Suusyövän hoitotulokset mitä on opittu?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suusyövän hoitotulokset mitä on opittu?"

Transkriptio

1 TEEMA: PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT Antti Mäkitie, Harri Keski-Säntti, Kauko Saarilahti, Leif Bäck, Risto Kontio, Reidar Grénman, Petri Koivunen ja Jussi Laranne 1986 Suusyöpä on yleisin pään ja kaulan alueen syöpä maassamme ja vuosittainen uusien tautitapausten määrä on viime vuosikymmeninä edelleen tasaisesti lisääntynyt. Tupakointi ja runsas alkoholin käyttö ovat tärkeimmät riskitekijät. Papilloomavirusinfektion osuutta etiologisena tekijänä tutkitaan aktiivisesti, mutta sen osuus on vähäisempi kuin esimerkiksi suunielusyövässä. Kirurginen kasvaimen poisto on suurimmassa osassa tapauksista ensisijainen hoitomuoto. Poistetun syöpäkasvaimen ja kaulan imusolmukkeiden patologis-anatominen tutkimus on tärkeä arvioi taessa liitännäishoitojen tarvetta. Viimeisten vuosikymmenten aikana suusyövän ennuste on parantunut varhaisen toteamisen sekä kirurgisten ja onkologisten hoitomuotojen kehittymisen ansiosta. Suusyövällä tarkoitetaan huulten, suuontelon limakalvojen (kova suulaki, etulakikaaret, suunpohja, ikenet ja posket) ja kielen etu- ja keskikolmanneksen pahanlaatuisia kasvaimia. Kyseessä on Suomessa 16. yleisin syöpä ja siis verraten harvinainen; uusia tapauksia todetaan vuosittain noin 250 ( www. globocan.iarc.fr ja Kansainvälisesti se on kahdeksanneksi yleisin syöpäkuoleman aiheuttaja. Pääasialliset riskitekijät ovat tupakointi ja alkoholin suurkulutus, mutta myös ihmisen papilloomavirus- eli HPV-infektion osuudesta etiologisena tekijänä on näyttöä. Tuoreen systemoidun kirjallisuuskatsauksen mukaan HPV on suuontelosyövän lisäksi myös sen esiasteiden vaaratekijä (Syrjänen ym. 2011). Suuontelon läheiset rakenteet muodostavat kolmiulotteisesti ja toiminnallisesti monimuotoisen alueen. Levyepiteelisyöpä, joka kattaa yli 90 % suuontelon pahanlaatuisista kasvaimista, on tässä ympäristössä kudoksiin infiltroivasti kasvavana ja herkästi etäpesäkkeitä lähettävänä kasvaimena erityinen haaste moniammatilliselle hoitoyhteisölle. Noin puolet kaikista suuontelon syövistä on kielisyöpiä. Oman kielisyöpäaineistomme mukaan 16 %:lla potilaista kasvaimen koko oli yli 4 cm ja joka neljännellä oli jo hoitoon tullessaan kliinisesti havaittava etäpesäke kaulan imusolmukkeessa (Mäkitie ym. 2007). Kasvaimen levinneisyyttä kuvaava kansainvälinen TNMluokitus on suusyövän osalta koottu taulukkoon (internet-oheisaineistossa Hoitomenetelmän valintaan vaikuttavat sekä potilas- että kasvainkohtaiset tekijät. Lisäksi hoitavan yksikön noudattama hoitosuositus ja kokemus ovat ratkaisevia. Kaikissa yliopistosairaaloissa on luotu olosuhteet suusyövän moniammatilliselle hoidolle. Suomessa kansallisen pään ja kaulan alueen onkologiatyöryhmän kokoaman ja ylläpitämän hoitosuosituksen mukaan kirurgia on ensisijainen suusyövän hoitomenetelmä. Varhaisen, vielä paikallisen syövän hoitona se voi yksinään olla riittävä, mutta laajemmalle kasvaneen ja etäpesäkkeitä lähettäneen syövän hoitoon on yhdistettävä (kemo)sädehoito (Suusyöpä: Käypä hoito suositus 2006). Suusyövän kirurgisen hoidon suunnittelussa keskeinen tekijä kasvaimen koon ohella on sen sijainti suuontelossa. Pieni kielen reunan kasvain voidaan poistaa ilman rekonstruktiota, mutta suunpohjan alueella kudospuutos on yleensä korjattava arpeutumisen aiheuttaman toiminnallisen haitan takia. Rekonstruktiivisen kirurgian kehityksestä huolimatta ei laajojen monikudospoistojen aiheuttamia toiminnallisia ja esteettisiä haittoja kyetä optimaalisesti korjaamaan. Kudoksia säästävän leikkauksen hyödyt ovatkin ilmeiset. Mitä enemmän voidaan säi- Duodecim 2011;127: = Artikkeliin liittyy Internet-oheisaineistoa

2 lyttää potilaan purentaelimen ja nielun toiminnasta ja muodosta, sitä parempi on potilaan odotettavissa oleva elämänlaatu (Chandu ym. 2006). Sama koskee kaulan imusolmukkeiden laajoja poistoja. Kielen tyvi lasketaan onkologisessa luokituksessa ja hoidon suunnittelussa suunieluun kuuluvaksi, ja sen kasvainten ensisijainen hoitomenetelmä onkin (kemo)sädehoito (Laranne ym., tässä numerossa). Hoitotulokset Suusyövän hoitotulokset ovat viimeisten vuosikymmenien aikana parantuneet. Suhteelliset ikävakioidut eloonjäämisluvut ovat Pohjoismaissa hitaasti nousseet ja hoidonjälkeinen elämänlaatu on parantunut (Hakulinen ym. 2010). Tähän vaikuttavat leikkaus- ja sädehoitotekniikoiden kehittyminen sekä varhaisempi hoitoon hakeutuminen. Äskettäin julkaistussa Liverpoolin yliopiston 541 potilaan raportissa vuosilta oli 90 %:lla potilaista primaarihoitona kirurginen poisto (Rogers ym. 2009). Yleinen viisivuotis eloonjäämisluku oli 56 % ja tautikohtainen 74 %. Paikallisia uusiutumia oli 10 %:lla, kaulan etäpesäkeuusiutumat mukaan lukien 21 %:lla. Ensimmäisen neljän vuoden tautikohtaiset viisivuotiseloonjäämisluvut olivat 63 % ja vastaavasti kolmen viimeisen vuoden 81 %. Pohjoisamerikkalaiseen potilaan aineistoon perustuvassa selvityksessä kielisyövän hoitotulokset todettiin huonommiksi kuin muun suuonteloalueen kasvainten (Rusthoven ym. 2008). Suomalaisessa 235 potilaan kielisyöpäaineistossamme vuosilta yleinen viisivuotiseloonjäämisluku oli 47 % ja vastaavasti tautikohtainen 64 % (Mäkitie ym. 2007). Nämä luvut olivat selvästi paremmat kuin omassa 80-luvun aineistossamme. Kasvaimen primaarihoito oli 97 %:lla leikkaus. Jo yli kuukauden diagnostisen viiveen on todettu olevan merkittävä vaaratekijä pään ja kaulan syövässä levinneisyyden ja siten myös heikentyneiden hoitotulosten suhteen (Primdahl ym. 2006, Gómez ym. 2009). On merkittävää, että suomalaisessa aineistossamme T1 T2-luokan kasvaimet muodostivat 77 % koko aineistosta, mikä viittaa hyvään varhaistoteamisen tasoon. Kaulan imusolmukkeiden elektiivinen hoito kasvaimen koon ja invaasiosyvyyden merkitys Suuontelon levyepiteelisyöpä lähettää etäpesäkkeitä kaulan imusolmukkeisiin usein kasvaimen ollessa vielä varsin pieni. Kun suusyöpäpotilaalla hoitoa edeltävissä tutkimuksissa todetaan kaulan imusolmukkeissa etäpesäkkeitä, tehdään kasvaimen poiston lisäksi aina kaulan imusolmukkeiden poisto eli kauladissektio. Ongelmana on se, että kuvantamismenetelmien kehityksestä huolimatta ainoa luotettava keino todeta mikroskooppisen pienet etäpesäkkeet on edelleen imusolmukkeiden poisto ja histopatologinen tutkimus. Tämän takia suusyövässä käytäntönä on poistaa kaulan imusolmukkeet elektiivisesti histopatologiseen tutkimukseen, mikäli piilevän etäpesäkkeen riskin arvioidaan olevan vähintään % (ns. elektiivinen kauladissektio) (Wei ym. 2006). Imusolmukkeiden histopatologinen löydös ohjaa päätöksiä liitännäishoitojen suhteen. Hoitopäätöksiä tehtäessä piilevien etäpesäkkeiden riskiä arvioidaan pääasiassa kasvaimen koon perusteella. On osoitettu, että sekä kasvaimen läpimitan että invaasiosyvyyden kasvaessa piilevien etäpesäkkeiden riski lisääntyy (Woolgar 2006). Omassa aineistossamme kielisyövässä T1-luokan kasvaimien (läpimitta 1 20 mm) yhteydessä piileviä etäpesäkkeitä esiintyi 24 %:lla ja T2-luokan kasvaimien (läpi mitta mm) yhteydessä 35 %:lla potilaista. Tämä vastaa hyvin monien muiden ai- 1987

3 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT YDINASIAT 88Suusyövän hoitotulokset ovat parantuneet varhaisen toteamisen sekä leikkaus- ja sädehoitotekniikoiden kehittymisen ansiosta. 88Primaarikasvaimen pääasiallinen hoito on sen kirurginen poisto, joka pienen syövän kohdalla voi yksinään olla riittävä; suurempiin kasvaimiin tarvitaan leikkauksenjälkeistä (kemo)sädehoitoa. 8 8 Kaulan etäpesäkkeiden toteaminen esimerkiksi vartijaimusolmuketutkimuksen avulla on jatkuvan tutkimuksen kohteena. Tämä tekniikka tulee mahdollisesti parantamaan kaulaimusolmukkeiden etäpesäkkeiden hoidon tuloksia jatkossa. heesta julkaistujen tutkimusten tuloksia (Keski-Säntti ym. 2006). Joissakin tutkimuksissa T2-kasvainten yhteydessä piileviä etäpesäkkeitä on todettu jopa puolella potilaista (Haddadin ym. 1999). Kasvaimen invaasiosyvyys näyttäisi ennustavan piileviä etäpesäkkeitä vähintään yhtä hyvin kuin kasvaimen läpimitta. Invaasiosyvyys tiedetään kuitenkin luotettavasti vasta silloin, kun kasvain on kokonaan poistettu. Tämä rajoittaa invaasiosyvyyden käyttöä ennustetekijänä hoitopäätöksiä tehtäessä. Kasvaimen erilaistumisasteen eli graduksen merkitystä ennustetekijänä pidetään nykyään melko vähäisenä (Woolgar 2006). Erilaistumisasteen merkityksestä ennustetekijänä on saatu ristiriitaisia tuloksia. Tämä saattaa johtua siitä, että erilaistumisasteen arviointi on aina jossain määrin subjektiivista ja että erilaistumisaste vaihtelee usein kasvaimen eri alueilla. Kaulan imusolmukkeiden elektiivisen hoidon tarpeellisuus määritelläänkin yleensä kasvaimen läpimitan perusteella. Jo T2-luokan kasvaimiin liittyy merkittävä etäpesäkkeiden riski, ja elektiivinen kauladissektio on aiheellinen tämän luokan ja sitä suuremmilla kasvaimilla. Sen sijaan kauladissektio ei ole aiheellinen kaikilla potilailla, joilla on T1-luokan kasvain. Aikaisemmin näiden potilaiden kaulan imusolmukkeita seurattiin huolellisesti ja hoitoon ryhdyttiin, mikäli seurannassa todettiin etäpesäke. Omassa aineistossamme näillä pienen riskin potilailla ilmeni kuitenkin runsaasti taudin uusiutumisia sekä paikallisesti että kaulan imusolmukkeissa ja osa potilaista menehtyi lopulta alun perin hyvin pienen kielikasvaimen takia (Keski-Säntti ym. 2006). Viime aikoina erityistä huomiota onkin kiinnitetty tämän ryhmän potilaiden hoitoon. Elektiivinen kauladissektio tehdään entistä herkemmin myös potilaille, joilla on T1-luokan kasvain. Potilaille, joilla kauladissektiota ei pienen riskin takia katsota aiheelliseksi, tehdään ny kyään pääsääntöisesti vartijaimusolmuketutkimus (Keski-Säntti ym. 2007). Pelkän seurannan varaan kaulan imusolmukkeet jätetään suusyöpäpotilaalla nykyään vain harvoin Vartijaimusolmuketutkimus Suurin osa N0-levinneisyysluokan suusyöpää sairastavien elektiivisistä kauladissektioista tehdään sikäli turhaan, että kaulan imu solmuk keissa ei lopulta patologin tarkastuksessa todetakaan etäpesäkkeitä. Melanooman ja rintasyövän hoidossa vartijaimusolmuketutkimuksen avulla voidaan nykyisin kohdentaa laajat imusolmukealueiden leikkaukset vain niitä todella tarvitseville potilaille. Menetelmää on jo yli kymmenen vuoden ajan tutkittu suuontelon syövässä, ja siitä on saatu lupaavia tuloksia. Suunpohjassa sijaitsevia kasvaimia lukuun ottamatta vartijaimusolmuketutkimuksen herkkyys kaulan piilevien etäpesäkkeiden toteamisessa suuontelon syövässä näyttäisi tähänastisten tulosten perusteella olevan yli 90 % (Alkureishi ym. 2010, Civantos ym. 2010). Vartijaimusolmuketutkimuksen asema suuontelon syövän hoidossa on kuitenkin vielä epäselvä, eikä sillä voi korvata elektiivistä kauladissektiota tutkimussarjojen ulkopuolella. Tätä nykyä seurantavaiheessa olevat monikeskustutkimukset sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tulevat merkittävästi tarkentamaan vartijaimusolmuketutkimuksen asemaa suuontelon levyepiteelisyövän hoidossa. Tähänastisten tulosten perusteella näyttää ilmeiseltä, että menetelmän avulla voidaan tulevaisuudessa tarkemmin kohdentaa kaulan laajat imusol- A. Mäkitie ym.

4 mukeleikkaukset varhaisen vaiheen suusyöpää sairastavilla. On jopa mahdollista, että vartijaimusolmuketutkimus osoittautuu kaulan imusolmukkeiden etäpesäkkeiden toteamisessa herkemmäksi menetelmäksi kuin kauladissektio. Vartijaimusolmukkeita on yleensä yhdestä kolmeen kappaletta, ja nämä muutamat suuren riskin imusolmukkeet on mahdollista histopatologisesti tutkia huomattavasti tarkemmin kuin kauladissektiossa yleensä poistettavat imusolmuketta. Vartijaimusolmuketutkimus soveltuu jo nyt käytettäväksi niillä suusyöpäpotilailla, joille nykyisen hoitokäytännön mukaan ei tehdä elektiivistä kauladissektiota (Keski-Säntti ym. 2008). Vartijaimusolmuketutkimukseen liittyy hyvin vähän komplikaatioita, ja se voidaan perustellusti tehdä näille pienen metastasointi riskin potilaille. Sädehoito suusyövän hoitona Sädehoito tulee suusyövän hoidossa kyseeseen joko leikkauksen jälkeen annettuna postoperatiivisena sädehoitona tai myös ainoana hoitomuotona sopiviksi katsotuissa tapauksissa. Suomessa vakiintunut hoitokäytäntö on antaa suuren uusimisriskin potilaille postoperatiivinen sädehoito paikallisten uusiutumien estämiseksi. Joissakin tapauksissa, kuten T4-luokan kielisyövissä, joissa leikkauksen jälkitilaan liittyy selviä elämänlaatua heikentäviä haittavaikutuksia, voidaan sädehoitoa ja siihen mahdollisesti liitettävää solunsalpaajahoitoa harkita tapauskohtaisesti myös ainoana hoitomuotona. Leikkauksen jälkeen annettavan sädehoidon aiheita ovat kasvaimen suuri koko, intralesionaalinen poisto tai riittämätön leikkauksessa saavutettu poistomarginaali, kasvaimen metastasointi paikallisiin imusolmukkeisiin sekä kasvaimen suuri invaasiosyvyys (Langendijk ym. 2010). Pienet ja pinnalliset kasvaimet eivät tätä siis tarvitse. Sädehoitoon liitettävän sytostaattihoidon on voitu osoittaa parantavan hoitotuloksia myös pään ja kaulan alueen syöpien postoperatiivisessa hoidossa. Leik kauk sen jälkeen annettavaa kemosädehoitoa on syytä harkita, jos toimenpide on ollut intra lesionaalinen eikä uusintaleikkausta katsota mahdolliseksi, metastaattisia imusolmukkeita on kaksi tai enemmän tai jos on todettavissa imusolmukemetastaasien kapselin ulkopuolista kasvua (Berier ym. 2004, Cooper ym. 2004) (Kuva). Kemosädehoito on potilaalle selvästi raskaampi kuin pelkkä sädehoito, ja hoitopäätöksiä tehtäessä tulee ottaa huomioon myös potilaan ikä ja muut sairaudet. Sädehoito tulisi aloittaa mahdollisimman pian leik kauk sen jälkeen, koska hoidon viivästymisen on useissa tutkimuksissa voitu osoittaa johtavan hoitotulosten huononemiseen (Langen dijk ym. 2010). Erikoissairaanhoitotasoinen hampaiston arvio ja tarvittaessa saneeraus tehdään ennen sädehoidon käynnistämistä. Ennen sädehoitoa on myös hyvä pyytää ravitsemusterapeutin konsultaatio, ja tarpeen vaatiessa voidaan potilaalle ennen sädehoitoa tehdä profylaktinen PEG (perkutaaninen endoskooppinen gastrostomia) ravitsemuksen varmistamiseksi. Sädehoidon aikana tulee huolehtia hyvästä suuhygieniasta ja riittävästä kipulääkityksestä, jos potilaalle ilmaantuu sädehoidon aiheuttamasta mukosiitista johtuvia kipuja. Näistä asioista huolehtimalla voidaan välttää sädehoidon aikaisia hoitotaukoja, jotka huonontavat hoitotulosta. Leikkauksen jälkeen annettava sädehoito toteutetaan lineaarikiihdyttimellä yleensä viitenä päivänä viikossa annettuna fraktioituna sädehoitona 1,8 2 Gy:n päiväannoksin, siten että kokonaisannos elektiivisillä imu solmukealueilla on 50 Gy ja tuumorin resektioalueella Gy leikkausmarginaalien mukaan. Alueille, joilla on suuri imusolmukemetastasoinnin uusiutumisen riski, annetaan myös suurempi sädeannos. Merkittävin tekninen innovaatio pään ja kaulan alueen syöpien sädehoidossa on intensiteettimuokattu sädehoito, jolla voidaan vähentää hoidon akuutteja ja myöhäishaittavaikutuksia. Tämä tekniikka ja myös sädehoidon yhteydessä annettavat liitännäishoidot on kuvattu tarkemmin tässä teemanumerossa (Saarilahti ja Lindholm). Tämän alueen sädehoidon jälkeisistä myöhäishaittavaikutuksista tärkeimmät ovat sylkirauhasten sädevaurion aiheuttama pysyvä suun kuivuus, alaleukaluun osteoradionekroosi sekä nielemisfunktion huononeminen. Näiden esiintyvyys on selvästi vähentynyt intensiteetti- 1989

5 PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖVÄT Kuva. Tupakoimattomalla 69-vuotiaalla naisella todettiin vasemmalla kielessä etu- ja keskikolmanneksen alueella haavauma ja sen etupuolella leukoplakia-alue (alempi valkoinen nuoli). Palpoiden tuntui kasvain, joka ulottui lähelle kielen keskiosia. Magneettikuvassa kasvain jatkui lähelle keskiviivaa (musta nuoli), mutta ei kielen tyveen tai suunpohjaan. Histologisen tutkimuksen mukaan kyseessä oli levyepiteelikarsinooma, jonka erilaistumisaste oli II. Samalla puolen kaulaa todettiin imusolmukemetastasointiin sopiva löydös ja viitteitä ekstrakapsulaarisesta kasvusta. Muualla ei etäpesäkkeitä ollut, ja levinneisyysluokitus oli T4aN2bM0, Stage IVA. Potilaalle suositeltiin leikkaus ta (hemiglossektomia, mikrovaskulaarinen rekonstruktio, selektiivinen kauladissektio) ja postoperatiivista onkologista hoitoa. Vastaavan leikkauksen jälkitiloja on esitelty toisaalla tässä numerossa (Suominen ym.) muokatun sädehoidon käyttöönoton myötä (Saarilahti ym. 2005, Collan ym. 2011). Lopuksi Suusyövän hoitotulosten paranemiseen ovat vaikuttaneet useat tekijät. Aikaisempi hoitoon hakeutuminen on johtanut siihen, että kasvaimet diagnosoidaan varhaisemmassa vaiheessa, jolloin hoitotulokset ovat paremmat. Rekonstruktiivisten leikkaustekniikoiden kehittyminen on mahdollistanut kookkaidenkin kasvainten radikaalit poistot. Onkologisten liitännäishoitojen kehittyminen on parantanut hoitotuloksia ja vähentänyt hoidon pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Suusyöpää hoidettaessa tulee muistaa, että diagnosointivaiheessa pieneltä ja paikalliselta vaikuttava suusyöpä voi olla vaarallinen ja saattaa johtaa jopa kuolemaan. Uusiutuneen suusyövän hoitotulokset eivät ole kovin hyviä (Kowalski 2002, Keski- Säntti ym. 2006). Primaarivaiheen hoidon tuleekin olla riittävän tehokas eliminoimaan tauti. Primaarikasvaimen poiston on oltava täydellinen, ja mikroskooppisen pienetkin etäpesäkkeet kaulan imusolmukkeissa tulee tode- ta ja hoitaa. Pienen ja paikallisen kasvaimen kyseessä ollen hoidoksi riittää pelkkä kirurginen poisto, mutta usein tarvitaan leikkauksenjälkeistä (kemo)sädehoitoa. Vartijaimusolmuketutkimuksen avulla voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa kaulan imusolmukkeiden hoito kohdentaa tarkemmin ja näin vähentää elektiivisestä kauladissektiosta aiheutuvia haittoja potilailla, joilla ei vielä ole imusolmukemetastasointia. ANTTI MÄKITIE, professori, osastonylilääkäri HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS HARRI KESKI-SÄNTTI, LT, erikoislääkäri HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka KAUKO SAARILAHTI, LT, osastonylilääkäri HYKS:n syöpätautien klinikka LEIF BÄCK, dosentti, erikoislääkäri HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka RISTO KONTIO, LT, erikoislääkäri HYKS:n suu- ja leukakirurgian klinikka REIDAR GRÉNMAN, professori, ylilääkäri TYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PETRI KOIVUNEN, dosentti, apulaisylilääkäri OYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka JUSSI LARANNE, dosentti, osastonylilääkäri TAYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka A. Mäkitie ym.

6 KIRJALLISUUTTA Alkureishi LW, Ross GL, Shoaib T, ym. Sentinel node biopsy in head and neck squamous cell cancer: 5-year follow-up of a European multicenter trial. Ann Surg Oncol 2010;17: Berier J, Domenge C, Ozsahin M, ym. Postoperative irradiation with or without concomitant chemotherapy for locally advanced head and neck cancer. N Engl J Med 2004;350: Chandu A, Smith AC, Rogers SN. Healthrelated quality of life in oral cancer: a review. J Oral Maxillofac Surg 2006;64: Civantos FJ, Stoeckli SJ, Takes RP, ym. What is the role of sentinel lymph node biopsy in the management of oral cancer in 2010? Eur Arch Otorhinolaryngol 2010; 267: Collan J, Lundberg M, Vaalavirta L, ym. Patterns of relapse following surgery and postoperative intensity modulated radiotherapy for oral and oropharyngeal cancer. Acta Oncol 2011, julkaistu verkossa Cooper J, Pajak T, Forastiere A, ym. Postoperative concurrent radiotherapy and chemotherapy for high-risk squamous-cell cancer of the head and neck. N Engl J Med 2004;350: Gómez I, Seoane J, Varela-Centelles P, Diz P, Takkouche B. Is diagnostic delay related to advanced-stage oral cancer? A meta-analysis. Eur J Oral Sci 2009;117: Forastiere AA, Trotti A, Pfister DG, Grandis JR. Head and neck cancer: recent advances and new standards of care. J Clin Oncol 2006;24: Haddadin KJ, Soutar DS, Oliver RJ, Webster MH, Robertson AG, MacDonald DG. Improved survival for patients with clinically T1/T2, N0 tongue tumors undergoing a prophylactic neck dissection. Head Neck 1999;21: Hakulinen T, Tryggvadóttir L, Gislum M, ym. Trends in the survival of patients diagnosed with cancers of the lip, oral cavity, and pharynx in the Nordic countries followed up to the end of Acta Oncol 2010;49: Keski-Säntti H, Atula T, Törnwall J, Koivunen P, Mäkitie AA. Elective neck treatment versus observation in patients with T1/T2 N0 squamous cell carcinoma of oral tongue. Oral Oncol 2006;42: Keski-Säntti H, Kontio R, Leivo I, ym. Sentinel lymph node biopsy as an alternative to wait and see policy in patients with small T1 oral cavity squamous cell carcinoma. Acta Otolaryngol 2008(a);128: Keski-Säntti H, Mäkitie A, Kontio R, Leivo I, Atula T. Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä. Duodecim 2008(b); 124: Kowalski LP. Results of salvage treatment of the neck in patients with oral cancer. Arch Otolaryngol Head Neck Surg 2002;128: Langendijk J, Ferlito A, Takes R, ym. Postoperative strategies after primary surgery for squamous cell carcinoma of the head and neck. Oral Oncol 2010;46: Mäkitie AA, Koivunen P, Keski-Säntti H, ym. Oral tongue carcinoma and its treatment in Finland. Eur Arch Otorhinolaryngol 2007;264: Primdahl H, Nielsen AL, Larsen S, ym. Changes from 1992 to 2002 in the pretreatment delay for patients with squamous cell carcinoma of larynx and pharynx: a Danish nationwide survey from DAHANCA. Acta Oncol 2006;45: Rogers SN, Brown JS, Woolgar JA, ym. Survival following primary surgery for oral cancer. Oral Oncol 2009;45: Rusthoven K, Ballanoff A, Raben D, Chen C. Poor prognosis in patients with stage I and II oral tongue squamous cell carcinoma. Cancer 2008;112: Saarilahti K, Kouri M, Collan J, ym. Intensity modulated radiotherapy for head and neck cancer: evidence for preserved salivary gland function. Radiother Oncol 2005;74: Shah JP, Gil Z. Current concepts in management of oral cancer surgery. Oral Oncol 2009;45: Suusyöpä. Käypä hoito suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2002 [päivitetty ]. Syrjänen S, Lodi G, Von Bültzingslöwen I, ym. Human papillomaviruses in oral carcinoma and oral potentially malignant disorders: a systematic review. Oral Diseases 2011;17 Suppl 1: Wei W, Ferlito A, Rinaldo C, ym. Management of the N0 neck reference or preference. Oral Oncol 2006;42: Woolgar JA. Histopathological prognosticators in oral and oropharyngeal squamous cell carcinoma. Oral Oncol 2006;42: SIDONNAISUUDET Antti Mäkitie: Asiantuntijapalkkio (Merck Oy), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Steripolar Oy) Harri Keski-Säntti: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista Kauko Saarilahti: Asiantuntijapalkkio (Boneca Oy), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Merck, Amgen, Astra-Zeneca) Leif Bäck: Apuraha (Olympus Surgical Technologies) Risto Kontio: Ei ilmoitusta sidonnaisuuksista Reidar Grénman: Ei sidonnaisuuksia Petri Koivunen: Ei sidonnaisuuksia Jussi Laranne: Ei sidonnaisuuksia Summary Therapeutic results in oral cancer what has been learned? Oral cancer is the most common head and neck cancer in Finland. The number of new cases has been on a steady rise over the last decades. Smoking and heavy drinking are the most important risk factors. The role of papilloma virus infection is under active research, albeit with a smaller role than in oropharyngeal cancer, for instance. Surgical excision of the tumor is usually the firstline treatment. Pathoanatomical investigation of the primary tumor and cervical lymph nodes is essential in evaluating the need of adjuvant therapy. The prognosis of oral cancer has improved as a result of early detection and development of treatment modalities. 1991

Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä

Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä Harri Keski-Säntti, Antti Mäkitie, Risto Kontio, Ilmo Leivo ja Timo Atula KATSAUS Vartijaimusolmuketutkimus pään ja kaulan syövissä Rintasyövän ja melanooman hoidossa vartijaimusolmuketutkimuksella on

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus)

Pään ja kaulan alueen. SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) Pään ja kaulan alueen SPECT/CT (hyperparatyreoosi,, pään ja kaulan SPECT/CT alueen vartijaimusolmuke ja kilpirauhassyövän metastaasien kuvaus) CT- ja fuusiokuvantamisen perusteet isotooppilääkäreille.

Lisätiedot

Yleistä. Pään ja kaulan alueen syöpien. Etiologia. Oireet ja löydökset. Tutkiminen, levinnäisyysselvitykset. Diagnoosi

Yleistä. Pään ja kaulan alueen syöpien. Etiologia. Oireet ja löydökset. Tutkiminen, levinnäisyysselvitykset. Diagnoosi Yleistä Pään ja kaulan alueen syöpien onkologinen hoito 600 uutta tapausta Suomessa vuosittain yleisimmät: kurkunpää, huuli, nielu, suuontelo, kieli esiintyvyys vaihtelee eri puolilla maailmaa Euroopassa,

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit

Seminooman sädehoito. Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Seminooman sädehoito Paula Lindholm Tyks, syöpätaudit Miten seminooma leviää? 85% kliininen stage I ja 11% st II para-aortaali-imusolmukkeet Ipsilateraaliset parailiakaaliset Ipsilateraalinen munuaishilus

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Ruokatorvisyövän sädehoito

Ruokatorvisyövän sädehoito Ruokatorvisyövän sädehoito 18.4.2013 Sädehoitopäivät, Lahti EL, LT Kaisa Lehtiö, OYS Yleistä Tutkimustietoa Hoitosuosituksista Käytännön toteutuksesta Ruokatorvisyöpä Suomessa 2011 273 uutta tapausta 231

Lisätiedot

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO

TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO 18.11.2016 TIINA KANTOLA GYNEKOLOGISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO GYN.SYÖPÄPOTILAIDEN JATKOHOITO Naistenosasto (SYNNY) Naistentautien poliklinikka 1 (GYNPKL1) Päiväsairaala (Huone 4) Sädesairaala Kotisairaala

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä

Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Syöpätautien hoidoista vaikuttavia tuloksia, lisää elinvuosia, odotuksia ja pettymyksiä Pirkko-Liisa Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori/ylilääkäri, Tay/Tays 20.11.2012 Sairaalapäivät,

Lisätiedot

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito

Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Sakari Hietanen TYKS/Gynekologinen syövänhoito Ei sidonnaisuuksia 900 Kohdun runko- osan syövän insidenssi 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1957-1961 1962-1966 1967-1971 1972-1976 1977-1981 1982-1986

Lisätiedot

Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia

Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia Katsaus Ihomelanooman vartijasolmukebiopsia Tiina Jahkola, Susanna Virolainen, Esa Leppänen, Sinikka Suominen, Micaela Hernberg, Marjo Hahka-Kemppinen ja Olli Saksela Ihomelanooma leviää alkuvaiheessa

Lisätiedot

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti

Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma. Lars R. Holsti Katsaus Primaarikasvaimen hallinta syövän hoidon avainongelma Lars R. Holsti Syövän hoidon kaksi keskeisintä ongelmaa ovat paikalliset uusiutumat ja etäpesäkkeet. Kiinteiden kasvainten epäonnistunut paikallishoito

Lisätiedot

Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä. Paula Mustonen ja Esko Vanninen

Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä. Paula Mustonen ja Esko Vanninen Näin tutkin Vartijaimusolmukkeet rintasyövässä Paula Mustonen ja Esko Vanninen Vartijaimusolmuke tarkoittaa ensimmäistä imusolmuketta matkalla kasvaimesta imunesteen kertymäalueelle, rintasyöpäpotilailla

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

Robottiavusteinen kirurgia nielusyövän hoidossa

Robottiavusteinen kirurgia nielusyövän hoidossa Tieteessä HALO-katsaus verkossa ensin Julkaistu 30.11.2015 www.laakarilehti.fi HALO-ryhmä: Mari Markkanen-Leppänen LT, erikoislääkäri HYKS Pää- ja kaulakeskus, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Petri

Lisätiedot

Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa?

Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa? Gynekologinen syöpä Johanna Mäenpää Onko vartijaimusolmukkeen tutkimisella sijaa vulvakarsinooman hoidossa? Vartijaimusolmukkeen käyttöä vulvakarsinooman hoidon ohjaajana on tutkittu varsinaisesti 1990-luvulta

Lisätiedot

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el

Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine. Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Gynekologisen karsinomakirurgian keskittämine Eija Tomás, Tays LT, naistentautien ja gynekologisen sädehoidon el Suomessa 5.2 miljoonaa asukasta 5 yliopistosairaalaa 16 keskusairaalaa aluesairaalat ja

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen

MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS. 26.09.2013 Helsinki. Arto Leminen MRI ja kohdunrunkosyövän leikkauksen suunnittelu 1 GKS 26.09.2013 Helsinki Arto Leminen 2 Yleisimmät syövät Suomessa 2011 3 Naiset N Miehet N Rinta 4865 Eturauhanen 4719 Paksusuoli 874 Keuhko + ht 1570

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays

Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä. 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto kohdunpoiston yhteydessä 28.9.2007 GKS Eija Tomás, Tays Munasarjojen poisto Kiistelty aihe Paljon eriäviä mielipiteitä Hyvin erilaisia toimintatapoja Leikkaustekniikka vaikuttaa poistetaanko

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

KURKUNPÄÄN SYÖVÄN ESIINTYVYYS JA HOITO TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2001 2005

KURKUNPÄÄN SYÖVÄN ESIINTYVYYS JA HOITO TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2001 2005 KURKUNPÄÄN SYÖVÄN ESIINTYVYYS JA HOITO TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA 2001 2005 Samuli Virtanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu

Lisätiedot

Käsitys rintasyövän patogeneesistä ja hoidosta

Käsitys rintasyövän patogeneesistä ja hoidosta Katsaus Marjut Leidenius Säästävä kirurgia on vakiinnuttanut asemansa rintasyövän hoitomuotona maassamme. Suurimpana ongelmana on syövän taipumus uusiutua leikatussa rinnassa. Säästävän leikkauksen jälkeiset

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Angiogeneesi ja lymfangiogeneesi kielen levyepiteelikarsinoomissa.

Angiogeneesi ja lymfangiogeneesi kielen levyepiteelikarsinoomissa. Angiogeneesi ja lymfangiogeneesi kielen levyepiteelikarsinoomissa. LK Konsta Pohjola Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Patologian osasto 02/2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 15, 2014. Pään ja kaulan alueen syövät

Focus Oncologiae. Syöpäsäätiön julkaisusarja No 15, 2014. Pään ja kaulan alueen syövät Focus Oncologiae Syöpäsäätiön julkaisusarja No 15, 2014 Pään ja kaulan alueen syövät Syöpäsäätiön XLI symposiumi 13. 14.2.2014 Focus Oncologiae -sarjan julkaisut: Pään ja kaulan alueen syövät 2014 Endokriiniset

Lisätiedot

Gyn. erikoistuvien onkologian koulutus Hki 29.10.2015 Osastonlääkäri, LT Riitta Koivisto- Korander, HYKS

Gyn. erikoistuvien onkologian koulutus Hki 29.10.2015 Osastonlääkäri, LT Riitta Koivisto- Korander, HYKS Kohdunkaulasyöpä Gyn. erikoistuvien onkologian koulutus Hki 29.10.2015 Osastonlääkäri, LT Riitta Koivisto- Korander, HYKS Kohdunkaulasyöpä (KKS) Naisten 4. yleisin syöpä maailmassa (~ 500 000 uutta tapausta/v)

Lisätiedot

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain

Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos. Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 15 esitetään ikävakioidut suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2007 2014 todetuilla ja 2012 2014 seuratuilla

Lisätiedot

ORL-päivät

ORL-päivät ORL-päivät 2014 6.-7.2.2014 raportti koostettu 24.2.2014 Olen Vastaajien määrä: 121 Työpaikkani Vastaajien määrä: 120 Avoimet vastaukset: muu, mikä - Työterveyslaitos - hoitovapaalla - eläkkeellä Ikäni

Lisätiedot

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO

MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO MUNASARJAN EI- EPITELIAALISTEN MALIGNIEN KASVAINTEN KIRURGINEN HOITO Dosentti Johanna Mäenpää Naistenklinikka TAYS JM 05 KÄSITELTÄVÄT KASVAIMET Itusolukasvaimet Stroomaperäiset kasvaimet Kasvaimet epäspesifisestä

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio

Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Paksunsuolen stenttihoito siltahoito ja palliaatio Heikki Huhtinen, LT TYKS, vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka Gastroenterologiayhdistyksen syyskokous 20.9.2013, Kuopio Sidonnaisuudet Tutkimusrahoitusta

Lisätiedot

Suun- ja kaulan alueen syöpää sairastavan potilaan ohjaus kemosädehoidossa

Suun- ja kaulan alueen syöpää sairastavan potilaan ohjaus kemosädehoidossa Heidi Lehikoinen ja Elina Niemi Suun- ja kaulan alueen syöpää sairastavan potilaan ohjaus kemosädehoidossa Metropolia Ammattikorkeakoulu Röntgenhoitaja AMK Radiografia ja sädehoito Opinnäytetyö 14.3.2017

Lisätiedot

Vulva- ja vaginakarsinooma

Vulva- ja vaginakarsinooma Vulva- ja vaginakarsinooma Juhani Var3ainen, Erl EGO- koulustuspäivät Helsinki 30.10 2015 Sidonnaisuudet HUS YksityisvastaanoHo Aava Kamppi Kongressiosallistumisia eri lääkealan yritysten maksamana Ulkosynny3n-

Lisätiedot

Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito

Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito Ilkka Koskivuo ja Erkki Suominen ALKUPERÄISTUTKIMUS Ihomelanooman muuttuva kirurginen hoito Leikkaushoidon tulokset Varsinais-Suomessa 1983 2007 JOHDANTO: Ihomelanooman leikkaushoito on muuttunut vuosikymmenien

Lisätiedot

OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008

OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008 Kilpirauhassyövän i seuranta Eija Eloranta OYS, sisätautien klinikka ENDOPÄIVÄT Ä 2008 Kilpirauhassyöpä p 1% kaikista syövistä naisilla > miehillä yleisin endokriininen syöpä (90%) Ilmaantuvuudessa merkittävä

Lisätiedot

Robottiavusteinen kirurgia nielusyövän hoidossa

Robottiavusteinen kirurgia nielusyövän hoidossa Tieteessä HALO-katsaus verkossa ensin Julkaistu 30.11.2015 www.laakarilehti.fi HALO-ryhmä: Mari Markkanen-Leppänen LT, erikoislääkäri HYKS Pää- ja kaulakeskus, korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Petri

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

VULVA VAGINA. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon

VULVA VAGINA. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon. Paikallinen Levinnyt. Tuntematon Vulvan ja vaginan ongelmat syöpäkirurgian jälkeen Maarit Vuento, LT Tays GKS koulutuspäivät 13.10.2011 Biomedicum, Helsinki Vulvan ja vaginan ongelmat syöpäkirurgian jälkeen Syöpäkirurgia Vulva- ja vaginakarsinoomat

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Suusyöpä

Käypä hoito -suositus. Suusyöpä Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä Päivitetty 9.1.2012 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus

GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus GTVCTVITVPTVOAR: mitä ihmettä? Erikoistuvien päivät Kuopio 25.-26.1.2013 Heli Virsunen erikoislääkäri KYS/ Syöpäkeskus Eri kohdealueiden rajaaminen ei ole eksaktia tiedettä, vaan perustuu osittain kokemukseen

Lisätiedot

Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee

Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee Katsaus Jaana Vironen Vartijaimusolmuketutkimus kolorektaalisyövän hoidossa diagnostiikka paranee Kolorektaalisyövän etäpesäkkeitä syntyy tavallisesti ensimmäiseksi suoliliepeen imusolmukkeisiin. Jos imusolmukkeissa

Lisätiedot

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa

Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Gynekologisten syöpien leikkaushoito K-SKS:ssa Naistentautien alueellinen koulutus 18.11.2016 Mika Helste Sisältö Taustaa Mitä? Kuka Miten ja miksi? Miten on mennyt? Mitä jatkossa? 1 Syövät Keski-Suomessa

Lisätiedot

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen

Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot. Jyrki Jalkanen Lymfadenektomiaan liittyvät komplikaatiot GKS 14.10.2011 GKS 14.10.2011 Jyrki Jalkanen Lymfadenektomia gynekologisissa syövissä Vulva-ca nivuset/ (lantio) Cervix-ca lantio/para-aortaalitila Endometrium-ca

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Kilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala

Kilpirauhasen kirurgiaa. Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Kilpirauhasen kirurgiaa Ilkka Heiskanen kirurgi, erikoislääkäri Vatsaelinkirurgian klinikka HYKS / Jorvin sairaala Esityksen kulku johdanto anatomiaa kirurgin kannalta lukuja leikkaustapa imusolmukekirurgiaa

Lisätiedot

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1)

rakko ja virtsatiet (C65 68, D09.0 1, D30.1 9, D41.1) Syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut alueittain Sivuilla 2 14 esitetään suhteelliset elossaololuvut yliopistollisten sairaaloiden vastuualueilla vuosina 2005 2012 todetuilla ja 2010 2012 seuratuilla potilailla

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

Suusyöpä. Määritelmät

Suusyöpä. Määritelmät Käypä hoito -suositus Hoitosuositustyöryhmä: Maria Malmström (pj.), Reidar Grenman, Marjukka Mäkelä, Anne Nordblad, Antti Ojala, Sinikka Suominen, Stina Syrjänen, Anna-Lisa Söderholm Keskeinen viesti Suusyövän

Lisätiedot

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi

Oppimistavoitteet. Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus. Syöpien esiintyvyys. Suomen syöpärekisteri. Lisäksi Oppimistavoitteet Syöpien esiintyvyys, ennuste, hoito ja tutkimus Sirpa Leppä, professori Syöpätautien klinikka Hankkia yleiskäsitys syövän yleisyydestä, yleisimpien syöpien sairastavuudesta ja kuolleisuudesta

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT II

IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT II IHON JA LIMAKALVOJEN VIRUSINFEKTIOT II 20.4.2012 Hannamari Välimaa, HLL, LT Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Virologian osasto, Haartman instituutti, HY Suu ja leukasairauksien klinikka, HYKS IHON

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

SÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA. Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS

SÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA. Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS SÄDEHOIDON KÄYTTÖ MAHASYÖVÄN HOIDOSSA Sädehoitopäivät 18.4.2013 Miia Mokka TYKS MM 18.4.2013 2 Mahasyövän TNM-luokitus, UICC 7th edition T1 T2 T3 T4 N0 N1 N2 N3 Aste I Aste II Aste III Aste IV kasvain

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg

23.9.2010 GKS 2010 Reita Nyberg Laparoskopia raskauden aikana el Reita Nyberg Naistentautien ja synnytysten vastuualue, TAYS Taustaa 1 odottaja / 500-635 tarvitsee vatsan alueen kirurgiaa muusta kuin obstetrisesta syystä appendisiitti,

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Mitä uutta kolorektaalisyövästä?

Mitä uutta kolorektaalisyövästä? Mitä uutta kolorektaalisyövästä? Tapio Salminen, TAYS Valtakunnalliset onkologiapäivät 2013 Metastasoineen taudin hoidon valinnan periaatteet kolorektaalisyövässä Ryhmä 0 R0 resekoitavissa oleva maksa

Lisätiedot

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL):

Ei- klassinen nodulaarinen lymfosyyttivaltainen Hodgkinin lymfooma (NLPHL): HODGKININ LYMFOOMA Hoitosuositus 12/2013 Suomen Lymfoomaryhmä/ työryhmä: Aromaa- Häyhä Annikka (KYS), Auvinen Päivi (KYS), Böhm Jan (KSKS), Hernberg Micaela (HUS), Jantunen Esa (KYS), Jyrkkiö Sirkku (TYKS),

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa

Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Ulkoisen radikaalisädehoidon tuloksellisuus eturauhassyöpäpotilailla TAYS:ssa Lauri Jokipalo ja Heikki Hakkarainen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö 02/2012

Lisätiedot

Kivessyövän hoidossa tapahtuu

Kivessyövän hoidossa tapahtuu Kivessyövän hoidossa tapahtuu S. Jyrkkiö, Tyks Onkologiapäivät 30.8.2014 Kivessyöpä yleistyy Nordcan database/ylönen O. 1 ST I kivessyöpä: seuranta tai adj hoito? 2 Seminoma ST I SWENOTECA tulokset V 2007-2010

Lisätiedot

Rintasyövän hoitosuositus

Rintasyövän hoitosuositus KÄYPÄ HOITO Diagnostiikka Rintasyövän epidemiologiaa, seulontaa ja diagnostiikkaa koskeva suositus julkaistaan erikseen. Luokitus Rintasyövän hoitoratkaisut pohjautuvat pitkälti leikkauksen jälkeiseen

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

KATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu

KATSAUS. Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten. Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu KATSAUS Paksu- ja peräsuolisyöpäleikkausten liitännäishoito Heikki Joensuu ja Ilmo Kellokumpu Paksu- tai peräsuolisyöpää sairastavista 75 80 %:lle voidaan tehdä radikaali, kaiken makroskooppisen syöpäkudoksen

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen

ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu

Lisätiedot

SUU- JA LEUKAKIRURGIA

SUU- JA LEUKAKIRURGIA 2009-2011 SUU- JA LEUKAKIRURGIA Vastuuhenkilö: Prof. Christian Lindqvist KLL/Leukakirurgian klinikka, Kirurginen sairaala, Kasarmikatu 11-13, PL 263, 00029 HUS, Puh. (09 )471 88441, christian.lindqvist@hus.fi

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki

Rintasyöpä Suomessa. Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009. Risto Sankila. Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Rintasyöpä Suomessa Mammografiapäivät Tampere 26.6.2009 Risto Sankila Ylilääkäri, Suomen Syöpärekisteri, Helsinki Suomen Syöpärekisteri Syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos... syöpärekisteri

Lisätiedot

SUUSYÖPÄPOTILAIDEN YLEISIMMÄT SUUOIREET JA NIIDEN LIEVITYS

SUUSYÖPÄPOTILAIDEN YLEISIMMÄT SUUOIREET JA NIIDEN LIEVITYS Opinnäytetyö Suun terveydenhuollon koulutusohjelma Suuhygienisti 2013 Kajan, L. & Pättikangas, M. SUUSYÖPÄPOTILAIDEN YLEISIMMÄT SUUOIREET JA NIIDEN LIEVITYS hoito-ohje suuhygienistiopiskelijoille OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT

Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Marko Seppänen, dos, oyl Isotooppiosasto ja Valtakunnallinen PET-keskus TYKS http://www.turkupetcentre.fi Paksu- ja peräsuolisyövän PET/CT Preoperatiiviset levinneisyysselvitykset

Lisätiedot

MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖ PÄÄN JA KAULAN ALUEEN TUUMOREIDEN SÄDEHOIDON SUUNNITTELUSSA

MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖ PÄÄN JA KAULAN ALUEEN TUUMOREIDEN SÄDEHOIDON SUUNNITTELUSSA MAGNEETTIKUVAUKSEN KÄYTTÖ PÄÄN JA KAULAN ALUEEN TUUMOREIDEN SÄDEHOIDON SUUNNITTELUSSA Kauko Saarilahti 16.4.2015 30.4.2015 1 30.4.2015 2 MRI-KUVAUS- EDUT parempi pehmytudosmuutosten erotuskyky kuin CT:llä

Lisätiedot