapaa päivä Iquiquessa mm. merestä nauttien Vapaa päivä Iquiquessä esim. ostoksia tehden. Ateriat: omalla kustannuksella Bussikuljetus Putreen, jossa leirimajoitus (3 yötä). Ateriat: lounas bussimatkalla, illallinen leirissä. 24

25 Tutustuminen Surireen, Parinacotaan ja kuumiin lähteisiin. Ateriat: lounas ja illallinen leirissä Aamupäivällä 4 tunnin haikki, iltapäivä vapaa. Ateriat: lounas ja illallinen leirissä Lähtö aikaisin aamulla kohti Boliviaa, matkalla pysähdytään Chungara-järvellä. Yöpyminen La Pazissa Hotel Plazassa. Ateriat: lounas bussissa, illallinen omalla kustannuksella Aamulla lisämaksullinen retki Tiahuanacon raunioille, paluu iltapäivällä. Samaan aikaan vaihtoehtoista ohjelmaa halukkaille La Pazissa. Ateriat: omalla kustannuksella Kokopäivän lisämaksullinen retki Titicaca-järvelle. Retken hintaan sisältyy lounas. Samaan aikaan vaihtoehtoista ohjelmaa halukkaille La Pazissa. Ateriat: omalla kustannuksella Bussikuljetus Aricaan Chilen puolelle, sieltä lento Santiagoon klo Ateriat: sekä bussimatkan että lennon aikana tarjoillaan ateria Perhemajoitus Kuljetus Santiagosta leirialueelle Picarquiniin Jamboree alkaa Jamboree loppuu. Kuljetus Picarquinista Santiagon lentokentälle. 25

26 26 IQUIQUE Charles Darwin käväisi kaupungissa vuonna 1835 tullessaan Galapagos-saarilta. Vuosisadan vaihteessa alueella oli suuria nitraattikaivoksia ja nitraattiparonit ranennuttivät äveriäitä kartanoita, joiden puutarhaan tuotiin multaa etelästä ja vettä johdettiin niihin kaukaa vuorilta. Vettä sataa kerran muutamassa vuodessa. Keskusaukiolla on mm. teatteri, jonka julkisivua koristavat korinttolaiset pylväät. Nykyisin kalastus on syrjäyttänyt kaivostoiminnan. Iquique lienee maailman suurin kalanvientisatama. Osa taloista on rakennettu suoraan hiekalle, mikä tekee niistä heiveröisiä silloin tällöin sattuvien maanjäristysten suhteen. Santiagoon on matkaa 1853 kilometriä. Maurilaistyylinen Centro Espanõl (1904) on nykyään ravintola, jonka sisällä on Don Quijote -aiheisia seinämaalauksia. Nitraattipamppu Astorecan palatsissa on valtavia huoneita, kynttelikköjä, lyijylasi-ikkunoita ja jättäkokoinen biljardipöytä. Laivastomuseo on vanhassa tullirakennuksessa, joka on ajalta, jolloin Iquique kuului Perulle. Matkustajalaiturilta voi hypätä mukaan satamakierrokselle, jolla voi nähdä mm. merileijonia kaupungin edustalla. Antropolgisessa museossa on hyvin esillä historiallista materiaalia, mutta outoa on näyttelyn väite, että Chilen alkuperäisväestö olisi tullut maahan Australiasta Etelämantereen kautta. Erikoisin paikka Iquiquessa lienee verovapaa alue Zofri, jossa työntekijää yrittää taltuttaa kyltymättömien asiakkaiden ostovimmaa. Alue sijaitsee keskustan pohjoispuolella. Uimaranta on keskustan eteläpuolella ja siellä voi mainiosti harrastaa sitä alkuperäistä surffausta. Aamupäivisin on kuulemma enemmän tilaa, koska paikalliset surffaajat nukkuvat aamuisin pitkään. Homma onnistuu myös ilman lautaa: body surfing on nastaa! (mutta varo vilustumasta).

27 A - hallintorakennus B - kaupungintalo K - taxiasema E - posti F - paikallinen museo G - Astoreca museo H - laivastomuseo J - tori S - kellotorni Y - purjehtijoiden muistomerkki M - matkustajalaituri N - rautatieasema L - kaupunginteatteri 27

28 28 RYHMÄ Air Francen lento: Saapuminen Santiagoon. Kuljetus Hotel Conquistadoriin. Ateriat: omalla kustannuksella Iberian lento: Saapuminen Santiagoon. Kuljetus Hotel Conquistadoriin. Päivän ohjelma vapaa, toipumista pitkistä lennoista, rahanvaihtamista jne. Ateriat: omalla kustannuksella Lento Iquiqueen klo Majoittuminen Hotel Arturo Pratiin (3 yötä). Ateriat: omalla kustannuksella Vapaa päivä Iquiquessa auringosta nauttien. Ateriat: omalla kustannuksella Vapaa päivä Iquiquessä esim. ostoksia tehden. Ateriat: omalla kustannuksella Aamulla jatketaan bussilla San Pedroon, jonne tullaan illansuussa. Matkalla nähdään Humberstone ja Pintados. Majoittuminen Hostería San Pedroon (3 yötä). Ateriat: illallinen hotellin ravintolassa Aamupäivällä lisämaksullinen retki Marslaaksoon, ja iltapäivällä Kuulaaksoon. Samanaikaisesti San Pedrossa vaihtoehtoista ohjelmaa halukkaille. Ateriat: illallinen hotellin ravintolassa AamuyöstäEl Tatiolle, paluu puolenpäivän jälkeen. Iltapäivän ohjelma vapaa. Ateriat: Illallinen hotellin ravintolassa Siirtyminen bussilla Calaman lentokentälle, josta lento Antofagastan kautta Aricaan klo Aricasta jatketaan bussilla Boliviaan, kohti La Pazia. Majoittuminen Hotel Plazaan (3 yötä).

29 Ateriat: lennolla ja bussimatkalla tarjoillaan ateria Aamulla lisämaksullinen retki Tiahuanacon raunioille, paluu iltapäivällä. Samaan aikaan vaihtoehtoista ohjelmaa halukkaille La Pazissa. Ateriat: omalla kustannuksella Kokopäivän lisämaksullinen retki Titicaca-järvelle. Retken hintaan sisältyy lounas. Samaan aikaan vaihtoehtoista ohjelmaa halukkaille La Pazissa. Ateriat: omalla kustannuksella Lähtö aamulla takaisin Chileen ja kohti Putrea. Matkalla pysähdytään Chungara-järvelle. Putressa leirimajoitus (3 yötä). Ateriat: lounas bussimatkalla, illallinen leirissä Tutustuminen Surireen, Parinacotaan ja kuumiin lähteisiin. Ateriat: lounas ja illallinen leirissä Aamupäivällä 4 tunnin haikki, iltapäivä vapaa. Ateriat: lounas ja illallinen leirissä Aamulla kuljetus Arican lentokentälle, josta lento Santiagoon klo Ateriat: sekä bussimatkan että lennon aikana tarjoillaan ateria Perhemajoitus Kuljetus Santiagosta leirialueelle Picarquiniin Jamboree alkaa Jamboree loppuu. Air Francen lento: Kuljetus Picarquinista Santiagon lentokentälle Iberian lento: Kuljetus Picarquinista Santiagon lentokentälle. 29