Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys
|
|
- Juuso Elstelä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19858
2 Raportti 1 (19) Sippola Hannu Sisällysluettelo 1 Yleistä Ohje- ja raja-arvot Terveysvaikutukset Styreeni Metyylimetakrylaatti Haju Yleistä Käytetty hajumalli Lähtötiedot Tulokset ja johtopäätökset Yleistä Haju Styreeni ja metyylimetakrylaatti Johtopäätökset... 15
3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (17) Kaavamuutokseen liittyvä hajuselvitys 1 Yleistä Tässä työssä arvioitiin Tonester Oy:n Rymättylässä toimivan tuotantolaitoksen hajupäästöjä. Tuotantolaitos valmistaa pesu- ja suihkualtaita, kylpyammeita sekä levyjä käyttäen uusiomuovigranuloita, jotka murskataan ja valetaan uudestaan joko levyiksi tai muottia käyttäen, muiksi tuotteiksi. Hajupäästöjen mahdollisiksi aiheuttajiksi arvioitiin valussa käytettävistä kemikaaleista haihtuvat styreeni ja metyylimetakrylaatti. 1.1 Ohje- ja raja-arvot HTP-arvo eli haitalliseksi tunnettu pitoisuus työpaikan ilmassa on pienin aineen pitoisuus, jonka on arvioitu aiheuttavan terveydellistä haittaa. HTP-arvot vahvistetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. American Industrial Hygien Association (AIHA) on määritellyt ERGP raja-arvot (Emergency Response Planning Guidelines), jotka ovat myös käytössä suomalaisissa OVA-ohjeissa, kuten myös yhdysvaltalaisen EPA:n (Environmental Protection Agency) asettaman komitean määrittelemät AEGL (Acute exposure guideline levels) arvot. Kyseiset raja-arvot on määritelty seuraavasti (taulukko 1): Taulukko 1. ERGP ja AEGL raja-arvojen määritelmät. Raja-arvo ERGP - 1 ERGP - 2 ERGP - 3 AEGL-1 AEGL-2 AEGL-3 Määritelmä Maksimipitoisuus, jossa kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan saaden enintään vähäistä ja tilapäistä terveyshaittaa tai tuntien pahaa hajua. Maksimipitoisuus, jossa kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman palautumattomia tai muita vakavia terveyshaittoja, tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistukselta. Maksimipitoisuus, jossa kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan ilman hengenvaaraa. Pitoisuus, jonka arvioidaan aiheuttavan ihmisille huomattavaa haittaa, ärsytystä tai tiettyjä oireettomia haittavaikutuksia, joita ei voi todeta aisteilla. Nämä vaikutukset ovat kuitenkin tilapäisiä ja lakkaavat altistumisen loppuessa, eivätkä aiheuta palautumattomia tai pysyviä muutoksia. Pitoisuus, jonka arvioidaan aiheuttavan palautumattomia terveysmuutoksia, tai pitkäaikaista terveydellistä haittaa, tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistukselta. Pitoisuus, jonka arvioidaan aiheuttavan hengenvaaran tai kuoleman
4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (17) AEGL arvoja määritellään viidelle eri ajanjaksolle: 10 ja 30 minuutin sekä yhden, neljän ja kahdeksan tunnin ajalle. AEGL-arvot ovat sovellettavissa myös vauvoille, lapsille sekä herkästi reagoiville ihmisille. Voimassaolevat ERGP-arvot voi tarkistaa yhdistyksen www-sivuilta (AIHA 2013) ja AEGL arvoja löytyy EPA www-sivuilta (EPA 2013). Suomessa ERGP- ja AEGL-arvoja käytetään mm. OVA-ohjeissa (Onnettomuuden Vaaraa Aiheuttavat Aineet). Raja-arvot styreenille (CAS ) ja metyylimetakrylaatille (CAS ) on koottu taulukkoon 2. Taulukko 2. Raja-arvot styreenille ja metyylimetakrylaatille Ohje tai raja-arvo Styreeni Metyylimetakrylaatti HTP 2009: 8h 20 ppm (86 mg/m 3 ) 10 ppm (42 mg/m 3 ) HTP 2009: 15 min 100 ppm (430 mg/m 3 ) 50 ppm (210 mg/m 3 ) ERPG-1: 60 min 50 ppm (220 mg/m 3 ) EPRG-2: 60 min 250 ppm (1 080 mg/m 3 ) EPRG-3: 60 min ppm (4 300 mg/m 3 ) AEGL-1: 60 min 20 ppm (86 mg/m 3 ) 17 ppm (70 mg/m 3 ) * AEGL-2: 60 min 130 ppm (560 mg/m 3 ) 120 ppm (500 mg/m 3 ) * AEGL-3: 8 h 340 ppm (1470 mg/m 3 ) 180 ppm (750 mg/m 3 ) * Ulkoilma (WHO) (suositus) * väliaikainen arvo ppm (70 µg/m 3 ) (hajuhaitta, 30 min)
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (17) 1.2 Terveysvaikutukset Styreeni EU:ssa on tehty alustava selvitys styreenin aiheuttamista riskeistä niin yleisölle, työntekijöille ja ympäristölle. Alustavan selvityksen (EU 2008) laajaan kirjallisuuskatsauksen yhteenveto ihmisille tehdyistä kokeista on koottu alla olevaan taulukkoon. Taulukko 3. Styreenin havaittuja terveysvaikutuksia. Vaikutus Ei vaikutusta Havaittu vaikutuksia keskushermosto 100 ppm (1h) 200 ppm (1h); 350 ppm (30 min), lievää suorituskyvyn laskua ihoärsytys suora kontakti (neste, 30 min) viitteitä, siitä usein toistuva kontakti aiheuttaa ärsytystä silmä-ärsytys 216 ppm (1h) 100 ppm (7h), 375 ppm (1h), selvä ärsytys 800 ppm, välitön ärsytys Nenä-ärsytys 216 ppm (1h) 100 ppm (7h) 375 ppm (1h), selvä ärsytys väriensävyjen erottelu 20 ppm (8 h) >50 ppm (8h) lievästi heikentynyt vaikutus, jota henkilöt eivät itse huomaa, katoaa muutamassa viikossa. hajuaisti 77 ppm (8h) ei testejä Styreenin pitkäaikaisvaikutuksista raportin laatija toteaa, että työntekijöillä havaittuja oireita ei pystytä erottamaan lyhemmän altistuspiikin vaikutuksista. Styreenille ja butadieenille altistuneiden työntekijöiden kohonnut syöpäriski johtunee butadieenistä, ei styreenistä. EU tieteellinen komitea SCHER 2008 päätyy alustavan selvityksen perusteella terveysvaikutusten osalta seuraaviin raja-arvoihin pitoisuuksista, joiden ei ole todettu aiheuttavan haittaa: 100 ppm (lyhyt aikainen altistus) 50 ppm (toistuva altistus) Tieteellinen komitea ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että styreeni voi mahdollisesti olla karsinogeeninen. Työterveyslaitoksen styreenin biologisen monitoroinnin ohjeraja-arvon perustelujen mukaan ilman styreenipitoisuuksilla ppm on todettu ärsytystä silmissä ja hengityselimissä sekä lievää humaltumista. Yli ppm altistus minuutin ajan on aiheuttanut lieviä vaikutuksia koordinaatioon. Perustelumuistion mukaan useamman vuoden altistuminen 20 ppm pitoisuudelle voi aiheuttaa lieviä vaikutuksia, jotka näkyvät kognitiivisessa prosessoinnissa, reaktionopeuteen liittyvissä testeissä ja värien erottelukyvyssä. Biologisen monitoroinnin ohjeraja-arvo on laadittu HTP-arvon (20 ppm, 8 h) perusteella.
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (17) Metyylimetakrylaatti Metyylimetakrylaatin alle 25 ppm pitoisuuden ei ole havaittu aiheuttavan jyrsijöillä pitkäaikaista haittaa, kun taas 200 ppm pitoisuuden (6h) on todettu aiheuttavan rotilla hajuepiteeliin lievää rappeutumista. (SCHER 2006). Ihmisillä metyylimetakrylaatin on todettu aiheuttavan silmä- ja hengitystieärsytystä pitoisuuden noustessa yli 100 ppm. Lisäksi työntekijöille tehdyissä tutkimuksissa metyylimetakrylaatin on todettu aiheuttavan silmä- ja nenä-ärsytystä lyhytaikaisten (5-15 min) altistusten seurauksena ( ppm). Alle 50 ppm pitoisuuksilla ei ole havaittu terveysvaikutuksia 8 tunnin aikana. Metyylimetakrylaatin ei arvioida aiheuttavan mutageenisiä tai karsinogeenisia muutoksia. (SCHER 2006). Kuluttajan arvioidaan voivan altistuvan noin 0.05 ppm (2.0 mg/m 3 ) pitoisuudelle maalauksen yhteydessä. (EU 2002) EU tieteellinen komitea SCHER 2006 on päätynyt seuraaviin raja-arvoihin 100 ppm (lyhyt aikainen altistus) 50 ppm (8 h) 25 ppm (pitkäaikainen altistus) 1.3 Haju Maailman Terveysjärjestö (WHO 2000) määrittelee hajukynnyksen pienimpänä pitoisuutena, joka havaitaan 50 %:ssa altistuksista. Vastaavasti tunnistuskynnys määritellään pienimpänä pitoisuutena, jossa haju tunnistetaan oikein 50 % altistuksista. Koulutetun hajupanelistin hajujen havaitsemis- ja tunnistuskyky on maallikkoa parempi. Hyväksyttävän hajuhaitan Maailman Terveysjärjestö määrittelee siten, että alle 5 % väestöstä kokee häiritsevää hajua alle 2 % kokonaisajasta, todeten samalla, että koska hajun häiritsevyys riippuu sekä psykologista että sosioekonomisista seikoista, ei rajaa voida määritellä yksinomaan (haju)pitoisuuden kautta. Haju vaikuttaa ensin nenässä oleviin hajureseptoreihin (hajukynnys) ja pitoisuuden noustessa vapaana oleviin hermopäätteisiin nenässä, kurkussa ja keuhkoissa (ärsytyskynnys). Ärsytyskynnyksen ylittyessä ihminen kokee erilaista ärsytystä kuten ihonärsytystä, kutinaa, pistelyä, syyhyä, silmien kirvelyä, polttavaa tunnetta tai tämä raapii itseään. Ärsytyskynnys on useimmilla aineilla samaa kertaluokkaa kuin hajukynnys ollen noin 3-10 kertaa hajukynnystä korkeampia (Schiffman ja Williams 2005). Koska hajukynnys on yhdistekohtainen, muunnetaan hajupitoisuus yleensä hajuyksiköiksi (hy/m³), jossa hajukynnystä vastaa pitoisuus 1 hy/m³. Myös useamman yhdisteen yhteinen haju muutetaan yleisesti hajuyksiköiksi, jolloin 1 hy/m³ vastaa yhteisen hajun hajukynnystä, joka on saatu laskemalla hajuyhdisteiden hajupitoisuudet yhteen. Tässä työssä tunnistettavan hajun pitoisuudeksi on oletettu 3 hy/m³ ja voimakkaan hajun pitoisuudeksi 5 hy/m³. Suomessa ei ole määritelty raja- tai ohjearvoa hajun esiintymiselle. Hajuhaittaan perustuvan haisevien rikkiyhdisteiden suomalaisen ohjearvon puuttuessa on esitetty (Arnold 1995), että hajun aiheuttamaa viihtyisyyshaittaa voidaan pitää merkittävänä silloin, kun % asukkaista kokee hajun selvästi häiritseväksi. Vastaava hajun
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (17) esiintymisen taso on tällöin 3-9 %, mitä voidaan käyttää ohjearvona hajuhaitalle. Tällöin alaraja (3 %) koskee hyvin epämiellyttäviä, korkean haittapotentiaalin omaavia hajupäästöjä ja yläraja miellyttävyysasteeltaan vaihtelevampia hajuja. Em. tutkimuksen mukaan pelkistyneitä rikkiyhdisteitä sisältävien päästöjen haittapotentiaali on metallituotannon liuotepäästöjen ohella suurin. Muiden maiden säännökset hajun suhteen vaihtelevat usein siten, että mitä harvempaa asuttu maa sitä tiukemmat raja-arvot (Drew et al. 2007). Tavoitteena on myös, ettei hajukuormitus enää lisääntyisi, joten uusille laitoksille asetetaan usein tiukempia vaatimuksia kuin olemassa oleville laitoksille. Tanskassa häiritsevän hajun raja-arvoksi (99 % piste, 1 min) on säädetty asuinalueilla 5-10 hy/m³ ja teollisuusalueilla sekä maaseudulla hy/m³. Raja-arvo, jonka alle 99 % havainnoista tulee jäädä, lasketaan 1 minuutin keskipitoisuutena OML-leviämismallinnusohjelmalla, joka perustuu Gaussiseen leviämismalliin, kuten myös tässä työssä käytetty ISCST-tietokoneohjelma. (Miljøstyrelsen 1985/2007). Englannissa ja Skotlannissa hajut luokitellaan kolmeen ryhmään hajupitoisuuden mukaan: tunnistettava haju 1-5 hy/m³ heikko haju 5 hy/m³ voimakas haju 10 hy/m³ Raja-arvoina (98 % piste, 1h) käytetään 1.5 hy/m³ erittäin epämiellyttäville hajuille kuten jätevedenpuhdistamo, 3.0 hy/m³ epämiellyttäville hajuille kuten sokerijuurikkaan valmistus ja 6.0 hy/m³ vähemmän epämiellyttäville hajuille kuten leipomo tai kahvinpaahtimo; Keskimmäinen on oletusluokka, jota sovelletaan, jos toimintaa ei ole mainittu ensimmäisessä tai viimeisessä luokassa. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvoja eli tunnin keskiarvo saa olla 2 % vuoden tunneista eli 175 tunnin aikana suurempi kuin raja-arvo. Raja-arvot kuvaavat tilannetta, jossa 10 % väestöstä kokee hajuhaittaa. (EA 2009; SEPA 2010). Saksassa raja-arvoina (hajuntuntien osuus) on 10 % asutuille alueille ja 15 % teollisuus tai kaupallisille alueille. Raja-arvo koskee kokonaishajua, joka sisältää sekä olemassa olevan hajun että uuden toiminnan aiheuttaman hajun. Olemassa oleva haju määritellään pääsääntöisesti hajupaneelin avulla ja mittaus kestää 6-12 kuukautta. Mittauspisteet sijaitsevat paikoissa, joissa oleskellaan pysyvästi ja paneelin jäsenet testataan referenssiyhdisteiden, n-butanolin ja rikkivedyn, avulla, jotta saadaan vertailukelpoisia tuloksia. Hajutunniksi luokitellaan tunti, jonka aikana hajua havaitaan 10 % ajasta. Yksittäisessä hajuhavainnossa lähde on erotuttava ympäristön normaaleista hajuista kuten kasvillisuudesta, liikenteestä, talojen lämmityksestä tai lannan levityksestä. Suunnitellun toiminnan hajupäästö arvioidaan Austal2000 leviämismalliohjelmalla. Mallinnusohjelmaa voidaan käyttää myös olemassa olevien hajujen määrittämiseen hajupaneelin sijasta, jos voidaan osoittaa, että hajupäästöt jäävät alle 70 % raja-arvosta. Jos toiminnan hajutuntien voidaan osoittaa olevan alle 2 % kokonaisajasta, niin sitä pidetään irrelevanttina.
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (17) Hollannissa on havaittu, ettei hajuvalituksia esiinny, jos hajun tuntikeskiarvo on alle 0.5 hy/m³ 98 % kokonaisajasta. Voimassaolevat raja-arvot Hollannissa erityyppisille laitoksille on koottu taulukkoon 4. Taulukko 4. Eri laitosten raja-arvoja (98 %,1 tunti) Hollannissa Laitos Leipomo Leipomo, voitaikina Kahvinpaahtimo Hajuvesiteollisuus Teurastamo Lihajalostamo Rehutehdas Jätevedenpuhdistamo, uusi Jätevedenpuhdistamo, vanha Raja-arvo ei raja-arvoa 5 hy/m³ 3.5 hy/m³ 3.5 hy/m³ suositus 2.0 hy/m³ 1.5 hy/m³ suositus 0.55 hy/m³ 1.5 hy/m³ suositus 0.8 hy/m³ 1.0 hy/m³ 0.5 hy/m³ asuntoalue, viheralue 1.5 hy/m³ teollisuusalue 1.5 hy/m³ asuntoalue, viheralue 3.5 hy/m³ teollisuusalue Hajuun tottuminen vaikuttaa myös sen häiritsevyyteen. Tämä käy ilmi sikaloiden hajuhaitoista tehdystä tutkimuksesta, jonka mukaan 10 % prosenttia asukkaista koki hajun häiritseväksi kun hajupitoisuus (98 %,1h) ylitti 1.3 hy/m³ kun lähistöllä oli vain yksi sikala. Jos sikaloita oli useampia, oli vastaava pitoisuus 3.2 hy/m³ ja jos kyseessä oli perinteinen sikojen kasvatusalue, niin häiritsevän hajun raja oli 6.3 hy/m³. Korkein pitoisuus oli itse sikojen tuotannossa mukana olevilla eli 13 hy/m³ (EPA 2001). Styreenille mitattu hajukynnys vaihtelee välillä µg/m 3 (7 eri mittausta) ja tunnistuskynnys on noin kolminkertainen hajukynnykseen verrattuna. Styreenin hajukynnyksenä käytetään tässä työssä luotettavimmaksi arvioitua 107 µg/m 3 eli ppm (TCEQ 2008). OVA- ohjeessa styreenin hajukynnykseksi on annettu <4 mg/m 3 eli < 1 ppm. Metyylimetakrylaatiin hajukynnykseksi arvioitiin 0.05 ppm eli 210 µg/m 3 mikä on OVAohjeessa annetun vaihteluvälin ppm ( µg/m 3 ) alaraja.
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (17) 2 Yleistä 2.1 Käytetty hajumalli Hajun leviämisselvityksessä käytetään Yhdysvaltain ympäristöviraston EPA:n UNAMAPkokoelmaan kuuluvaa ISCST (Industrial Source Complex Short Term) -laskentamallia. Mallilla lasketaan yhdisteiden pitoisuuksien tuntikeskiarvot annetuissa sääoloissa ennalta määrätyissä havaintopisteissä. ISCST-mallissa epäpuhtauksien leviämistä päästölähteistä kuvataan tuulen suuntaan muodostuvalla kaasuviuhkalla, jossa pitoisuuksien oletetaan noudattavan sekä poikittais- että pystysuunnassa Gaussin normaalijakaumaa. Viuhkan muoto ja laajuus ovat riippuvaisia päästölähteestä sekä meteorologisista ja topografisista tekijöistä. Tuulen suunta ja nopeus määräävät epäpuhtauden keskimääräisen kulkeutumisen. Ilmakehän stabiilisuutta kuvaavalla leviämisluokituksella arvioidaan ilmavirtauksen pyörteisyyttä, joka vaikuttaa epäpuhtauksien sekoittumiseen ja siten pitoisuuksien laimenemiseen päästölähteen ympärille. Sekoituskorkeus myötäilee maanpinnan korkeuden muutoksia ja kuvaa pystysuunnassa aluetta, jossa pääasiallinen sekoittuminen tapahtuu. Pystysuuntaiseen sekoittumiseen vaikuttava leviämisluokitus ja sitä vastaava sekoituskorkeus perustuvat kuitenkin melko karkeaan jaotteluun, joka ei kaikissa tilanteissa vastaa todellisuutta. Kaasuvanan nousukorkeus määräytyy päästökorkeudesta ja ns. piippulisästä, jonka savukaasu saa sisäisen liike-energiansa tai lämpösisältönsä ansiosta. Piippulisän suuruus riippuu lisäksi termisestä stabiiliudesta, tuulen nopeudesta ja savupiipun poikkipinnan muodosta. ISCST-mallissa käytetään Briggs n kehittämiä piippulisäyhtälöitä. Kaasuvanan etenemisrata sijaitsee usein hieman toisessa paikassa kuin tuulitietojen mukaan voitaisiin päätellä, minkä vuoksi hetkelliset pitoisuudet tietyssä pisteessä eivät aina vastaa todellista tilannetta. Pitkiä ajanjaksoja tarkasteltaessa mahdolliset virheet kaasuvanan etenemissuunnassa kuitenkin tasoittuvat ja laskentatulokset ovat luotettavampia. Kaasuvanan hajontaparametrien laskenta sekä horisontaali- että vertikaalisuunnassa tapahtui leviämisluokituksen ja savukaasun kulkeutumisetäisyyden mukaan. Hajontaarvojen laskentakaavat ja näissä tarvittavat kertoimet perustuvat kokeellisiin tutkimuksiin, joissa on selvitetty savukaasujen leviämistä erilaisissa olosuhteissa. Maanpinnan läheisessä ilmakerroksessa ( m) tuulen horisontaalinopeus kasvaa ylöspäin mentäessä. Epäpuhtauksien leviämistä koskevissa tarkasteluissa tämä otetaan huomioon. Laskelmissa käytetyt leviämisluokittaiset tuuliprofiilieksponentin arvot on sovitettu Suomen oloja vastaaviksi. Mikäli päästölähteen läheisyydessä on rakennuksia tai muita esteitä, joilla on todennäköisesti vaikutusta kaasujen leviämiseen ja kaasupainaumien syntyyn, nämä huomioidaan laskelmissa. Samalla tulevat savupiipun vaikutukset ilmavirtoihin huomioiduiksi ja piippulisä on tällöin riippuvainen tarkasteluetäisyydestä. Maaston korkeuden mahdollinen vaihtelu otetaan huomioon kaasuvanan nousukorkeuden sekä piipun juuren tason ja tarkastelupisteen maanpinnan korkeusvaihtelun välisenä erona. Tällöin sekoituskorkeus myötäilee maanpinnan korkeuden muutoksia. Maanpinnan korkeusvaihtelut huomioitiin laskentapisteverkoston korkeustietojen perusteella. Malli ei myöskään ota huomioon päästölähteen ja
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (17) laskentapisteen välillä olevia maastoesteitä tai maanpinnan korkeusvaihteluja, mikä saattaa joissakin tilanteissa aiheuttaa lievää virheellisyyttä tiettyjen laskentapisteiden pitoisuuksiin. ISCST-mallilla laskettujen hajuyhdisteiden pitoisuustuntikeskiarvot eivät sellaisenaan anna täysin luotettavaa kuvaa hajun esiintymisestä. Tuntikeskiarvon ollessa samaa suuruusluokkaa kuin hajukynnys voi hajukynnys hetkellisesti ylittyä (tai alittua), vaikka tuntikeskiarvo olisikin hajukynnyksen alapuolella (tai yläpuolella). Lähellä päästölähdettä (n kertaa lähteen korkeus) pitoisuuden hetkittäinen vaihtelu johtuu pääosin kaasuvanan mutkittelusta ja kauempana turbulenssin aiheuttamasta sisäisestä vaihtelusta. Hajua ei yleensä enää esiinny kun tuntikeskiarvo on noin % hajukynnyksestä. Hajuyhdisteen hajukynnyksen ylittävä osuus tunnissa voidaan laskea kun tunnetaan yhdisteen tuntikeskiarvopitoisuus, varianssi ja soveltuva todennäköisyysjakauma, joista kyseeseen tulevat lähinnä eksponenttijakauma ja log-normaalijakauma. Ensimmäistä käytetään tilanteissa, joissa kaasuvana osuu vain hetkittäin mittauspisteeseen ja jälkimmäistä kun kaasuvanan voidaan arvioida osuvan jatkuvasti mittauspisteeseen (Rantakrans ja Savunen 1995). Hajuyhdisteen pitoisuuden varianssi (intensiteetti) laskettiin White ym. (1985, 1982a ja b) kehittämän menetelmän avulla. Malli on kehitetty tunnelikokeiden perusteella olettaen, että yhdisteen pitoisuuden vaihtelu päästöakselin suhteen noudattaa Gaussin normaalijakaumaa. Kuvassa 1 on esitetty erään yhdisteen (hajukynnys 60 µg/m³) pitoisuus viiden tunnin aikana. Kuten kuvasta voidaan arvioida, pysyy yhdisteen tuntikeskiarvo koko tarkastelujakson alle Hajupitoisuus hajukynnyksen, vaikka se kolmannen tunnin aikana ylittyykin noin 20 minuutiksi µg/m³ hy/m³ aika 0.75 Kuva 1. Esimerkkiyhdisteen pitoisuuden vaihtelu viiden tunnin aikana.
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (17) 2.2 Lähtötiedot Pääasiallinen päästölähde on Tonester Oy:n noin 1,5 m korkea ilmastoinnin poistohormi, joka sijaitsee rakennuksen etelän puoleisella sivustalla rakennuksen katolla. Hormi on lieriökartio, jonka halkaisija alussa on 315 mm, josta se laajenee 350 mm:n. Hormin yläosassa on hattu (ks. kuva 2). Erillistä toimistotilojen ilmastointia ei huomioitu hajupäästöjä arvioitaessa. Kuva 2. Tonester Oy:n ilmastoinnin poistohormi Tutkittavana oli kaksi eri tapausta: 1. Akryylimuovimurskeen käyttö 1000 kg/viikko 2. Akryylimuovimurskeen käyttö 2000 kg/viikko, joista ensimmäinen vastaa tuotantotilannetta syyskuussa 2012.
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (17) Arvioidut kemikaalikulutukset eri tapauksissa on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Hajuarvioinnin lähtötietoina käytetyt kemikaalikulutuksen viikossa. Kemikaali Tapaus 1 Tapaus 2 Polyesteri hartsi Aropol kg/vko kg/vko Väripasta Enguard 55 kg/vko 110 kg/vko Kovetin Butanox kg/vko 320 kg/vko Alumiinihydroksidi Martinal ON kg/vko kg/vko Akryylijäte kg/vko kg/vko Kalusteöljy Liquid Polisher 0.8 ltr/vko 1.6 ltr/vko Hajupäästöiksi arvioitiin 2% käytetystä styreenin kokonaismäärästä sekä sen mukana haihtuva metyylimetakrylaatti, jonka päästö arvioitiin yhdisteiden höyrynpaineiden ja pitoisuuksien avulla. Käytetyt höyrynpaineet olivat OVA-ohjeiden 0.6 ja 4.0 kpa styreenille ja metyylimetakrylaatille. Kaasuvirtana käytettiin H.H Moniurakoinnin mittaamaa valuosaston virtaamaa 380 l/s. Hajua tuottavan ilmastoinnin oletettiin olevan päällä 11 tuntia päivässä. Poistohormin päässä olevan hatun arvioitiin laskevan poistokaasun nousunopeuden 0.5 m/s :ssa. Arvioidut päästöt tapauksittain on koottu taulukkoon 6. Taulukko 6. Arvioidut päästöt ja hajupitoisuudet poistohormista. Virtaama Hajupäästö Hajupitoisuus Styreeni Akrylaatti Tapaus m³/h hy/s hy/m³ mg/m³ (ppm) mg/m³(ppm) (27) 50 (12) (53) 100 (24) Säätietoina käytettiin pahimpia mahdollisia sääolosuhteita hajupäästöille alttiiden alueiden selvittämiseksi.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (17) 3 Tulokset ja johtopäätökset 3.1 Yleistä 3.2 Haju Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat arvioituihin hajupäästöihin ja laskelmat on tehty pahimmissa mahdollisissa sääolosuhteissa. Lähtötietoja arvioitaessa on käytetty joko luotettavinta saatavilla olevaa tietoa tai pahinta mahdollista vaihtoehtoa tarjolla olevista arvoista. Tulokset edustavat siten pahinta mahdollista tilannetta arvioiduilla päästömäärillä (taulukko 6). Tapauksen (1) ja tapauksen (2) suurimmat mahdolliset hajupitoisuudet tuntikeskiarvoina on esitetty kuvissa 3 ja 4. Hajupitoisuudella 1 hy/m 3 hajun olemassaolo havaitaan, mutta sitä ei vielä tunnisteta; Hajupitoisuudella 3 hy/m 3 se tunnistetaan ja hajupitoisuuden ylittäessä 5 hy/m 3 sitä pidetään voimakkaana (ks. luku 1.2). Koska hajua voi esiintyä myös tilanteissa, joissa tuntikeskiarvo jää alle hajukynnyksen (ks. kuva 1), on kuvissa 5 ja 6 esitetty ne alueet, joissa hajupitoisuuden tuntikeskiarvo on 0.5 hy/m 3. Hajuhaitta näiden alueiden ulkopuolella on satunnainen. Kuvissa 7 ja 8 esitetty ne alueet joissa hajua voi satunnaisesti esiintyä vähintään 30 sekuntia, joka on lyhyin aika, missä ihminen keskimäärin ehtii havainnoida hajun olemassaolon.
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (17) Kuva 3. Tapaus 1 suurin hajupitoisuus arvioiduilla päästömäärillä. Musta, sininen ja punainen viiva vastaavat pitoisuuksia 1, 3 ja 5 hy/m 3 Kuva 4. Tapaus 2 suurin hajupitoisuus arvioiduilla päästömäärillä. Musta, sininen ja punainen viiva vastaavat pitoisuuksia 1, 3 ja 5 hy/m 3.
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (17) Kuva 5. Alueet, joilla lasketut hajupitoisuudet ylittävät 0.5 hy/m 3 tapauksessa 1 arvioiduilla päästömäärillä. Hajuhaitta näiden alueiden ulkopuolella on epätodennäköinen. Kuva 6. Alueet, joilla lasketut hajupitoisuudet ylittävät 0.5 hy/m 3 tapauksessa 2 arvioiduilla päästömäärillä. Hajuhaitta näiden alueiden ulkopuolella on epätodennäköinen.
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (17) Kuva 7. Hajun satunnainen esiintymisalue tapauksessa 1 arvioiduilla päästömäärillä. Hajun esiintymisen rajana on 30 sekuntia kestävä hajua. Kuva 8. Hajun satunainen esiintymisalue tapauksessa 2 arvioiduilla päästömäärillä. Hajun esiintymisen rajana on 30 sekuntia kestävä hajua.
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (17) 3.3 Styreeni ja metyylimetakrylaatti Styreenin ja metyylimetakrylaatin suurimmat arvioidut pitoisuudet tapauksessa 1 ovat 0.6 mg/m 3 (0.14 ppm) ja 0.3 mg/m 3 (0.07 ppm). Vastaavat arvot tapauksessa 2 ovat 1.2 mg/m 3 (0.28 ppm) ja 0.6 mg/m 3 (0.14 ppm). Terveydelliset raja-arvot (taulukko 2) alittuvat selvästi. Metyylimetakrylaatin maksimipitoisuudet ovat alle kuluttajan maalatessaan saaman pitoisuuden 2.0 mg/m 3 (0.46 ppm). 4 Johtopäätökset Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Tonester Oy:n mallinnetut pitoisuudet ovat selvästi alle havaittujen terveysvaikutusten ohjearvojen, joten ainoaksi ympäristöhaitaksi jää hajun aiheuttama viihtyvyyshaitta. Hajuhaitta ei riipu vain hajunpitoisuudesta, vaan siihen vaikuttaa myös psykologiset ja sosioekonomiset seikat kuten yksilölliset erot hajun havaitsemisessa sekä tottuminen vallitsevaan hajuun. Hajun häiritsevyyteen vaikuttaa myös paikka; Hajuhaitta asuinalueella koetaan häiritsevämmäksi kuin teollisuusalueella. Saatujen tulosten mukaan tapauksessa 1 (ks. taulukko 5) sekä tunnistettavaa (>3 hy/m 3 ) että voimakasta (>5 hy/m 3 ) hajua voi esiintyä jonkin verran epäsuotuisissa sääolosuhteissa laitoksen sekä koillis-, että lounaispuolella (kuva 3). Metsätien lopussa oleva viheralue on laskelmien mukaan hajuherkintä aluetta. Hajuhaittaa voi esiintyä myös laitoksen itä- ja länsipuolella sekä kauempana eteläpuolella (kuva 5). Tapauksessa 2 (ks. taulukko 5) hajun, sekä erityisesti tunnistettavan ja voimakkaan hajun, alue laajenee laskelmien mukaan selvästi (kuvat 4 ja 6). Myös satunaisen hajun (30 s) alue laajenee merkittävästi (kuva 7) tapaukseen 1 verrattuna (kuva 6). Laskelmat on tehty käyttäen arvioituja hajupäästöjä, jotka on jaettu tasaisesti ilmastoinnin toiminta-ajalle (11 h). Tarkempien tulosten saamiseksi, tulisi laitoksen poistoilman hajupitoisuus määrittää kokeellisesti todellisen hajupäästön ja sen ajallisen vaihtelun selvittämiseksi. Tämän jälkeen leviämismalli voidaan laskea uudestaan käyttäen esimerkiksi kolmen vuoden säätietoja todellisen hajukuormituksen arvioimiseksi. Hajupäästöjä voidaan myös pienentää muuttamalla poistohormin rakennetta siten, ettei hormin päällä oleva hattu levitä kaasuvirtaamaa sivuille, jolloin virtausnopeuden tuoma piippulisä pääosin menetetään. Tarvittaessa poistohormi voidaan korvata hajupiipulla.
18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (17) KIRJALLISUUSVIITTEET AIHA 2013: viitattu Arnold, M. 1995: Hajuohjearvojen perusteet. VTT Tiedotteita Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Espoo. 83 s. Drew G.H., Smith R. Gerard V., Burge C., Loew M., Kinnersley R., Sneath R. ja Longhurst P.J. 2007: Appropriates of selecting different averaging times for modelling chronic and acute exposure to environmental odours. Atmosperic Environment 41(13): EA 2009: H4 - Odour Management, Environment Agency Technical Guidance Note. Draft, Versio 1.2, Environment Agency, United Kingdom. 43 s. EPA 2001: Odour impacts and Odour Emission Control Measure for Intensive Agriculture Environmental Protection Agency, R&D Report Series No 14, Final Report, 104 s. EPA 2013; viitattu EU 2002: European Union Risk Assessment Report, Methyl metacrylate EU 2008: European Union Risk Assessment Report, Styrene, Draft for publication Miljøstyrelsen 1985/2007. Begraensning af luftgenar fra virksomheder. Miljøstyrelsen. Copenhagen. Päivitys Rantakrans E. & Savunen T. 1995: Hajuyhdisteiden leviämisen arviointi. - Ilmansuojelun julkaisuja 21. Ilmatieteen laitos, Helsinki, 72s. SEPA 2010: Odour Guidance 2010, Versio 1, SEPA Scottish Environment Protection Agency, 95s. SCHER 2008, Recommendation from the Scientific Committee on Occupational Exposure Limits for methyl methacrylate, SCOEL/SUM/126,September 2006 SCHER 2008, Scientific opinion on the risk assessment report on styrene human health part, CAS , 6 May 2008 Schiffman, Susan S. & Williams, C. M. 2005, Science if Odour as a Potential Health Issue, Journal of Environmental Quality, 34(1): Työterveyslaitos: Perustelumuistio styreenin toimenpiderajaksi, ti/documents/pm_styreeni.pdf TCEQ 2008: Texas commission on environmental quality, Styrene. WHO, World Health Organization. 2000: Air Quality Guidelines for Europe. 2.painos, WHO Regional Publications, European Series 91, Copenhagen.
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (17) Wilson, D.J., Robins, A.G. & Fackrell, J.E. 1982a: Predicting the Spatial Distribution of Concentration Fluctuations from a Ground Level Source. - Atmospheric Environment 16(3): Wilson, D.J., Fackrell, J.E. ja Robins, A.G. 1982b: Concentration Fluctuations at Elevated Plume: A Diffusion-Dissipation Approximation. - Atmospheric Environment 16(11): Wilson, D.J., Robins, A.G. & Fackrell, J.E. 1985: Intermittency and Conditionally Avaraged Concentration Fluctuation Statistics in Plumes. - Atmospheric Environment 19(7):
KORTTELIN 325 ASEMAKAAVAN MUUTOS /Tonester Oy
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI RYMÄTTYLÄ, MASKULAINEN KORTTELIN 325 ASEMAKAAVAN MUUTOS /Tonester Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.10.2012
LisätiedotMALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: ENVOR GROUP OY PORIN BIOKAASULAITOKSEN HAJUPÄÄSTÖN MATEMAATTINEN MALLINNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
MALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: 20601570 ENVOR GROUP OY PORIN BIOKAASULAITOKSEN HAJUPÄÄSTÖN MATEMAATTINEN MALLINNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 5.1.2018 FIMIKM FIMIKM
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotJOENSUUN VESI KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUSEURANTA 2019
Vastaanottaja Joensuun Kaupunki Joensuun Vesi Pasi Kakkonen Puhdistamontie 2 80220 JOENSUU Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.5.2019 Viite 1510048281 JOENSUUN VESI KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUSEURANTA
LisätiedotESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT. Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén
ESPOON BLOMINMÄEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT Emmi Laukkanen Minna-Kristiina Sassi Jatta Salmi Katja Lovén ILMATIETEEN LAITOS ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT Helsinki 30.11.2011
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS
Vastaanottaja Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.6.2015 Viite 1510016609 JYVÄSKYLÄN SEUDUN PUHDISTAMO OY NENÄINNIEMEN JÄTE- VEDENPUHDISTAMON HAJUSELVITYS JYVÄSKYLÄN
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotPÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS. Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta
PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Harri Pietarila Birgitta Alaviippola Risto Varjoranta PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY KUJALAN JÄTEKESKUKSEN YVA HAJUPÄÄSTÖJEN
LisätiedotKorttelin 325 asemakaavan muutos
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI RYMÄTTYLÄ, MASKULAINEN Korttelin 325 asemakaavan muutos Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19183 Selostus 1 (28) Seppänen, Närhi Sisällysluettelo
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotMistä hajuja tulee ja miten niitä mitataan?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mistä hajuja tulee ja miten niitä mitataan? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 22.-23.8.2017 Tuula Kajolinna Hajujen muodostumisesta Yleensä ympäristössä esiintyvät hajut
LisätiedotPIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI
16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi
LisätiedotHajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa
Hajun leviäminen ympäristöön Biovakka Suomi Oy:n Hyvinkään biokaasulaitoshankkeessa Erillisselvitys ympäristövaikutusten arviointia varten Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti
LisätiedotKorttelin 325 asemakaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI RYMÄTTYLÄ, MASKULAINEN Korttelin 325 asemakaavan muutos Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19183 Selostus 1 (28) Seppänen, Närhi, Savisalo
LisätiedotNAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT
NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLILASKELMAT 2014 Tele Atlas NV, MapInfo Street Pro 2014 MML ILMANLAATU JA ENERGIA ASIANTUNTIJAPALVELUT 2014 NAANTALIN JA RAISION SEUDUN HAJUPÄÄSTÖJEN
LisätiedotILMANLAATU JA ENERGIA 2019 RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
ILMANLAATU JA ENERGIA RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet Rauman Sinisaaressa tammi kesäkuussa RAUMAN METSÄTEOLLISUUDEN ILMANLAADUN SEURANTA
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotKuva 1. Liikenteen PM10-päästöt (kg/v/m) ja keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät vuonna 2005.
LIITEKUVAT Seuraavissa karttakuvissa on esitetty laskentapisteittäisistä keskiarvoista samanarvonviivoin muodostetut korkeimpien pitoisuuksien alueet, joilla tietyn pitoisuuden ylittyminen on pitkän havaintojakson
LisätiedotImmersbyn osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen
LisätiedotKeskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 30 MYNÄMÄEN KUNTA Keskusta-asemanseudun osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.6.2013 Raportti 1 (5) Matti Manninen 10.6.2013
LisätiedotHELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS.
HELSINGIN ENERGIA HANASAARI B VOIMALAITOKSEN RIKINPOISTOLAITOKSEN OHITUSTILANTEEN RIKKIDIOKSIDI- JA HIUKKASPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISSELVITYS Timo Rasila ILMATIETEEN LAITOS - ILMANLAADUN TUTKIMUS Helsinki 18.06.2002
LisätiedotHaittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute
Haittakustannusmalli - taustaa Väinö Nurmi Vaino.Nurmi@fmi.fi Finnish Meteorological Institute Ilmansaasteiden haittakustannuset Tavoitteena on laskea haittakustannus yhdelle yksikölle päästöä tietyntyyppisestä
LisätiedotIlmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU Mikko Savolahti SYKE Ilmansuojelupäivät, 23.8.2017 Sisältö Mitä tarkoittaa haittakustannusmalli? Miksi uusi on parempi kuin vanha? Mihin malli sopii ja
LisätiedotRatapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki
Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka
Lisätiedot10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori
10. Hajujen leviämismallinnus VE Sulkavuori Tampereen Vesi Liikelaitos PL 487 33101 Tampere Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan keskuspuhdistamo Sulkavuoren vaihtoehto Hajujen leviämisen mallinnukset
LisätiedotMALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: WATREC OY RANTASEN TILAN HAJUPÄÄSTÖN MATEMAATTINEN MALLINNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: 20601313 WATREC OY RANTASEN TILAN HAJUPÄÄSTÖN MATEMAATTINEN MALLINNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista 7 FIMIKM FIMIKM FILAHD VALMIS 31.5.2017 FIMIKM FIMIKM FILAHD LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS
LisätiedotPYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA
Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotTURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: UPM Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 213 ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotKAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo
LUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS, LIITE 5 1111188-2 16.3.217 Draft 2. KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo Lupahakemuksen täydennys, kohta 48 Täydennys mallinnusraporttiin 1 Korkeimmat pitoisuudet 216 kesällä
LisätiedotAkaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys. Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233
Akaan raakapuukuormausalue Ratasuunnitelman meluselvitys Päiväys Tilaaja Liikennevirasto Projekti RR52233 Raportti 1/5 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät ja lähtötiedot... 3 2.1 Melun ohjearvot... 3
LisätiedotLIITE 3. Pöly- ja hajuselvitys
LIITE 3 Pöly- ja hajuselvitys FCG Finnish Consulting Group Oy Toivonen Yhtiöt Oy RUSKON LAITOKSEN PÖLYN LEVIÄMISMALLINNUS Raportti 4884-P10735 12.7.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Raportti I 12.7.2011
LisätiedotSISÄILMAN VOC- JA FLEC-MITTAUKSET
SISÄILMAN VOC- JA FLEC-MITTAUKSET Ruonalan Koulu Karhuvuorentie 1 48300 Kotka 12.2.2018 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0306 705 500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 Kuntotutkimusraportti 2 Kenttätutkimus
LisätiedotTUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT
TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön
LisätiedotSuolakankaan tuulivoimahanke, Kauhajoki
TUULIVOIMAPUISTO VÖYRINKANGAS OY / MEGATUULI OY Suolakankaan tuulivoimahanke, Kauhajoki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30660 Vadbäck Hans Sisällysluettelo 1 Varjostusmallinnuksen tavoitteet... 1 1.1
LisätiedotFCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku. Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009. Selvitysalue. Geomatti Oy työ 365
FCG Planeko Oy Puutarhakatu 45 B 20100 Turku Kyrön kylä, Pöytyä Tärinäselvitys 26.10.2009 Geomatti Oy työ 365 Mittauspisteet A1, A2 ja A3 (Promethor Oy) Värähtelyluokan C ja D raja yksikerroksiselle rakennukselle
LisätiedotKakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIITE 6 SUOMEN HYÖTYTUULI OY Kakonjärven tuulivoimahanke, Pyhäranta-Laitila Valokuvasovitteet Siemens SWT2,3MW x 21 x HH122,5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P18059
LisätiedotMALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: SIMO PIETILÄN TILA OY KANALAN HAJUPÄÄSTÖN MATEMAATTINEN MALLINNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
HAJUMALLINNUSRAPORTTI - SIMO PIETILÄN TILA OY - YVA-SELOSTUS LIITE 3 MALLINNUSRAPORTTI TYÖNUMERO: 20601990 SIMO PIETILÄN TILA OY KANALAN HAJUPÄÄSTÖN MATEMAATTINEN MALLINNUS 21.8.2018 SWECO YMPÄRISTÖ OY
LisätiedotTuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus
Tuomarilan koulu, Tiivistyskorjausten jälkeinen tarkistusmittaus Tutkimusraportti 19.4.2018 Projekti 308712 TIIVISTELMÄ Tutkimuksessa selvitettiin Tuomarilan koulun tiivistyskorjausten jälkeistä tilannetta
LisätiedotLausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin
MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.
LisätiedotHangon kaupunki Hagapuiston koulu
26.02.2015 Hangon kaupunki Hagapuiston koulu Sisäilman VOC-mittaukset 23.1.2015 Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/5 1. Yleistiedot Kohde Hangon kaupunki Hagapuiston koulu
LisätiedotLIITE 10. RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS. Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta
LIITE 10 RAAHEN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄt~ H5S;iLVITYS Jatta Sa!n~ Rislo Varjoranta IlMATIETEEN LAITOS FINNISH METEOROLOGICAL INSTITIJTE 13 SISÄLLYSLUEI7ELO 1 JOHDANTO.3 2 TUTKIMUSMENETELMÄT.4
LisätiedotManner-Naantalin liikennemeluselvitys & yhteenveto yhteismelusta ja hajuista Humaliston alueella
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NAANTALIN KAUPUNKI Manner-Naantalin liikennemeluselvitys & yhteenveto yhteismelusta ja hajuista Humaliston alueella Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti
LisätiedotMeijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1
LisätiedotRaportti Työnumero:
Sivuja:1/8 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Virkatie 1 16600 Järvelä Arkistokuva Raportti Työnumero: 051621700091 Kohde: Toimeksianto: Opintien koulu Opintie 16600 Järvelä VOC-ilma ja materiaalinäytteiden
LisätiedotArkistokuva Raportti Työnumero: VOC-ilma ja materiaalinäytteiden ottaminen
Sivuja:1/9 Vastaanottaja: Kärkölän kunta Jukka Koponen Virkatie 1 16600 Järvelä Arkistokuva Raportti Työnumero: 051621700090 Kohde: Toimeksianto: Vuokkoharjun koulu Koulutie 18 16600 Järvelä VOC-ilma ja
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 4/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 4/HTP2012 4.9.2010 1 (6) Vinyyliasetaatti HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 108-05-4 EINECS No: 203-545-4 EEC
LisätiedotRaideliikennemeluselvitys korttelille 55042
Jarno Kokkonen Siru Parviainen 18.10.2013 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Espoon kaupungin Koivuhovinlaakson asemakaava-alueen kortteliin (kuva 1) raideliikenteen aiheuttamia melutasoja.
LisätiedotLattian pinnoituksen työturvallisuusopas
Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta
LisätiedotTutkimusraportti. Puolalanmäen lukio. Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet. Aurakatu 11 20100 Turku 30.10.2013 -------- Projekti 5151
Tutkimusraportti Lisätutkimukset, PAH-ilmanäytteet Puolalanmäen lukio Aurakatu 11 20100 Turku -------- 30.10.2013 Projekti 5151 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Lähtökohta ja tavoite... 2 2 Suoritetut
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotHAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA
TUTKIMUSSELOSTUS VTT S 08186 08 3.10.2008 HAJUN MÄÄRITTÄMINEN KENTTÄHAVAINNOINNILLA HELSINKI VANTAAN LENTOASEMAN LÄHEISYYDESSÄ LASKUOJIEN VARSILLA Tilaaja: FINAVIA Helsinki Vantaa VTT TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotSISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUKSET
SISÄILMASTON KUNTOTUTKIMUKSET Ruonalan Koulu Karhuvuorentie 1 48300 Kotka 2.5.2017 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0306 705 500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0 Kuntotutkimusraportti 2 Kenttätutkimus
LisätiedotTuulivoimaloiden ympäristövaikutukset
25.10.2012 1 (6) Tilaaja Suomen Tuulivoima Oy y-tunnus 24098903 Tuulivoimaloiden ympäristövaikutukset Savonrannan Syvälahden tuulivoimalat 25.10.2012 2 (6) Turbiinien varjovaikutus Turbiinin pyörivä roottori
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 1638/210/2007 17.4.2007. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeiden ja eläinlääkinnän valvontaosasto Tuoteturvallisuuden ja tuotemarkkinoinnin yksikkö ALTISTUMINEN KUMARIINILLE Kysely elintarviketeollisuudelle Kartottaakseen
LisätiedotSuomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.
LisätiedotMATALAMAAN KIVIAINEKSEN OTTOALUEEN PÖLYVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LEVIÄMISLASKELMIN
Leviämislaskelma 1 (14) Tilaaja: Geopudas Oy Hannu Vehkaperä Laakeritie 9 90630 OULU Käsittelijä: Janne Nuutinen Symo Oy Oppipojankuja 6 70780 KUOPIO MATALAMAAN KIVIAINEKSEN OTTOALUEEN PÖLYVAIKUTUSTEN
LisätiedotILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO
ILMANLAADUN MITTAUKSIA SIIRRETTÄVÄLLÄ MITTAUSASEMALLA TURUSSA 3/05 2/06 KASVITIETEELLINEN PUUTARHA, RUISSALO Turun kaupunki ympäristönsuojelutoimisto 2006 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotHirvinevan tuulivoimahanke
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6305 (8) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 6305 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat on laadittu alueesta laadittua maastomallinnusta
LisätiedotNiskaperän osayleiskaavan meluselvitys
ROVANIEMEN KAUPUNKI Niskaperän osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31.5.2016 P26781P002 Raportti 1 (5) Manninen Matti 31.5.2016 Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun
LisätiedotOtsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta
Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta Hanna Leppänen, Matti Peltonen, Martin Täubel, Hannu Komulainen ja Anne Hyvärinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 24.3.2016 Otsonointi
LisätiedotPÖYRY ENVIRONMENT OY LAKEUDEN ETAPPI OY:N JÄTEHUOLTOKESKUKSEN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT. Hanna Hannuniemi. Katja Lovén
PÖYRY ENVIRONMENT OY LAKEUDEN ETAPPI OY:N JÄTEHUOLTOKESKUKSEN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT Hanna Hannuniemi Katja Lovén PÖYRY ENVIRONMENT OY LAKEUDEN ETAPPI OY:N JÄTEHUOLTOKESKUKSEN HAJUPÄÄSTÖJEN LEVIÄMISLASKELMAT
LisätiedotAkonniemen ympäristöpaneeli
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Vapo Oy Varkauden kaupunki Akonniemen ympäristöpaneeli Marraskuu 2007 82118373 23.1.2008 Vapo Oy Varkauden kaupunki Akonniemen ympäristöpaneeli Marraskuu
LisätiedotIL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen
IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen
LisätiedotYMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA
Ympäristömelu Suunnitelma PR3698 TY01 Sivu 1 (6) Rudus Oy Liisa Suhonen Turku 10.2.2016 YMPÄRISTÖMELUN MITTAUSSUUNNITELMA Soran murskaus Kunnioittavasti Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA
LisätiedotMelumallinnus Pellonreuna
Melumallinnus Pellonreuna JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2017 (28.4.2017) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Kuokkalan Tikanväylän ja Pohjanlahdentien liikenteen aiheuttaman melun
LisätiedotVastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013
LisätiedotNurmon osayleiskaava-alueella sijaitsevien kotieläinyksiköiden hajuhaitan arviointi
Nurmon osayleiskaava-alueella sijaitsevien kotieläinyksiköiden hajuhaitan arviointi -jatkoselvitysraportti Maarit Hellstedt Vanhempi tutkija, DI 29.6.2016 1 Tausta Luonnonvarakeskus on maaliskuussa 2016
LisätiedotAKKUKEMIKAALITEHTAAN JA LÄMPÖLAITOKSEN PÄÄS- TÖJEN LEVIÄMINEN TERRAFAME OY
Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 19.9.2018 AKKUKEMIKAALITEHTAAN JA LÄMPÖLAITOKSEN PÄÄS- TÖJEN LEVIÄMINEN TERRAFAME OY AKKUKEMIKAALITEHTAAN JA LÄMPÖLAITOKSEN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMINEN
LisätiedotPuutikankankaan tuulivoimapuisto
LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x
LisätiedotKahden laboratorion mittaustulosten vertailu
TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,
LisätiedotPortin tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO
Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-
LisätiedotTerveydelle vaarallisten kaasujen leviämisen mallinnus
Terveydelle vaarallisten kaasujen leviämisen mallinnus Suomen Riskianalyysiseuran 99. kokous Onnettomuuksien mallintaminen ja laitosten sijoittelu Risto Lautkaski, VTT 2 Rauman kloorionnettomuus 5.11.1947
LisätiedotKuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotGRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE. Meluselvitys. Lounaisvoima Oy
GRÄSBÖLEN TUULIVOIMAHANKE Meluselvitys Lounaisvoima Oy 2.4.2013 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT... 4 2.1 Yleistietoa tuulivoimaloiden synnyttämästä melusta... 4 2.2 Laskentamalli...
Lisätiedot073040-09.1. Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys. Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula
073040-09.1 Naantalin voimalaitos ja satama-alue Ympäristömeluselvitys Benoit Gouatarbes Tapio Lahti Timo Markula Insinööritoimisto Akukon Oy Helsinki 8/2007 073040-09.1 1 (5)+liitteet DI Benoit Gouatarbes,
LisätiedotTYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012
TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9
LisätiedotLouen tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat
LisätiedotAsumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö
Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja
LisätiedotHangon Krogarsin meluselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti REVISIO A, 26.2.2016, lisätty junaliikenne FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (6) Matti Manninen Sisällysluettelo
LisätiedotKorvennevan tuulivoimapuisto
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan
LisätiedotAkonniemen ympäristöpaneeli
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Vapo Oy Varkauden kaupunki Akonniemen ympäristöpaneeli Tammikuu 2008 82118373 20.3.2008 Vapo Oy Varkauden kaupunki Akonniemen ympäristöpaneeli Tammikuu
LisätiedotHajun määrittäminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoilla vuonna 2016
Tutkimusraportti 196/2016 1.2.2017 Hajun määrittäminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä kenttähavainnoilla vuonna 2016 Nab Labs Oy Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 3
LisätiedotHankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Hankilannevan tuulivoimahanke, Haapavesi ja Kärsämäki Valokuvasovitteet Päivitys 9.2.2015, kuva 6 lisätty FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21293 FCG SUUNNITTELU
LisätiedotVT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011
16 3T-10 VT 12 (Tampereen Rantaväylä) välillä Santalahti-Naistenlahti Tiesuunnitelma 2011 Ilmanlaatuselvitysten yhteenveto Mikko Inkala, Pöyry Finland Oy Katja Lovén, Ilmatieteen laitos 1 Tausta ja tavoitteet
LisätiedotKiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
Lisätiedot52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE
52691 MELUSELVITYS SÄRKIJÄRVEN ERITASOLIITTYMÄN VT3 TAMPERE 2/7 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 4 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT 4 2.1 Meluohjearvot 4 2.2 Laskentaohjelma 4 2.3 Lähtötiedot 5 3 TULOKSET 5 3.1 Tulosten tarkastelu
LisätiedotMelun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä. Ilkka Niskanen
Melun huomioon ottaminen tuulivoimahankkeiden kaavoituksessa ja lupakäytännöissä Ilkka Niskanen Paljon mielipiteitä, tunnetta, pelkoa, uskomuksia 2 Tuulivoimaa Euroopassa ja Suomessa Maa Pinta-ala km2
LisätiedotVantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli
1(24) Laatijat Tarkastanut / pvm Arto Heikkinen Annika Tella / 17.4.2019 Jakelu Hyväksynyt / pvm Vantaan Energia Oy Timo Laakso / 17.4.2019 Vantaan Energia Oy Vantaan jätevoimalan savukaasupäästöjen leviämismalli
LisätiedotKEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI. Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta. Raportti
Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.1.2018 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2017 KEKKILÄ OY
LisätiedotMetaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018
Metaanimittaukset Ämmässuon kaatopaikalla 2018 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D048947/06.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2017 (OR. en) 11470/17 AGRILEG 145 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 20. heinäkuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D048947/06 Asia: Neuvoston
LisätiedotIHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE
IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi Mikko Savolahti SYKE 24.11.2017 Sisältö Miksi tarvitaan haittakustannusmalli? Miten yksikköpäästöjen haittakustannukset on laskettu? Mihin malli
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI
TUTKIMUSRAPORTTI 17.8.2017 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Mika Metsäalho PL 84, 13101 Hämeenlinna Sähköposti: mika.metsaalho@hameenlinna.fi Kohde Ojoisten lastentalo, Mäyräntie
Lisätiedot