Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys"

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19858

2 Raportti 1 (19) Sippola Hannu Sisällysluettelo 1 Yleistä Ohje- ja raja-arvot Terveysvaikutukset Styreeni Metyylimetakrylaatti Haju Yleistä Käytetty hajumalli Lähtötiedot Tulokset ja johtopäätökset Yleistä Haju Styreeni ja metyylimetakrylaatti Johtopäätökset... 15

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (17) Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys 1 Yleistä Tässä työssä arvioitiin Tonester Oy:n Rymättylässä toimivan tuotantolaitoksen hajupäästöjä. Tuotantolaitos valmistaa pesu- ja suihkualtaita, kylpyammeita sekä levyjä käyttäen uusiomuovigranuloita, jotka murskataan ja valetaan uudestaan joko levyiksi tai muottia käyttäen, muiksi tuotteiksi. Hajupäästöjen mahdollisiksi aiheuttajiksi arvioitiin valussa käytettävistä kemikaaleista haihtuvat styreeni ja metyylimetakrylaatti. 1.1 Ohje- ja raja-arvot HTP-arvo eli haitalliseksi tunnettu pitoisuus työpaikan ilmassa on pienin aineen pitoisuus, jonka on arvioitu aiheuttavan terveydellistä haittaa. HTP-arvot vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. American Industrial Hygien Association (AIHA) on määritellyt ERGP raja-arvot (Emergency Response Planning Guidelines), jotka ovat myös käytössä suomalaisissa OVA-ohjeissa, kuten myös yhdysvaltalaisen EPA:n (Environmental Protection Agency) asettaman komitean määrittelemät AEGL (Acute exposure guideline levels) arvot. Kyseiset raja-arvot on määritelty seuraavasti (taulukko 1): Taulukko 1. ERGP ja AEGL raja-arvojen määritelmät. Raja-arvo ERGP - 1 ERGP - 2 ERGP - 3 AEGL-1 AEGL-2 AEGL-3 Määritelmä Maksimipitoisuus, jossa kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan saaden enintään vähäistä ja tilapäistä terveyshaittaa tai tuntien pahaa hajua. Maksimipitoisuus, jossa kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman palautumattomia tai muita vakavia terveyshaittoja, tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistukselta. Maksimipitoisuus, jossa kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman hengenvaaraa. Pitoisuus, jonka arvioidaan aiheuttavan ihmisille huomattavaa haittaa, ärsytystä tai tiettyjä oireettomia haittavaikutuksia, joita ei voi todeta aisteilla. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin tilapäisiä ja lakkaavat altistumisen loppuessa, eivätkä aiheuta palautumattomia tai pysyviä muutoksia. Pitoisuus, jonka arvioidaan aiheuttavan palautumattomia terveysmuutoksia, tai pitkäaikaista terveydellistä haittaa, tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistukselta. Pitoisuus, jonka arvioidaan aiheuttavan hengenvaaran tai kuoleman

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (17) AEGL arvoja määritellään viidelle eri ajanjaksolle: 10 ja 30 minuutin sekä yhden, neljän ja kahdeksan tunnin ajalle. AEGL-arvot ovat sovellettavissa myös vauvoille, lapsille sekä herkästi reagoiville ihmisille. Voimassaolevat ERGP-arvot voi tarkistaa yhdistyksen www-sivuilta (AIHA 2013) ja AEGL arvoja löytyy EPA www-sivuilta (EPA 2013). Suomessa ERGP- ja AEGL-arvoja käytetään mm. OVA-ohjeissa (Onnettomuuden Vaaraa Aiheuttavat Aineet). Raja-arvot styreenille (CAS ) ja metyylimetakrylaatille (CAS ) on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Raja-arvot styreenille ja metyylimetakrylaatille Ohje tai raja-arvo Styreeni Metyylimetakrylaatti HTP 2009: 8h 20 ppm (86 mg/m 3 ) 10 ppm (42 mg/m 3 ) HTP 2009: 15 min 100 ppm (430 mg/m 3 ) 50 ppm (210 mg/m 3 ) ERPG-1: 60 min 50 ppm (220 mg/m 3 ) EPRG-2: 60 min 250 ppm (1 080 mg/m 3 ) EPRG-3: 60 min ppm (4 300 mg/m 3 ) AEGL-1: 60 min 20 ppm (86 mg/m 3 ) 17 ppm (70 mg/m 3 ) * AEGL-2: 60 min 130 ppm (560 mg/m 3 ) 120 ppm (500 mg/m 3 ) * AEGL-3: 8 h 340 ppm (1470 mg/m 3 ) 180 ppm (750 mg/m 3 ) * Ulkoilma (WHO) (suositus) * väliaikainen arvo ppm (70 µg/m 3 ) (hajuhaitta, 30 min)

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (17) 1.2 Terveysvaikutukset Styreeni EU:ssa on tehty alustava selvitys styreenin aiheuttamista riskeistä niin yleisölle, työntekijöille ja ympäristölle. Alustavan selvityksen (EU 2008) laajaan kirjallisuuskatsauksen yhteenveto ihmisille tehdyistä kokeista on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 3. Styreenin havaittuja terveysvaikutuksia. Vaikutus Ei vaikutusta Havaittu vaikutuksia keskushermosto 100 ppm (1h) 200 ppm (1h); 350 ppm (30 min), lievää suorituskyvyn laskua ihoärsytys suora kontakti (neste, 30 min) viitteitä, siitä usein toistuva kontakti aiheuttaa ärsytystä silmä-ärsytys 216 ppm (1h) 100 ppm (7h), 375 ppm (1h), selvä ärsytys 800 ppm, välitön ärsytys Nenä-ärsytys 216 ppm (1h) 100 ppm (7h) 375 ppm (1h), selvä ärsytys väriensävyjen erottelu 20 ppm (8 h) >50 ppm (8h) lievästi heikentynyt vaikutus, jota henkilöt eivät itse huomaa, katoaa muutamassa viikossa. hajuaisti 77 ppm (8h) ei testejä Styreenin pitkäaikaisvaikutuksista raportin laatija toteaa, että työntekijöillä havaittuja oireita ei pystytä erottamaan lyhemmän altistuspiikin vaikutuksista. Styreenille ja butadieenille altistuneiden työntekijöiden kohonnut syöpäriski johtunee butadieenistä, ei styreenistä. EU tieteellinen komitea SCHER 2008 päätyy alustavan selvityksen perusteella terveysvaikutusten osalta seuraaviin raja-arvoihin pitoisuuksista, joiden ei ole todettu aiheuttavan haittaa: 100 ppm (lyhyt aikainen altistus) 50 ppm (toistuva altistus) Tieteellinen komitea ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että styreeni voi mahdollisesti olla karsinogeeninen. Työterveyslaitoksen styreenin biologisen monitoroinnin ohjeraja-arvon perustelujen mukaan ilman styreenipitoisuuksilla ppm on todettu ärsytystä silmissä ja hengityselimissä sekä lievää humaltumista. Yli ppm altistus minuutin ajan on aiheuttanut lieviä vaikutuksia koordinaatioon. Perustelumuistion mukaan useamman vuoden altistuminen 20 ppm pitoisuudelle voi aiheuttaa lieviä vaikutuksia, jotka näkyvät kognitiivisessa prosessoinnissa, reaktionopeuteen liittyvissä testeissä ja värien erottelukyvyssä. Biologisen monitoroinnin ohjeraja-arvo on laadittu HTP-arvon (20 ppm, 8 h) perusteella.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (17) Metyylimetakrylaatti Metyylimetakrylaatin alle 25 ppm pitoisuuden ei ole havaittu aiheuttavan jyrsijöillä pitkäaikaista haittaa, kun taas 200 ppm pitoisuuden (6h) on todettu aiheuttavan rotilla hajuepiteeliin lievää rappeutumista. (SCHER 2006). Ihmisillä metyylimetakrylaatin on todettu aiheuttavan silmä- ja hengitystieärsytystä pitoisuuden noustessa yli 100 ppm. Lisäksi työntekijöille tehdyissä tutkimuksissa metyylimetakrylaatin on todettu aiheuttavan silmä- ja nenä-ärsytystä lyhytaikaisten (5-15 min) altistusten seurauksena ( ppm). Alle 50 ppm pitoisuuksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia 8 tunnin aikana. Metyylimetakrylaatin ei arvioida aiheuttavan mutageenisiä tai karsinogeenisia muutoksia. (SCHER 2006). Kuluttajan arvioidaan voivan altistuvan noin 0.05 ppm (2.0 mg/m 3 ) pitoisuudelle maalauksen yhteydessä. (EU 2002) EU tieteellinen komitea SCHER 2006 on päätynyt seuraaviin raja-arvoihin 100 ppm (lyhyt aikainen altistus) 50 ppm (8 h) 25 ppm (pitkäaikainen altistus) 1.3 Haju Maailman Terveysjärjestö (WHO 2000) määrittelee hajukynnyksen pienimpänä pitoisuutena, joka havaitaan 50 %:ssa altistuksista. Vastaavasti tunnistuskynnys määritellään pienimpänä pitoisuutena, jossa haju tunnistetaan oikein 50 % altistuksista. Koulutetun hajupanelistin hajujen havaitsemis- ja tunnistuskyky on maallikkoa parempi. Hyväksyttävän hajuhaitan Maailman Terveysjärjestö määrittelee siten, että alle 5 % väestöstä kokee häiritsevää hajua alle 2 % kokonaisajasta, todeten samalla, että koska hajun häiritsevyys riippuu sekä psykologista että sosioekonomisista seikoista, ei rajaa voida määritellä yksinomaan (haju)pitoisuuden kautta. Haju vaikuttaa ensin nenässä oleviin hajureseptoreihin (hajukynnys) ja pitoisuuden noustessa vapaana oleviin hermopäätteisiin nenässä, kurkussa ja keuhkoissa (ärsytyskynnys). Ärsytyskynnyksen ylittyessä ihminen kokee erilaista ärsytystä kuten ihonärsytystä, kutinaa, pistelyä, syyhyä, silmien kirvelyä, polttavaa tunnetta tai tämä raapii itseään. Ärsytyskynnys on useimmilla aineilla samaa kertaluokkaa kuin hajukynnys ollen noin 3-10 kertaa hajukynnystä korkeampia (Schiffman ja Williams 2005). Koska hajukynnys on yhdistekohtainen, muunnetaan hajupitoisuus yleensä hajuyksiköiksi (hy/m³), jossa hajukynnystä vastaa pitoisuus 1 hy/m³. Myös useamman yhdisteen yhteinen haju muutetaan yleisesti hajuyksiköiksi, jolloin 1 hy/m³ vastaa yhteisen hajun hajukynnystä, joka on saatu laskemalla hajuyhdisteiden hajupitoisuudet yhteen. Tässä työssä tunnistettavan hajun pitoisuudeksi on oletettu 3 hy/m³ ja voimakkaan hajun pitoisuudeksi 5 hy/m³. Suomessa ei ole määritelty raja- tai ohjearvoa hajun esiintymiselle. Hajuhaittaan perustuvan haisevien rikkiyhdisteiden suomalaisen ohjearvon puuttuessa on esitetty (Arnold 1995), että hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa voidaan pitää merkittävänä silloin, kun % asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi. Vastaava hajun

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (17) esiintymisen taso on tällöin 3-9 %, mitä voidaan käyttää ohjearvona hajuhaitalle. Tällöin alaraja (3 %) koskee hyvin epämiellyttäviä, korkean haittapotentiaalin omaavia hajupäästöjä ja yläraja miellyttävyysasteeltaan vaihtelevampia hajuja. Em. tutkimuksen mukaan pelkistyneitä rikkiyhdisteitä sisältävien päästöjen haittapotentiaali on metallituotannon liuotepäästöjen ohella suurin. Muiden maiden säännökset hajun suhteen vaihtelevat usein siten, että mitä harvempaa asuttu maa sitä tiukemmat raja-arvot (Drew et al. 2007). Tavoitteena on myös, ettei hajukuormitus enää lisääntyisi, joten uusille laitoksille asetetaan usein tiukempia vaatimuksia kuin olemassa oleville laitoksille. Tanskassa häiritsevän hajun raja-arvoksi (99 % piste, 1 min) on säädetty asuinalueilla 5-10 hy/m³ ja teollisuusalueilla sekä maaseudulla hy/m³. Raja-arvo, jonka alle 99 % havainnoista tulee jäädä, lasketaan 1 minuutin keskipitoisuutena OML-leviämismallinnusohjelmalla, joka perustuu Gaussiseen leviämismalliin, kuten myös tässä työssä käytetty ISCST-tietokoneohjelma. (Miljøstyrelsen 1985/2007). Englannissa ja Skotlannissa hajut luokitellaan kolmeen ryhmään hajupitoisuuden mukaan: tunnistettava haju 1-5 hy/m³ heikko haju 5 hy/m³ voimakas haju 10 hy/m³ Raja-arvoina (98 % piste, 1h) käytetään 1.5 hy/m³ erittäin epämiellyttäville hajuille kuten jätevedenpuhdistamo, 3.0 hy/m³ epämiellyttäville hajuille kuten sokerijuurikkaan valmistus ja 6.0 hy/m³ vähemmän epämiellyttäville hajuille kuten leipomo tai kahvinpaahtimo; Keskimmäinen on oletusluokka, jota sovelletaan, jos toimintaa ei ole mainittu ensimmäisessä tai viimeisessä luokassa. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvoja eli tunnin keskiarvo saa olla 2 % vuoden tunneista eli 175 tunnin aikana suurempi kuin raja-arvo. Raja-arvot kuvaavat tilannetta, jossa 10 % väestöstä kokee hajuhaittaa. (EA 2009; SEPA 2010). Saksassa raja-arvoina (hajuntuntien osuus) on 10 % asutuille alueille ja 15 % teollisuus tai kaupallisille alueille. Raja-arvo koskee kokonaishajua, joka sisältää sekä olemassa olevan hajun että uuden toiminnan aiheuttaman hajun. Olemassa oleva haju määritellään pääsääntöisesti hajupaneelin avulla ja mittaus kestää 6-12 kuukautta. Mittauspisteet sijaitsevat paikoissa, joissa oleskellaan pysyvästi ja paneelin jäsenet testataan referenssiyhdisteiden, n-butanolin ja rikkivedyn, avulla, jotta saadaan vertailukelpoisia tuloksia. Hajutunniksi luokitellaan tunti, jonka aikana hajua havaitaan 10 % ajasta. Yksittäisessä hajuhavainnossa lähde on erotuttava ympäristön normaaleista hajuista kuten kasvillisuudesta, liikenteestä, talojen lämmityksestä tai lannan levityksestä. Suunnitellun toiminnan hajupäästö arvioidaan Austal2000 leviämismalliohjelmalla. Mallinnusohjelmaa voidaan käyttää myös olemassa olevien hajujen määrittämiseen hajupaneelin sijasta, jos voidaan osoittaa, että hajupäästöt jäävät alle 70 % raja-arvosta. Jos toiminnan hajutuntien voidaan osoittaa olevan alle 2 % kokonaisajasta, niin sitä pidetään irrelevanttina.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (17) Hollannissa on havaittu, ettei hajuvalituksia esiinny, jos hajun tuntikeskiarvo on alle 0.5 hy/m³ 98 % kokonaisajasta. Voimassaolevat raja-arvot Hollannissa erityyppisille laitoksille on koottu taulukkoon 4. Taulukko 4. Eri laitosten raja-arvoja (98 %,1 tunti) Hollannissa Laitos Leipomo Leipomo, voitaikina Kahvinpaahtimo Hajuvesiteollisuus Teurastamo Lihajalostamo Rehutehdas Jätevedenpuhdistamo, uusi Jätevedenpuhdistamo, vanha Raja-arvo ei raja-arvoa 5 hy/m³ 3.5 hy/m³ 3.5 hy/m³ suositus 2.0 hy/m³ 1.5 hy/m³ suositus 0.55 hy/m³ 1.5 hy/m³ suositus 0.8 hy/m³ 1.0 hy/m³ 0.5 hy/m³ asuntoalue, viheralue 1.5 hy/m³ teollisuusalue 1.5 hy/m³ asuntoalue, viheralue 3.5 hy/m³ teollisuusalue Hajuun tottuminen vaikuttaa myös sen häiritsevyyteen. Tämä käy ilmi sikaloiden hajuhaitoista tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan 10 % prosenttia asukkaista koki hajun häiritseväksi kun hajupitoisuus (98 %,1h) ylitti 1.3 hy/m³ kun lähistöllä oli vain yksi sikala. Jos sikaloita oli useampia, oli vastaava pitoisuus 3.2 hy/m³ ja jos kyseessä oli perinteinen sikojen kasvatusalue, niin häiritsevän hajun raja oli 6.3 hy/m³. Korkein pitoisuus oli itse sikojen tuotannossa mukana olevilla eli 13 hy/m³ (EPA 2001). Styreenille mitattu hajukynnys vaihtelee välillä µg/m 3 (7 eri mittausta) ja tunnistuskynnys on noin kolminkertainen hajukynnykseen verrattuna. Styreenin hajukynnyksenä käytetään tässä työssä luotettavimmaksi arvioitua 107 µg/m 3 eli ppm (TCEQ 2008). OVA- ohjeessa styreenin hajukynnykseksi on annettu <4 mg/m 3 eli < 1 ppm. Metyylimetakrylaatiin hajukynnykseksi arvioitiin 0.05 ppm eli 210 µg/m 3 mikä on OVAohjeessa annetun vaihteluvälin ppm ( µg/m 3 ) alaraja.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (17) 2 Yleistä 2.1 Käytetty hajumalli Hajun leviämisselvityksessä käytetään Yhdysvaltain ympäristöviraston EPA:n UNAMAPkokoelmaan kuuluvaa ISCST (Industrial Source Complex Short Term) -laskentamallia. Mallilla lasketaan yhdisteiden pitoisuuksien tuntikeskiarvot annetuissa sääoloissa ennalta määrätyissä havaintopisteissä. ISCST-mallissa epäpuhtauksien leviämistä päästölähteistä kuvataan tuulen suuntaan muodostuvalla kaasuviuhkalla, jossa pitoisuuksien oletetaan noudattavan sekä poikittais- että pystysuunnassa Gaussin normaalijakaumaa. Viuhkan muoto ja laajuus ovat riippuvaisia päästölähteestä sekä meteorologisista ja topografisista tekijöistä. Tuulen suunta ja nopeus määräävät epäpuhtauden keskimääräisen kulkeutumisen. Ilmakehän stabiilisuutta kuvaavalla leviämisluokituksella arvioidaan ilmavirtauksen pyörteisyyttä, joka vaikuttaa epäpuhtauksien sekoittumiseen ja siten pitoisuuksien laimenemiseen päästölähteen ympärille. Sekoituskorkeus myötäilee maanpinnan korkeuden muutoksia ja kuvaa pystysuunnassa aluetta, jossa pääasiallinen sekoittuminen tapahtuu. Pystysuuntaiseen sekoittumiseen vaikuttava leviämisluokitus ja sitä vastaava sekoituskorkeus perustuvat kuitenkin melko karkeaan jaotteluun, joka ei kaikissa tilanteissa vastaa todellisuutta. Kaasuvanan nousukorkeus määräytyy päästökorkeudesta ja ns. piippulisästä, jonka savukaasu saa sisäisen liike-energiansa tai lämpösisältönsä ansiosta. Piippulisän suuruus riippuu lisäksi termisestä stabiiliudesta, tuulen nopeudesta ja savupiipun poikkipinnan muodosta. ISCST-mallissa käytetään Briggs n kehittämiä piippulisäyhtälöitä. Kaasuvanan etenemisrata sijaitsee usein hieman toisessa paikassa kuin tuulitietojen mukaan voitaisiin päätellä, minkä vuoksi hetkelliset pitoisuudet tietyssä pisteessä eivät aina vastaa todellista tilannetta. Pitkiä ajanjaksoja tarkasteltaessa mahdolliset virheet kaasuvanan etenemissuunnassa kuitenkin tasoittuvat ja laskentatulokset ovat luotettavampia. Kaasuvanan hajontaparametrien laskenta sekä horisontaali- että vertikaalisuunnassa tapahtui leviämisluokituksen ja savukaasun kulkeutumisetäisyyden mukaan. Hajontaarvojen laskentakaavat ja näissä tarvittavat kertoimet perustuvat kokeellisiin tutkimuksiin, joissa on selvitetty savukaasujen leviämistä erilaisissa olosuhteissa. Maanpinnan läheisessä ilmakerroksessa ( m) tuulen horisontaalinopeus kasvaa ylöspäin mentäessä. Epäpuhtauksien leviämistä koskevissa tarkasteluissa tämä otetaan huomioon. Laskelmissa käytetyt leviämisluokittaiset tuuliprofiilieksponentin arvot on sovitettu Suomen oloja vastaaviksi. Mikäli päästölähteen läheisyydessä on rakennuksia tai muita esteitä, joilla on todennäköisesti vaikutusta kaasujen leviämiseen ja kaasupainaumien syntyyn, nämä huomioidaan laskelmissa. Samalla tulevat savupiipun vaikutukset ilmavirtoihin huomioiduiksi ja piippulisä on tällöin riippuvainen tarkasteluetäisyydestä. Maaston korkeuden mahdollinen vaihtelu otetaan huomioon kaasuvanan nousukorkeuden sekä piipun juuren tason ja tarkastelupisteen maanpinnan korkeusvaihtelun välisenä erona. Tällöin sekoituskorkeus myötäilee maanpinnan korkeuden muutoksia. Maanpinnan korkeusvaihtelut huomioitiin laskentapisteverkoston korkeustietojen perusteella. Malli ei myöskään ota huomioon päästölähteen ja

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (17) laskentapisteen välillä olevia maastoesteitä tai maanpinnan korkeusvaihteluja, mikä saattaa joissakin tilanteissa aiheuttaa lievää virheellisyyttä tiettyjen laskentapisteiden pitoisuuksiin. ISCST-mallilla laskettujen hajuyhdisteiden pitoisuustuntikeskiarvot eivät sellaisenaan anna täysin luotettavaa kuvaa hajun esiintymisestä. Tuntikeskiarvon ollessa samaa suuruusluokkaa kuin hajukynnys voi hajukynnys hetkellisesti ylittyä (tai alittua), vaikka tuntikeskiarvo olisikin hajukynnyksen alapuolella (tai yläpuolella). Lähellä päästölähdettä (n kertaa lähteen korkeus) pitoisuuden hetkittäinen vaihtelu johtuu pääosin kaasuvanan mutkittelusta ja kauempana turbulenssin aiheuttamasta sisäisestä vaihtelusta. Hajua ei yleensä enää esiinny kun tuntikeskiarvo on noin % hajukynnyksestä. Hajuyhdisteen hajukynnyksen ylittävä osuus tunnissa voidaan laskea kun tunnetaan yhdisteen tuntikeskiarvopitoisuus, varianssi ja soveltuva todennäköisyysjakauma, joista kyseeseen tulevat lähinnä eksponenttijakauma ja log-normaalijakauma. Ensimmäistä käytetään tilanteissa, joissa kaasuvana osuu vain hetkittäin mittauspisteeseen ja jälkimmäistä kun kaasuvanan voidaan arvioida osuvan jatkuvasti mittauspisteeseen (Rantakrans ja Savunen 1995). Hajuyhdisteen pitoisuuden varianssi (intensiteetti) laskettiin White ym. (1985, 1982a ja b) kehittämän menetelmän avulla. Malli on kehitetty tunnelikokeiden perusteella olettaen, että yhdisteen pitoisuuden vaihtelu päästöakselin suhteen noudattaa Gaussin normaalijakaumaa. Kuvassa 1 on esitetty erään yhdisteen (hajukynnys 60 µg/m³) pitoisuus viiden tunnin aikana. Kuten kuvasta voidaan arvioida, pysyy yhdisteen tuntikeskiarvo koko tarkastelujakson alle Hajupitoisuus hajukynnyksen, vaikka se kolmannen tunnin aikana ylittyykin noin 20 minuutiksi µg/m³ hy/m³ aika 0.75 Kuva 1. Esimerkkiyhdisteen pitoisuuden vaihtelu viiden tunnin aikana.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (17) 2.2 Lähtötiedot Pääasiallinen päästölähde on Tonester Oy:n noin 1,5 m korkea ilmastoinnin poistohormi, joka sijaitsee rakennuksen etelän puoleisella sivustalla rakennuksen katolla. Hormi on lieriökartio, jonka halkaisija alussa on 315 mm, josta se laajenee 350 mm:n. Hormin yläosassa on hattu (ks. kuva 2). Erillistä toimistotilojen ilmastointia ei huomioitu hajupäästöjä arvioitaessa. Kuva 2. Tonester Oy:n ilmastoinnin poistohormi Tutkittavana oli kaksi eri tapausta: 1. Akryylimuovimurskeen käyttö 1000 kg/viikko 2. Akryylimuovimurskeen käyttö 2000 kg/viikko, joista ensimmäinen vastaa tuotantotilannetta syyskuussa 2012.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (17) Arvioidut kemikaalikulutukset eri tapauksissa on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Hajuarvioinnin lähtötietoina käytetyt kemikaalikulutuksen viikossa. Kemikaali Tapaus 1 Tapaus 2 Polyesteri hartsi Aropol kg/vko kg/vko Väripasta Enguard 55 kg/vko 110 kg/vko Kovetin Butanox kg/vko 320 kg/vko Alumiinihydroksidi Martinal ON kg/vko kg/vko Akryylijäte kg/vko kg/vko Kalusteöljy Liquid Polisher 0.8 ltr/vko 1.6 ltr/vko Hajupäästöiksi arvioitiin 2% käytetystä styreenin kokonaismäärästä sekä sen mukana haihtuva metyylimetakrylaatti, jonka päästö arvioitiin yhdisteiden höyrynpaineiden ja pitoisuuksien avulla. Käytetyt höyrynpaineet olivat OVA-ohjeiden 0.6 ja 4.0 kpa styreenille ja metyylimetakrylaatille. Kaasuvirtana käytettiin H.H Moniurakoinnin mittaamaa valuosaston virtaamaa 380 l/s. Hajua tuottavan ilmastoinnin oletettiin olevan päällä 11 tuntia päivässä. Poistohormin päässä olevan hatun arvioitiin laskevan poistokaasun nousunopeuden 0.5 m/s :ssa. Arvioidut päästöt tapauksittain on koottu taulukkoon 6. Taulukko 6. Arvioidut päästöt ja hajupitoisuudet poistohormista. Virtaama Hajupäästö Hajupitoisuus Styreeni Akrylaatti Tapaus m³/h hy/s hy/m³ mg/m³ (ppm) mg/m³(ppm) (27) 50 (12) (53) 100 (24) Säätietoina käytettiin pahimpia mahdollisia sääolosuhteita hajupäästöille alttiiden alueiden selvittämiseksi.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (17) 3 Tulokset ja johtopäätökset 3.1 Yleistä 3.2 Haju Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat arvioituihin hajupäästöihin ja laskelmat on tehty pahimmissa mahdollisissa sääolosuhteissa. Lähtötietoja arvioitaessa on käytetty joko luotettavinta saatavilla olevaa tietoa tai pahinta mahdollista vaihtoehtoa tarjolla olevista arvoista. Tulokset edustavat siten pahinta mahdollista tilannetta arvioiduilla päästömäärillä (taulukko 6). Tapauksen (1) ja tapauksen (2) suurimmat mahdolliset hajupitoisuudet tuntikeskiarvoina on esitetty kuvissa 3 ja 4. Hajupitoisuudella 1 hy/m 3 hajun olemassaolo havaitaan, mutta sitä ei vielä tunnisteta; Hajupitoisuudella 3 hy/m 3 se tunnistetaan ja hajupitoisuuden ylittäessä 5 hy/m 3 sitä pidetään voimakkaana (ks. luku 1.2). Koska hajua voi esiintyä myös tilanteissa, joissa tuntikeskiarvo jää alle hajukynnyksen (ks. kuva 1), on kuvissa 5 ja 6 esitetty ne alueet, joissa hajupitoisuuden tuntikeskiarvo on 0.5 hy/m 3. Hajuhaitta näiden alueiden ulkopuolella on satunnainen. Kuvissa 7 ja 8 esitetty ne alueet joissa hajua voi satunnaisesti esiintyä vähintään 30 sekuntia, joka on lyhyin aika, missä ihminen keskimäärin ehtii havainnoida hajun olemassaolon.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (17) Kuva 3. Tapaus 1 suurin hajupitoisuus arvioiduilla päästömäärillä. Musta, sininen ja punainen viiva vastaavat pitoisuuksia 1, 3 ja 5 hy/m 3 Kuva 4. Tapaus 2 suurin hajupitoisuus arvioiduilla päästömäärillä. Musta, sininen ja punainen viiva vastaavat pitoisuuksia 1, 3 ja 5 hy/m 3.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (17) Kuva 5. Alueet, joilla lasketut hajupitoisuudet ylittävät 0.5 hy/m 3 tapauksessa 1 arvioiduilla päästömäärillä. Hajuhaitta näiden alueiden ulkopuolella on epätodennäköinen. Kuva 6. Alueet, joilla lasketut hajupitoisuudet ylittävät 0.5 hy/m 3 tapauksessa 2 arvioiduilla päästömäärillä. Hajuhaitta näiden alueiden ulkopuolella on epätodennäköinen.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (17) Kuva 7. Hajun satunnainen esiintymisalue tapauksessa 1 arvioiduilla päästömäärillä. Hajun esiintymisen rajana on 30 sekuntia kestävä hajua. Kuva 8. Hajun satunainen esiintymisalue tapauksessa 2 arvioiduilla päästömäärillä. Hajun esiintymisen rajana on 30 sekuntia kestävä hajua.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (17) 3.3 Styreeni ja metyylimetakrylaatti Styreenin ja metyylimetakrylaatin suurimmat arvioidut pitoisuudet tapauksessa 1 ovat 0.6 mg/m 3 (0.14 ppm) ja 0.3 mg/m 3 (0.07 ppm). Vastaavat arvot tapauksessa 2 ovat 1.2 mg/m 3 (0.28 ppm) ja 0.6 mg/m 3 (0.14 ppm). Terveydelliset raja-arvot (taulukko 2) alittuvat selvästi. Metyylimetakrylaatin maksimipitoisuudet ovat alle kuluttajan maalatessaan saaman pitoisuuden 2.0 mg/m 3 (0.46 ppm). 4 Johtopäätökset Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Tonester Oy:n mallinnetut pitoisuudet ovat selvästi alle havaittujen terveysvaikutusten ohjearvojen, joten ainoaksi ympäristöhaitaksi jää hajun aiheuttama viihtyvyyshaitta. Hajuhaitta ei riipu vain hajunpitoisuudesta, vaan siihen vaikuttaa myös psykologiset ja sosioekonomiset seikat kuten yksilölliset erot hajun havaitsemisessa sekä tottuminen vallitsevaan hajuun. Hajun häiritsevyyteen vaikuttaa myös paikka; Hajuhaitta asuinalueella koetaan häiritsevämmäksi kuin teollisuusalueella. Saatujen tulosten mukaan tapauksessa 1 (ks. taulukko 5) sekä tunnistettavaa (>3 hy/m 3 ) että voimakasta (>5 hy/m 3 ) hajua voi esiintyä jonkin verran epäsuotuisissa sääolosuhteissa laitoksen sekä koillis-, että lounaispuolella (kuva 3). Metsätien lopussa oleva viheralue on laskelmien mukaan hajuherkintä aluetta. Hajuhaittaa voi esiintyä myös laitoksen itä- ja länsipuolella sekä kauempana eteläpuolella (kuva 5). Tapauksessa 2 (ks. taulukko 5) hajun, sekä erityisesti tunnistettavan ja voimakkaan hajun, alue laajenee laskelmien mukaan selvästi (kuvat 4 ja 6). Myös satunaisen hajun (30 s) alue laajenee merkittävästi (kuva 7) tapaukseen 1 verrattuna (kuva 6). Laskelmat on tehty käyttäen arvioituja hajupäästöjä, jotka on jaettu tasaisesti ilmastoinnin toiminta-ajalle (11 h). Tarkempien tulosten saamiseksi, tulisi laitoksen poistoilman hajupitoisuus määrittää kokeellisesti todellisen hajupäästön ja sen ajallisen vaihtelun selvittämiseksi. Tämän jälkeen leviämismalli voidaan laskea uudestaan käyttäen esimerkiksi kolmen vuoden säätietoja todellisen hajukuormituksen arvioimiseksi. Hajupäästöjä voidaan myös pienentää muuttamalla poistohormin rakennetta siten, ettei hormin päällä oleva hattu levitä kaasuvirtaamaa sivuille, jolloin virtausnopeuden tuoma piippulisä pääosin menetetään. Tarvittaessa poistohormi voidaan korvata hajupiipulla.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (17) KIRJALLISUUSVIITTEET AIHA 2013: viitattu Arnold, M. 1995: Hajuohjearvojen perusteet. VTT Tiedotteita Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Espoo. 83 s. Drew G.H., Smith R. Gerard V., Burge C., Loew M., Kinnersley R., Sneath R. ja Longhurst P.J. 2007: Appropriates of selecting different averaging times for modelling chronic and acute exposure to environmental odours. Atmosperic Environment 41(13): EA 2009: H4 - Odour Management, Environment Agency Technical Guidance Note. Draft, Versio 1.2, Environment Agency, United Kingdom. 43 s. EPA 2001: Odour impacts and Odour Emission Control Measure for Intensive Agriculture Environmental Protection Agency, R&D Report Series No 14, Final Report, 104 s. EPA 2013; viitattu EU 2002: European Union Risk Assessment Report, Methyl metacrylate EU 2008: European Union Risk Assessment Report, Styrene, Draft for publication Miljøstyrelsen 1985/2007. Begraensning af luftgenar fra virksomheder. Miljøstyrelsen. Copenhagen. Päivitys Rantakrans E. & Savunen T. 1995: Hajuyhdisteiden leviämisen arviointi. - Ilmansuojelun julkaisuja 21. Ilmatieteen laitos, Helsinki, 72s. SEPA 2010: Odour Guidance 2010, Versio 1, SEPA Scottish Environment Protection Agency, 95s. SCHER 2008, Recommendation from the Scientific Committee on Occupational Exposure Limits for methyl methacrylate, SCOEL/SUM/126,September 2006 SCHER 2008, Scientific opinion on the risk assessment report on styrene human health part, CAS , 6 May 2008 Schiffman, Susan S. & Williams, C. M. 2005, Science if Odour as a Potential Health Issue, Journal of Environmental Quality, 34(1): Työterveyslaitos: Perustelumuistio styreenin toimenpiderajaksi, ti/documents/pm_styreeni.pdf TCEQ 2008: Texas commission on environmental quality, Styrene. WHO, World Health Organization. 2000: Air Quality Guidelines for Europe. 2.painos, WHO Regional Publications, European Series 91, Copenhagen.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (17) Wilson, D.J., Robins, A.G. & Fackrell, J.E. 1982a: Predicting the Spatial Distribution of Concentration Fluctuations from a Ground Level Source. - Atmospheric Environment 16(3): Wilson, D.J., Fackrell, J.E. ja Robins, A.G. 1982b: Concentration Fluctuations at Elevated Plume: A Diffusion-Dissipation Approximation. - Atmospheric Environment 16(11): Wilson, D.J., Robins, A.G. & Fackrell, J.E. 1985: Intermittency and Conditionally Avaraged Concentration Fluctuation Statistics in Plumes. - Atmospheric Environment 19(7):

KORTTELIN 325 ASEMAKAAVAN MUUTOS /Tonester Oy

KORTTELIN 325 ASEMAKAAVAN MUUTOS /Tonester Oy S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI RYMÄTTYLÄ, MASKULAINEN KORTTELIN 325 ASEMAKAAVAN MUUTOS /Tonester Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012

Lisätiedot

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA

ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS

JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS Vastaanottaja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.6.2015 Viite 1510016609 JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS JYVÄSKYLÄN

Lisätiedot

ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT. Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén

ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT. Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 30.11.2011

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta

PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

Korttelin 325 asemakaavan muutos

Korttelin 325 asemakaavan muutos S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI RYMÄTTYLÄ, MASKULAINEN Korttelin 325 asemakaavan muutos Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19183 Selostus 1 (28) Seppänen, Närhi Sisällysluettelo

Lisätiedot

Korttelin 325 asemakaavan muutos

Korttelin 325 asemakaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI RYMÄTTYLÄ, MASKULAINEN Korttelin 325 asemakaavan muutos Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19183 Selostus 1 (28) Seppänen, Närhi, Savisalo

Lisätiedot

NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT

NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT 2014 Tele Atlas NV, MapInfo Street Pro 2014 MML ILMANLAATU JA ENERGIA ASIANTUNTIJAPALVELUT 2014 NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa

Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa Erillisselvitys ympäristövaikutusten arviointia varten Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.

HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori

10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori 10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori Tampereen Vesi Liikelaitos PL 487 33101 Tampere Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan keskuspuhdistamo Sulkavuoren vaihtoehto Hajujen leviämisen mallinnukset

Lisätiedot

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

LIITE 10. RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS. Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta

LIITE 10. RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS. Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta LIITE 10 RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta IlMATIETEEN LAITOS FINNISH METEOROLOGICAL INSTITIJTE 13 SISÄLLYSLUEI7ELO 1 JOHDANTO.3 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.4

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365

FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365 FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Puolalanmäen lukio. Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet. Aurakatu 11 20100 Turku 30.10.2013 -------- Projekti 5151

Tutkimusraportti. Puolalanmäen lukio. Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet. Aurakatu 11 20100 Turku 30.10.2013 -------- Projekti 5151 Tutkimusraportti Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet Puolalanmäen lukio Aurakatu 11 20100 Turku -------- 30.10.2013 Projekti 5151 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Lähtökohta ja tavoite... 2 2 Suoritetut

Lisätiedot

HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA

HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA TUTKIMUSSELOSTUS VTT S 08186 08 3.10.2008 HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA Tilaaja: FINAVIA Helsinki Vantaa VTT TUTKIMUSSELOSTUS

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT. Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen

VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT. Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Timo Rasila Harri Pietarila Risto Pesonen VALKEAKOSKEN TYPENOKSIDI-, HIUKKAS- JA HAISEVIEN RIKKIYHDISTEPÄÄSTÖJEN

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula

073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula 073040-09.1 Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 8/2007 073040-09.1 1 (5)+liitteet DI Benoit Gouatarbes,

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO

ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023)

Päiväys 15.11.2005 14429,27 (12023) Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Metyylimetakrylaatti CAS nro 80-62-6 Synonyymejä Metyyli-2-metyyliprop-2-enoaatti 2-Propenoic acid, 2-methyl-, methyl ester O O C H 3 C H 2 H 3 C Päiväys 15.11.2005

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ elokuussa 2015 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus elokuussa oli ssa ja Turun Orikedolla hyvä ja muilla mittausasemilla tyydyttävä. Ilmanlaatu luokiteltiin

Lisätiedot

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy

GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE Meluselvitys Lounaisvoima Oy 2.4.2013 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 4 2.1 Yleistietoa tuulivoimaloiden synnyttämästä melusta... 4 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset

Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset 25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto

NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY. Vastaanottaja Nastolan kunta. Asiakirjatyyppi Lausunto Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 5.2.2014 NASTOLAN KUNTA UUDENKYLÄN OSAYLEISKAAVA HIEKKATIEN JA HIETATIEN ALUEEN PÖLY NASTOLAN KUNTA PÖLY Tarkastus Päivämäärä 5.2.2014 Laatija

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen

Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351. Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen Rakennustuotteiden vaarallisten aineiden arviointi CEN/TC 351 Uudet yhteiset standardit ympäristöanalytiikkaan SFS 13.5.2014 Pekka Vuorinen CEN/TC 351 Construction products - Assessment of release of dangerous

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Nousiaisten Rekoisten sikalan hajupäästömittaukset. Tutkimusraportti 199/2012

Nousiaisten Rekoisten sikalan hajupäästömittaukset. Tutkimusraportti 199/2012 Nousiaisten Rekoisten sikalan hajupäästömittaukset Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 199/2012 Toni Keskitalo Jyväskylä 2012 1 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 2 2. AINEISTO

Lisätiedot

Hailuodon lautta Meluselvitys

Hailuodon lautta Meluselvitys Hailuodon lautta Meluselvitys 1.7.2009 Laatinut: Mikko Alanko Tarkastanut: Ilkka Niskanen Hailuodon lautan meluselvitys Meluselvitys 1.7.2009 Tilaaja Metsähallitus Laatumaa Erkki Kunnari Veteraanikatu

Lisätiedot

5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 75 (163) 5. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1. ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTA YVA-lain mukaisesti tarkastellaan hankkeen välittömiä ja välillisiä ympäristövaikutuksia: a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki

Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011

Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS. Mittausaika: 18.11.2011 Ympäristömelumittaus 1(6) Tilaaja: Tikalan Oy Tapio Tikka Kalmarintie 160 43270 Kalmari Käsittelijä: Jussi Kärtevä Oppipojankuja 6, 70780 Kuopio jussi.karteva@symo.fi puh. 010 666 7813 TIKALAN OY:N YMPÄRISTÖMELUMITTAUS

Lisätiedot

Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi

Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi Melumallinnus 367/2007 1(10) Tilaaja: Käsittelijä: Iisalmen kaupunki Vapaa-aikapalvelukeskus Liikuntapaikat ja nuorisotilat Laitospäällikkö Ilkka Pellikka Pohjolankatu 14 74100 Iisalmi Jussi Kärtevä Symo

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi Merkintäspray x KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 7.3.2007 KEMIKAALITIETOJEN ILMOITUSLOMAKE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen

Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2

Lisätiedot

Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen. Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen AX-SUUNNITTELU 1

Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen. Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen AX-SUUNNITTELU 1 Konvertterihallin kärypoiston tehostaminen Insinööritoimisto AX-LVI Oy Markku Tapola, Seppo Heinänen, VTT Aku Karvinen 1 Sisällys 1. Teoriaa 2. Mittaukset. Laskelmat 4. Johtopäätökset 2 Konvektiivisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI

YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI 17 Raportti PR-Y1934 Naantalin kaupunki Turku 7.8.2012 Kirsti Junttila Sivu 1 (7) YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaukset 28.6., 30.7. ja 2.8.2012 Raportin vakuudeksi Jani Kankare

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.4.2013 Viite 82116477 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN

Lisätiedot

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010

PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 Ilmanlaatudata & KAPU-data Roosa Ritola 25.1.2012 Katupölyseminaari Helsingin Ympäristökeskus Katupölyn torjunnan strategiat PM 10 Street dust Aikaisemmissa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS Vastaanottaja Mäntsälän kunta, Maankäyttöpalvelut Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.3.2015 MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT MÄNNIKÖN JATKE, ASEMAKAAVAN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS MÄNTSÄLÄN KUNTA, MAANKÄYTTÖPALVELUT

Lisätiedot

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon.

2.1.3 Pitoisuus. 4.2 Hengitys Tuotetta hengittänyt toimitetaan raittiiseen ilmaan. Tarvittaessa tekohengitystä, viedään lääkärin hoitoon. KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Kemikaalin käyttötarkoitus

Lisätiedot

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys

Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SEINÄJOEN KAUPUNKI Nurmon keskustan OYK:n tarkistuksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14.9.2015 P25797P001 Raportti i P25797P001 Matti Manninen

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Akryylinitriili CAS Nro 107-13-1 Synonyymejä 2-Propenenitrile Vinyl cyanide cyanoethylene H 2 C Päivitetty 15.11.2005 C N Tuoterekisteritiedot Suomessa (2004)

Lisätiedot

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072

Raportti. Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys. Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 ! Raportti Kiinteistö Oy Kalevan Airut 8479 asemakaavatyön meluselvitys 27.5.2016 Projektinumero: 307797 Donna ID 1 612 072 Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Laskentamalli... 1 2.1. Lähtötiedot... 1 2.1.1. Suunnittelualue...

Lisätiedot

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys

Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työ 5: Putoamiskiihtyvyys Työryhmä: Tehty (pvm): Hyväksytty (pvm): Hyväksyjä: 1. Tavoitteet Työssä määritetään putoamiskiihtyvyys kolmella eri tavalla. Ennakko-oletuksena mietitään, pitäisikö jollain tavoista

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 2 2. Mitattavia komponentteja... 3 3. Ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot... 4 4. Imatran ilmanlaatutulokset 2015... 5 4.1 Imatran hajurikkiyhdisteet

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

Hiilidioksidimittausraportti

Hiilidioksidimittausraportti Hiilidioksidimittausraportti 60 m2 kerrostalohuoneisto koneellinen poistoilmanvaihto Korvausilmaventtiileinä 2 kpl Biobe Thermoplus 60 (kuvassa) Ongelmat: Ilman tunkkaisuus, epäily korkeista hiilidioksidipitoisuuksista

Lisätiedot

Meijeritien asemakaavan meluselvitys

Meijeritien asemakaavan meluselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PAIMION KAUPUNKI Meijeritien asemakaavan meluselvitys Raportti LUONNOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18.6.2015 Raportti 1 (5) Matti Manninen 18.6.2015 Sisällysluettelo 1 Taustaa...

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013

Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 Etelä-Karjalan ilmanlaatu 2013 1. Yleistä Etelä-Karjalan yhdyskuntailmanlaaduntarkkailun mittausverkko muodostuu Imatran, Lappeenrannan ja Svetogorskin mittauspisteistä. Vuonna 2013 mittausverkossa oli

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 04.06.2003 Edellinen päiväys 8.6.2000 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA. Sari Lappi Harri Pietarila

TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA. Sari Lappi Harri Pietarila TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA Sari Lappi Harri Pietarila TURUN TORIPARKKI OY SELVITYS TURUN TORIPARKIN ILMANLAATUVAIKUTUKSISTA Sari Lappi Harri Pietarila ILMATIETEEN

Lisätiedot

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN

TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN TUULIVOIMAMELUN MITTAUS- JA MALLINNUSTULOSTEN VERTAILUA WSP Finland Oy Heikkiläntie 7 00210 Helsinki tuukka.lyly@wspgroup.fi Tiivistelmä WSP Finland Oy on yhdessä WSP Akustik Göteborgin yksikön kanssa

Lisätiedot

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki

Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki MELUSELVITYS 20.8.2009. Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle, Seinäjoki 20.8.2009 Seinäjoen kaupunki Eritasoliittymän suunnittelu kantatielle 67 Joupin alueelle 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TYÖN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT...

Lisätiedot

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset

ProVent Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset TESTAUSSELOSTE Nro VTT-S-06584-09 15.9.2009 Rakennusmateriaaliluokituksen mukaiset emissiomittaukset Tilaaja: Suomen Pakkausmateriaalit TESTAUSSELOSTE NRO VTT-S-06584-09 1 (3) Tilaaja Suomen Pakkausmateriaalit

Lisätiedot

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE

TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA. Jussi Reinikainen, SYKE TAVOITTEENASETTELU KULKEUTUMISRISKIN ARVIOINNISSA Jussi Reinikainen, SYKE ESITYKSEN SISÄLTÖ Kulkeutumisriskit; mitä ja miksi? Tavoitteenasettelun lähtökohdat Esimerkkejä Pohjavesi Pintavedet Sisäilma Yhteenveto

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN SISÄILMATUTKIMUS 2 (8) TIIVISTELMÄ Limingan paloasema sijaitsee Limingassa, osoitteessa Kramsuntie 3, 91900 Liminka.

Lisätiedot

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT Sisäilmastoseminaari 2015 1 ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT Otto Hänninen 1, Arja Asikainen 1, Carrer P 2, Kephalopoulos S 3, Oliveira Fernandes de E 4, Wargocki P 5 1 Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ

JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Jari-Jussi Syrjä 1200715 JÄTEHUOLLON ERIKOISTYÖ Typpioksiduulin mittaus GASMET-monikaasuanalysaattorilla Tekniikka ja Liikenne 2013 1. Johdanto Erikoistyön tavoitteena selvittää Vaasan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia

Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia Päästövähennyspotentiaali, kustannustehokkuus ja pölyntorjunnan strategia Anu Kousa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) REDUST Action 3 12.3.2014 1 Tavoitteet ja vuoden 2013 laskennat Kustannustehokkuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä

Lisätiedot

VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2011

VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2011 Vastaanottaja Vapo Oy Biotech ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä..20 Viite 826477 VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 20 VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA

Lisätiedot

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö

Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö VESI-INSTITUUTIN JULKAISUJA 5 Käyttövesijärjestelmien tutkimus Sisäympäristö-ohjelmassa: laatu, turvallisuus sekä veden- ja energiansäästö Aino Pelto-Huikko (toim.) Vesi-Instituutti WANDER Vesi-Instituutin

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat 1 LIITE 5 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-1-4

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Lestijärven tuulivoimapuisto

Lestijärven tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LESTIJÄRVEN TUULIVOIMA OY Lestijärven tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet E126 x 118 x HH170 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 182014 P20818 FCG

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen

Lisätiedot

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajujen leviämisselvitys hajupaneelin avulla

Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajujen leviämisselvitys hajupaneelin avulla TURUN YLIOPISTON MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUKSEN JULKAISUJA PUBLICATIONS FROM THE CENTRE FOR MARITIME STUDIES UNIVERSITY OF TURKU B 156 2008 Biovakka Oy:n biokaasulaitoksen hajujen leviämisselvitys

Lisätiedot

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy

Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014. 19.3.2014 Projektinumero: 305683. WSP Finland Oy Mervento Oy, Vaasa Tuulivoimalan melun leviämisen mallinnus 2014 19.3.2014 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 2.1 Äänitehotasojen mittaus... 3 2.2 Laskentamalli...

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys Kemikaalien EU-riskinarviointi ja vähennys 4 -tert-butyyli-2,6 -dimetyyli-3,5 -dinitroasetofenoni Päivitetty 16.9.2009 CAS nro 81-14-1 Synonyymejä Myskiketoni Musk ketone 3,5-dinitro-2,6-dimetyyli-4-tert-butyyliasetofenoni

Lisätiedot

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2014

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2014 TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSIPESÄ TALVIVAARAN KAIVOKSEN VELVOITETARKKAILU 2014 OSA II: KÄYTTÖTARKKAILU 2014 Päivämäärä 31.3.15 Laatija Elina Salmela, Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä Kuvaus Kaivoksen

Lisätiedot