JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO YLEISSUUNNITELMA. Työ: E Turku,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO YLEISSUUNNITELMA. Työ: E23907.10. Turku, 13.12.2010"

Transkriptio

1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO YLEISSUUNNITELMA Työ: E Turku, AIRIX Ympäristö Oy PL TURKU Puhelin Telefax Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TAUSTAA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET VESIYHTYMÄN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIASETUS VESIHUOLLON MÄÄRÄYKSET JÄRVENPÄÄSSÄ SUUNNITTELUALUE PIETILÄ-HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUE VESIHUOLLON SELVITYSALUEET MITOITUS PIETILÄ-HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUE VESIHUOLLON SELVITYSALUEET VEDENKULUTUS RAKENNETUN VESIHUOLTOVERKOSTON KAPASITEETTITARKASTELU VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA PIETILÄ-HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUE Hulevedet VESIHUOLLON SELVITYSALUEET KIINTEISTÖKOHTAINEN PAINEVIEMÄRIJÄRJESTELMÄ VESIHUOLLON SELVITYSALUEIDEN VIEMÄRÖINNIN TOIMIVUUSTARKASTELU KUSTANNUSARVIOT VERKOSTON SANEERAUS PIETILÄ-HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUE VESIHUOLLON SELVITYSALUEET LIITTYMIS- JA KÄYTTÖMAKSUT TOTEUTUS PIETILÄ-HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUE VESIHUOLLON SELVITYSALUEET AIKATAULU AVUSTUKSET YHTEENVETO LIITTEET: Liite 1 Yleiskartta Liite 2 Jätevesimäärät ja verkoston kapasiteetti (kartta) (1:25 000) Liite 3 Suunnitelmakartta, Pietilä- Haarajoen oyk-alue (1:5000) Liite 4 Suunnitelmakartta, vesihuollon selvitysalueet (1:5000) Liite 5 Hulevesitarkastelu (kartta), Pietilä- Haarajoen oyk-alue (1:25 000) / ARY / ARY / JOT VALMIS / ARY / ARY / JOT LUONNOS / ARY / ARY / JOT LUONNOS / ARY / ARY / JOT LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), TURKU puh , fax , sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi

3 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLTO YLEISSUUNNITELMA TYÖ E JOHDANTO Tämän työn tarkoituksena on laatia yleissuunnitelma Järvenpään kaupungin hajaasutuksen vesihuollon järjestämisestä. Tavoitteena on laatia vesihuollon yleissuunnitelma Pietilä-Haarajoen osayleiskaava-alueelle sekä yleispiirteiset ratkaisumallit viidelle haja-asutuksen vesihuollon selvitysalueelle. Pietilä-Haarajoen osayleiskaava-alueen laadinta on käynnistetty perusselvityksillä. Vesihuollon yleissuunnitelman tarkoituksena on tutkia, mitä reunaehtoja vesihuollon järjestäminen tuo kaavalle. Tavoitteena on myös antaa suosituksia kaavan laadinnan jatkotyölle. Selvitysalueiden yleispiirteisen suunnittelun taustalla on vuonna 2009 laadittu Järvenpään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma. Suunnitelmassa esitettiin haja-asutusalueiden viemäröinnin tarvealueet, joista on poimittu tähän yleissuunnitelmaan selvitysalueet. Kaupunginvaltuuston hyväksymän vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaan Järvenpään Vesi huolehtii vesihuoltopalveluiden tuottamisesta nykyisellä toimintaalueillaan sekä asemakaavoituksen myötä syntyvillä uusilla laajennusalueilla. Mikäli asemakaavoituksen myötä toiminta-alueen ulkopuolelle syntyy tarvetta rakentaa uusia verkostoja, ne pyritään toteuttamaan vesihuoltolaitoksen omalla tulorahoituksella. Yksittäiset kiinteistöt toiminta-alueen ulkopuolella ovat itse vastuussa kiinteistönsä vesihuollon järjestämisestä asiasta annetun jätevesiasetuksen mukaisesti. Yleissuunnitelma on laadittu Järvenpään kaupungin toimeksiannosta AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Työhön osallistuivat suunnittelupäällikkö, Ins. AMK Kai Saralehto, projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen ja suunnitteluinsinööri, Ins. AMK Jonna Tuomiranta. Järvenpään kaupungista työtä ovat ohjanneet suunnittelupäällikkö Kaarina Laine, kaupunginarkkitehti Ilkka Holmila, kaavasuunnittelija Jaana Pohjola ja Järvenpään vedestä toimitusjohtaja Ari Kaunisto ja vesijohtomestari Hannu Veid sekä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta ympäristösuunnittelija Anu Tyni. Suunnittelutyön aikana järjestettiin yleisötilaisuuksia alueen asukkaille, joissa vesihuoltosuunnitelmien lisäksi tiedotettiin osayleiskaavan laadinnasta ja kiinteistökohtaisista jätevedenkäsittelyjärjestelmistä.

4 Haja-asutuksen vesihuolto 2/25 2. TAUSTAA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vesihuoltolain 7 :n mukaan jokaiselle kunnassa sijaitsevalle vesihuoltolaitokselle on määritettävä toiminta-alue, josta laitoksella on huolehtimisvelvollisuus. Vesihuoltolaitokseksi lasketaan kaikki yli 50 asukasta palvelevat tai yli 10 m 3 päivässä vettä toimittavat tai jätevettä vastaanottavat laitokset. Siten myös riittävän suuret yksityiset vesiyhtymät, kuten vesiosuuskunnat, ovat vesihuoltolain tarkoittamia vesihuoltolaitoksia. Järvenpään Veden toiminta-alueet hyväksyy Järvenpään Veden johtokunta. Vesiosuuskuntien toiminta-alueet hyväksyy Järvenpään kaupunki osuuskunnan esityksestä tai sitä kuultuaan. Toiminta-alueeseen sisältyy määritellyt alueet vedenjakelulle, jätevesiviemäröinnille ja hulevesille, jotka voivat olla erikokoisia. Vesihuoltolaitoksen tulee sallia kiinteistön liittäminen verkostoon toiminta-alueella. Vastaavasti kiinteistön on liitetyttävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Kiinteistö voi hakea vapautusta verkostoon liittymisestä. Hakemuksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka kuulee vesihuoltolaitosta, alueellista valvontaviranomaista (ELY-keskus) ja kunnan terveydensuojeluviranomaista. Vapauttamisen ehtona on mm. että kiinteistön vesihuolto on hoidettu vaatimukset täyttävästi. Käytännössä vapautumisia on annettu vain harvoissa tapauksissa ja silloinkin ne on suositeltu annettavan määräaikaisina. Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä liittämiskohta kaikille toiminta-alueella sijaitseville kiinteistöille. Liittymiskohdasta eteenpäin kiinteistö vastaa vesihuoltolaitteistaan ja niiden yhteensopivuudesta verkostoon. Ennen toiminta-alueen hyväksymistä kunnassa on toiminta-alueesta pyydettävä lausunto ELY-keskukselta, kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi alueen kiinteistöillä on oltava tilaisuus tulla kuulluiksi. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen hyväksyy ja tarvittaessa muuttaa Järvenpään Veden johtokunta laitoksen esityksestä tai sitä kuultuaan. Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueita määritettäessä tulee myös huomioida suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Hyväksymispäätöksen yhteydessä kunnan on asetettava tavoitteellinen aikataulu toiminta-alueen eri osien saattamiselle verkostojen piiriin (Vesihuoltolaki 8 ). Toiminta-alueen hyväksymisen yhteydessä tehdään tavoitteellinen aikataulu viemäri- ja vesijohtoverkoston kattaman alueen laajentamisesta. Tätä aikataulua voidaan tarvittaessa muuttaa esimerkiksi kaavoitusaikataulun muuttuessa tai muun perustellun syyn vuoksi. Aikataulun perusteella kuntalaisten on pystyttävä arvioimaan, milloin heillä on mahdollisuus (ja velvollisuus) liittää kiinteistö verkostoon. Vesihuoltolain valvovana viranomaisena alueellinen ELY-keskus voi velvoittaa kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin tarvittavan vesihuollon järjestämiseksi vesihuoltolain 6 :n mukaisilla alueilla eli esimerkiksi laajentamaan vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta. Valvovalla viranomaisella on vesihuoltolain 31 :n mukainen vireille-

5 Haja-asutuksen vesihuolto 3/25 pano-oikeus. ELY-keskus seuraa toiminta-aluepäätöksissä erityisesti sitä, että Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmän (YKR) mukaisilla taajama-alueilla vesihuolto on järjestetty asianmukaisesti. 2.2 VESIYHTYMÄN TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Vesiosuuskunnille tulee vesihuoltolain mukaan määrittää ja hyväksyä toimintaalue, jos osuuskunta vastaa yli 50 asukkaan vesihuollosta tai vedenkulutus tai jätevesien vastaanotto on yli 10 m 3 vuorokaudessa. Vesiosuuskunnan toimintaalueen hyväksyy Järvenpään kaupunki pyydettyään lainmukaiset lausunnot. Lausunto pyydetään myös Järvenpään Vedeltä. Vesihuollon toiminta-alueella sijaitsevan kiinteistön on pääsääntöisesti liityttävä keskitettyyn vesihuoltojärjestelmään. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen voi myös hakemuksesta myöntää kiinteistölle vapautuksen liittymisvelvollisuudesta vesijohtoon ja viemäriin, mikäli liittäminen on kiinteistönomistajalle tai -haltijalle kohtuutonta ja vapauttaminen ei vaaranna vesihuollon taloudellista ja asianmukaista hoitamista toiminta-alueella sekä lisäksi kiinteistöllä on riittävästi käytettävissä talousvettä tai jätevesien poisjohtaminen ja käsittely voidaan muutoin asianmukaisesti hoitaa Ennen vapautuksen myöntämistä asiassa kuullaan vesihuoltolaitosta, kaupungin terveydensuojeluviranomaista, kiinteistön omistajaa ja alueellista ELY-keskusta. Vesihuoltolaitos voi vastaavasti kieltäytyä liittämästä laitoksen vesijohtoon tai viemäriin kiinteistöä, jonka vedenkulutus tai jolta viemäriin johdettavan jäteveden laatu tai määrä vaikeuttaisi laitoksen toimintaa tai laitoksen edellytyksiä huolehtia tyydyttävästi muiden kiinteistöjen vesihuollosta. 2.3 HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIASETUS Vuoden 2004 alussa astui voimaan ympäristönsuojelulain 18 :n mukainen valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Taulukossa 2.1 on esitetty asetuksessa jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset. Taulukko 2.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset. BOD 7aATU fosfori (P) typpi (N) poistoteho A 90 % 85 % 40 % poistoteho B* 80 % 70 % 30 % * Alueilla, joilla asutuksen aiheuttama vesistökuormitus on vähäistä eikä vesien pilaantumisen vaaraa aiheudu (ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä). Yleisesti haja-asutusalueilla asetuksen puhdistusvaatimuksen saavuttaminen edellyttää tehostamistoimenpiteitä yli 80 %:lla kiinteistöistä. Saostusyksikköjen lisään-

6 Haja-asutuksen vesihuolto 4/25 tyminen tehostamistoimien myötä ja hajalietteiden käsittelyvaatimusten tehostuminen lisää vastaanotettavien lietteiden määrää jätevedenpuhdistamoilla. Käytännössä ratkaisumalleja on karkeasti neljä. Kiinteistö voidaan liittää keskitettyyn viemäriin, rakentaa oma pienpuhdistamo tai maasuodatin/maahan imeyttämö, siirtyä vedettömään käymäläratkaisuun tai kerätä jätevedet umpisäiliöihin. Käsittelymenetelmän valinnassa ja suunnittelussa kannatta käyttää apuna asiantuntijaa, jolloin varmistetaan puhdistusjärjestelmän riittävyys ja sopivuus kyseisessä kohteessa. Asuinkiinteistöissä kiinteistökohtaisten käsittelymenetelmien rakennus- ja huoltokustannuksista sekä toimivuudesta vastaa kiinteistön omistaja. Tarvittaessa kiinteistöt voivat tehdä järjestelmän toimimisen varmistamiseksi huolto- ja korjaussopimukset alan ammattitaitoisten yritysten kanssa. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksen voimaan tulon myötä jätevesijärjestelmiä on ryhdytty parantamaan. Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen , siirtymäaika on 10 vuotta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on yleensä samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä piti olla tehtynä vuoden 2006 alussa niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin ja joilla on käytössä vesivessa. Jos vesivessaa ei ole, selvitys tuli olla tehtynä vuoden 2007 loppuun mennessä. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen hajaasutusalueelle. Uuden jätevedenkäsittelyä koskevan määräyksen johdosta tarvitaan hajaasutusalueiden kiinteistöjen omistajille lisää tietoutta ja koulutusta jätevesien käsittelyvaihtoehdoista. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn uudet asetukset luovat uudet puitteet, joita kaupunki joutuu valvomaan. Uudet järjestelmät tulevat lisäämään paljon rakennus- ja ympäristöviranomaisten töitä. Ympäristönsuojelulain muutosesitys käsitellään eduskunnassa syksyllä Esityksen mukaan talousjätevesien käsittelyvaatimusten noudattamisesta vapautettaisiin kokonaan sellaiset kiinteistöt, joiden haltija ja kiinteistöllä vakituisesti asuvat muut henkilöt olisivat täyttäneet 68 vuotta ehdotetun lain voimaan tullessa. Lisäksi siirtymäaikaa jatkettaisiin kahdella vuodella asti.

7 Haja-asutuksen vesihuolto 5/ VESIHUOLLON MÄÄRÄYKSET JÄRVENPÄÄSSÄ Järvenpään kaupungin rakennusjärjestyksessä vuonna 2006 on säädetty vesihuollon järjestämisestä ja pohjavesialueilla rakentamisesta. Jätevesien käsittelyyn viemärilaitoksen ulkopuolisilla alueilla on annettu määräykset pohjavesialueille, rantaalueille ja muille alueille. Pohjavesialueilla jätevedet velvoitetaan johdettavaksi yleiseen viemäriverkostoon tai umpikaivoon, jonka tiiveyttä voidaan valvoa. Muilla alueilla käsittelymenetelmän tulee täyttää annetut jätevesien käsittelyvaatimukset. Ranta-alueilla loma-asuntoihin ei saa rakentaa vesikäymälää, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty. Rakentamiselle on asetettu erityismääräyksiä pohjavesialueilla niiden suojelemiseksi. 3. SUUNNITTELUALUE Yleissuunnitelman laatiminen pohjautuu vuonna 2009 laadittuun Järvenpään kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelmaan (Kiuru & Rautiainen, 2009), jossa on määritelty vesihuollon tarvealueet. Yleissuunnitelman suunnittelualue jakautuu Pietilä-Haarajoen osayleiskaavaalueeseen, joka on jaettu neljään eri osa-alueeseen, sekä viiteen vesihuollon hajaasutusalueen selvitysalueeseen. Osayleiskaava-alueille laaditaan vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma ja selvitysalueille viemäriverkoston yleispiirteinen tarkastelu. Järvenpäässä muilla haja-asutusalueilla jätevedet tullaan hoitamaan myös jatkossa kiinteistökohtaisesti. Suunnittelualueella sijaitsee yhteensä n. 290 rakennettua kiinteistöä, jotka suunnitelman toteutuessa tultaisiin liittämään keskitettyyn viemäriverkostoon. Yleiskaavan mukaisten kaavoitushankkeiden ja tämän vesihuollon yleissuunnitelman mukaisten ratkaisujen toteutuessa viemäriverkoston ulkopuolelle tulee jäämään n rakennettua kiinteistöä Järvenpään kaupungissa. 3.1 PIETILÄ-HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUE Pietilä-Haarajoen osayleiskaava-alue sijaitsee Järvenpään kaupungin pohjoisosassa. Osayleiskaava-alue käsittää kaksi toisistaan erillään olevaa aluetta. Eteläisempi alue on kooltaan n. 365 ha ja sijoittuu oikoradan molemmin puolin rajoittuen pohjoisesta Tuusulan kunnanrajaan ja etelästä rakennettuun keskustan asuinalueeseen. Pohjoisempi alue on kooltaan n. 70 ha ja sijaitsee Haarajoen alueella Keravanjoen molemmin puolin oikoradan itäpuolella, Mäntsälän ja Tuusulan kunnanrajojen tuntumassa. Pietilä-Haarajoen osayleiskaava-alue on jaettu neljään osa-alueeseen: 1. Oikoradan itäpuoli, eteläosa 2. Oikoradan itäpuoli, pohjoisosa 3. Yritys- ja Haarajoen aseman alue 4. Uudet asumisen alueet yritysalueen länsipuolella Alueiden sijoittuminen on esitetty liitteessä 1 olevalla kartalla

8 Haja-asutuksen vesihuolto 6/25 Osayleiskaavan alueella sijaitsee tällä hetkellä yhteensä n. 180 kiinteistöä. Uuden osayleiskaavan myötä uusia kiinteistöjä osayleiskaava-alueelle tulee olemaan noin 1 100, joista 90 on yritystontteja. Alueella ei tällä hetkellä ole rakennettua viemäriverkostoa ja alueen rakennettu vesijohtoverkosto on hajanaista ja putkikooltaan pientä. Alue sijaitsee osittain Nummenkylän I-luokan pohjavesialueella (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue). Pohjavesialueella on yksi vedenottamo. Pohjavesialue on luode-kaakko -suuntainen pitkittäisharju, joka eteläosassaan muodostaa kangasmaisen laajentuman kaventuen luoteeseen päin mentäessä. Aines on pääasiassa hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Välikerroksina ja alavilla kohdilla pintaosissa esiintyy paikoin savi- ja silttikerroksia, jotka vaikeuttavat veden suotautumista. Alueella sijaitsevien pohjavedenottamoiden valuma-alueiden väliset rajat ovat epämääräisiä; yhden ottamon runsas kuormitus vähentää toisen antoisuutta. Pohjaveden yleinen viettosuunta on luoteeseen. Alueen luoteis- ja kaakkoisosissa virtaussuunta on kaakkoon. Suunnittelualueella sijaitsee Laurilantien varrella Pietilän ketosukkulakoi niminen luonnonsuojelualue, joka on suojeltu erityisesti suojeltavien lajien esiintymisalueiden rauhoituspäätöksellä. Pohjavesi- ja luonnonsuojelualueet on esitetty liitteessä 3 olevalla kartalla VESIHUOLLON SELVITYSALUEET Vesihuollon selvitysalueet on jaettu viiteen osa-alueeseen. 1. Selvitysalue Myllyn alue Myllyn alue sijaitsee Järvenpään keskustasta n. 4,5 km koilliseen Sipoon kunnanrajan tuntumassa. Maasto on pääosin peltoa. Aluetta halkoo Keravajoki ja alueen kiinteistöt sijoittuvat joen molemmin puolin. Alueella sijaitsee 57 viemäriin liitettävää kiinteistöä sekä siirtolapuutarha. Haarajoen siirtolapuutarhayhdistyksen alueella on 31 mökkiä, joissa on lupa asua huhti-lokakuun välillä. Normaali käyttö kesäisin on käynti mökillä 2 kertaa viikossa, jonka lisäksi lomat ja viikonloput asutaan mökissä. Huoltorakennuksessa on kolme wc:tä ja kaksi suihkua. Tällä hetkellä jätevedet kerätään umpisäiliöön, jonka lokaauto tyhjentää kesällä kahden viikon välein. Alue on liittynyt kaupungin vesijohtoverkostoon yhdellä vesimittarilla. Osaan mökeistä on vesijohto vedetty sisälle, mutta mökeissä ei ole mittareita. Kasteluvesi otetaan joesta ja sille on oma vesijohtoverkosto. Mökeissä ei ole suihkuja. Harmaat vedet (esim. tiskivedet) heitetään kompostiin tai kerätään kasteluvedeksi. Parissa mökissä on sauna. Muutamien mökkien yhteydessä on omia kuivakäymälöitä. (mm. erottelevia käymälöitä). Käymäläjätettä ilmeisesti kompostoidaan omilla kompostoreilla. Yhdistys on esittänyt kiinnostuksen viemäriverkostoon liittymiselle. Alueen eteläosassa sijaitsee Myllylän I-luokan pohjavesialue (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue).

9 Haja-asutuksen vesihuolto 7/25 2. Selvitysalue Kulmapolun alue Kulmapolun alue sijaitsee Järvenpään keskustasta n. 6 km koilliseen, Myllyn alueen pohjoispuolella, Mäntsälän kunnanrajan tuntumassa. Maasto on pääosin peltoa. Alueella virtaa Keravanjoki ja kiinteistöt sijoittuvat joen sivuhaaran molemmin puolin. Alueella sijaitsee 10 viemäriin liitettävää kiinteistöä. 3. Selvitysalue Saukonkadun alue Saukonkadun alue sijaitsee junaradan varrella, Järvenpään keskustasta n. 3 km itään. Maasto on pääosin metsää ja alueen 14 viemäriin liitettävää kiinteistöä sijoittuvat Saukonkadun molemmille puolille. 4. Selvitysalue Purolan alue Purolan alue sijaitsee Järvenpään keskustasta n. 4,5 km luoteeseen junaradan varrella, Tuusulan kunnanrajan tuntumassa. Maasto on pääosin metsää. Alueella sijaitsee 21 vesijohtoon ja viemäriin liitettävää kiinteistöä. 5. Selvitysalue Rajakulman alue Rajakulman alue sijaitsee Järvenpään keskustasta n. 3,5 km kaakkoon. Alue sijoittuu Keravanjoen ja Sipoon kunnanrajan väliin ja on maastoltaan pääasiassa metsää. Viemäriin liitettäviä kiinteistöjä on 11. Selvitysalueiden sijainti on esitetty liitteessä 1 olevalla kartalla MITOITUS Osayleiskaava-alueelle sekä vesihuollon selvitysalueille on laskettu aluekohtaiset jäteveden mitoitusvirtaamat. Mitoitusvirtaama (q mit ) lasketaan alla olevalla kaavalla. Vuotovesien osuutena käytetään 20 %. Vedenkulutukseksi arvioidaan 150 l/as d. Jäteveden mitoitusvirtaama lasketaan seuraavalla kaavalla: q mit k mit Q ( T a a Q T v v ) q mit = mitoitusvirtaama k mit = vuorokausivaihtelusta johtuva mitoitusvirtaamakerroin = 1,4 Q a = asutuksen jätevesien keskimääräinen virtaama T a = asutuksen jätevesien muodostumisaika = 16 h Q v = keskimääräinen vuotovesimäärä = (Q a x 20 %) T v = vuotovesien muodostumisaika = 24 h

10 Haja-asutuksen vesihuolto 8/ PIETILÄ-HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUE Pietilä-Haarajoen osayleiskaavan alueella sijaitsee tällä hetkellä yhteensä n. 180 kiinteistöä eli n. 450 asukasta. Uusien kaava-alueiden myötä kiinteistöjä osayleiskaava-alueelle tulee olemaan noin 1 100, joista noin 90 on yritystontteja. Asukkaita uusien tonttien myötä alueella tulee olemaan n Kaikki alueen kiinteistöt tullaan liittämään rakennettavaan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Erityistä teollisuutta tai muuta huomattavaa vedenkuluttajaa alueella ei ole. Alueella syntyvät jätevedet ovat normaalissa asumisessa syntyviä jätevesiä. Mitoitusvirtaaman laskennassa liiketontit on ajateltu normaaleiksi asuinkiinteistöiksi. Alue 1 Oikoradan itäpuoli, eteläosa Osayleiskaava-alueella 1 sijaitsee 194 kiinteistöä eli n. 485 asukasta. Alueen 1 keskimääräinen virtaama (Q) on 72,8 m 3 jätevettä vuorokaudessa ja mitoitusvirtaamaksi (q mit ) saadaan 7,2 m 3 /h. Alue 2 Oikoradan itäpuoli, pohjoisosa Osayleiskaava-alueella 2 sijaitsee 244 kiinteistöä eli n. 610 asukasta. Alueen 2 keskimääräinen virtaama (Q) on 91,5 m 3 jätevettä vuorokaudessa ja mitoitusvirtaamaksi (q mit ) saadaan 9,1 m 3 /h. Alue 3 Yritys- ja Haarajoen aseman alue Osayleiskaava-alueella 3 sijaitsee 344 kiinteistöä eli n. 860 asukasta. Alueen 3 keskimääräinen virtaama (Q) on 129,0 m 3 jätevettä vuorokaudessa ja mitoitusvirtaamaksi (q mit ) saadaan 12,8 m 3 /h. Alue 4 Uudet asumisen alueet yritysalueen länsipuolella Osayleiskaava-alueella 4 sijaitsee 321 kiinteistöä eli n. 803 asukasta. Alueen 4 keskimääräinen virtaama (Q) on 120,5 m 3 jätevettä vuorokaudessa ja mitoitusvirtaamaksi (q mit ) saadaan 11,9 m 3 /h. Virtaamat on esitetty alueittain liitteessä 2 olevassa kartassa VESIHUOLLON SELVITYSALUEET Haja-asutuksen vesihuollon selvitysalueilla sijaitsee tällä hetkellä yhteensä n. 113 kiinteistöä eli n. 282 asukasta. Täydennysrakentaminen on jossain määrin mahdollista, mutta uusien asuinrakennusten määrä ei ole merkittävä. Teollisuutta tai muuta huomattavaa vedenkuluttajaa alueella ei ole. Alueella syntyvät jätevedet ovat normaalissa asumisessa syntyviä jätevesiä. 1. Selvitysalue Myllyn alue Myllyn alueella sijaitsee 57 kiinteistöä eli n. 143 asukasta sekä siirtolapuutarha. Myllyn alueen asutuksen keskimääräinen virtaama (Q) on 24,6 m 3 jätevettä vuorokaudessa, josta siirtolapuutarhan osuus on 3,1 m 3 jätevettä vuorokaudessa. Siirto-

11 Haja-asutuksen vesihuolto 9/25 lapuutarhan virtaaman laskentaperusteena on käytetty kesäajan maksimivuorokautta, jolloin kaikki 31 mökkiä ovat käytössä. Mitoitusvirtaamaksi (q mit ) saadaan 3,87 m 3 /h. 2. Selvitysalue Kulmapolun alue Kulmapolun alueella sijaitsee 10 kiinteistöä eli n. 25 asukasta. Kulmapolun alueen keskimääräinen virtaama (Q) on 3,8 m 3 jätevettä vuorokaudessa ja mitoitusvirtaamaksi (q mit ) saadaan 0,38 m 3 /h. 3. Selvitysalue Saukonkadun alue Saukonkadun alueella sijaitsee 14 kiinteistöä eli n. 35 asukasta. Saukonkadun alueen keskimääräinen virtaama (Q) on 5,3 m 3 jätevettä vuorokaudessa ja mitoitusvirtaamaksi (q mit ) saadaan 0,53 m 3 /h. 4. Selvitysalue Purolan alue Purolan alueella sijaitsee 21 kiinteistöä eli n. 53 asukasta. Purolan alueen keskimääräinen virtaama (Q) on 8,0 m 3 jätevettä vuorokaudessa ja mitoitusvirtaamaksi (q mit ) saadaan 0,79 m 3 /h. 5. Selvitysalue Rajakulman alue Rajakulman alueella sijaitsee 11 kiinteistöä eli n. 28 asukasta. Purolan alueen keskimääräinen virtaama (Q) on 4,2 m 3 jätevettä vuorokaudessa ja mitoitusvirtaamaksi (q mit ) saadaan 0,41 m 3 /h. 4.3 VEDENKULUTUS Osayleiskaava-alueilla uudisrakennukset tulevat lisäämään vedenkulutusta nykyisestä. Alueen rakennetuille kiinteistöille on rakennettu vesijohto. Selvitysalueilla on pääosin olemassa oleva vesijohtoverkosto Purolan aluetta lukuun ottamatta. Uusia kiinteistöjä tulee olemaan noin 920 kappaletta, joka vastaa noin asukasta. Vedenkulutuksen lisäys on keskimäärin noin 345 m 3 vuorokaudessa. Vuonna 2008 Järvenpään Veden toimittama laskutettu vesimäärä oli keskimäärin noin m 3 vuorokaudessa. Osayleiskaava-alueiden tuoma lisäys on noin 6 % nykyisestä. Järvenpään vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on ennustettu vedenkulutuksen olevan m 3 /d vuonna 2015 ja m 3 /d vuonna Järvenpään kaupungin vedenhankinnan osalta kehittämistarpeista vastaa Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä. Talousvedestä suurin osa on tekopohjavettä osan ollessa normaalia pohjavettä. Talousveden laaduntarkkailusta huolehtii verkostoveden toimittaja Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä. Veden laatu on pysynyt jatkuvasti hyvänä. Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymä teetti vuoden 2004 aikana koko vedenjakelujärjestelmää ja vedentuotantokapasiteettia käsittelevän kehittämissuunnitelman. Tavoitteena oli selvittää verkoston ja vesilaitosten kapasiteetin riittävyys nykyisin ja tulevaisuudessa. Kehittämissuunnitelman mukaan tarjolla olevista raakavesilähteistä vain Päijänne-tunnelin vesivarat vaikuttavat olevan riittävät TSV:n

12 Haja-asutuksen vesihuolto 10/25 tarpeisiin. Päijänne-tunnelin veteen perustuva uusi vedentuotantokapasiteetti voisi olla Jäniksenlinna-Rusutjärvi -seudulla Tuusulassa tai verkoston itäosassa Paippisten pohjavesialueella Sipoossa. TSV:n vedenjakelujärjestelmän kehittämissuunnitelman saneerausohjelmassa ehdotetaan toimenpiteiksi vuosille yhteensä 3,5 km:n runkovesiputkien saneerausta. Tärkein saneerauskohde on johto-osuus Kaunisnummen paineenkorotus-asemalta Järvenpäähän. Vuosien toimenpiteiksi ehdotetaan runkovesijohtojen saneerausta yhteensä 1,5 km edestä vuosittain. Vesijohtoverkoston ylläpitävää peruskorjausta ja uusimista tulee jatkaa niin, että verkoston vuotovesiprosentti pysyy alle 9 %:ssa (valtuuston määrittelemä tavoite). Vuotovesiprosentti on tällä hetkellä noin 8 %, joten vuotojen vuoksi välitöntä ja akuutti saneeraustarvetta ei ole, mutta koko vanhan valurautaverkoston uusimista on jatkettava. Verkoston saneerausta suoritetaan vuosittain noin 0,5-1,0 M :lla. Saneerausta tehdään omana työnä ja kaupungin katujen parantamisen yhteydessä sovittujen investointisuunnitelmien mukaisesti. (Järvenpään vesihuollon kehittämissuunnitelma). 4.4 RAKENNETUN VESIHUOLTOVERKOSTON KAPASITEETTITARKASTELU Järvenpään Veden jätevesiverkoston kokonaispituus on 180 km, josta valtaosa, noin 128 km, on muoviputkea. Jätevesiviemäreistä 51 km eli 28 % on pääosin luvulla rakennettuja betoniviemäreitä. Jätevesiviemäreiden vuotovesiprosentti on tällä hetkellä 43 %, joka johtuu mm. korroosion aiheuttamista putkirikoista vanhoissa betoniputkiviemäreissä ja betonikaivoissa. Jätevesiviemäriverkostoa on uusittu viime vuosina noin 3 km vuodessa eli 1,5 % uusimisen tarpeessa olevasta verkostosta. Uutta jätevesiviemäriä on rakennettu noin 1 km vuodessa ja hulevesiviemäriä noin 4 km vuodessa. Viemäriverkoston saneerausta tehdään nopeina korjauksina ja laajempina kokonaisuuksina kaivamalla tai sujuttamalla. Vesihuoltolaitos urakoi pääsääntöisesti kaikki työt lukuun ottamatta pienehköjä korjauksia. Nopeat korjaussaneeraukset tehdään tarpeen mukaan, jos viemärin sortuminen, tukos tai vastaava aiheuttaa tulvatilanteen. Laajemman aluekokonaisuuden saneerauksessa tietty katuosuus tai kaava-alue saneerataan keskittyen vanhimpiin ja huonokuntoisimpiin viemäriosuuksiin. Uudet kaava-alueet ja niiden tonttihaarat rakennuttaa tai rakentaa kaupunkitekniikka. Vuodesta 1979 lähtien Järvenpään kaupungin alueella kerätyt jätevedet on johdettu puhdistettavaksi Helsingin Viikinmäen keskuspuhdistamoon. Keskuspuhdistamoon jätevedet johdetaan Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun kuntayhtymän (KU- VES) toimesta ns. meriviemärin kautta. Kuntayhtymä huolehtii Järvenpään kaupungin viemäriveden johtamisesta runkoviemäreissä ja siinä tarkoituksessa ylläpitää viemäriveden pumppaamoja ja viemäreitä sekä näiden toiminnalle tarpeellisia laitteita ja rakennelmia. Kuntayhtymän muina osakkaina ovat Keravan ja Vantaan kaupungit sekä Tuusulan kunta. Järvenpäässä kerätyt jätevedet johdetaan siirtoviemärissä Keravalle, josta lähtee tilava kalliotunneli metrin syvyydessä maan alla kohti Pihlajamäen pääpumppaamoa. Tunnelin pituus on 23 km. Meriviemärijärjestelmä otettiin sen rakentamisen edistyessä vaiheittain käyttöön 1970-luvun loppupuolelta lähtien ja se valmistui kokonaisuudessaan v Koko KUVES:n siirtoviemärijärjestelmään

13 Haja-asutuksen vesihuolto 11/25 kuuluu runkoviemärien lisäksi Pihlajamäen pääpumppaamo sekä pienemmät Hyrylän ja Järvenpään pumppaamot sekä 11 virtaamamittausasemaa. Kuntayhtymä valvoo laitosten toimintaa kaukokäyttöjärjestelmän avulla ja niiden ylläpitoon liittyvät korjaus- ja huoltotoiminnot hankitaan ostopalveluina pääasiassa jäsenkuntien vesi- ja viemärilaitoksilta. Liitteenä 2 olevassa kartassa on esitetty uusilta osayleiskaava-alueilta, haja-asutuksen selvitysalueilta ja Tuusulan puolella suunnitelluilta asema-kaavaalueilta muodostuvat jätevesimäärät sekä virtaussuunnat rakennetussa verkostossa. Lisäksi on esitetty viemäriverkoston mallinnuksessa (FCG Planeko Oy, 2008) esille tulleet viemäriverkoston ongelmakohdat nykytilanteessa. Ongelmakohdissa viemärin täyttöaste on mallinnuksen mukaan yli 100 % eli viemäri on muuttunut paineelliseksi. Tällöin kyseinen viemäri on mahdollisesti ns. pullonkaula viemäriverkoston hydraulisessa toiminnassa ja saattaa aiheuttaa esim. tulvimista viemäriverkostossa. Osaa mallinnuksessa esitetyistä ongelmakohdista ei ole esitetty, koska kohde on saneerattu jälkeenpäin. Suunnittelualueiden jätevesien vaikutukset viemäriverkoston ongelmakohtiin on käsitelty seuraavassa. Tarkastelu on tehty meriviemäriin saakka. Pellonkulmantien ja Ilmajoenkuja (kartalla ongelmakohta nro 1) Pellonkulmantien ja Ilmajoenkujan viemärit ovat pullonkaula verkostossa. Tätä verkoston osaa tulee jatkossa kuormittamaan nykyisten jätevesien lisäksi puolet osayleiskaava-alue 4:n jätevesistä sekä jätevedet osayleiskaava-alue 1-3:sta, Myllyn vesihuollon selvitysalueelta ja Tuusulan suunnitelluilta asemakaava-alueilta. Yhteensä jätevesimäärä lisääntyy 632 m 3 /d. Vertailun vuoksi koko Järvenpään keskustan jätevesivirtaama on m 3 /d. Kehittämistoimenpiteeksi esitetään uutta ohitusviemäriä Laurilantien varteen. Uuden viemärin avulla voidaan ohittaa pullankaulana oleva Pellonkulmantien ja Ilmajoenkuja. Uuden viettoviemärin pituus on n. 350 metriä. Hanke on syytä toteuttaa ennen uusien osayleiskaava-alueiden rakentamista. Peltolantie-Kaskitie väli (kartalla ongelmakohta nro 2) Peltolantien ja Kaskitien välisellä alueella on toinen verkoston ongelmakohta, joka muodostuu välityskapasiteetin puolesta pullonkaulaksi. Jätevesikuormitus tulee lisääntymään merkittävästi jatkossa. Kasvu on yhtä suuri kuin Pellonkulmantiellä ja Ilmajoenkujalla eli noin 632 m 3 /d. Uusilta alueilta tulevaa jätevesimäärää ei pysty ohjaamaan ongelmakohdan ohi. Virtauskapasiteetin lisäys tapahtuu, kun Pajalantielle rakennetaan uusi viettoviemäri. Hanke on suunnitteluvaiheessa ja Järvenpään Veden tavoitteellinen toteutusaika rinnakkaisputkelle on vuonna Uusi viemäri on halkaisijaltaan 400 mm ja pituus n. 470 metriä. 5. VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA Vesihuollon yleissuunnitelma kattaa Pietilä-Haarajoen osayleiskaava-alueen sekä viisi selvitysaluetta (Myllyn alue, Kulmapolun alue, Saukonkadun alue, Purolan alue ja Rajakulman alue).

14 Haja-asutuksen vesihuolto 12/25 Yleissuunnitelma perustuu karttatarkasteluun ja maastokatselmukseen. Maastomittauksia tai maaperätutkimuksia ei ole tehty. Tarkemmin mahdollisuus käyttää viettoviemäreitä ja tarvittavien jätevedenpumppaamojen määrä sekä vesijohtojen ja viemäreiden mitoitus tarkentuvat yksityiskohtaisen rakennussuunnitelman yhteydessä. 5.1 PIETILÄ-HAARAJOEN OSAYLEISKAAVA-ALUE Viemäröinti tullaan toteuttamaan pääosin viettoviemäröintinä, joilla jätevedet kerätään pumppaamoihin ja pumpataan rakennettuun viemäriverkostoon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueelle. Yleissuunnitelmassa on otettu huomioon alueelle laadittavana oleva alustava osayleiskaava. Vesijohdot ja viemärit on pyritty sijoittamaan suunniteltujen teiden ja katujen varsille. Osayleiskaava-alue on jaettu neljään osaan: 1. Oikoradan itäpuoli, eteläosa 2. Oikoradan itäpuoli, pohjoisosa 3. Yritys- ja Haarajoen aseman alue 4. Uudet asumisen alueet yritysalueen länsipuolella Seuraavassa taulukossa on esitetty osayleiskaava-alueen vesijohto- ja viemäripituudet sekä pumppaamojen määrä alueittain. Taulukko 5.1 Pietilä-Haarajoen oyk-alueen vesijohto- ja viemäripituudet sekä pumppaamojen määrä alueittain. Osayleiskaava-alue VJ 63 [m] VJ 110 [m] JV 200 [m] PV 63 [m] PV 110 [m] JVP [kpl] 1. Oikoradan itäpuoli, eteläosa Oikoradan itäpuoli, pohjoisosa Yritys- ja Haarajoen asema alue Uudet asumisen alueet Yhteensä VJ=vesijohto, JV=viettoviemäri, PV=paineviemäri, JVP=jätevedenpumppaamo Suunnitellun vesijohtoverkoston pituus on n. 26,6 km. Suunnitellun viemäriverkoston pituus on n. 28,1 km, josta 24,2 km on viettoviemäriä ja 3,7 paineviemäriä. Jätevedenpumppaamoja järjestelmään tulee 11. Samaan kaivantoon viemärin kanssa rakennetaan vesijohto alueen kiinteistöille. Runkovesijohdot ovat halkaisijaltaan 110 mm ja 63 mm putkia. Vesijohdon kiinteistöhaarat ovat halkaisijaltaan 40 mm putkia. Osayleiskaava-alueen suunniteltu viemäriverkosto ja mitoitus on esitetty liitteenä 3 olevalla kartalla Alue sijaitsee osittain Nummenkylän I-luokan pohjavesialueella ja pohjavesialueella on yksi vedenottamo. Alueella sijaitsee Laurilantien varrella Pietilän ketosukkulakoi niminen luonnonsuojelualue, joka on suojeltu erityisesti suojeltavien lajien esiintymisalueiden rauhoituspäätöksellä.

15 Haja-asutuksen vesihuolto 13/25 Nummenkylän pohjavesialueeseen rakennettavalla vesihuoltoverkostolla ei ole vaikutusta. Viemäriverkoston rakentamisen myötä alueen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon, mikä edistää pohjavesialueen suojelua ja pohjaveden laatua. Myöskään alueella sijaitsevaan luonnonsuojelualueeseen rakennettavalla vesihuoltoverkostolla ei ole vaikutusta. Vesihuoltolinjoja ei tulla rakentamaan luonnonsuojelualueelle Hulevedet Järvenpään hulevesiverkosto koostuu useista paikallisista sadevesiviemäreistä, jotka purkautuvat avo-ojauomiin. Merkittävä osa kaupungin sade- ja hulevesistä johdetaan avo-ojauomia pitkin Tuusulanjärveen. Koillisessa ja itäisessä osissa kaupunkia sade- ja hulevedet johdetaan Keravanjoen vesistöön. Yleissuunnitelmassa on tarkasteltu osayleiskaava-alueella muodostuvien valumavesien luontaista suuntausta ja purkautumispaikkoja vesistöihin. Liitteenä 5 olevassa kartassa on esitetty vedenjakajat, pintavalunnan suuntautuminen ja uomat, joihin valumavedet purkautuvat. Alue 1 Oikoradan itäpuoli, eteläosa Valunta suuntautuu alueelta länsi- ja itäsuuntaan. Lännessä valunta purkautuu moottoritien suuntaisesti pohjoiseen kulkevaan ojaan ja idässä ojien kautta Keravajokeen. Alueen länsi- ja itäreunoilla viettosuunta on selkeä, mutta keskiosa on suhteellisen tasaista. Alue 2 Oikoradan itäpuoli, pohjoisosa Keravajoki halkaisee alueen pohjois- ja eteläpuoliskoiksi. Pohjoispuoliskolta valunta suuntautuu kohti suoraan etelään ja eteläpuoliskolta kohtisuoraan pohjoiseen Keravajokeen. Keravajoen virtaussuunta on itää kohti. Hulevesiverkosto voidaan rakentaa suunnitellun katuverkoston mukaan. Hulevesiverkosto viettää jokea kohti. Purkupaikkoja tulee useampia joen molemmille puolille. Alue 3 Yritys- ja Haarajoen aseman alue Alueen maanpinnat ovat monimuotoiset. Alueelta valunta suuntautuu karkeasti jaettuna neljään suuntaan. Aivan alueen koillisosasta, jossa ei juuri ole suunniteltuja asuinalueita, valunta suuntautuu rinnettä kohti suoraan alas kohti koillista. Vedet päätyvät rautatien ja moottoritien ali kulkeviin ojiin kohti itää. Alueen luoteis- ja keskiosista valunta kohdistuu aluetta halkovaan ojaan, joka kulkee kohti pohjoista ja päätyy peltoaukean jälkeen Keravanjokeen. Alueen kaakkoisosasta valunta suuntautuu länteen kohti moottoritietä. Alueen eteläosa on tasaista. Valumasuunnat eivät ole selkeät, mutta pääsuuntaus on lounasta kohti, jossa vedet päätyvät etelään suuntautuvaan ojaan. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa yritystontteja. Tonteilta tulevien hulevesien laatu saattaa poiketa muista alueen hulevesistä ja ne tulee huomioida jatkosuunnittelussa.

16 Haja-asutuksen vesihuolto 14/25 Alue 4 Uudet asumisen alueet yritysalueen länsipuolella Alueen lounaispuoli sijaitsee soistuvalla maaperällä. Valunta suuntautuu osittain länttä ja osittain etelää kohti. Alueen luoteiskulmaan suunniteltu asuinalue jakautuu valunnan suhteen kolmeen osaan. Pääosa asuinalueen vedestä johtuu luontaisesti kohti länttä, jossa purku tapahtuu ojaan, joka kulkee länttä ja lopulta etelää kohti. Osa vedestä valuu rinnettä pitkin itää kohti ja osa kaakkoon. Alue on lähes kokonaisuudessaan pohjavesialuetta, joten nykytilanteessa suuri osa vedestä imeytyy maaperään muodostaen pohjavettä. Suunnitellut asuinalueet vähentävät muodostuvan pohjaveden määrää ja pinnoilta saattaa pohjaveteen joutua lika-aineita. Alueella on kaupungin vesihuoltolaitoksen pohjavedenottamo. Tulevaisuudessa hulevesien merkitys Tuusulanjärven tilan kannalta tulee korostumaan, kun muut vesistöjä kuormittavat tekijät on saatu hallintaan. Ympäristönsuojelulaki tulee mahdollisesti tulevaisuudessa edellyttämään parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä myös hulevesien osalta. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi vesidirektiivi antanee omat vaatimuksensa hulevesien käsittelyyn. Keskeisin keino on poisjohdettavien hulevesien hallittu johtaminen mahdollisella hulevesien allastamisella paikallisesti. Hulevesien imeyttäminen ei toimi erityisen hyvin Järvenpään tiiviisti rakennetuilla alueilla ja lisäksi maaperän laatu vaikeuttaa imeyttämistä. Hulevesien hallitussa johtamisessa joudutaan hidastamaan hulevesivirtaamia, tasaamaan virtaamahuippuja ja lisäämään ojien varastotilavuutta sekä käsittelemään hulevedet ennen niiden purkamista vesistöön. Teollisuusalueilla hulevesiratkaisuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuslupien yhteydessä. Hulevesien käsittelymenetelmät ovat joko paikallisia tai alueellisia. Paikallisia menetelmiä ovat erilliset laskeutusaltaat, -kaivot ja kivikaivannot, laajennetut avo-ojat, imeytysvyöhykkeet, -kaivot, ja -suodattimet. Alueellisia käsittelymenetelmiä ovat suuremmat kokonaisuudet kuten tasaus- ja laskeutusaltaat, erilaiset lammikot ja kosteikot. Hulevesien käsittelyn tarve Järvenpäässä riippuu hulevesien määrästä, laadusta, maastonmuodoista, maaperän veden varastointi- ja veden läpäisykyvystä sekä käytettävissä olevasta tilasta. Hulevesiverkostosta on laadittu vuonna 2009 hulevesiverkoston mallinnus, jossa hulevesiverkoston eri ongelmatilanteet on kartoitettu (Järvenpään vesihuollon kehittämissuunnitelma). Laaditun mallinnuksen avulla havaittiin ja paikallistettiin ahtaita verkosto-osuuksia Järvenpään hulevesiviemäriverkostossa. Yleispiirteenä havaittiin ahtaimpien verkosto-osuuksien sijaitsevan pääasiassa mallinnetun verkoston latvaosissa sekä avo-ojien rummuissa. Latvaosien kapasiteetin riittämättömyys johtuu alueilla tapahtuneesta täydennysrakentamisesta. Samasta syystä myös tärkeimpien avoojien virtaamat ovat kasvaneet, mikä aiheuttaa ojien rumpujen kapasiteettien ylittymistä etenkin suurien valuma-alueiden alaosissa. Mallinnuksella havaitut ongelmakohdat ovat seuraavat: - Loutinjoen rummut välillä Piironpolku Alakotie - Hulevesiviemäri välillä Isokydöntie Pajalantie - Hulevesiviemäri välillä Vähänummentie Lautakuja - Pallokentänkujan hulevesiviemäri

17 Haja-asutuksen vesihuolto 15/25 - Kevyen liikenteen väylän rumpu Tervanokalla - Räikilänojan alajuoksu (Hulevesiviemäriverkoston mallinnus, FCG Planeko, 2009) 5.2 VESIHUOLLON SELVITYSALUEET 1. Selvitysalue Myllyn alue Viemäröinti toteutetaan kiinteistökohtaisena paineviemärijärjestelmänä. Alueen pohjoisosan kiinteistöt viemäröidään Keravanjoen alituksen kautta rakennettuun viemäriverkostoon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella. Alueen eteläosan kiinteistöjen jätevedet kerätään Pyökkitien jätevedenpumppaamoon, josta jätevedet pumpataan Keravanjoen ali suunnitellun Pietilä-Haarajoen osayleiskaava-alueen viemäriin. Alueella sijaitseva siirtolapuutarha liitetään verkostoon kiinteistökohtaisella pumppaamolla kuten muutkin alueen kiinteistöt. Suunnitellun viemäriverkoston yhteispituus Myllyn alueella on n. 6,6 km. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita järjestelmään tulee 57 kappaletta. Alueen eteläosassa sijaitsee Myllylän I-luokan pohjavesialue. Rakennettavan viemäriverkoston myötä alueen kiinteistöjen jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamoon, mikä edistää pohjavesialueen suojelua ja pohjaveden laatua. 2. Selvitysalue Kulmapolun alue Viemäröinti toteutetaan kiinteistökohtaisena paineviemärijärjestelmänä. Alueen kiinteistöt viemäröidään Mäntsälän kunnan alueelle Suonen vesiosuuskunnan rakennettuun paineviemäriverkostoon, mikä on teknisesti helpompi ja kustannuksiltaan halvempi toteuttaa kuin Järvenpään kaupungin verkostoon. Suunnitellun viemäriverkoston yhteispituus Kulmapolun alueella on n. 1,0 km. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita järjestelmään tulee kymmenen kappaletta. 3. Selvitysalue Saukonkadun alue Viemäröinti toteutetaan kiinteistökohtaisena paineviemärijärjestelmänä. Alueen kiinteistöt viemäröidään Saukonkadun varrelle rakennettavan paineviemärin kautta rakennettuun viemäriverkostoon junaradan varrelle vesihuoltolaitoksen toimintaalueelle. Suunnitellun viemäriverkoston yhteispituus on n. 1,3 km. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita järjestelmään tulee 14 kappaletta. 4. Selvitysalue Purolan alue Viemäröinti toteutetaan kiinteistökohtaisena paineviemärijärjestelmänä. Alueen kiinteistöt viemäröidään Radanvarsitien ja Puusepänkujan risteyksen läheisyyteen rakennettavan jätevedenpumppaamoon. Pumppaamon kautta jätevedet johdetaan rakennettuun viemäriverkostoon junaradan varrelle Purolan aseman vierelle. Suunnitellun viemäriverkoston yhteispituus on n. 2,2 km. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita järjestelmään tulee 21 kappaletta. Lisäksi alueen kiinteistöille rakennetaan vesijohto viemärin kanssa samaan kaivantoon.

18 Haja-asutuksen vesihuolto 16/25 5. Selvitysalue Rajakulman alue Viemäröinti toteutetaan kiinteistökohtaisena paineviemärijärjestelmänä. Alueen kiinteistöt viemäröidään Kaskelantien varrelle rakennettavan paineviemärin kautta rakennettuun viemäriverkostoon Sotakylän alueelle vesihuoltolaitoksen toimintaalueelle. Suunnitellun viemäriverkoston yhteispituus on n. 1,5 km. Kiinteistökohtaisia pumppaamoita järjestelmään tulee 11 kappaletta. Seuraavassa taulukossa on esitetty selvitysalueiden vesijohto- ja viemäripituudet ja pumppaamojen määrä alueittain. Taulukko 5.2 Selvitysalueiden vesihuoltoverkostojen pituudet ja pumppaamojen määrä alueittain. Selvitysalue VJ 63 [m] PV75 [m] PV63 [m] JVP [kpl] KP [kpl] Myllyn alue Kulmapolun alue Saukonkadun alue Purolan alue Rajakulman alue Yhteensä VJ=vesijohto, PV=paineviemäri, JVP=jäteveden linjapumppaamo, KP=kiinteistökohtainen pumppaamo Selvitysalueiden viemäröinnin yhteispituus tulee olemaan n. 12,5 km ja vesijohtoa rakennetaan n. 2,2 km. Jäteveden linjapumppaamoita tulee kaksi ja kiinteistökohtaisia pumppaamoita yhteensä 113 kappaletta. Viemärin kanssa samaan kaivantoon tullaan sijoittamaan vesijohto niille kiinteistöille, jotka eivät vielä ole keskitetyn vedenjakelun piirissä. Runkovesijohdot ovat halkaisijaltaan 63 mm ja 110 mm putkia. Vesijohdon kiinteistöhaarat ovat halkaisijaltaan 40 mm putkia. Selvitysalueiden suunniteltu viemäriverkosto ja mitoitus on esitetty liitteenä 4 olevalla kartalla Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto Pietilä- Haarajoen osayleiskaava-alueiden sekä selvitysalueiden vesihuollosta. Taulukko 5.3 Pietilä-Haarajoen osayleiskaava-alueen ja vesihuollon selvitysalueiden verkostoon liittyjämäärät ja verkostopituudet. Suunnittelualue Liittyjät [kiint.] Vesihuoltoverkosto [m] Osayleiskaava-alueet 1. Oikoradan itäpuoli, eteläosa Oikoradan itäpuoli, pohjoisosa Yritys- ja Haarajoen aseman alue Uudet asumisen alueet Vesihuollon selvitysalueet 1. Myllyn alue Kulmapolun alue Saukonkadun alue Purolan alue Rajakulman alue Yhteensä

19 Haja-asutuksen vesihuolto 17/25 Yhteensä Pietilä-Haarajoen osayleiskaava-alueella ja selvitysalueilla sijaitsee n keskitettyyn vesihuoltoon liitettävää kiinteistöä. Rakennettavan vesihuoltoverkoston yhteispituus tulee olemaan n. 41 km. 5.3 KIINTEISTÖKOHTAINEN PAINEVIEMÄRIJÄRJESTELMÄ Vesihuollon selvitysalueiden viemäröinti tullaan toteuttamaan kiinteistökohtaisena paineviemärijärjestelmänä. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä on kiinteistökohtaiset pumppaamot varustettuna repijäpumpuilla. Yhteen pumppaamoon voidaan liittää useampi kiinteistö. Kiinteistöt liitetään pumppaamoon Ø 110 mm viettoviemäreillä. Pumppaamolta lähtevä paineputki on Ø 50 mm tai 63 mm putkea riippuen runkolinjan koosta. Kiinteistökohtaisessa paineviemärijärjestelmässä kiinteistölle tulee kiinteistökohtainen pumppaamo. Kiinteistökohtaisessa pumppaamossa on silppurilla varustettu pumppu, joka silppuaa jäteveden sisältämän kiintoaineen. Silppuripumpun käyttö mahdollistaa linjoissa käytettäväksi dimensioltaan pieniä paineputkia. Kiinteistöllä olevat saostuskaivot poistetaan käytöstä. Putkistot mitoitetaan siten, että virtausnopeus on vähintään 0,7 m/s kerran vuorokaudessa. Viipymän olisi oltava alle 8 tuntia. Paineputket ovat aina täynnä jätevettä. Jätevesi siirtyy aina jonkin järjestelmän pumpun käynnistyessä pumppaustilavuuden verran eteenpäin linjastossa. Järjestelmä mitoitetaan siten, että jokaisen pumppaamon on pystyttävä pumppaamaan jätevedet purkupisteeseen. Järjestelmään ei voida jättää suurta varausta eli sitä ei voida ylimitoittaa, sillä siitä aiheutuva liian pieni virtausnopeus voi aiheuttaa putkien tukkeutumista. Jos verkostoon halutaan jättää laajenemisvara, pitää järjestelmä varustaa huuhteluyhteillä. Huuhteluyhteitä tarvitaan myös, jos verkoston tai verkoston osan kiinteistöt ovat pitkiä aikoja yhtä aikaa tyhjillään eikä jätevesiä synny. Tällöin jätevesi voi sakkautua ja aiheuttaa tukoksia. Seisoessaan pitkiä aikoja putkistossa jätevesi joutuu hapettomaan tilaan. Tämä voi aiheuttaa hajuhaittoja, kun jätevettä lähdetään taas käytön mukaan pumppaamaan. Kiinteistöpumppaamon vuosittaiseen perushuoltoon kuuluu säiliön ja pumpun pesu. Tarkoitus on pestä pois lähinnä pumppaamoon kertyvä rasva. Samalla tarkistetaan toimilaitteiden, kuten pintavippojen, toimivuus ja kunto. Lisäksi vuosittain tarkistetaan pumpun öljyn määrä ja laatu. Silppurin leikkuuterien säätöön on tarvetta huomattavasti harvemmin. Pumppujen sähkönsyöttö otetaan kiinteistöltä. Kiinteistölle tarkoitetut silppuripumput ovat teholtaan 0,9 4,0 kw. Pumput vaativat 3 x 10 A hitaat sulakkeet. Markkinoilla on myös yksivaiheisia pumppuja (1 x 10 A hidas). Linjapumppaamot vaativat yleensä oman sähköliittymän.

20 Haja-asutuksen vesihuolto 18/ VESIHUOLLON SELVITYSALUEIDEN VIEMÄRÖINNIN TOIMIVUUSTARKASTELU Paineviemärijärjestelmän toimivuutta arvioidaan pääosin viipymän perusteella. Viipymällä tarkoitetaan aikaa, joka kuluu siihen, että koko paineviemäriverkostossa jätevesi on vaihtunut kerran. Viipymä lasketaan jakamalla verkoston tilavuus [m 3 ] keskimääräisellä päivittäisellä jätevesivirtaamalla [jätevettä m 3 /vrk]. Tulos ilmoitetaan tunteina [h]. Käytännössä viipymä on se aika, joka kuluu jäteveden kulkemiseen kiinteistöltä purkupisteeseen. Standardi (SFS 1671) määrittelee pisimmäksi sallituksi viipymäksi 8 tuntia. Tähän arvoon päästään kuitenkin vain harvoissa kiinteistökohtaisissa paineviemärijärjestelmissä. Yleensä viipymät ovat noin 1-2 vuorokautta eli tuntia. Koko verkoston lisäksi tarkastellaan aina mitoitusta tehtäessä yksittäisten pitkien linjojen viipymiä. Tässä yleissuunnitelmassa on tarkastelu viipymiä verkostokohtaisesti siten, että jätevesien purkupiste on rakennettu jätevesiviemäri. Myllyn alueen paineviemärin viipymät on laskettu erikseen pohjois- ja eteläosien verkostoille, koska viemärit toteutetaan erillisinä verkostoina. Seuraavassa on esitetty verkostokohtaiset viipymät: Myllyn alue, pohjoisosa Myllyn alue, eteläosa Kulmapolun alue Saukonkadun alue Purolan alue Rajakulman alue 21,2 h 10,7 h 15,2 h 14,0 h 15,8 h 20,6 h Kaikkien selvitysalueiden verkostoiden viipymät ovat varsin hyvät viipymät paineviemäriverkostoille. Jäteveden viipyessä pitkiä aikoja putkessa muuttuvat olosuhteet hapettomiksi, jolloin alkaa mikrobitoiminnan seurauksena muodostua haisevia yhdisteitä. Yleisin hajuhaittoja aiheuttavista yhdisteistä on rikkivety. Hajuhaitat muodostuvat paineviemärien purkupisteissä eli tässä tapauksessa hajuhaittoja saattaa esiintyä rakennetussa viemäriverkostossa. Jätevesien pitkä viipyminen putkistoissa aiheuttaa lisäksi jäteveden saostumista eli jäteveden sisältämä kiintoaine laskeutuu putken pohjalle kerääntyen ja aiheuttaen putkien tukkeutumista. Putkien tukkeutumisen estämiseksi pumput ja putkistot suunnitellaan siten, että jäteveden virtausnopeus putkessa on vähintään 0,7 m/s kerran vuorokaudessa. Paineviemärit suunnitellaan mahdollisemman pienellä putkikoolla, jotta paineviemärijärjestelmän tilavuus pysyisi mahdollisemman pienenä. Jos vesi kuitenkin seisoo suuriman osan ajasta putkissa, ehtii putkiin kertyä saostumia, jotka eivät ajoittaisesta riittävästä virtausnopeudesta huolimatta huuhtoudu putkessa. Paineviemärijärjestelmän toimivuuden kannalta riittävänä liittymämääränä viemärikilometriä kohden pidetään kolmea liittymää. Järjestelmät toimivat myös vähäisemmällä liittymämäärällä (3 liittymää/viemärikilometri), jos jätevesikuormitus on päivittäistä ja ympärivuotista. Seuraavassa on esitetty liittyjämäärät viemärikilometriä kohden:

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax

Lisätiedot

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

AURAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti AURAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25339.10 Turku 07.05.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014

YLITORNION KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26364. Oulu, 9.1.2014 YLITORNION KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26364 Oulu, 9.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puhelin 010 2414 600 Telefax 010 2414

Lisätiedot

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013

SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Raasepori. Työ: E25781. Turku 10.09.2013 SKÅLDÖN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Raasepori Työ: E25781 Turku 10.09.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku

EURAJOEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E Turku EURAJOEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E24957 Turku 04.11.2013 Kunnanvaltuuston hyväksymä 04.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma

Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma POLVIJÄRVEN KUNTA Sotkuman kylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8.11.2016 566-P29412 Suunnitelmaselostus 1 (4) 8.11.2016 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623.20. Tampere 18.3.2013 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Sastamala-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623.20 Tampere 18.3.2013 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006

VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 VESIOSUUSKUNTA SÄLINKÄÄ VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA SUUNNITELMASELOSTUS 3.10.2006 Uudenmaan Vesi-ja rakennustekniikka Nahkurinkatu 23 b 17 04200 Kerava saki.salo@luukku.com 2 1. Johdanto 3 2. Yleissuunnitelman

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27372 LOHJAN KAUPUNGIN VESI- JA VIEMÄRILAITOKSEN TOIMINTA-ALUE LOHJAN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 17.03.2015 ARY ARY MHAN LAUSUNNOILLE 24.02.2015 ARY ARY

Lisätiedot

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti

TAMMELAN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Vedenjakelu ja viemäröinti TAMMELAN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelu ja viemäröinti Tammelan kunta tekninen osasto 23.5.2011 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Vesihuoltolaki 3. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 22 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Tarvasjoen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25458.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Vastuutaho Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston ikääntyminen Seurataan vesijohtoverkoston

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 20601324 SÄKYLÄN KUNTA SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIERON VALMIS 20.06.2017 FIANRY FIANRY FIERON LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E25781 RAASEPORIN VEDEN TOIMINTA-ALUE RAASEPORIN KAUPUNKI Muutoslista ARY ARY MHAN VALMIS 10.09.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS 20.06.2013 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE E27744 LOIMAAN VEDEN TOIMINTA-ALUE LOIMAAN VESI -LIIKELAITOS Muutoslista ARY ARY MHAN LUONNOS 18.06.2015 ARY ARY MHAN LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy KÖYLIÖN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA E23253 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2010-2020 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito Seurataan vesijohtoverkoston kuntoa ja saneerataan saneerausohjelman

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Paraisten kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E25480.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2030 Vedenhankinta Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston Saneerataan Paraisten kaupunginosan vesijohtoverkostoa samassa yhteydessä

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Auran kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma E25339.10 Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/7) VESIHUOLLON KEHITTÄMISTOIMENPITEET VUOSILLE 2012-2035 Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä

Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Eura. Köyliö. Säkylä UUDEN EURAN KUNNAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA projektipäällikkö, DI Antti Ryynänen / 20.10.2009 Suunnittelualue: uusi Euran kunta (2011->) Eura Köyliö Säkylä Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML/09

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma

KOKEMÄEN KAUPUNKI. Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma KOKEMÄEN KAUPUNKI Kauvatsan alueen viemäröinnin yleissuunnitelma Työ: 21893YV Tampere 27.9.2007 AIRIX Ympäristö Oy Muut toimistot: PL 453 KAARINA 33101 TAMPERE ESPOO Puh. 010 241 4000 OULU Fax 010 241

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.12.2014 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE

VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE TYÖNUMERO: E26705.10 NOUSIAISTEN KUNTA KUNNAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista ARY ARY VKOL VALMIS 17.9.2014 ARY ARY VKOL LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006

20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 20725 LEVANNON VESIOSUUSKUNTA JÄTEVESIEN JOHTAMISSUUNNITELMA 27.10.2006 OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN 15870 HOLLOLA PUH./TEL +358 (0)3 52 351 FAKSI/TELEFAX +358 (0)3 523 5252 SÄHKÖPOSTI/E MAIL proy@ristola.com

Lisätiedot

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti

SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu. Viemäröinti SALON KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu Viemäröinti Salo 16.03.2015 VESIHUOLTOLAITOKSIA KOSKEVA YHTEINEN OSA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitoksen toimintaalue. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitoksen toimintaalue Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Toiminta-alueen vahvistaminen Toiminta-alueen aiheuttamat velvoitteet Toiminta-alueen rajaamisen

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET

VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA HULEVESIVIEMÄRÖINNIN ALUEET VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEETJA TYÖNUMERO: E26101 PARKANON KAUPUNKI PARKANON VESILAITOS POHJOIS-PARKANON VESIOSUUSKUNTA VEDENHANKINNAN, JÄTEVESIENKÄSITTELYN JA HULEVESIEN VIEMÄRÖINNIN VER- KOSTOALUEET

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6)

AIRIX Ympäristö Oy Mynämäen vesihuollon kehittämissuunnitelma 21984YV Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Vesijohtoverkosto Mietoisten uusi syöttöjohto Kalelan ottamo Vesijohtoverkoston kunnossapito

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet

Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet VESIHUOLTOSANASTOA Asemapiirustus Asiakas Asukasvastineluku (AVL) Haja-asutusalue Hulevesi Merkitään vesijohdon ja/tai viemäreiden liittämiskohdat ja viemäreidenpadotuskorkeudet Kiinteistön omistaja, kiinteistön

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 1585/ /2019 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2019 1 (1) 62 Asianro 1585/14.05.00.01/2019 Kuopion Vesi Liikelaitoksen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkoston toiminta-alueen laajentaminen Pajuniemen (Nilsiä) alueelle 1.

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 4291/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 15/2017 1 (1) 116 Asianro 4291/14.05.00.01/2017 Karttulan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 80 01.07.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 431/11.01.05/2014 YMPLTK 80 Asia Kiinteistön omistaja hakee 13.11.2014 saapuneella hakemuksella

Lisätiedot

Suunnitteluinsinööri 10.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaava 9.11.2010 Velkuanmaan osayleiskaavassa on osoitettu mm. uusia asuinaluevarauksia rantavyöhykkeelle 37 omakotitontin verran sekä matkailua palvelevia

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos

Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Raportti 10.3.2017 Jokioisten kunnan vesihuoltolaitos Toiminta-alueen päivitys 2017 2030 JOKIOISTEN KUNTA, VESIHUOLTOLAITOS Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen vaihde 03 41821 fax 03 438 4025 jokioisten.kunta@jokioinen.fi

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KOLARIN KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2.5.2016, Kolarin kunnanhallitus Ins. (AMK) Teemu Heikkinen, Projektipäällikkö SUUNNITELMAN TAUSTA Perustuu vesihuoltolakiin Kunnan tulee kehittää vesihuoltoaan

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet

Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Someron kaupunki Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Päivitys 2017 Someron kaupunki 2017 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Määritelmiä Vesihuolto. Vesihuolto on talousveden toimittamista sekä jäte-, hule-

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5)

AIRIX Ympäristö Oy Laitilan vesihuollon kehittämissuunnitelma E23162 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/5) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenhankinta Veden sisäänotto aiheuttaa ongelmia keskustan verkostossa Rakennetaan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaalle

Lisätiedot

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU

RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU FCG Finnish Consulting Group Oy Ylöjärven kaupunki RUNKOVESIHUOLTOLINJOJEN KAPASITEETTITARKASTE- LU Raportti -P13571 12.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.5.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Lähtökohdat...

Lisätiedot

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen

Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet; Kehotus ja asianosaisen kuuleminen Kaakkois-Suomi Kehotus KASELY/157/07.02/2010 21.11.2011 Lappeenrannan kaupunginhallitus PL 11 53101 LAPPEENRANTA Viite Lausuntopyyntö 6.9.2010 (144/740/2010) Lappeenrannan Energia Oy:n vesihuollon toiminta-alueet;

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO

KEHITTÄMISKOHDE KOHDE ONGELMA TOIMENPIDE VAIKUTUS KUSTANNUKSET AJANKOHTA VASTUUTAHO Vesijohto- ja viemäriverkosto - Lamala-Venesilta vesijohto- ja 1.1 - alue sijaitsee ranta-alueella - vesijohtoverkoston rakentaminen - veden laadun paraneminen 200 000 2005-2010 kunnan viemäriverkosto

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

KEHITTÄMISTOIMENPITEET

KEHITTÄMISTOIMENPITEET AIRIX Ympäristö Oy Eurajoen kunta Liite 1 (s.1/8) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Kustannusarviot eivät ole sitovia, vaan tietyillä suunnittelussa käytetyillä yksikköhinnoilla laskettuja ja suuntaa antavia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN

JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN JÄTEVESIASETUKSEN 542/2003 VAIKUTUKSET HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KÄSITTELYYN Vesihuoltolaki 9.2.2001/119 - Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma 1.4.2004 mennessä määritellään mm., mille alueilla viemäriverkosto

Lisätiedot

Vesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko

Vesihuollon kehittämistarpeet. Koverhar, Hanko Vesihuollon kehittämistarpeet Koverhar, Hanko Timo Nikulainen mitoituksen osalta päivitetty 26.2.2017 Vesihuollon kehittämistarpeet 26.2.2017 1 (9) SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ... 2 1 JOHDANTO... 3 2 ALUEEN KUVAUS...

Lisätiedot

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti.

Liittyjältä peritään asemakaava-alueella liittymismaksua vesimittarin koon ja liittyjän arvioidun vedenkulutuksen mukaan seuraavasti. HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty tekla 15.11.2016 Voimaantulo 16.11.2016 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi- ja viemäri- ja liittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

Rautjärven Veden toimintaalueiden

Rautjärven Veden toimintaalueiden Rautjärven Veden toimintaalueiden vesihuolto Infotilaisuus 27.2.2019 Ympäristötoimi Noudatettava lainsäädäntö Vesihuoltolaki Ympäristönsuojelulaki Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen

Lisätiedot

ASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen

ASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen ASIKKALA RISMALAHDEN ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Vesihuollon yleissuunnitelma vaihtoehtotarkasteluineen 28.2.2018 Sumipa Oy 1 YLEISTÄ Suunnitelma perustuu ranta-asemakaavan muutosehdotukseen 1.3.2018. Korttelit

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta

Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta Ympäristölautakunta 172 03.12.2014 Ympäristölautakunta 5 04.02.2015 Vapautushakemus vesijohto- ja viemäriverkostoon liittämisvelvollisuudesta 280/11.01.05/2014 YMPLTK 03.12.2014 172 Asia Kiinteistön omistaja

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Maakunnalliset vesihuoltopäivät 13. ja 15.11.2012 Sisältö Työn tavoitteet Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten

Lisätiedot

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto

Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämistoimenpiteet Liite 1 (1/6) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkoston saneerausohjelman toteuttaminen Verkoston toimintavarmuuden lisääminen, sammutusvesi, talousveden

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät vesihuollossa: Vesihuollon kehittäminen ja järjestäminen Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon kehittäminen kunnan tehtävänä Vesihuollon

Lisätiedot

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.

Vesikolmio Oy. Yleisesittely 27.10.2014. www.vesikolmio.fi. Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11. Vesikolmio Oy Toimitusjohtaja Risto Bergbacka POHJOIS SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. 20.11.2014 OULU Yleisesittely Vesikolmio Oy on Kalajokilaaksossa toimiva tukkuvesilaitos. Osakkaina ovat Kalajoen, Ylivieskan,

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.

Aloite merkittiin tiedoksi. TEKVLK 16 Tekninen valiokunta 24.4.2014 Valmistelija: Vesihuoltopäällikkö Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo. Valtuusto 32 07.04.2014 Aloite kaksoisviemäröintijärjestelmään siirtymisestä/sami Virpiö 338/10.03.01/2013 KV 108 Valtuusto 9.9.2013 Sami Virpiö jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoossa siirrytään

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8304/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2018 1 (1) 30 Asianro 8304/14.05.00.01/2017 Pieksänkosken vesiosuuskunnan vesijohto- ja jätevesiverkoston toiminta-alueen tarkistaminen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS

Mäntytie 4, Helsinki p. (09) tai , fax (09) VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMASELOSTUS INSINÖÖRITOIISTO Severi nttonen Ky e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi äntytie 4, 27 Helsinki p. (9) 24 tai 4 465861, fax (9) 2412311 217 TLN OSYLEISKV-LUE SIPOO VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELSELOSTUS 22.4.213

Lisätiedot

JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017

JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017 JOHTOKUNNAN PEREHDYTTÄMINEN JÄRVENPÄÄN VESI 2017 MUISTITIKUN KANSIOSISÄLTÖ TIETOPAKETTI JÄRVENPÄÄN VEDESTÄ JA SEN TOIMINNASTA YLEISTÄ Järvenpään kaupungin vesiliikelaitoksen käyttämä nimi on Järvenpään

Lisätiedot

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella

Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella Tekninen lautakunta 80 12.05.2014 Tekninen lautakunta 132 02.09.2014 Ehdotus Hirvihaaran Vesiosuuskunnan toiminta-alueeksi Mäntsälän kunnan alueella 314/11.04/2014 Tekninen lautakunta 12.05.2014 80 Hirvihaaran

Lisätiedot

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014

Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Muukko - Ilottulan vesihuoltohanke 27.3.2014 Taustaa Pohjaveden puolesta kansalaisaloite (2007) LrV esitys Lpr KH:lle toiminta-alueista 30.3.2010 Lpr Seudun Ympäristötoimen selvitys alueen vesihuollosta

Lisätiedot

Vesihuoltosuunnitelma

Vesihuoltosuunnitelma Lieksa Lieksan eteläpään vesiosuuskunta Märäjälahden alue Vesihuoltosuunnitelma SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 30.6.2011 2 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. MAASTOTUTKIMUKSET JA JOHTOLINJAUS... 3 3. ALUEEN

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen

Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen Muutokset ympäristönsuojelulaissa ja vaikutukset vesihuoltolain liittymisvelvollisuuteen Johanna Kallio, SYKE / Kestävä vesihuolto Vesihuolto-pohjavesi - neuvottelupäivät, 4.-5.4.2017 Tampere Haja-asutusalueiden

Lisätiedot

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623. Tampere 31.8.2011

HUITTISTEN PUHDISTAMO OY. Haja-asutusalueiden vesihuolto. Työ: E24623. Tampere 31.8.2011 HUITTISTEN PUHDISTAMO OY Punkalaidun-Huittinen vesihuoltolinja Haja-asutusalueiden vesihuolto Työ: E24623 Tampere 31.8.2011 PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Minna Isokallio

Valmistelija: ympäristönsuojelusihteeri Minna Isokallio Rakennus- ja ympäristölautakunta 25 16.04.2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 40 25.06.2015 LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE DNRO 03208/15/5212 / ETELÄ-PORNAISTEN VESIOSUUSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN

Lisätiedot

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku

Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi. Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi Ohjausryhmän kokous 13.6.2012 / Turku Sisältö Suunnitteluperusteet Kustannuslaskentaperusteet Mahdollisten viemäröintialueiden luokittelu

Lisätiedot

LIITE 4. Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita.

LIITE 4. Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita. 1. JOHDANTO Vanha-Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AK-, AKR- ja AO -alueita. AK- ja AKR -alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 64

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita.

LIITE. Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. 1. JOHDANTO Vanha Klaukan alueelle muodostuu alueen asemakaavoituksen myötä uusi asuinalue, johon sijoittuu pääosin AKR ja AO alueita. AKR- alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on n. 60 000 m2 ja AO

Lisätiedot

PÄÄTÖS VESI- JA/TAI VIEMÄRILIITTYMÄN

PÄÄTÖS VESI- JA/TAI VIEMÄRILIITTYMÄN 1(3) KITEEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta pvm PÄÄTÖS VESI- JA/TAI VIEMÄRILIITTYMÄN VAPAUTUSHAKEMUKSESTA ASIA HAKIJA KIINTEISTÖ Vesihuoltolain (681/2014) 11 :n mukainen vapautushakemus Kiteen kaupungin vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan). 1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos

Maskun kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma Kehittämistoimenpiteet. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos. Kunnan vesihuoltolaitos 1 (6) Vedenhankinta ja vesijohtoverkosto Kehittämiskohde Tarve Toimenpiteet Toteuttaja Kustannusarvio Varautumissuunnitelma Vesijohtoverkosto Vedenhankinnan poikkeustilanteet Vuotojen ehkäiseminen Laaditaan

Lisätiedot