EURAJOEN KUNTA Tilinpäätös 2011

Transkriptio

1 EURAJOEN KUNTA Tilinpäätös 2011

2 1 TOIMINTAKERTOMUS 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2011 alkupuolella talous kasvoi hyvää vauhtia ja vielä kesällä talouskasvun odotettiin kehittyvän suotuisasti koko vuoden osalta. Loppukesästä alkanut, erityisesti euroalueen epävarmuus, välittyi reaalitalouteen. Syksystä lähtien taloustilastot ovat osoittaneet hidastumisen merkkejä. Maailmantalouden kasvunäkymät ovatkin kehittyvien maiden ja USA:n varassa. Vuoden 2012 kasvu tulee olemaan vahvasti kotimaisen kysynnän varassa. Suurelta työttömyysasteen nousulta on vältytty ja työttömyysasteen ennakoidaan olevan vuonna 2012 noin 8 prosenttia. Inflaatio pysynee ensi vuonna alle kolmen prosentin. Vuoden 2008 taloutta kohdanneen kriisin jälkeen julkisen talouden tila on heikentynyt nopeasti. Alhaisen talouskasvun johdosta julkisen talouden tilasta muodostuu jatkossakin haastava. Rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi uskottavan talous- ja finanssipolitiikan harjoittaminen on erittäin tärkeää. Merkittävää elvytysvaraa ei tulevina vuosina näytä olevan. Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate pieneni 400 miljoonaa euroa vuodesta Kuntien lainakanta on jatkanut kasvuaan, ja oli vuoden lopussa 12,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 900 miljoonaa euroa. Lainat asukasta kohden olivat keskimäärin 2085 euroa. Eurajoen rahoitusasema ei enää vuoden 2011 aikana parantunut merkittävästi, kuten aikaisempina vuosia. Posiva Oy:n tekevä verovalitus ja tilapäisesti Eurajoella yli 6 kk työskennelleitten osuuden pieneneminen ovat vaikuttaneet vuosikatteeseen merkittävästi. Eurajoen kunta on silti kertomusvuonna voinut panostaa kunnan kehittämiseen talouden tasapainon vaarantumatta. Kunnan investoinnit suhteessa asukaslukuun olivat kuntien keskimääräistä tasoa isommat. Suhteellinen velkaantuneisuusprosentti oli 33,08 kun se vuonna 2010 oli 24,3 prosenttia. Kunnan omavaraisuusaste on 81 prosenttia. Molemmat tunnusluvut ovat parempia kuin keskimäärin koko maassa, Satakunnassa tai kuntakoon mukaan laskettuna. Kertomusvuoden investointimenot kohdistuivat pääosin kouluverkon perusparannukseen ja laajennukseen, vesi- ja jätevesiverkon parantamiseen, toimintakeskuksen laajentamiseen sekä urheilukeskuksen ja Lahdenperän kehittämiseen. Eurajoen kunnan perustehtävänä on edistää jäsentensä hyvinvointia ja kestävää kehitystä kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Kun kuntatalouden tasapaino on saavutettu, on jatkossa mahdollista kohdentaa vähintään vuosikatteen suuruiset investoinnit asumiseen ja arjen sujumiseen kuntastrategian mukaisesti. Julkisella taloudella on myös oltava kyky rahoittaa sosiaalietuudet ja hyvinvointipalvelut kaikissa olosuhteissa häiriöttömästi. Julkinen talous on kestävällä pohjalla, jos menojen rahoitus ei johda liialliseen velkaantumiseen tai verojen korotuksiin, joilla on haitallinen vaikutus rahoituspohjan kehitykseen. Eurajoella on varauduttava ikärakenteen muutoksen voimakkaaseen vaikutukseen kunnan menoihin. Harri Hiitiö, kunnanjohtaja

3 2 1.2 KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Yleistietoja Eurajoen kunnasta Perustettu 1869 Etäisyydet Asukasluku 5843 Turku 105 km Pinta-ala 458,77 km 2 Helsinki 240 km Asukastiheys 9,1 Tampere 125 km Kalleusluokka II Pori 35 km Tulovero-% 18 Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta 11 SDP 9 Kokoomus 3 PS 1 Vas 3 Krist. dem. Vihreät Yhteensä 27 valtuutettua. Hallinnollinen asema Lounais-Suomen AVi Hovioikeuspiiri Käräjäoikeus Kihlakunta Maaoikeuspiiri Sotilaspiiri Veropiiri Satakunnan maaseutuelinkeinopiiri Varsinais-Suomen ELY Sairaanhoitopiiri Työvoimapiiri Vaasa Satakunnan Rauman kihlakunta Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto Satakunnan sotilaspiiri Satakunnan verotsto Satakunta Rauman seudun TE-keskus

4 3 Toimielinorganisaatio Tilivelvolliset toimielimet ja viranhaltijat tulosalueittain: Toimielin Tulosalue Viranhaltija Kunnanhallitus Yleishallinto Hallintojohtaja/kunnanjohtaja Talous- ja hlöstöhallinto Kunnanjohtaja Kunnan kehittäminen Hallintojohtaja Yhteistoimintaelimet Kunnanjohtaja Keskitetyt menot Hallintojohtaja Pelastustoimi Kunnanjohtaja Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kunnanjohtaja Keskusvaalilautakunta Vaalit Hallintojohtaja Sosiaalilautakunta Päivähoito Päivähoidon johtaja Vanhustenhuolto Vanhustyönjohtaja Muu sosiaalitoimi Sosiaalijohtaja Toimeentuloturva Sosiaalijohtaja Terveydenhuolto Sosiaalijohtaja Koululautakunta Peruskoulutus Yhteiskoulun rehtori Keskiasteen koulutus Yhteiskoulun rehtori Aikuiskoulutus Yhteiskoulun rehtori Kirjasto- ja kultt.ltk Kirjastotoimi Kirjastonjohtaja Kulttuuritoimi Kulttuurisihteeri Liikunta- ja nuorisoltk Liikuntatoimi Liikuntasihteeri Nuorisotoimi Nuorisosihteeri Tekninen lautakunta Kunnallinen liiketoiminta Kunnaninsinööri Yhdyskuntatekninen huolto Kunnaninsinööri Kiinteistöhuolto Kunnanrakennusmestari Siivoustoimi ja ruokahuolto Ruokapalvelu- ja toimitilapääll. Ympäristölautakunta Ympäristötoimi Rakennustarkastaja

5 4 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, kun vastaavasti perinteisten teollisuusmaiden kasvu hiipuu. Vuoden 2011BKT:n kasvu oli vielä 2,6 %, mutta vuonna 2012 sen ennakoidaan jäävän 0,4 prosenttiin. Joulukuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli , mikä oli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Uusia avoimia työpaikkoja oli joulukuussa , mikä oli enemmän kuin vuosi sitten. Inflaatio hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin, mutta vuoden 2011 keskimääräinen muutos oli 3,4 prosenttia. Oman talousalueen kehitys Satakunnan talouden nousu oli vauhdikasta tammi-maaliskuussa, mutta jo huhtikesäkuussa liikevaihdon nousu hiipui selvästi. Teollisuuden vienti kääntyi laskuun ja rakentamisenkin liikevaihto supistui, mutta palvelusektorin liikevaihto kohosi vielä koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Näkymät Satakunnassa ovat tästä huolimatta investointeja lukuun ottamatta myönteiset. Työllisyysaste Satakunnassa on parantunut maan keskiarvoa paremmin viimeisen viidentoista vuoden aikana. Rauman seutukunnassa työllisyysaste on ollut jatkuvasti korkeampi kuin muualla Satakunnassa. Työttömyysaste putosi voimakkaasti vuoden 2011 aikana ja alitti selvästi valtakunnan tason. Satakunnan väestötilanne kehittyy edelleen epäedullisesti. Satakunnan väkiluku on pienentynyt vuodesta 1993 vuoteen 2011 noin henkilöllä. Satakunnan kahdeksan pienimmän kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä on vain hieman suurempi kuin Satakunnan seitsemäntoista vuoden väestötappio. Oman kunnan toiminnan ja talouden kehitys Eurajoen kunnan työttömyysaste nousi 8,5 prosentista 9,5 prosenttiin. Henkikirjoitettu väestö oli vuoden alussa ja lopussa henkeä. Eurajoen kunnan verotulot olivat 30,3 milj. euroa, 7 milj. euroa arvioitua pienemmät. Kiinteistöveron osuus verotuloista oli 9,7 milj. euroa, mikä alitti talousarviossa arvioidun 1,2 milj. eurolla. Yhteisöveron tuotto oli 1,98 milj. euroa. Kunnallisverotulojen muutos edelliseen vuoteen oli -31,3 %, yhteisöverojen muutos +55,3 %, kiinteistöveron muutos -5,42 % ja kokonaisverotulojen muutos -21,6 %. Eurajoen kunnan käyttötalouden valtionosuudet olivat 5 milj. euroa. Kunnan tunnusluvuista vuosikate oli 5,1 milj. euroa ylijäämäinen. Edellisenä vuonna vuosikate oli 15,8 milj. euroa ylijäämäinen. Kassan riittävyys oli vuoden vaihteessa 249 päivää, edellisenä vuonna 252,6 päivää. Kassavaroja oli vuoden lopussa 24,3 milj. euroa. Kunnan omavaraisuus- % laski 81,6:sta 81:teen. Kunnan lainakanta väheni 0,8 milj. euroa ja oli vuoden lopussa 5,0 milj. euroa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus- % nousi 24,3:sta 33,08:aan.. Eurajoen kunnan tilikauden tulos osoittaa 3,337 milj. euroa ylijäämää ja tilikauden ylijäämä poistoeron vähennyksen jälkeen osoittaa 3,341 milj. euroa ylijäämää.

6 5 1.4 Kunnan henkilöstö Henkilöstön lukumäärä esitetään henkilöstötilinpäätöksessä. Henkilöstökulut ilmoitetaan liitetiedoissa. 1.5 Kunnan sijoitukset Kassanhallinnassa on kyse rahoituksen riittävyydestä maksuihin ja varojen sijoittamisesta tuottavasti ja turvallisesti. Lyhyen aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat pankkitilit, rahoitustoiminnot, myynti- ja ostoreskontra, palkat ja muut päivittäiset menot. Pitkän aikavälin kassanhallintaan vaikuttavat mm. investoinnit ja vieraan pääoman maturiteetit. Kunnan on tärkeää säilyttää päivittäinen maksuvalmius kaikissa oloissa. Rahoituskriisin aikana vahvan kassan merkitys korostui. Poikkeuksellisen suuret investoinnit ja sijoitusympäristön epävarmuus 2011 edellyttivät kassavaroilta normaalia suuremmatta likvidisyyttä. Joulukuun lopussa kunnan likviditeettitilanne oli normaali. Kunnalla oli välittömästi käytettävissä 6,0 me:n kassavarat ja rahoitusjärjestelyt. Ostovelkojen määrä vuoden vaihteessa oli 3,6 me ja myyntisaamisten määrä 0,6 me. Kassaylijäämiä oli sijoitettuna rahoitusarvopapereihin 18,8 me. Kuluvan vuoden investoinnit voidaan toteuttaa kassavaroin. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 0,9 me vuodessa. Posivan 4,5 me:n lainan lisäksi lainoja rahoituslaitoksilta oli 0,6 me. Täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimukset on solmittu Op-Pohjola ryhmän, Eurajoen Säästöpankin sekä Taaleritehdas omaisuudenhoitopalvelun kanssa. Kunnanvaltuusto on vahvistanut sijoitustoiminnan perusteet. 1.6 Kunnan strategian toteutuminen Elinvoima Rauman Seudun Kehitys Oy:n omistajakunnat ovat päättäneet hoitaa elinkeinotoimen tehtävät uudella tavalla. Seudun kunnat ovat ottaneet elinkeinoasioiden hoitamisessa itsenäisemmän roolin. Eurajoen kunta on palkannut vuoden 2011 alusta oman yrityskehittäjän. Uusyritysneuvonnasta vastaa Yrityspalvelu Enter. Yhteistyö seudun kuntien kesken jatkuu, mutta toimintaympäristön muuttumisen vuoksi yhteistyölle on haettu uudenlaisia toimintamalleja ja toteuttamistapoja. VT 8 yhteysvälihankkeen toteuttamista on edistetty yhdistämällä kunnan osayleiskaavoitus välillä Kirkonkylä-Lapijoki tiehallinnon yleis- ja tie-suunnitteluun Eurajoen osalta. Kunnalla on ollut edustus VT 8 Eurajoen ohikulkutien sekä ohjaus- että hankeryhmässä. Eurajoen ohitustien osalta yleis- ja tiesuunnitelmat ovat valmiit. Eurajoen kunnan aloitteesta perustettu maakunnallinen OL4 edunvalvonta-työryhmä tuotti ja jakoi informaatiota päättäjille, eri sidosryhmille ja kuntalaisille Eurajoen valmiuksista OL4:n rakentamiselle. Eduskunta hyväksyi TVO:n periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseksi Olkiluotoon. Posivan hakemus käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseksi hyväksyttiin niin ikään.

7 6 Laitosalueella on lainvoimaiset maankäyttösuunnitelmat ja vireillä on maankäyttösuunnitelmat käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseksi. Yritys- ja asuntorakentamisen kannalta kaavoitettua maata on riittävästi. Kirkonkylä- Lapijoki välillä on jatkettu osayleiskaavan laatimista sekä keskustan ja teollisuusalueen asemakaavat tullaan tarkistamaan. Kaava-alueiden ulkopuoliseen asuinrakentamiseen on kunnassa suhtauduttu myönteisesti. Elinkeinotoimikunta on jatkanut Eurajoen elinkeino-ohjelman täytäntöönpanoa. Palvelut Terveydenhuollon toimiva lähipalveluverkko on turvattu liittymällä Keski-Satakunnan Terveydenhuollon Kuntayhtymän jäseneksi alkaen. Kunta on luovuttanut perusterveydenhuollon ja eräiden sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun ko. yhteistoiminta-alueelle. Kunnanvaltuusto on tehnyt päätöksen Eurajoen kuulumisesta Porin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen ja samalla hyväksynyt yhteistoimintasopimuksen ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta yhteistoiminta-alueella lukien. Vastaavanlainen sopimus ympäristösuojelutehtävien hoidosta tuli voimaan Eurajoen ympäristösuojelutehtäviä hoitaa ympäristösuojelusihteeri Mari Kallio. Hän toimii myös Eurajoen kunnan terveystarkastajana. Kunnanvaltuusto päätti , että Eurajoen kunta liittyy Rauman seudun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alueen muita kuntia ovat Eura, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Rauma ja Säkylä. Kunnan sisällä on ylläpidetty, suunniteltu ja johdettu palvelutoimintoja niin, että ne tukevat toimintaperiaatteita, strategiaa, tyydyttävät kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tarpeita, tuottavat lisäarvoa ja tukevat muutosta. Kunnan talous- ja henkilöstöhallinnan palvelut on lukien tuottanut Kuntapalvelut Taloustuki Oy. Henkilöstö KEVA:n tekemän työhyvinvointikyselyn tulokset ja toimenpide-ehdotukset on käsitelty. Esimiehet ovat suorittaneet oppisopimuskoulutuksena toteutetun ja Satakunnan ammattikorkeakoulun järjestämän esimieskoulutusohjelman. Kuntatalous Vuosikate on taannut perustehtävän toteutumisen 1,16 % keskimääräistä alemmalla verokannalla. Vuosikate ja aikaisempien tilikausien rahoitusylijäämät kattoivat investointien omarahoitusosuuden. Omavaraisuusaste ja vieraan pääoman hoitokyky on hyvä. Kunnalla on hyvät taloudelliset resurssit strategiseen kehittämiseen sekä kyky kohdata suhdannevaihtelut ja väestörakenteen muutos.

8 7 1.7 Hallintokuntien tulosindikaattorit HALLINTO- JA TALOUSTOIMI Vaikuttavuus Tavoite: Hyvin toimiva sähköinen viestintä. Osallisuuden vahvistaminen sekä henkilöstön että luottamushenkilöiden osalta Mittari: Intranet- ja extranetpalvelujen käyttöönotto vuosina Viestintätyytyväisyyskysely, tyytyväisyyden lisääntyminen Toteutuma: Dynasty-esityslista-pöytäkirja-ohjelmaan on tilattu uusi moduuli, extranet. Kunnanhallituksen esityslistojen lähettäminen on siirretty sähköposteista extranetverkkopalveluun. Käytäntö laajenee vuonna 2012 kunnanvaltuuston esityslistojen lähettämiseen verkkopalvelun kautta. Kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille suunnattuun viestintäkyselyyn vastanneista 97,0 % koki keskushallinnon viestinnän parantuneen viime vuosina. Talous ja resurssit Tavoite:Painatuskulujen kohdistaminen sähköisiin palveluihin Mittari:Sähköisten tiedotteiden suhde paperisiin Toteutuma: Intranetin käyttöönoton ja sähköpostiosoitteiden avaaminen koko henkilöstölle ja useimmille luottamushenkilöille on mahdollistanut tiedotteiden välittämisen sähköisesti paperisten sijaan. Hallinnon paperikopioiden kokonaismäärä (sisältäen myös paperisena toimitettavat talousarvion, osavuosikatsaukset sekä tilinpäätösasiakirjat) on ollut vuonna 2009 n kpl, vuonna 2010 n kpl ja 2011 n kpl. Rakenteet ja prosessit Tavoite: Tiedon jakaminen sähköisesti kehittämällä ja ajanmukaistamalla verkkopalveluja joustaviksi Sähköinen työtapa omaksuttu organisaatiossa Mittari:Sähköisen palvelun käytön määrä ja määrän kehitys Yhden sähköisen palvelun käyttöön otto vuodessa Toteutuma: Vuoden 2011 alusta otettiin käyttöön sähköiset palkka- ja taloushallinnon ohjelmistot. Yhteensä uusia sähköisiä palveluja palkka- ja taloushallinnossa on neljä kokonaisuutta. Palkkahallinnon yhtenä osana otettiin käyttöön henkilöstölle ansioerittelyjen saaminen verkkopalkkana. Kunnanhallituksen jäsenille esityslistat jaetaan verkkopalveluna. Henkilöstön/luottamushenkilöiden aikaansaantikyky Tavoite: Henkilöstön ja luottamushenkilöiden osaamisen kehittäminen Mittari: Järjestetty sähköisiin palveluihin liittyvä koulutus ja osallistuneiden määrä Toteutuma: Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistoista järjestettiin sekä kohderyhmäkohtaista että kaikille yhteistä koulutusta yhteensä 21 tilaisuutta, joihin osallistui 830 henkilöä. Luottamushenkilöiden esityslistojen verkkopalvelukoulutuksesta järjestettiin yksi koulutustilaisuus, johon osallistui hallituksen 15 jäsenestä 10.

9 8 MAASEUTULAUTAKUNTA Maaseututoimen hallinnointi siirtyi Euran kuntaan Tukien päähaku ajoittuu vuosittain huhtikuun loppuun. Vaikuttavuus Ympäristötuki- ja LFA- tukijärjestelmiin sitoutuneisuus ohjelmakaudella Tavoite: Edellisen ohjelmakauden taso Toteuma:Ympäristö- ja LFA-tukijärjestelmiin sitoutuneisuus säilyi edellisen ohjelmakauden tasolla. Prosessien sujuvuus Asiakaspalvelujen laatu Tavoite: Hyvä palvelutyytyväisyys valtuustokausittain suoritettavassa asiakaspalautekyselyssä Toteutuma: Asiakaspalautekysely suoritettu vuonna Tuottavuus Käsiteltävä maataloustuki Tavoite: Käsiteltävä tuki vähintään Toteutuma: Vuoden 2011 aikana tukia maksettiin yhteensä ,13 euroa. Taloudellisuus Hallintokustannukset/maataloustuki Tavoite: Hallintokustannukset/tuki enintään 0,02 Toteutuma: Hallintokustannukset/tuki on 0,0157 Henkilöstön aikaansaantikyky Käsiteltävät hakemukset Tavoite: Vähintään 800 kpl Toteutuma: Vuonna 2011 hakemuksia oli kaikkiaan 932 kpl.. SOSIAALILAUTAKUNTA PÄIVÄHOITO Vaikuttavuus Tavoite: Asiakastyytyväisyys. Asiakas saa palvelun lain säätämässä ajassa. Tavoitetaso vähintään 4,0 Toteutuma: Asiakastyytyväisyys toteutunut (arvoksi tuli 4.35/ asteikolla 1-5). Ajankohta marraskuu TAK-arviointi, lomakkeella, sähköinen tallennus ja analysointi. Asiakkaille pystytty tarjoamaan päivähoitopaikka määräajassa (2 vkoa tai 4 kk).

10 9 Prosessien sujuvuus Tavoite: Sosiaalitoimen palvelutehtävää toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Tavoitetaso 100 %. Toteutuma: Toteutunut 100 %. Varhaiskasvatussuunnitelmat tehty vanhemmilta palautuneiden varhaiskasvatussuunnitelmien osalta. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Sosiaali-ja terveydenhuollon atk-järjestelmien hyödyntäminen 90 %:sti ja tunnistelaskennan hyödyntäminen 50 %:sti niissä toiminnoissa, joissa se on käytössä. Toteuma: Päivähoito hyödyntää Pro consona- ohjelmaa 100 prosenttisesti. Päivähoito hyödyntää tunnistelaskentaa kustannuslaskennassa, arvio noin 90 %. Teknisen puolen (ruokahuolto, lämmitys ym.)+ taloustoimen menot (pääokulut, poistot) joudutaan laskemaan erikseen. Aikaansaantikyky Tavoite: Kuntoutumista edistävät / ennaltaehkäisevät toimintatavat toteutuvat. Eri yksiköillä sovitut tavoitetasot toteutuvat 85 %. Toteutuma: Tavoitetasoon päästiin 94 %:sti. (arvoksi tuli 3,79/ asteikolla 1-5) Toteutuma laskettu asiakastyytyväisyyskyselystä. Ajankohta marraskuu TAK-arviointi, lomakkeen sähköinen tallennus ja analysointi. VANHUSTENHUOLTO Vaikuttavuus Tavoite: Asiakastyytyväisyys. Asiakas saa palvelun lain säätämässä ajassa. Tavoitetaso vähintään 4,0 Toteutuma: Kotipalvelu 4,1, Ryhmäkoti Karpalo 4,4, Ryhmäkoti Suvanto 4,2, Vanhainkoti 3,8, Päiväkeskus 4,2, Vuodeosasto 4,6, Vanhustenhuolto keskiarvo 4,2. TAK-arviointi suoritettu, keväällä 2011 (Karpalo, Suvanto ja vuodeosasto), syksyllä 2011 (vanhainkoti, kotipalvelu ja päiväkeskus) Palvelutarpeen arvioinnit on pystytty tekemään kaikille lain säätämässä ajassa. Prosessien sujuvuus Tavoite: Sosiaalitoimen palvelutehtävää toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Tavoitetaso 100 %. Toteutuma: Kaikilla asiakkailla on päivitetty palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotipalvelu 100 %, Ryhmäkoti Karpalo 100 %, Ryhmäkoti Suvanto 100 %, Vanhainkoti 100 %, Vanhustenhuolto keskiarvo 100 %. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Sosiaali-ja terveydenhuollon atk-järjestelmien hyödyntäminen 90 %:sti ja tunnistelaskennan hyödyntäminen 50 %:sti niissä toiminnoissa, joissa se on käytössä.

11 10 Toteutuma: Pegasos-ohjelmat on otettu käyttöön porrastetusti ja kaikissa yksiköissä ja taloustuen edellyttämät ohjelmat vuodenvaihteessa 2011 alkaen. Tunnisteet ovat olleet käytössä 90 %. Aikaansaantikyky Tavoite: Kuntoutumista edistävät/ennaltaehkäisevät toimintatavat toteutuvat. Eri yksiköillä sovitut tavoitetasot toteutuvat 85 %. Toteutuma: Kotipalvelu 100 %, Ryhmäkoti Karpalo 100 %, Ryhmäkoti Suvanto 100 %, Vanhainkoti 100 %, Vanhustenhuolto keskiarvo 100 %. MUU SOSIAALITOIMI Vaikuttavuus Tavoite: Asiakastyytyväisyys, tavoitetaso vähintään 4,0. Asiakas saa palvelun lain säätämässä ajassa. Toteutuma: Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä 93. Ilmoituksen jälkeen lastensuojelun tarvittavat toimenpiteet on aloitettu 7 arkipäivän määräajassa 100 %:sti. Tyytyväisyyskyselyä ei ole suoritettu lastensuojelun asiakkaille. Prosessien sujuvuus Tavoite: Sosiaalitoimen palvelutehtävää toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Tavoitetaso 100 %. Toteutuma: Kaikille, joiden lastensuojeluasiakkuus jatkuu lastensuojelu-tarpeen selvityksen jälkeen, on tehty 100 %:sti asiakassuunnitelma Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Sosiaali-ja terveydenhuollon atk-järjestelmien hyödyntäminen 90 %:sti ja tunnistelaskennan hyödyntäminen 50 %:sti niissä toiminnoissa, joissa se on käytössä. Toteutuma: Pro Consona sosiaalityö-ohjelmaa käytetään 100 %:sti lastensuojelussa. Tunnistelaskenta ei ole käytössä lastensuojelussa. Aikaansaantikyky Tavoite: Kuntoutumista edistävät/ennaltaehkäisevät toimintatavat toteutuvat. Eri yksiköillä sovitut tavoitetasot toteutuvat 85 %. Toteutuma: Lastensuojelun asiakassuunnitelmissa sovitut tukitoimet ovat toteutuneet yksilöllisen suunnitelman mukaiseesti 100 %:sti. TOIMEENTULOTURVA Vaikuttavuus Tavoite: Asiakastyytyväisyys. Asiakas saa palvelun lain säätämässä ajassa. Tavoitetaso vähintään 4,0 Toteutuma: Asiakas on saanut palvelun lain säätämässä 7 arkipäivän määräajassa 100 %:sti. Asiakastyytyväisyyskysely lähetetty 78 asiakkaalle. Palautettuja vastauksia saatiin

12 11 20 asiakkaalta, vastausprosentti oli 25,6 %. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos laskettuna asteikolla 1-5 on 4,46. Prosessien sujuvuus Tavoite: Sosiaalitoimen palvelutehtävää toteutetaan yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Tavoitetaso 100 %. Toimeentuloasiakkaan tilanne selvitetään yksilöllisesti ja toteutetaan tarvittava palvelu ja palveluohjaus. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Sosiaali-ja terveydenhuollon atk-järjestelmien hyödyntäminen 90 %:sti ja tunnistelaskennan hyödyntäminen 50 %:sti niissä toiminnoissa, joissa se on käytössä. Toteutuma: Pro Consona sosiaalityö-ohjelmaa käytetään 100 %:sti toimeen-tulotuessa. Toimeentulotuessa ei ole tunnistelaskentaa. Aikaansaantikyky Tavoite: Tavoite: Kuntoutumista edistävät/ennaltaehkäisevät toimintatavat toteutuvat. Eri yksiköillä sovitut tavoitetasot toteutuvat 85 %. Toteutuma: Asiakkaita on ohjattu yksilöllisen suunnitelman mukaan mm. Nuorten työpajalle ja Työvoiman palvelukeskukseen sekä erilaisiin palveluihin. Ei seurantatietoja. KOULULAUTAKUNTA Asiakasvaikuttavuus Tavoite: Kuntalaisille suoritettava tyytyväisyyskysely: Kun tulos ylittää keskitason, ja kun tyytyväisyyden tason ja palvelun tärkeyden ero on arviointiasteikolla alle 0,5, koululaitos on täyttänyt tehtävänsä hyvin. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo: Kun keskiarvo ylittää 7,5 tuloksiin voidaan olla tyytyväisiä. Toteuma: Tyytyväisyyskyselyn tulokset ovat asteikolla 0-5 keskimäärin tasolla 4 eli ylittävät keskitason. Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on ollut 7,9 eli ylittää tavoitteen. Prosessin sujuvuus Tavoite: Liikunta- ja kulttuurikohteiden käytön määrä: Kun keskimääräisesti jokainen oppilas on käynyt lukuvuoden aikana yhdessä eurajokelaisessa vierailukohteessa ja jokainen oppilas on ollut neljästi lukuvuoden aikana eurajokelaisissa liikuntakohteissa, saavutetaan tulos. Toteutuma: Kaikkien koulujen osalta vierailujen määrä ja liikuntapaikkojen käyttö ylittävät asetetut tavoitteet. Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Henkilöstön koulutuspäivien määrä: Koulutuspäiviä vuodessa keskimäärin 2 / opettaja. Toteutuma: Koulutuspäivien määrä on ollut 3,3 / opetushenkilöstön jäsen (avustajat mukaan luettuna). Se ylittää asetetut tavoitteet. Virkaehtosopimuksen mukaiset koulutuspäivät eivät ole luvussa mukana. Se ylittää asetetut tavoitteet.

13 12 Vaikuttavuus Tavoite: Jatko-opintopaikan saavuttaminen: Peruskoululaisilla 95 % ikäluokasta saisi jatkoopintopaikan seuraavana syksynä. Toteutuma: Kaikki peruskoulun oppilaat ovat saaneet jatko-opintopaikan. Tavoite on saavutettu. KIRJASTO- JA KULTTUURILAUTAKUNTA KIRJASTOTOIMI Asiakasvaikuttavuus Tyytyväisyys olemassa oleviin kirjastopalveluihin Tavoite: Kuntalaisille suoritetussa kyselyssä kirjastopalveluiden tyytyväisyyden tason ja palvelun tärkeyden ero on alle 0,5. Toteutuma: Kyselyä ei ole suoritettu. Prosessin sujuvuus Tavoite: Hyvä palvelutyytyväisyys sekä ohjatun toiminnan että alueiden ja tilojen prosesseissa. Tavoitearvo 4 (70 %) (henkilö on kokenut ohjatun toiminnan tai palvelun hyväksi) Mittari: Välitön asiakaspalaute, vuotuiset kohderyhmäkyselyt Toteutuma: Kyselyä ei ole suoritettu Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Lainoja per asukas yli valtakunnan keskiarvon, toimintakulut per asukas alle valtakunnan keskiarvon, kokonaislainaus per henkilötyövuosi (kirjaston palkkaamat) yli valtakunnan keskiarvon, hankinnat 1000 asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon, kokoelman suuruus asukasta kohden yli valtakunnan keskiarvon, lainan hinta alle valtakunnan keskiarvon. Toteutuma: Lainoja per asukas, Eurajoki 26,1 kpl (valtakunnan keskiarvo 18,6 kpl), toimintakulut per asukas, Eurajoki 36,9 (valtakunnan keskiarvo 54,6 ), kokonaislainaus per henkilötyövuosi, Eurajoki kpl (valtakunnan keskiarvo kpl), hankinnat 1000 asukasta kohden, Eurajoki 742,0 kpl (valtakunnan keskiarvo 396,5 kpl), kokoelman suuruus asukasta kohden, Eurajoki 14,66 (valtakunnan keskiarvo 7,56), lainan hinta, Eurajoki 1,38 (valtakunnan keskiarvo 2,93 ). Toteutunut Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Henkilöstöresurssien (myös tilapäiset työntekijät, kesätyöntekijät ym.) optimaalinen hyödyntäminen palveluprosesseissa. Tavoitearvo 4-5 (henkilö on kokenut työyhteisön / työtehtävät hyvin tai erittäin mielekkääksi ja hyvin johdetuksi) Mittari: Henkilöstön tyytyväisyyskysely Toteutuma: Henkilökunta on ollut pääosin tyytyväinen (viisi kuudesta on ollut tyytyväinen)

14 13 KULTTUURITOIMI Asiakasvaikuttavuus Tavoite: Perinneopetus lukion opetusohjelmaan ja perinnetuokiot osaksi vanhuspalveluiden jokavuotista toimintaa. Tyytyväisyys kunnan kulttuuripalveluihin. Toteutuma: Perinneopetus osaksi lukio-opetusta jatkuu vuodelle Perinnetuokiot ikäihmisille on aloitettu v Hankerahoitus Kulttuurista virtaa ikäihmisille siirtyy v Tyytyväisyys-kysely on tehty kesällä 2011 ja asteikolla 1-5, on saatu arvio 4-5 eli hyvä. Prosessin sujuvuus Yhteistyömalli koulu-, sosiaali- ja vapaa-aikatoimen välille. Tavoite: Hyvä palvelutyytyväisyys kunnan matkailu- ja kulttuuritarjonnassa. Mittari: Välitön asiakaspalaute, neuvottelut, tutustumiskäynnit ja kyselyt. Toteutuma: Koulutoimen kanssa tehty tiivistä yhteistyötä perinneopetuksessa, kohteiden opastuksessa ja kouluille on annettu kulttuuripalveluja. Sosiaalitoimen kanssa on valmisteltu ja toteutettu kokeiluryhmiä ikäihmisten kulttuurihankkeessa. Välitön asiakaspalaute on kirjattu asiakastyytyväisyyskyselyssä kesällä Tutustumis- ja neuvottelukäyntejä toteutettu kulttuuri- ja matkailuyrityksiin. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Kulttuurin ja oman kotiseudun merkitys tiedostetaan ja kunnan tunnettavuus kulttuuripitäjänä kasvaa. Kulttuuripalveluissa (ja -kohteissa) vierailijoiden määrä on suurempi kuin v Toteutuma: Määrällisten tavoitteiden vertaavuus hankalaa, sillä osassa tapahtumista osallistujamäärässä laskua ja toisissa nousua. Määrät ovat pysyneet edellisen vuoden luvuissa. Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja henkilöstön valmiudet tuottaa uudenlaisia, laadukkaita toimintamalleja ja kulttuuripalveluita. Koulu- ja sosiaalitoimen henkilökunnan sitoutuminen perinneopetukseen. Toteutuma: Henkilöstön koulutustaso kasvanut vuoden aikana. Toteutettujen tapahtumien määrä on myös kasvanut mm. markkinoinnissa ja vaatinut henkilökunnalta entistä enemmän innovaatiota ja voimavaroja. Uusista toiminnoista mainittakoon Mika Kareslastenlaulujen sävellyskilpailu ja uusia draamaopastuksia Eurajoen opastarjontaan. Katso Prosessien sujuvuus/koulu- ja sosiaalitoimi, hanke tulossa v.2012 /Ravakka. LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA LIIKUNTATOIMI Vaikuttavuus Tavoite: Tietoisuus liikunnan merkityksestä kunnan perustehtävän toteuttamisessa. Liikuntakulttuuri on laajentunut urheilusta ja liikunnasta hyvinvointiin Mittari: Arvokyselyt päättäjille

15 14 Toteutuma: Suoranaista kyselyä ei ole tehty, mutta päättäjille on jaettu informaatiota mm. sosiaali- ja terveysministeriön suositukset liikunnan edistämiseksi kunnissa. Prosessin sujuvuus Tavoite: Yhteistyömalli, joka kokoaa moniammatillisen osaamisen, kolmannen sektorin ja poliittisen päätöksen teon. Mittari: Avoimen dialogisuuden aikaansaaminen sekä verkostotyön osaaminen Toteutuma: Kuluvana vuonna liikuntatoimi on tiivistänyt poikkihallinnollista yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa ja aktivoinut seuratoimijoita osallistumaan mm. kunnan liikuntahankkeiden ideointiin ja suunnitteluun. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: Liikunnan merkitys tiedostetaan ja se näkyy kunnan talousarvioissa ja suunnitelmissa Mittari: Terveys- ja harrasteliikunnan osuus liikuntatoimen budjetissa. Toteutuma: Liikuntatoimi on talousarvion puitteissa panostanut ja luonut resursseja harrasteliikunnalle, mm. pyöräilykartan tekeminen, kuntalaisten vesijumppien tekeminen, koulujen kenttien kunnostaminen jne. Vuoden 2010 budjettiin verrattuna liikuntatoimen panostus terveys- ja harrastusliikunnan tukemiseen on noussut 5000 eurolla kunnan kylätoimikuntien avustamisen siirryttyä liikuntatoimen vastuulle. Kyläavustuksen kriteerinä oli terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kylissä liikunnan avulla. Aikaansaantikyky Tavoite: Kunnan henkilöstön valmiudet uudenlaisiin toimintamalleihin sekä toimialarajat ylittäviin kokeiluihin ja projekteihin Mittari: Henkilöstön osaamisprofiilien vastaavuus suhteessa kriittiseen menestystekijään Toteutuma: Vapaa-aikatoimen henkilöstö (erityisesti liikunta- ja nuorisotoimi) on vuoden 2011 aikana tehostanut yhteistyötään teknisen toimen ja sosiaalitoimen kanssa. Tästä esimerkkinä mm. yhteiset projektit Lahdenperän kehittämisen sekä nuorten skeittiharrastuksen suhteen. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa liikuntatoimi on laajentanut mm. lisäämällä päivähoidossa olevien lasten liikuntamahdollisuuksia (hiihdonopetus). Lisäksi Voi Hyvin projektin kautta liikuntatoimi on innostanut henkilöstöä liikkumaan ja samalla vaikuttamaan heidän henkilökohtaisiin asenteisiin kunnassa tapahtuvaa liikuntatoimintaa kohtaan. NUORISOTOIMI Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys nuorten harrastustoimintaan Tavoite: Kuntalaisille suoritetussa kyselyssä nuorten harrastustoiminnan tyytyväisyyden tason ja palvelun tärkeyden ero on alle 0,5. Ei ole mitattu Yksittäisistä tapahtumista palautetta on pyydetty alle 18 -vuotiailta eli varsinaisilta asiakkailta. Tärkeys 4,8 tyytyväisyys tiloihin 4,1 ja ohjattuun toimintaan 3,8. Ero on yli 0,5 eli tavoite ei ole toteutunut.

16 15 Prosessin sujuvuus Vapaa-aikatoimen prosessikuvaukset on tehty. Tavoite: Hyvä palvelutyytyväisyys sekä ohjatun toiminnan että alueiden ja tilojen prosesseissa. Mittari: Välitön asiakaspalaute, vuotuiset kohderyhmäkyselyt Toiminnoista (leirit, tapahtumat ja kerhot) kyselty palautetta ja tuloksena tyytyväissyystaso on 3,95, joka on mittaristolla 1-5, hyvä. Tuottavuus ja taloudellisuus Toiminnalliset tavoitteet 2011: Tiedottaminen asioista nuorille sujuu nykyistä paremmin = enemmän osallistujia. Osanottajia on ollut riittävästi. Seudulliset -sivut on uudistettu ja nuorisotoimi on avannut omat facebook -sivunsa ja profiilin. Tiedottamista nuorten keinoilla on lisätty. Määrälliset tavoitteet 2011: Lasten leireillä n. 30 lasta enemmän kuin edellisenä kesänä. Määrä on n. 1/3 enemmän. Nuorisovaltuuston kokouksia on ollut 6 kpl. Aikaansaantikyky Tavoite: Nuorten harrastus- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen kunnassa. Työpajatoiminnan turvaaminen kunnassamme. Toteutuma: Nuorisotoimen budjettiin saatujen palkkamäärärahojen korotusten turvin on voitu lisätä talotyöntekijän tuntimääriä. Nuorten työpajan toinenkin työ- ja yksilövalmentaja on vakinaistettu. TEKNINEN LAUTAKUNTA Asiakasvaikuttavuus Tavoite: Toimen tuottamien palveluiden asiakastyytyväisyys. Tavoitetaso vähintään 4,2 Toteutuma: Tyytyväisyyskysely kohdennettiin vuonna 2011 yksityistieavustuksiin, hausta maksatukseen. Kyselyn tulos oli 4,4. Asiakaspalautteissa kiinnitettiin erityisesti huomiota haun helppouteen, teknisen toimen asiantuntemukseen ja palveluun. Prosessien sujuvuus Tavoite: Kuvataan loput teknisen toimen pääprosessit (4-6 kpl) Toteutuma: Prosessikuvaukset kiinteistönhuollon palvelupyynnöistä, investointien hankintaprosessista, kunnallisen liiketoiminnan laskutuksista sekä toimitila- ja ruokahuollon sijaisten hankinnasta on tehty ja julkaistu teknisen toimen intrassa. Tuottavuus ja taloudellisuus Tavoite: ATK-järjestelmien käytön tehostaminen: Jamix: Käyttöönotto kahdessa toimipisteessä

17 16 Builder.com: Jokisimpukan ja yhteiskoulun sekä kunnanviraston palvelupyyntöjen käyttöönotto - kiinteistömiesten koulutuspäivä Kunnan viemäriverkostosta 25 % paikkatietojärjestelmään Toteutuma: Jamix-ohjelma on tavoitteen mukaisesti asennettuna neljään kohteeseen. Keskustan sekä yhteiskoulun verkkoyhteydet ovat olleet esteenä ohjelmistojen kokonaisvaltaiselle käytölle. Builder.com palvelupyyntöprosessi otettiin käyttöön kaikissa kunnan kiinteistöissä. Lisäksi uudisrakennuskohteissa ohjelma otettiin käyttöön projektipankiksi koko rakennushankkeen organisaatiolle. Koulutus ohjelmiston osalta on annettu koko kiinteistön hoitoryhmälle. Uuteen verkkopohjaiseen paikkatieto-ohjelmaan on tallennettu kaikki saatavissa oleva verkostotieto. Tarkemitattua tietoa on noin 30 %. Henkilöstön aikaansaantikyky Tavoite: Koko henkilöstön yhteistoimintapäivät 2 kpl/vuosi. Tavoitearvo: Osallistujamäärä vähintään 60 % henkilöstöstä. Toteuma: Tekninen toimi on pitänyt henkilökunnalleen 2 yhteistoimintapäivää. Osallistujamäärät ovat ylittäneet 70 % molemmilla kerroilla. Tavoite: Henkilöstöresurssien johtaminen ja organisointi Henkilöstöresurssien optimaalinen hyödyntäminen palveluprosesseissa. Tavoitearvo: Henkilöstökyselyn tulos vähintään 4 (henkilö on kokenut työyhteisön / työtehtävät hyvin tai erittäin mielekkääksi ja hyvin johdetuksi) Toteuma: Työtyytyväisyyskysely kohdennettiin johtamiseen ja työn sisältöön. Molempien osalta vastausten keskiarvoksi tuli 4.2. YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Vaikuttavuus ja palvelukyky Eurajoen ympäristötoimi on eri toimijoiden kanssa verkottunut ja alan ilmiöihin nopeasti reagoiva viranomaistaho. Tavoite: Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos vähintään 4,2. Toteutuma: Vuonna 2011 rakennuslupaa hakeneille lähetettiin asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn mukainen asiakastyytyväisyys oli 4,7. Talous ja resurssit Ympäristötoimi hallitsee prosessinsa ja resurssinsa rakentamisen suhdanteen ja tulorahoituksen vaihteluissa. Toiminnan taloudellisuus ja omavaraisuus on päämääränä. Tavoite: Lupien käsittelyajat: rakennustarkastaja enintään kolme viikkoa, ympäristölautakunta enintään kaksi kuukautta. Katselmusvasteet: rakennustarkastaja enintään yksi viikko ympäristölautakunta enintään yksi kuukausi. Lupamaksuilla katetaan vähintään 40 % ympäristötoimen menoista.

18 17 Toteutuma: Rakennustarkastaja on käsitellyt rakennusluvat joka toinen keskiviikko lukuun ottamatta vuosiloma-aikaa. Ympäristölautakunta on käsitellyt rakennusluvat kuukausittain pidettävissä kokouksissaan. Katselmusvasteissa rakennustarkastajan keskimääräinen vasteaika ollut 2-3 päivään. Ympäristölautakunta on suorittanut pyydetyt katselmukset alle kuukauden vasteajassa. Lupamaksuilla katettiin 42 % vuoden 2011 ympäristötoimen menoista. Prosessit ja rakenteet Perustyö: Korostetaan perustyössä rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuuta ja hänen asiantuntijoidensa osaamista ja hankkeeseen sitoutumista. Laatutyö: Laatutyön kohdentamista ja valintoja ohjaa työn tuottama lisäarvo rakennetulle ympäristölle ja rakennushankkeelle. Tavoite: Rakennustarkastajan ja ympäristölautakunnan viranomaispäätökset eivät kumoudu hallinto-oikeuksissa mahdollisista valituksista huolimatta. Toteuma: Rakennustarkastajan ja ympäristölautakunnan viranomaispäätöksistä ei tehty yhtään oikaisuvaatimusta eikä yhtään valitusta hallinto-oikeuksiin vuoden 2011 aikana. Henkilöstö ja uudistuminen Ympäristötoimen henkilöstö muodostuu strategisten tavoitteiden edellyttämistä osaajista, joiden työtaitojen ja ammattinäkemyksen säilymisestä ja kehittymisestä huolehditaan. Kriittinen osaaminen on uskallusta toimia ennakkoluulottomasti ja vastuullisesti uutta ajattelua ja toimintatapoja kehitettäessä. Tavoite: Esimiehen hyväksymä ja suosittelema ammattikoulutus väh. 5 pv/vuosi/ henkilö Toteuma: Ympäristötoimen henkilöstön ammattikoulutuspäiviä vuonna 2011 oli yhteensä 17 päivää. Eli 5,7 / henkilö. Koko kunnan tulosindikaattorit Asukaskehitys Eurajoen kunnan asukasluku oli 5843 eli muutos vuoden aikana -78. Vähintään 50 % asukkaista kokee palvelujen parantuneen. Asukaskysely tehdään kevään 2012 aikana. Tavoiteosaaminen on määritelty koko henkilöstön osalta. Hallintokuntien osaamisen kehittämisen suunnitelmat on laadittu ja otettu osaksi talousarviota. Toimintakulut/asukas on alle maan keskiarvon. Eurajoen toimintakulut/asukas olivat 6.043,00 ja maan keskiarvo 6.547,40

19 18 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Eurajoen kunnanhallitus on vahvistanut sisäisen valvonnan ohjeet, joiden mukaan sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sisäisen valvonnan toteuttamisvastuu on kunnanjohtajalla, toimistopäälliköillä ja kunnan tilivelvollisilla sekä esimiesasemassa olevilla. Jokainen esimies vastaa oman yksikkönsä sisäisen valvonnan järjestämisestä etenkin yksiköille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen seurannan, toiminta- ja työketjujen toimivuuden varmistamisen, henkilöriskien, tietoturvallisuuden ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Tilintarkastuksen yhteydessä kunnan tilintarkastajan on selvitettävä, onko kunnan sisäinen valvonta järjestetty asianmukaisesti. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kunnassa on noudatettu lakeja, päätöksiä ja hyvää hallintotapaa. Viranhaltijoiden toimintaan on kohdistunut kaksi kunnallisvalitusta, jotka molemmat hallinto-oikeus on hylännyt. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Kunnanvaltuusto on talousarviossa hyväksynyt kunnan strategiset linjaukset, hallintokuntien strategiaesitykset, tulosindikaattorit ja käyttötalouden sitovat tavoitteet tehtäväalueittain. Hallintokunnat antavat kunnanvaltuustolle kolme kertaa vuodessa selvityksen tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanhallitus hyväksyy selvitykset. Kunnanhallitus antaa valtuustolle kolme kertaa vuodessa selvityksen kassavarojen määrän ja arvon kehittymisestä sekä sijoitusinstrumenttien jakautumasta ja tuotosta tarkastelujaksolla. Lisäksi selvityksessä esitetään olennaiset riskitasossa tapahtuneet ja ennakoitavissa olevat muutokset. Riskienhallinnan järjestäminen Kunnanhallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan ja yleisohjeen kunnan toimintoja uhkaavien riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja hallitsemiseksi. Kuntakonsernin riskienhallintapolitiikasta vastaa kunnanhallitus. Viran-haltijatasolla vastuu on kunnanjohtajalla. Kuntakonsernin riskien-hallintatehtävänä on ohjata ja valvoa yksiköiden riskienhallintaa ja asettaa riskienhallintaan tavoitteet. Yksiköt vastaavat omien prosessiensa päätöksentekonsa, kohteidensa ja työpaikkojensa riskien arvioinnista. Jokainen yksikkö vastaa riskienhallinnan toteutuksesta. Samoin yksiköt huolehtivat siitä, että tehdyt toimenpiteet toteutetaan ja, että ne toimenpiteet, jotka vaativat konsernitason käsittelyä, on dokumentoitu ja raportoitu. Jokaisella yksiköllä on omat riskienhallinnan suunnitelmat ja toimintaohjeet, jotka päivitetään määrävälein. Tarkastuslautakunta käsittelee ja arvioi kunnan riskienhallinnan tilaa. Kunnassa ei kertomusvuonna ole toteutunut ajallisesti tai rahamääräisesti ennakoimattomia riskejä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta sekä sopimustoiminta Kunnanvaltuusto on vahvistanut sijoitustoiminnan perusteet.

20 19 Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus suoritetaan toimivan johdon toimesta ja alaisuudessa. Sisäisen valvonnan kokonaisuudessa sisäinen tarkkailu on esisijaista sisäiseen tarkastukseen nähden. Suunnittelu- ja raportointijärjestelmä toimii johdon sisäisen valvonnan välineenä. Tarkastuslautakunta ei ole todennut puutteita sisäisen tarkastuksen järjestämisessä.

21 20 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) 4 4 Suunnitelman ylittävät poistot Varausten lisäys (-), vähennys(+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 12,80 12,8 Vuosikate/Poistot % Vuosikate, euroa/asukas Asukasmäärä

22 TOIMINNAN RAHOITUS RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -100 Antolainasaamisten vähennykset 7 27 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos -81 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -8 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat ,1000 euroa Rahavarat 1.1.,1000 euroa Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus % 53,07 277,7 (100 x vuosikate/inv.menot) Pääomamenojen tulorahoitus, % 49,14 238,6 (100 x vuosikate/inv.menot+ antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 5,39 16 (vuosikate+korkokulut/korkokulut+lainanlyhennys) Kassan riittävyys (pv) ,6 (365 pv x kassavarat /kassasta maksut tilikaudella) Asukasmäärä

23 22 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET VASTAAVAA VASTATTAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT A OMA PÄÄOMA I Aineettomat hyödykkeet I Peruspääoma Aineettomat oikeudet II Liittymismaksurahasto Muut pitkävaikutteiset menot III Arvonkorotusrahasto Ennakkomaksut IV Muut omat rahastot II Aineelliset hyödykkeet V Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Maa ja vesialueet VI Tilikauden ylijäämä (alijääämä) Liittymismaksut Rakennukset B POISTOERO JA VAPAAEHT.VAR Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Muut aineelliset hyödykkeet C PAKOLLISET VARAUKSET 0 0 Enn.maksut ja kesk.er.hank Eläkevaraukset III Sijoitukset Muut pakoll.varaukset Osakkeet ja osuudet Joukkovelkakirjalainasaamiset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut lainasaamiset Valtion toimeksiannot 6 19 Muut saamiset 2. Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 6 19 E VIERAS PÄÄOMA Lahjoitusrahast.erityiskatteet I Pitkäaikainen Muut toimeksiantojen varat 1. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoitus-ja vak.lait C VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat julkisyhteisöiltä I Vaihto-omaisuus 0 4. Lainat muilta luotonantajilta Aineet ja tarvikkeet 5. Saadut ennakot Keskeneräiset tuotteet 6. Ostovelat Valmiit tuotteet/tavarat 7. Muut velat Muu vaihto-omaisuus 8. Siirtovelat Ennakkomaksut II Lyhytaikainen II Saamiset Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset saamiset Lainat rahoitus-ja vak.lait Myyntisaamiset 0 3. Lainat julkisyhteisöiltä 2. Lainasaamiset Lainat muilta luotonantajilta Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset 6. Ostovelat Lyhytaikaiset saamiset Muut velat Myyntisaamiset Siirtovelat Lainasaamiset 3.Muut saamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit TASEEN TUNNUSLUVUT: Osakkeet ja osuudet Omavaraisuusaste % 81,00 81,6 Sij.rahamarkk.instrumentt Suhteellinen velkaantuneisuus % 33,08 24,3 Joukkovelkakirjasaamiset Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa Muut arvopaperit Kertynyt yli/alijäämä, /asukas IV Rahat ja pankkisaamiset Lainat euroa/asukas Lainakanta , 1000 euroa VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset , 1000 euroa Asukasmäärä

24 23 5. KUNNAN KOKONAISTULOT- JA MENOT Kokonaistulojen ja -menojen laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. TULOT 1000 MENOT 1000 Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valm.omaan käyttöön Valtionosuudet Korkotuotot 280 Korkokulut 223 Muut rahoitustuotot 737 Muut rahoituskulut 124 Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät 0 Tulorahoituksen korjauserät Käyttöomaisuuden myyntivoitot 104 +/- pakoll.var.muutos - käyttöom.myyntitappiot 248 Investoinnit Investoinnit Rahoisusos.investoitimenot 250 Käyttöomaisuusinvestoinnit Pysyvien vast.hyödykk.luov.tulot 147 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähenn. 6 Antolainasaamisten lisäyks. 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 701 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 81 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset -20 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytyslaskelma: Kokonaistulot Kokonaismenot Muut maksuvalmiuden muutokset Rahavarojen muutos

25 24 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Tytäryhteisöt Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 6 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt Muut omistusyhteysyhteisöt Yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus ja valvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt konserniohjeen. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Tytäryhtiöiden osalta tulevat korjaustarpeet saattavat aiheuttaa huomattavaakin rahoitustarvetta jo nyt ja erityisesti tulevaisuudessa, kun tytäryhtiöiden kirjanpidoissa poistoja ei ole tehty eikä siten tuleviin menoihin varauduttu.

26 KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut -9 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä/alijäämä Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 20,73 32,53 Vuosikate/Poistot % 253,14 828,86 Vuosikate, euroa/asukas 969, ,72 Asukasmäärä

27 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennykset 6 96 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 83 Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -5 8 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos Rahoituslaskelman tunnusluvut: Investointien tulorahoitus % 55,85 271,04 (100 x vuosikate/inv.menot) Pääomamenojen tulorahoitus, % 50,67 232,32 (100 x vuosikate/inv.menot+ antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate 4,29 12,78 (vuosikate+korkokulut/korkokulut+lainanlyhennys) Kassan riittävyys (pv) (365 pv x kassavarat /kassasta maksut tilikaudella) Asukasmäärä

28 6.5 KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto 279 Muut pitkävaik. Menot 1 25 Muut omat rahastot Ennakkomaksut Edellisten tilikausien ylijäämä(alijäämä) Aineelliset hyödykkeet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Maa ja vesialueet Liittymismaksut VÄHEMMISTÖOSUUDET Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet POISTOERO JA VAPAAEHT.VAR Koneet ja kalusto Poistoero Muut aineelliset hyödykkeet Vapaaehtoiset varaukset Enn.maksut ja kesk.er.hank Sijoitukset PAKOLLISET VARAUKSET Osakkeet ja osuudet Eläkevaraukset 1 1 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakoll.varaukset Muut lainasaamiset 23 Osakkuusyhteisöosuudet 6 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat Lahjoitusrahast.erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat 0 0 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Joukkovelkakirjalainat Vaihto-omaisuus Lainat rahoitus-ja vak.lait Aineet ja tarvikkeet Lainat julkisyhteisöiltä Keskeneräiset tuotteet 5 24 Lainat muilta luotonantajilta Valmiit tuotteet/tavarat Saadut ennakot Muu vaihto-omaisuus Ostovelat Ennakkomaksut Muut velat Saamiset Siirtovelat 32 Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 5 Joukkovelkakirjalainat 2. Lainasaamiset 50 Lainat rahoitus-ja vak.lait Muut saamiset Lainat julkisyhteisöiltä Siirtosaamiset Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaiset saamiset Saadut ennakot Myyntisaamiset Ostovelat Lainasaamiset Muut velat Muut saamiset Siirtovelat Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit VASTATTAVAA YHTEENSÄ Osakkeet ja osuudet 0 Sij.rahamarkk.instrumentt Joukkovelkakirjasaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT: Muut arvopaperit 5 Omavaraisuusaste % Rahat ja pankkisaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus % Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa VASTAAVAA YHTEENSÄ Kertynyt yli/alijäämä, /asukas Lainat, euroa/asukas Konsernin lainakanta Kunnan asukasmäärä