YHDESSÄ ENEMMÄN ELÄMÄNLAATUA

Transkriptio

1 YHDESSÄ ENEMMÄN ELÄMÄNLAATUA Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi

2 Sisältö 1 Taustaa Ikääntyneet Porvoossa Ikääntyneiden palveluita ohjaavat linjaukset Lainsäädäntö Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Porvoon kaupunkistrategia Porvoon hyvinvointikertomus Vanhusneuvoston rooli Lähtökohdat ja teemojen valinta Keskeiset teemat Asuminen ja asuinympäristö Kulttuuri ja liikunta Kulttuuri Liikunta Vapaaehtoistyö Palveluohjaus ja viestintä Tavoitteet ja toimenpiteet Lähdeluettelo Liitteet Vanhus- ja vammaispalveluiden organisaatio Vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle

3 1 Taustaa Ikääntyessä toimintakyvyn säilymisen ja itsenäisen selviytymisen rinnalle nousevat keskeisiksi tekijöiksi läheiset ihmissuhteet, terveys, koti ja ympäristö sekä palveluiden saanti. Ikääntyneiden palveluita suunniteltaessa tulisi ottaa huomioon kotona asumista tukevien palveluiden rinnalla myös muut ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Ennaltaehkäisevällä työllä pyritään vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka voivat huonontaa ikääntyvän hyvinvointia. Ennaltaehkäisevän työn tavoitteena on, että ikääntyvä tuntee olonsa turvalliseksi kotona ja hänellä on tietoa siitä, mistä apua tarvittaessa saa. Tärkeitä hyvinvoinnin edistämisen keinoja ovat omavastuun, läheisvastuun ja yhteisöllisyyden edistäminen. Ikääntyneille kohdennetuilla terveyttä ja hyvinvointia edistävillä kodin ulkopuolisilla aktiviteeteilla ja palveluilla on suuri merkitys. Ikääntyneiden elämän mielekkyyden kannalta on erityisen tärkeää, että mahdollisuus yhteisöön osallistumiseen säilyy. Omatoiminen liikkuminen pitää ikääntyvän ihmisen pitempään terveenä ja vähentää hoidon ja kuntoutuksen tarvetta. Vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista 2012/980) 5 :n mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on: 1) arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua, sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä 2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi, sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi 3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi 4) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa, sekä 5) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ikääntyneiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa. Suunnitelma on huomioitava 3

4 myös talousarviota ja suunnitelmaa, sekä hyvinvointikertomusta laadittaessa. Ikääntyneiden palveluita ja hyvinvoinnin edistämistä ohjataan myös Porvoon kaupungin muiden ohjelmien avulla. Asuntopoliittisessa ohjelmassa ja Hoiva-asumisen selvityksessä kuvataan ikääntyneiden palvelujen rakennetta, riittävyyttä sekä erilaisia asumismuotoja. Nämä ohjelmat ovat osa vanhuspalvelulain edellyttävää ikääntyneiden palvelujen suunnittelua. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kuntalain mukaan kunnan perustehtävä (1 ) ja siten jatkuvaa toimintaa. Terveydenhuoltolaki (12 ) määrittelee, että kunnan tehtävä on tarjota kaikille asukkailleen yhtäläiset edellytykset terveeseen elämään. Terveydenhuoltolaki painottaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteiden ja johtamisen kehittämistä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen kuuluu kunnan kaikille toimialoille (9 ). Hyvinvointijohtamisessa korostuu poikkihallinnollinen yhteistyö. Kaupungin hyvinvointiryhmä edistää toimialojen välistä yhteistyötä, kehittää terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä ja hyvinvoinnin alaryhmien tavoitteiden asettamista. Hyvinvointiryhmä ottaa kantaa hyvinvoinnin edistämistä tukeviin ohjelmiin ja johtaa suunnitelmien jalkauttamista käytännön työhön. Ikääntyneen väestön tukemiseksi tehty suunnitelma on tärkeä ikääntyneen väestön hyvinvointityön edistämiseksi. Ikääntyneellä ihmisellä tarkoitetaan tässä asiakirjassa eläkeiän saavuttaneita 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä. Tässä asiakirjassa käytetyt keskeiset termit löytyvät asiakirjan kappaleesta 8. Tämä ikääntyneen väestön suunnitelma on laadittu yhteistyössä asukkaiden, vanhusneuvoston, henkilöstön, kaupungin eri organisaatioiden vastuuhenkilöiden ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi on tehty vuosille Suunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. Suunnitelman ohjausryhmä: Soili Partanen vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja (pj) sosiaali- ja terveystoimi Susann Hartman kulttuuripalveluiden päällikkö sivistystoimi Johnny Holmström taloussuunnittelupäällikkö konsernijohto Hanna Linna-Varis liikenneinsinööri kaupunkikehitys Reijo Mokka vanhusneuvoston edustaja vanhusneuvosto Päivi Mäkimartti kehittämispäällikkö sosiaali- ja terveystoimi Nina Nyholm suunnittelija (sihteeri) sosiaali- ja terveystoimi Laura Sormunen hyvinvointikoordinaattori (liittyi ryhmään ) Porvoon kaupunki Ohjausryhmän lisäksi suunnitelmaa valmisteli pienempi projektiryhmä. Työskentelyprosessi on kuvattu seuraavalla sivulla olevassa kaaviossa. 4

5 Ohjausryhmän aloituskokous Asialistalla suunnitelmatyön taustat, ryhmän työskentelytavat ja aikataulu, SWOT-analyysin viimeisteleminen sekä suunnitelmatyöhön liittyvä viestintä. Vanhusneuvosto esitti pyynnön kolmen kuukauden jatkoajasta suunnittelutyölle. Toukokuu 2014 Nettisivujen julkaiseminen. Sivulla oli linkki, jonka kautta oli mahdollista antaa palautetta suunnitelman valmistelemisesta. Mediatiedotteet Ohjausryhmän kokous Vanhusneuvoston antamat kommentit suunnitelmasta, SWOT-analyysin perusteella valittavat kolme teemaa suunnitelmalle sekä suunnitelman alustava otsikkorakenne Ohjausryhmän kokous järjestettävän Yhdessä enemmän -työpajan suunnittelu Kuuleminen Vanhusneuvoston järjestämä työpaja Ohjausryhmän kokous järjestettävän työpajan lopulliset yksityiskohdat Kuuleminen Yhdessä enemmän -työpaja yhdistyksille ja kolmannelle sektorille Ohjausryhmän kokous Yhdessä enemmän - työpajan tuotosten läpikäyminen sekä suunnitelman teemojen lopullinen valinta Ohjausryhmän kokous Asiakirjan tekstien tilannekatsaus Hyvinvointiryhmän kokous Suunnitelma esiteltiin Porvoon kaupungin hyvinvointiryhmälle Ohjausryhmän kokous Asiakirjan tekstien tilannekatsaus ja toimenpidetaulukko Ohjausryhmän kokous Vanhusneuvoston kommentit asiakirjaan sekä toimenpidetaulukko Projektiryhmän kokous Toimenpidetaulukon työstäminen Projektiryhmän kokous Toimenpidetaulukon työstäminen Projektiryhmän kokous Asiakirjan kokonaiskatsaus Projektiryhmän kokous Asiakirjan viimeisteleminen Kaupunginhallituksen kokous pvm Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi esitellään... 5

6 2 Ikääntyneet Porvoossa Tulevat demografiset muutoshaasteet liittyvät väestön ikääntymiseen niin Porvoossa kuin koko maassa. Tähän vaikuttavat useat eri seikat. Suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, syntyvyys laskee ja elinajanodote kasvaa. Koko väestörakenne on muuttumassa merkittävällä tavalla. Suurilla ikäluokilla tarkoitetaan sodanjälkeisiä ikäluokkia, erityisesti vuosina syntyneitä. Näinä vuosina syntyi vuosittain yli suomalaista. Myös 1950-luvun ikäluokat ovat merkittävän suuria (keskiarvo syntynyttä) jos verrataan esimerkiksi 1930-lukuun (71 523) tai lukuun (78 223). Syntyvyyden lasku on jatkunut ja 2000-luvulla vuotuinen keskiarvo on painunut alle lasta (58 337). Suomalaisten elinajanodote on tuplaantunut 1800-luvun puolivälistä. Vuonna 2013 Suomessa syntyneellä poikalapsella oli tilastollista elinikää jäljellä 77,8 vuotta ja tyttölapsella 83,8 vuotta. Kansainvälisessä vertailussa nämä ovat korkeita lukuja, joihin vaikuttaa mm. maamme alhainen lapsikuolleisuus, korkea elintaso sekä hyvin toimiva terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmä. Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan vuonna 2060 syntyvien lasten elinajanodote tulee olemaan pojilla 87,8 vuotta ja tytöillä 91,5 vuotta. Koko maassa on vanhimpien ikäluokkien kasvu viime vuosikymmenien aikana ollut tasaista niin absoluuttisesti mitattuna kuin prosentuaalisesti koko väestöstä. Kasvuvauhti on lähivuosina selvästi kiihtymässä ja on voimakkaammillaan 2020-luvulla. Myös tämän jälkeen yli 75-vuotiaiden lukumäärän odotetaan kasvavan. Porvoossa kehitystrendi on samankaltainen. Sodanjälkeiset ikäluokat ovat poikkeuksellisen suuria myös Porvoossa, mutta myös ja 1960-luvulla syntyneet ikäluokat ovat suhteellisen suuria. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi 65-vuotiaiden lukumäärää tarkasteltaessa. Muutaman huippuvuoden jälkeen luku on vakiintumassa 600:n ja 700:n välille, mikä on huomattavasti korkeampi luku kuin vielä viime vuosituhannen loppupuolella. 6

7 * 2016* 2019* 2022* 2025* 2028* 2031* 2034* 2037* 2040* vuotiaiden lukumäärä Kaavio 1 (Lähde: Tilastokeskus): 65-vuotiaiden lukumäärä Porvoossa vuosittain Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan yli 75-vuotiaiden kokonaismäärä kasvaa Porvoossa merkittävästi vuoteen 2040 asti. Erityisen voimakasta kasvu tulee olemaan kaikista vanhimpien ikäryhmien osalta. Esimerkiksi yli 90-vuotiaiden lukumäärä lähes nelinkertaistuu nykytilanteeseen verrattuna. Tilastokeskuksen koko maata koskeva ennuste vuoteen 2060 saakka näyttää, että yli 75-vuotiaiden lukumäärä kasvaa absoluuttisesti myös vuosina , joskin kasvuvauhti hidastuu. Kun lisäksi otetaan huomioon Porvoon yllä kuvattu ikärakenne, kaupungin yleinen väestökasvuennuste sekä elinajanodotteen nouseva trendi, ei Porvoossakaan voida ennustaa yli 75-vuotiaiden lukumäärän laskevan vuoden 2040 jälkeen. Ikäryhmä Vuosi Muutos * 2020* 2025* 2030* 2035* 2040* Lkm Pros % % % % % % % Yli 75-vuotiaat yhteensä % Yli 75- vuotiaiden osuus koko väestöstä 4,4 % 5,2 % 5,4 % 5,4 % 5,8 % 6,1 % 6,7 % 7,6 % 9,1 % 11,9 % 13,7 % 14,8 % 15,7 % Kaavio 2 (Lähde: Tilastokeskus): Yli 65-vuotiaiden lukumäärä ikäryhmittäin Porvoossa Kuntien palvelujärjestelmän ja rahoitusmahdollisuuksien kannalta keskeinen mittari on demografinen huoltosuhde, eli kuinka monta lasta ja vanhuseläkeikäistä kunnassa asuu suhteessa työikäisten määrään. Lähes koko muun Etelä-Suomen tavoin huoltosuhde on etenkin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ollut huomattavasti suotuisampi Porvoossa kuin koko maassa keskimäärin. Porvoon demografinen huoltosuhde on nyt kääntynyt jyrkkään kasvuun ja sen odotetaan saavuttavan maan keskiarvon 2030-luvun puolivälissä. 7

8 Porvoo Koko maa Kaavio 3 (Lähde: Tilastokeskus): Demografinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Tilastokeskus on laatinut ennusteita kuntakohtaisesti aina vuoteen 2040 ja maanlaajuisesti vuoteen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluista muuttui vuoden 2015 alusta. Lakimuutoksen myötä ikääntyneiden arvokasta elämää tukeva hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakastai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla. Kunnan on myös selvitettävä mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen kotiin annettavilla palveluilla tai muilla avopalveluilla ennen pitkäaikaista laitoshoitoa. Ikääntyneen väestön elämänlaadun kannalta keskeisin asumisen paikka on oma koti, joka tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Suurin osa ikääntyneistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan, jonka he ovat valinneet vanhuutensa ajan asunnoksi. Kotona pärjääminen mahdollisimman pitkään on myös ikääntyneiden oma toive. Palvelurakennetta onkin muutettava kotona asumista tukevaksi. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaista %:n tulisi asua omassa kodissaan. Porvoossa osuus oli 91,9 % vuonna 2014 ja säännöllisen kotihoidon piirissä oli 13,2 % porvoolaisista ikääntyneistä (suositus %). Omaishoidon tuen piirissä on porvoolaisia ikääntyneitä suositusta vähemmän vain 3,2 % (suositus 5 6 %). Porvoon palvelurakenne on edelleen liian laitospainotteinen, mutta kehityssuunta on oikea. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on enää 2,8 % ikäryhmästä. Muutokseen on myötävaikuttanut laitoshoidon 70 paikan vähentäminen ja tehostetun palveluasumisen laajentaminen sekä samaan aikaan tapahtunut kotihoidon kehittäminen. Laitoshoidon paikat vähenevät edelleen vuoden 2016 alussa kun Toukovuoren palvelutalo valmistuu ja Epoon vanhainkodin asukkaat siirtyvät sinne tehostetun palveluasumisen piiriin. 8

9 75 VUOTTA TÄYTTÄNEET PORVOOLAISET TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO prosentuaalinen osuus ja henkilömäärä Kotona asuvat 89,4 % 90,0 % 90,0 % 90,2 % 91 % 91 % 91 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 12,0 % 11,8 % 11,9 % 12,6 % 13 % 13 % 13 % Omaishoidon tuen asiakkaat 2,9 % 3,4 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen asiakkaat 6,7 % 6,5 % 6,0 % 4,8 % 5,0 % 5,0 % 6,5 % Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3,8 % 4 % 4,5 % 4,0 % 4,0 % 3,9 % 2,8 % Kaavio 4: Hoitomuotojen asiakasmäärät Porvoossa ja tavoitteet vuosille Kaaviossa 4 on kuvattu eri hoitomuotojen laskennalliset asiakasmäärät kattavuustavoitteiden mukaisesti. Tilinpäätöksen osalta luvut on kirjattu yksilötasolla THL:n ylläpitämien Sotkanetin tilastotietojen mukaan. Taulukkoa luettaessa on huomioitava, että kyseessä ovat vain yli 75 vuotta täyttäneet. Porvoossa on eri hoitomuodoissa myös alle 75 vuotiaita asiakkaita. Vanhuspalveluissa toteutettavat kehittämishankkeet tähtäävät asiakaslähtöisiin palveluihin ja niillä pyritään vastaamaan lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista. Vanhusväestön määrän kasvu edellyttää aktiivisia asumiseen ja asumispalveluihin liittyviä toimia. Asumispoliittisenkin ohjelman lähtökohtana on ensisijassa järjestää ikäihmiselle asunto sekä kotiin vietäviä palveluita mahdollisimman pitkään. Näin pyritään vähentämään ja korvaamaan laitosasumista. Hoiva-asumisen selvityksessä on kuvattu toimenpide-ehdotukset koskien tulevaisuuden palveluasumisen tarpeita ja aikataulua. Lisäksi selvityksessä on otettu kantaa myös kotona asumista tukeviin palveluihin ja samalla esitetty linjauksia tulevaisuuden kehittämissuuntauksille: kuntouttava toiminta, omaishoito, palveluohjaus, palvelukeskus, yhteistyö, tavallinen palveluasuminen, kotihoidon arjen sujuvuuden parantaminen, kannustinpalkkiojärjestelmä, tiedolla johtaminen, palvelusetelien käyttö ja teknologian hyödyntäminen. Uusi geriatrinen lääkäripalvelu tarjoaa vanhuspalveluiden asiakkaille ympärivuorokautisen etälääkärituen. Tämä on vähentänyt yli 75-vuotiaiden päivystyksen käyttöä ja siirtymistä ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Tämä tukee ennaltaehkäisevää hoitoa. Hoitomahdollisuudet kotona ovat lisääntyneet ratkaisevasti. Ikääntyneitä voidaan hoitaa heidän omassa turvallisessa asuinympäristössään kotona sekä palvelutaloissa ilman turhia siirtoja eri hoitoyksiköiden välillä. Vuonna 2014 vanhus- ja vammaispalveluiden tehtäväalue otti käyttöön uuden organisaatiorakenteen, johon kuuluu hallinnon lisäksi neljä varsinaista tulosyksikköä. Uudella rakenteella pyritään osaltaan vastaamaan uuden vanhuspalvelulain vaatimuksiin. Uudistuksella halutaan korostaa kotona asumisen ensisijaisuutta, painottaa hyvinvointia edistäviä palveluita sekä parantaa vaikuttavuutta niin, että raskaampien palveluiden tarve olisi vasta mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa. Organisaatiokaavio löytyy kappaleesta Liitteet. 9

10 3 Ikääntyneiden palveluita ohjaavat linjaukset 3.1 Lainsäädäntö Vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista) tavoitteena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia ja terveyttä ja lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen kehittämiseen kunnassa. Tavoitteena on myös parantaa ikääntyneiden mahdollisuutta saada laadukkaita palveluja sekä vaikuttaa palvelujensa sisältöön ja toteuttamiseen. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on myös kuntien varautumisen lisääminen eli kuntien on varauduttava entistä huolellisemmin väestön ikääntymiseen. Kuntien tulee laatia suunnitelma, josta ilmenee miten ikääntyneiden palvelut tullaan toteuttamaan laadukkaasti. Vanhuspalvelulaissa korostuu oikea-aikaisten ja riittävien palveluiden turvaaminen. Tähän lainsäädäntö antaa monia uusia velvoitteita. Palvelutarpeiden arvioinnin pohjalta ikääntyneelle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma. Suunnitelmaa käytetään monipuolisesti hyödyksi myönnettäessä palveluita ja ikääntyneen on saatava hänelle myönnetyt palvelut kolmen kuukauden määräajassa sen jälkeen, kun ne on myönnetty. Ikääntyneitä henkilöitä tulee kuulla palveluita suunniteltaessa. Jokaisessa kunnassa on tulevaisuudessa vanhusneuvosto ja niille on turvattava toimintaedellytykset. Lisäksi laki määrittää tiettyjä tehtäviä vanhusneuvostoille. Esimerkkinä ikääntyneiden tukemiseksi tehtävän suunnitelman tekemiseen osallistuminen ja kunnassa säännöllisesti kerättävän laatupalautteen tekemiseen osallistuminen. 3.2 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antama ikääntyneiden palvelujen laatusuositus (2013) määrittelee seuraavat tavoitteet vuodesta 2017 alkaen (suluissa vuoden tavoitteet niiltä osin jos tavoite muuttunut): 75 VUOTTA TÄYTTÄNEESTÄ VÄESTÖSTÄ % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvin % saa säännöllistä kotihoitoa 6-7 % saa omaishoidon tukea (aiemmin 5-6 %) 6-7 % on tehostetun palveluasumisen piirissä (aiemmin 5-6 %) 2-3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastolla (aiemmin 3 %) 10

11 Laatusuositus ei ole kuntia velvoittava, mutta sitä pidetään valtakunnallisesti vahvasti toiminnan suunnittelua ohjaavana asiakirjana. Laatusuosituksia päivitetään säännöllisesti ja oletettavaa on, että näin tulee tapahtumaan tulevaisuudessakin. Näin ollen laskelmat ovat suuntaa-antavia ja perustuvat tämän hetkiseen suositukseen. 3.3 Porvoon kaupunkistrategia Porvoon kaupunkistrategia vuosille kiteytyy neljään päämäärään: talouden tervehdyttämiseen, asukkaiden hyvinvointierojen kaventamiseen, osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen sekä kaupungin kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen varmistamiseen. Strategisten päämäärien avulla halutaan edistää asukkaiden, yritysten ja ympäristön hyvinvointia. Strategiakauden aikana taloutta tervehdytetään parantamalla palvelutuotannon kustannustehokkuutta ja tuottavuutta sekä nostamalla toimintatulojen osuutta toimintamenoista. Lisäksi henkilöstön henkilötyövuosien määrä ei saa kasvaa. Strategian mukaan investointien kannattavuutta tulee arvioida palveluverkon tehostamisen näkökulmasta. Asukkaiden hyvinvointieroja kavennetaan kohdentamalla palveluita syrjäytymisvaarassa oleville asukasryhmille, ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä, tukemalla lapsiperheitä elämän taitekohdissa, edistämällä ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia ja panostamalla kulttuuriin. Strategiassa linjataan, että kaupunki tukee ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona asumisen mahdollisuuksia. Laitoshoitoa vähennetään ja kehitetään edelleen ikääntyneiden kotona asumista tukevia palveluita. 3.4 Porvoon hyvinvointikertomus Vanhuspalvelulain mukaan tässä suunnitelmassa tulee arvioida ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Porvoossa tätä arviointia on tehty hyvinvointikertomuksessa. Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on otettava huomioon eri sektoreilla tehtävissä päätöksissä. Jotta tämä on mahdollista, tarvitaan yhä enemmän tietoa väestöstä ja eri väestöryhmistä. Tarvitaan tietoa niistä asioista, joihin voidaan vaikuttaa päätöksenteolla ja palveluilla. Myös toimeenpanon seuranta ja arviointi vaatii entistä tarkempia tietoja. Porvoon kaupungin ensimmäinen hyvinvointikertomus valmistui keväällä Hyvinvointikertomus toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Laaja kertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja päivitetään vuosittain. Hyvinvointikertomuksen laadinnassa on hyödynnetty valtakunnallisen sähköisen hyvinvointikerto- 11

12 muksen indikaattoritietoja. Sähköiseen hyvinvointikertomukseen on kerätty satoja kunta- ja aluekohtaisia terveys- ja hyvinvointi-indikaattoreita, jotka on poimittu julkisista tilastolähteistä kuten Tilastokeskuksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietokannoista. Pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman laaja kuva kaupungin eri väestöryhmien hyvinvoinnista. Ikääntyneiden hyvinvointia käsitellään kertomuksessa omana kokonaisuutenaan. Ikääntyessä toimintakyvyn säilymisen ja itsenäisen selviytymisen rinnalle nousevat keskeisiksi tekijöiksi läheiset ihmissuhteet, terveys, koti ja ympäristö sekä palveluiden saanti. Yli 75-vuotiaat ikääntyneet kokevat Porvoossa elämälaatunsa ja terveytensä keskimääräistä paremmaksi kuin muualla Suomessa. Kotona heistä asuu 91,9 prosenttia. Kotona yksinasuvia yli 75-vuotiaita on hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Yksinäisyys ja lievä masennus sekä niistä johtuva liikunnan puute, heikko ravinnonsaanti ja aliravitsemus heikentävät kodeissaan yksin asuvien ikääntyneiden toimintakykyä. THL on tutkinut eläkeikäisen väestön terveyttä ja terveyskäyttäytymistä. Eläkeikäisten toimintakyky on Suomessa parantunut merkittävästi kahtena viime vuosikymmenenä. Jopa joka toinen vuotias pitää itseään täysin työkykyisenä. Eläkeikäiset syövät terveellisemmin ja tuntevat itsensä terveemmiksi, mutta juovat enemmän alkoholia kuin ennen. Eläkeläisten turvattomuuden tunne on vähentynyt. Eniten ikääntyneet ovat huolissaan toisten avusta riippuvaiseksi tulemisesta, rahojen riittävyydestä ja muistisairauksista. THL:n alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan yli 75-vuotiaat porvoolaiset kokevat elämänlaatunsa ja terveytensä keskimääräistä paremmaksi koko Suomen väestöön verrattuna. Itsensä yksinäiseksi kokee noin joka kymmenes porvoolainen. Yksinäisyys on yhtä yleistä työikäisessä kuin iäkkäämmässäkin väestössä. Yksinasuvia 75 vuotta täyttäneitä porvoolaisia on vastaavan ikäisestä väestöstä hiukan enemmän kuin koko maassa. Yksinäisyys ja lievä masennus sekä niistä johtuva liikunnan puute, heikko ravinnonsaanti ja aliravitsemus heikentävät kodeissaan yksin asuvien iäkkäiden toimintakykyä. Ikääntyneen ihmisen hyvä ravitsemus ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua. Lisäksi hyvä ravitsemustila nopeuttaa sairauksista toipumista ja pienentää terveydenhuollon kustannuksia. Myös kotona asumisen mahdollisuudet ovat paremmat, mikäli ravitsemustila on hyvä. Ikääntyneiden ravitsemukseen liittyvät ongelmat ovat toisenlaisia kuin nuorempien. Ravinnonsaanti ja ravitsemustila usein heikkenevät sairauksien ja iän myötä. Ravitsemusongelmien riski on suurin yli 80-vuotiailla. Heillä liian vähäinen energiansaanti ja laihtuminen ovat keskeinen ongelma, pikemminkin kuin ylipaino, joka on muun väestön merkittävä terveysriski. 3.5 Vanhusneuvoston rooli Vanhuspalvelulain 11 :n mukaisesti kunnassa on oltava ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi vanhusneuvosto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Lisäksi kuntalain 27 :n mukaisesti kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on huolehdittava. 12

13 Vanhusneuvosto on otettava mukaan 5 :ssä tarkoitetun suunnitelman valmisteluun ja 6 :ssä tarkoitettuun arviointiin. Vanhusneuvosto on toiminut Porvoossa jo vuodesta 1998 alkaen porvoolaisten ikääntyneiden edunvalvojana ja puolestapuhujana kunnallisessa päätöksentekojärjestelmässä. Vanhusneuvosto muun muassa kehittää kunnan ikääntyneiden, vanhusjärjestöjen ja eläkeläisyhdistysten yhteistyötä sekä edistää ikääntyneiden tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin, työhön, terveydenhuoltoon ja muihin palveluihin sekä vapaa-ajan toimintaan. Vanhusneuvoston tehtäviin kuuluu myös vaikuttaa ympäristön suunnitteluun ja toteutukseen siten, että julkiset tilat soveltuvat ikääntyneille esimerkiksi liikuntakyvyn rajoituttua. Vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2015 on tämän asiakirjan liitteenä ja vanhusneuvostosta löytyy tietoa osoitteesta kaupungin internetsivuilta Porvoo.fi Kohderyhmät Ikäihmiset Vanhusneuvosto. 13

14 4 Lähtökohdat ja teemojen valinta Vanhus- ja vammaispalveluiden johtoryhmä kokoontui pohtimaan tässä suunnitelmassa esille nostettavia teemoja. Aiheen työstäminen käynnistyi ryhmän laatimalla SWOT-nelikenttäanalyysillä, jossa pohdittiin sekä koko Porvoon että vanhuspalveluiden vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. SWOT esiteltiin Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi - työryhmän ensimmäisessä tapaamisessa , jolloin se työstettiin lopulliseen muotoonsa. Vahvuudet Porvoon ja vanhuspalveluiden vahvuuksia löydettiin runsaasti. Taloudellinen huoltosuhde on Porvoossa vielä suotuisa verrattuna moniin muihin kuntiin. Kaupunkia pidetään turvallisena ja viihtyisänä ja porvoolaisilla on yhteinen halu kehittää kaupunkia innovatiivisesti. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnan on asetettava vanhusneuvosto ikääntyneen väestön osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Porvoo on etulyöntiasemassa, sillä vanhusneuvosto on vaikuttanut kaupungissa aktiivisesti jo vuodesta 1998 lähtien. Vanhusneuvoston lisäksi kaupungissa on paljon aktiivisia eläkeläisyhdistyksiä. Hyvinvointijohtaminen toteutuu Porvoossa poikkihallinnollisen yhteistyön avulla. Kaupungissa on matala sairastavuus ja hyvä koettu terveys. Porvoossa on paljon kolmannen sektorin toimintaa, jota on kohdistettu yhä enenevässä määrin myös ikääntyneille. Esteettömyyttä kehitetään jatkuvasti, tuoreimpana esimerkkinä tästä on torin ympäristö. Lisäksi Porvoossa on tarjolla hoiva-alan ammatillista koulutusta useissa eri oppilaitoksissa, tämä on vahvuus tulevia rekrytointeja ajatellen. Mahdollisuudet Ennaltaehkäisy on nostettu keskeiseksi teemaksi jo vanhus- ja vammaispalveluiden tapahtuneen organisaatiouudistuksenkin myötä, jolloin perustettiin hyvinvointia edistävien palveluiden tulosyksikkö. Porvoossa on useita oppilaitoksia, joiden osaamista hyödynnetään yhä enemmän. Sama koskee kolmatta sektoria ja vapaaehtoistyötä. Vahvistamalla yhdessä tekemistä ja osallisuutta saamme paljon enemmän aikaan. Vanhusneuvostolla on myös varsin keskeinen rooli vaikuttajana. Uusia toimintatapoja ja palvelumalleja tulee kokeilla rohkeasti ja ennakkoluulottomasti. Tästä on hyvänä esimerkkinä vuonna 2014 päättynyt kotihoidon SAKARI-hanke, jonka seurauksena syntynyt tarvepohjainen toimintamalli on tuonut loistavia tuloksia kotihoitoon. Porvoossa on paljon hyvinvointialan yrityksiä, jotka tuottavat palveluja kaikenikäisille. Lisäksi Porvoota pidetään houkuttelevana asuinympäristönä. Heikkoudet Ikääntyneet ovat tottuneet melko runsaisiin palveluihin, jonka takia omaisten rooli ikääntyneiden arjessa on usein vähäinen. Omaisten roolia kasvattamalla eli vastuuta lisäämällä saadaan vanhuspalveluihin tarvittavaa lisäresurssia. Tällä hetkellä ikääntyneiden asiat eivät tunnu koskevan koko kaupunkia, vaan vastuu on jäänyt liiaksi sosiaali- ja terveystoimelle. Kaikkea kaupungissa tehtävää kehittämistyötä tulee aina tarkastella myös ikääntyneiden näkökulmasta. Kolmatta sektoria ja yleensäkin yhdessä tekemistä täytyy hyödyntää tehokkaammin. 14

15 Palveluiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa on vielä vähäistä. Esimerkiksi vanhusneuvostolle ja asiakkaille pitäisi järjestää kuulemistilaisuuksia palveluiden suunnitteluvaiheessa. Terveysvalistus ei aina tavoita porvoolaisia, josta johtuen omaa hyvinvointia ei ehkä ylläpidetä toivotusti. Senioriasumista on Porvoossa liian vähän, kuten myös ns. liikkuvia palveluita sekä sähköisiä palveluita. Uhat Uhkana koettiin mm. se, ettei kaupungin poikkihallinnollinen yhteistyö toteutuisi, jolloin ikääntyneiden tukemisesta ei tulisikaan kaikkien yhteinen asia. Sosiaali- ja terveystoimi ei voi ainoana toimialana kantaa vastuuta tästä. Ikääntyneitä ei saisi nähdä omana erillisenä ryhmänään vaan heitä tulisi kohdella tasavertaisina kuntalaisina. Mikäli ikärakenteen muutokseen ei reagoida riittävän nopeasti, palveluiden riittävyyttä ei pystytä turvaamaan. Ikääntyneiden toimintakyky heikkenee ja samalla kaupungin taloudellisessa tilanteessa tapahtuu merkittävää heikkenemistä. Uhkaksi muodostuu myös se, ettei porvoolaisten oma vastuu hyvinvoinnistaan lisääntyisi. Pidemmällä aikavälillä aiheutuu ongelmia mikäli ikääntyneiden palveluiden rakennemuutokset eivät toteutuisikaan suunnitellusti. Samoin tekniikan vähäinen hyödyntäminen voidaan luokitella uhaksi. Työpajoissa esille nousseet aihealueet noudattelevat pitkälti nykytila-analyysiamme. Yhdessä enemmän- työpajan tuotosten perusteella keskeisiksi teemoiksi valittiin asuminen ja asuinympäristö, kulttuuri ja liikunta sekä vapaaehtoistyö. Vanhusneuvosto valitsi oman työpajansa perusteella teemoiksi ennaltaehkäisevän toiminnan ja tiedonkulun. 15

16 5 Keskeiset teemat Kaikissa teemoissa korostui painopisteen siirtäminen korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisevään toimintaan, uusien palveluratkaisujen luominen ja eri toimijoiden välinen yhteistyö. Tavoitteena on, että kaikki pyrkivät yhdessä vaikuttamaan terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksiin. 5.1 Asuminen ja asuinympäristö Hyvä elinympäristö on elämänlaadun kannalta olennainen tekijä. Laadukas ja kaikin tavoin toimiva elinympäristö muodostaa kokonaisuuden, jossa erilaisilla ihmisillä on mahdollisuus jokapäiväisen elämän järjestämiseen ja perustarpeiden tyydyttämiseen: asumiseen, palveluiden käyttämiseen, työssäkäyntiin, ulkoiluun, harrastuksiin, mutta myös lepoon ja yksityisyyteen. Hyvä elinympäristö on myös ekologisesti kestävä. Porvoossa vuonna 2013 tehdyn asiantuntijoille tehdyn hyvinvointivaikutusten kyselyn tulosten mukaan myönteisin vaikutus porvoolaisten hyvinvointiin on asuinympäristön viihtyisyydellä ja turvallisuudella. Näihin nähtiin olevan myös suurimmat vaikutusmahdollisuudet. Kunnalla on oltava huomioituna suunnitelmissaan ikääntyneen väestön asumiseen ja asumistarpeiden ennakointiin liittyviä tekijöitä. Porvoon kaupungin asuntopoliittisessa ohjelmassa vuosille todetaan, että väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset asettavat sekä määrällisiä että laadullisia vaatimuksia asuntojen uustuotannolle ja peruskorjaustoiminnalle. Linjauksena on tehty suunnitelmat tehostetun palveluasumisen rakentamisesta. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimi on laatinut erillisen Hoiva-asumisen selvityksen, jossa linjataan tulevaisuuden tarpeita. Palveluasuminen on tavanomaisen vuokra-asumisen ja perinteisen laitoshoidon välissä oleva asumismuoto, jolle on ominaista kokoaikaisen avun saannin mahdollisuus. Palveluasumista tarjotaan tuettuna tai tehostettuna asumisena. Palveluasuminen sisältää aina sekä asunnon että asumiseen liittyvät palvelut. Asunnostaan ja siihen liittyvistä kustannuksista vastaa asukas. Asuntopoliittisen ohjelman mukaan tehostettuja palveluasuntoja valmistuu vuoteen 2020 mennessä yhteensä 120 kappaletta. Tehostettuun palveluasumiseen kuuluu ympärivuorokautinen jatkuva ammatillinen läsnäolo ja valvonta. Asumista tukevat palvelut voidaan toteuttaa monimuotoisesti ja yksilöllisesti. Kunta voi järjestää palvelut itse omana työnään, yhteistyössä toisten kuntien kanssa tai hankkimalla tehtävien hoidon edellyttämät palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta. Väestön ikääntyminen korostaa asuntojen ja asuinympäristöjen esteettömyyttä niin vanhoilla kuin uusillakin alueilla. Elinympäristön esteettömyydestä huolehtiminen ei palvele vain ikääntyviä tai 16

17 liikuntaesteisiä, vaan yhtälailla esimerkiksi lapsiperheitä. Hyvä periaate on, että mikä on hyvä rollaattorille, on hyvä myös lastenvaunuille. Esteettömyydestä huolehtiminen on osa elinkaaren huomioivaa asumisen kehittämistä. Esteettömyyden periaate huomioidaan kaikkia asuinalueita kehitettäessä, mutta aivan erityistä huomiota kiinnitetään kuntakeskuksien ja rakennetun ympäristön kehittämiseen esteettömäksi. Kaupunki on toteuttanut lukuisia rakennettuja puistoja, jotka tarjoavat virkistystä ikäihmisille. Kuitenkin kaupunkimetsien merkitys hyvinvoinnille on jopa suurempi. Metsä on matalan kynnyksen liikuntapaikka, jossa jo muutaman minuutin oleilu parantaa niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointia. Kansallisen kaupunkipuiston kehittämisessä otetaan huomioon myös ikäihmisten erityistarpeet. Joen varren tai muiden vesistöjen ranta-alueiden tulee olla helposti saavutettavissa virkistyskäyttöön. Palvelulinja mahdollistaa viikoittaisen asiointimahdollisuuden keskustassa kaikille asukkaille. Palvelulinjaa ajava pienoisbussi on matalalattiainen ja kuljettajat avustavat mm. ostosten tai rollaattorien nostamisessa. Palvelun voi tilata edellisenä päivän kotiovelle palvelulinjan viikkoaikataulun mukaisesti. Kaupunki on vuonna 2014 aloittanut keskustan esteettömyyteen tähtäävän projektin. Ensimmäiseksi on parannettu mm. Piispankadun ja Lundinkadun liittymää, ja vuonna 2015 projektia jatketaan Piispankadun muilla osuuksilla. Tavoitteena on poistaa liikkumista rajoittavat esteet sekä parantaa kevyenliikenteen turvallisuutta keskustassa. Näin omaehtoinen liikkuminen kaupungilla on mahdollista entistä iäkkäämpänä. Esteettömässä ympäristössä tapahtuu vähemmän tapaturmia, mikä tuo myös säästöjä yhteiskunnalle. Liikenneturvallisuuden kannalta on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota myös ajoterveyteen ja sen seurantaan. Heikentyvä näkö tai pidentyvä reaktioaika lisäävät huomaamattomasti riskiä joutua liikenneonnettomuuteen niin jalankulkijana kuin autoilijanakin. Kotona pärjäämistä haittaavat huonot saniteettitilat ja useampien keskustan alueella sijaitsevien kerrostalojen hissittömyys. Kotona asumista voidaan edistää korjaamalla olemassa olevaa asuntokantaa entistä esteettömämmäksi sekä huolehtimalla, että rakennettavat uudet kohteet varmistavat vanhusten esteettömän ja hyvän asumisen. Tavanomaisten asuntojen lisäksi tarvitaan yhä enemmän nimenomaan seniori-ikäisille tarkoitettuja asuntoja. Perinteisten vanhusten vuokratalojen rinnalle tulee rakentaa lisääntyvässä määrin muutakin ikäihmisille soveltuvaa asuntokantaa. Senioritalon vähimmäisvaatimuksina voidaan pitää esteetöntä asuntosuunnittelua ja keskeistä sijaintia. Vanhusväestön omatoimisen senioriasumisen ja palveluasumisen painottuminen keskustaan ja keskustan tuntumassa sijaitseville asuntoalueille helpottaa asukkaiden liikkumista sekä kotihoitopalvelujen järjestämistä. Palveluasumisen edellytysten kehittäminen on yksi ikäihmisten asumispalvelujen keskeisistä kehittämisalueista. Tehostetun asumisen tapaista ryhmäasumista tulee lisätä vastaamaan muistisairaiden määrän ennustettua kasvua. Ikääntymispoliittisena tavoitteena on, että 91 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona ja 5-6 prosenttia heistä asuu palvelutaloissa. 17

18 Asuntopoliittisessa ohjelmassa määritelty tavoite tukee myös vanhuspalvelulain linjausta. Ikääntyneiden omassa kodissa asumista tuetaan mm. lisäämällä olemassa olevan asuntokannan esteettömyyttä sekä ohjaamalla kaavoitusta ja uudisrakentamista siten, että ikäihmisille sopivia asuntoja voidaan rakentaa soveltuviin paikkoihin eri puolille kaupunkia. Vanhusten asunnonmuutostöihin varataan vuosittain riittävä määräraha. Porvoossa on sovittu toimintamalli, jossa suurissa kaavoituskokonaisuuksissa myös erityisryhmien, tässä tapauksessa ikääntyneiden, tarpeet huomioidaan. Sosiaali- ja terveystoimi, toimitilajohto ja kaupunkikehitys käyvät yhdessä läpi erityisryhmien tarpeita ja asumisen tarjontaa. Asemakaavoituksessa pyritään siihen, että kaupungissa on tarjolla riittävästi tontteja sekä erityyppisille palveluasumisen kohteille että tehostetun palveluasumisen kohteille. Palveluasumista suunnitellaan Hoiva-asumisen selvityksen linjausten mukaisesti. 5.2 Kulttuuri ja liikunta Liikunnan arvo hyvinvoinnille on ymmärretty pitkään kun taas kulttuurin merkitystä kuntalaisten hyvinvointipalveluihin on vasta herätty näkemään laajemmin 2000-luvulla. Osallistumismahdollisuuksien edistäminen ja parantaminen liikunnan ja kulttuurin kautta tukevat toimintakykyä läpi elämän. Fyysisen terveyden lisäksi liikunta, kulttuuri ja taide vaikuttavat myös mielen hyvinvointiin, vireystilaan, aloitteellisuuteen, oppimishaluun ja luovuuteen. Kulttuuri- ja liikuntatapahtumiin osallistuminen, sosiaalinen kanssakäyminen ja erilaiset osallistumista tukevat toiminnat ovat merkittäviä ennalta ehkäiseviä toimia, joita jokainen kaupungin toimiala ja eri järjestöt voivat eri tavoin tukea. Esimerkiksi yhteisten kokoontumistilojen löytyminen, kerhot tai teatteriharrastus vähentävät yksinäisyyttä ja masentuneisuutta ja lisäävät toimintakykyä, elämänlaatua ja terveyttä. Kaupunki tukee vuosittain avustuksin kolmannen sektorin toimijoita, joiden toiminta edistää asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia, lisää aktiivisuutta, yhteisvastuutta sekä ehkäisee syrjäytymistä Kulttuuri Kulttuuripalvelut edistävät tutkitusti ihmisten hyvinvointia ja terveyden ylläpitoa, elinikäistä oppimista ja aktiivista elämää. Opetusministeriön Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma asetti kunnille tavoitteeksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen myös kulttuurin ja taiteen keinoin. Taide ja kulttuuri ovat ministeriön määrityksen mukaan kaikkien perusoikeus. Erityisesti ikääntyneille suunnattuja kulttuuripalveluita on viime vuosina kehitetty erilaisin yhteistyömallein ja uusia ratkaisuja hyödyntäen eri puolella Suomea. Kaupungeissa ja taajamissa itsenäisesti eläville ikääntyneille palveluita on hyvin tarjolla, kun taas maaseudulla tai laitosympäristössä asuvien kulttuuritarpeet usein jäävät vähemmälle huomiolle. Tämä on ongelma tasa-arvoisuuden kannalta. Useissa kunnissa on myös lähdetty edistämään kulttuurin ja taiteen hyvinvointivaikutuksia hoiva- ja hoitolaitoksissa. Näissä kunnissa näkyy vahvasti monitahoinen yhteistyö, verkostoituminen ja kustannusten jakaminen eri toimijoiden kesken. 18

19 Porvoossa kulttuurielämä on vireää. Konserteista, näytelmistä, elokuvista ja taidenäyttelyistä voi nauttia mm. Taidetehtaalla ja Kulttuuritalo Grandissa. Myös kulttuurihistoriallinen museotarjonta on monipuolinen, näyttelyihin voi tutustua museorakennuksissa Vanhassa Porvoossa ja Runebergin kodissa ja nykytaiteen näyttelyihin esimerkiksi Taidehallissa. Porvoon kaupunki tuottaa laajasti kaksikielisiä kirjasto-, kulttuuri-, sekä kansalaisopiston palveluita. Näistä suurin osa on avointa kaikenikäisille ja osa palveluista on kohdennettu ikäihmisille. Ikääntyneiden palvelutarjonta kattaa muun muassa erilaisia kulttuuritapahtumia, näyttelyitä, konsertteja, kansalaisopiston opintopiirejä ja luentoja sekä vuosittain järjestettävän Vanhusten viikon ohjelman. Kirjasto mm. tarjoaa ikääntyneille kotipalvelua sekä äänikirjoja. Kaupungin ohella kulttuuriyhdistykset järjestävät tapahtumia ja harrastusmahdollisuuksia muun muassa teatterin, kirjallisuuden, käsitöiden, tanssin, kuvataiteen ja musiikin parissa. Myös monet muut järjestöt, kuten vammais- ja vertaistukiyhdistykset, eläkeläisyhdistykset sekä kotiseutu- ja asukasyhdistykset tarjoavat tapahtumia ja vapaa-ajantoimintaa jäsenilleen ja muille kuntalaisille. Porvoon kaupunki edistää ikäihmisten kulttuurin saavutettavuutta myös ympärivuorokautisessa hoidossa asuville ikäihmisille. Vanhainkotien ja palvelutalojen henkilökuntaa koulutetaan käyttämään työssään kulttuurisia menetelmiä. Lisäksi on käynnistetty kulttuuripalveluiden, vanhus- ja vammaispalveluiden sekä Edupolin yhteistyöllä kulttuurikamutoiminta. Jatkossa yhä kasvava osuus kulttuuripalveluista suunnataan ikääntyneille Liikunta Liikuntapalveluja suunnataan ikääntyneille elämän eri taitekohtiin. Taitekohtia ikääntyessä ovat eläkkeelle jääminen, kotona asuvilla toimintakyvyn heikentyminen ja hoivan tarpeen lisääntyminen. Riippumatta ikääntyneen iästä ja kunnosta liikuntapalveluilla pyritään edistämään ikääntyneiden terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä arjessa selviytymistä. Erityisen tärkeää on pyrkiä tavoittamaan niitä ikääntyneitä, jotka liikkuvat terveytensä kannalta liian vähän. Ikäihmisten liikunnan kansallisen toimenpideohjelman teemat ovat sektorirajat ylittävän yhteistyön ja työnjaon edistäminen, liikkumisympäristöt ja -olosuhteet sisällä ja ulkona paremmiksi, lisää liikuntaneuvontaa ja liikuntaan ohjausta, lisää ohjattua liikuntatoimintaa ja yleinen tietoisuus, asenteet ja osaaminen paremmaksi huomioidaan kehitystyössä. Ikääntyneiden liikunnassa painotetaan entistä enemmän ennaltaehkäisevää työtä. Terveys- ja arkiliikunnan edistämisen lähtökohta on ennakkoluuloton yhteistyö eri toimijoiden kesken. Keskeistä on liikuntaa järjestävien tahojen, kuten liikuntapalvelujen, sosiaali- ja terveystoimen ja järjestöjen yhteistyö. Terveyskeskusten ja liikuntapalvelujen henkilökunnan tietämystä toisen osapuolen tarjoamista palveluista tulee siis lisätä, jotta henkilökunta voi ohjata asiakkaita toisen osapuolen tarjoamiin palveluihin. Liikuntapalvelujen laadun takaavat ikääntyneiden liikuntaan ja soveltavaan liikuntaan perehtyneet ohjaajat sekä riittävä määrä erityisliikunnan ryhmiä. Tärkeässä roolissa liikuntapalvelujen tuottajina ovat myös kansalaisopisto, terveysalan oppilaitokset, seurakunta, eläkeläisjärjestöt- ja kansanterveysjärjestöt sekä liikunta-ja urheiluseurat. 19

20 Liikuntamahdollisuudet ovat Porvoossa hyvät ja liikuntatarjonta monipuolista. Eläköityessä on järkevää harkita uudelleen työelämän aikana muotoutuneita liikkumistottumuksia. Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on helpointa hyötyliikunnan muodossa. Lähiluonto tarjoaa Porvoossa monipuolista nähtävää ja koettavaa. Porvoossa on yhteensä noin 140 km varsinaisia pyöräteitä, ja lisäksi yli 60 km erilaisia puistokäytäviä tai polkuja, joita pitkin jalan tai pyörällä liikkuessa voi kiireettömästi nauttia luonnosta, sen tuoksuista, äänistä ja väreistä. Kävellen ja pyörällä omasta kunnosta ja asioinneista huolehtiminen onnistuu yhdellä kertaa. Ohjattua liikuntaa ja omatoimisia ryhmiä on tarjolla runsaasti. Ikääntyneet voivat valita lajeista sellaisia, joissa erityisesti viihtyvät. Kaupungin ikääntyneille suunnatuissa liikuntapalveluiden ja kansalaisopiston ryhmissä parannetaan erityisesti tasapainoa, lihasvoimaa ja nivelten liikkuvuutta. Tarjolla on erilaisia seniorijumpparyhmiä, kesäisin myös ulkona puistossa, venyttelyä, kuntosaliharjoittelua, tanssia ja vesijumppaa. Hyvinvointia edistävät palvelut tarjoavat ikäihmisten ryhmätoimintaa, jossa toteutetaan liikuntaa ikääntyneiden toimintarajoitteet hyvin huomioiden. Liikuntaa ja muita hyvinvoinnin teemoja viedään lähelle ikääntyneitä Kävelykamutoiminnan sekä Kummivanhus - ja Terveyttä kotiovelle -mallien avulla. Kaupungin kehittämä kävelykamutoiminta edistää ikääntyneiden ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Kävelykamutoiminnassa vapaaehtoiset kävelykamut ulkoilevat ja kotivoimistelevat ikääntyneiden kanssa säännöllisesti. Lisäksi kaupunki järjestää muun muassa koulujen, oppilaitosten ja yhdistysten kanssa yhteistyössä kävelykamutapahtumia porvoolaisiin palvelutaloihin ja vanhainkoteihin. Kummivanhusmalli on kehitetty kaupungin ja Point collegen yhteistyönä. Kummivanhustoiminnassa Point collegen lähihoitajaopiskelijat käyvät ikääntyneiden kotona kerran viikossa, arvioivat ravitsemustilaa ja ravinnonsaantia sekä ohjaavat liikuntaan ja parempaan ravitsemukseen. Porvoon Gammelbackan kahdessa taloyhtiön kerhohuoneessa on aloitettu kaupungin, Laurean ja VVO:n isännöitsijän kanssa yhteistyönä kehitetty Terveyttä kotiovelle -toimintamalli. Toiminnassa Laurean opiskelijat ohjaavat asuntojen kerhohuoneissa liikuntaa ja opastavat hyvinvoinnin teemoissa. Teemoina ovat esimerkiksi ravitsemus, terveyden itsehoito, kodin turvallisuus ja esteettömyys. Lisäksi Gammelbackassa toimiva Hyvinvointikeskus tarjoaa ikääntyneille sekä kaupungin että kolmannen sektorin tuottamia liikuntaryhmiä. Porvoossa lääkinnällistä kuntoutusta tarjoavat fysioterapian, vanhuspalvelujen kuntoutustiimi sekä terveyskeskussairaalan kuntoutushenkilökunta. Yksityiseen lääkinnälliseen kuntoutukseen voi saada lääkärin lähetteen. Kuntoutuksen keinoin tuetaan ikääntyneiden osallisuutta, toimintakyvyn palautumista, säilymistä tai edistämistä. Toiminnan tavoite on pyrkiä aktivoimaan ikääntyneiden omia voimavaroja. Lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut toteutetaan tuloksellisina perustuen käypä hoito suosituksiin, tieteelliseen näyttöön ja kliiniseen osaamiseen sekä alueellisesti sovittuihin hoitokäytäntöihin. Ikääntyneet saavat tarvitsemansa kuntoutuspalvelut oikea-aikaisesti koti-, avo- tai laitoskuntoutuksena. Kuntoutuksen jatkuvuus on turvattu kuntoutushenkilökunnan yhteistyön avulla. Esimerkiksi laitoksesta kotiutumisen yhteydessä apuvälineet ovat käytössä, kuntoutus jatkuu avo- tai kotikuntoutuksena sekä huolehditaan, että mahdollisesti tarvittavat asunnonmuutostyöt on käynnistetty. Kuntoutusalan ammattilaiset tukevat kotihoidossa, tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa työyhteisöjen kuntouttavan hoitotyön kehittämisen projekteja. Toimintakykyä tukevan työtavan käyttöä ikääntyneen arjessa edistetään vahvistamalla liikunnan ja ravitsemuksen merkitystä hoitotyössä. Tulevaisuudessa on tavoitteena vahvistaa oppilaitosten osaamista ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisesta liikunnan ja ravitsemuksen avulla. Kolmannen sektorin roolia liikunnan järjestäjinä tuetaan kouluttamalla järjestöihin osaavia liikunnan vertaisohjaajia. Myös palvelujen saatavuutta ja 20

21 viestintää kehitetään ja liikunta, -terveys- ja vanhuspalveluiden, kolmannen sektorin ja oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään. Liikunnan merkityksestä ja saatavilla olevista palveluista viestitään ikääntyneiden omaisille, jolloin he voivat kannustaa ikääntyneitä arkiliikuntaan ja erilaisten palveluiden piiriin. 5.3 Vapaaehtoistyö Vapaaehtoistoiminta on kansalaisyhteiskunnan peruselementtejä ja suomalaiset osallistuvat aktiivisesti vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoistoiminnan toimintamahdollisuuksia on Suomessa lukuisissa järjestöissä, esimerkiksi harrastus- ja kulttuurijärjestöissä, urheilu- ja liikuntajärjestöissä, sosiaali- ja terveysjärjestöissä, asukasyhdistyksissä ja eläkeläisyhdistyksissä. Perinteisesti myös seurakunnissa on hyvin laajaa ja monipuolista vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminta on omista arvoista lähtevää, toisten ihmisten, yhteisöjen tai ympäristön hyväksi tehtyä työtä, jota ei tehdä rahallista korvausta vastaan. Vapaaehtoistyölle on monia muotoja, joihin useat vapaaehtoisjärjestöt, seurakunta ja kaupunki tarjoavat mahdollisuuden ja koulutusta. Myös yhdistyksiin liittymällä voi osallistua aktiiviseen vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminta on tärkeä osa ennaltaehkäisevää toimintaa ja täydentää kaupungin palveluja. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteena on lisätä ikääntyneiden yhteisöllisyyttä, lievittää yksinäisyyttä ja parantaa tätä kautta elämänlaatua. Toiminta tarjoaa tekijöille mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja auttaa. Porvoon kaupungilla on omaa vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoiset vierailevat ikääntyneiden kotona ja tuovat siten iloa ja vaihtelua kenties yksinäiseltä tuntuvaan arkeen. Vapaaehtoiset voivat muun muassa ulkoilla, seurustella ja viettää aikaa ikääntyneen kanssa. Vapaaehtoisia välitetään etenkin yksinäisille ja seuraa kaipaaville kotona, palvelutaloissa ja vanhainkodeissa asuville ikäihmisille. Vapaaehtoistoiminta tukee kotihoidon ja muiden tahojen antamaa varsinaista hoitoa ja apua. Vapaaehtoisille järjestetään heidän hyvinvointiaan edistäviä tapaamisia muutaman kerran vuodessa, vuonna 2014 kolme kertaa. Kaupunki kehittää vapaaehtoistyötä aktiivisesti ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksia esitellään muun muassa erilaisten kampanjoiden ja tiedotustilaisuuksien kautta. Syksyllä 2014 järjestettiin Kävelykamukampanja, jonka kautta rekrytoitiin 50 vapaaehtoista koulutettua kävelykamua. Kävelykamutoimintaan on saatu innostettua mukaan myös muun muassa yhdistyksiä, kouluja ja oppilaitoksia, joiden kanssa on järjestetty yhteistyössä kävelytempauksia palvelutaloihin ja vanhainkoteihin. Osa porvoolaisista kouluista aikoo käydä tulevaisuudessa säännöllisesti ulkoilemassa ikääntyneiden kanssa osana koulun omaa toimintasuunnitelmaa ja tavoitteena on saada toiminta myös osaksi kunnan opetussuunnitelmaa. Kaupungissa kehitetään lisäksi kävelykamutoiminnan rinnalle muita vapaaehtoistyön muotoja, vapaaehtoiset voivat tulevaisuudessa toimia esimerkiksi liikunta-ja kulttuuriryhmien vetäjänä. Vapaaehtoistyötä kehitetään yhteistyössä vanhusneuvoston, yhdistysten, urheiluseurojen, seurakunnan, kansalaisopiston ja hyvinvointialan oppilaitosten kanssa. 21

22 5.4 Palveluohjaus ja viestintä Ikääntyneiden kannalta on eritäin tärkeää, että asioita voi hoitaa kasvokkain asiakaspalvelupisteissä tai puhelimitse. Ikääntyneille on Porvoossa tarjolla kattavat henkilökohtaiset neuvontapalvelut sekä palvelupisteissä, puhelimitse että kotikäynneillä. Palvelupiste Kompassin yhden luukun neuvontapalvelu on parantanut ja selkeyttänyt kaupungin yleistä neuvontaa ja asiakaspalvelua merkittävästi. Kompassin tiloissa on vieraillut asiakasta vuoden 2014 kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana. Kassatapahtumia oli vastaavana ajankohtana noin Kompassin neuvonta- ja kassapalveluita hyödyntävät varsin aktiivisesti juuri ikääntyneet, noin puolet kassa-asiakkaista on ikääntyneitä. Omenamäen palvelukeskuksessa ja seniori-infossa ikääntyneet saavat tarvittaessa henkilökohtaista palveluneuvontaa päivittäin. Ikääntynyt tai kuka tahansa, joka on huolissaan ikääntyneen läheisensä pärjäämisestä, voi myös ottaa yhteyttä vanhuspalveluiden palvelukoordinaattoriin, joka arvio ikäihmisen palvelutarpeen kotikäynnillä. Käynnillä suositellaan liikunta- ja kulttuuripalveluiden erilaisia ryhmiä ja kartoitetaan, onko tarvetta esimerkiksi kotihoitoon, omaishoidontukeen, turvapalveluihin, kuljetuspalveluihin, ateriapalveluihin, päivätoimintaan tai muistitutkimuksiin. Ikääntyneiden henkilökohtaisen palveluohjauksen kehittämistä jatketaan. Koko toiminnalla pyritään kumppanuuspolkuun; yhdessä asiakkaiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan hyvää ikääntymistä. Ikääntyneelle tulisi jatkossa pystyä tarjoamaan palveluneuvontaa myös erityisesti niissä paikoissa, joissa he muutenkin liikkuvat. Esimerkiksi terveysasemilla, apteekeissa, kirjastoissa, kaupungin liikuntaryhmissä, kulttuuritapahtumissa sekä yhdistysten järjestämässä toiminnassa tavoitetaan suuri määrä ikääntyneitä. Ikääntyneiden ohjaus ja neuvonta tulee olla luonnollinen osa asiakaspalvelutyötä. Yhdistysten ja vanhusneuvoston rooli tiedonvälittäjänä on merkittävä. Kaupungin palvelupiste Kompassi jatkaa palvelunsa markkinointia ikääntyneille edelleen mm. erilaisissa tapahtumissa ja yhdistysvierailulla. Vanhus- ja vammaispalveluissa alkoi keväällä 2015 hanke, jossa keskitytään ikääntyneiden keskitetyn neuvonta- ja palveluohjausyksikön suunnitteluun ja toiminnan käynnistämiseen. Hankkeen on arvioitu kestävän noin vuoden. Neuvonnan ja palveluohjauksen keskittämisen tavoitteena on varmistaa asiakkaiden tasavertainen kohtelu ja parantaa palveluohjauksen laatua. Kun esimerkiksi palvelutarpeen selvittäminen keskitetään rajatulle, siitä vastaavalle joukolle, kunnan palveluiden myöntämisperusteiden tulkinta yhdenmukaistuu. Lisäksi kohdennettujen resurssien uskotaan parantavan palvelutarpeen selvittämisen ja palvelusuunnitelmien laatimisen laatua. Keskittämisen tavoitteena on myös varmistaa, että palvelutuotannolla olisi entistä paremmat mahdollisuudet keskittyä perustehtäväänsä eli ikääntyneiden hoitamiseen. Kaupunki tarjoaa ikäihmisten hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kaikille kuluvana vuonna 78 vuotta täyttäville ikäihmisille. Näistä käynneistä informoidaan henkilökohtaisesti kotiin lähetettävällä kirjeellä. Vuosittain yli 200 henkilöä myös hyödyntää tätä mahdollisuutta. Käynnin tavoitteena on tukea ikäihmisen kotona selviytymistä ja voimavarojen ylläpitämistä. Käynnin aikana kartoitetaan asiakkaan voimavaroja, nykytilannetta ja mahdollisia tulevia palvelutarpeita. Lisäksi informoidaan kaupungin palveluista. Kaupunki aloittaa omaishoitajien terveystarkastukset keväällä

23 Kaupunki hyödyntää nykyisin asukasviestinnässä erilaisia kanavia monipuolisesti. Kaikille ikäryhmille on tarjolla paljon enemmän informaatioita kuin aikaisemmin. Kaupungin mediaviestintäpainotteinen informointitapa palvelee hyvin juuri ikäihmisiä, koska tämä ikäryhmä seuraa aktiivisimmin perinteisiä medioita. Painettua viestintää kaupunki käyttää kalliiden kustannusten vuoksi harkitusti ja tarkasti kohdentaen. Painettua viestintää on hyödynnetty lähinnä juuri silloin, kun kohderyhmänä ovat ikääntyneet. Ikääntyneiden palveluneuvontaa varten on tehty oma esite, johon on koottu tietoa kaupungin ikääntyneille tarjoamista palveluista. Esimerkiksi itsenäisyyspäiväjuhlasta, talvisodan päättymisen muistojuhlasta ja kansallisen veteraanipäivän juhlallisuuksista on julkiastu lehti-ilmoitukset. Ikääntyneet hyödyntävät internetiä vielä toistaiseksi vähemmän kuin nuoremmat ikäryhmät, mutta käyttö lisääntyy erittäin nopeasti. Ikääntyneiden palvelut on koottu omalle ikäihmisten sivustolle, jonka kävijämäärät ovat kasvaneet. Sivusto on tärkeä tietolähde myös ikääntyneiden omaisille ja läheisille. Porvoon kirjastoissa (pääkirjasto, Gammelbacka ja Kevätkumpu) sekä palvelupiste Kompassissa voi käyttää maksutta tietokoneita ja internetiä, ja henkilökunta opastaa tarvittaessa tietokoneiden käytössä. Kirjastoissa voi myös lukea sanomalehtiä maksutta (mm. paikalliset lehdet) sekä painettuina että sähköisesti. Kaupungin internetpalvelun uudistaminen käynnistetään taas vuonna Uudistuksessa huomioidaan ikääntyneiden ja erityisryhmien tarpeet, mutta käytettävyys ja saavutettavuus (esteettömyys) ovat keskeisiä tavoitteita kaikkien asukasryhmien kannalta. Vammais- ja vanhusneuvoston puheenjohtajien kanssa käydyssä keskustelussa on korostunut erityisesti selkeän kielenkäytön merkitys. Kirjasto on käynnistänyt tänä vuonna opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankeen teknologian käytön lisäämiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Kirjastolla voi olla jatkossa tärkeä rooli uuden teknologian käytön lisäämisessä ja käytön opastamisessa. Kirjasto selvittää parhaillaan mahdollisuuksia järjestää yhteistyössä kansalaisopiston kanssa uuden teknologian käyttöön liittyviä koulutustilaisuuksia ja kursseja teemoina tietokoneet, tablettitietokoneet, älypuhelimet ja eilaiset ohjelmistot. Vapaaehtoistoiminnan ja yhdistysten rooli kasvaa jatkossa myös tiedon välittämissä. Vapaaehtoistyönä voitaisiin tarjota esimerkiksi opastusta internetin ja tablettien käytössä. Kirjastolla voisi käynnistää yhdessä yhdistysten kanssa opetuskursseja ja -tilaisuuksia (vertaiskouluttajat ja kirjaston omat kouluttajat yhdessä). 23

24 6 Tavoitteet ja toimenpiteet TEEMA 1: ASUMINEN JA ASUINYMPÄRISTÖ PÄÄMÄÄRÄ: EDISTÄMME IKÄÄNTYNEIDEN KOTONA ASUMISEN MAHDOLLISUUKSIA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUU Viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö Poikkihallinnollinen yhteistyö hyvinvointijohtamisessa lisääntyy Esteettömyyden ja viihtyvyyden parantaminen ikääntyneiden tarpeet huomioiden Kävelypainotteisen keskustan kehittäminen, puistojen ja kaupunkimetsien sekä kansallisen kaupunkipuiston kehittäminen helposti saavutettavaksi. Palvelulinjan toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Lisätään keskusta-asumista Mahdollistetaan lähikauppapalvelut asuinalueille Senioriasumisen kehittäminen yhteistyössä Kaupunkisuunnittelu, Kuntatekniikka Kuntatekniikka Kuntatekniikka ja toimialat yhdessä Vanhus- ja vammaispalvelut, Kaupunkisuunnittelu ja Toimitilajohto Yhteisöllisyys lisääntyy Taloyhtiötoiminnan kehittäminen Gammelbackan aluekehittämisen ohjausryhmä, hyvinvointikoordinaattori, oppilaitokset ja isännöintitoimistot 24

25 Ikääntyneet saavat oikeaaikaisia ja palvelutarpeensa mukaisia palveluita Ikääntyneiden yhteisövalmennusmenetelmän kokeilu ja jalkauttaminen Hyvinvointikeskuksen toiminnan kehittäminen asukaslähtöisesti Palveluohjauksen keskittäminen ja palveluiden täydentäminen yritysten, yhdistysten ja yhteistyökumppanien tarjoamilla palveluilla Gammelbackan aluekehittämisen ohjausryhmä Gammelbackan aluekehittämisen ohjausryhmä, asukkaat, yhdistykset Vanhus- ja vammaispalvelut, Terveyspalvelut, palveluohjauksen kehittämisprojektin ohjausryhmä TEEMA 2: KULTTUURI JA LIIKUNTA PÄÄMÄÄRÄ: LISÄÄMME IKÄÄNTYNEIDEN MAHDOLLISUUKSIA JA OSALLISTUMISTA KULTTUURIIN JA LIIKUNTAAN TAVOITE TOIMENPIDE VASTUU Osallistuva ja aktiivinen eläkeläinen Oppilaitosten osaamisen hyödyntäminen Vahva kolmas sektori Kaikille avoimia helposti saavutettavia ja kohtuuhintaisia kulttuuri- ja liikuntapalveluita sekä tapahtumia Toteutetaan yhteisiä projekteja Hyödynnetään oppilaitosten ja opiskelijoiden tuottamaa tutkimustietoa Kehitetään liikunta- ja vapaa-ajan palveluita yhdessä eläkeläisyhdistysten, vanhusneuvoston ja oppilaitosten kanssa Kulttuuri- ja liikuntapalvelut, yhdistykset Vanhus- ja vammaispalvelut, toimialat, hyvinvointialan oppilaitokset ja yhdistykset, hyvinvointikoordinaattori, Posintra Vanhus- ja vammaispalvelut Eläkeläis-, sairaus- ja vammaisyhdistykset, vanhusneuvosto, Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, toimialat, oppilaitokset, hyvinvointikoordinaattori 25

26 Poikkihallinnollinen yhteistyö paranee Liikkumisympäristöt ja olosuhteet paremmiksi Tarjotaan avustuksena kaupungin hallinnoimista tiloista yhdistyksille tiloja, ideoidaan toimintaa ja tapahtumia yhdessä ja koulutetaan vertaisohjaajia Kohdennetaan avustuksia ja tuetaan ikääntyneiden hyvinvointia edistävää kaikille avointa toimintaa Hyvinvointiryhmä johtaa ja kehittää ikääntyneiden terveyden edistämisen hyviä käytäntöjä Kävely- ja pyöräilyreittien kehittäminen ikääntyneiden itsenäistä liikkumista ja kulttuuriharrastuksia tukevaksi Puistojen ja kaupunkimetsien rooli virkistäytymisessä vahvemmin esille Toimialat Sosiaali- ja terveystoimi, yhdistykset Kaupungin johtoryhmä, toimialojen johto, hyvinvointiryhmä Liikunta- ja kulttuuripalvelut, Kaupunkikehitys Kaupunkikehitys, toimialat, palveluohjaus Ikääntyvien tieto liikuntamahdollisuuksista sekä liikunnan ja ravitsemuksen terveysvaikutuksista lisääntyy Liikuntaneuvontaa ja ohjausta ikääntyville kehitetään Liikunta-ja ravitsemussuunnitelma tehdään osana hoito- ja palvelusuunnitelmaa kotihoidossa Ravitsemustilaa ja ravinnon saantia arvioitaessa kiinnitetään erityistä huomiota vajaaravittuihin ja vajaaravitsemuksen riskissä oleviin. Toteutetaan jatkuvana yhteistyönä kummivanhustoimintaa, jossa lähihoitajaopiskelijat tekevät kotihoidon asiakkaille liikunta-ja ravitsemussuunnitelman sekä harrastavat liikuntaa ja kulttuuria ikääntyneiden kanssa Liikuntaneuvonta -ja ohjaus osaksi terveystarkastuksia (esimerkiksi työttömät, omaishoitajat) Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, Terveyspalvelut, hyvinvointikoordinaattori, palveluohjaajat, kuntoutustiimi Kotihoito, kuntoutustiimi, hyvinvointikoordinaattori Kotihoito, hyvinvointikoordinaattori, ravitsemussuunnittelija Point College ja lähihoitajaopiskelijat, Kotihoito, hyvinvointikoordinaattori, ravitsemussuunnittelija Terveyspalvelut, hyvinvointikoordinaattori, Hyvinvointia edistävät palvelut 26

27 Houkutteleva liikunta- ja kulttuuritoiminta Kehitetään asenteita ja osaamista ikääntyneiden liikunnasta ja kulttuurista Eläkkeelle siirtyviä kannustetaan liikunnan ja kulttuurin yksilö- ja ryhmätoimintaan sekä vapaaehtois- ja vertaisohjaajiksi Monipuolista liikuntatoimintaa ja hyvinvoinnin edistämisen teemoja viedään taloyhtiöiden kerhohuoneisiin Terveyttä kotiovelle -mallilla Entistä useampi kuntoutuksen, liikunnan, hoitoalan ja sosiaalityön ammattilainen osallistuu ikääntyneen väestön terveysliikunnan ja kulttuuriharrastusten edistämiseen Koulutetaan ikääntyneiden kanssa työskenteleviä toteuttamaan liikuntaa ja kulttuuria omassa työssään Koulutetaan vapaaehtoisia vertaisohjaajia ohjaamaan liikuntaa ja kulttuuria Järjestetään hyvinvointiluentoja ja viestitään mm. liikunnan ja ravitsemuksen merkityksestä Liikunta- ja kulttuuripalvelut, Sosiaali- ja terveystoimi, oppilaitokset, hyvinvointikoordinaattori Laurea ja terveydenhoitajaopiskelijat, VVO Oyj:n isännöitsijä, hyvinvointikoordinaattori Hyvinvointiryhmä, toimialojen johto, hyvinvointikoordinaattori, yhdistykset, vanhusneuvosto, hoitajat Vanhus- ja vammaispalvelut, Edupoli, kuntoutustiimi, kotihoito, hyvinvointikoordinaattori Vanhus- ja vammaispalvelut, Liikuntapalvelut, hyvinvointikoordinaattori Toimialojen johto 27

28 TEEMA 3: VAPAAEHTOISTYÖ PÄÄMÄÄRÄ: ASUKKAIDEN OSALLISTUMISMAHDOLLISUUDET LISÄÄNTYVÄT JA TOTEUTAMME TOIMIVAN PALVELUVER- KON TAVOITE TOIMENPIDE VASTUU Vapaaehtoistyön koordinointi ja kehittäminen Rohkeat uusien toimintatapojen ja palveluiden kokeilut Sukupolvien välinen kohtaaminen Kävelykamutoiminnan laajentaminen ja vakiinnuttaminen Tuodaan kulttuuri vahvemmin osaksi kävelykamutoimintaa Viestitään ikääntyneille kävelykamutoiminnasta ja etsitään kävelykamua toivovia ikääntyneitä kotikäynneillä Ylläpidetään olemassa olevaa vapaaehtoistyön verkostoa, lisätään uusia vapaaehtoistyön muotoja ja tuetaan vapaaehtoisten sitoutumista Rekrytoidaan ja koulutetaan uusia vapaaehtoisia kävelykamuja Kehitetään esteettömiä kävelyreittejä ja lisätään levähdyspaikkoja suosittujen reittien varrelle Lisätään ja tuetaan vertaisohjaajien vetämää ryhmätoimintaa Esitetään vapaaehtoistyö osaksi koulujen toimintasuunnitelmaa ja kunnan opetussuunnitelmaa Hyvinvointia edistävät palvelut, vapaa-ajan ohjaaja, hyvinvointikoordinaattori, vanhusneuvosto Palvelukoordinaattorit, hoitajat, kuntoutustiimi, vapaa-ajanohjaaja, hyvinvointikoordinaattori Kaupunkisuunnittelu, Kuntatekniikka Kansanterveys-ja eläkeläisyhdistykset, hyvinvointikoordinaattori, Liikuntapalvelut Varhaiskasvatus, Koulutuspalvelut, koulut, oppilaitokset, hyvinvointikoordinaattori 28

29 TEEMA 4: PALVELUOHJAUS JA VIESTINTÄ PÄÄMÄÄRÄ: LISÄÄMME TOIMINTAEDELLYTYKSIÄ KOLMANNELLE SEKTORILLE JA TUEMME YHDESSÄ IKÄIHMISTEN TOI- MINTAKYKYÄ TAVOITE TOIMENPIDE VASTUU Palveluohjauksen kehittäminen Kolmannen sektorin verkostoitumisen lisääminen Oppilaitosten osaamisen hyödyntäminen Ikääntyneiden osaamisen lisääminen sähköisten palveluiden käytössä Keskitetyn neuvonta- ja palveluohjausyksikön perustaminen Palveluohjausosaamisen vahvistaminen Kaupungin internetsivujen käytettävyyden parantaminen ikääntyneet huomioiden Ikääntyvien hyvinvointia ja terveyttä tukevien ryhmätoiminnan, tapahtumien, teemapäivien ja luentojen järjestäminen ja niistä viestiminen yhteistyössä Verkostotapaamisten järjestäminen yhdistyksille Opiskelijat neuvovat ikääntyneitä oman terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä palvelupisteissä, ryhmissä ja tapahtumissa. Atk- ja mobiilivälineiden käytön opetus Hyvinvointia edistävät palvelut, vanhusneuvosto Sosiaali- ja terveystoimi, Posintra Viestintä ja markkinointi Liikuntapalvelut, Hyvinvointia edistävät palvelut, yhdistykset, hyvinvointikoordinaattori Toimialojen hallinnot, toimialojen yhdistystoimintaa ja avustuksia koordinoivat työntekijät, hyvinvointikoordinaattori Hyvinvointia edistävät palvelut, hyvinvointikoordinaattori, oppilaitokset, Posintra Kansalaisopistot, kirjasto, yhdistykset, Posintra 29

30 7 Lähdeluettelo Eläkeläisten toimintakyky paranee elintavoissa merkkejä huonommasta, THL Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:30 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma , Ympäristöministeriö D %7D/ Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2004:6 Kansallinen muistiohjelma , Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2012:10 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma 2014, Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoiteohjelma , Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:16 Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Kuntaliitto Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista /980 A4ntyneen%20v%C3%A4est%C3%B6n Liikunta ja ikääntyminen Liikkeellä voimaa vuosiin, Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:5 30

31 Porvoon hyvinvointikertomus Porvoon kaupungin asuntopoliittinen ohjelma Porvoon kaupunkistrategia vuosille Selvitys hoiva-asumisen nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) , STM:n julkaisuja 2012:1 Sosiaali- ja terveysministeriö, tiedote 318/ Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma Opetusministeriön julkaisuja Terveydenhuoltolaki / THL Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja tervettä kuntaa: tukiaineistoa kuntajohdolle. KID013. Helsinki: Yliopistopaino Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Tilastokeskus Ympäristöministeriö Ympäristöhallinnon yleinen verkkopalvelu. Asuminen. Suomen ympäristökeskus Syke. Verkkodokumentti. < 31

32 8 Liitteet 8.1 Vanhus- ja vammaispalveluiden organisaatio 32