LOPPURAPORTTI. Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois- Suomessa (EkoICT) hanke

Transkriptio

1 LOPPURAPORTTI Ekoysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois- Suomessa (EkoICT) hanke Johanna Kinnunen Hanna Laurell Oulun ammattikorkeakoulu Oy Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö 2015

2 Sisällys 1 JOHDANTO HANKKEEN PERUSTIEDOT HANKKEEN TOTEUTTAJAN TIEDOT HANKKEEN TAUSTAA Hankkeen lähtökohta Hankkeen tavoitteet Hankkeen kohderyhmät HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen toimenpiteet ja aikataulu Yrityskartoitus Ekosysteemipalveluyritysten haastattelut ICT-yrityskysely ICT-yritysten haastattelut Tiedotus hankkeen tuloksista Resurssit, kustannukset ja rahoitus Raportointi ja seuranta JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeen internetsivut Mediatiedotteet Sähköposti Julkaisu Keskustelutilaisuus ja siitä tiedottaminen HAASTEET HANKKEEN TOTEUTUKSESSA HANKKEEN TULOKSET Tiedon kokoaminen Täydennyskoulutustarpeen selvittäminen Tiedonvälitys ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI Tiedonvälitystä toimialojen välillä Tiedonvälitysportaali Asiakkaiden ja ICT-yritysten yhteensaattaminen Arvio hankkeen tavoitteiden toteutumisesta YHTEENVETO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA...42 LÄHTEET...44 LIITTEET 2

3 1 JOHDANTO Ekosysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) on Pohjois- Pohjanmaan alueella toiminut esiselvitystyyppinen hanke, jonka tarkoituksena oli kartoittaa luonnonvara-alan sekä muiden luonnon ekosysteemipalveluja hyödyntävien yritysten ja ICT-yritysten välisiä yhteistyömahdollisuuksia. Lisääntyvä yhteistyö hyödyttäisi sekä ekosysteemipalveluiden parissa työskenteleviä yrityksiä että ICT-alan osaajia uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämisen kautta. EkoICT-hankkeen kohderyhmänä ovat olleet Pohjois-Pohjanmaalla toimivat erilaiset ekosysteemipalvelu- ja luonnonvara-alan yritykset sekä pienet ICT-alan yritykset. Hankkeen tavoitteena oli muodostaa tulevaisuuskuva ekosysteemipalveluista sekä niiden tarjoamista tehtävistä Pohjois-Suomessa, jotta ekosysteemipalveluiden tarjoamat uudet liiketoiminnan ja työllistymisen mahdollisuudet hahmottuisivat paremmin ICT-osaajille. Hankkeen tavoitteisiin lukeutui myös tiedonkeruu ekosysteemipalveluihin liittyvien toimialojen tarpeista tieto- ja viestintäteknologialle sekä ICT-osaajien kiinnostuksesta suunnata osaamistaan ekosysteemipalveluissa tarjolla oleviin tehtäviin. Hankkeessa pyrittiin selvittämään, voisiko yhteistyötä helpottaa ICT-osaajien täydennyskoulutuksella. Hankkeen tavoitteisiin pyrittiin seuraavin toimenpitein: 1. Ekosysteemipalveluiden parissa toimivien yritysten haastattelut: ICT-tarpeiden selvittäminen 2. ICT-yrityskysely ja haastattelut: yritysten kiinnostuksen ja tuote-/ palvelutarjonnan selvittäminen ekosysteemipalveluiden parissa työskenteleviin yrityksiin liittyen, täydennyskoulutustarpeiden selvittäminen 3. Tiedotus hankkeen tuloksista, mm. ekosysteemipalveluyritysten ja ICT-yritysten yhteinen keskustelutilaisuus EkoICT:n toteutusaika oli ja sitä hallinnoi Oulun ammattikorkeakoulun Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö. EkoICT-hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan unionin sosiaalirahastosta. 3

4 2 HANKKEEN PERUSTIEDOT Hankkeen nimi on Ekosysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa. Hankkeen koodi on S12438 ja hankepäätöksen diaarinumero POPELY/831/ /2013. Projektin perustiedot on koottu taulukkoon 1. TAULUKKO 1. Hankkeen perustiedot Hankkeen nimi Ekosysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa Projektikoodi S12438 Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Pohjois-Suomen suuralueosio Toimintalinja 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektityyppi Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspvm Päättymispvm

5 3 HANKKEEN TOTEUTTAJAN TIEDOT Ekosysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hankkeen toteuttajana oli Oulun ammattikorkeakoulun Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö (taulukko 2). TAULUKKO 2. Hankkeen toteuttajan tiedot Toteuttajan nimi Oulun ammattikorkeakoulu Oy Vastuullinen yksikkö Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö Projektin vastuuhenkilön nimi Risto Kimari Sähköpostiosoite Puhelinnumero

6 4 HANKKEEN TAUSTAA 4.1 Hankkeen lähtökohta Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan elävän luonnon ihmiselle tuottamia hyötyjä ja palveluita (taulukko 3). Ekosysteemipalvelujen hyödyt näkyvät muun muassa turvallisena ruokana, puhtaana vetenä, luonnon tarjoamina elämyksinä, luontomatkailuna sekä hiilineutraalina energiantuotantona. Ekosysteemipalveluja voi tuotteistaa ja kaupallistaa, ja tieto- ja viestintäteknologiaa on mahdollista soveltaa monin tavoin ekosysteemipalvelujen tuotannossa sekä tehostamisessa. Ekosysteemipalveluissa ei kuitenkaan ole systemaattisesti arvioitu tieto- ja viestintäteknologian ammattilaisten toimintamahdollisuuksia tai osaamistarpeita. Hankkeen toteutukseen lähdettäessä vahva oletus oli, että ICT:tä ei kovinkaan laajalti hyödynnetä kaupallistetuissa ekosysteemipalveluissa. TAULUKKO 3. Luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita Ylläpitävät palvelut Yhteyttäminen Ravinteiden ja hiilen kierto Maannostuminen, maaperän rakenne Tuotantopalvelut Uusiutuvat luonnonvarat Puhdas vesi Ravinto kuten marjat, sienet, yrtit, kala, riista, maatalouden tuotteet Raaka-aineita rakentamiseen, lääketeollisuuteen, terveysvaikutteisiin tuotteisiin, energiantuotantoon jne. Kulttuuripalvelut Esteettiset arvot, maisema Luonto tiedonlähteenä, koulutus, kasvatus Ulkoilu, virkistys, luontoelämykset, luontomatkailu Säätelevät palvelut Kasvien pölytys Ilman ja veden puhdistuminen Hiilen sidonta Tulvien, myrskytuhojen ja eroosion estäminen Tautien ja tuholaisten torjunta (vastustuskyky) Kasvuhakuiset ICT-yrittäjät tarvitsevat yhteistyötä monien eri alojen kanssa, ja alan osaajien potentiaalisia asiakkaita ovat myös ekosysteemipalvelujen parissa työskentelevät yritykset kuten alkutuotannon, elintarvikkeiden ja muun jatkojalostuksen parissa työskentelevät luonnontuotealan yritykset, luontomatkailuyritykset sekä bioenergia- ja metsäalan yritykset. Myös erilaisilla ympäristöpalveluyrityksillä saattaa olla kasvavaa tarvetta ICT-asiantuntijoiden hyödyntämiselle. 6

7 4.2 Hankkeen tavoitteet EkoICT-hankkeen tavoitteena oli muodostaa tulevaisuuskuva ekosysteemipalveluista ja niiden tarjoamista tehtävistä Pohjois-Suomessa, jotta ekosysteemipalvelujen tarjoamat uudet liiketoiminnan ja työllistymisen mahdollisuudet hahmottuisivat ICT-osaajille. Hankkeen tavoitteena oli kerätä tietoa ekosysteemipalveluihin liittyvien toimialojen tarpeista tieto- ja viestintäteknologialle sekä Oulun alueen ICT-yritysten kiinnostuksesta suunnata toimintaansa ekosysteemipalveluissa tarjolla oleviin tehtäviin sekä myös ekosysteemipalveluihin panostamisen edellyttämästä täydennyskoulutustarpeesta. Hankkeessa pyrittiin siis selvittämään mahdollisuuksia hyödyntää Oulun alueen vahvaa, ICT-rakennemuutoksen myötä vajaasti käytettyä osaamista ekosysteemipalvelujen tuotantoon ja tehostamiseen Pohjois-Pohjanmaalla. 4.3 Hankkeen kohderyhmät EkoICT-hankkeen kohderyhmänä olivat erilaiset ekosysteemipalvelu- ja luonnonvara-alan yritykset sekä pienet ICT-alan yritykset Pohjois-Pohjanmaalla. Ekosysteemipalveluyrityksillä tarkoitetaan esimerkiksi luonnontuotealan, luontomatkailualan, ympäristömittausalan ja bioenergia-alan yrityksiä, mutta myös mm. maisemanhoitopalveluita tarjoavia, luontoselvityksiä tekeviä sekä green care toimintaa harjoittavia yrityksiä. 7

8 joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu tammi 5 HANKKEEN TOTEUTUS 5.1 Hankkeen toimenpiteet ja aikataulu EkoICT-hankkeen toteutusaika oli Hankkeen toimenpiteet sekä niiden toteutunut aikataulu on esitetty taulukossa 4. TAULUKKO 4. Aikataulu Toimenpide Kohdeyritysten kartoitus Ekosysteemipalveluyritykset: haastattelut ja raportointi ICT-yritykset: webropol-kysely ja raportointi ICT-yritykset: haastattelut ja raportointi Ekosysteemipalveluyritysten ja ICTyritysten yhteinen keskustelutilaisuus Tiedotus toimenpiteistä ja tuloksista (sähköpostitiedotus, www-sivut, mediatiedotteet, julkaisu) Tulosten analyysi ja kokoaminen, raportit Yrityskartoitus Kohderyhmään kuuluvia yrityksiä kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan alueelta erilaisten internethakupalveluiden avulla. Apuna käytettiin muun muassa Fonecta Finderia sekä Kauppalehden ja BusinessOulun yrityshakemistoja sekä ytj-tietopalvelua. Ekosysteemipalveluyritysten osalta yhteystiedot saatiin kuitenkin pääasiassa Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet (LT-INNO) hankkeen luonnontuotealan yritysrekisteristä, johon oli Pohjois-Pohjanmaan osalta valmiiksi koottuna yli sata monipuolisesti luontoa ja luonnontuotteita hyödyntävää yritystä (raaka-ainetuotanto, elintarvikeala, matkailu- ja hyvinvointialat, kosmetiikan valmistus, käsityöt ja floristiikka jne.). LT-INNOn yritysrekisteriä täydennettiin 8

9 internethakupalveluiden avulla mm. bioenergia-alan, maisemanhoitopalveluita tarjoavien yritysten sekä ympäristömittauksia tekevien yritysten osalta. Näiden yritysten suhteen kartoitus ei ollut kattava, sillä esiselvityshankkeen resurssien puitteissa tavoitteena oli ainoastaan löytää haastatteluihin 5-10 eri tavoin ekosysteemipalveluja hyödyntävää yritystä, joiden avulla saataisiin suuntaa-antavia esimerkkejä ICT:n hyödyntämisestä ja sen mahdollisuuksista. Hankkeen tiedottamisessa hyödynnettiin luonnontuotealan yritysrekisterin ohella Oamkin Luovalla jo olemassa olevia sähköpostilistoja mm. bioenergiayritysten sekä nautakarjayrittäjien osalta, kuten myös Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n sähköistä tiedotuspalvelua. Koska ICT-yritysten yhteystiedot koottiin pääasiassa internethakupalveluiden perusteella, ei niiden osalta ole varmaa tietoa, kuuluvatko kaikki sähköpostitiedotukseen mukaan valitut yritykset suoraan EkoICT-hankkeen kohderyhmään. Hakupalveluiden antamat tiedot yrityksistä ovat sangen niukat, eikä kaikkien osalta ollut mahdollista tarkistaa yrityksen toimintaa esimerkiksi yrityksen www-sivuilta. BusinessOulun yrityshakemistosta mukaan valittiin erityisesti päätoimialakseen ICT & nano ilmoittaneet mikro- ja pk-kokoluokan yritykset, kun taas Fonectan kautta yhteystietoja etsittiin Pohjois-Pohjanmaalla toimivien yritysten osalta sekä Tietoliikenne - että Tietotekniikka -toimialojen yrityksistä, jotka ilmoittivat harjoittavansa seuraavia toimintoja: Tietoliikenne: ATK-konsultointia, ATK-palveluja, ATK-sovelluksia, ATK-ohjelmistoja, ATKverkkojärjestelmiä, ATK-tietoliikennejärjestelmiä, informaatiojärjestelmiä, internet-palveluja, langatonta tiedonsiirtoa, mobiilipalveluja, multimediapalveluja, hypermediapalveluja, puhelinjärjestelmiä, telesuunnittelua ja konsultointia, televiestintälaitteita ja palveluja, tietoliikennepalveluja, tietoliikennelaitteita, tuotekehitystä Tietotekniikka: ATK-koulutusta, ATK-verkon ylläpitoa, insinööritoimistoja, suunnittelutoimistoja: tietotekniikka, kieliohjelmistoja, testausjärjestelmiä: tietotekniikka, testauspalveluja, tarkastuspalveluja: tietotekniikka, tietojenkäsittelypalveluja, tietoturvapalveluja, tuotekehitystä: tietotekniikka. Lopputulemana saatiin koottua 161 yritystä sisältävä Pohjois-Pohjanmaalla toimivien ICT-yritysten yhteystietoluettelo. Vaikka selkeästi kohderyhmään kuulumattomat yritykset pyrittiin jättämään kootun sähköpostilistan ulkopuolelle, osa luetteloon valikoiduista yrityksistä todennäköisesti varsinaiselta toimenkuvaltaan kuitenkin poikkeaa hakupalvelussa ilmoitetusta päätoimialasta (kaavio 1) ja osa on kooltaan suurempia kuin ensisijaiset hankkeen kohderyhmään kuuluvat yritykset (kaavio 2). 9

10 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi Langattoman verkon hallinta ja palvelut Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin Kone- ja prosessisuunnittelu Tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen Verkkoportaalit Muu tekninen palvelu Muut televiestintäpalvelut Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden korjaus Tietokoneiden, oheislaitteiden ja ohjelmistojen Elektronisten komponenttien valmistus Muu liikkeenjohdon konsultointi Sähkötekninen suunnittelu Viestintälaitteiden tukkukauppa Viestintälaitteiden valmistus Muut yhteensä (yksittäisiä toimialoja) Yritysten lkm KAAVIO 1. Hakupalveluiden avulla kootulla sähköpostilistalla olevien ICT-yritysten jakautuminen ilmoitetun päätoimialan mukaan (n=161) % Ei tiedossa 14 % % % % % KAAVIO 2. Hakupalveluiden avulla kootulla sähköpostilistalla olevien ICT-yritysten jakautuminen henkilöstömäärien mukaan (n=161) 10

11 5.1.2 Ekosysteemipalveluyritysten haastattelut EkoICT-hankkeessa pyrittiin yrityshaastatteluiden kautta kartoittamaan, miten luonnon tarjoamiin hyödykkeisiin pohjautuvassa yritystoiminnassa ICT:tä nykyisin hyödynnetään sekä toisaalta yrittäjien ajatuksia uusista tietoja viestintätekniikan soveltamismahdollisuuksista toimialallaan. Tavoitteena oli löytää ennakkoluulottomiakin ideoita siitä, mitä ICT voisi eri aloille tarjota. Yrityshaastatteluiden avulla myös koottiin tietoa erilaisista tavoista hyödyntää ekosysteemipalveluita yritysten liiketoiminnassa. Ekosysteemipalveluyritysten haastattelut suoritettiin helmi-maaliskuussa Yrityshaastatteluista on laadittu oma erillinen raporttinsa (Kinnunen 2014: Raportti ekosysteemipalveluyritysten haastatteluista), joka on ollut julkisesti luettavissa hankkeen wwwsivuilla osoitteessa Luonnollisestikaan tämän hankkeen resursseilla ei ollut mahdollista toteuttaa kattavaa selvitystä erittäin monipuolisesta ja alaisesta ekosysteemipalveluyrittäjyydestä, mutta haastatteluaineiston avulla voitiin kuitenkin koota suuntaa-antavia esimerkkejä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä sekä sen uusista mahdollisuuksista. Mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan saamiseksi haastatteluihin valittiin mukaan laajasti erilaisia ekosysteemipalvelualan yrityksiä aina elintarvikkeiden tuotannosta luontomatkailuun, bioenergialalle ja luontoselvitysten laatimiseen (taulukko 5). Hankkeessa haastateltiin kaikkiaan seitsemää ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevää yrittäjää. Kaikki haastatellut ekosysteemipalveluyritykset työllistivät pääsääntöisesti alle 10 henkilöä. TAULUKKO 5. Ytj-tietopalvelussa ilmoitetut haastatteluun valittujen ekosysteemipalveluyritysten päätoimialat sekä haastatteluissa mainitut yritysten keskeiset tuotteet ja palvelut PÄÄTOIMIALA Maisemanhoitopalvelut Muiden polttoaineiden tukkukauppa Muu hedelmien, marjojen ja kasvisten jalostus ja säilöntä Muu luonnontieteellinen tutkimus ja kehittäminen Muualla luokittelematon erikoiskoneiden valmistus Ohjelmatoimistot ja manageripalvelut (2 yritystä) KESKEISET TUOTTEET JA PALVELUT Lammastuotteet ja -palvelut: liha, maisemanhoito, taljat, tarvikkeet; lampaiden teuraskuljetukset Puubrikettien valmistus ja myynti, asiantuntijapalvelut Marjanjalostus (hyytelöt, mehut, hillot, jauheet), mehustuspalvelu Asemakaavojen ja yleiskaavojen luontoselvitykset, luontovaikutusten arvioinnit, luontotyyppi-, kasvillisuus-, sammal-, kääpä-, linnusto-, lepakko- ja liito-oravaselvitykset Lannan separointipalvelu, maatalouteen ja lietteenkäsittelyyn liittyvien laitteiden/ tuotteiden myynti Luontoon liittyvät ohjelmapalvelut, toisella lisäksi luontoon liittyvät hyvinvointi- ja ravitsemuspalvelut 11

12 Yrityshaastattelut suoritettiin puhelimitse ja nauhoitettiin myöhempää litterointia ja analysointia varten. Haastattelulomakerunko (liite 1) toimitettiin haastateltaville aihealueen sisäistämiseksi ja ideoinnin aloittamiseksi hyvissä ajoin etukäteen sähköpostitse. Haastattelurungon ja siihen sisältyneen saatekirjelmän avulla pyrittiin avaamaan monesti vaikeaselkoista ICT termiä sekä antamaan virikkeitä mielikuville tieto- ja viestintäteknologian tulevaisuuden mahdollisuuksista muutamia esimerkkejä hyväksikäyttäen ICT-yrityskysely Pohjois-Pohjanmaan alueen ICT-yritysten tuote- ja palvelutarjontaa sekä kiinnostusta kohdentaa toimintaansa ekosysteemipalvelu- ja luonnonvara-alan yritysten suuntaan kartoitettiin EkoICT -hankkeessa yrityskyselyn avulla maaliskuussa Kyselyn avulla selvitettiin myös ICT-osaajien näkemyksiä mahdollisista täydennyskoulutustarpeistaan, joiden avulla yritykset pystyisivät paremmin kehittämään tuote- ja palvelutarjontaansa ekosysteemipalveluyrityksiä ajatellen. Yrityskyselystä on laadittu oma erillinen raporttinsa (Kinnunen 2014: Raportti ICT-alan yrityskyselystä), joka on ollut luettavissa hankkeen www-sivuilla osoitteessa Webropol-kyselyä (liite 2) markkinoitiin sekä julkaistulla mediatiedotteella (liite 4) että sähköpostitse yrityskartoituksessa kootuille ICT-yrityksille. Linkki kyselylomakkeeseen löytyi myös hankkeen www-sivuilta. Koska ekosysteemipalvelu-käsitteen arveltiin olevan ICT-osaajille jossain määrin tuntematon, annettiin sekä kyselylomakkeen saatetekstissä että muussa markkinointimateriaalissa muutamia esimerkkejä mahdollisista ekosysteemipalveluyritysten toimialoista. Kyselyyn vastasi 21 ICT-alalla toimivaa yritystä, joista suurin osa työllisti alle viisi henkilöä (taulukko 6). Selvästi useimmat kyselyyn vastanneista yrityksistä työskentelivät pääasiallisesti ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksen parissa, mikä oli odotettavissa silläkin perusteella, että sähköpostimarkkinointi kohdistui suurelta osin juuri mainitun päätoimialan yrityksiin (kaavio 1). 12

13 TAULUKKO 6. Kyselyyn vastanneiden ICT-yritysten henkilöstömäärät ja ytj-tietopalvelussa ilmoitetut päätoimialat PÄÄTOIMIALA Henkilöstömäärä YRITYKSIÄ YHTEENSÄ, alle kpl Ammattialajärjestöjen toiminta 1 1 Atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointi 2 2 Kone- ja prosessisuunnittelu 1 1 Koriste- ja rakennuskiven louhinta 1 1 Muu tekninen palvelu 2 2 Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Sähkötekninen suunnittelu 1 1 Teollisuudessa käytettävien muiden koneiden tukkukauppa 1 1 Tietokoneiden, niiden oheislaitteiden ja ohjelmistojen vähittäiskauppa 1 1 Viestintälaitteiden tukkukauppa 1 1 YRITYKSIÄ YHTEENSÄ, kpl ICT-yritysten haastattelut ICT-alan yrityskyselyä täydennettiin toukokuussa 2014 suoritetuilla tarkentavilla yrityshaastatteluilla. Myös näistä haastatteluista on laadittu oma erillinen raporttinsa (Kinnunen 2014: Raportti ICT-yritysten haastatteluista), joka on ollut julkisesti luettavissa hankkeen www-sivuilla osoitteessa Haastateltaviksi valittiin kyselyyn vastanneiden yritysten keskuudesta viisi eri asioihin keskittynyttä tieto- ja viestintätekniikan yritystä (taulukko 7), jotka olivat ilmoittaneet olevansa erittäin kiinnostuneita kohdistamaan palveluitaan nykyistä enemmän ekosysteemipalveluyrityksille. Haastatelluista yrityksistä kolme työllisti alle viisi henkilöä ja kaksi yritystä oli henkilöstömäärältään

14 TAULUKKO 7. Haastateltujen ICT-yritysten päätoimialat ja keskeisimmät tuotteet PÄÄTOIMIALA Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ICT-tukipalvelut, konsultointi ja konesalipalvelut Elektroniikka, tietotekniikka, ohjelmistot ja järjestelmät, M2M ja sensoriverkot, tuotannon tuki, laitesuunnittelu Ohjelmistokehitys ja ohjelmistotuotteiden myynti Käyttöliittymä- ja käytettävyyssuunnittelu, käyttöliittymän visuaalinen suunnittelu, käyttäjäkokemus, palvelumuotoilu KESKEISET TUOTTEET JA PALVELUT Mobiiliteknologiaan pohjautuvat työnohjausratkaisut, automaattinen tiedonsiirto muihin järjestelmiin, kotisivu/ intranet projektit ICT-tukipalvelut, -laitetoimitukset, -konsultointi ja ulkoistaminen Langattoman teknologian ja elektroniikan suunnittelu: M2M -tuotteet, sensoriverkot, sensoriverkkojen sovellukset, teollisuuden kommunikointi ja mittausjärjestelmät, ohjelmistotuotteet, mobiilituotteet Järjestelmätuen ja tietohallinnon ulkoistuspalvelut, varmistuspalvelut sekä toiminnanohjaus Käyttöliittymäsuunnittelun kohteita pääasiassa eri tyyppiset sähköiset verkkoratkaisut ja palvelut, puhelinsovellukset, Windows -käyttöliittymät Yrityshaastattelut suoritettiin puhelimitse ja nauhoitettiin myöhempää litterointia ja analysointia varten. Haastattelulomakerunko (liite 3) toimitettiin haastateltaville etukäteen sähköpostitse. Haastattelurunkoon sisältyneiden esimerkkien kautta pyrittiin avaamaan vastaajille ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeita, joiden pohjalta käytiin keskustelua ICT-yritysten edellytyksistä vastata kyseisiin tarpeisiin. Haastatteluissa paneuduttiin erityisesti ekosysteemipalvelu- ja ICT-yritysten yhteistyön edistämiseen ja pohdittiin toimivia keinoja yhteisten projektien alulle saattamiseksi. Tässä yhteydessä tieto- ja viestintätekniikan alan yrityksiltä pyydettiin näkemystä myös siitä, minkälainen EkoICT-hankkeessa syksyllä 2014 järjestettävän ekosysteemipalvelu- ja ICT-alojen yhteisen keskustelutilaisuuden tulisi olla, jotta yritykset saisivat siitä suurimman mahdollisen konkreettisen hyödyn Tiedotus hankkeen tuloksista Selvitystuloksista tiedottaminen oli olennainen osa hankkeen tavoitteiden toteutumista, sillä EkoICT:n pyrkimyksenä oli ekosysteemipalveluiden tarjoamien uusien liiketoiminta- ja työllistymismahdollisuuksien kuvaaminen ICT-alan osaajille. Hankkeen tiedonvälityksen eri tavoista kerrotaan luvussa 6 (Julkisuus ja tiedottaminen). Hankkeessa järjestettiin ekosysteemipalveluyritysten ja ICT-yritysten yhteinen keskustelutilaisuus Huolimatta aktiivisesta ja kohdealoittain eriytetystä markkinoinnista (ks. luku 6 Julkisuus ja tiedottaminen) keskustelutilaisuuteen ilmoittautui ainoastaan 7 ICT-alan yritystä sekä yksi luontomatkailualan yritys. 14

15 Ekosysteemipalveluja hyödyntävien yritysten näkökantoja olivat kuitenkin tuomassa esiin myös yrityscaseesittelijät sekä EkoICT-hanketoimijat. Keskustelutilaisuudessa esiteltiin ekosysteemipalvelujen parissa eri toimialoilla toimivia yrityksiä ja niiden ICT-tarpeita, tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia sekä yritysten ICT-hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia. Tapahtuman tarkoituksena oli parantaa eri alojen tietämystä toisistaan ja uusista potentiaalisista yhteistyökumppaneista sekä aloittaa keskustelu jatkoyhteistyömahdollisuuksista. 5.2 Resurssit, kustannukset ja rahoitus EkoICT-hanketta rahoitti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan unionin sosiaalirahastosta. Rahoituksesta 85 % tuli EU- ja valtiorahoituksena ja 15 % Oamkin omarahoituksena (taulukko 8). Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. Hankkeessa työskentelivät osa-aikaisesti projektipäällikkö Hanna Laurell, projektisuunnittelija Johanna Kinnunen sekä talousvastaava Virpi Aula. TAULUKKO 8. Projektin rahoitus Projektin rahoitus ESR- ja valtion rahoitus % Kuntien rahoitus % Muu julkinen rahoitus 0 0 % Yksityinen rahoitus 0 0 % Tulot 0 0 % Rahoitus yhteensä % Hanke oli kertakorvaus- eli niin sanottu lump sum-tyyppinen hanke, jossa koko rahoitusosuus haetaan kerralla. Hankkeen rahoituksen ehtona oli määrättyjen toimenpiteiden täydellinen toteuttaminen: tärkeimpinä toimenpiteinä EkoICT-hankkeessa olivat ekosysteemipalveluyritysten haastattelu, ICT-yrityskysely ja haastattelut sekä ekosysteemipalveluyrityksille ja ICT-yrityksille järjestetty yhteinen keskustelutilaisuus. 5.3 Raportointi ja seuranta Projektin toiminnan seuranta on suoritettu keräämällä tiedot haastatelluista sekä kyselyyn vastanneista yrityksistä. Rahoittajalle on toimitettu osallistuneiden yritysten lukumäärien lisäksi yritysten y-tunnukset. Kyselystä ja haastatteluista on laadittu omat erilliset raporttinsa, ja yhteenveto koko projektista on esitetty sekä Euraan tehdyssä että tässä erillisessä loppuraportissa. 15

16 Hankkeen seurantatiedot toimitettiin rahoittajalle puolivuosittain (ajalta tammikuussa 2014, ajalta elokuussa 2014, ajalta tammikuussa 2015 ja ajalta viimeistään elokuussa 2015). Hankkeen loppuraportti toimitettiin rahoittajalle maksatushakemuksen yhteydessä eli maaliskuussa Hankkeen toimintaa seurasi ja ohjasi sille perustettu ohjausryhmä, jonka kokoonpano oli seuraava: Ohjausryhmän jäsen: Janne Mustonen, BusinessOulu Tero Savela, Reiskone Oy Eero Nousiainen, Oamk Tietotekniikan osasto Tuomo Pesola, Oamk Luova Varajäsen: Janne Ylitalo, BusinessOulu Jukka Kiljala, Recitec Oy Pertti Heikkilä, Oamk Tietotekniikan osasto Paula Syri, Oamk Luova Muut osallistujat: Päivi Jaakola, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Hanna Laurell, Oamk Luova Johanna Kinnunen, Oamk Luova Ohjausryhmä kokoontui hankkeen toiminta-aikana kolme kertaa. 16

17 6 JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN EkoICT-hankkeen viestinnällä pyrittiin tavoittamaan ensisijaisesti Pohjois-Pohjanmaalla toimivia ekosysteemipalveluyrityksiä sekä pieniä ICT-alan yrityksiä. Viestinnän tavoitteena oli lisätä toimialojen tietoisuutta toisistaan sekä tiedottaa hankkeen tuloksista kohderyhmälle ja ko. toimialoja kehittäville tahoille. 6.1 Hankkeen internetsivut Selvityksen tuloksista sekä hankkeen ajankohtaisista asioista tiedotettiin projektin edetessä EkoICT-hankkeen internetsivuilla ( Hankkeen www-sivuilla on julkaistu erilliset raportit ekosysteemipalveluyritysten haastatteluista, ICT-yrityskyselystä sekä tarkentavista ICT-yritysten haastatteluista. Myös tämän loppuraportin julkaisukanavana toimivat EkoICT-hankkeen www-sivut. 6.2 Mediatiedotteet Hankkeen toiminnasta laadittiin kaksi mediatiedotetta. Tiedotteet julkaistiin (liite 4) ja (liite 5) Oamkin Viestintäpalveluiden toimesta epressi.com mediajakelupalvelun kautta. EkoICT-hankkeen mediatiedotteiden jakelualueena oli Oulun alueen media kattaen mm. Helsingin Sanomien ja Ylen aluetoimitukset. Ensimmäiseen mediatiedotteeseen pohjautuvan artikkelin julkaisivat www-sivuillaan ainakin Radiocity (liite 6) sekä Kaleva (liite 7). Kalevan artikkeli innoitti lukijat myös kommentoimaan hankkeen tarpeellisuutta, ja mielipiteitä löytyi luonnollisesti sekä puolesta että vastaan (liite 8). Syksyn mediatiedote ei saanut näkyvyyttä samalla tavalla kuin maaliskuussa julkaistu tiedote. 6.3 Sähköposti EkoICT-hankkeessa koottiin tiedotus- ja selvitystyötä varten yhteystietoja sekä erilaisista ekosysteemipalveluyrityksistä että ICT-alan yrityksistä Pohjois-Pohjanmaalla. Yritysten yhteystietojen kartoituksesta on kerrottu luvussa

18 Lopullisella hankkeen ICT-sähköpostilistalla oli 161 yritystä. Sähköpostin välityksellä ICT-osaajille tiedotettiin hankkeen ajankohtaisista asioista kuten webropol-kyselystä sekä hankkeessa saaduista tuloksista. Ekosysteemipalveluyritysten osalta sähköpostitiedotus hankkeen tuloksista keskittyi pääasiassa haastatteluun osallistuneisiin yrityksiin. 6.4 Julkaisu Hankkeesta on laadittu artikkelimuotoinen julkaisu, joka on julkaistu Oamkin verkkojulkaisusarja epookissa. ICT:stä kilpailukykyä luontoyrittäjyyteen -artikkeli julkaistiin osoitteessa Keskustelutilaisuus ja siitä tiedottaminen järjestettyä ekosysteemipalveluyritysten ja ICT-yritysten yhteistä keskustelutilaisuutta markkinoitiin mediatiedotteen ja EkoICT-hankkeen www-sivujen kautta sekä suoraan sähköpostitse eri alojen yrityksille. EkoICT-hankkeessa kootun ICT-yritysten sähköpostilistan lisäksi tilaisuutta suoramarkkinoitiin Oamkilla eri hankkeiden ja muun toiminnan kautta olemassa olevien sähköpostilistojen välityksellä. Tietoa tapahtumasta välitettiin mm. luonnontuotealan yrityksille, bioenergia-alan yrityksille sekä maatalousalan yrityksille. Yrityksille laaditut mainokset sekä tapahtuman ohjelma löytyvät liitteistä 9 ja 10. Ekosysteemipalvelujen parissa työskenteleviä yrityksiä pyrittiin tavoittamaan myös Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry:n välityksellä (mainos yhdistyksen Ajankohtaista-palstalla sekä yhdistyksen sähköpostitiedotteessa, liite 11). Haastatteluissa kiinnostuksensa ICT:n kehittämiseen ilmaisseita luontoalan yrityksiä lähestyttiin keskustelutilaisuuden osalta lisäksi puhelimitse. Keskustelutilaisuudessa esiteltiin ekosysteemipalvelujen parissa eri toimialoilla toimivia yrityksiä ja niiden ICTtarpeita, tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia sekä yritysten ICT-hankkeiden rahoitusmahdollisuuksia. Tapahtuman avulla pyrittiin parantamaan eri alojen tietämystä toisistaan sekä uusista potentiaalisista yhteistyökumppaneista ja keskusteltiin mahdollisista jatkoyhteistyömahdollisuuksista. Tilaisuuteen osallistui hanketoimijoiden ja ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijan lisäksi yhteensä 8 henkilöä edustaen sekä ekosysteemipalveluyrityksiä että ICT-alan osaajia. 18

19 7 HAASTEET HANKKEEN TOTEUTUKSESSA Hankkeen toteutuksessa ilmenneitä haasteita olivat kohderyhmän (ekosysteemipalveluyritykset) laajuus yritysten saaminen mukaan hankkeen toimenpiteisiin ICT-yritysten tavoittaminen (kartoitus) sekä työttömien työnhakijoiden eli potentiaalisten uusien ICTyrittäjien tavoittaminen Ekosysteemipalveluyrityksillä tarkoitetaan esimerkiksi luonnontuotealan, luontomatkailualan, ympäristömittausalan ja bioenergia-alan yrityksiä, mutta myös mm. maisemanhoitopalveluita tarjoavia, luontoselvityksiä tekeviä sekä green care toimintaa harjoittavia yrityksiä ja monia muita. Ekosysteemipalveluyrittäjyyden laajuus asetti haasteita hankeen toteutukselle, sillä hankkeen resursseilla ei ollut mahdollista kattavasti selvittää kaikkien eri aloilla toimivien ekosysteemipalveluyritysten ICT:n hyödyntämistä tai tarpeita. Siltä osin selvitys jäi väistämättä hieman pinnalliseksi. Ekosysteemipalvelu-kohderyhmän laajuus haastoi hanketoimijat erityisesti keskustelutilaisuuden järjestämisessä, sillä ohjelma ja markkinointikin oli sovitettava useamman toimialan intressien mukaiseksi. Tässä olisi mitä ilmeisimmin voitu onnistua paremminkin, sillä lokakuun keskustelutilaisuuteen ilmoittautui pääasiassa ICT-alan yrityksiä. Tieto- ja viestintätekniikan osaajien asiakaskuntaa oli edustettuna kuitenkin myös tilaisuuden esiintyjäkaartin kautta. Mukana oli toki myös huonoa onnea, sillä tapahtumasta olisivat olleet kiinnostuneita mm. useat haastatteluihin osallistuneista ekosysteemipalveluyrityksistä, mutta ajankohta oli syystä tai toisesta epäsopiva. Jatkossa tehokkaampaa olisi kuitenkin keskittyä kerrallaan hieman vähemmän laajoihin kohderyhmiin kuten tiettyyn ekosysteemipalveluja hyödyntävään toimialaan tai muutamiin lähitoimialoihin (esim. lammastalous ja muu kotieläintuotanto). Markkinointitoimenpiteiden ja tapahtumasuunnittelun kohdentaminen on tehokkaampaa ja yksinkertaisempaa, mikäli kohderyhmä on homogeenisempi. Tasalaatuinen kohderyhmä mahdollistaisi tapahtumasuunnittelun tiettyjen yritysten suhteellisen yhteneväisten ICT-tarpeiden ympärille, ja markkinointi myös ICT-alan suuntaan voisi tällöin olla tarkennetumpaa. Yrityskartoitukseen haasteita toi puolestaan ICT-alan yritysten etsiminen, mikä alana sinänsä ei ole Oamkin Luonnonvara-alan osastolle yhtä tuttu kuin erilaiset ekosysteemipalveluyrittäjät. Muun muassa tästä syystä yhteistyö esimerkiksi ohjausryhmätyöskentelyn kautta sekä BusinessOulun että Oamkin Tietotekniikan 19

20 osaston kanssa nähtiin erittäin tarpeelliseksi. BusinessOulun yritysluettelon avulla löydettiin runsaasti ICTyritysten yhteystietoja. Erityisesti ICT-kyselyn ja haastatteluiden valmisteluvaiheessa jo valmiiksi ICT-alaa enemmän tunteneen asiantuntijan vahvempi osallistuminen toimenpiteiden suunnitteluun olisi voinut tehostaa hankkeen toimintaa. Jatkotoimenpiteitä ja aihepiiriin liittyviä mahdollisia jatkohankkeita ajatellen Oamkin Luonnonvara-alan sekä Tietotekniikan alan osastojen yhteistyötä on mahdollista entisestään tiivistää. Rakennemuutoksen seurauksena työttömiksi jääneiden ICT-osaajien tavoittamiseksi EkoICT-hankkeessa pyrittiin saamaan medianäkyvyyttä. Tiedotteet hankkeen toiminnasta saivat jonkin verran huomiota eri medioissa, mutta vielä vahvempi näkyvyys olisi varmasti tuonut lisää osallistujia. Toisaalta hankkeen pääasialliseksi kohderyhmäksi oli määritelty jo olemassa olevat yritykset. Suuremman medianäkyvyyden kautta olisi voitu tavoittaa myös useampia ekosysteemipalveluyrityksiä. 20

21 8 HANKKEEN TULOKSET EkoICT-hankkeessa suoritetuista yrityskyselystä ja haastatteluista on laadittu erilliset raportit, jotka on julkaistu hankkeen www-sivuilla osoitteessa Tiedon kokoaminen Hankkeen haastatteluihin ja kyselyyn osallistui yhteensä 28 yritystä. Osallistuneet yritykset olivat suurimmalta osin mikroyrityksiä (taulukko 9). Osallistuneista yrityksistä 7 toimi ekosysteemipalveluiden parissa, loput olivat ICT-alan yrityksiä. Kaikki ekosysteemipalvelualan yritykset työllistivät pääsääntöisesti alle 10 henkilöä. TAULUKKO 9. Haastatteluihin ja kyselyyn osallistuneiden yritysten lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä alle *) YHTEENSÄ 28 *) Yhdessä yrityksistä henkilöstömäärä sesonkiaikoina 9-13 Yrityksiä, kpl Ekosysteemipalveluyritysten tulevaisuus Yrityshaastatteluiden pohjalta muodostettu ekosysteemipalveluiden tulevaisuuskuva sekä erilaisia ekosysteemipalveluyritysten tieto- ja viestintätekniikan tarpeita on hahmoteltu ICT-osaajia ajatellen ekosysteemipalveluyritysten haastatteluiden perusteella laaditussa raportissa. Haastatteluiden perusteella voi sanoa, että hyvin monien erilaisten ekosysteemipalveluyritysten tulevaisuudennäkymät ovat sangen positiivisia: terveellisyyttä, luonnollisuutta ja ekologisuutta peräänkuuluttavat kuluttajatrendit kasvattavat luontoon ja luonnontuotteisiin pohjautuvien tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Puhtaat, laadukkaat ja turvalliset pohjoiset raaka-aineet ovat esimerkiksi lähiruokatrendin ytimessä ja kasvavaa kysyntää on ympäristötietoisuuden kasvun myötä myös mm. erilaisilla biopolttoaineilla. Ympäristömyönteisiin ratkaisuihin kannustavat kuluttajien arvojen lisäksi myös kansalliset sekä kansainväliset strategiat, kuten vaikkapa työ- ja 21

22 elinkeinoministeriön vuonna 2014 julkaistu Suomen Biotalousstrategia (Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia, hakupäivä ). Biotalous on nykyisin maailmanlaajuinen ilmiö, jolla tarkoitetaan taloutta, joka kestävällä tavalla hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden sekä palveluiden tuottamiseen. Suomessa tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja ovat metsissä, maaperässä, pelloissa sekä vesistöissä oleva biomassa eli kaikki eloperäinen aines sekä makea vesi. Yhteiskunnan ja talouden kehityksen seurauksena luonnonvarojen käyttö sekä Suomessa että muualla maailmassa muuttuu edelleen, ja uusia uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia tuotteita kehitetään jatkuvasti. Uuden liiketoiminnan luomisessa teknologian kehittäminen on merkittävässä asemassa. ICT-alan ratkaisut ovat olennaisia esimerkiksi tuotannonhallinnan, biomassojen korjuuteknologian, logistiikan sekä jatkojalostamisen kehittämisessä. KUVA 1. Maatalouden biokaasulaitoksissa pääasiallinen raaka-aine on lanta (Kuva: Hanna Laurell) Suomen luonnon tarjoamia osin jo kaupallistettuja tai kaupallistamispotentiaalia omaavia ekosysteemipalveluja ovat varsinaisten aineellisten tuotteiden ohella esimerkiksi virkistysmahdollisuudet, maisema-arvot, luonnon 22

23 monimuotoisuus, veden puhdistuminen sekä ravinteiden kierrätys. Kasvussa olevista ekosysteemipalveluyritysten toimialoista mainittakoon tässä yhteydessä erikseen luonto- ja elämysmatkailu. Jo nykyisellään matkailuala on keskeisin Pohjois-Pohjanmaan palvelusektorin toimiala, mutta maakunnan monipuolisessa luonnossa, maisemissa sekä vuodenaikojen vaihtelussa on potentiaalia vielä enempään. Hyvinvointi- ja wellness-matkailu on eräs pinnalla olevista matkailutrendeistä, mikä kasvattaa kysyntää luonnosta saatavalle hyvinvoinnille sekä sen varaan rakennetuille palvelutuotteille. Suomen luonnon puhtaus, rauha sekä hiljaisuus ovat maamme matkailuvaltteja kansainvälisillä markkinoilla. Turistien ohella kysyntä erilaisille hyvinvointipalveluille tulee kasvamaan väestön ikääntymisen myötä myös kotimaisten kuluttajien piirissä. Toisaalta myös kaupungistuminen kasvattaa ihmisten tarvetta hankkia luontokokemuksia, ja suosiotaan jatkuvasti kasvattava green care toiminta tarjoaa monia luontevia mahdollisuuksia luonnon ja luonnontuotteiden kytkemiseksi entistä tiukemmin matkailun ja hyvinvoinnin ohjelmapalveluihin. (Matkailu.org, hakupäivä ; Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011.) KUVA 2. Retkeilijä arvostaa luonnonmaisemaa (Kuva: Johanna Kinnunen) 23

24 Monien tähän asti markkinattomien ja itsestäänselvyyksinä pidettyjen luonnon ekosysteemipalveluiden merkitys ja taloudellinen arvo on noussut vahvemmin esiin niin Suomessa kuin kansainvälisesti vasta viime vuosina. Yksittäisille ihmisille sekä koko yhteiskunnalle merkittäviä ekosysteemipalveluita on alettu tuotteistaa, ja markkinoiden luominen on aloitettu sekä julkisen ohjauksen ja säätelyn kautta (esim. Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia, hakupäivä ) että markkinavetoisesti, esimerkiksi kehittämällä maisema-arvokaupan toimintamalleja luontomatkailuyritysten ja metsänomistajien välille. Suomessa yli puolen vesistöihin päätyvästä ihmistoiminnasta peräisin olevasta ravinnehuuhtoumasta arvioidaan aiheutuvan maataloudesta ja ilmastonmuutoksen ennustetaan edelleen lisäävän pelloilta huuhtoutuvien ravinteiden sekä kiintoaineksen määrää. Maatalouden vesiensuojelua ohjataan lainsäädännöllisin keinoin sekä kansallisin että EU:n yhteisin säädöksin (mm. ympäristönsuojelulaki, nitraattiasetus). Toisaalta maatalousyrittäjien toimintaa ohjaa myös vapaaehtoinen ympäristökorvausjärjestelmä, jolla pyritään kompensoimaan ympäristölle edullisista toimenpiteistä yrittäjälle koituvia kustannuksia. Maatalouden toimivia vesiensuojelukeinoja ovat mm. peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, hyvät viljelytekniikat sekä oikein mitoitettu lannoitus. Kotieläintuotannon alueellinen keskittyminen ja suurenevat yksiköt tuovat kuitenkin haasteita lannan ravinteiden järkevälle käytölle. ICT-alan hyödyntäminen tässäkin asiassa on esimerkiksi paikkatiedon ja erilaisten valvontaratkaisuiden hyödyntämisen kautta jo tulossa osaksi maatilojen toimintaa. Ympäristöministeriö on lähivuosina rahoittanut muun muassa Ravinnekaappari-hanketta, jossa on kehitetty uutta ravinne- ja hivenainepäästöjen valvontamenetelmää (Ympäristo.fi 2013, hakupäivä ; Worldwaterhub.fi 2014, hakupäivä ). Vastaavia päänavauksia kaivataan lisää, ja esimerkiksi lannan levityksessä tai separointipalvelun kehittämisessä löytynee tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen toiminnan tehostamisen mahdollisuuksia, jotka kannattaa hyödyntää. Myös nykyaikaisessa navettateknologiassa ja sen kehittämisessä on edelleen työsarkaa ICT-osaajille. Uusinta teknologiaa hyödynnetään nykyisin erityisesti suurilla lypsykarjatiloilla esimerkiksi tuotannon sekä eläinten hyvinvoinnin tarkkailussa. Automaattiset mittarit mahdollistavat muun muassa lehmien märehtimisajan seurannan, minkä lyheneminen kertoo sairastumisriskistä. Satapäisessä karjassa automaattisista hälytyksistä on apua myös kiimantarkkailussa. Muita esimerkkejä ICT:n hyödyntämisestä modernissa kotieläintuotannossa ovat vaikkapa laidunaitauksen elektroninen valvonta, älyportit, automatisoitu ruokinta sekä robottilypsy mahdollisine maitoanalyyseineen. Erilaiset teknologiat sopivat toisille tuottajille paremmin kuin toisille ja osaa niistä olisi ainakin räätälöinnin kautta mahdollista hyödyntää lypsykarjatalouden ohella myös muussa kotieläintuotannossa. Massatuotannon päästessä vauhtiin ja laskiessa hintoja laitteiden uskotaan muutamien 24

25 vuosien kuluessa yleistyvän suomalaisilla maatiloilla. (MTT 2013, hakupäivä ; NYT-hanke, hakupäivä ) KUVA 3. Robottiteknologia antaa tilallisille enemmän aikaa muihin tilan toimintoihin ja parantaa samalla lehmien hyvinvointia sekä tuottavuutta mahdollistamalla lypsylle menon eläimen oman aikataulun mukaisesti (Kuva: Hanna Laurell) Ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeet Tänä päivänä tieto- ja viestintätekniikka on suhteellisen merkittävä yritysten liiketoiminnan harjoittamista helpottava tekijä riippumatta yrityksen koosta tai toimialasta. Tulevaisuudessa ICT:n merkitys korostuu entisestään, kun esimerkiksi erilaiset rutiinitöiden automatisoinnin mahdollistavat ohjelmistot ja laitteistot kehittyvät ja verkkokauppa ja markkinointi yleistyvät edelleen. Web-palveluiden rinnalle tärkeäksi ICTpalveluiden osa-alueeksi ovat nousseet myös moninaiset mobiilisovellukset. Verkkokaupan ja -sivujen moitteeton toimivuus ja vaivaton käyttö erilaisilla päätelaitteilla on yrityksille erittäin tärkeää, sillä tuotteiden löytäminen ja ostaminen on tehtävä asiakkaan kannalta mahdollisimman helpoksi. Yritysten täytyy pystyä erottumaan internetin valtavasta ja koko ajan kasvavasta tietomäärästä ja panostaa siksi nykyistä enemmän 25

26 hakukoneoptimointiin, sivujen näkyvyyteen sekä niiden toimivuuteen. Toisaalta sähköisen markkinoinnin hallinta on nousemassa yhä merkittävämmäksi liiketoiminnan menestystekijäksi. Asiakkaiden omat kommentit leviävät yhä nopeammin erilaisten mobiililaitteiden välityksellä, mikä tekee markkinointiviestinnän hallitsemisesta entistä haasteellisempaa. Yrityksillä ei ole varaa jättää asiakkaiden mielipiteitä huomioimatta sosiaalisessa mediassa, sillä liiketoiminnan on vastattava yhä paremmin markkinoiden asettamiin haasteisiin. Pienyritystenkin on mahdollista toimivasti hyödyntää somea viestinnässään: esimerkiksi Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hankkeen selvityksessä elintarvikealan pienyrityksille hyvin soveltuviksi sosiaalisen median palveluiksi mainitaan Facebook, Youtube, Twitter sekä blogit (Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma hanke 2014, hakupäivä ). EkoICT-hankkeen haastatteluiden mukaan ekosysteemipaleluiden parissa toimivilla pienyrityksillä joko kiinnostuksen tai resurssien puute kuitenkin monissa tapauksissa rajoittaa sähköisten markkinointikanavien täysimääräistä hyödyntämistä. Verkkomarkkinoinnin ulkoistaminen on monissa tapauksissa varteenotettava vaihtoehto, joka mahdollistaa tehokkaamman keskittymisen nimenomaan yrityksen omaan ydinosaamiseen. KUVA 4. Pienyritystenkin on mahdollista hyödyntää markkinoinnissaan tarjolla olevia ilmaisia blogipalveluja. (Kuvakaappaus Oulujoen Karitsa yrityksen blogista, 26

27 EkoICT-hankkeessa on yrityshaastatteluiden kautta koottu suuntaa-antavaa tietoa Pohjois-Suomen ekosysteemipalveluihin liittyvien toimialojen tarpeista tieto- ja viestintäteknologialle. Taulukossa 10 esiteltyjä esimerkkejä on käsitelty tarkemmin ekosysteemipalveluyritysten haastatteluista laaditussa raportissa. TAULUKKO 10. Esimerkkejä haastatteluissa esiintulleista ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeista Asiakaspalautteen kerääminen Kuljetusten optimointi Laitteiden kestävyys Lammastalous toiminnan tehostaminen Matkailun mobiilisovellukset RFID (radio frequency identification) Separointipalvelun kehittäminen Tilausten automatisointi Työvälitysportaali Verkkokaupan ja sivujen kehittäminen Verkkomarkkinointi Sosiaalisen median hyödyntäminen, esim. säännölliset raportit Ajotietopalvelut: reittivalinta, polttoaineen kulutus, aikataulut Sähköinen ajopäiväkirja, automaattinen laskutus Laitteistojen sopivuus ulkokäyttöön (kylmyys, kosteus, pöly ym.) Toiminnanohjausjärjestelmä: tuotannon optimointi Rekisteriohjelmistojen yhteistoiminta Eviran rekisterin kanssa Älykäs lampola, mm. eläinkohtaiset tunnisteet punnituksessa Etävalvonta, mm. aidan sähkövirran mittaus, reaaliaikainen video Lisäarvopalvelut green care -asiakkaille, mm. mobiilipalvelut Lisäarvopalvelut asiakkaille, mm. luontoretkeilykohteiden haku älypuhelimeen, QR-koodeilla lisätietoa reittien luonto-opasteissa tai retkeilykohteissa Uudet innovatiiviset sovellukset, kuten kasvien tunnistus sekä tieto kasvin käyttömahdollisuuksista älypuhelimeen Raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyys Toimitusketjun olosuhdetietojen seuranta Lisäarvopalvelut asiakkaille, esim. tietoa tuotteen valmistustavasta Virtaamamittaus ja automaattinen tiedonsiirto laskutusohjelmistoon Laitteiston automaattinen sammutus virtauksen keskeytyessä Ravinteiden pika-analyysit ja tieto älypuhelimeen Reaaliaikainen varaustilanne esim. ohjelmapalveluyrittäjän älypuhelimeen Automaattiset tilaukset asiakkaan varastotilannetta seuraamalla Työnantajien ja tekijöiden ilmoitusportaali (esim. asiantuntijahaku) Näkyvyys, hakukoneoptimointi Käytettävyys, mm. tuotteiden helppo ostettavuus Imagon luominen, sosiaalinen media Suoramarkkinointi mobiililaitteisiin Monet ekosysteemipalveluyritysten tarpeet tieto- ja viestintäteknologian suhteen, kuten vaikkapa markkinointi ja näkyvyys, ovat yhteisiä monille eri toimialoille, ja muilla aloilla jo käytössä olevia teknologisia ratkaisuja olisi mahdollista nykyistä monipuolisemmin soveltaa myös vastaavia tarpeita omaavissa ekosysteemipalveluyrityksissä. Haasteita innovatiivisempaan ICT-soveltamiseen aiheuttaa kuitenkin usein yritysten tiedon puute aiheesta. Esimerkiksi luontoretkiä järjestäville ohjelmapalveluyrityksille, kuten myös yksittäisille luonnossa liikkujille (esim. luontokartoittaja), on tarjolla monia älypuhelimiin kehitettyjä 27

28 maastokarttasovelluksia. Maanmittauslaitoksen muutama vuosi sitten vapaaseen käyttöön avaamat aineistot ovat kannustaneet ICT-yrityksiä erilaisten karttasovellusten kehittelyyn. Älypuhelimiin ja tabletteihin on kehitetty muun muassa retkeilysovelluksia, joihin voi ennalta asentaa haluttujen pisteiden kautta kiertäviä valmiita reittejä. Mobiililaite toimii näin retkeilijän matkaoppaana, joka kertoo, missä reitillä ollaan menossa ja mihin suuntaan tulisi edetä. Sovellus voi myös antaa siihen sisällytettyä tietoa reitin eri kohteista. Reitit ja muun sisällön voi ohjelmistoon tuottaa matkailuyritys itse. (Aunola, hakupäivä ; Viitanen 2014, ) KUVA 5. Kestävyys sekä vastaanottimen herkkyys ovat vielä nykyisin erillisen käsipaikantimen etuja niiltä markkinoita valtaaviin älypuhelimiin nähden varsinkin syrjäisemmissä maastoissa (Kuva: Johanna Kinnunen) Uusia liikeideoita on erilaisissa luontoon liittyvissä palveluissa mahdollista kehittää jo olemassa olevien teknisten ratkaisujen pohjalle. Esimerkiksi Sitrassa vuonna 2013 järjestetyssä Luonnon hyödyntämisen uudet tavat työpajassa uusia luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäviä liiketoimintamahdollisuuksia tunnistettiin yhteensä 60 kappaletta (Sitra 2013, hakupäivä ). Valikoituja esimerkkejä tässä työpajassa kehitetyistä liiketoimintaideoista on esitetty taulukossa

29 TAULUKKO 11. Valikoituja esimerkkejä Sitran työpajassa kehitellyistä uusista luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntävistä liikeideoista (Sitra 2013, hakupäivä ) Metsän aarrekartta Luonnon reittiopas Mobiililuontopolku Ihmeiden bongaus Kasvit ja sienet tunnistava sovellus Suomalainen versio WeBird-sovelluksesta Ärsykereseptori kännykkään Luonnon on-line seuraaminen Virtuaalimatka Lapsia liikuttava luontopeli Mobiilisovellus, johon ihmiset saavat merkitä löytämiään pieniä luonnon ihmeitä kuten kukkaketoja tai puunkoloja. Sovelluksen kautta olisi mahdollista nähdä myös muiden lisäämiä paikkoja. Hyödynnysmahdollisuus esim. biologian tai maantieteen opetuksessa. Sovellus, joka ehdottaa määritetyn reitin varrella esim. luontokohteita ja viimeaikaisia eläinhavaintoja. Käyttäjä voisi myös etsiä esim. havaintoja muuttolintujen reiteistä tai tietoa lähialueen kalapaikoista. Palveluun olisi sisällytettävissä myös kasvi- ja sienilajien tunnistusta. Interaktiiviseen sovellukseen voisivat käyttäjät lisätä havaintoja, kokemuksia ja nähtävyyksiä. Kohderyhmänä lähtökohtaisesti ei-luontoaktiivit. Mobiilisovellus luontopolkua kiertäville ihmisille esim. polun ympärillä olevista kasveista. Palveluun voisi liittyä myös vaikkapa kanootin tai mökin vuokraus. Mobiilisovellus, jossa käytetään esim. Ilmatieteen laitoksen tuottamaa tietoa auringon aktiivisuudesta tai tähdenlentojen todennäköisyydestä yms. Markkinointi sekä turisteille että paikallisille Mobiilisovellus, jolla luonnossa liikkuja voisi ottaa kasvista/ sienestä kuvan, ladata ohjelmaan ja vastaanottaa lajitiedot tuntomerkkeineen ja muine tietoineen. Mobiilipalvelu, joka tunnistaa linnun äänen perusteella. Sovellus, jolla voisi mitata ja seurata luonnon hyvinvointivaikutuksia (esim. verenpaineen kehitys) omassa kehossaan. Luonnon näkeminen ja luontoelämän seuraaminen virkistysmuotona esim. työpaikan kahvihuoneeseen. Web-kamerakuvaa erilaisista luontokohteista. Sovellus, jossa virtuaali-3d luontokokemus tarjottaisiin ihmisille kotona. Virtuaalinen peli, johon liitetään erilaisia luontoaktiviteetteja (esim. taimikonhoito tai polun rakentaminen). Peliin pitäisi pystyä liittämään luonnon tunto ja hajut. Konseptiin voisi liittää matkailu- ja majoituspalveluita. Esimerkkejä nykyisin jo olemassa olevista luontoon ja luontoretkeilyyn liittyvistä mobiilisovelluksista on koottu taulukkoon

30 TAULUKKO 12. Esimerkkejä jo olemassa olevista luontoon liittyvistä mobiilisovelluksista Backyard Scat and Tracks BirdWatch Butterfly Collection LeafSnap Mobiili sieniopas NatureGate StarWalk stars-astronomy/id ?mt=8 TreeBook ?mt=8 Ylläs Aurora Auroras Now! NatureFind B-bark Karttaselain Luondu Tienoo TrailHead Opas yleisimpien eläinten jälkien tunnistamiseen. Mobiili lintuopas, joka sisältää valokuvia, äänitteitä linnunlaulusta sekä levinneisyyskartat. Perhosten tunnistussovellus. Käyttäjä voi merkitä tunnistamansa perhoset omaan kokoelmaansa. Sovellus tunnistaa kännykkäkameralla kuvatun puun lehden perusteella kyseessä olevan puulajin. 120 sienilajin kuvat ja tiedot. Ei vaadi internetyhteyttä lataamisen jälkeen. Mobiilisovellus, jolla voi tunnistaa maastossa maanisäkkäitä, kukkakasveja, puita, pensaita, lintuja, perhosia sekä kaloja. Mahdollisuus luontopäiväkirjan pitämiseen. Ohjelma tunnistaa tähdet, planeetat sekä satelliitit kännykkäkameran avulla. Mobiilitietokirja, joka sisältää 100 Pohjois-Amerikan yleisintä puulajia. Sekä piirros- että valokuvakuvitus, puulajikuvaukset ja levinneisyyskartat. Mobiilisovellus näyttää tietyn alueen 10 viimeisintä revontulihavaintoa. Ilmoituksessa näkyy havaintoaika ja paikka. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä avaruussääpalvelu, joka helpottaa revontulten havainnointia Suomessa. Mahdollisuus tilata revontulihälytys. Sovellus, joka löytää lähimmät luontopolut, puistot, eläintarhat, luontokeskukset jne. Maastokarttasovellus koiran kanssa metsästäville sekä muihin ulkoiluaktiviteetteihin. Digitaalinen maastokartta älypuhelimeen. Sähköinen reittiopassovellus, joka tarjoaa suositeltavia reittejä reittipisteineen. Reitin varrelle merkitty tehtävä- ja kysymysrasteja. Eksymisen varalta olemassa hätänappi. Mobiili matkaopas Ruunaan retkeilyalueelle. Sovellus, joka kertoo lähimpien vaellusreittien sijainnit ja pituudet. Sovellus piirtää reaaliaikaisen reitin käyttäjän kulkemasta reitistä. Mahdollisuus jakaa kokemuksia somessa. ICT tarjoaa moninaisia lisämahdollisuuksia myös esimerkiksi elintarviketeollisuudelle. Alkutuotannosta alkavan ja kuluttajien ruokapöytiin päättyvän ruokaketjun todennettavissa oleva vastuullinen toiminta vaikuttaa 30

31 myönteisesti kuluttajien ostopäätöksiin, ja jäljitettävyydestä onkin jossain määrin tullut elintarviketeollisuuden kilpailutekijä. Elintarvikkeet raaka-aineineen on lainsäädännökin vaatimuksesta pystyttävä jäljittämään jokaisessa tuotanto-, valmistus- ja jakeluvaiheessa. Hyvä jäljitettävyys on avainasemassa mahdollisissa takaisinvetotilanteissa sekä toimijan pyrkiessä varmistamaan käyttämiensä raaka-aineiden oikeellisuutta. Tuotantoketjujen pidentyminen ja monimutkaistuminen on lisännyt väärennösmahdollisuuksia, sillä elintarvikkeiden tai niiden raaka-aineiden alkuperän ja laadun varmistus on globaaleissa ketjuissa yhä haastavampaa. Muun muassa marja- ja hedelmätuoteväärennöksiä liikkuu maailmalla paljon, ja metsämustikkaakin on väärennetty synteettisillä atsoväreillä sekä halvemmilla marjoilla (Kervinen 2014, hakupäivä ). KUVA 6. Maailmalla ei aina osata erottaa metsämustikkaa (Vaccinium myrtillus) viljellystä pensasmustikasta (Vaccinium corymbosum) (Kuva: Johanna Kinnunen) Hyötyä varmemmasta jäljitettävyydestä olisi oletettavasti erityisesti alkuperäsuojattujen tuotteiden kohdalla. Esimerkkejä suomalaisista EU:n alkuperäsuojan saaneista tuotteista ovat Kainuun rönttönen, Lapin puikula sekä poro. Pohjoiselle metsämustikalle alkuperäsuojaa puolestaan haetaan parhaillaan. (Nuotio & Salmirinne 2014, hakupäivä ) Alkuperän jäljittämiseen on jo olemassa toimivia teknologisia ratkaisuja, joiden 31

32 käyttö toivottavasti yleistyy myös suomalaisten laadukkaiden ja puhtaiden luonnon raaka-aineiden alkuperän todentamisessa. Potentiaalia voisi olla esimerkiksi helposti pilaantuvien herkkutattien tai vaikkapa puhtaan suomalaisen järvikalan jäljitettävyyden parantamisessa RFID-teknologian avulla, mitä Mikkelin ammattikorkeakoulun vuonna 2014 päättyneessä hankkeessa jo kehitettiinkin. RFID-koodit mahdollistavat muun muassa maanviljelijän, kerääjän tai kalastajan nimen, käytettyjen kasvinsuojeluaineiden, keruu- tai pyyntialueiden sekä tuotantopäivien välittämisen suoraan kuluttajalle esimerkiksi kaupassa sijaitsevan päätelaitteen kautta. Kuluttajalle on teknologian avustuksella mahdollista tarjota tietoa tuotteen koko elinkaaren ajalta tai vaikkapa kuljetusolosuhteiden (esim. lämpötila) osalta. (Kuuri-Riutta & Mäntyranta 2009, hakupäivä ; Rautiainen, Parkkinen, Hyötyläinen & Rantanen 2014, hakupäivä ) Valtioneuvoston selonteossa elintarviketurvallisuudesta todetaan, että mahdollisimman avoin ja kaikkien osapuolten saatavissa oleva elintarvikkeiden jäljitettävyystieto (ns. open access tietokannat) olisi sekä kuluttajien, viranomaisten että suomalaisen elintarvikeketjun eri osapuolien etu. Avoimuudella voisi olla mahdollista nostaa edelleen suomalaisen ruoan arvostusta ja siten sekä edistää vientiä että todennetun laadun perusteella kenties jopa mahdollistaa hieman korkeammat hinnat. (Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta , ) QR-koodit ovat edullisuutensa vuoksi usein RFID:tä sopivampi keino pienyritysten asiakkailleen välittämälle lisätiedolle. Koodeja hyödynnetään monin eri tavoin niin erilaisissa tuotteissa kuin myös palveluissa. QRkoodin etuna RFID-tunnisteeseen verrattuna on se, että sen lukemiseen ei tarvita erillistä lukulaitetta, vaan sen voi skannata aivan tavalllisella älypuhelimella. QR-koodiin on mahdollista liittää huomattavasti enemmän tietoa kuin vaikkapa perinteiseen viivakoodiin; koodi voi sisältää esimerkiksi linkin haluttuun verkkoosoitteeseen, jolta saa lisätietoa tuotteesta. QR-koodeja hyödynnetään nykyisin runsaasti mm. tuotepakkauksissa, esitteissä sekä lehtimainoksissa. Mobiilikoodin avulla myös varausten tekemisestä voi tehdä asiakkaalle helpompaa. Matkailussa QR-koodeja voi hyödyntää vaikkapa tiettyihin kohteisiin opastamisessa: esimerkiksi tienvarsikyltissä olevalla koodilla voidaan matkailija ohjata verkkokarttaan, joka tietää, missä paikka on. Kartalla on mahdollista esittää myös muun muassa lähistöltä löytyvät ruokapaikat tai muita matkailijaa kiinnostavia kohteita. (Tanskanen 2011, hakupäivä ) 32

33 KUVA 7. QR-koodien avulla kuluttajalle saadaan kätevästi toimitettua haluttua lisätietoa (Kuva: Johanna Kinnunen) Haastatteluiden tuloksena olisi EkoICT-hankkeessa ollut mielenkiintoista saada vielä enemmän yritys- tai toimialakohtaisia innovatiivisia ja ennakkoluulottomiakin ideoita tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä. Ekosysteemipalveluyritysten keskuudessa ICT:n hyödyntämisen nykytaso ja vallankin kiinnostus sen innovatiiviseen hyödyntämiseen vaihtelevat suhteellisen paljon, sillä jo ekosysteemipalvelut -käsite on sangen laaja sisältäen kaikki luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset ja aineettomat hyödykkeet. Termin laajuudesta johtuen ekosysteemipalveluiden parissa toimivat yritykset voivat olla keskenään hyvin erilaisia ja toimia täysin eri toimialoilla, mikä toi haasteita haastattelurungon laatimiselle sekä erityisesti siihen ideoinnin alkuunsaattamiseksi sisällytettyjen innovatiivisten sovellusesimerkkien valinnalle (ks. liite 1). Esimerkiksi luontomatkailuyritysten markkinoinnissa ICT:n mahdollisuuksia (yrityksen www-sivut, markkinointiportaalit, verkkokauppa, some, jne.) hyödynnetään hyvin eri tavoin kuin vaikkapa luontokartoitusyrityksissä, joissa verkkosivujen ajantasaisena pääsisältönä ovat monesti ainoastaan tehtyjen toimeksiantojen referenssit. Internetin ja sosiaalisen median merkitys markkinoinnin ja yrityksen tunnettuuden kasvattamisen kannalta tiedostetaan useimmissa yrityksissä kuitenkin jo nykyisin, mutta kuten mainittua, pienyrityksillä ajan tai muiden resurssien puute monesti estää niiden täysimääräisen hyödyntämisen. Asia on usein samoin myös muun ICT:n kehittämisen kohdalla. 33

34 Erityisesti pienillä yrityksillä ICT:n mahdollisuuksista tietämättömyyden ohella myös kustannukset - joko oletetut tai oikeat - rajoittavat toimintaa tehostavien tai liiketoimintaan lisäarvoa tuovien ohjelmistojen tai järjestelmien hankkimista. Yritysten kiinnostus tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksiin riippuu hyvin pitkälti ICT-kehittämistoimien kustannustasosta. Pilvipalvelujen hyödyntämisen ohella myös (pien-)yritysten yhteistyöllä on mahdollista saavuttaa kustannusetuja ja kehittää yritystoimintaan uusia ICT:n hyödyntämistapoja. Yrityskoalitiot ovat usein toimiva vaihtoehto kustannustason alentamiseksi esimerkiksi ohjelmistokehitystä tehtäessä. Tietyn toimialan yritykset voivat yhdessä rahoittaa tarpeitaan vastaavan ohjelmiston kehitystyötä projektiluonteisesti ja mahdollisesti ostaa tuotteen valmistuttua sen käyttöoikeuksia esimerkiksi kuukausiveloitteisena pilvipalveluna. Kun tuotteelle on tiedossa tarpeeksi asiakkaita, ICT-yrityksen kannattaa panostaa esimerkiksi yhteisen palvelualustan (portaali tms.) rakentamiseen ja ylläpitoon. Kustannustehokkaista ratkaisuista tiedottaminen on tärkeää ekosysteemipalveluyritysten uusien tieto- ja viestintäteknologisten ratkaisujen kehittämiseksi ja yleisemminkin ICT:n hyödyntämisen edistämiseksi. Tietoa tulisi aktiivisesti välittää ICT:n hyödyntämismahdollisuuksien lisäksi tieto- ja viestintäteknologian kehittämiseen liittyvistä yritysten rahoitusmahdollisuuksista. ICT-yritysten kiinnostus kohdentaa toimintaansa ekosysteemipalveluyritysten suuntaan EkoICT-hankkeessa on kerätty tietoa Oulun alueen tieto- ja viestintäteknologian yritysten kiinnostuksesta suunnata osaamistaan ekosysteemipalveluissa Pohjois-Suomessa tarjolla oleviin tehtäviin. Aihetta on käsitelty tarkemmin raporteissa ICT-alan kysely- sekä haastattelutuloksista. Sekä kyselyn että haastatteluiden perusteella ICT-yritykset ovat kiinnostuneita uusista asiakkaista. Ekosysteemipalveluiden piirissä työskentelevät yrityksetkin nähtiin yleisesti ottaen kiinnostavana vaihtoehtona, erityisesti tapauksissa, joissa useiden asiakasyritysten tarpeiden tiedetään vastaavan toisiaan. Yhteistyön edistämisessa oleelliseksi asiaksi koettiin tiedonvälitys eri toimialojen liiketoimintaprosesseista sekä ICT-tarpeista. Koska useat ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeista ovat yhteneväisiä monien muiden yritysten kanssa, löytyy niihin runsaasti palveluntarjoajia. Moniin ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevien yritysten ICTtarpeisiin on mahdollista vastata tieto- ja viestintätekniikan alan yritysten olemassa olevilla tuotteilla ja palveluilla tai niitä räätälöimällä. Tällaisia yleisesti tarjolla olevia ICT-tuotteita/ palveluja ovat esimerkiksi erilaiset laitteistot, joko sellaisenaan tai kustomoituina, perus-it:n ylläpito- ja tukipalvelut, tehokkaat verkkomarkkinointipalvelut sekä monipuoliset ohjelmistotuotteet, joiden ylläpito ja tarvittavat päivitykset on myös mahdollista ostaa palveluna. Osa ohjelmistoyrityksistä on liiketoiminnassaan keskittynyt nimenomaan ohjelmistojen suunnitteluun ja kehittämiseen, kun taas osa painottaa toiminnassaan joko omien 34

35 ohjelmistojensa tai muiden yritysten kehittämien ohjelmistojen myyntiä tai vuokrausta. Lisenssimyynti on kuitenkin vähitellen menettämässä suosiotaan erilaisten pilvipalveluvaihtoehtojen tarjonnan kasvaessa. KUVA 8. Hallintajärjestelmien käyttö tehostaa lypsykarjatilan toimintaa, tiedonkeruuta ja seurantaa (Kuva: Hanna Laurell) Valmiita ratkaisumahdollisuuksia ekosysteemipalveluyritystenkin tarpeisiin löytyy ICT-yritysten keskuudesta mm. kuljetusten optimointiin, tilausten automatisointeihin, tunnisteiden hyödyntämiseen sekä sähköisten varauspalvelu- ja asiakaspalautejärjestelmien rakentamiseen. Yleisiä ICT-yritysten tuotevalikoimaan kuuluvia 35

36 ohjelmistotuotteita ovat myös erilaiset liiketoimintaa tehostavat sovellukset kuten moduulimuotoiset toiminnanohjaus- ja hallintajärjestelmät, joista asiakkaan on mahdollista valita ainoastaan omaan toimintaansa soveltuvat osaset, sekä esimerkiksi erilaiset mittaus- ja etäseurantajärjestelmäratkaisut. Etämittauslaitteistojen kehitykseen erikoistuneiden yritysten on mahdollista toteuttaa asiakkaidensa tarpeisiin esimerkiksi erilaisia sensorointiin liittyviä mittauksia, ympäristösuureiden ja olosuhteiden mittauksia, tapahtumakeskeisiä toimintoja sekä mittausautomaatiota. Web- tai mobiiliverkkopohjaiset sovellukset mahdollistavat reaaliaikaisen monitoroinnin paikasta riippumatta monien erilaisten päätelaitteiden välityksellä. Tulokset on myös mahdollista siirtää automaattisesti yrityksen käytössä oleviin muihin järjestelmiin, jolloin eri järjestelmien keskinäinen toimivuus on olennaista. KUVA 9. Laidunnus on tärkeä maisemanhoitotoimi sen ympäristöä monipuolistavan vaikutuksen vuoksi. Laitumen toiminnan etävalvonnassa on mahdollista hyödyntää GSM-yhteyksiä. (Kuva: Hanna Laurell) Älykkäiden laitteiden kehittäminen, esineiden internet ja teollinen internet ovat ICT-alan tulevaisuuden lupauksia, joista voivat hyötyä myös ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevät yritykset. Sensoreiden hintojen lasku, automaation kehittyminen sekä verkkokustannusten putoaminen nopeuttavat IoT:n kehittymistä. Asioiden hoitaminen helpottuu, kun koneet ja laitteet alkavat keskustella verkossa keskenään ja esimerkiksi erilaiset uudet etävalvonnan keinot muuttuvat arkipäiväksi. Teollinen internet tulee tulevina vuosina 36

37 muuttamaan koneiden toimintatapoja sekä tiedonvälitystä ja työtehtävien hoitoa. Parhaimmillaan teollinen internet tarkoittaa sitä, että koneet ja järjestelmät korjaavat itse itseään tai älykäs data ilmestyy sinne, missä työntekijä sitä tarvitsee. Myös kolmiulotteisuus on oletettavasti jo lähivuosina tulossa internetiin. 3Dteknologian avulla on esimerkiksi mahdollista mallintaa virtuaalisesti todellisia tai kuvitteellisia tiloja, mitä voisi kenties hyödyntää vaikkapa luontomatkailuyritysten markkinoinnissa tai green care -toiminnassa. 8.2 Täydennyskoulutustarpeen selvittäminen Hankkeessa tehtyjen selvitysten (webropol-kysely, yrityshaastattelut) perusteella varsinaista tarvetta täydennyskoulutukselle ICT-tuotteiden tai -palveluiden suuntaamiseksi entistä paremmin ekosysteemipalveluyrityksille ei ICT-osaajien taikka ekosysteemipalveluyrittäjien taholta koettu olevan. Täydennyskoulutuksen näki siitä suoraan kysyttäessä hyödylliseksi ainoastaan yksi kyselyyn vastanneista yrityksistä. Yleinen näkemys oli, että ICT-osaajien tulee hallita nimenomaan tieto- ja viestintätekniikka, eivätkä ne niinkään tarvitse yleistä tietoa ekosysteemipalveluihin liittyen. Tietyn asiakasyrityksen erityistarpeisiin kehitettävissä sovelluksissa sen sijaan yritysten tiivis keskinäinen yhteistyö nähtiin toiminnan ehdottomaksi edellytykseksi. Toisaalta monet ICT-yritykset kaipaisivat kuitenkin tietoa potentiaalisten asiakasyritystensä toiminnasta ja prosessien pullonkauloista, jotta niihin olisi mahdollista kehittää ICT-ratkaisuja. Suorat kontaktit potentiaalisten asiakasyritysten kanssa nähtiin ICT-yrityksissä erittäin kiinnostavana vaihtoehtona yhteistyön alulle saattamiseksi. Mahdollisesti eri alojen prosesseihin perehdyttävät lyhytkoulutukset (esim. 1 pv) voisivat siis toimia yhteistyötä synnyttävinä tilaisuuksina, mikäli niissä esitettäisiin koottua tietoa useamman potentiaalisen asiakasyrityksen toiminnasta ja yhteisistä ICT-tarpeista. Seminaarityyppisen tiedonvälityksen ohella tilaisuuksissa on syytä olla myös vapaamuotoisempi osuus, jossa toisistaan kiinnostuneet yritykset voivat tavata toisiaan ja päästä keskenään keskusteluyhteyteen. Selvitykseen osallistuneiden ICT-yritysten keskuudessa yleisin näkemys oli, että yrityksen nykyiset ICTtuotteet ja palvelut soveltuvat ainakin tapauskohtaisen räätälöinnin kautta myös ekosysteemipalveluyritysten tarpeisiin. Toisin sanoen, selvitykseen osallistuneet ICT-yritykset eivät olleet erityisen kiinnostuneita laajentamaan tuotevalikoimaansa jo olemassa olevasta tarjonnastaan, vaan ainoastaan kehittämään edelleen nykyisiä tuotteitaan siten, että ne soveltuvat myös ekosysteemipalveluyritysasiakkaille. 37

38 8.3 Tiedonvälitys Hankkeessa pyrittiin luomaan ICT-osaajille suuntaa-antava tulevaisuuskuva ekosysteemipalveluyrityksistä sekä niiden tarjoamista tehtävistä Pohjois-Suomessa. Tietoa ekosysteemipalveluista ja ekosysteemipalveluyrittäjyydestä sekä ICT:n hyödyntämismahdollisuuksista ekosysteemipalveluihin liittyen on jaettu ICT-alan toimijoille EkoICT-hankkeen www-sivujen, selvitysten pohjalta laadittujen raporttien, mediatiedotteiden, sähköpostitiedotuksen sekä hankkeessa järjestetyn keskustelutilaisuuden kautta. Ekosysteemipalveluyrittäjyydestä kerrottiin ICT-osaajille lyhyesti myös kyselylomakkeen saatteessa sekä haastatteluiden ohessa. Ekosysteemipalveluyrittäjille hankkeen tuloksista ja erityisesti ICT:n tarjoamista mahdollisuuksista tiedotettiin yllä mainittujen julkisten viestintäkanavien kautta sekä kohdennetusti haastatteluun osallistuneille yrityksille. EkoICT-hankkeen toimenpiteisiin osallistui eri tavoin (kysely, haastattelu, keskustelutilaisuus) yhteensä 31 yritystä. Keskustelutilaisuuden osallistujilta saadun palautteen perusteella tilaisuutta pidettiin onnistuneena ja luonto-/ luonnonvara- sekä ICT-alojen yhteistyön edistäminen esimerkiksi hanketoiminnan kautta nähtiin tärkeänä. EkoICT-hanketta ja keskustelutilaisuutta pidettiin hyvänä avauksena uudelle mielenkiintoiselle aihealueelle. Oamkin Tekniikan ja Luonnonvara-alan yksikkö mahdollisena jatkoyhteistyön organisoijana ekosysteemipalveluyrittäjien ja ICT-yritysten välillä herätti kiinnostusta ICT-yrityskentällä. 38

39 9 ESITYKSET JATKOTOIMENPITEIKSI 9.1 Tiedonvälitystä toimialojen välillä Tiedon siitä, millaisia palveluja ja tuotteita ICT-yritysten taholta on tarjolla, pitäisi välittyä nykyistä huomattavasti paremmin ekosysteemipalvelujen piirissä toimiville yrityksille. Koska kehitys on nopeaa, yrittäjät eivät välttämättä ole tietoisia kaikista uusista mahdollisuuksista, mitä tieto- ja viestintätekniikka voisi omalle alalle ja yritykselle tarjota. Toisaalta on myös kasvatettava ICT-yritysten tietoisuutta ekosysteemipalveluyrittäjyydestä, sillä kaikki ICT-alan osaajat eivät välttämättä tiedosta ekosysteemipalvelupuolelta löytyvää mahdollista asiakaspotentiaalia. Monissa tapauksissa ICT-yritykset tarvitsevat lisätietoa tietyn toimialan tai yrityksen prosesseista sekä liiketoimintaprosessien pullonkauloista, jotta ratkaisuja voidaan lähteä tekniikan avulla kehittämään. Toimivia tiedonvälityskanavia voisivat olla luvussa 9.2 esitetty tiedonvälitysportaali sekä erityisesti luvussa 9.3 mainitut erilaiset yritysten yhteistilaisuudet. Koska useilla potentiaalisilla asiakasyrityksillä on oletettavasti tiedon puutetta paitsi itse ICT:n mahdollisuuksista, myös kehittämiseen saatavissa olevista erilaisista rahoitusvaihtoehdoista, on tärkeää järjestää koulutusta/ tiedotustilaisuuksia yritysten toiminnan ulkoisista rahoitusmahdollisuuksista liiketoiminnan kehittämiseksi. Monissa tapauksissa ICT:n kehittäminen jää rahoituksen puuttuessa erityisesti pienyrityksillä puolitiehen. Oamkin Luonnonvara-alan osasto voisi olla monille luonnon ja luonnonvarojen parissa työskentelevälle yritykselle helpommin lähestyttävissä oleva taho kuin monet muut organisaatiot, jotka järjestävät yritysrahoitukseen liittyviä tiedotustilaisuuksia. Olennaisinta kuitenkin on, että yritykset itse tiedostavat omat tieto- ja viestintätekniikan kehitysmahdollisuutensa. Yritysten tulee tietää, mitä ICTkehittämishankkeella tavoittelevat sekä mitä se tulee maksamaan ja mistä rahoitusta on mahdollista saada (esim. ELY). Myös ICT-yhteistyökumppanin etsiminen on helpompaa, kun asiasta on olemassa jo konkreettinen suunnitelma. 9.2 Tiedonvälitysportaali Yhteinen Internetportaali voisi olla yksi toimiva tiedonvälitystapa eri alojen yritysten välillä. Portaalissa yritykset voisivat tiedottaa ICT-tarpeistaan ja/tai vastaavasti ICT-yritykset pystyisivät markkinoimaan tuotteitaan ja palveluitaan. Palvelun kehittämisessä ja toteutuksen suunnittelussa tulisi kuitenkin huomioida haasteet, joita tämän tyyppinen tiedotuskanava aiheuttaa. Esimerkkejä mahdollisista haasteista ovat: kuinka tapauskohtaisesti tuotteita ja palveluita suunnittelevat yritykset saisivat tuotua esiin kaikki tarjoamansa 39

40 mahdollisuudet (vuorovaikutteisuus?), tai kuinka myös muut kuin aktiivisimmat asiakkaat saataisiin innostettua mukaan portaalin käyttöön. Ekosysteemipalvelujenkin parissa työskentelee oletettavasti runsaasti nopeasti kasvavia yrityksiä, joilla ICT-kehittämistarpeita olisi, mutta jotka eivät perusyritystoimintansa kiireitten takia niihin ehdi panostaa, eivätkä myöskään näin ollen välttämättä ilmoittaisi tarpeistaan portaalin välityksellä. Myös portaalin yleinen tunnettuus olisi toimivuuden kannalta olennainen asia. Hyvänä esimerkkinä jo käytössä olevasta vastaavan tyyppisestä ratkaisusta mainittiin eräässä yrityshaastattelussa Partnerbook.fi, joka on Lapin teknologiakeskus Digipoliksessa kehitetty yritysten ja yhteisöjen markkinointia sekä verkostoitumista edistävä työkalu. 9.3 Asiakkaiden ja ICT-yritysten yhteensaattaminen Tarpeiden kartoitus ja yrityskoalitioiden muodostaminen EkoICT-hankkeen yrityskyselyn ja haastatteluiden perusteella voidaan sanoa, että ekosysteemipalveluyritysten ja ICT-alan yhteistyön edistäminen toimii kenties parhaiten aivan konkreettisesti tutustuttamalla keskinäisestä kehitystyöstä kiinnostuneita yrityksiä toisiinsa. Ensimmäinen askel yhteistyön edistämiseksi on kuitenkin saada ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevät yritykset nykyistä paremmin tiedostamaan ICT:n tarjoamat liiketoiminnan kehittämismahdollisuutensa sekä teknologian ja yhteistyön kautta saavutettavissa olevat kilpailuedut. Tiedonvälitys ICT:n mahdollisuuksista, potentiaalisten asiakasyritysten yhteisten ICT-tarpeiden kartoitus ja valmiiden asiakasyritysryhmien muodostaminen edistäisivät konkreettisella tavalla ekosysteemipalveluyritysten ja ICT-alan yhteistyötä. Yrityskoalitioita voisi muodostaa esimerkiksi tietyn toimialan yritysten yhteisten liiketoiminnallisten pullonkaulojen ratkaisemiseksi tai yrityksiä muulla tavoin kiinnostavien sovellusten kehittämiseksi. Erityisesti pienyritysten kannalta olisi olennaista saattaa yhteen tieto- ja viestintäteknologian kehitystarpeiltaan vastaavia yrityksiä, sillä kohtuuhintainen tuotepilotointi on mahdollista jo aivan muutamien yritysten kiinnostuksen kautta. Esimerkiksi EkoICT-hankkeen tulosten perusteella olisi mahdollista valita muutamia potentiaalisia ekosysteemipalveluyritysten haastatteluissa ilmenneitä ICT:n kehittämisideoita ja lähteä aktiivisesti viemään niitä eteenpäin. Potentiaalisimpia kehittämiskohteita ovat luonnollisesti sellaiset tuotteet ja palvelut, joille tiedetään olevan kysyntää myös jatkossa; monet ICT-yritysten tuotteet ovat sovellettavissa varsinaisen tuotekehityksen kohdealan ohella myös lähialoille. Tällaisten ideoiden tarkempi kartoittaminen olisi tärkeää kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseksi myös tulevaisuudessa. Projektiluontoisista tuotekehitystöistä tulisi pyrkiä kohti tuotteen skaalautuvuutta myös pilottiryhmän asiakkaiden ulkopuolelle. 40

41 Yhteistilaisuudet ICT- ja ekosysteemipalveluyritysten yhteistyö hyötyisi erityisesti yhteistyön alkuvaiheessa ulkopuolisesta välittäjästä, joka toiminnallaan pyrkisi saattamaan keskinäisestä yhteistyöstä kiinnostuneita yrityksiä keskenään keskusteluyhteyteen. Potentiaalisten asiakasyritysten kokoaminen ja yhteensaattaminen ICTosaajien kanssa on toimintamalli, jolla esimerkiksi ulkopuolinen hanke voisi yritysten yhteistyötä edistää. Lyhytkoulutukset, joissa esiteltäisiin useamman saman alan yrityksen toimintaa, voisivat pohjustaa yhteistyön alkuvaihetta ja parantaa ICT-osaajien tietämystä tietyn toimialan liiketoiminnasta ja sen haasteista, ja toimisivat varmasti hyvänä kimmokkeena yhteistyön ja uuden liiketoiminnan alulle saattamisessa. Varsinkin ICT- ja ekosysteemipalveluyritysten yhteiset vapaamuotoisemmat keskustelutilaisuudet voisivat olla hyvä keino alojen välisen yhteistyön edistämiseksi. Keskustelutilaisuuksien lisäksi yritysvierailut ekosysteemipalveluyrityksiin lisäisivät toimintaympäristön tuntemusta. ICT-sovellusten tuote-esittelyt ja käyttökoulutus voisivat puolestaan innostaa ekosysteemipalveluyrittäjiä miettimään ICT:n käyttökohteita omassa yrityksessä. Suorat kontaktit yritysten välillä ovat tehokas tapa saada aikaan konkreettisia yhteistyöprojekteja. 9.4 Arvio hankkeen tavoitteiden toteutumisesta EkoICT:ssä toteutettiin kaikki hankesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet, ja tulostenkin osalta tavoitteet saavutettiin. Esiselvitystyyppisen hankkeen tavoitteena oli pääasiassa tiedon koonti: hankkeessa saatiin muodostettua tulevaisuuskuva ekosysteemipalveluista ja niiden tarjoamista tehtävistä Pohjois-Suomessa sekä kerättyä tietoa ekosysteemipalveluihin liittyvien toimialojen tarpeista tieto- ja viestintäteknologialle, ja toisaalta myös Oulun alueen ICT-yritysten kiinnostuksesta suunnata toimintaansa ekosysteemipalveluissa tarjolla oleviin tehtäviin. EkoICT:ssä tehty työ tarjoaa hyvän tietopohjan sekä monia konkreettisia ideoita lähteä rakentamaan yhteistyötä ekosysteemipalveluyritysten ja ICT-osaajien välille. 41

42 10 YHTEENVETO HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA EkoICT-hankkeen tavoitteena oli yrityskyselyin ja haastatteluin selvittää mahdollisuuksia hyödyntää Oulun alueen vahvaa, ICT-rakennemuutoksen myötä vajaasti käytettyä osaamista ekosysteemipalvelujen tuotantoon ja tehostamiseen Pohjois-Pohjanmaalla sekä sen edellyttämää täydennyskoulutustarvetta. Hankkeen kohderyhmänä olivat erilaiset ekosysteemipalvelu- ja luonnonvara-alan yritykset sekä pienet ICT-alan yritykset Pohjois-Pohjanmaalla. Ekosysteemipalveluyrityksillä tarkoitetaan esimerkiksi luonnontuotealan, luontomatkailualan, ympäristömittausalan ja bioenergia-alan yrityksiä sekä maisemanhoitopalveluita tarjoavia, luontoselvityksiä tekeviä tai green care toimintaa harjoittavia yrityksiä. Hankkeen kohderyhmä oli siis sangen laaja. Hankkeen toimenpiteillä pyrittiin lisäämään ekosysteemipalvelu- ja ICT-alojen yritysten tietämystä toisistaan ja sitä kautta auttamaan uusien ideoiden syntymistä yhteistyön tuottamista liiketoimintamahdollisuuksista. Projektin tuloksena saatiin muodostettua suuntaa-antava tulevaisuuskuva ekosysteemipalveluista ja koottua esimerkkejä alan yritysten ICT-osaajille tarjoamista tehtävistä Pohjois-Suomessa. Tulevaisuus näyttää sekä kuluttajatrendien että valtiovallan ohjaustoimenpiteiden suuntauksen kautta hyvin lupaavalle monille ekosysteemipalveluiden parissa työskenteleville yrityksille. Ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeet vastaavat monilta osin muiden toimialojen yritysten tarpeita, joten useissa tapauksissa ICT-yritysten nykyisten tuotteiden ja palveluiden tapauskohtainen räätälöinti riittää asiakkuuden mahdollistamiseksi. Ekosysteemipalvelujen parissa työskentelevien yritysten tällaisiin ICTtarpeisiin löytyy tieto- ja viestintätekniikan osaajien keskuudesta runsaasti palveluntarjoajia. ICT-yritysten keskuudesta löytyy valmiita ratkaisumahdollisuuksia mm. kuljetusten optimointiin, etävalvontaan ja mittauksiin sekä niiden perusteella tapahtuvaan automaatioon, tilausten automatisointeihin, tunnisteiden hyödyntämiseen sekä sähköisten varauspalvelu- ja asiakaspalautejärjestelmien rakentamiseen. Enemmän innovatiivista tuotekehitystyötä vaativat asiakkaat kiinnostavat ICT-osaajia erityisesti silloin, kun useiden asiakasyritysten tarpeiden tiedetään vastaavan toisiaan ja kysyntää tiedetään tuotteelle löytyvän myös tulevaisuudessa, esimerkiksi tuotekehityksen kohteena olleen yrityksen lähitoimialojen yrityksistä. Haasteita yhteistyön alulle saattamiseen asettavat kuitenkin erityisesti pienten ekosysteemipalveluyritysten tietämättömyys ICT:n omalle yritystoiminnalle tarjoamista mahdollisuuksista ja siitä aiheutuva yleinen kiinnostuksen puute ICT:n hyödyntämiseen, sekä jossain määrin myös tiedon puute ICT-kehittämishankkeiden erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. 42

43 Alojen välistä yhteistyötä pyrittiin EkoICT-hankkeen aikana edistämään välittämällä yrityksille tietoa toisistaan ja hankkeessa saaduista selvitystuloksista sekä hankkeen www-sivujen, mediatiedotteiden että sähköpostitiedotuksen kautta. EkoICT-hanke järjesti ekosysteemipalveluyrityksille ja ICT-yrityksille myös yhteisen keskustelutilaisuuden, jossa tiedonvälityksen lisäksi yrityksillä oli tilaisuus keskinäiseen verkostoitumiseen. Hankkeen laajan kohderyhmän vuoksi keskustelutilaisuuden ohjelman rakentaminen siten, että se palvelisi mahdollisimman monia toimialoja, oli suhteellisen haastavaa. Vaikka tapahtuman markkinoinnissa pyrittiin avaamaan ekosysteemipalvelu -käsitettä sekä tarkentamaan tapahtuman kohderyhmää, yritykset eivät todennäköisesti kokeneet asiaa omakseen laajan ekosysteemipalvelu -käsitteen vuoksi ja jatkossa olisikin tehokkaampaa panostaa tiettyihin toimialoihin kerrallaan. Monikaan hankkeen kohderyhmään kuulunut yrittäjä ei välttämättä tunnista itseään ekosysteemipalveluyrittäjäksi, vaan mieltää itsensä enemmänkin oman virallisen toimialansa kautta esimerkiksi alkutuotannon, elintarvikealan tai matkailualan toimijaksi. Projektin tuloksena saatiin koottua yritysten näkemyksiä siitä, millaiset keinot toimisivat alojen yhteistyön alulle saattamisessa. ICT-alan ja ekosysteemipalveluiden parissa työskentelevien yritysten yhteistyön edistämiseksi on selkeästi lisättävä eri alojen yritysten tietoa toisistaan ja tuotava yrityksiä yhteen, muun muassa erilaisia määriteltyjen ICT-tarpeiden ympärille kehitettyjä keskustelutilaisuuksia järjestämällä. ICT:n mahdollisuuksia on tuotava kohderyhmittäin eriytetyllä tavalla ekosysteemipalveluyritysten tietoisuuteen ja vastaavasti tietoa näiden yritysten toiminnasta ja liiketoimintaprosesseista on selvitettävä ICT-osaajille. Yhteisissä tilaisuuksissa kannattaa esimerkiksi seminaarityyppisen tiedonvälityksen ohella olla myös vapaamuotoisempi osuus, jossa toisistaan kiinnostuneet yritykset voivat tavata toisiaan ja päästä keskenään keskusteluyhteyteen. Erilaisten yritysryhmien kokoaminen yhteisten ICT-kehitystarpeiden ympärille edistää konkreettisten yhteistyöprojektien syntymistä. 43

44 LÄHTEET Aunola, E. Retkelle navigaattorin kanssa. Hakupäivä Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma hanke Sosiaalisen median hyödyntäminen pienten elintarvikeyritysten viestinnässä. Hakupäivä NEN_YRITYKSEN_VIESTINN%C3%84SS%C3%84.pdf Kervinen, K Mustikan väärennöksillä tienataan maailmalla. YLE Savo Hakupäivä Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Hakupäivä Kuuri-Riutta, T. & Mäntyranta, T Jäljitettävyydestä kilpailukykyä. Kehittyvä elintarvike 1/2009. Hakupäivä Matkailu.org Hyvinvointimatkailu. Hakupäivä MTT Nykynavetassa lehmien liikkeitä seurataan tarkkaan. Hakupäivä kkeit%c3%a4%20seurataan%20tarkkaan Nuotio, J. & Salmirinne, S Mustikalle halutaan samppanjasuoja. YLE Kainuu Hakupäivä NYT-hanke. Hakupäivä Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan matkailustrategia Hakupäivä

45 Rautiainen, T., Parkkinen, N., Hyötyläinen, J. & Rantanen, M Järvikalan saatavuuden, laadunhallinnan ja jäljitettävyyden kehittäminen RFID-teknologiaa hyödyntäen. Loppuraportti. Hakupäivä Sitra Luonnon hyödyntämisen uudet tavat. Vihreää hyvinvointia kotona, työssä ja virkistyskäytössä. Tanskanen, J Mobiilikoodit matkailussa ja markkinoinnissa. Hakupäivä Ymparisto.fi Ravinnekaappari-hankkeessa napataan ravinteita talteen. Hakupäivä Hakupäivä FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Ravinnekaapparihankkeessa_napataan_ravin% %29. Valtioneuvoston selonteko elintarviketurvallisuudesta Hakupäivä Viitanen, H Maastokartat älypuhelimeen. Aarre-lehti. 8/2014, Worldwaterhub.fi Ravinnekaappari.Hakupäivä

46 LIITE 1 Ekosysteemipalvelut, yrityshaastattelu Ekosysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hankkeessa pyritään selvittämään ekosysteemipalveluyritysten tarjoamia uusia työllistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksia ICT-alan osaajille sekä ICT-yritysten kiinnostusta kohdentaa liiketoimintaansa ekosysteemipalveluyritysten suuntaan. Ekosysteemipalveluyrityksillä tarkoitetaan tässä erittäin laajasti erilaisia luonnonvara-alan yrityksiä aina raakaainetuotannosta luontomatkailuun tai ympäristön laadun tarkkailuun. Tällä hetkellä tieto- ja viestintäteknologiaa ei oletettavasti vielä kovinkaan laajalti hyödynnetä kaupallistetuissa ekosysteemipalveluissa. Hankkeessa selvitetään tieto- ja viestintäteknologian soveltamista ja soveltamismahdollisuuksia erilaisessa luonnonvaraalan yritystoiminnassa sekä pyritään löytämään uusia ennakkoluulottomiakin oivalluksia, joista hyötyvät sekä luonnonvara-alan että ICT-alan yritykset. Hankkeen tavoitteena on edistää näiden alojen välistä yhteistyötä lisäämällä ekosysteemipalvelu- ja ICT-yritysten tietoa toisistaan. ICT eli tieto- ja viestintäteknologia sisältää kaikki sähköiset mediat, joita voidaan hyödyntää tietojenkäsittelyssä. ICT:tä ovat esimerkiksi viestintävälineet kuten tietokoneet, matkapuhelimet ja muut mobiililaitteet, gps, internet, ohjelmistot ja ohjausjärjestelmät. Myös erilaiset etätunnistus- ja etäkäyttöratkaisut sekä henkilön- ja ajoneuvontunnistus esimerkiksi RFID-teknologiaa hyväksikäyttäen kuuluvat ICT-alaan. ICT:n avulla on mahdollista parantaa yrityksen energiatehokkuutta vaikkapa erilaisten seuranta- ja analyysimenetelmien tai tuotanto- ja toimitusketjujen sekä kuljetusten optimoinnin kautta. Energiansäästöjä tai muita hyötyjä on mahdollista saavuttaa myös älykkäiden liikenneratkaisujen tai älykkäiden rakennusten avulla. ICT:n tuomia muita mahdollisuuksia ovat mm. sähköinen asiointi ja vuorovaikutteinen viestintä, digitaalinen markkinointi, dokumenttien hallinta, mallintaminen sekä erilaiset paikannusratkaisut. Selvityksen tuloksista tullaan tiedottamaan julkisesti EkoICT-hankkeen syksyllä 2014 järjestämässä luonnonvara-alan sekä ICT-yritysten yhteisessä tilaisuudessa, jossa keskustellaan myös jatkoyhteistyömahdollisuuksista. Haastatteluun vastanneiden yritysten tietoja ei julkisteta eikä haastatteluvastauksia yhdistetä tiettyihin yrityksiin. Yritysten nimiä ja y-tunnuksia käytetään ainoastaan rahoittajalle laadittavissa hankkeen toteutumista todentavissa dokumenteissa. Lisätiedot: Johanna Kinnunen, p , johanna.kinnunen@oamk.fi A. VASTAAJAN YHTEYSTIEDOT Vastaajan nimi... Yritys... Y-tunnus... Osoite... Puhelin... Sähköposti...

47 Yrityksen henkilöstömäärä alle 5 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 250 henkilöä tai yli B. PERUSTIETOJA YRITYKSESTÄ 1. Mikä on yrityksenne päätoimiala? 2. Mitkä ovat yrityksenne keskeisimmät tuotteet ja palvelut? 3. Miten yritys hyödyntää toiminnassaan ekosysteemipalveluja*)? *) Ekosysteemipalveluiksi luetaan kaikki luonnon ihmiselle tarjoamat aineelliset sekä aineettomat hyödyt, kuten luonnosta saatavat raaka-aineet (marjat, sienet, puu yms.), erilaiset luontoelämykset, maisema, ravinteiden kierto tai vaikkapa veden puhdistuminen maaperän läpi suotautuessaan. 4. Miten yrityksessänne tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään ekosysteemipalveluja? 5. Millaisilla tuotteilla/ palveluilla näette olevan kysyntää tulevaisuudessa? Miksi? C. ICT-OSAAMISEN HYÖDYNTÄMINEN 1. Kuinka yrityksessänne nykyisin hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa? a. laitteisto ja ohjelmistot, esim. kannettavat tietokoneet pöytäkoneet tabletit/ kämmentietokoneet älypuhelimet gps etämittauslaitteet etätunnistuslaitteet, esim. RFID tietokoneavusteinen suunnittelu (Computer Aided Design, CAD) erikoisohjelmistot b. internet-palvelut, esim. verkkosivut verkkokauppa sähköinen asiointi verkko-oppimisympäristöt ryhmätyötilat, esim. Etherpad sosiaalinen media varmuuskopiointi tietoturvapalvelut 47

48 c. järjestelmäratkaisut, esim. toiminnanohjausjärjestelmät (Enterprise Resouce Planning, ERP) tuotteen elinkaaren hallintajärjestelmät (Product Lifecycle Management, PLM) tuotetiedon hallintajärjestelmät (Product Data Management, PDM) toimitusketjujen hallintajärjestelmät (Supply Chain Management, SCM) asiakastiedon hallintajärjestelmät (Customer Relationship Management, CRM) henkilöstön hallintajärjestelmät (Human Resource Management, HRM) taloushallinnon tietojärjestelmät (kuten kirjanpito, osto- ja myyntireskontra, pankkiyhteysohjelma) markkinoinnin tietojärjestelmät johdon tietojärjestelmät d. muu, mikä? 2. Asteikolla 1-4, kuinka vaikeaksi koette teknologiset järjestelmät ja niiden käyttöönoton? (1 = helppoa, 2 = melko helppoa, 3 = melko vaikeaa, 4 = vaikeaa, 0 = en osaa sanoa) Missä asioissa ICT:hen liittyen teillä on ollut hankaluuksia/ ongelmia? 3. Asteikolla 1-4, kuinka tärkeänä koette ICT- sovellukset omassa yritystoiminnassanne? (1 = ei lainkaan tärkeitä, 2 = hieman tärkeitä, 3 = melko tärkeitä, 4 = erittäin tärkeitä, 0 = en osaa sanoa) 4. Miten olisitte kiinnostuneita hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa tulevaisuudessa? Mitä uutta alallenne olisi saatavissa ICT-osaajien taholta? Esimerkki 1: USA:ssa on kehitetty älypuhelinsovellus, jolla on mahdollista tunnistaa puulajeja lehden muodon perusteella. Esimerkki 2: Ravinnekaappari hankkeessa peltojen hivenaine- ja ravinnemääristä saadaan tietoa minuutin tarkkuudella. Valvontajärjestelmä hälyttää merkittävistä veden laadun muutoksista sekä tekstiviestitse että sähköpostitse, mikä mahdollistaa välittömän vesiensuojelutoimenpiteiden käynnistämisen. FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Ravinnekaapparihankkeessa_napataan_ravin% %29 Esimerkki 3: UPM Pakkausvahti kertoo kuluttajalle elintarvikkeen kunnosta. Se on pakkauksessa oleva tarra, jonka keskellä oleva tunnistin kertoo suojapakkauksen eheyden väriä muuttamalla. Tarran muuttuminen läpinäkyvästä siniseksi kertoo, että hapettoman pakkauksen suojakaasu on korvautunut ilmalla eli että pakkaus on vuotanut tai rikkoontunut. Lihan-suojakaasuun-pakattuja-elintarvikkeita-001-to-10-helmi aspx 5. Minkälaista yhteistyötä toivotte ICT-yritysten kanssa? Minkälaisia palveluita toivoisitte ICT-osaajilta? 6. Minkälaista tietotaitoa ICT-osaajat tarvitsisivat, jotta he voisivat toimia yhteistyössä ekosysteemipalveluyritysten kanssa? 48

49 LIITE 2 ICT, yrityskysely Ekosysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hankkeessa pyritään selvittämään ekosysteemipalveluyritysten tarjoamia uusia työllistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksia ICT-alan osaajille sekä ICT-yritysten kiinnostusta kohdentaa liiketoimintaansa ekosysteemipalveluyritysten suuntaan. Ekosysteemipalveluyrityksillä tarkoitetaan tässä erittäin laajasti erilaisia luonnonvara-alan yrityksiä aina raakaainetuotannosta luontomatkailuun tai ympäristön laadun tarkkailuun. Tällä hetkellä tieto- ja viestintäteknologiaa ei vielä kovinkaan laajalti hyödynnetä kaupallistetuissa ekosysteemipalveluissa. Tämän kyselyn avulla pyritään kartoittamaan ICT-yritysten nykyistä tuote- ja palvelutarjontaa sekä mahdollisuuksia kohdistaa tarjontaa nimenomaan ekosysteemipalveluiden parissa työskenteleville yrityksille. Hankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka tieto- ja viestintäteknologiaa voisi nykyistä paremmin soveltaa luonnonvara-alalla sekä edistää näiden alojen välistä yhteistyötä lisäämällä ekosysteemipalvelu- ja ICT-yritysten tietoa toisistaan. EkoICT-hankkeessa pyritään löytämään uusia liiketoimintaideoita, joiden kautta hyötyvät molempien mainittujen alojen yritykset. Kyselyyn vastanneiden yritysten tietoja ei julkisteta eikä kyselyvastauksia yhdistetä tiettyihin yrityksiin. Yritysten nimiä ja y-tunnuksia käytetään ainoastaan rahoittajalle laadittavissa hankkeen toteutumista todentavissa dokumenteissa. Vastausaika tällä kyselyllä on maaliskuun loppuun saakka. Lisätiedot hankkeesta ja kyselystä: Johanna Kinnunen, p , johanna.kinnunen@oamk.fi A. VASTAAJAN YHTEYSTIEDOT Vastaajan nimi... Yritys... Y-tunnus... Osoite... Puhelin... Sähköposti... Henkilöstömäärä alle 5 henkilöä 5-9 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 250 henkilöä tai yli

50 B. PERUSTIETOJA YRITYKSESTÄ 6. Mikä on yrityksenne päätoimiala? 7. Mitkä ovat yrityksenne keskeisimmät tuotteet ja palvelut? Valitse vain tärkein vaihtoehto. a. laitteistot b. ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus c. ohjelmistojen isännöinti- ja vuokrauspalvelut d. mallinnus, simulointi ja analyysit e. muu, mikä? [avoin kenttä] (Valittu a. ohjaa kysymykseen:) Millaiset laitteistot kuuluvat yrityksenne toimenkuvaan? Vastausta voi tarkentaa avoimeen tekstikenttään. a. kannettavat tietokoneet [avoin kenttä] b. pöytäkoneet [avoin kenttä] c. tabletit/ kämmentietokoneet [avoin kenttä] d. älypuhelimet [avoin kenttä] e. etämittauslaitteet [avoin kenttä] f. etätunnistuslaitteet [avoin kenttä] g. muu, mikä? [avoin kenttä] (Valittu b. JA c. ohjaavat kysymykseen:) Millaiset ohjelmistot kuuluvat yrityksenne toimenkuvaan? Vastausta voi tarkentaa avoimeen tekstikenttään. a. apuohjelmat [avoin kenttä] b. tietokoneavusteinen suunnittelu (CAD) [avoin kenttä] c. grafiikka [avoin kenttä] d. internet [avoin kenttä] e. käyttöjärjestelmät [avoin kenttä] f. palvelinohjelmistot [avoin kenttä] g. sovellukset, esim. mallinnus [avoin kenttä] h. tekniset ja tieteelliset ohjelmat [avoin kenttä] i. tietoturva [avoin kenttä] j. tietoliikenne [avoin kenttä] k. toimisto [avoin kenttä] l. liiketoimintasovellukset [avoin kenttä] m. yhteistyösovellukset [avoin kenttä] n. sähköisen kaupankäynnin sovellukset [avoin kenttä] o. muut mediapalvelut [avoin kenttä] p. sisältöpalvelut [avoin kenttä] q. liittymät [avoin kenttä] r. muu, mikä? [avoin kenttä] (Valittu d. ohjaa kysymykseen:) Millaiset mallinnukset/ simuloinnit/ analyysit kuuluvat yrityksenne toimenkuvaan? Vastausta voi tarkentaa avoimeen tekstikenttään. a. tuotteiden elinkaariarviot [avoin kenttä] b. energiankulutuksen monitorointi [avoin kenttä] c. liikenteen optimointi [avoin kenttä] d. muu, mikä? [avoin kenttä] 50

51 3. Mitä muita tuotteita/ palveluja toimenkuvaanne kuuluu? 4. Mitkä ovat pääasialliset asiakasryhmänne? 5. Onko palvelutarjontaanne eriytetty asiakasyritysten toimialojen mukaan? Miten? C. ICT-ALAN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYKSILLE Ekosysteemipalveluyrityksillä tarkoitetaan tässä kaikkia niitä yrityksiä, jotka liiketoiminnassaan hyödyntävät luonnon ihmiselle tarjoamia aineellisia tai aineettomia hyötyjä. Yritykset voivat toimia esimerkiksi luonnontuotealan raaka-ainetuotannon tai jatkojalostuksen parissa (marjat, sienet, yrtit yms.), luontomatkailualalla, maisemanhoito- tai ympäristöpalvelualalla, bioenergia-alalla tai metsäalan eri toiminnoissa. 1. Millaisia palveluita/ tuotteita yrityksenne tarjoaa ekosysteemipalveluiden parissa työskenteleville yrityksille? 2. Asteikolla 1-4, kiinnostaako teitä kohdistaa tarjontaanne nykyistä enemmän erityisesti ekosysteemipalveluyrityksille? (1 = ei kiinnosta lainkaan, 2 = kiinnostaa hieman, 3 = kiinnostaa melko paljon, 4 = kiinnostaa erittäin paljon, 0 = en osaa sanoa) Mitä erityisiä uusia tuotteita/ palveluita yrityksenne voisi tarjota ekosysteemipalveluiden parissa työskenteleville yrityksille? Esimerkki: Fifth Element Oy tekee digitaalisia työkaluja liikkuvaan työhön. Fifth Elementin päätuotteet ovat metsäalan kuljetuksia tehostava LogForce, puunkorjuun ja metsänhoidon ratkaisu WoodForce, kunnossapidon työnohjaukseen kehitetty FifthForce, varastonhallinnan mobiiliratkaisu WarehouseForce sekä maantiekuljetuksien seurantaan tarkoitettu TransForce. Fifth Element työllistää noin 55 asiantuntijaa kolmessa eri toimipisteessä: Espoossa, Kouvolassa ja Jyväskylässä Mitä hyötyjä ekosysteemipalveluyritykset voisivat saada hyödyntämällä entistä paremmin ICT-alan yritysten osaamista? Mitä uutta alalle olisi saatavissa ICT-osaajien taholta? 5. Millä ICT-alan palveluilla näette olevan kysyntää tulevaisuudessa? Miksi? Mitkä niistä voisivat olla erityisen hyödyllisiä ekosysteemipalveluyrityksissä? D. ICT-ALAN JA EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN YHTEISTYÖN EDELLYTYKSET 7. Minkälaista yhteistyötä toivotte ekosysteemipalveluyritysten kanssa? 51

52 8. Minkälaista tietotaitoa koette tarvitsevanne, jotta voisitte kohdentaa tarjontaanne nykyistä paremmin ekosysteemipalveluyrityksille? 9. Koetteko tarvitsevanne aiheesta täydennyskoulutusta? Millaista? 10. Mitkä olisivat parhaat tavat toteuttaa koulutus? Lähiopetus Verkkokoulutus Monimuotokoulutus Päiväopinnot Iltaopinnot Muita kommentteja: Kiitos vastauksista! 52

53 LIITE 3 ICT-yrityshaastattelu Ekosysteemipalveluista työtä osaajille rakennemuutoksessa Pohjois-Suomessa (EkoICT) hankkeessa pyritään selvittämään ekosysteemipalveluyritysten tarjoamia uusia työllistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksia ICT-alan osaajille. Hankkeen tavoitteena on edistää näiden alojen välistä yhteistyötä lisäämällä ekosysteemipalvelu- ja ICTyritysten tietoa toisistaan. Ekosysteemipalveluyrityksillä tarkoitetaan tässä erittäin laajasti erilaisia luonnonvara-alan yrityksiä aina raaka-ainetuotannosta luontomatkailuun tai ympäristön laadun tarkkailuun. Tällä hetkellä tieto- ja viestintäteknologiaa ei oletettavasti vielä kovinkaan laajalti hyödynnetä kaupallistetuissa ekosysteemipalveluissa. Selvityksen tuloksista tullaan tiedottamaan julkisesti EkoICT-hankkeen syksyllä 2014 järjestämässä luonnonvara-alan sekä ICT-yritysten yhteisessä tilaisuudessa, jossa keskustellaan myös jatkoyhteistyömahdollisuuksista. Haastatteluun vastanneiden yritysten tietoja ei julkisteta eikä haastatteluvastauksia yhdistetä tiettyihin yrityksiin. Lisätiedot: Johanna Kinnunen, p , johanna.kinnunen@oamk.fi A. VASTAAJAN YHTEYSTIEDOT Vastaajan nimi:... Yritys:... Päätoimiala:... Keskeisimmät tuotteet ja palvelut:... B. EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN TARPEISIIN VASTAAMINEN 1. Alla on esitetty esimerkkejä erilaisten ekosysteemipalveluyritysten ICT-tarpeista. Mihin niistä voisitte vastata nykyisillä tuotteillanne/ palveluillanne tai niitä kustomoimalla? Kuljetusten optimointi - Ajotietopalvelut: reittivalinta, polttoaineen kulutus, aikataulut - Sähköinen ajopäiväkirja, kilometriperusteinen laskutus Laitteiden kestävyys - Pöly, kosteus, lämpötilavaihtelut Lammastalous - toiminnan kehittäminen - Toiminnanohjausjärjestelmä: tuotannon optimointi - Astutusryhmä- ym. ohjelmistot ja niiden yhteensopivuus yrittäjälle pakollisen Eviran lammasrekisterin kanssa - Etävalvontaratkaisut, mm. aidan sähkövirran mittaus, reaaliaikainen videokuva laitumelta/ lampolasta internetin välityksellä, eläimen aktiivisuuden seuranta

54 - Älykäs lampola, mm. lammaskohtaisten tunnisteiden hyödyntäminen ruokinnan automatisoinnissa sekä lampaiden punnitsemisessa ja tulosten automaattinen siirto tietojärjestelmään, automaattinen tuuletusluukkujen toiminnan säätö lämpötilan seurannan perusteella - Lisäarvopalvelut yrityksen asiakkaille, mm. mobiilipalvelut kuten videokuvan välitys asiakkaan mobiililaitteeseen (green care toiminta) Matkailun mobiilisovellukset - Reaaliaikainen ohjelma- tms. palveluiden varaustilanne yrittäjän älypuhelimeen - Lisäarvopalvelut asiakkaille, mm. luontoretkeilykohteiden haku älypuhelimeen: reitit, retkikohteet kuten näköalapaikat tms., QR-koodit reittien luonto-opasteissa tai retkeilykohteissa (lisätietoa, toimintaohjeita yms.) - Uudet ja innovatiiviset palvelut Esimerkki: USA:ssa on kehitetty älypuhelinsovellus, jolla on mahdollista tunnistaa puulajeja lehden muodon perusteella. Lisänä voisi olla myös mobiililaitteeseen saatava tieto kasvin käyttömahdollisuuksista. RFID - Raaka-aineiden ja tuotteiden jäljitettävyys esim. luomuluonnontuotteiden alkuperä, takaisinvetotilanteet - Toimitusketjun olosuhdetietojen (esim. lämpötila) seuranta erityisesti helposti pilaantuvilla raakaaineilla/ tuotteilla kuten kalat, tatit - Lisäarvopalvelut asiakkaille, esim. tietoa tuotteen valmistusprosessista, toimitusketjusta Separointipalvelut - Virtaamamittaukseen perustuva laskutus, automaattinen tiedonsiirto yrityksen tietojärjestelmiin/ sähköpostiin - Laitteiston automaattinen sammutus virtauksen keskeytyessä - Ravinteiden pika-analyysit ja tieto älypuhelimeen Esimerkki: Ravinnekaappari hankkeessa peltojen hivenaine- ja ravinnemääristä saadaan tietoa minuutin tarkkuudella. Valvontajärjestelmä hälyttää merkittävistä veden laadun muutoksista sekä tekstiviestitse että sähköpostitse. FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Ravinnekaapparihankkeessa_napataan_ravin% %29. Sähköisen asiakaspalautteen kerääminen - Palautteen kerääminen somesta, esim. säännölliset raportit Tilausten automatisointi - Reaaliaikainen asiakkaan varastotilanteen seuranta, tilausten automatisaatio (IoT) Yhteiset portaalit - Työnantajien ja tekijöiden ilmoitusportaali, esimerkiksi asiantuntijahaku, lyhyet toimeksiannot - Markkinointisovellukset, esim. alueen luontomatkailuyritysten ja ohjelmapalveluiden esittely/ hakupalvelu älypuhelimella Verkkokaupan ja sivujen kehittäminen - Näkyvyys, hakukoneoptimointi - Käytettävyys, mm. yhteensopivuus mobiililaitteiden kanssa, tuotteiden helppo ostettavuus Verkkomarkkinointi - Imagon luominen, sosiaalinen media - Suoramarkkinointi mobiililaitteisiin (vaatisi myös asiakkuuksien hallinnointia) 54

55 2. Mikäli ekosysteemipalveluyritysten tarpeisiin vastaaminen edellyttäisi teiltä tuotekehitystä tms., millä edellytyksillä siihen voitaisiin ryhtyä? C. YHTEISTYÖ EKOSYSTEEMIPALVELUYRITYSTEN KANSSA 3. Millä tavalla yhteistyötänne ekosysteemipalveluyritysten kanssa edistettäisiin parhaiten? 4. Mikäli yhteistyö edellyttää tietoja esimerkiksi tietyn toimialan prosesseista, kuinka tieto saataisiin välitettyä teille parhaiten? Esim. Lyhytkoulutus (1 pv), jossa esiteltäisiin useamman saman alan yrityksen toimintaa? Yritysten yhteiset tilaisuudet, tapaamiset? Yritysten keskinäinen yhteistyö, ei tarvetta ulkopuoliselle välittäjälle? 5. Mitä toivoisitte EkoICT-hankkeessa syksyllä järjestettävältä ICT- ja ekosysteemipalveluyritysten yhteiseltä tilaisuudelta 55

56 Mediatiedote LIITE 4

57 Mediatiedote LIITE

58 Radiocity.fi LIITE 6 58

59 LIITE 7 Kaleva.fi

60 LIITE 8 Lukijoiden kommentit ekalevan artikkeliin liittyen

61 61

62 ICT-yrityksille sähköpostitse välitetty kutsu keskustelutilaisuuteen LIITE 9 62

63 Ekosysteemipalveluyrityksille sähköpostitse välitetty kutsu keskustelutilaisuuteen LIITE 10 63

64 Suomen luontoyrittäjyysverkoston ajankohtaispalstalla julkaistu ilmoitus ( LIITE 11 64